Kotitalouden opetustilat & työturvallisuus
5
Kotitalouden opetussuunnitelman perusteissa edellytetään, että kotitalouden opetuksen tulee perustua käytännön toimintaan jan ryhmässä toimimiseen.
7
Opetuksen tavoitteet ja työtavat
Oppilaiden vuorovaikutus- ja päätöksentekotaidot kehittyvät, kun he toimivat yhdessä ja harjoittelevat ottamaan vastuuta oman ryhmän toiminnasta.
Kotitalouden oppimisympäristö koulussa muodostuu opetustilanteesta ja kotitalouden opetustilojen fyysisestä ympäristöstä, jossa tulisi voida käyttää monipuolisia opiskelumenetelmiä ja työtapoja.
Suurimmat vaatimukset tiloille asettavat käytännön työtaidot, joista esimerkkejä ovat ateria- ja rahankäytön suunnittelun ja erilaisten ruoanvalmistusmenetelmien hallinta, vaatehuoltoon ja kotitalouden puhtaanapitoon liittyvät taidot, ergonominen työskentely ja työympäristön työturvallisuudesta huolehtiminen sekä jätteiden kierrätys ja lajittelu.
8
Kotitalouden opetustilojen säilytystilat, ergonomiset ratkaisut , koneiden sijoittelu ja materiaalivalinnat tarjoavat myös monia esimerkkejä asumisen ja keittiösuunnittelun hyvistä ratkaisuista.
Opetustilojen suunnittelussa on otettava myös huomioon, että opiskelussa vaihtelevat ja täydentävät toisiaan yksilölliset käytännön harjoitukset ja yhteistoiminnallinen työskentely parin kanssa tai ryhmässä.
9
Tilojen koko
Jos opetustilassa työskentelee 16 oppilasta, tarvitaan opetussuunnitelman tavoitteet huomioon ottaen pintaa-alaksi noin 130 m2.
Tässä julkaisussa opetustilan suunnittelu lähtee siitä, että kukin kotitalouden opetustila on itsenäinen kokonaisuus, joten kahdella tai useammalla opetustilalla ei ole yhteistä tilaa.
13
Akustinen suunnittelu
Kotitalouden opetustilojen meluttomuus on suunnittelutavoite, joka vaikuttaa keskeisesti tilojen ergonomiaan ja käyttömukavuuteen. Kotitaloustilojen melu syntyy pääosin kotitalouskoneista, joten laitteiden riittävä hiljaisuus on varmistettava. Yleisin akustinen ongelma on ilmastoinnin ja koneellisen astianpesun melun torjunta.
14
Yleisiä suunnitteluperiaatteita
Hyvin suunnitellut opetustilat luovat oppilaille kotitalouden oppimisympäristön, jossa heille tarjoutuu monipuolisia oppimiskokemuksia. Opettajille ne antavat erilaisia mahdollisuuksia suunnitella ja toteuttaa opetusta.
Lähtökohtina opetustilojen suunnittelulle ovat kotitalousopetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Kotitalousopetuksen toiminnalliset tavoitteet asettavat tiloille vaatimuksia, joihin suunnittelussa ja rakentamisessa on kyettävä vastaamaan. Päivittäisten kotitalouden toimintojen opiskelu edellyttää muun muuassa, että monipuolisia ruoanvalmistusmenetelmiä, jätteiden lajittelua sekä asunnon hoidon ja vaatehuollon töitä on voitava harjoitella käytännössä. Koska tietoverkkojen tarjoamat mahdollisuudet muuttavat oppimisen luonnetta luokkahuonekeskeisyydestä kohti avoimempaa oppimisympäristöä, varustetaan kotitaloudenkin opetustilat tietokoneilla opetuksessa tarvitavine ohjelmineen sekä Internet-yhteyksillä.
Opetustilojen sisustamisessa on keskeistä viihtyisyys, valvottavuus, turvallisuus ja materiaalien helppohoitoisuus.
Kotitalouden opetustilat jakautuvat seuraaviin toiminta-alueisiin: eteistilat, tietopainotteiseen opetukseen ja ruokailuun tarkoitettu tila, keittiötilat, vaatehuoltotila, wc- ja suihkutila sekä ryhmätyötila, joka soveltuu monipuolisiin ryhmätyöharjoituksiin.
15
Opetus- ja ruokailutila
Tietopainotteiseen opetukseen ja ruokailuun tarvittavan tilan yhdistäminen on käytännölline ratkaisu.
16
Dataprojektorin käyttämiseen opetustilanteissa varataan mahdollisuus.
17
Keittiötilat
Keittiötilojen suunnittelussa on keskeistä sijoittaa eri toiminnot niin, että edestakaista liikkumista luokassa voidaan vähentää.
Ruokailu- ja tarjoiluastioiden säiltystilojen sijoittaminen vähentää myös liikkumisen tarvetta, mikä rauhoittaa opetustilannetta.
Jätteiden lajittelu hoidetaan opetustilassa keskitetysti. Lajittelukeskukseen varataan riittävästi tilaa biojätteelle, sekajätteelle, paperille, pahville, maito- ja mehupurkeille, metallille sekä lasille.
Jää-viileäkaappi sijoitetaan opettajanpöydän läheisyyteen, joten sen käyttöä on helppo valvoa.
18
Keittiön työyksiköt suunnitellaan yleensä neljän oppilaan työskentelypaikoiksi.
19
Vaatehuoltotila
Vaatehuoltotilaan varataan paikka likapyykin lajitteluun ja säilytykseen, pyykin kone- ja käsinpesuun, kuivaukseen ja jälkikäsittelyyn sekä puhtaan pyykin säilytykseen.
20
Vaatehuoltotilaan varataan tila kahdelle silityspaikalle, mankelille ja pyykin vetolaitteelle.
Ryhmätyötila
Ryhmätyötilassa on oltava mahdollisuus tieto- ja viestintätekniikan käyttöön. Ryhmätyötilaan sijoitetaan tietokone sekä puhelin- ja verkkoyhteydet. Lisäksi varataan säilytystilaa erilaiselle oppimateriaalille, kuten kirjoille, lehdille, esitteille, tuote- ja pakkausnäytteille, videoille, dioille ja julisteille.
Keittiö suunnitellaan sellaiseksi, että sitä voidaan käyttää keittiösuunnittelun esimerkkinä: liden ja vesipisteen väliin tulee jäädä työpöytätilaa vähintään 600 mm, liden molemmille puolille varataan laskutilaa ja liesituulettimen tulee olla helposti puhdistettava.
Muut säilytystilat
Siivousvälinekaapin sijoituspaikkaa suunniteltaessa otetaan huomioon vesipisteen läheisyys. Siivousvälinekaapissa tai sen välittömässä läheisyydessä olevassa kaapissa säilytetään opetuksessa tarvittavat ylläpitosiivouksen siivousaineet ja -välineet sekä harvoin tarvittavat siivousaine- ja välinenäytteet.
21
Työturvallisuus
Työturvallisuuslain mukaan terveyden ylläpitoon kuuluu sekä fyysisen että henkisen terveyden turvaaminen ja ylläpitäminen työssä. Kotitalousopettajan terveyttä ja hyvinvointia voidaan edistää esimerkiksi siten, että opetusryhmiä ei järjestetä liian suuriksi, työpaikan tekniset puutteet poistetaan ja opettaja perehdytetään riittävästi työhönsä. Myös oppilaiden työskentelyyn koulussa ja työharjoittelussa sovelletaan työturvallisuuslakia.
25
Vaara- ja haittatekijöiden ehkäisy
Kalusteet
Kone- ja sähköturvallisuus
26
Paloturvallisuus
Ilmanvaihto
Kotitalouden opetustiloissa on ilmanvaihtoon kiinnitettävä erityistä huomioita, ja sitä on voitava tarpeen mukaan tehostaa käsiohjauksella.
Melu
Työskentelyn sekä koneiden ja laitteiden aiheuttama melu vaatii akustoinnilta erityisominaisuuksia. Ääntä tuottavia laitteita ei tule sijoittaa opettajanpöydän välittömään läheisyyteen, eikä esimerkiksi ilmanvaihdon tehostaminen saa aiheuttaa meluhaittaa. Lisätietoja akustisista määräyksistä ja ohjeista löytyy Suomen rakentamismääräyskokoelmasta kohdasta C1.
Valaistus
Yleisvalaituksen lisäksi tarvitaan työpisteisiin kohdevalaistus.
27
Kemikaalit, pesu- ja puhdistusaineet
Järjestys ja siisteys
28
Elintarvikkeiden mikrobiologiset riskit
29
Nuoret ja työlainsäädäntö
Nuorista työntekijöistä annetun lain säännöksiä, jotka koskevat työn turvallisuutta ja terveellisyyttä. sovelletaan myös nuorten koulussa tekemään työhön, vaikka tätä työtä ei tehdäkään työsuhteessa.
Edellä mainitussa opetuksessa ja ohjauksessa on erityisesti huolehdittava siitä, että oppilas perehdytetään riittävästi
- kotitalouden opetustiloihin, työn oikeaan suorittamiseen ja työhön mahdollisesti liittyviin terveysvaaroihin jan niiden torjuntaan
- koneiden ja laitteiden toimintapaan ja puhdistukseen sekä menettelyyn niiden viottuessa
- pesu- ja puhdistusaineiden koostumukseen ja vaiktuksiin sekä niistä johtuvaan käsittelyyn
- oppilaan työssään käyttämien koneiden ja laitteiden sekä kemiallisten tuotteiden turvamääräyksiin
- ensiapuohjeisiin
31
Turvallisen työskentelyn ohjeet
Pukeutuminen
Työvälineet ja koneet
Työtavat ja ergonomia
Sähkön turvallinen käyttö
32
Paloturvallisuusohjeet
33
Tapausselostus kotitalouden opetustilojen uudenlaisesta suunnittelusta
Kotitalouden opetustilojen suunnittelussa tulisi kiinnittää erityisesti huomiota opetussuunnitelman sisältöalueisiin ja opetusmenetelmiin, kuten tiede- ja verkko-opetuksen käyttöön, oppilaiden toiminnallisten työtapojen lisäämiseen, kokeellisen oppimisen järjestämiseen sekä oppiaineiden väliseen integraatioon.
Kouluissa, kotitalouksissa, työelämässä, rakentamisessa ja teknologiassa on tapahtunut viimeisten vuosikymmenten aikana merkittäviä muutoksia, jotka tulee ottaa huomioon myös koulujen rakentamisessa ja korjaamisessa.
Toimivassa kotitalousluokassa oppilaat voivat tutustua ja vertailla erilaisten vaihtoehtojen toimivuutta käytännön olosuhteissa, jotka vastaavat oppilaiden koteja.
Nurmijärven Rajamäelle suunniteltiin vuonna 1998 yläasteen ja lukion rakennushankkeen yhteydessä uudenlaiset kotitalousluokat. Suunnittelun ideana oli tukea nykyistä kotitalousopetusta hyödyntämällä asunto- ja kodintekniikkatutkimusten viimeisimpiä tuloksia. Samalla otettiin huomioon opetustilojen kuten keittiöiden ja vaatehuoltotilojen toimivuus, ergonomiset tekijät, energia- ja ympäristöasiat sekä turvallisuus.
Opetustiloihin suunniteltiin käytännön esimerkkejä erilaisista keittiöratkaisuista, kotitalouskoneiden sijoitusvaihtoehdoista, energiankulutuksesta ja käyttöturvallisuudesta sekä erilaisista materiaalivaihtoehdoista.
Opetuksen toivomuksena oli tila, jota on helppo valvoa.
34
Keittiön toimivuus
Näin oppilailla on ollut mahdollisuus käytännössä kokeilla, millaista on työskennellä erilaisissa keittiöissä. Viiden vuoden käytön jälkeen opettajat ovat tyytyväisiä erilaisiin keittiöratkaisuihin, vaikka tavarat eivät olekaan samalla tavalla jokaisessa keittiössä, mikä aluksi tuntui hieman oudolta.
Sen sijaan kotitalousluokassa olisi ollut hyvä jättää jokaiseen keittiöön tilavaraus ja asennusedellytykset astianpesukoneelle.
35
Ergonomia
Keittiökalusteiden korkeusmitoituksessa otettiin huomioon eripituiset oppilaat sekä erilaisia työskentelykorkeuksia vaativat työt, kuten astioiden käsienpesu (850 - 900 mm) tai kermavaahdon vatkaaminen (700 - 800 mm). Työpöydän korkeudet vaihtelivat keittiöissä 700:sta 900 mm:iin.
Lisäksi keittiössä on huomioitu istuen tai pyörätuolissa työskentelyb mahdollisuus.
Kotitalouskoneet sijoitettiin eri korkeuksille, jotta oppilaat voivat kokeilla erilaisia työasentoja.
36
Koska kotitalouskoneiden koko, asennusedellytykset ja käyttöturvallisuus vaikuttavat huomattavasti suunnitteluun, niiden valintaan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Kuluttajakasvatuksen näkökulmasta on tärkeä, että oppilailla on käytännössä mahdollisuus vertailla kotitalouskoneiden eroja ja soveltuvuutta omiinn tarpeisiin.
Energia- ja ympäristönäkökohdat
Kotitalouskoneiden valinnassa kiinnitettiin huomiota koneiden energiataloudellisuuteen (energiamerkki) ja asennusedellytyksiin. Esimerkiksi kylmäsäilytyslaitteet sijoitettiin niin, etteivät ne ole lähellä läämönlähteitä, kuten uunia ja astianpesukonetta. Lisäksi yksi keittiöistä varustettiin energiamittareilla. Näin oppilaat voviat itse seurata omien käyttötapojensa ja valintojensa vaikutusta kotitalouskoneiden sähkönkulutukseen.
37
Keittiökalusteiden materiaalivalinnoissa kiinnitettiin huomiota helppohoitoisuuteen, kestävyyteen ja hygieenisyyteen. Erilaisilla materiaalivalinnoilla haluttiin antaa oppilaille mahdollisuus käytännössä vertailla materiaalien soveltuvuutta eri käyttötarkoituksiin.
Lasioven (karkaistu) käyttö on osoittautunut toimivaksi, koska se on helppo pitää puhtaana, se kestää kosteutta ja sen läpi näkee, mitä kaapissa on.
38
Hygieniakasvatus tärkeä osa suunnittelua
>> sisääntuloon liitetty käsienpesupiste
Keittiöihin on sijoitettu käsien pesua varten kaatoallas ja kosketusvapaita hanoja hygieenisistä ja taloudellisista syistä.
Vaatehuoltotilojen toimivuus
Opettajien toivomuksesta päätettiin luopua erillisestä opetuskodista ja sijoittaa vaatehuoltoon liittyvät kalusteet ja koneet samaan avoimeen tilaan keittiöiden kanssa, jotta opettajat pystyvät valvomaan myös niiden parissa tapahtuvaa työskentelyä.
Vaatehuoltotilojen suunnittelun lähtökohtana pidettiin sitä, että oppilaat oppivat lajittelemaan pyykin ja pesemään sen niin käsin kuin koneella, sekä valitsemaan kuhunkin tilanteeseen mahdollisimman enrgiataloudellisen pyykinkuivausratkaisun. Vaatehuoltotilaan suunniteltiin edestä täytettävä pyykinpesukone, kuivausrumpu, kuivauskaappi ja sisäkuivausteline.
39
Tieto- ja viestintätekniikan suunnittelu
Kaikissa tiloissa tulee olla mahdollisuus työskennellä tietokoneella.
Nykyään ja tulevaisuudessa ei riitä, että luokassa on yksi tietokone, vaan tarvittaessa nitä täytyy voida tuoda lisää luokkaan esimerkiksi jonkin tietyn projektin ajaksi.