Puustoa ja kasvupaikkaa kuvattaessa tehdään mittauksia ja havaintoja. Ne eivät ole virheettömiä. Mittauksissa voi olla mm. laitteista, mittaajasta tai olosuhteista aiheutavaa epätarkkuutta tai –täsmällisyyttä. Mittaus- ja luokitteluvirheet muodostavat yhden virheiden pääluokan, kun analysoidaan inventointi- ja suunnittelutietojen luotettavuutta.

Harjoituksen tarkoituksena on palauttaa mieliin perusmittavälineiden käyttö, demonstroida mittavirheiden syntymistä ja merkitystä sekä kerrata joitakin laatueroasteikollisia puu- ja kasvupaikkatunnuksia.

Puutunnukset

Puutunnukset merkitään pienillä kirjaimilla: {d, h, g, b, t}. Alaindeksit viittaavat esim. kuorettomiin tunnuksiin (u), mittauskorkeuteen (1.3, c) tai kasvutunnusten kyseessä ollen kertovat muuttujan, jolle muutos on laskettu (i_h).

i) Syntypisteen eli mittausten lähtöpisteen määrittäminen.

- Miten virheet syntypisteen määrittämisessä näkyvät esimerkiksi tilavuusestimaateissa, jos tilavuus lasketaan malleilla ja d_1.3 -mittauksiin perustuen?
- Kuinka eri ajankohtina läpimittojen erotuksena laskettu läpimitan kasvu suhtautuu epätarkkuuteen syntypisteen määrittämisessä?

ii) Rungon kuorellisen läpimitan mittaaminen (rinnankorkeusläpimitta).

Harjoitellaan mittaamista läpimittasaksilla [mm], kaulaimella [cm] ja tallmeterillä [mm].
- Poikkeaako läpimittamittausten tarkkuustavoite pysyvillä koealoilla - kertakoealoilla ?
- Kuinka suhtaudutaan puun poikkileikkauksen epäpyöreyteen ?
- Mitä mittaustuloksille tapahtuu, jos läpimittasaksia pidetään vinossa?
- Minkälaisia tuloksia kaulaimella saa, jos katsoo 'sivusta'?
- Saavutetaanko yläkaulaimella kuinka hyvä mittaustarkkuus tunnukselle d₆ ?
- Mistä suunnasta kannattaa läpimitta lukea (miltä puolelta puuta)?

iii) Suunnan otto bussolilla.

Harjoitellaan bussolin käyttöä. Suuntaa tarvitaan, kun haluaa paikantaa itsensä, puun, koealan, kuvion rajan tms. kohteen maastossa.

- Mihin suuntaan bussolin nolla astetta näyttää ja kuinka se esimerkiksi suhtautuu Toivalassa karttapohjoisten suuntaan (KKJ-pohjoinen, YKJ-pohjoinen) ?
- Näyttävätkö eri bussolit saman suunnan ja vieläpä eri käsissä?
- Miksi tehdään bussolikorjaus?
- Kuinka kohteeseen mitattujen suunnan ja etäisyyden avulla (napakoordinaatisto) lasketaan sen sijainti suorakulmaisessa koordinaatistossa (X, Y) ?

iv) Puun pituus ja rajakorkeudet rungolla.

Harjoitellaan suunto-hypsometrin käyttöä. Tämän hypsometrin toiminta perustuu pystysuorien kohteiden kulmanmittaukseen tunnetulta etäisyydeltä. Tunnettu kohtisuora etäisyys voidaan määrittää optisesti tai mittanauhan avulla.
- Mikä on optimaalinen katselukulma (-etäisyys) hypsometrillä mitattaessa?
- Milloin latva- ja tyvilukemat vähennetään toisistaan?
- Kuinka virhe etäisyydessä näkyy pituuden virheenä?
- Miten mitataan, jos puu on kallellaan?
- Miten mitataan, jos puun latva näkyy maksimissaan 12 metrin etäisyydelle?

v) Puulaji.

Harjoitellaan talvi- ja kesäasuisten puuvartisten kasvien tunnistamista.
 

Kasvupaikka- ja puustotunnukset

vi) Pohjapinta-ala.

Harjoitellaan relaskoopin käyttöä pohjapinta-alan mittaamiseen.
Relaskooppikerroin lasketaan:

, jossa r = varren pituus ja d hahlon leveys metreinä.
Esim. yhden metrin varrella kahden sentin hahlo vastaa kerrointa yksi.

Rajaetäisyys, jolta läpimittaa d edustava puu tulee luetuksi kertoimella q (metreissä) lasketaan:
, jossa d on puun läpimitta metreissä ja q relaskooppikerroin.
Esim. rinnankorkeudelta 20 cm paksu puu tulee luetuksi 10 metrin etäisyydeltä kertoimella yksi ja 5 metrin etäisyydeltä kertoimella neljä.

- Kuinka relaskooppikerroin vaikuttaa pohjapinta-ala-arvioiden luotettavuuteen?
- Miten valitaan sopiva kerroin?
- Miksi ja milloin rajapuut kannattaa tarkistaa?
- Kuinka arvio puuston pohjapinta-alalle muuttuu, jos mittauspistettä siirretään esimerkiksi 1, 3, 5 tai 10 metriä sivuun?

vii) Kasvupaikkatyyppi Cajanderilaisittain.

Harjoitellaan metsätyyppien, turvekangastyyppien ja suotyyppien luokittamista opaskasvien ja muiden tuntomerkkien avulla.

- Mitkä olivatkaan MT -metsätyypin opaskasvit?
- Kuinka kivisyys arvioidaan ja miten se vaikuttaa boniteettiin?
- Kuinka soistuneisuus arvioidaan ja miten se vaikuttaa boniteettiin?
- Milloin pituusbonitointia voi käyttää metsätyyppien rinnalla?
- Onko MT moreenimaalla 'samanarvoinen' kasvupaikka kuin lajittuneella maalla?
- Riittääkö metsätyyppi kuvaukseksi avainbiotoopille?
- Mitä muita indikaattoreita voi käyttää metsätyypin arvioimiseen?
- Kuinka metsikön kehitysaste, puulaji ja maankäsittely vaikuttavat metsätyyppiin?
- Kuinka vuodenaika vaikuttaa metsätyypin arvioinnissa?
- Kuinka metsätyyppikuvaan vaikuttavat metsälaidunnus, kaskeaminen, lannoitus,…?
 

Harjoituksen kulku

Assistentit ovat laatineet mittaradan, jolla on kohteita A - I. Rataa tekee täyden kierroksen ja sen voi ruuhkien välttämiseksi aloittaa useammasta kohdasta. Tarvittavat mittavälineet ovat valmiina kohteilla. Seuraavalla sivulla on lomake, jolle mittaustulokset tallennetaan maastossa. Tietokonetallennus tehdään Excel-lomakkeelle. Kurssihakemistossa SRV4-palvelimella on alihakemisto PMITTA, jossa on valmiina jokaiselle oma Excel - lakana (sukunimi.xls).

A) Syntypisteen korkeus. Mitataan apukepin avulla. Katso kepin yläpään cm-lukema asteikolta, joka on kiinnitetty Puuhun.

Puu n:o 1 ______ cm Puu n:o 2 _______ cm

B) Rinnankorkeusläpimitta. Mitataan läpimitat annetuista puista annettujen sääntöjen puitteisssa.

Mittasaksilla Puu n:o 1 _______ mm (kiinnitetty suunta ja korkeus)

Puu n:o 2 _______ mm (vapaa suunta ja korkeus rinnankorkeuskepillä)

Kaulaimella Puu n:o 1 ________ cm (kiinnitetty korkeus)

Tallmeterillä Puu n:o 1 ________ mm (kiinnitetty korkeus)

C) Suunnan otto bussolilla. Mitataan suunta puuhun koealan keskipisteeltä. Keskipistettä kuvaa maahan lyöty koealapaalu.

Rajaetäisyys on varsirelaskoopilla kertoimella q=1 ______ cm ja q=4 ______ cm

Rajaetäisyys on tarkkuusrelaskoopilla q = 2: ______ cm.

E) Pohjapinta-ala paalulta. Mitataan maahan lyödyltä paalulta puuston kokonaispohjapinta-ala.

Käytin kerrointa _______ ja estimaattini ppa:ksi on ______ neliömetriä hehtaarilla.

F) Puun pituus suunto-hypsometrillä annetulta etäisyydeltä. Mitataan osoitetun puun kokonaispituus s.e. mittausetäisyys on kaikille sama 15 m. Mittapaikka on merkitty 'puomilla'.

Ylälukema ______ m ja tyvilukema _______ m ja estimaattini pituudeksi on _______ m.

G) Etäisyys suunto-hypsometrillä. Mitataan hypsometrin prismalla 20 metrin etäisyys osoitetusta puusta. Luetaan arvo etäisyydelle maahan pingotetulta mittanauhalta. Puuhun on kiinnitetty latta.

Olen 15 m etäisyydellä puusta, kun mittanauhan lukema on _______ m.

H) Puuvartisten kasvien tunnistaminen. Tunnista puulaji.

Puu A on _______________________________________.

Puu B on _______________________________________.

Puu C on _______________________________________.

Puu D on _______________________________________.

I) Metsätyyppi.

Kuvio, jolla rata kiertää on metsätyypiltään: _______________________________________

Kasvi A on ________________________________ ja on metsätyypin _________ opaskasvi

Kasvi B on _________________________________ ja on metsätyypin _________ opaskasvi

Kasvi C on _________________________________ ja on metsätyypin _________ opaskasvi