-mitä kehitysyhteistyö/apu on?

-mitä se saa aikaan?

-mitä sen voi kohtuudella odottaa saavan aikaan?
 

APUA VAI YHTEISTYÖTÄ

apu – epätasa-arvoinen
valtasuhde

yhteistyö – tasa-arvoinen
(valta)suhde

yhteistyö – normatiivinen päämäärä

apu –kuvaava, analyyttinen termi

ristiriidoista voimakas
moraalinen lataus
 

KEHITYSAVUN KOLMET KASVOT

1. Apu resurssien siirtona vauraammista maista köyhempiin - ulkopolitiikkana

2. Apu suunniteltuna interventiona: hanke- ym. käytännöt

3. Apu käytännön resurssienjakotaisteluna – kuka hyötyy
 

APU RESURSSIEN SIIRTONA

ODA (Official Development Assistance) -
(i) viralliset lahjat ja lainat kehitysmaihin (lista)
(ii) päätarkoituksena kehitys ja hyvinvointi
(iii)  ehdot pehmeät (konsessionaaliset)
(OECD:n kehitysapukomitea DAC -
Development Assistance Committee)

kv. ODA-tavoite 0.7 % bktl:sta

Suomi: apu osa ulkopolitiikkaa
maailmanlaajuisen turvallisuuden lisäämiseksi –

Suomen ODA-tavoitteet:
0.7 % virallinen pitkän tähtäyksen
0.4 % välitavoite v:lle 2000
0.34 % bktl:sta tosiasiallinen raja
 

APU SUUNNITELTUNA INTERVENTIONA JA KÄYTÄNTÖNÄ

raha/tavara/henkilöapu

projekti- l. hankeapu –
rajalliset hankkeet

tekninen apu - tietotaidon siirtoa
(pääosa ulkomaiset asiantuntijat ym. kehitysmaissa)

ohjelma-apu –
suoraa tukea budjettiin,
velkahelpotuksia yms.

sektoriapu –
tietyn sektorin (esim. peruskoulutus)
kokonaisvaltainen avustaminen (yhteisen suunnitelman pohjalta yhteisesti rahoittaen)
 

PROJEKTIAPU

Erilaisia projekteja:
(a) infrastruktuuri (tiet, voimalinjat)
(b) peruspalvelut (sairaalat, koulut, vesi)
(c) suora taloudellinen tuki (mikroluotot)
(d) tuotantolaitokset (saha, kirjapaino)
(e) palvelurakenteet (maataloustutkimus)
(f) ympäristöresurssit (metsät, kastelu)
(g) julkisten laitosten toimintakyky
 
Erilaisia projektitoteuttajia:
asiantuntijat, konsultit, NGOt

fosfaattikaivos, voimala, sairaala, työleiri …
 

APU RESURSSIENJAKOTAISTELUNA

antajat – ‘välikädet’ – ‘kohderyhmät’

korruptio kehitysmaassa –
‘pehmeä valtio’

teknisen avun henkilöstön
palkat ja edut (yhden suomalaistyöntekijän kokonaisvuosikustannukset
400,000:sta ehkä miljoonaan mk:aan)

avun lailliset edut: autot, palkanlisät, opiskelupaikat, matkat..

kuplatalous – vuokrat, ravintolat,
tuontitavarat
 

KEHITYSAVUN
KAKSINAISLUONNE

(a) resurssien siirtoa
kehitysmaille –
hyvää tarkoittava
rationaalisesti suunniteltavissa
oleva sosiaalinen interventio

(b) oman edun ajamista,
yhteiskunnallisesti tuotettu
ja neuvoteltu prosessi,
resurssienjakotaistelu

developmentalismi,
instrumentalismi(t),
niiden yhteispeli à
apupolitiikka

apuprosessin 'musta laatikko' purettava