KEHITYSAVUN ‘TEORIOITA’

1. ‘sisäisiä’ (kehitysyhteistyön omat lähtökohdat hyväksytään: apu hyvää tarkoittava rationalistinen interventio)

-evaluaatiota, tutkimuksia

2. ‘ulkoisia’ (lähtökohdat alistetaan kriittiseen tarkasteluun: apu yhteiskunnallisesti neuvoteltu resurssienjakotaistelu)

Eri puolet kuuluvat yhteen!

KEHITYAVUN MOTIIVIKESKUSTELU

(’sisäinen’ näkökulma)

-erilaiset motiivit: eettiset,

taloudelliset, poliittiset

-itsekkyyden aste

-lyhyt vai pitkä tähtäys

mitä motiivit selittävät?

(yhteiskunnallisen toiminnan

rakenteelliset ehdot johtavat

ei-aiottuihin tuloksiin)

ULKOISIA’ TEOREETTISIA

NÄKÖKULMIA KEHITYSAPUUN

-taloustutkimus: kehitysapu

‘julkisena hyödykkeenä’

-politiikan tutkimus:

kehitysapu (ulko)politiikan välineenä

-sosiaalitutkimus: kehitysavun

osuus yhteiskuntaprosesseissa

POLITIIKAN TUTKIMUKSEN

NÄKÖKULMA APUUN

-kehitysyhteistyöpoliittisen

päätöksenteon mallit:

1. valtio järjestelmälogiikkaa seuraavana kollektiivipäättäjänä (käsityksiä järjestelmästä: realismi, idealismi, neorealismi, kv. poliittinen talous, uusmarxilaisuus)
2. huomio valtion sisäisiin päätöksentekomekanismeihin (vaihtoehtoisten keinojen rationaalinen tarkastelu vs. yhteiskunnallinen valtataistelu)

-miten yhdistää?

KEHITYSYHTEISTYÖPOLIITTINEN

PÄÄTÖKSENTEKO RUOTSISSA

(Hveem ja McNeill)

politiikkaprofiilit:

1. individualistinen altruismi
2. vasemmistoaktivismi
3. taloudellinen liberalismi
4. kansallinen etu (‘merkantilismi’)

ideoiden konflikti à kompromissi

ideologit vs. pragmatistit

paineita ja virikkeitä kv. järjestelmästä

ja kotimaan politiikasta

KEHITYSAVUN HISTORIAA

-kahdenkeskinen/monenkeskinen

-kahdenkeskisen kehitysavun sukupuita:

1. koloniaalinen (Englanti, Ranska, Portugali)

2. voimapoliittinen (USA)

3. uuskoloniaalinen, humanitaarinen (Japani, Saksa, pohjoismaat)

-monenkeskisen kehitysavun instituutioita:

-YK:n apujärjestöt 1940-luvulta

-IMF, Maailmanpankki 1944 (IDA 1960)

-OEEC à OECD, DAC 1961

DEVELOPMENTALISMI

-moderni kehityksen käsite

ohjaa ja inspiroi

-instituutiot, rakenteet jne.

jotka toteuttavat ‘kehitystä’

(monenkeskiset kehitysjärjestöt,

valtioiden elimet, firmat…)

-kehityksen ajatus (interventiolla

normatiivisesti toivottavaan

kehitykseen) tarjoaa intervention perustan ja legitimaation

INSTRUMENTALISMI(T)

-avun ei-developmentalistiset

pyrkimykset ja tarkoitusperät

(taloudelliset, poliittiset jne.)

MOLEMMAT MUUTTUVAT

-apupolitiikka yhteispelin tuotos

KEHITYSAVUN HISTORIANSELITYSTÄ

-juuret instrumentalistiset,

muuttunut developmentalistisemmaksi

-Englanti, Ranska 1950-luku- neokolonialismi

USA 1950-luku-

kommunismin pysäyttäminen

Multilateraaliset instituutiot 1940-luku-–

developmentalismi

Saksa, Japani 1960-luku--–

taloudellinen ja poliittinen instrumentalismi

Pohjoismaat, Hollanti 1960-luku- –

developmentalismin nousu

1980-2000-luvut:

instrumentalismit heikkenivät

MUUTOKSIA
DEVELOPMENTALISMISSA

päähuomio omaehtoisesta talouskasvusta

köyhyyden vähentämiseen

(päämäärä/keino)

valtiojohtoisuudesta

markkinavoimiin

kehitysavun uusi rooli:

auttaa pitämään periferisoituvat ja marginalisoituvat maat mukana globaalissa maailmanjärjestelmässä