EO 2.3 Ammatillinen yhteistyö: tehtävä- ja ohjesivu

Muut kurssiin kuuluvat pääsivut

Ryhmäopetuksen tavoitteet

Ryhmätilanteiden tarkoituksena on pystyä tunnistamaan vuorovaiktuksen eri elementtejä normaalissa opetustilanteissa. Vuorovaiktuksen elementtien kartoittamisen lisäksi työskentelyn tavoitteena on ohjata osallistujia tunnistamaan yhteisölliseen oppimiseen ja opetussysteemin toimintaan vaikuttavien tekijöitä, etsimään uusia näkökulmia vuorovaikukseen ja eläytymään muiden opetus-systeemin/systeemien jäsenten toimintaan. Työskentelyn tarkoituksena on oppia havainnoimaan ja analysoimaan erilaisten vuorovaiktukseen liittyvien tekijöiden olemassaoloa työ/kouluyhteisössä.

Luonnollisesti ryhmätyötä työstäessä myös ryhmän sisäiset vuorovaikutustaidot kehittynevät tehtävää tehdessä ja oman ryhmän toimintaa organisointaessa.

Tieteellinen lähestymistapa

Perustiedonhankintamenetelmänä käytetään monisuuntaista videohavainnointia. Havainnoinnissa ja tulosten tulkinnassa käytetään ryhmätyöhön liittyvää teoreettista viitekehystä. Oppimistilanteen havainnoinnissa on erilaisia tarkastelunäkökulmia: a) kehokieli ja eleet, b) roolit, c) käytetty kieli, d) valtasuhteet ja e) ryhmätoiminnan ristiriitaisuudet. Opetuksen etenemistä tarkastellaan osana opetussysteemiä ja toimintaa. Havainnoinnilla pyritään vastaamaan kysymyksiin: Mitä havainnointilanteessa tapahtuu ja miten yhteisöllistä oppimista voitaisiin kehittää kyseissä oppimistilanteessa-luokkahuoneessa-koulussa?

Analyysien pohjalta muodostetaan pienryhmittäin posteri ja abstrakti (6-800 sanaa), joissa saadut havainnoit/tulokset esitetään mahdollisimman tarkasti kuvaillen (taulukot ja diagrammit havainnollistavat esitystä). Teoreettisena viitekehyksenä käytetään annettua kirjallisuutta. Ks. myös Posterin jäsentäminen ja tekninen toteutus.

 

Oppi- ja oheismateriaalit

Jokainen pienryhmä saa luettavakseen artikkeleita liittyen omaan tarkkailutehtävään ja systeemiälyyn. Lisäksi luettelon lopussa on oheiskirjallisuutta:

RYHMÄ A: OPPIVA ORGANISAATIO

Kirjallisuus:

1. O'Neil, J. On Schools as Learning Organizations: A Conversation with Perter Senge

2. Betts, F. How Systems Thinking Applies to Education.

3. Isaacson, N. and Bamburg, J. Can Schools Become Learning Organizations.

Kyseiset artikkelit löytyvät yliopiston koneiden EBSCOhost tietokannasta. Hakukenttiin (3) tulee kirjoittaa kyseisen artikkelin otsikon kolme keskeistä sanaa jokainen omalle riville ja hakuehdoksi tulee valita (TI Title) (tässä esimerkkinäkymä hakukentästä). Tämän jälkeen Search -komennolla ko. artikkeli löytyy ja on luettavissa sekä printattavissa pdf-formaatissa (yliopiston koneilla).

Kyseisten artikkeleden käyttö tulee näkyä posterin teoriaosassa sekä abstraktissa.

Oheiskirjallisuus:

Senge, P. (1994). The 5th discipline. The art and practice of the learning organization. [Paperback ed.] New York: Doubleday.

Naukkarinen, Naukkarinen, A. 1999. Tasapainoilua kurinalaisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden välillä. Oppilaiden ei-toivottuun käyttäytymiseen liittyvän ongelmanratkaisun kehittäminen yhden peruskoulun yläasteen tarkastelun pohjalta. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 149. Jyväskylän yliopisto.

 

RYHMÄ B: SYSTEEMIÄLYKKYYS

Kirjallisuus

Teoksesta: Hämäläinen R. ja Saarinen E. (2003). Systeemiäly: Näkökulmia vuorovaikutuksen ja kokonaisuuksien hallintaan.

Kappaleet:

1. Luku 7: Dialogi systeemiälykkyytenä–mitä on systeemiäly? - Sebastian Slotte.

2. Luku 3: Systeemiälyn häntä – Paula Siitonen

Teoksesta: Raimo P. Hämäläinen, R. ja Saarinen E. (2005). Systeemiäly 2005.

3. Luku 10: Oppiva ja systeemiälykäs koulu - tarua vai totta. Nina Sajaniemi, Risto Hotulainen ja Maarit Tomisaho:

Kyseisten artikkeleden käyttö tulee näkyä posterin teoriaosassa sekä abstraktissa.

Oheiskirjallisuus:

Hämäläinen R. ja Saarinen E. (2004). Systeemiäly: Näkökulmia vuorovaikutuksen ja kokonaisuuksien hallintaan.

Hämäläinen R. ja Saarinen E. (2004). Systems Intelligence: Discovering a hidden competence in human action and organisational life

 

Havainnointitehtävän eli ryhmätyötehtävän kulku

Vaihe I

Jokaisesta ryhmästä muodostetaan neljä n. 5 hengen työskentelyryhmää.

Jokaiselle ryhmälle annetaan opetustilanteen havainnointitapaus (kahdelle ryhmälle sama). Ryhmille, joilla on sama tapaus annetaa eri kirjallisuuslähteet. Näin jokaisesta ryhmästä saadaan neljä erillistä työtä. Kaksi eri havainnointitapausta + kaksi eri kirjallisuuslähdettä.

Tapaus 1. Oppiva organisaatio Videon min 0 - 22	Tapaus 1. Systeemiälykkyys Videon min 0 - 22
Tapaus 2. Oppiva organisaatio Videon min 1.20 - 1.40	Tapaus 2. Systeemiälykkyys Videon min 1.20 - 1.40

 

Vaihe II

Pienryhmät tutustuvat saamiinsa teksteihin (työstävät yhteenvedon tekst(e)istä). Kyseistä tekstiä käytetään myöhemmin posterin johdanto/teoriaosassa, tulosten esittelyssä sekä abstraktin pohjana.

 

Vaihe III

Pienryhmät suorittavat havainnointitehtävän ja analysoivat saamiaan tuloksia käyttäen hyväksi saamiaan artikkeleita ja ohjeiskirjallisuutta (yhteenveto(j)a). Lopuksi ryhmät työstävät posterin Kts. Posterin jäsentäminen ja tekninen toteutus, joka esitellään viimeisellä ryhmäkokoontumiskerralla.

HUOMIO:

Tärkeää on jakaa luettavat materiaalit omassa pienryhmässä ja kokoontua mahdollisimman nopeasti analysoimaan havainnointia. Tämän jälkeen alkaa posterin työstäminen.