Nykyisen kehittämishankkeen kuvaus
Helsingin yliopiston erityispedagogiikan yksiköllemme laadittavan strategiahankkeen aloitin lähes tyhjästä syys- lokakuussa 2004. Alun hankkeelle tarjosi Helsingin seminaari ja sitä edeltävät reaktiopaperit.
Helsingin seminaarissa ryhdyin pohtimaan meidän yksikkömme tvt-strategian tilaa, tasoa ja tulevaisuutta.
Reaktiopaperien pohjalta oli helppoa analysoida tvt:n kehitysvaihe omassa yksikössäni, joka näytti pääosin vastaavan Rosen ensimmäistä kehitysvaihetta. Verkkokursseja tiedostetaan olevan ja verkko-opetuksen järjestämiseen yksikkönä on alustavalla tasolla valmistauduttu. Eli tilanne erityispedagogiikan yksikössä on selkeästi Roosenin kuvaamassa Exploratory -vaiheessa, vaikkakin voin kyllä todeta, että kaikki kaikkia Rosenin vaiheelle maarittelemiä asioita ei välttämättä ole mukana.
Toisaalta y ksikkömme johtaja on hyvin edistyksellinen myötämielinen tvt-työskentelyn kehitykselle ja hän itsekin ohjaa esimerkinomaisesti joitakin seminaareja erilaisten oppimisalustojen kautta (esim. BSCW). Myös muutamille järjestämilleni verkkopohjaisille kursseille on myönnetty siunaus. Ensi vuoden tutkintusuunnitelman uudistukseen on myös kirjattu uudet sisällöt ja tavoitteet aineopintovaiheessa suoritettavalle Viestintä- ja tiedonhankinnan kurssille. Kurssin tavoitteena on tieto- ja viestintätekniikan perustaitojen syventäminen ja tutustuminen vähintään yhteen verkkopohjaiseen oppimisalustaan. Tvt -strategian kehittämishankkeen kuten myös –opetuskäytön kehittämisellä on myönnetty olevan tilaus. Tästä syystä voidaan kai todeta, että joitakin piirteitä Rosenin support-vaiheestakin on niin sanotusti ilmassa. Laadulliseen tason nousuun kuitenkin vaadittaisiin Roosenin mukaan riittävän pitkiä hankkeita ja visioita, joissa tieto- ja viestintatekniikan kehittyminen olisi asetettu selvästi tavoitteelliseksi, johon päästään asetettujen osatavoitteiden avulla.
Tutkimustyön (haastattelututkimus) jälkeen huomasin, että vastaavat strategiset tavoitteet puuttuvat yksiköltämme.
Tähän päämäärään yksikössämme voitaisiin ryhtyä esimerkiksi kartoittamalla mikä on a) laitteiston ja niiden opetuskäyttö tämän hetkinen tila, b) millainen on opetusteknologian käytön tue tarve nyt ja tulevaisuudessa, c) mikä on tvt-koulutuksen tila (tarjonnan vs. kysyntä), d) miten yksikkömme henkilökunta arvioi tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittyvän vuosina 2005 – 2009 ja e) mitkä ovat heidän uhkakuvansa tvt-opetuskäytön suhteen.
Tällaisen kartoituksen avulla voitaisiin tehdä tavoitteellinen suunnitelma tvt:nkehittämiseksi, johon itse asiassa omassa hankkeessani pyrinkin.