Miten kunnan ja valtion suhteet ovat muuttuneet? Entä paikallisdemokratian rakenteiden (valtuusto, kunnanhallitus,

lautakunnat, virkamiehet) keskinäiset suhteet?

Millaisia uusia rakenteita (sekä virallisia että epävirallisia) on syntynyt ja mikä on niiden suhde vakiintuneisiin itsehallinnollisiin rakenteisiin?

Mikä on alueellisen ja seutuyhteistyön merkitys?

Entä mitä on tapahtunut kansalaisen vaikutusmahdollisuuksille sekä kunnan ja

kansalaisyhteiskunnan suhteille (esimerkiksi suhteessa järjestökenttään ja ns. kolmanteen sektoriin)?

Miten arvioisit muutosta toisaalta demokratian toimivuuden, toisaalta hallitsemisen/hallinnan näkökulmista?

Demokratia:

Kansanvaltaisuus, hallitsemisen muoto, jossa kansalaisilla on perimmäinen valta. Kunta suomalaisen demokratian perusyksikkö (valtiollisen tason ohella): demokratian rakenteet kuntatasolla.

Governance:

Yksinapainen ja -suuntainen hallitseminen (government) on muuttunut moninapaiseksi, verkostomaiseksi hallinnaksi (governance). Perinteinen hierarkkinen julkinen valta ja markkinoiden sekä kansalaisyhteiskunnan itseorganisoituminen täydentävät toisiaan uusien ohjaus- ja hallitsemiskäytäntöjen puitteissa.

Kysymyksiä:

• ohjaako kehitystä kukaan tai mikään? "Muddling through"?
• kuka/ketkä päättävät mistä, millaisin pelisäännöin? Mikä demokraattisesti valittujen elinten/henkilöiden/kansalaisten asema governance-struktuureissa?
• verkostot usein suljettuja, eivätkä julkisen kontrollin alaisia --) ongelma demokratian toimivuuden kannalta?

Muutos - kuntataso 1990-luvulla

1. Lama ja kuntien taloudelliset vaikeudet
2. Kunta - valtio -suhteen muutokset
3. Uusi kuntalaki - paikallisdemokratian rakenteiden ja sisäisten valtasuhteiden muutos
4. Suomen EU-jäsenyys
5. Uudet viralliset ja epäviralliset elimet ja päätöksenteko/neuvottelurakenteet sekä kunnan sisällä että alue/seutuyhteistyössä
6. Kuntien ja järjestöjen suhteet
7. Erityislainsäädännön vaikutus: esim. päivähoitolaki, rakennuslaki, tasa-arvolaki
8. Muuta:

• esim. uudet poliittiset tekijät (vihreät eritoten)
• äänestysaktiivisuuden lasku

-

-