Kesä- ja talviajan taitekohdassa syntyy nykyään säännönmukaisesti keskustelua siitä, mitä aikaa Suomen tulisi seurata ja tarvitaanko kesä-talviaika siirtymää lainkaan (esim Hannu Laine HS 5.10.99.)
   Tässä on ehkä asia jossa neuvoa-antava kansanäänestys kunnallis vaalien yhteydessä voisi olla paikallaan (tai Laineen ehdottama mielipidetiedustelu).  Kysehän on meillä Suomessa viime kädessä siitä ja vain siitä, haluammeko saada päivänvaloa aikaisemmin aamulla vai myöhemmin illalla/iltapäivällä. Kesällä ongelmana ei ole valo vaan lämpötila ja saman kysymyksen voikin muotoilla: kumpi on mukavampaa, että aamulla on muutaman asteen lämpimämpää vai se, että illalla voi nauttia pitempään lämmöstä?  Nykyinen talvi- ja kesäaika saavat aikaan sen, että valoisampina vuodenaikoina sekä valo että lämpö kohdistuvat iltaan, kun taas talvella valoa saadaan enemmän aamulla, sikäli kuin sitä yleensä on. Lämpötilan suhteen erot voivat olla merkittäviä  talviaamuisin kun vuorokautinen lämpötilavaihtelu on suurta.
   Tämän lisäksi tulevat talouselämän ja EU-virkamiesten silloin tällöin esiin nostamat kysymykset yhteisistä työajoista: kun meillä Suomessa mennään aikaisemmin töihin ja tullaan pois aikaisemmin kuin Keski-Euroopassa niin aikaero lyhentää yhteisiä työaikoja entisestään (kun keski-Euroopassa lounaatkin ovat usein pitempiä). Sähköpostin ja internetin vaikutuksesta yhteydenpito-ongelmat ovat kuitenkin selvästi vähentyneet ja ainahan olisi mahdollista siirtää suomalaista vuorokausirytmiä hieman myöhemmäksi (niin kuin se todellisuudessa onkin siirtynyt) esimerkiksi koulujen alkamisajan ja valtion virastojen työajan myöhentämisellä.
   Kun siis Hannu Laine ehdottaa, että pysyisimme jatkuvasti talviajassa emmekä siirtyisi enää kesäaikaan lainkaan, niin tästä olisi seurauksena, että niinä vuodenaikoina jolloin valoisaa on vähemmän kuin 8-10 tuntia, illat pimenisivät todella aikaisin ja kaikki työn jälkeiset vapaa-ajan toiminnot tapahtuisivat pimeässä (niin kuin jokainen voi havaita kun siirrymme talviaikaan). Jos työaikoja olisi myöhennetty niin vaikutus olisi vieläkin suurempi. Kesällä taas terasseilla tulisi kylmempää paljon aikaisemmin, vaikka valoa vielä riittäisikin. Talviaikajärjestelmässä pimenemis ilmiö alkaisi selvästi jo elokuussa kun kesäajan avulla vielä syyskuun lopussa valoisaa riittää suhteellisen hyvin iltaseitsemään -kahdeksaan (etelä-Suomessa).
    Itse olen sitä mieltä, että nykyinen pidennetty kesäaikajärjes telmä on varsin hyvä ja soveltuu useimpien kaupunkilaiseläjien vuorokausirytmiin aika hyvin. Itse asiassa voitaisiin harkita jopa sitä, että ei siirryttäisi lainkaan talviaikaan tai siirryttäisiin siihen vasta tammikuun alussa, jolloin talviajalla on lämpö taloudellista merkitystä. Tällöin marras- ja joulukuun aikana päivä pimenisi selvästi myöhemmin iltapäivällä. Tämä ei kuitenkaan liene mahdollista jo senkin takia että silloin aikaero talviaikana keski- Eurooppaan olisi kaksi tuntia (ja olisimme samassa ajassa Pietarin ja Moskovan kanssa!)
   Talvi- ja kesäaikajärjestelmän ainoa todellinen haittapuoli on se vuorokausirytmin varhentuminen, joka tapahtuu siirryttäessä kesäaikaan. Syksyllä useimmille meistä on suuri helpotus, että saa nukkua tunnin pitempään tai jos oma sisäinen kello ei siirry, niin saa arvaamattomia mahdollisuuksia aamuiseen yhdessäoloon perheen kanssa tai lehden lukuun. Sen sijaan keväällä kesäaikaan siir tyminen on selvästi hankalampaa, kun on vaikeampi mennä aikaisemmin nukkumaan ja herätä aikaisemmin. Tähän pitäisikin nähdäkseni panostaa enemmän pyrkimällä esimerkiksi siihen, että ihmiset ennakoivat kesäaikaan siirtymistä varhentamalla nukkumaan menoaikojaan.
   Summa summarum: kesäajasta on meillä Suomessa syytä pitää kiinni ja pohtia lähinnä sitä, miten siirtyminen voisi tapahtua mahdol lisimman vähin ongelmin.
 

J.P.Roos