Content

This course, combining class room lectures with an essay seminar, focuses on the understanding of the Nordic model(s) of capitalism. The course is based on ongoing international research collaboration between scholars in four Nordic countries and a brand new book on the topic ‘Creating Nordic Capitalism – The Development of a Competitive Periphery’ (Palgrave Macmillan 2008).

The point of departure for this course is one of the great puzzles in global business history: how could a group of small peripheral countries in northern Europe grow some of the world's most competitive firms, and create some of the world's most affluent societies. The goal of the course will be: 1) to provide a deeper understanding of the economic and institutional development in the Nordic counties. We will both study the countries and their development in depth and adopt a genuinely comparative approach. Moreover, we will put the development of the Nordic countries within a larger global context; 2) to link macroeconomic development to a micro-economic perspective. During the course case studies of important firms and/or branches are used to illuminate how economic actors in various sectors have adapted to transformations and vice versa how transformations in the techno-economic paradigm have influenced institutional model. The case approach is particularly to the fore in the essay seminar; 3) to introduce theoretical framework useful for understanding economic and institutional transformation.

Course work and forms of study

Lectures and exam: 3 + essay seminar: 2

Korvaavuudet

korvaa oj 15 tai 16.2 (tai sopimuksen mukaan)

Oppimistavoite

Tiedolliset tavoitteet: Kurssi tarjoaa esimerkkitilanteita historioitsijan ammattiin: pohdimme käytännönläheisiä ja ajankohtaisia kysymyksiä. Tutkimme Lähi-idän ongelmavyyhteä, Israelin ja palestiinalaisten konfliktia identifioimalla ongelman ydinkysymyksiä ja niihin liittyviä historiallisia taustoja sekä rinnastamalla erilaisia näkökulmia. Tulemme myös hahmottelemaan tulevaisuuden skenaarioita Lähi-idän konfliktin laukaisemiseksi. Kurssin aikana opiskelija kehittää ongelmaratkaisukykyjään ja analyyttisyyttään, oppii tieteellisen argumentaation rakenteita ja testaa niiden toimivuutta todellisessa väittelytilanteessa. Kurssi edistää monipuolista tiedonhakukykyä. Opiskelija harjoittelee myös erottamaan olennaisen tietoaineksen epärelevantista sekä suhtautumaan saatavilla olevaan informaatiomassaan kriittisesti. Taidolliset tavoitteet: Kehitämme esiintymis- ja viestintätaitoja, suullista ilmaisua sekä debatointi-valmiutta. Harjoittelemme myös tieteellistä kirjoittamista tuottamalla kurssin tematiikkaan liittyviä tekstejä. Asenteelliset tavoitteet Opiskelija oppii ryhmätyövalmiuksia valmistellessaan omaa argumentointi-vuoroaan yhteistyössä pienryhmänsä kanssa. Opiskelija harjaannuttaa myös kykyjään kohdata erilaisia mielipiteitä ja kunnioittaa niitä. Pyrimme tunnistamaan debatoinnissa usein esiin tulevia tunnepurkauksia, jotka saattavat haitata tai sekoittaa argumentaatiota.

Työtavat ja suorittaminen

Kurssille otetaan max. 12 aineopintojen loppuvaiheessa tai maisteriopintojen alkuvaiheessa olevaa opiskelijaa. Kurssi on rakennettu lähiopetuksen (12 tuntia) sekä omaehtoisen pienryhmätyöskentelyn varaan. Johdantoluennon ja harjoitusväittelyn jälkeen kurssilaiset jaetaan pienryhmiin, jotka valmistelevat oman argumentti-puheenvuoronsa omilla tahoillaan sekä kirjoittavat yhdessä esseen (15 s.), jossa selvitetään ryhmän näkökulman taustaa. Pienryhmät tapaavat ohjaajan kerran ennen varsinaista debattia, jossa valmistellaan esitettävän argumentin rakennetta. Varsinainen väittely käydään kolmessa erässä, eri päivinä. Lopuksi kokoonnutaan palautetilaisuuteen, jota varten opiskelijat valmistavat henkilökohtaisen oppimisraportin (5.s.) sekä vertaisarvioinnin oman pienryhmänsä työskentelystä (2.s).

Debatissa käsiteltävät teemat:

• Mitkä ovat nykyongelman ydinkysymykset? (erittely, kiteytys)
• Miten tähän tilanteeseen on päädytty? Mitkä olivat ratkaisevat kehitysvaiheet, päätökset, toiminta, jotka johtivat nykytilanteeseen?
• Ryhmän ratkaisuehdotukset? (ehdot, vaadittu toiminta) Kirjalliset tehtävät:
• pienryhmän yhteinen essee (15 s.): oman näkökulman taustoista
• yksilöllisesti oppimisraportti (5 s.):
• vertaisarviointi oman ryhmän jäsenten työskentelystä (2s.) Arviointikriteerit:
• yksilö- ja ryhmäsuorituksen perustella (50-50%)

Compensations

Korvaavuudet: oj 6, 8.1

Content

The suggested course would give an overview of the long-term development of the world capital markets from a political and economic history point of view. The cornerstone of the present global financial system is the free movement of capital. In this respect it bears rather close resemblance to the liberal world financial order in the pre-World War I period. Between the two periods international capital markets were relatively strictly regulated by national governments and international agreements.

Devotion to liberal world economic and financial order has also raised criticism. Free movement of capital over national borders enables efficient allocation of capital at the global level and promotes economic growth. However, there is less room for independent political decision making at the national level. Moreover, in the allocation process the capital markets also pay only a little attention for social aspects.

The aim of this course would be to explain the birth and development of the present world financial system. It would also assess the impact of the global financial system on economic growth and international economic and political relations. On the other hand, it would evaluate the influence of the political developments and balance of power between difference interest groups on the willingness of the national governments to regulate financial markets.

Course work and forms of study

The exam will take place on December 1st in the same lecture room, same time.

Kurssin sisältö /ohjelma

ERASMUS-HARJOITTELIJAVAIHTO

Erasmus-harjoittelijavaihto on uusi kesällä 2007 käynnistynyt työharjoitteluohjelma Euroopassa. Harjoittelun tulee kuulua opintoihin joko pakollisena tai vapaaehtoisena osana, ja se voi kestää 3-12 kuukautta.

Erasmus-harjoittelupaikaksi soveltuvat yritykset, yksityiset ja julkiset organisaatiot EU- ja ETA-maissa sekä Turkissa. Harjoittelupaikaksi eivät kuitenkaan sovi EU-organisaatiot, EU-ohjelmia hallinnoivat organisaatiot tai opiskelijan kotimaan suurlähetystöt ulkomailla.

Vaihtoon lähtevät harjoittelijat voivat saada Erasmus-apurahan, joka kattaa osan harjoittelun kustannuksista.

Erasmus-harjoitteluvaihdosta on nyt tehty päätös, ja apurahat ovat tulleet hakuun. Hakuinformaatiota saa alla olevasta osoittesta

Korvaavuudet

Yhteiskuntahistorian perusopintojen oj 3. Yhteiskunnan rakenteet ja elinolot.

Yhteiskuntahistorian perusopinnot: 6. Valinnaisia luentoja sivuaineopiskelijoille

Talous- ja sosiaalihistorian aineopinnot: 9.5 Arkielämän ja mentaliteettien historia

Talous- ja sosiaalihistorian maisteriopinnot: sopimuksen mukaan.

Muista korvaavuuksista on sovittava etukäteen opintojakson kuulustelijan tai oppiaineen professorin kanssa.

Kurssin sisältö /ohjelma

Luentosarjassa luodaan yleispiirteinen katsaus eri väestöryhmien elinolojen ja keskinäisten suhteiden muutoksiin Euroopassa uuden ajan alusta nykypäiviin eli n. 1500–2000. Tavoitteena on samalla esitellä aihepiirin keskeisiä käsitteitä ja lähestymistapoja.

Työtavat ja suorittaminen

Osallistuminen loppukuulusteluun ja neljän artikkelin lyhyt arvioiva esittely.

Compensations

korvaavuus: 9.2a-b, 11.5, 11.6 (together with the lecture course)

Content

Juhana Aunesluoma’s course Finland and European Integration is an introductory or an intermediary level course on the ways in which European integration has influenced Finland and how that country became a member of the European Union in 1995 . The course focuses on the period of 1944–1995. It provides the students with essential knowledge on the main historical developments and turning points in Finland’s relationship with “Europe” throughout the post-war and Cold War years and decades, and how Finland managed its political and economic balancing between the Western and Eastern halves of the continent. Particular attention is given to Finland’s unique institutional arrangements with organisations such as the OEEC/OECD, EFTA, EC/EU and COMECON.

Themes discussed in the course include:

• Finland in European reconstruction 1944–1952
• Finland and the establishment of institutions of West European integration 1950–61
• Finland’s relations with the EC 1958–73
• Finland in the Soviet economic empire
• Finland’s road into EU 1984–1995

Course work and forms of study

The lectures are based on a forthcoming (2009) book by Juhana Aunesluoma on Finland and European integration, 1945–1995.

A detailed course programme and a reading list shall be provided on the course pages on Juhana Aunesluoma’s home pages (see below) during the 1st teaching period of academic year 2008–2009.

Prerequisites

Lecture course 2. period: http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/yhis/Aunesluoma1/

Content

Requirements: attendance in the essay seminar sessions, an essay and its oral presentation, prepared discussion points on another student’s essay The essay seminar is suitable for students who have passed the lecture course OR for intermediate/advanced level students.

All instruction and discussion is in English. Written work can be submitted in English, Finnish or Swedish.

Kurssin sisältö /ohjelma

Yhteiskuntahistoriallisen näkökulman kehitys historiantutkimuksessa erityisesti 20. vuosisadalla.

Työtavat ja suorittaminen

Luentopäiväkirja ja sitä täydentävä essee erikseen ilmoitettavasta teemasta.

Kurssin sisältö /ohjelma

Luentosarjalla käsitellään sellaisia historiateoreettisen keskustelun kysymyksiä, jotka ovat virinneet äskettäin ja ovat selvästi vielä ”auki” tai ”auenneet” uudelleen, esimerkiksi arkipäivän historia, kielellinen käänne, mikrohistoria, Michel Foucault’n historiat, historia ja omaelämänkerta, uusimmat ”metodikirjat”.

Työtavat ja suorittaminen

Laaja, pohdiskeleva luentopäiväkirja ja sitä täydentävä essee, jossa verrataan kahta keskeistä historiantutkimuksen “metoditeosta”.

Korvaavuudet

korvaavuus: oj. 6, 8.2a-b, 9.2a-b, 11.1, 11.6

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssilla käsitellään Jugoslaviasta itsenäistyneiden valtioiden historiaa. Ensimmäisillä kerroilla paneudutaan ensimmäisen ja toisen Jugoslavian vaiheisiin nykyvaltioiden näkökulmista. Sloveniaan, Kroatiaan, Bosnia ja Hertsegovinaan, Makedoniaan ja Serbia-Montenegroon keskittyvät erillisluennot painottuvat viimeisen 10-15 vuoden lähihistoriaan. Kurssilla on useita luennoitsijoita. Kurssin vastaavana opettajana toimii VTT Pilvi Torsti, kurssin käytännön järjestelyistä vastaa Aleksanterin instituutin IKEBB koordinaattori Minna Anttila.

Työtavat ja suorittaminen

Luennot, luentopäiväkirja ja lopputentti 3 op. Kurssin suoritusta on mahdollisuus laajentaa yhteensä 5 op:een vastaavan opettajan kanssa erikseen sovittavalla esseellä, joka pohjautuu kirjallisuuteen.

Työtavat ja suorittaminen

Kandidaatintutkielman tarkastukseen jättäminen webOodissa

Valmis tutkielma jätetään pääsääntöisesti seminaarin pitäjälle viimeistään seminaarin päättymistä seuraavan opetusperiodin kuluessa. Perustellusta syystä tutkielman voi jättää vastuuopettajan kanssa sovittavan määräajan kuluessa. Samalla kun opiskelija jättää tutkielmansa arvosteltavaksi, hänen on tehtävä ilmoittautuminen WebOodiin. WebOodi ei hyväksy ilmoittautumista, jos äidinkielen lehtori ei ole katsonut opiskelijan kielen hallintaa riittäväksi eikä suoritusta ole rekisteröity.

Kandidaatin tutkielma osana kandidaatin tutkintoa: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tuteko/kandi.htm

Korvaavuudet

korvaavuus: oj. 6, 9.2a-b

Kurssin sisältö /ohjelma

Luentojen pääpaino on Neuvostoliiton hajoamista seuranneessa geopoliittisessa muutoksessa. Niillä tarkastellaan, kuinka Mongolia, Kazakstan, Uzbekistan, Kirgisia jne. ovat sopeutuneet uuteen tilanteeseen ja mikä on niiden paikka maailmanpolitiikassa. Luennoilla tarkastellaan myös uutta big gamea eli Venäjän, Kiinan ja Yhdysvaltojen kilpailua Keski-Aasiassa.

Työtavat ja suorittaminen

Kurssin lopussa järjestetään kirjallinen kuulustelu.

Korvaavuudet

Korvaavuus: 6 (sivuaineopiskelijat), 9.2a-b, 11.6

Kurssin sisältö /ohjelma

Ns. uudemman kylmän sodan tutkimuksen perusajatus on mielikuvien voima kylmän sodan valtablokkien välisessä kamppailussa 1947–1991. Liennytyksen ja rauhanomaisen rinnakkaiselon myötä alkoi kulttuurinen vuorovaikutus, jolla kilpailevat järjestelmät pyrkivät vahvistamaan omaa legitimiteettiään ja lisäämään vetovoimaansa vihollisen leirissä. Rautaesirippuun tuli reikiä, mutta vuorovaikutus ei aina sujunut konflikteitta. Kulttuurin kilpakentillä alojensa huiput symboloivat kokonaisten järjestelmien ja ideologioiden menestystä.

Luentosarjalla kysytään, millaisia mahdollisuuksia väljästi määritelty kulttuurinen ulottuvuus avaa kylmän sodan tutkimukselle. Yhtäältä pohditaan kulttuurisen kylmän sodan propagandistisia keinoja ja vaikutusmahdollisuuksia, toisaalta kiinnitetään huomiota siihen, millaisia erityisiä kylmän sodan kulttuureita maailman kahtiajakautuminen synnytti. Mitä niille on käynyt kylmän sodan päättymisen jälkeen?

Työtavat ja suorittaminen

Suoritustapa: Luentopäiväkirja, jonka laatimiseen käytetään alustusten lisäksi vähintään kahta tutkimusartikkelia.

Korvaavuudet

korvaa oj 11.6

Kurssin sisältö /ohjelma

Teemaseminaarissa syvennetään syksyn Kylmä sota ja kulttuuri -luentokurssia laatimalla esseekirjoitelma ja keskustelemalla siitä pienryhmässä. Esseen aiheet räätälöidään yhdessä ohjaajan kanssa. Kukin osallistuja toimii kerran vastaavana kommentaattorina esseen käsittelyssä. Kurssilla tehdään myös pienempiä kirjallisia tehtäviä.

Korvaavuudet

korvaavuus: oj. 6, 8.2a-b, 9.2a-b, 11.6

Kurssin sisältö /ohjelma

Luentosarja käsittelee historiallista kehitystä saksankielisessä Euroopassa kylmän sodan kaudella (1945-1989/90) vertailemalla jaetun Saksan ja Itävallan toisen tasavallan sisä- ja ulkopoliittista sekä taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä kylmän sodan kontekstissa.

Työtavat ja suorittaminen

Suoritustavat: loppukuulustelu sekä kirjallisia tehtäviä oheismateriaalin perusteella (3 op) Viiden opintopisteen suoritukseen kuuluisi lisäksi joko vapaaehtoinen essee tai kirjatentti.

Kurssin materiaali ApuMatissa.

Korvaavuudet

Yhteiskuntahistorian perusopinnot oj 6 (3op)

Talous- ja sosiaalihistorian aineopinnot oj 9.7 (3 tai 6 op)

Muista korvaavuuksista sovittava etukäteen.

Kohderyhmä

Kurssi järjestetään yhdessä viestinnän laitoksen ja taiteiden tutkimuksen laitoksen (elokuva- ja televisiotutkimuksen oppiaine) kanssa.

Kurssin sisältö /ohjelma

Luentosarjassa käsitellään medioiden historiaa aina Gutenbergista Internetiin. Painotus on median sosiaalisessa ja taloudellisessa merkityksessä sekä sähköisessä mediassa. Luennoilla pyritään tuomaan länsimaisen mediahistorian lisäksi esiin erikseen suomalaisen median kehitys.

Työtavat ja suorittaminen

• 3op: Luennot + essee
• 6op: Edellisten lisäksi mediapäiväkirja

Kohderyhmä

Poliittisen historian ja talous- ja sosiaalihistorian pääaineopiskelijat.

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssi opiskellaan kolmessa pienryhmässä, kolme opetuskertaa kunkin opettajan kanssa (3 opettajaa x 3 kertaa x 3h). Kurssin päättää tilaisuus "Metodeista kandityöhön", jossa seuraavan vuoden proseminaarien opettajat kertovat kandidaattitutkielman tekoprosessista.

Työtavat ja suorittaminen

Metodipraktikum suoritetaan pienin harjoitustehtävin, mikä edellyttää säännöllistä läsnäoloa ja aktiivista osallistumista.

Korvaavuudet

Korvaavuus oj. 6, 8.2b sekä 11.1.

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssi käsittelee Suomen ”syntymistä” poliittisena ja kansallisena kokonaisuutena 1800-luvun alusta lähtien vuosiin 1917–1918 asti ottaen kuitenkin huomioon itsenäistymisen jälkeisen kehityksen (heimosodat, aitosuomalaisuus, AKS) jatkosodan päättymiseen ja rauhantekoon saakka.

Työtavat ja suorittaminen

Kurssin suoritustavat: 3 op:n suoritukseen kurssin loppukuulustelu ja yksi seuraavista teoksista: Sulkunen, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1831-1892; Herder, Suomi ja Eurooppa; Paavilainen M., Kun pääomilla oli kieli ja mieli. Suomalaiskansallinen kielinationalismi ja uusi kauppiaskunta maakaupan vapauttamisesta 1920 -luvun alkuun; Ahti Martti, Ryssänvihassa.Elmo Kaila 1888-1935. Aktivistin, asevoimien harmaan eminenssin ja Akateemisen Karjala-Seuran puheenjohtajan elämäkerta. Viiden op:n suoritukseen lisäksi essee erikseen sovittavasta aiheesta.

Työtavat ja suorittaminen

• MUITA MAHDOLLISUUKSIA HARJOITTELUUN

Helsingin yliopiston RekryForumilla julkaistaan ilmoituksia täysrahoitteisista harjoittelupaikoista, joissa työnantaja maksaa koko palkan: http://erinys.it.helsinki.fi/rekry/rekryforum/

Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn kautta voi hakea harjoittelurahoitusta ulkomaille: http://www.cimo.fi

Korvaavuudet

Korvaavuus: poliittisen historian aineopinnot oj. 11.7 tai talous- ja sosiaalihistorian aineopinnot oj 8.3 tai oj. 8.4 tai talous- ja sosiaalihistorian maisteriopinnot oj 16.5 tai oj. 16.8. Muista korvaavuuksista on hyvä sopia etukäteen kyseisten opintojaksojen kuulustelijoiden kanssa.

Työtavat ja suorittaminen

Laajuus: 5 op tai 6 op (kuuden luennon luentosarja + loppukuulustelu + n. kuuden liuskan pituinen essee = 5 op, + n. kolmen liuskan pituinen artikkeliesittely = 6 op).

Edeltävät opinnot

Huom! Pro gradu -tutkielman tarkastukseen jättäminen edellyttää, että opiskelijalla on rekisterissään merkintä valtiotieteiden kandidaatin tutkinnon suorittamisesta (ei koske pelkästään maisterin tutkintoa suorittavia).

Kohderyhmä

Graduseminaarivaiheen ohittaneet opiskelijat, jotka kaipaavat lisäohjausta viivästyneen opinnäytteensä loppuunsaattamiseen.

Työtavat ja suorittaminen

Henkilökohtainen ohjaus ja gradun käsikirjoituksen kommentointi.

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssi koostuu 10 luentokerrasta, joissa eri teemojen kautta lähestytään perheen ja yhteisön historiaa. Tutustutaan Euroopan erilaisiin perhemuotoihin ja historiallisantropologisen sekä perhetutkimuksen eri sovellutuksiin.

Luentosarjan runko:

• Johdanto – katsaus uusimpaan tutkimukseen. Perhekäsite ja sen monet variaatiot. Euroopan erilaiset perheet.
• Kysymys lähteistä ja lähdekritiikistä.
• Yhteisö ja perhe; Food, love and work, riippuvaisuus paikallisista resusseista.
• Moniosaiset perheet; liitto- ja ryhmäperheet; auktoriteettisuhteet perheissä.
• Esiteollinen yhteiskunta ja talonpoikaisen elämän reunaehdot. Työnjako
• Säätyläis- ja kaupunkiperheiden elämä.
• Elämänkaari, väistyvän sukupolven elämän reunaehdot. Auktoriteettisuhteet perheissä. Omaisuuden siirto ja perintö
• Lapsuus ja nuoruus.
• Sukupuoli, valta ja seksualiteetti.
• Keinotekoinen sukulaisuus ja vieraitten työntekijöiden yhteisöt. Palvelijoitten elämä Euroopassa.
• Loppuyhteenveto

Toivon, että kurssi saattaisi parhaimmillaan innostaa uudenlaiseen ja luovaan lähteiden käyttöön ja rohkaista tulkintaan.

Työtavat ja suorittaminen

Kurssi koostuu kymmenestä luentokerrasta ja opiskelijat tulevat luennon lisäksi tekemään kolme harjoitustehtävää. Jokaiselle annettaan yksi laajempi tehtävä, joka edellyttäisi myös oheiskirjallisuuden käyttöä. Kirjalliset työt liittyvät olemassa olevien historiallisten lähteiden tulkintaan, pieniä aiheen esittelyjä ja lisäksi tulisi perehtyä yhden perhehistorian alueen erityiskysymyksiin.

Kohderyhmä

Kurssille otetaan korkeintaan 12 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä.

Kurssin sisältö /ohjelma

Proseminaarityöskentely jakautuu kolmeen jaksoon. Ensimmäisten viikkojen aikana käydään läpi proseminaarityön päälinjoja ja valitaan, rajataan ja esitellään omien töiden aiheet. Toisen jakson aikana loka-marraskuussa säännöllisiä istuntoja ei pidetä, vaan opiskelijat tekevät töitään itsenäisesti. Tämän jakson aikana opiskelijoiden tulee käydä tapaamassa ohjaajaa vähintään kerran. Viimeiset 3-4 viikkoa käytetään töiden käsittelyyn. Proseminaarin mielekäs suorittaminen edellyttää sitoutumista aikatauluihin. Aikaa on varattava kunnolla sekä alkuvaiheen suunnittelutyöhön että työn työstämiseen.

Kohderyhmä

Kurssille otetaan korkeintaan 15 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä.

Korvaavuudet

korvaavuus: oj. 6, 8.2a-b, 10.2a-b

Kurssin sisältö /ohjelma

Kansainvälisen kilpailukyvyn varmistaminen on nykyisen suomalaisen politiikan peruslinja. Puolueet kilpailevat kyvyllään toteuttaa tätä peruslinjaa, eivät omilla tavoitteillaan. Konsensus on muuttunut välineestä itseisarvoksi ja politiikka kutistunut pelkäksi hallinnoinniksi. Parempaa yhteiskuntaa, turvattua ja hyvää elämää sekä henkistä hyvinvointia tarkoittavat tavoitteet puuttuvat. Poliittisille ratkaisuille esitettyjen tavoitteiden ohuutta kuvaa, että työllisyyden kohentamisella voidaan perustella mitä erilaisimpia ja usein keskenään ristiriitaisia toimenpiteitä. Kansalaisten epäkohtina pitämät asiat eivät pääse politiikan päiväjärjestykseen. Jättääkö nykyinen poliittinen järjestelmä niin vähäisen tilan kansalaisten omia tavoitteita toteuttavalle toiminnalle, että sitä ei enää voida pitää demokraattisena?

Työtavat ja suorittaminen

3 op. Kymmenen luentoa ja loppukuulustelu, joka perustuu luentoihin sekä kahteen niitä täydentävään tutkimusartikkeliin. Kurssille ilmoittautumisen (VIIMEISTÄÄN 3.9.) yhteydessä on toimitettava prof. Kalelalle sähköpostin (jorkal@utu.fi) liitetiedostona essee (ohjepituus 2-3 normaaliliuskaa) aiheesta Mikä minun omasta näkökulmastani on hyvää ja mikä huonoa suomalaisessa politiikassa. Esseetä arvioitaessa ratkaisevat kannanottojen perustelut, eivät kannanotot sinällään.

Kurssin sisältö /ohjelma

Oman proseminaarityön aiheesta on hyvä neuvotella etukäteen kurssin opettajan kanssa. Vaikka aihe ei olisi vielä alkusyksyllä hahmottunut selvästi, suositellaan proseminaaria heti metodipraktikumin jälkeen.