Ilmakuvat - yleistä

Ilkka Korpela

Hyytiälästä on olemassa ilmakuva-aikasarja vv. 1946-2016. Sen koostamisesta on dokumentti (Korpela 2006).

Kuvien orientointitiedot löytyvät täältä (csv file) ja niitä käyttäen voi laskea, mille kaikille aikasarjan kuville annettu 3D piste osuu ja tuoda sen tietokoneen näytölle. CSV-tiedostossa on paljon parametreja ja ne on kuvattu liitteissa 1a ja 1 b (pdf). Kameran orientoinnissa puhutaan yleisesti ulkoisista ja sisäisistä tekijöistä.

Sisäisten tekijöiden avulla voi laskea, kuinka valo matkaa pikselistä polttopisteeseen, ja ulkoiset tekijät kertovat kuinka valo (suora) jatkaa siitä matkaansa kohti kohdetta. Sisäiset tekijät huomioivat mm. kameran polttovälin, pikselikennon dimensiot ja sijainnin kameran omassa 3D koordinaatistossa, jonka xy-taso vastaa pikselikennon tasoa, ja z-akseli osoittaa projektiokeskukseen linssin sisällä. Yksinkertaisimmillaan puhutaan neulanreikäkamerasta, jossa ei ole linssivirheitä, vaan valon kulku on suoraviivaista ja kaikki kuvasäteet kulkevat polttopisteen kautta. Linssivirheet voidaan eliminoida matemaattisesti, ja kuvan siten interpoloida vastaamaan virheetöntä tilannetta. Vanhoissa filmikameroissa optiikka oli kallista, koska filmiä ei voinut interpoloida uuteen muotoon.

Figure 1. Hyytiälän Impivaara 2015, 2016, 2007, 2002, 1997, 1985, 1973, 1962 ja 1946.

Stereokuvat – KUVAMITT-ohjelmalla tehtiin anaglyfi-stereoilmakuvia, joista saattoi tarkastella niin Vuorijärven Mallitilaa kuin Tontin ympäristöä. Stereokuvan oikaisussa poistetaan kaikki pystysuuntaiset poikkeamat kuvien väliltä ja vastinpisteet näkyvät samoilla kuvariveillä. Anaglyfikuva on summa kahdesta kuvasta. Vasen ja oikea kuva esitetään toistensa päälle s.e. parallaksit vastaavat korkeuseroja.

Figure 2. Anaglyfi kuva 2015 VV-ilmakuvauksesta. Pikselit on sämplätty 6 um -> 12 um:iin.