Ympyräkoeala-lomake (puuttuu ikä-tunnus ympyräkoealalle, joka lisättiin metsässä) (liite4_1.grf muokattu marv1-koealalomakkeesta).

Relaskooppikoealatiedot koottiin yo. muutujien osalta.

Koodit muuttujille Pääryhmä, Alaryhmä, Kasvupaikkaluokka, Puulaji, Puustojakso, Puuluokka

Koodit muuttujille Maalaji, Kuivatustilanne, Koepuu, Syntytapa, Kehitysluokka

Koepuutiedot yleistettiin lukupuille:

Pituudet yleistettiin estimoimalla Näslundin pituuskäyrät puulajeittain ja kehitysluokittain:

Esimerkki: Luokan 03 (varttunut) kuusikoepuut (mediaani ja puutavaralajikoepuut).

Aineistosta estimoitiin (luokittain) läpimitan suhteen seuraava likimääräinen varianssi yli pituuskäyrän (Kuusi 03). sqrt(var) = 4 * d. Eli esim. 30 cm:n kohdalla hajonta olisi likimain 1.2 metriä (käyrän estimointi perustui oletukseen homogeenisesta varianssista). Käänteisfunktiomenetelmällä laskettiin pituudet lukupuille:

Excel-ohjelman RAND()-funktiolla saa tasajakautuneen satunnaisluvun välillä [0..1] (tn). NORMINV(od.arvo, hajonta, tn.) -funktiolla saa käänteisfunktion avulla sen luvun, siitä norm. jakaumasta, jonka od. arvo on (nolla) ja hajonta annettu (hajonta), ja jonka todennäköisyys on annettu (tn.).

Näin saadut luvut lisättiin Näslund-estimaattiin.

Laskennalliset poikkeamat Näslundista, koko aineisto.
Kuvassa kaikki 3653 puuta (koepuita 922 kpl). Estimoidut ja mitatut pituudet.

Ikätiedot yleistettiin s.e. saman puustositteen puut ovat samanikäisiä (mediaanipuun ikäisiä).

Relaskooppikoeala-aineiston koe- ja lukupuiden pölkytys ja kuutiointi tehtiin PMP-algoritmilla ja jos koepuulle oli mitattu poikkeava tukkiosuus, sitä ei pölkytetty algoritmilla, vaan tukkiosuus saatiin kokonaistilavuudesta ja kuituosuus pölkyttämällä saadun hukkatilavuuden avulla.

Ympyräkoealoilla tilavuus on laskettu yksinkertaisesti s.e. mediaanipuulle on laskettu tilavuus, joka on kerrottu runkoluvulla.

Aineistosta karsittiin joitakin epäjohdonmukaisuuksia (kasvupaikka- ja ojitustilanne epäloogisia) sekä jouduttiin arvioimaan joitakin puuttuvia ikä- ja mediaanipuutietoja toisten koealojen ja kuvioittaisen arvioinnin tietoihin pohjautuen.

Simulointiaineistot tavoitehakkuulaskelmaa varten muodostettiin s.e. kun tiedettiin käytetyn relaskooppikerrointa kaksi (2) laskettiin kullekin puulle sen edustama runkoluku / 100.75 metsämaan hehtaaria. Kuvauspuujoukot muodostettiin cm-luokittain (histogram) ja pituudet puille atrvottiin ed. kuvatulla menetelmällä. Joissakin pienissä laskentaositteissa luokitusta cm-luokkiin ei tehty, vaan kaikki relaskoopin tavoittamat puut kelpuutettiin sellaisenaan edustamaan laskentaositetta.
Kuvaustiedostojen metsikkömuuttujat koodattiin vuoden 1998 MARV4-ohjelmasta tutulla koodilla (koodi, joka tuottaa PATI-muuttujista VMI-muuttujia), kunhan ensin rakennetiin yhteys SOLMU- ja PATI-muuttujien välille. Ympyräkoealoilla (laskentaositteet T1 ja T2) kuvauspuut muodostettin käsin keskitunnusten avulla.

Mittausdata

Koealatiedot (kaikki 407 koealaa)
Relaskooppikoealojen puumittaukset (kaikki 3653 puuta, 922 koepuuta)
Ympyräkoealamittaukset (yleis- ja ositetiedot).

Simulointiaineistot

Kangasmaat: KANGT2.DAT,  KANG02.DAT, KANG03.DAT, KANG04.DAT
Korvet: TURVEKT2.DAT, TURVEK02.DAT, TURVEK03.DAT, TURVEK04.DAT
Rämeet: RAME02.DAT, RAME03.DAT, RAME04.DAT, RAMEKITU.DAT