YHTEISTYÖ VAI APU

Apu – epätasa-arvoinen valtasuhde

Yhteistyö – tasa-arvoinen (valta)suhde

Yhteistyö – normatiivinen päämäärä

Apu –kuvaava, analyyttinen termi, normatiivinen sivumerkitys

KEHITYSAVUN ULOTTUVUUDET

1.  Apu resurssien siirtona vauraammista maista köyhempiin – valtioiden välisenä ulkopolitiikkana

2.  Apu suunniteltuna interventiona: hanke- ym. käytännöt

3. Apu yhteiskunnallisena resurssienjakotaisteluna – kuka hyötyy

ODA (Official Development Assistance - DAC)

(i)  viralliset (julkiset) lahjat ja lainat kehitysmaihin

(ii) päätarkoituksena kehitys ja hyvinvointi

(iii) ehdot pehmeät (konsessionaaliset)

Virallisuus: valtiolähteet, ei yksityisiä

Kehitystarkoitus: humanitaarinen apu voi sisältyä, sotilasapu ei

Konsessionaalisuus: lainan lahja-aste 25 % à (verrataan markkinatuottoon) – silti koko laina tilastoidaan apuna, koronmaksua ei huomioida ’nettovirroissa’

KEHITYSAVUN MÄÄRÄ

DAC-tilastot mittaavat yläkanttiin

2001: 51.4 mrd $, 0.22 % bktl:sta

USA absoluuttisesti suurin, suhteellisesti pienin kehitysavun antaja  

Viisi maata 0.7 %:n tavoitteessa: Tanska, Norja, Hollanti, Luxemburg, Ruotsi

Suomi v. 2000: 0.33% (minimitavoite 0.34%)

Käänne Monterreysta?

 

KEHITYSAVUN SUHTEELLISUUS

Kehitysavun kokonaismäärä 50-60 mrd $/v

Suorat investoinnit kehitysmaihin 205 mrd $ v. 2001

Maailman aseistautuminen 839 mrd $ 2001 (ml. kehitysmaat)

OECD-maiden tuki omalle maataloudelle 350 mrd $ / v

Kaupan esteet kehitysmaille (tullit, kiintiöt ym.): yli 100 mrd $/v

Onko apu rahasta kiinni?

0.7 %:n ODA-TAVOITE

Puolesta: (a) avun tarve (solidaarisuus)

(b) 0.7 % kansainvälinen normi, kehitysmaiden vaatimus (kv. politiikka)

(c ) kv. poliittinen sitoumus, uskottavuus

 Vastaan: (a) 0.7 % mielivaltainen tavoite, koskee vain avun tarjontaa (rationalismi)

(b) määrätavoite ei takaa laatua (tuloksellisuus)

(c ) tavoite ei sitova eikä kattava, kehitysmaiden vaatimuksille viis (reaalipolitiikka)

KEHITYSAPU INTERVENTIONA

Raha/tavara/henkilöapu

Projekti- l. hankeapu – rajalliset hankkeet

Tekninen apu: tietojen, taitojen siirto, kallein osa: ulkomaiset kehitysyhteistyöntekijät

Ohjelma-apu – suoraa tukea budjettiin, velkahelpotuksia yms.

Sektoriapu –tietyn sektorin (esim. peruskoulutus) kokonaisvaltainen avustaminen, rahoitetaan yhteisesti

KEHITYSHANKKEITA

(a)    infrastruktuuri (tiet, voimalinjat)

(b)    peruspalvelut (sairaalat, vesi)

(c)    suora taloudellinen tuki (mikroluotot)

(d)    tuotantolaitokset (saha, paino)

(e)    maataloustutkimus yms.

(f)     ympäristöresurssit (metsät,)

(g)    julkisten laitosten toimintakyky

projektitoteuttajia: konsultit, NGOt

APURESURSSIT – KUKA HYÖTYY

Antajat – ‘välikädet’ – ‘kohderyhmät’

Korruptio kehitysmaassa – ‘pehmeä valtio’

Teknisen avun henkilöstön palkat ja edut (yhden eurooppalaisen työntekijän vuosikustannukset 100,000 euroa?)

Avun lailliset edut: autot, palkanlisät, opiskelupaikat, matkat...

Kuplatalous – vuokrat, tuontitavarat...

AVUN DYNAMIIKKA

Avun kaksoisluonne:

(a) resurssien siirtoa kehitysmaille – hyvää tarkoittava rationaalisesti suunniteltavissa oleva sosiaalinen interventio

ja (b) oman edun ajamista, yhteiskunnallisesti tuotettu ja neuvoteltu prosessi, resurssienjakotaistelu

Developmentalismi, instrumentalismi(t), niiden yhteispeli à apupolitiikka ja -prosessi

Apuprosessin 'musta laatikko' purettava