Takaisin edelliselle sivulle

 

Aineistonkeruu kyselylomakkeella

 

 

Survey, Hyvät puolet, Heikot puolet,

Kyselytutkimuksen vaiheet:

1) Aiheen valinta, 2) Kohderyhmän valinta, 3) Mittarin (eli kyselylomakkeen) laadinta,

4) Kysymystyypit, 5 ) Kyselylomakkeen sisältö ja rakenne, 6) Esimerkkejä, 7) Muuta muistettavaa

 

Survey
  • Kyselyn, haastattelun ja havainnoinnin muodot, joissa aineisto kerätään standardoidusti.
  • Standardointi kyselyssä tarkoittaa, että asiaa kysytään kaikilta vastaajilta täsmälleen samalla tavalla.
  • Kohdehenkilöt muodostavat otoksen tai näytteen perusjoukosta.
  • Tuttu esimerkki: Gallup -tutkimukset.

Kyselylomakkeen hyviä ominaisuuksia

  • Voidaan kerätä laaja tutkimusaineisto: voidaan tutkia suurta määrää ihmisiä ja voidaan kysyä monia asioita
  • Menetelmä on tehokas: säästää aikaa ja säästää vaivannäköä
  • Hyvin suunnitellun lomakkeen aineisto voidaan tallentaa nopeasti ja analysoida se tietokoneen avulla.
  • Aikataulun ja kustannusten arviointi mahdollista melko tarkasti.
  • Postikysely on halvempi menetelmä kuin henkilökohtainen haastattelu.
  • Tilastolliset analyysitavat vakiintuneita aineiston käsittelyssä, joten ei tarvitse kehitellä uusia analyysitapoja.

 

Kyselylomakkeen heikkoja omínaisuuksia

  • Kato (= vastaamattomuus) jää usein suureksi. (varsinkin postikyselyissä)
  • Ei ole aina varmaa kuka postikyselyyn vastaa (eikä voida kysyä tarkentavia kysymyksiä tilanteesta riippuen niin paljon kuin olisi ehkä tarpeellista)
  • Ei ole mahdollista varmistua vastaajien rehellisyydestä ja huolellisuudesta.
  • Väärinymmärryksiä on vaikea kontrolloida. (eri vastaajat voivat ymmärtää kysymykset eri tavoin kuin tutkija on ajatellut)
  • Ei tiedetä miten perehtyneitä kysyttyihin asioihin vastaajat ovat (vastaajan on vaikea vastata, jos kysymykset eivät kohtaa käytössä olevaa käsitemaailmaa)
  • Hyvän lomakkeen laatiminen ja testaaminen vie aikaa (samaa asiaa kannattaa kysyä usein reliabiliteetin varmistamiseksi --> vaatii kekseliäisyyttä kysyä eri tavoin)
  • Hyvän lomakkeen laatiminen vaatii monenlaisia tietoja ja taitoja (esim. hyvä tietää teoriasta, tilastomenetelmistä etukäteeen ennen kyselylomakkeen laatimista)

Kyselylomaketutkimuksen vaiheet:

1. Aiheen valinta (kaikissa tutkimustyypeissä oleellinen)

  • Mitä halutaan tutkia?
  • Tutkimusongelmien muodostaminen: mitä halutaan tutkia, mihin kysymyksiin tutkimuksella halutaan vastata, eli mitä kohderyhmältä kysytään, että vastaukset kysymyksiin saadaan .
2. Kohderyhmän valinta

Kokonaistutkimus, otos vai harkinnanvarainen näyte?

  • Kokonaistutkimuksessa tutkitaan kaikki kohderyhmään kuuluvat henkilöt. Kokonaistutkimuksessa kysely lähetettäisiin kaikille kohderyhmään kuuluville henkilöille. Kokonaistutkimusta on käytännön järjestelyiden takia vaikea suorittaa, jos kohderyhmä on suuri (esim. Suomen kaikki autistit).
  • Otos on yleistettävissä populaatioon/perusjoukkoon. Otoksen tulisi edustaa perusjoukkoa mahdollisimman kattavasti .
    • Satunnaisotos ("arvotaan" perusjoukosta esim. satunnaislukugeneraattorilla). Jokaisella kohderyhmän jäsenellä on yhtä suuri todennäköisyys valikoitua tutkittavaan joukkoon
    • Systemaattinen otos (valintaan liittyy systemaattisuutta, esim. joka viides nimi aakkosellisesta listasta ja arvotaan mistä numerosta aloitetaan)
  • Näyte on yleistettävissä vain tutkittavaan joukkoon

Tutkija valitsee edustavaksi katsomansa ryhmän kohderyhmäksi omien perusteidensa mukaisesti.

Esim. Kun halutaan tutkia matematiikkapainotteisen opetussuunnitelman vaikutusta sukupuoleen voidaan valita kunnan ainoasta erityistehtävän saanesta koulusta luokka 6a, koska siinä on yhtä paljon tyttöoppilaita kuin poikaoppilaita, ja koska luokka on erikoistunut matematiikkaan.

 

3. Mittarin (eli kyselylomakkeen) laadinta (eli operationaalistaminen)
  • Miten tutkimusongelmiin voidaan vastata?
  • Tutkittavan ilmiön saattaminen mitattavaan muotoon: Mitattavan käsitteen tai asian hahmottaminen, rajaus ja määrittely aikaisemmissa tutkimuksissa esitettyjen määritelmien, aikaisempien teorian tai esi- eli pilottitutkimuksen perusteella
  • Käsitteen tai aiheen osa-alueet (ja niiden keskinäisten suhteiden tarkastelu teoreettisessa viitekehyksessä )
  • Abstraktista käsitteen tai asian kuvauksesta konkreettiseen arkikieleen

      Esim. On hieman vaikeaa olettaa peruskoulun oppilaan vastaavan seuraavaan kysymykseen: "Oletko haasteellisen opiskelutehtävän kohdatessasi yleensä tehtäväorientoitunut, suoritusorientoitunut vai välttämisorientoitunut?"

      Vastaavasti voidaan esimerkiksi muodostaa eri orientaatiotyyppejä kuvaavia väitelauseita, joihin opiskelija/oppilas vastaa (esim. olen täysin samaa mieltä - olen täysin eri mieltä välisellä skaalalla), ja joiden perusteella voidaan arvioida minkälaisen orientaation henkilö omaa.
      esim.
      1. Haasteellista opiskelutehtävää suorittaessani ponnistelen tavallista enemmän.

      1=Täysin eri mieltä, 2 = En osaa sanoa, 3 = Täysin samaa mieltä


      2. Haasteellista tehtävää työstäessäni mietin usein millaisen arvosanan saan työstäni.

      1=Täysin eri mieltä, 2 = En osaa sanoa, 3 = Täysin samaa mieltä


      3. Vaikean opiskelutehtävän kohdatessani ajattelen yleensä epäonnistuvani.

      1=Täysin eri mieltä, 2 = En osaa sanoa, 3 = Täysin samaa mieltä

    On hyvä, että samoja kysymyksiä kysytään myös toisilla, varmentavilla kysymyksillä useampaan kertaan ja myös erisuuntaisena (esim. kysymystä 1. voisi varmentaa toisella kysymyksellä, jossa väitetään, että "Haasteelliset opiskelutehtävät vähentävät yrittämisenhaluani"). Erisuuntaisten kysymysten "kääntäminen" oikeasuuntaisiksi täytyy ottaa tietenkin koodaamis- ja analyysivaiheessa huomioon.

Ks. Kyselylomakemalli

4. Kysymystyypit

  • Strukturoidut kysymykset (toisensa poissulkevat valmiit vastausvaihtoehdot)
    • Vastaajien vastausten vertailu mielekästä ja kohtuullisen helppoa
    • Vastaaminen helpompaa, koska valmiit vaihtoehdot antavat vihjeitä, sen sijaan, että vastaajan tulisi itse muistaa asia.
    • Mahdollista käsitellä myös hyvin suuria aineistoja (esim. jos satoja tai tuhansia vastaajia)
    • Melko nopea analysointi (tietokonella tilastolliset analyysiohjelmat)
    • Tarkoituksenmukaisempi, kun mahdolliset vastausvaihtoehdot selvästi etukäteen tiedossa, ja kun vastausvaihtoehtoja ei ole monta (esitestaus)
    • Luokitteluiden tai vastausvaihtoehtojen on oltava
        tyhjentäviä
        • kaikkien tapausten on sovittava johonkin luokkaan (esim. "en osaa sanoa")
        • ellei luokkia muuten saada tyhjentäviksi, on syytä lisätä vaihtoehto "muut", johon sijoitetaan tapaukset, jotka eivät muihin luokkiin sovi
toisensa poissulkevia
  • kukin tapaus voi sopia vain yhteen luokkaan
sisällöllisesti mielekkäitä
  • minkälaisella luokituksella saat tarvitsemasi tiedot
  • minkälaisia vastauksia on todennäköisesti tulossa, esim. esitutkimuksen perusteella
  • Avoimet kysymykset
    • Vastaajan ilmaisu omin sanoin
    • Tietoa myös pintaa syvemmältä
    • Suurien aineistojen käsittely työlästä ja vie paljon aikaa
    • Tarkoituksenmukaisempi, kun vastausvaihtoehtoja ei tarkkaan tunneta tai kun halutaan tietää miten vastaajat asian hahmottavat.
    • Voidaan käyttää myös tarkentamaan strukturoitujen kysymysten vastauksia. Eli auttaa strukturoitujen kysymysten vastausten tulkinnassa.

5. Kyselylomakkeen sisällöstä ja kysymyksistä

  • Kysy lomakkeen alussa HELPPOJA kysymyksiä, joita ovat esimerkiksi henkilön taustatiedot kuten sukupuoli, syntymävuosi, koulutustausta, ammatti, yliopisto-opiskelijoilla pääaine jne.
  • Helpoista kysymyksistä edetään vaikeampiin, kyseistä aihetta käsitteleviin, kysymyksiin.
  • Kysymysten tulee olla mahdollisimman yksiselitteisiä ja mieluummin kysymysmuodossa (syntymävuosi vs. Minä vuonna olet syntynyt?)
  • Kysymysten laadinnassa tulee ottaa huomioon vastaajien kielellinen kehitystaso (vrt. minäkäsityskysymykset ekaluokkalaisille ja yliopisto-opiskelijoille).
  • Tarkasta kielenkäyttö! Älä käytä "ammattislangia" (esim. laaja-alainen erityisopetus ei ole tuttu edes kaikille aineenopettajille!) .
  • Mieti, että kysymykset saavat tuottaa vain yhden laatuisen vastauksen (eli vastaaja ymmärtää mitä kysytään).
  • Strukturoitujen vastausvaihtoehtojen tulee olla toisensa poissulkevia (ei kahta mahdollista vastausvaihtoehtoa).
  • Lyhyet kysymykset ovat parempi kuin pitkät (helpompi ymmärtää).
  • Kysy vain yhtä asiaa kerrallaan, ettei vastaaja joudu tilanteeseen, jossa hän miettii kumpaan kysymykseen oikeastaan tulee vastata (Esim. väitelause: Joudut usein tilanteeseen, jossa menetät malttisi ja korotat ääntäsi)
  • Tarjoa valittavaksi myös vaihtoehto "en osaa sanoa", sillä kaikki vastaajat eivät ehkä ole koskaan ajatelleetkaan moista asiaa.
  • Harkitse kysymysten määrää lomakkeessa (postikyselyssä ihanneaika n. 15 min, Hirsijärvi ym. mukaan).
  • Kysymykset eivät saa olla itsestäänselvyyksiä.
  • Kysymykset eivät saa loukata vastaajaa .
  • Kysymysten tekijän mielipiteet ja olettamukset eivät saa heijastua kysymyksissä, eli kysymykset eivät saa olla johdattelevia eivätkä vihjailevia (Esim. "Olethan samaa mieltä siitä, että pojat menestyvät koulussa hyvin vain lahjakkuutensa ansiosta?" Tai "Olethan samaa mieltä siitä, että tytöt menestyvät koulussa hyvin vain tunnollisuutensa vuoksi?")
  • Anna selkeät ohjeet vastauksia varten (Esim. "Ympyröi mielipidettäsi vastaava vaihtoehto." Tai "Kirjoita vastauksesi kysymystä seuraavalle tyhjälle viivalle .")
  • Kyselylomake kannattaa "testata" otosta vastaavalla ryhmällä (tai tarkistusluetuttaa jollakin toisella itsensä lisäksi). Tutkija tulee usein "sokeaksi" omalle tekstilleen myös kyselylomakkeita laatiessaan.


6. Esimerkkejä erilaisista strukturoiduista kyselyistä

1. TOISENSA POISSULKEVUUS Jatkatko opiskeluasi koulutusohjelmassasi?

1) kyllä varmasti
2) ehkä
3) en missään tapauksessa
 

2. LIKERT -ASTEIKKO (yksidimensionaalinen)

    • Mitataan vastaajan reaktion voimakkuutta.
      • Esim. #1: mitataan mielipidettä asteikolla, jonka ääripäät täysin samaa mieltä ja täysin eri mieltä
      • Esim. #2: mitataan jonkin asian toistumisen useutta esim. asteikolla, jonka ääripäät ovat ei koskaan ja hyvin usein / päivittäin / koko ajan
    Esim. #1:

Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? Ympyröi parhaiten omaa mielipidettäsi vastaava numerovaihtoehto.

Vastausvaihtoehdot ovat:

Täysin eri mieltä

Hieman eri mieltä

En osaa sanoa

Jokseenkin sa-maa mieltä

Täysin samaa mieltä

1

2

3

4

5

 

1. Integrointi on aina erityisoppilaan etu.

1

2

3

4

5

 

2. Olen saanut vaikuttaa siirtoon liittyviin asioihin riittävästi.

1

2

3

4

5

 

3. Yleisopetuksen opettaja(t) tietää lapsemme vahvuudet ja heikkoudet.

1

2

3

4

5

 

4. HOJKS on minulle vain kirjainyhdistelmä, jolla ei ole vaikutusta lapseni koulunkäyntiin.

1

2

3

4

5

 

3. OSGOODIN SEMANTTINEN DIFFERENTIAALIASTEIKKO

      • käytetty usein mm. psykologisissa persoonallisuustesteissä
      • kaksi vastakkaista ääripäätä (yleensä adjektiivit), joiden väliseen asteikkoon vastaus sijoitetaan

Esimerkki:

Millaisena näet tilastotieteen opetuksen yliopistolla:


a) laadukkaana 1 2 3 4 5 heikkolaatuisena
b) mielekkäänä 1 2 3 4 5 epämielekkäänä
c) hyödyllisenä 1 2 3 4 5 hyödyttömänä

vrt. myös esimerkkikyselylomakkeet 1) Minäkäsitys (joka 7. kysyy samaa), 2. Tilastotiede asenteet -lomake (kyselylomakkeessa aihealuekysymykset peräkkäin, mikä ei ole viisasta. Kyseinen lomake on kuitenkin reliabiliteeltiltaan varsin toimiva)

 

7. Muuta muistettavaa

  • Tutkimuslupa
Koulun tai oppilaitoksen rehtorilta/johtajalta tai opettajalta, jonka opetusryhmä on kyseessä (joskus ala-asteella jopa oppilaan vanhemmilta) tai koulutoimintakeskuksesta tms.

Lupahakemukseen:

  • tutkimuksen aihe ja ongelmanasettelu
  • tutkimuksen tarkoitus ja taso
  • otanta, tutkimushenkilöt
  • aineiston hankintamenetelmä
  • ajoitus tai aikataulu
  • Saatekirje
Etenkin silloin, kun tutkija ei pääse antamaan ohjeistusta ja lisätietoja (esim. postikyselyssä )

Saatekirjeeseen:

  • Kyselyn tarkoitus ja tärkeys
  • Kyselyn merkitys vastaajalle
  • Vastaamiseen rohkaiseminen
  • Mihin mennessä lomake on palautettava ja minne, jos ei postikysely
  • Postikyselyssä muista vastauskuori, jolla palauttaminen on maksutonta ja muistutus tästä
  • Mikäli voit luvata tutkimuksen tuloksia vastaajille esim. tiivistelmänä tms. niin tee se, mutta muista lupauksesi tutkimuksen valmistuttua.
  • Kyselyn toteuttajan yhteystiedot