Kunta

Kunta: alueellisesti rajautunut, jäsenistä muodostuva yksikkö, jolla kunnallisen itsehallinnon puitteissa oikeus hoitaa omien elintensä avulla sille määrättyjä tai muuten kuuluvia tehtäviä (itsehallinnollinen yksikkö).

Kunnallisen itsehallinnon peruspiirteet:

1. Verotusoikeus:
2. Yleinen toimiala: mitä kunta saa tehdä (vs. erityinen toimiala: mitä kunnan pitää tehdä)
3. Kunnan toimialaan voi puuttua vain lailla säätämällä; itsehallintoperiaate perustuslailla suojattu
4. Edustuksellisen demokratian perusyksikkö (vuoden 1917-19 säädökset)

Huom. kunnalla myös muita rooleja: se on toimeenpaneva/implementoiva taho suhteessa valtioon; voi esiintyä myös esim. painostusjärjestön roolissa.

Kunnan ja valtion tehtäväjako (kuvio)

Valtion ohjauskeinot:

Normiohjaus (lait, asetukset, alemmanasteiset säädökset)

Resurssiohjaus (erityisesti valtionosuusjärjestelmän kautta)

Suunnittelu

Neuvottelut, sopiminen, informaatio

Alistus- ja valitusmenettely (juridinen kontrolli)

Kunnan tehtävät:

Kuntalain yleinen tehtävämäärittely: Kunta pyrkii edistämään asukkaittensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan.

Yleinen toimiala: mitä kunta saa tehdä

Erityinen toimiala: mitä kunnan täytyy tehdä - erityislait, joiden perusteella kuntien tehtäväkenttää lisätty

Yleinen ja erityinen toimiala menevät lomittain spesifeillä tehtäväelueilla:

1. Sivistys- ja opetus (sis. mm. kirjastot, koulut ja oppilaitokset, kulttuurilaitokset, nuorisotyö, liikunta)
2. Terveydenhuolto
3. Sosiaalitoimi (sis. mm. sosiaalipalvelut, toimeentuloturva, pakolaisten vastaanotto)
4. Tekninen sektori ja yhdyskuntapalvelut (mm. tiet, vesi-, jäte- ja energiahuolto, kiinteistötoimi ja rakentaminen)
5. Ympäristönsuojelu
6. Asuntotoimi (mm. kaavoitus)
7. Elinkeinotoimi
8. Muut tehtävät (mm. työllistäminen)

Suomalaiset kunnat:

Suomessa tällä hetkellä 448 kuntaa.

Esimerkkejä kunnista (kuvio)

Kuntamuoto: nyt yksi, kaupungin nimestä saa päättää.

Yli 100000 as. : 6 kpl

50000-100000 as: 8 kpl

20000-50000 as.: 36 kpl

10000-20000 as: 55 kpl

alle 10000 as: 343 kpl

Suomalainen kunnallinen demokratia

Kunta on pakkoyhteisö: jokainen kansalainen kuuluu jäsenenä johonkin kuntaan.

Kunnan jäsenyys:

1. ne henkilöt, joiden kotikunta ko. kunta on (perusjäsenet)
2. yhteisö, laitos tai säätiö, jonka kotipaikka on kunnassa
3. se, joka omistaa tai hallitsee kiinteää omaisuutta kunnassa

Vain perusjäsenillä on äänioikeus kunnallisvaaleissa sekä kelpoisuus kunnallisiin luottamustoimiin. Muilla ryhmillä voi olla tiettyjä oikeuksia muissa kunnallisen demokratian toteuttamismuodoissa (esim. rakennuslain edellyttämä kuuleminen)

Kunnallisvaalit:

- järjestetään joka 4.vuosi lokakuun 3. sunnuntaina

- äänioikeus: 18-v. kunnan perusjäsenet sekä ne Pohjoismaiden + EU-maiden kansalaiset, joiden kotikunta on ko.kunnassa

- vaalikelpoisuus: kunnassa asuva, äänioikeutettu henkilö, joka ei holhouksenalainen

- vaalikelpoisia eivät ole: tietyt valtion, kunnan, kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön johtavat virkamiehet

- ehdokkaita voivat asettaa:

1. puolueen paikallisyhdistykset; ehdokkaita 2 x valittavien määrä;
2. Väh. 10 hengen valitsijayhdistykset : 1 ehdokas

-mahdollisuudet vaaliliittoihin + valitsijayhdistysten yhteislistoihin (joilla 2 x valittavien määrä)

- valtuustoehdokkaan annettava kirjallinen suostumus

- vaalitilastot (kopiot)

Kunnanvaltuusto

- valtuuston koko kunnan suuruudesta riippuen 13-85 valtuutettua

sekä sama määrä varavaltuutettuja

- valtuusto valitsee keskuudestaan pj:n ja vpj:t

Tehtävät (minimi):

1. päättää toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista
2. päättää hallinnon järjestämisen perusteista
3. päättää talouden ja rahoituksen perusteista sekä hyväksyy talousarvion
4. päättää kunnan palveluista ja mnuista suoritteista perittävien maksujen perusteista
5. päättää kunnan liikelaitokselle asetettavista toiminnallisista ja taloudlelisista tavoitteista
6. päättää takaussitoutumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta
7. valitsee jäsenet kunnan toimielimiin (jollei muualla toisin säädetä)
8. päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista
9. valitsee tilintarkastajat
10. hyväksyy tilinpäätöksen ja päättää vastuuvapaudesta
11. päättää muista valtuuston päätettäväksi säädetyistä ja määrätyistä asioista

- valtuusto voi delegoida valtaansa muille toimielimille, luottamushenkilöille ja viranhaltijoille - ei kuitenkaan näitä tehtäviä; voi antaa valtuutuksen myös subdelegointiin

- ongelma: yksityiskohtaisesta talousarviosta luovuttaessa käytännössä voi siirtyä valtaa muille toimielimille ilman nimenomaista valtuutusta

-valtuutettujen aloiteoikeus (kuit. huom. vain valtuuston päätettävistä asioista - muussa tapauksessa ko. toimielimelle tiedoksi. Liittyy siihen, että valtuutettu yksin ei voi määrittää valtuuston toimivaltaa suht. johtosääntöihin ym.)

-valtuusto voi johtosäännössä määrätä, että kh:een ja lautakuntaan voidaan valita vain valtuutettuja ja varavaltuutettuja; asukkaiden tai käyttäjien edustajia valittava yms. johtokuntiin; että muu toimielin päättää johtokuntien kokoonpanosta; asukkaiden tai käyttäjien edustajia valittava yms. johtokuntiin

- valtuusto voi erottaa KOKO toimielimen kesken toimikauden, jos se tai jokin sen jäsen ei nauti valtuuston luottamusta. Sovellettu parlamentarismi - uusi piirre suomalaisessa kunnallispolitiikassa vs. aiemmin luottamushenkilön erottamattomuus.

Kunnanhallitus

-valtuusto valitsee järjestäytymiskokouksessaan; valitaan jäsenet + heille hlökohtaiset varajäsenet, samalla pj:n ja vpj.t

- vaalikelpoisia eivät ole: kunnan keskushallinnon plaveluksessa olevat, esittelijät, liikelaitosten hallitusten jäsenet (jos kh:n päätökset liippaavat läheltä); kunnan henkilöstön edunvalvonnasta huolehtivat henkilöt (luottamusmiehet)

- enemmistövaali tai vaadittaessa suhteellinen vaali; käytännössä sopuvaali

Tehtävä: vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laiilisuuden valvonnasta. Valvoo kunnan etua, yleensä myös edustus- ja puhevallan käyttäjä.

-Kunnanhallituksen ja lautakuntien otto-oikeus: voi ottaa tietyin rajoituksin käsiteltäväksi alemman toimelimen tai viranomaisen käsittelemän asian, jossa tehty päätös

Kunnanjohtaja (pakollinen)

-johtaa kh:n alaisena kunnan hallintoa

- valtuusto valitsee toistaiseksi tai määräajaksi, kahdella kierroksella jos tarpeen

- määräaikainen kunnanjohtaja voidaan tietyin edellytyksin valita myös kh:n pj:ksi

- valtuusto voi erottaa:

1. jos menettää luottamuksen

(-- kh tai 1/4 valtuutetuista tekee aloitteen, päätökseen tarvitaan 2/3 enemmistö

2. normaalin irtisanomismenettelyn puitteissa, yksinkertainen enemmistö riittää

Kunnalliset lautakunnat ja muut toimielimet

-valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan (ainoa pakollinen; lisäksi erityislaeissa mainintoja muista mm. holhousltk), sekä lisäksi harkintansa mukaan muita lautakuntia pysyväisluonteisten tehtävien hoitamista varten sekä johtokuntia liikelaitoksia tms. tehtäviä varten

- vaalikelpoisia eivät ole: lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; sellaisen säätiön tai yhteisön palveluksessa oleva henkilö; liikelaitoksen hallituksen tms. jäsen (tietyin edellytyksin)

- oma otto-oikeus

Kansalaisen vaikutusmahdollisuudet

1.Äänestysoikeus

2. Vaalikelpoisuus kunnallisiin luottamustoimiin (käytännössä pitkälti puoluejäsenyyteen/muihin luottamustoimiin sidottu)

-periaatteessa kansalaisvelvollisuus

• kieltäytymisperusteet: 60v. ikä, tai 4 v. samassa tai yht. 8 v. kunnallisessa luottamustoimessa; tai muusta pätevästä syystä

3. Mahdollisuus perustaa valitsijayhdistys (puolueiden ulkopuolinen tie)

4.Aloite-oikeus kuntaa koskevissa asioissa

• valtuuston käsiteltävä vähintään kerran vuodessa tehdyt aloitteet
• jos 2 % äänioikeutetuista kuntalaisista tehnyt aloitteen, käsiteltävä viimeistään 6 kk kuluessa

5.Kansanäänestysaloite

- vähintäin 5 % äänioikeutetuista kunnan asukkaista voi tehdä aloitteen neuvoa-antavaksi kansanäänestykseksi - huom. valtuusto ei sidottu sen paremmin toimittamiseen kuin tuloksen huomioonottamiseen

6. Jälkikäteiskontrolli - valitustiet:

1. Oikaisuvaatimus

• voi tehdä myös tarkoituksenmukaisuusperustein; kunnallisvalituksen esiaste
• kunnan jäsen tai asianosainen

---) kh:lle tai lautakunnalle - 14 pv

1. Kunnallisvalitus

• vain laillisuusperustein
• kuka tahansa kunnan jäsen voi tehdä

---) lääninoikeudelle - 30 pv

1. Hallintovalitus

• asioissa, joissa kunnan toimivalta perustuu erityislainsäädäntöön
• vain asianosaisella valitusoikeus
• sekä laillisuus että tarkoituksenmukaisuusperusteet

Kuntalain määräykset valtuuston velvollisuudesta huolehtia kunnan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksista (suora demokratia):

Erityiskeinot:

• Palvelujen käyttäjien valitseminen kunnan toimielimiin
• Kunnanosahallinto
• Tiedottaminen ja kuulemistilaisuudet
• Asukkaiden mielipiteiden selvittäminen ennen päätöksnetekoa
• Yhteistyön järjestäminen kunnan tehtävien hoitamisessa
• Avustaminen siinä, että asukkaat oma-aloitteisesti hoitavat, valmistelevat ja suunnittelevat asioita
• Kunnallinen kansanäänestys

Kuntalain keskeiset pointit:

-kuntien itsenäisen päätäntävallan lisääminen (vs. kaventuneet toimintamahdollisuudet ja taloudelliset edellytykset)

-valtuuston strategisen päätöksentekijän roolin korostus, mahdollisuus luottamushenkilö- ja osallistuvaan demokratiaan

- vallan kolmijaon vahvistaminen, sovellettu parlamentarismi, kaksoisagenttien toiminnan kaventaminen

- mahdollisuus luoda vahva joko luottamushenkilöjohtajuus/virkajohtajuus kuntaan yhdistämällä mandaatteja (kv:n ja kh:n pj voi olla sama; kunnanjohtaja voi olla kh:n pj)