Seuraavassa odotuksia, kritiikkiä ja kiitosta Tievie-koulutuksesta:
Omat odotukset:
Omat odotukset olivat lähinnä kovin praktisia eli halusin nähdä käytännössä kuinka verkko-opiskelu ja sen ohjaaminen toteutuu ja millaisia vaihtoehtoja on tarjolla. Tätähän pitkälti myös TieVie-asiantuntijakoulutuksen tavoitteissa peräänkuulutetaan. Omat odotukset siis liittyivät omaan tietojen ja taitojen kehittymiseen TVT:an käytöstä omassa opetuksessani. Samalla odotin, että koulutuksessa tapaan toisia "kohtalo"-tovereita, jotka kertovat omista kokemuksistaan ja mahdollisesti erilaisista vaihtoehdoista hyödyntää TVT:aa opetuksessa. Tekniikan tiennäyttäjät - ryhmän valitsin, koska oletin, että ryhmässä käsitellään joitakin "viimeisiä villityksiä ja virityksiä" tekniikan kehittymisen ja opetuskäytön osalta.
Kritiikki:
Olin aavistuksen pettynyt, että valitsemassani Tekniikan tiennäyttäjät -juonteessa en kohdannut muita edelle mainitsemiani yo-lehtoreita, joten tältä osin kokemusten jako jäi toteutumatta. Tekniikan tiennäyttäjät -juonneryhmässä ei käsitelty pettymyksekseni tekniikkaan liittyviä kysymyksiä. Viimeiselläkin kerralla Turussa Antti näytti joitakin mielenkiintoisia sivuja, joita olisi voitu yrittää hyödyntää näissä lähiseminaareissa tyyliin: "Miten rakentaisit kyseisen toiminnon osaksi kurssiasi?". Odotin, että me yhdessä toimien kehitetään ja toisilta oppien jotain esimerkiksi osa verkkokurssia, hyödyntäen opetusteknologian viimeisiä kehitysaskelia. Näin ei kuitenkaan käynyt. Tämä oli ehkä suurin pettymys.
Toinen kriittinen kohta koskee vertaisryhmätyöskentelyä. Vertaisryhmän koko oli lukumäärältään liian pieni. Kun ryhmästämme jäi muutama henkilö pois kesken koulutuksen, tuntui viimeisellä jaksolla hieman teennäiseltä keskustella kahden muun ryhmäläiseni kanssa työskentelyn edistymisestä.
Kiitokset:
Olen hyvin tyytyväinen Tievie-koulutukseen ja jopa omaan panokseeni koulutuksen läpiviemiseksi. Verkkojaksot, vaikka niihin hieman alaviritteisesti ehkä osallistuinkin, pakottivat tutustumaan muutamiin verkko-ohjauksen menetelmiin, joita olen omilla verkkojaksoilla päässyt heti hyödyntämään. Lähiseminaarit puoltavat hyvin paikkaansa, koska konkreettinen ryhmäytyminen on mielestäni yhteistoiminnalisen ( verkko)kurssin perusta. Lähiseminaarien sisältö oli mielestäni koulutusta pääosin tukevaa, joskin Jyväskylän seminaarin sisältö ei ns. jättänyt purjehdusreissua lukuunottamatta paljoa muistijälkiä.