|
. |
Miten Westermarck seuran johtokunta pitäisi valita? Westermarck Society Tiedotuslehti 2.2006, 7-8 Ollessani Euroopan sosiologiliiton puheenjohtajana jouduin loppuvaiheessa tilanteeseen, missä viime hetkellä piti löytää vielä yksi miespuolinen ehdokas (ESAn sääntöjen mukaan ehdokasasettelussa on tiukat sukupuolikiintiöt ja vaalikomitea oli erehtynyt erään ehdokkaan sukupuolesta etunimen perusteella). Esitin tuntemaani ja arvostamaani kansainvälisesti aktiivista ja järjestökokemusta omaavaa suomalaista sosiologia, jonka sain vieläpä antamaan suostumuksensa vakuutettuani hänelle, ettei häntä kuitenkaan valittaisi (hänet tietenkin valittiin). Myöhemmin sain tästä pyyhkeitä, koska en ollut huomannut kysyä Westermarck seuran johtokunnan mielipidettä asiasta. Ehdokkaiden etsimisprosessin kestäessä johtokunta olisi toki voinut olla aktiivinen, mutta tämä on toinen juttu. Tuolloin minusta tuntui, että moite oli oikeutettu, sillä onhan tärkeää, että suomalaisten sosiologien järjestö saisi vaikuttaa asiaan. Nyt olen kuitenkin toista mieltä ja ajattelin että jäsenistönkin on hyvä tietää miksi. Osallistuin aikoinaan 1970-luvulla Westermarck Societyn vilkkaisiin vuosikokouksiin joissa seuralle valittiin johtokunta laajan kokousväen läsnä ollessa. Sosiologit olivat tuolloin radikaalia väkeä ja valintaprosessi oli valitettavan poliittinen. Sittemmin sääntöjä muutettiin niin, että johtokunta valittiin syksyllä ja varsinainen vuosikokous pidettiin keväällä sosiologipäivien yhteydessä. Järjestelmällä on toki perusteensa: hallitus valitaan ennen budjettikauden alkua. Mutta siinä on myös iso ongelma. Kun nyt viime syksynä osallistuin pitkästä aikaa Westermarck seuran syyskokoukseen, niin muutos oli valtava. Minun lisäkseni paikalla oli vain yksi (minun värväämäni) hallituksen ulkopuolinen jäsen. Johtokunnan valinnan suoritti siis periaatteessa johtokunta itse. Tämä tapahtuu niin, että joka yliopiston laitoksilta kerätään ehdotukset ja sitten ne vahvistetaan kokouksessa istuvan johtokunnan toimesta. Ainakaan Helsingissä en tiedä, että tämä esivalintaprosessi tapahtuisi kovin demokraattisesti, niin että kyselyjä tehtäisiin laajalti ja ehdokasasettelu olisi avointa. En usko että muualla tilanne olisi kovin paljoa parempi. Mielestäni nykytilanne on täysin mahdoton. Westermarck-seuralla on 1300 jäsentä. Heillä ei ole käytännössä mitään sanomista järjestön asioissa. He eivät suinkaan kaikki ole yliopistojen opettajia ja tutkijoita, joilla siis on ehkä jotain vaikutusmahdollisuuksia. Kuitenkin sosiologipäiville osallistuu normaalisti useita satoja seuran jäseniä. Olisi siis luontevaa että johtokunta valittaisiin edes sosiologipäivillä (niin kuin ESA:n johtokunta valitaan, suljetulla lippuäänestyksellä). Valtionapua saavien järjestöjen pitää tehdä tilinpäätökset kalenterivuosittain ja järjestölle on hankala valita uutta johtokuntaa kesken tilikauden. Tämä ei ole todellinen este, sillä johtokunta voidaan hyvin valita sosiologipäivillä, mutta se voisi alkaa toimintansa vasta seuraavan kalenterivuoden alusta (joskin varmaan osallistua johtokunnan kokouksiin jo valintansa jälkeen). Ja sittenhän on tietysti internet. Todella teknisesti edistyneiden järjestöjen vaalit toteutetaan nykyään sähköisesti niin että kaikki halukkaat voivat osallistua. Ehdollepanoprosessin pitäisi myös olla avoin. Yksi argumentti tätä vastaan on, että se ei takaisi kaikkien yliopistopaikkakuntien edustusta johtokunnassa. (toinen on, että sääntömuutokset ovat hankalia tehdä käytännössä). En pidä tätä riittävänä argumenttina. Ehdokasasettelun voi kiintiöidä siten että joka paikkakunnalta on vähintään yksi ehdokas. Missään tapauksessa ei tällä perusteella voida puolustaa sitä tosiasiaa, että Westermarck Societyssä johtokunnan valinta on käytännössä itseään täydentävä, ehdottoman epädemokraattinen. Sama koskee perustelua, että Westermarck Societyn johtokunnalla ei ole mitään tekemistä eikä kukaan siihen kuitenkaan halua. Minusta on aika uskomatonta että johtokunnassa ylipäänsä esitetään tällaisia perusteluja. Palatakseni alussa mainitsemaani ESA:n ehdokasasetteluun, tilanne onkin se, että sen puitteissa ESA:n johtokunnan kolme (!) suomalaisjäsentä on valittu todella demokraattisesti: heidät on valittu yleisillä ja salaisilla vaaleilla johon kaikki jäsenet ovat voineet osallistua. Kun siis Westermarck Societyn hallitus olisi mielellään osallistunut prosessiin, niin oikeastaan katson, että oli hyvä että se ei osallistunut. Vasta sitten kun hallitus todella edustaa suomalaisia sosiologeja, niin se voi asettaa ehdokkaita. Nyt olisi itse asiassa tärkeää, että ESA:n johtokunnan kolme suomalaisjäsentä kutsuttaisiin mitä pikimmin osallistumaan seuran hallituksen työskentelyyn, koska hehän ovat ainoat suomalaiset sosiologit, joilla todella on joukkojen kannatus (heitä ovat äänestäneet pääasiassa suomalaiset sosiologit). Toisin sanoen, edellyttäisin, että Westermarck Societyn hallitus mitä pikimmin ryhtyisi selvittämään kysymystä demokratian palauttamisesta Westermarck Societyyn! Kyseessä on sentään Euroopan tasolla merkittävä sosiologien järjestö. Ja koska hallitus on tästä kieltäytynyt, niin toivoisin, että jäsenistö puuttuu asiaan. J P Roos professori Westermarck Societyn johtokunnan jäsen (koska minua esitti se toinen paikalla ollut seuran jäsen joka ei ollut johtokunnan jäsen) Back to beginning |