Es. 3.5.1 Metodikirjallisuus d a, b, c

Kappale 5: Cohen, Manion & Morrisson 'Validity and Reliability'

Validiteetti ja Reliabiliteetti

Validiteetin määrittelyä

Tarvitaan yhtälailla molemmissa tutkimuslähestymistavoissa.

"Validiteetti = instrumentti mittaa sitä mitä sen tulee mitata"

...nykyisin validiteetteja useita...s. 106

Molemmissa tutkimuslähestymistavoissa on omat perinteensä, jotka tulee otta huomioon tutkimuksen validiteettia arvioitaessa.

Sisäinen validiteetti:

Ilmiön selittäminen (kuvailu) on mahdollista aineiston avulla. Laadullisessa tutkimuksessa sisäistä validiteettia voidaan parantaa käyttämällä yksikertaisia kuvailuja, useita tutkijoita, osanottajatutkijoita, kaveriarviointia, ja käyttämällä mekaanisia tapoja koodata, varastoida ja palauttaa tietoa.

Ulkoinen validiteetti:

Miten hyvin tulokset ovat yleistettävissä laajemmin yhteisöön, muihin tapauksiin ja/tai tilanteisiin.

Määrällinen tutkimus (perusta), Laadullinen tutkimus (comparability & transferability)

Sisällön validiteetti:

Instrumentin (ja otannan) tulee toimia niin, että se kattaa aiheen ja aiheet, joita sen tulee kattaa.

Rakenteen validiteetti:

Käsitteet tutkimuksessa vastaavat tutkimusyhteisössä valitsevaa käsitemaailmaa. Ilmiö ja siihen liittyvät käsitteet on määritelty huolellisesti. Samalla sen kuitenkin tulee olla yhteismitallinen tutkittavasta (vastaaja/haastateltava) kohteesta saadun informaation kanssa.

Ekologinen validiteetti:

Tutkimuksen ja tosielämän vastaavuus.

Katalyyttinen validiteetti:

Tutkimuksen siirtovaikutus.

Kriteereihin perustuva validiteetti.

Toiseen ulkoiseen mittaukseen / tutkimukseen liittyvä validiteetti. Esim. ennustettavuus (sama mittaus ennustaa toista kertaa) ja yhteensopivuus (kolme tapaa mitata älykkyyttä = tulos, uusi älykkyysmittari = vanha mittari).

 

 

Triangulaatio

Perinteisesti = kahden tai useamman aineistonkeruumenetelmän käyttö samassa tutkimuksessa.

- voi myös tarkoittaa erilaisten aineistojen, teorioiden ja/tai menetelmien, eri tutkijoiden yms. käyttöä samassa tutkimuksessa

 

- tarkoituksena a) selittää ja ymmärtää ilmiön moninaisuutta keräämällä sekä määrällistä että laadullista aineistoa b) ennaltaehkäistä valitun (yhden) tutkimusmenetelmän "filtterimäistä" vaikutusta tutkimusaiheen käsittelyyn.

 

Triangulaatiotyypit:

- Aikatriangulaatio: stabiiliteetti (diacrhonic) & synkroniteetti (similarity)

- Tilatriangulaatio

- Yhdistetty triangulaatio

- Tutkijatriangulaatio: useita tutkijoita/havainnoitsijoita

- Aineistotriangulaatio: useiden aineistojen yhdistely

-Teoriatriangulaatio: aineistoa tulkitaan erilaisilla teorioilla

Sopii, kun

a) tarvitaan yleisempi/kattavampi kuva tilanteesta.

b) ristiriitainen tutkimuskohde on tutkimuksen kohteena

c) kun (aikaisempi) lähestymistapa on näyttää olevan riittämätön kuvaamaan ilmiötä

d) Tapaustutkimuksessa (moniselitteinen)

 

Reliabiliteetti (avainsanoja: pysyvyys ja toistettavuus)

Kvantitatiivinen tutkimus

Reliabiliteetti pysyvyytenä:

aika (esim. esi- ja varsinaiset tutkimustulokset korreloivat keskenään)

Reliabiliteetti vastaavutena:

muilla tutkimusinstrumenteilla saadaan samanlaisia vastauksia, muut tutkijat saavat samoilla instrumenteilla (aineistolla) samoja tuloksia

Reliabiliteetti sisäisenä yhtenäisyytenä:

split-half method

Laadullinen tutkimus (avainsanoja: ainutkertaisuus ja subjektiivisuus)

...toistettavuus...

  • tutkijan status
  • vastaajien valinta
  • sosiaaliset tilanteet
  • käsitteelliset rakenteet
  • metodit ja aineistonkeruu

...pysyvyys....

  • havaintojen pysyvyys (aika / eri tutkija)
  • samankaltaiset muodot (olisi samat havainnot ja tulkinnat tehty, jos tutkija olisi kiinnittänyt huomion toiseen ilmiöön havainnoinnin aikana)
  • toisen arvioijan luotettavuus (päätyisikö toinen havainnoitsija/tutkija samoihin tulkintoihin käyttäessään samaa teoreettista viitekehystä)