Tehdään vielä tilavuustaulukko männylle Hyytiälään perustuen kyseiseen yhteen liitteen 1.2 puuhun ja siitä laskettuun runkokäyrään (lasketaan tilavuuksia samalla tavalla kuin ed. olleelle 16 cm ja 14 m puulle). Tilavuudet litroja (kannon korkeus 0 cm)

                        Pituus, m
d/h 10  11  12  13  14  15  16  17  18  19  20
10  45  47  50  52  55  57  60  63  66  68  71
11  54  57  60  63  66  70  73  76  79  83  86
12  65  68  72  75  79  83  87  91  95  99 103
13  76  80  84  89  93  97 102 107 111 116 120
14  88  93  98 103 108 113 118 124 129 134 140
15 101 107 113 118 124 130 136 142 148 154 161
16 115 122 128 135 141 148 155 162 169 176 183
17 130 137 145 152 159 167 175 183 190 198 206
18 146 154 162 170 179 187 196 205 214 222 231
19 163 172 181 190 199 209 218 228 238 248 258
20 180 190 200 211 221 231 242 253 264 275 286

Verrataanpa taulukkoa uudelleen TTK:n männyn tilavuustaulukkoon. Esim d 10 cm, h 10 m TTK antaa 42 litraa ja yhdistelmällä 18 cm, 16 m 202 litraa. 'Hyytiälän yhden puun perusteella laadittu tilavuustaulukko' antaa vastaavilla luvuilla 45 ja 196 litraa, joten eroja on. Ne selittyvät osin sillä, että TTK:n taulukoihin on huomiotu ns. perusrunkokäyrän lisäkorjaus, jota Hyytiälän yhdelle puulle ei pystytty tekemään.

Nälkä kasvaa syödessä. Laaditaanpa seuraavaksi tukki-% taulukko männyille. Pidetään tukin minimilatvaläpimittana 150 mm ja minimipituutena 37 dm. Lasketaan, paljonko kunkin kokoisissa rungoissa on tukkipuuta ottaen huomioon pölkytyksen merkityksen (esim. sallitut tukkipituudet voisivat olla 37, 40, 43, 46 ja 49 dm) ja 'hukkapuun' syntymisen (käytännössä aina apteerauksen tuloksena tukkia siirtyy kuiduksi).

Esim. puu, jonka rinnankorkeusläpimitta on 19 cm ja pituus 17m:

150 mm minimiläpimitta löytyy 7,1 metrin korkeudelta. Tilavuudesta 70 % on tälle korkeudelle, mutta koska pölkytys, joka maksoimoi tukin saannon koostuu yhdestä ainoasta 49 dm pöllistä, lasketaan tukkiosuus tämän pöllin perusteella (taaskaan ei piitata kannon korkeuden realistisuudesta, vaan oletetaan sen olevan 0 cm). Tilavuudesta 54 % on tässä tukkipölkyssä (välillä 0 - 4,9 m). TTK antaa vastaavalle lpm-pituus yhdistelmälle tukkiosuudeksi 56 %.

Esimerkki osoittaa, että tukki-% taulukon (mallin) laatiminen on vaikeampaa, koskalaskennassa pitää huomioida pölkytyksen realistisuus. Lisäksi syntyvä tukki-% taulukko ei ole kovin käyttökelpoinen, koska siinä ei oteta kantaa esim. oksaisuuteen (jako A-, B tai C-tukkeihin tms.) tai muihin vikoihin, jotka vaikuttavat puutavaralajisaantoon. Jätetään siksi taulukko laatimatta.

Yksittäisen puun tukki-%:sta on hyvä muistaa se, ettei se ole juuri koskaan alle 50 %, koska alimpaan pölliin (esimerkissä > 37 dm) sisältyy suuri osa puun tilavuudesta. Tukki-% voi olla pieni esimerkiksi siinä tapauksessa, että kyse on suuresta puusta, jonka tyviosa on laho ja tukkia on lyhyt osuus ylempänä rungossa. Tällöin tukki-% on maastossa kätevä arvioida Nisulan pölkyttäjällä ja laskennallisesti runkokäyrillä (vrt. PUUOSA).