Print version produced 2008-12-03 11.53.20
Scope cr 25
Scope cr 3
Faculty examination
Scope cr 4
Faculty examination.
Scope cr 4
Faculty examination.
Scope cr 4
Faculty examination
Scope cr 4
Faculty examination
Scope cr 6
Faculty examination.
Scope cr 6
Optional courses arranged by the Department of Social Science History.
Scope cr 10
Scope cr 5
Scope cr 5
An active participation in the work-shop style practicum or faculty examination. Please discuss about the literature with teacher.
Suggestions for literature:
Scope cr 11
Faculty examination.
Scope cr 5
See study unit 8.
Scope cr 3
See study unit 8.
Scope cr 3
See study unit 8.
Scope cr 11
Faculty examination.
Scope cr 5
See study unit 9.
Scope cr 3
See study unit 9.
Scope cr 3
See study unit 9:
Scope cr 11
Unit 10.1 can be examined only in a faculty exam. Student reads all the literature listed in the unit. For units 10.2a and 10.2b student selects two books from each unit. Units 10.2a and 10.2b may not be divided in separate faculty examinations. Units 10.2a and 10.2b can be completed either in a faculty examination or as a taught course. In case the student completes only one of these units as a taught course, the remaining unit must be examined together with 10.1 in one faculty examination.
Scope cr 5
See study unit 10
Scope cr 3
See study unit 10.
Scope cr 3
See study unit 10.
Scope cr 10
Faculty examination. The student chooses two of the units 11.1 - 11.8.
Scope cr 5
Scope cr 5
Scope cr 5
Scope cr 5
Scope cr 5
Choose four books:
Scope cr 5
Choose four books:
Scope cr 5
Choose four books:
Scope cr 5
Studies relevant to political history may be included in the curriculum. Please, consult the foreign adviser of the subject.
Scope cr 4
The objective is to develop the student’s skills in scientific thinking, research, presentation and debate. The duration of the course is one term (two periods). In the seminar, each studen writes a paper based on her own research, which will be submitted as her Bachelor’s thesis in revised form after the seminar.
Scope cr 6
The Bachelor’s thesis will be submitted by the end of the following period to proseminarium.
Scope cr 120
Scope cr 5
Faculty examination.
Scope cr 15
Faculty examination
Scope cr 5
AND
OR
Scope cr 5
Scope cr 5
Scope cr 10
Scope cr 5
Scope cr 10
Attendance during two academic terms is required. During the first term the student presents her research proposal; during the second term she presents a part of the manuscript. Before taking part in the seminar the student must have completed the intermediary studies and the topic of the Master’s thesis has to be proved by the professor.
Scope cr 40
Scope cr 5
Scope cr 63
Scope cr 10
Mode of assesment (7.1): Faculty examination
Mode of assesment (7.2): An active participation in the work-shop style practicum is required. There will be no faculty examination but the e.g. following literature may be used during the course. 7.1 Method course:
7.1 Method course:
7.2 Research method practicum for major subject students:
Scope cr 36
Faculty examinations or lecture courses. Study units 8.1–8.4 are for everyone. Study units 8.5-8.12 are optional: select two of them.
Scope cr 6
Scope cr 6
Scope cr 6
Scope cr 6
Scope cr 6
Scope cr 6
Scope cr 6
Scope cr 6
Scope cr 6
Scope cr 6
Scope cr 6
Scope cr 6
Scope cr 6
Scope cr 5
Faculty examination. Choose four from options a-f.
a. Institutionalism in Econmic and Social History
or
b. Comparative approach:
c. Macrohistory
or
d. The Annalists
or
e. Microhistory
f. Oral history
Scope cr 120
Scope cr 5
Faculty examination or lecture course.
Scope cr 5
Faculty examination or lecture course.
Scope cr 10
Scope cr 10/20
Faculty examinations or lecture courses. Four study units are selected from 16.1-16.11.
Scope cr 5
Scope cr 5
Scope cr 5
Scope cr 5
Scope cr 5
or
Scholliers, Peter and Swarz, Leonard (eds): Experiencing Wages. Social and Cultural Aspects of Wage Forms in Europe Since 1500.
Scope cr 5
Scope cr 5
Scope cr 5
Scope cr 5
Scope cr 5
Scope cr 5
Scope cr 10/20
Scope cr 10
Participation to seminars for three semesters.
Master's seminar in economic and social history (in English) Thursdays at 12-14, Department seminar room, 2nd floor. Starting September, 18th. Teacher: professor Susanna Fellman
Scope cr 5
Optional course on research methodology.
Scope cr 5
Essay or lecture course.
Scope cr 40
Scope cr 5
Scope cr 10
1. Fördjupade studier i ekonomisk och socialhistoria
2. Aktivt deltagande i seminariet för påbyggnadsstudier i minst tre terminers tid
3. Postgradualt förhör (i essäform)
4. Påbyggnadsstudier i ekonomisk och socialhistoria samt studier som stöder dessa så, att studierna i punkterna 2-4 i regel motsvarar minst 35 studieveckor
fri 12-16 U37 ls (4 hours!)
This course, combining class room lectures with an essay seminar, focuses on the understanding of the Nordic model(s) of capitalism. The course is based on ongoing international research collaboration between scholars in four Nordic countries and a brand new book on the topic ‘Creating Nordic Capitalism – The Development of a Competitive Periphery’ (Palgrave Macmillan 2008).
The point of departure for this course is one of the great puzzles in global business history: how could a group of small peripheral countries in northern Europe grow some of the world's most competitive firms, and create some of the world's most affluent societies. The goal of the course will be: 1) to provide a deeper understanding of the economic and institutional development in the Nordic counties. We will both study the countries and their development in depth and adopt a genuinely comparative approach. Moreover, we will put the development of the Nordic countries within a larger global context; 2) to link macroeconomic development to a micro-economic perspective. During the course case studies of important firms and/or branches are used to illuminate how economic actors in various sectors have adapted to transformations and vice versa how transformations in the techno-economic paradigm have influenced institutional model. The case approach is particularly to the fore in the essay seminar; 3) to introduce theoretical framework useful for understanding economic and institutional transformation.
Lectures and exam: 3 + essay seminar: 2
Lähiopetusten aikataulu: 27.10. (ma) klo 14–16 Johdantoluento (poliittisen historian seminaarihuone) 31.10. (pe) klo 12–14 Harjoitusväittely (poliittisen historian seminaarihuone) 18.11. (ti) klo 12–14 Debatti 1 (poliittisen historian seminaarihuone) 19.11. (ke) klo 12–14 Debatti 2 (U 40 sali 30) 21.11. (pe) klo 12–14 Debatti 3 (poliittisen historian seminaarihuone) 28.11. (pe) Palaute (poliittisen historian seminaarihuone)
Kurssin kannalta on suositeltavaa, että opiskelija osallistuu aihetta syvällisesti käsittelevään luentosarjaan ”Israelin ja arabien välinen konflikti” (löytyy tällä nimellä WebOoodista).
korvaa oj 15 tai 16.2 (tai sopimuksen mukaan)
Tiedolliset tavoitteet: Kurssi tarjoaa esimerkkitilanteita historioitsijan ammattiin: pohdimme käytännönläheisiä ja ajankohtaisia kysymyksiä. Tutkimme Lähi-idän ongelmavyyhteä, Israelin ja palestiinalaisten konfliktia identifioimalla ongelman ydinkysymyksiä ja niihin liittyviä historiallisia taustoja sekä rinnastamalla erilaisia näkökulmia. Tulemme myös hahmottelemaan tulevaisuuden skenaarioita Lähi-idän konfliktin laukaisemiseksi. Kurssin aikana opiskelija kehittää ongelmaratkaisukykyjään ja analyyttisyyttään, oppii tieteellisen argumentaation rakenteita ja testaa niiden toimivuutta todellisessa väittelytilanteessa. Kurssi edistää monipuolista tiedonhakukykyä. Opiskelija harjoittelee myös erottamaan olennaisen tietoaineksen epärelevantista sekä suhtautumaan saatavilla olevaan informaatiomassaan kriittisesti. Taidolliset tavoitteet: Kehitämme esiintymis- ja viestintätaitoja, suullista ilmaisua sekä debatointi-valmiutta. Harjoittelemme myös tieteellistä kirjoittamista tuottamalla kurssin tematiikkaan liittyviä tekstejä. Asenteelliset tavoitteet Opiskelija oppii ryhmätyövalmiuksia valmistellessaan omaa argumentointi-vuoroaan yhteistyössä pienryhmänsä kanssa. Opiskelija harjaannuttaa myös kykyjään kohdata erilaisia mielipiteitä ja kunnioittaa niitä. Pyrimme tunnistamaan debatoinnissa usein esiin tulevia tunnepurkauksia, jotka saattavat haitata tai sekoittaa argumentaatiota.
Kurssille otetaan max. 12 aineopintojen loppuvaiheessa tai maisteriopintojen alkuvaiheessa olevaa opiskelijaa. Kurssi on rakennettu lähiopetuksen (12 tuntia) sekä omaehtoisen pienryhmätyöskentelyn varaan. Johdantoluennon ja harjoitusväittelyn jälkeen kurssilaiset jaetaan pienryhmiin, jotka valmistelevat oman argumentti-puheenvuoronsa omilla tahoillaan sekä kirjoittavat yhdessä esseen (15 s.), jossa selvitetään ryhmän näkökulman taustaa. Pienryhmät tapaavat ohjaajan kerran ennen varsinaista debattia, jossa valmistellaan esitettävän argumentin rakennetta. Varsinainen väittely käydään kolmessa erässä, eri päivinä. Lopuksi kokoonnutaan palautetilaisuuteen, jota varten opiskelijat valmistavat henkilökohtaisen oppimisraportin (5.s.) sekä vertaisarvioinnin oman pienryhmänsä työskentelystä (2.s).
Debatissa käsiteltävät teemat:
ma 12-14, U40 ls 12. The exam will take place in the same lecture room on December 1st, 12-14.
Korvaavuudet: oj 6, 8.1
The suggested course would give an overview of the long-term development of the world capital markets from a political and economic history point of view. The cornerstone of the present global financial system is the free movement of capital. In this respect it bears rather close resemblance to the liberal world financial order in the pre-World War I period. Between the two periods international capital markets were relatively strictly regulated by national governments and international agreements.
Devotion to liberal world economic and financial order has also raised criticism. Free movement of capital over national borders enables efficient allocation of capital at the global level and promotes economic growth. However, there is less room for independent political decision making at the national level. Moreover, in the allocation process the capital markets also pay only a little attention for social aspects.
The aim of this course would be to explain the birth and development of the present world financial system. It would also assess the impact of the global financial system on economic growth and international economic and political relations. On the other hand, it would evaluate the influence of the political developments and balance of power between difference interest groups on the willingness of the national governments to regulate financial markets.
The exam will take place on December 1st in the same lecture room, same time.
ERASMUS-HARJOITTELIJAVAIHTO
Erasmus-harjoittelijavaihto on uusi kesällä 2007 käynnistynyt työharjoitteluohjelma Euroopassa. Harjoittelun tulee kuulua opintoihin joko pakollisena tai vapaaehtoisena osana, ja se voi kestää 3-12 kuukautta.
Erasmus-harjoittelupaikaksi soveltuvat yritykset, yksityiset ja julkiset organisaatiot EU- ja ETA-maissa sekä Turkissa. Harjoittelupaikaksi eivät kuitenkaan sovi EU-organisaatiot, EU-ohjelmia hallinnoivat organisaatiot tai opiskelijan kotimaan suurlähetystöt ulkomailla.
Vaihtoon lähtevät harjoittelijat voivat saada Erasmus-apurahan, joka kattaa osan harjoittelun kustannuksista.
Erasmus-harjoitteluvaihdosta on nyt tehty päätös, ja apurahat ovat tulleet hakuun. Hakuinformaatiota saa alla olevasta osoittesta
Ma 10-12 U35 ls ja pe 10-12 yliopiston päärakennus, sali 2.
Kurssi on mahdollista suorittaa myös 3 op:n laajuisena, jolloin aiemmin aloitettuja perusopintoja täydentävät voivat suorittaa sillä entistä opintojaksoa 2.2. (Modernin maailman historia: sosiaalihistoria) vastaavat opinnot.
Yhteiskuntahistorian perusopintojen oj 3. Yhteiskunnan rakenteet ja elinolot.
Yhteiskuntahistorian perusopinnot: 6. Valinnaisia luentoja sivuaineopiskelijoille
Talous- ja sosiaalihistorian aineopinnot: 9.5 Arkielämän ja mentaliteettien historia
Talous- ja sosiaalihistorian maisteriopinnot: sopimuksen mukaan.
Muista korvaavuuksista on sovittava etukäteen opintojakson kuulustelijan tai oppiaineen professorin kanssa.
Luentosarjassa luodaan yleispiirteinen katsaus eri väestöryhmien elinolojen ja keskinäisten suhteiden muutoksiin Euroopassa uuden ajan alusta nykypäiviin eli n. 1500–2000. Tavoitteena on samalla esitellä aihepiirin keskeisiä käsitteitä ja lähestymistapoja.
Osallistuminen loppukuulusteluun ja neljän artikkelin lyhyt arvioiva esittely.
Fri 10-12 am, U35 ls
korvaavuus: 9.2a-b, 11.5, 11.6 (together with the lecture course)
Juhana Aunesluoma’s course Finland and European Integration is an introductory or an intermediary level course on the ways in which European integration has influenced Finland and how that country became a member of the European Union in 1995 . The course focuses on the period of 1944–1995. It provides the students with essential knowledge on the main historical developments and turning points in Finland’s relationship with “Europe” throughout the post-war and Cold War years and decades, and how Finland managed its political and economic balancing between the Western and Eastern halves of the continent. Particular attention is given to Finland’s unique institutional arrangements with organisations such as the OEEC/OECD, EFTA, EC/EU and COMECON.
Themes discussed in the course include:
The lectures are based on a forthcoming (2009) book by Juhana Aunesluoma on Finland and European integration, 1945–1995.
A detailed course programme and a reading list shall be provided on the course pages on Juhana Aunesluoma’s home pages (see below) during the 1st teaching period of academic year 2008–2009.
Tue 12–14, political history seminar room (Snellmanink. 14 A, 1st floor)
Lecture course 2. period: http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/yhis/Aunesluoma1/
Requirements: attendance in the essay seminar sessions, an essay and its oral presentation, prepared discussion points on another student’s essay The essay seminar is suitable for students who have passed the lecture course OR for intermediate/advanced level students.
All instruction and discussion is in English. Written work can be submitted in English, Finnish or Swedish.
to ja pe U37 ls.
Yhteiskuntahistoriallisen näkökulman kehitys historiantutkimuksessa erityisesti 20. vuosisadalla.
Luentopäiväkirja ja sitä täydentävä essee erikseen ilmoitettavasta teemasta.
to ja pe 10-12, U37 sh 4.
Luentosarjalla käsitellään sellaisia historiateoreettisen keskustelun kysymyksiä, jotka ovat virinneet äskettäin ja ovat selvästi vielä ”auki” tai ”auenneet” uudelleen, esimerkiksi arkipäivän historia, kielellinen käänne, mikrohistoria, Michel Foucault’n historiat, historia ja omaelämänkerta, uusimmat ”metodikirjat”.
Laaja, pohdiskeleva luentopäiväkirja ja sitä täydentävä essee, jossa verrataan kahta keskeistä historiantutkimuksen “metoditeosta”.
Kurssia hallinnoi Aleksanteri-instituutti. Linkki WebOodi-ilmoittautumiseen ja kurssin tarkempiin tietoihin ks. sivun alalaita kohdassa "kurssin kotisivu ja verkkomateriaali".
korvaavuus: oj. 6, 8.2a-b, 9.2a-b, 11.1, 11.6
Kurssilla käsitellään Jugoslaviasta itsenäistyneiden valtioiden historiaa. Ensimmäisillä kerroilla paneudutaan ensimmäisen ja toisen Jugoslavian vaiheisiin nykyvaltioiden näkökulmista. Sloveniaan, Kroatiaan, Bosnia ja Hertsegovinaan, Makedoniaan ja Serbia-Montenegroon keskittyvät erillisluennot painottuvat viimeisen 10-15 vuoden lähihistoriaan. Kurssilla on useita luennoitsijoita. Kurssin vastaavana opettajana toimii VTT Pilvi Torsti, kurssin käytännön järjestelyistä vastaa Aleksanterin instituutin IKEBB koordinaattori Minna Anttila.
Luennot, luentopäiväkirja ja lopputentti 3 op. Kurssin suoritusta on mahdollisuus laajentaa yhteensä 5 op:een vastaavan opettajan kanssa erikseen sovittavalla esseellä, joka pohjautuu kirjallisuuteen.
Kandidaatintutkielman tarkastukseen jättäminen webOodissa
Valmis tutkielma jätetään pääsääntöisesti seminaarin pitäjälle viimeistään seminaarin päättymistä seuraavan opetusperiodin kuluessa. Perustellusta syystä tutkielman voi jättää vastuuopettajan kanssa sovittavan määräajan kuluessa. Samalla kun opiskelija jättää tutkielmansa arvosteltavaksi, hänen on tehtävä ilmoittautuminen WebOodiin. WebOodi ei hyväksy ilmoittautumista, jos äidinkielen lehtori ei ole katsonut opiskelijan kielen hallintaa riittäväksi eikä suoritusta ole rekisteröity.
Kandidaatin tutkielma osana kandidaatin tutkintoa: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tuteko/kandi.htm
ti 16-18 13.1.-31.3. PR aud. XIV
korvaavuus: oj. 6, 9.2a-b
Luentojen pääpaino on Neuvostoliiton hajoamista seuranneessa geopoliittisessa muutoksessa. Niillä tarkastellaan, kuinka Mongolia, Kazakstan, Uzbekistan, Kirgisia jne. ovat sopeutuneet uuteen tilanteeseen ja mikä on niiden paikka maailmanpolitiikassa. Luennoilla tarkastellaan myös uutta big gamea eli Venäjän, Kiinan ja Yhdysvaltojen kilpailua Keski-Aasiassa.
Kurssin lopussa järjestetään kirjallinen kuulustelu.
Vierailuluentosarja 1.–2. periodi syksy 2008 (3 op) to 10-12 U40 ls 2 Vastaava opettaja poliittisen historian tohtoriassistentti Joni Krekola Kurssi jatkuu keväällä 2009 teemaseminaarina.
Korvaavuus: 6 (sivuaineopiskelijat), 9.2a-b, 11.6
Ns. uudemman kylmän sodan tutkimuksen perusajatus on mielikuvien voima kylmän sodan valtablokkien välisessä kamppailussa 1947–1991. Liennytyksen ja rauhanomaisen rinnakkaiselon myötä alkoi kulttuurinen vuorovaikutus, jolla kilpailevat järjestelmät pyrkivät vahvistamaan omaa legitimiteettiään ja lisäämään vetovoimaansa vihollisen leirissä. Rautaesirippuun tuli reikiä, mutta vuorovaikutus ei aina sujunut konflikteitta. Kulttuurin kilpakentillä alojensa huiput symboloivat kokonaisten järjestelmien ja ideologioiden menestystä.
Luentosarjalla kysytään, millaisia mahdollisuuksia väljästi määritelty kulttuurinen ulottuvuus avaa kylmän sodan tutkimukselle. Yhtäältä pohditaan kulttuurisen kylmän sodan propagandistisia keinoja ja vaikutusmahdollisuuksia, toisaalta kiinnitetään huomiota siihen, millaisia erityisiä kylmän sodan kulttuureita maailman kahtiajakautuminen synnytti. Mitä niille on käynyt kylmän sodan päättymisen jälkeen?
Suoritustapa: Luentopäiväkirja, jonka laatimiseen käytetään alustusten lisäksi vähintään kahta tutkimusartikkelia.
teemaseminaari poliittisen historian seminaarihuoneessa to 14-16
korvaa oj 11.6
Teemaseminaarissa syvennetään syksyn Kylmä sota ja kulttuuri -luentokurssia laatimalla esseekirjoitelma ja keskustelemalla siitä pienryhmässä. Esseen aiheet räätälöidään yhdessä ohjaajan kanssa. Kukin osallistuja toimii kerran vastaavana kommentaattorina esseen käsittelyssä. Kurssilla tehdään myös pienempiä kirjallisia tehtäviä.
pe 11–14 U38 F211
korvaavuus: oj. 6, 8.2a-b, 9.2a-b, 11.6
Luentosarja käsittelee historiallista kehitystä saksankielisessä Euroopassa kylmän sodan kaudella (1945-1989/90) vertailemalla jaetun Saksan ja Itävallan toisen tasavallan sisä- ja ulkopoliittista sekä taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä kylmän sodan kontekstissa.
Suoritustavat: loppukuulustelu sekä kirjallisia tehtäviä oheismateriaalin perusteella (3 op) Viiden opintopisteen suoritukseen kuuluisi lisäksi joko vapaaehtoinen essee tai kirjatentti.
Sovittava 3 op kokonaisuus opintokokonaisuuden kuulustelijan kanssa.
Master's seminar in economic and social history (in English) Thursdays at 12-14, Department seminar room, 2nd floor. Starting September, 18th. Teacher: professor Susanna Fellman
Ti 9-12 U35 ls.
Yhteiskuntahistorian perusopinnot oj 6 (3op)
Talous- ja sosiaalihistorian aineopinnot oj 9.7 (3 tai 6 op)
Muista korvaavuuksista sovittava etukäteen.
Kurssi järjestetään yhdessä viestinnän laitoksen ja taiteiden tutkimuksen laitoksen (elokuva- ja televisiotutkimuksen oppiaine) kanssa.
Luentosarjassa käsitellään medioiden historiaa aina Gutenbergista Internetiin. Painotus on median sosiaalisessa ja taloudellisessa merkityksessä sekä sähköisessä mediassa. Luennoilla pyritään tuomaan länsimaisen mediahistorian lisäksi esiin erikseen suomalaisen median kehitys.
Ensimmäinen tapaaminen ma 12.1.2009, kaikille yhteisesti klo 10-12.
(Kolme pienryhmää (max 15 opiskelijaa), joista jokainen kokoontuu vaihdellen ma 10-13 tai 13-16 (3h/vko) yhteiskuntahistorian laitoksella. Näin ollen ma klo 10-16 on varattava kurssille. Kaikissa ryhmissä siis sama sisältö ja samat opettajat, vain kellonajat vaihtelevat lukukauden mittaan.
Poliittisen historian ja talous- ja sosiaalihistorian pääaineopiskelijat.
Kurssi opiskellaan kolmessa pienryhmässä, kolme opetuskertaa kunkin opettajan kanssa (3 opettajaa x 3 kertaa x 3h). Kurssin päättää tilaisuus "Metodeista kandityöhön", jossa seuraavan vuoden proseminaarien opettajat kertovat kandidaattitutkielman tekoprosessista.
Metodipraktikum suoritetaan pienin harjoitustehtävin, mikä edellyttää säännöllistä läsnäoloa ja aktiivista osallistumista.
ti 16-18, sali Siltavuorenpeger 20A, opetustila 334D.
Korvaavuus oj. 6, 8.2b sekä 11.1.
Kurssi käsittelee Suomen ”syntymistä” poliittisena ja kansallisena kokonaisuutena 1800-luvun alusta lähtien vuosiin 1917–1918 asti ottaen kuitenkin huomioon itsenäistymisen jälkeisen kehityksen (heimosodat, aitosuomalaisuus, AKS) jatkosodan päättymiseen ja rauhantekoon saakka.
Kurssin suoritustavat: 3 op:n suoritukseen kurssin loppukuulustelu ja yksi seuraavista teoksista: Sulkunen, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1831-1892; Herder, Suomi ja Eurooppa; Paavilainen M., Kun pääomilla oli kieli ja mieli. Suomalaiskansallinen kielinationalismi ja uusi kauppiaskunta maakaupan vapauttamisesta 1920 -luvun alkuun; Ahti Martti, Ryssänvihassa.Elmo Kaila 1888-1935. Aktivistin, asevoimien harmaan eminenssin ja Akateemisen Karjala-Seuran puheenjohtajan elämäkerta. Viiden op:n suoritukseen lisäksi essee erikseen sovittavasta aiheesta.
Helsingin yliopiston RekryForumilla julkaistaan ilmoituksia täysrahoitteisista harjoittelupaikoista, joissa työnantaja maksaa koko palkan: http://erinys.it.helsinki.fi/rekry/rekryforum/
Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn kautta voi hakea harjoittelurahoitusta ulkomaille: http://www.cimo.fi
Pe 13.3. - 8.5.09 U37 klo 10-12, loppukuulustelu ma 11.5. paikka ja aika ilmoitetaan myöhemmin.
Korvaavuus: poliittisen historian aineopinnot oj. 11.7 tai talous- ja sosiaalihistorian aineopinnot oj 8.3 tai oj. 8.4 tai talous- ja sosiaalihistorian maisteriopinnot oj 16.5 tai oj. 16.8. Muista korvaavuuksista on hyvä sopia etukäteen kyseisten opintojaksojen kuulustelijoiden kanssa.
Laajuus: 5 op tai 6 op (kuuden luennon luentosarja + loppukuulustelu + n. kuuden liuskan pituinen essee = 5 op, + n. kolmen liuskan pituinen artikkeliesittely = 6 op).
Ilmoittautuminen ja lisätiedot: erkki.vasara@helsinki.fi
Huom! Pro gradu -tutkielman tarkastukseen jättäminen edellyttää, että opiskelijalla on rekisterissään merkintä valtiotieteiden kandidaatin tutkinnon suorittamisesta (ei koske pelkästään maisterin tutkintoa suorittavia).
Graduseminaarivaiheen ohittaneet opiskelijat, jotka kaipaavat lisäohjausta viivästyneen opinnäytteensä loppuunsaattamiseen.
Henkilökohtainen ohjaus ja gradun käsikirjoituksen kommentointi.
U40 ls 12, tiistaisin klo 12-14.
Kurssi koostuu 10 luentokerrasta, joissa eri teemojen kautta lähestytään perheen ja yhteisön historiaa. Tutustutaan Euroopan erilaisiin perhemuotoihin ja historiallisantropologisen sekä perhetutkimuksen eri sovellutuksiin.
Luentosarjan runko:
Toivon, että kurssi saattaisi parhaimmillaan innostaa uudenlaiseen ja luovaan lähteiden käyttöön ja rohkaista tulkintaan.
Kurssi koostuu kymmenestä luentokerrasta ja opiskelijat tulevat luennon lisäksi tekemään kolme harjoitustehtävää. Jokaiselle annettaan yksi laajempi tehtävä, joka edellyttäisi myös oheiskirjallisuuden käyttöä. Kirjalliset työt liittyvät olemassa olevien historiallisten lähteiden tulkintaan, pieniä aiheen esittelyjä ja lisäksi tulisi perehtyä yhden perhehistorian alueen erityiskysymyksiin.
Ke 12–14, polhis sh
Ma 10-12 polhis sh
ESITEHTÄVÄ: Kirjoita vapaamuotoinen selvitys (1 liuska) siitä, mitä ajot tutkia. Huomioi seuraavat seikat: ajallinen ja alueellinen konteksti, toimijat sekä aiheen valinnan perustelu. Tehtävä palautettava 31.8.2008 mennessä sähköpostin liitetiedostona (word) Tauno Saarelalle (tauno.saarela@helsinki.fi).
Ke 12–14, polhis sh
Kohderyhmä
Kurssin sisältö /ohjelma
Kurssille otetaan korkeintaan 12 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä.
Proseminaarityöskentely jakautuu kolmeen jaksoon. Ensimmäisten viikkojen aikana käydään läpi proseminaarityön päälinjoja ja valitaan, rajataan ja esitellään omien töiden aiheet. Toisen jakson aikana loka-marraskuussa säännöllisiä istuntoja ei pidetä, vaan opiskelijat tekevät töitään itsenäisesti. Tämän jakson aikana opiskelijoiden tulee käydä tapaamassa ohjaajaa vähintään kerran. Viimeiset 3-4 viikkoa käytetään töiden käsittelyyn. Proseminaarin mielekäs suorittaminen edellyttää sitoutumista aikatauluihin. Aikaa on varattava kunnolla sekä alkuvaiheen suunnittelutyöhön että työn työstämiseen.
Ma klo 10-12, polhis sh.
ESITEHTÄVÄ: Kirjoita vapaamuotoinen selvitys (1 liuska) siitä, mitä ajot tutkia. Huomioi seuraavat seikat: ajallinen ja alueellinen konteksti, toimijat sekä aiheen valinnan perustelu. Tehtävä palautettava 31.8.2008 mennessä sähköpostin liitetiedostona (word) Tauno Saarelalle (tauno.saarela@helsinki.fi).
Kurssille otetaan korkeintaan 15 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä.
Kurssille ilmoittautumisen (VIIMEISTÄÄN 3.9.) yhteydessä on toimitettava prof. Kalelalle sähköpostin (jorkal@utu.fi) liitetiedostona essee (ohjepituus 2-3 normaaliliuskaa) aiheesta Mikä minun omasta näkökulmastani on hyvää ja mikä huonoa suomalaisessa politiikassa. Esseetä arvioitaessa ratkaisevat kannanottojen perustelut, eivät kannanotot sinällään.
korvaavuus: oj. 6, 8.2a-b, 10.2a-b
Kansainvälisen kilpailukyvyn varmistaminen on nykyisen suomalaisen politiikan peruslinja. Puolueet kilpailevat kyvyllään toteuttaa tätä peruslinjaa, eivät omilla tavoitteillaan. Konsensus on muuttunut välineestä itseisarvoksi ja politiikka kutistunut pelkäksi hallinnoinniksi. Parempaa yhteiskuntaa, turvattua ja hyvää elämää sekä henkistä hyvinvointia tarkoittavat tavoitteet puuttuvat. Poliittisille ratkaisuille esitettyjen tavoitteiden ohuutta kuvaa, että työllisyyden kohentamisella voidaan perustella mitä erilaisimpia ja usein keskenään ristiriitaisia toimenpiteitä. Kansalaisten epäkohtina pitämät asiat eivät pääse politiikan päiväjärjestykseen. Jättääkö nykyinen poliittinen järjestelmä niin vähäisen tilan kansalaisten omia tavoitteita toteuttavalle toiminnalle, että sitä ei enää voida pitää demokraattisena?
3 op. Kymmenen luentoa ja loppukuulustelu, joka perustuu luentoihin sekä kahteen niitä täydentävään tutkimusartikkeliin. Kurssille ilmoittautumisen (VIIMEISTÄÄN 3.9.) yhteydessä on toimitettava prof. Kalelalle sähköpostin (jorkal@utu.fi) liitetiedostona essee (ohjepituus 2-3 normaaliliuskaa) aiheesta Mikä minun omasta näkökulmastani on hyvää ja mikä huonoa suomalaisessa politiikassa. Esseetä arvioitaessa ratkaisevat kannanottojen perustelut, eivät kannanotot sinällään.
Praktikumryhmät, kevät 2009:
Kullakin ryhmällä on kokoontumisia 9-11 kertaa ryhmän koon mukaan.
HUOM! HOPS eli henkilökohtainen opintosuunnitelma on osa praktikumia. Praktikum merkitään suoritetuksi vain, jos myös HOPS on tehty. Se tehdään kunkin oppiaineen opettajatutorin kanssa periodin III aikana.
To 12-14, talous- ja sosiaalihistorian sh
Oman proseminaarityön aiheesta on hyvä neuvotella etukäteen kurssin opettajan kanssa. Vaikka aihe ei olisi vielä alkusyksyllä hahmottunut selvästi, suositellaan proseminaaria heti metodipraktikumin jälkeen.
to 16-18 U35 ls
kohdat 6, 10.2 (a tai b), 11.3
Luentosarja käsittelee Suomen ja Saksan ns. aseveljeydestä 1941–1944 esitettyjä historiantulkintoja sekä näiden tulkintojen historiapoliittista käyttöä myöhemmässä suomalaisessa historiakeskustelussa. Keskeinen kysymys, johon vastausta haetaan, kuuluu: Miten suomalaiset ovat selittäneet itselleen ja muille sen tosiasian, että heidän maansa taisteli toisessa maailmansodassa Natsi-Saksan rinnalla ja oli kaikkien demokraattisten länsimaiden näkökulmasta selkeästi vihollismaa? Teoreettisena kehyksenä on modernissa kansainvälisessä tutkimuksessa erittäin ajankohtainen tutkimusgenre, politics of memory (muistin politiikka).
3 opintopisteen suoritus: luentosarja, luentopäiväkirja (max 6 sivua) ja kertaustentti 5 opintopisteen suoritus: edellisten lisäksi 10-12 sivun mittainen essee luentosarja aihepiiristä, esseen kirjoittajille järjestetään yhteinen palautesseminaari erikseen ilmoitettavana ajankohtana.
Ti 16-18, talous- ja sosiaalihistorian kirjasto/seminaarihuone.
Seminaari kestää kolme lukukautta, myös keväällä voi aloittaa.
Ti 16-18, talous- ja sosiaalihistorian kirjasto/seminaarihuone.
Seminaari kestää kaksi lukukautta, myös keväällä voi aloittaa.
Ti 14-16, polhis sh
Oj 16
Ensimmäiseen kokoontumiseen osallistuminen on ohjelman suunnittelun takia välttämätöntä. Seminaarin aikana opiskelija laatii pro gradu-työnsä tutkimussuunnitelman ja toimii yhden suunnitelman pääopponenttina ja toisen suunnistelman kakkosopponenttina. Tarkempi ohjelma sovitaan seminaarin alussa.
Kurssin kotisivu ja ohjelma:http://www.valt.helsinki.fi/blogs/rahikain/opetus.htm
Ryhmä A. ke 14-16 tai ryhmä B. ke 16-18, poliittisen historian sh.
Kevään 2008 tutkimuskurssin ryhmään I kuuluneita pyydetään ilmoittautumaan syksyn 2008 seminaariryhmään A ja ryhmään II kuuluneita vastaavasti seminaariryhmään B.
Ryhmä A. ke 14–16 ja ryhmä B. to 12–14, polhis sh
Ti 14–16 (18), polhis sh
Oj 17: Seminaari I
Ensimmäiseen kokoontumiseen osallistuminen on ohjelman suunnittelun takia välttämätöntä. Seminaarin aikana opiskelija esittelee pro gradu-tutkielmastaan yhden valmiin luvun (ohjepituus 12–15 s.) ja toimii yhden työn pääopponenttina ja toisen työn kakkosopponenttina. Tarkempi ohjelma sovitaan seminaarin alussa.
ma 16-18 U37 LS ja ke 16-18 U40 sali 4
korvaavuus: oj. 6, 8.2a-b, 9.2a-b, 11.1, 11.2, 11.7
Luentosarja kokoaa yhteen ja tuo esille yhteiskuntahistorian laitoksella tehtävää, sotaan liittyvää tutkimusta. Pääpaino on ns. uudemmassa sotahistoriassa ja yhteiskuntahistoriaa kokonaisuutena edustavissa aiheissa. Luennoilla ei ainoastaan käydä läpi erilaisia sota-aikojen kysymyksiä, vaan myös problematisoidaan sotaa tutkimusaiheena. Miksi tämä erityinen sotaan liittyvä aihe, näkökulma, aineistot ja teoreettinen lähestymistapa? Tavoitteena on sodan aihepiirejä koskevan tiedon antamisen lisäksi opiskelijan tutkimuksellisen tietoisuuden kehittäminen. Sukupuolinäkökulma tulee esiin useissa luennoissa.
ma 12.1. Johdanto - tärkeää olla paikalla, kurssin työtavat ja suorittaminen käydään läpi tarkemmin!
ke 14.1. Juha Mälkki: Omistaako asevoimat historiansa?
ma 19.1. Pilvi Torsti: Sota ja historiatietoisuus Suomessa
ke 21.1. Kristiina Kalleinen: Venäjän yhteyteen ja irti Venäjästä: Suomen sota 1808-1809 ja kansalaissota 1918. Tutkimuksen valtavirta ja valkoiset aukot.
ma 26.1. Helene Laurent: Sota ja terveys
ke 28.1. Juhana Aunesluoma: Sota, talous ja sotatalous
ma 2.2. Kirsi Mäki: Onko feministinen toiminta mahdollista sodassa? Näkökulmia feminismien poliittiseen historiaan toisen maailmansodan ajan Suomessa
ke 4.2. Ilona Kemppainen: Suomalainen sankarikuolema aikalaisaineistojen valossa
ma 9.2. Anne-Maria Marttila: Nationalismi, sota ja sukupuoli. Etninen ja sukupuolittunut väkivalta aseellisissa konflikteissa
ke 11.2. Anu Heiskanen: "Eroottinen veljeily" sotaa käyvän yhteiskunnan ja yksilön ongelmana
ma 16.2. Simo Laakkonen: Sodan ympäristöhistoriaa
ke 18.2. "suuri loppukeskustelu"
Työtavat ja suorittaminen: 3 op: ongelmalähtöinen oppimispäiväkirja 5 op: ongelmalähtöinen oppimispäiväkirja ja kurssin keskeisiä kysymyksiä käsittelevä laajempi kirjoitustyö.
ti 14-16, U37 sh 4.
Kurssi koostuu työelämään erikoistuneiden historiatutkijoiden vierailuluennoista. Kurssilla tutustutaan suomalaisten työmarkkinoiden historiaan eri näkökulmista, mm. työvoiman rakenteellisiin muutoksiin, työttömyysongelmaan eri aikakausina, suomalaisen neuvottelujärjestelmän historiaan sekä eri ammattiryhmien järjestäytymiseen ja naisten ja miesten välisiin palkkaeroihin pitkällä aikavälillä.
Ke 14-16, sh.
to 10-12, talous- ja sosiaalishistorian seminaarihuone
Talous- ja sosiaalihistorian opiskelijat, jotka ovat suorittaneet proseminaarin. Tilastotieteen johdantokurssi tulee olla suoritettuna (tai suorittaa kurssin aikana). On suositeltavaa, että viimeistään kurssin aikana tutustutaan Atlas/ti -ohjelmaan ja johonkin tilasto- tai taulukkolaskentaohjelmaan.
Kurssin tarkoituksena on perehdyttää modernin yhteiskuntahistorian metodologisiin lähtökohtiin ja niistä käytävään keskusteluun. Se on teemaseminaarityyppinen, jossa metodikirjallisuuden, luentojen, vierailijaluentojen, ryhmätyön sekä käytännön harjoittelun avulla opitaan talous- ja sosiaalihistorian menetelmiä sekä syvennytään oppiaineen kannalta keskeisiin käyttötapoihin.
Aktiivinen osallistuminen kurssille, tentin ja harjoitustehtävien hyväksytty suorittaminen.
ti ja pe 12–14 U37 ls.
Laitoksen tutkijoiden luentosarja. (3 + 2 op) Vastaava opettaja Katalin Miklossy.
Luentosarjan tarkoituksena on johdattaa opiskelijoita 1960-luvun maailmaan tarjoten monipuolista ja värikästä kuvaa aikakaudesta ja siihen liittyvistä ilmiöistä. Kurssi koostuu eri asiantuntijoiden yksittäisistä luennoista johdannon ja yhteenvedon lisäksi, jonka jälkeen halukkaille (minimi 12 opiskelijaa) järjestetään aihetta käsittelevä teemaseminaari. Vaikka luennoitsijat lähestyvätkin yhteistä ajallista viitekehystä eri näkökulmista käsin, pyritään vastaamaan myös yhteisiin kysymyksiin, kuten • Miten murroskausien merkitystä nähdään yleisesti oman tutkimuskentän näkökulmasta? Oliko 1960-luku ’pitkä’ vai ’lyhyt’ jos rinnastetaan tavanomaiseen periodisointiin? • Oliko 1960-luku vedenjakaja tietyn kehitysprosessin kannalta? Miten nähdään muutoksen ja jatkumon problematiikkaa tässä suhteessa? • Miten arvellaan 1960-lukua horisontaalisesti yhdistävänä ilmiönä yhteiskunnallisten vuorovaikutusten kentällä? • Oliko 1968 erikoinen kiinnekohta? Kulminoituiko vuoteen 1968 jokin erikoinen kehitysprosessi vai tapahtuiko se jo aiemmin? • Mikä oli 1960-lukulaisuus tämän päivän perspektiivistä? Asenne, henki vai tulkinta?
Aikataulu:
Ilmoittautumiset seminaariin 17.10. mennessä.
Ke 16-18, polhis sh
Seminaariin aikovia pyydetään ottamaan yhteyttä opettajaan 15.12.2007 mennessä ja kertomaan gradun aihepiiriä koskevista intresseistään.
Oj 16.1. HUOM. Kaikkien aineopintoihin kuuluvien metodiopintojen on oltava suoritettuina ennen tutkimusseminaaria.
Tutkimusseminaarin alussa on luento-osuus, jonka tarkoituksena on perehdyttää käytännöistä lähtien historiantutkimuksen metodeihin sekä pro gradu-tutkielman laatimiseen työprosessina. Opiskelija laatii seminaarityön, joka sisältää oman aiheen aikaisemman tutkimuksen kritiikin, omaan työhön soveltuvien metodien tarkastelun sekä oman tutkimuksen alustavien tavoitteiden esittelyn. Lisäksi opiskelija kirjoittaa kurssipäiväkirjan.
To 14-16(18), polhis sh
16.1 Tutkimuskurssin ohjauskeskustelu
Tutkimusseminaarin alussa on luento-osuus, jonka tarkoituksena on perehdyttää käytännöistä lähtien historiantutkimuksen metodeihin sekä pro gradu-tutkielman laatimiseen työprosessina. Opiskelija laatii seminaarityön, joka sisältää oman aiheen aikaisemman tutkimuksen kritiikin, omaan työhön soveltuvien metodien tarkastelun sekä oman tutkimuksen alustavien tavoitteiden esittelyn. Lisäksi opiskelija kirjoittaa oppimispäiväkirjan.
Luennot: ti. 28.10., ke. 29.10., to 30.10. ja pe 31.10. klo. 10-12 paikka: ti U40 sali 31, ke U40 sali 27, to U40 sali 27, pe U40 sali 11
Ei ennakkoilmoittautumista luennoille. Huom! Luentoaikoja on muutettu aiemmasta, koska ne menivät päällekkäin muun opetuksen kanssa. Tarkista siis kalenterisi, jos olet jo aiemmin suunnitellut osallistuvasi tähän opetukseen.
Vapaaehtoisen tenttiin valmentavan perusopintojen luentosarjan tavoitteena on perehdyttää opiskelijat tiedekuntatentissä suoritettavaan kirjallisuuteen. Luennoilla käsitellään kyseisen opintojakson keskeistä problematiikkaa, esitellään tenttikirjoja sekä neuvotaan, kuinka tenttiin tulisi valmistautua. Kurssista on eniten hyötyä silloin, kun opiskelija lukee etukäteen opettajan seuraavalla luennolla käsittelemän teoksen.
Luennot valmentavat tiedekuntatenttiin oj 4. Valta, politiikka ja kansalainen. Niistä itsestään ei kerry opintopisteitä. Tiedekuntatenttiin ilmoittaudutaan erikseen WebOodissa.
Ma, ti ja ke 10–12 U40 Sali 1.
Kuulustelu ma 27.10. 10-12 U40 sali 1, uusinta 17.11. 10-12 U40 sali 1, ei erillistä ilmoittautumista kuulusteluihin. Tentit järjestää yhteiskuntahistorian laitos. Tentteihin ei tarvitse ilmoittautua.
Joulukuussa uusintakuulustelu ma 15.12. klo 17-19. Tentin järjestää Avoin yliopisto. Tenttiin tulee ilmoittautua viimeistään 10 päivää ennen tenttiä joko tenttikuorella tai verkkopalvelun kautta. Myös yhteiskuntahistorian laitoksen opiskelijat voivat osallistua tenttiin maksutta.
HUOM! Johdantokurssille ilmoittaudutaan WebOodissa, mutta Avoimen yliopiston opiskelijat ilmoittautuvat luennolla kiertävään listaan.
Yhteiskuntahistorian johdantokurssi on osa yhteiskuntahistorian perusopintoja, jotka ovat yhteiset aineopintovaiheessa eriytyville poliittiselle historialle ja talous- ja sosiaalihistorialle. Kurssi auttaa luomaan käsityksen näiden oppiaineiden yhteisistä perusteista yhteiskuntatieteellisinä historia-aineina. Se toteutetaan kolmen opettajan työnjaon pohjalta siten, että yhteiskuntahistoriaa tarkastellaan poliittisen historian, taloushistorian ja sosiaalihistorian historian näkökulmasta. Kurssi ei ole johdatus siihen, mitä sosiaalisissa oloissa, taloudessa tai politiikassa on tapahtunut, vaan siihen, miksi ja miten näitä ilmiöitä on tutkittu ja tutkitaan historiallisesti. Se tarjoaa välineitä ymmärtää, millä tavoin historiallinen tieto muotoutuu, muuttuu ja vaikuttaa. Kurssi on pakollinen yhteiskuntahistorian perusopintojen suorittajille.
36h luentoja ja loppukuulustelu.
Kevään kurssin järjestää Avoin yliopisto, ja Helsingin yliopiston opiskelijat voivat osallistua siihen maksutta. Ilmoittaumiskäytännöstä ilmoitetaan myöhemmin.
Yhteiskuntahistorian johdantokurssi, kevät 2009 ke 14.1. - 8.4. klo 16.30-19.00
Ma 15.9 U37 ls, ma, pe 22.9-10.10. U37 ls, klo 10-12.
Huom. Läsnäolo ensimmäisellä kerralla 15.9. on tärkeää, koska silloin ilmoittaudutaan arkistovierailuihin.
Loppukuulustelu (luennot + kirjallisuus) pe 17.10. Porthania III. 10-14. HUOM! Eri luentosali kuin varsinaisessa opetuksessa.
Arkistovierailut vko 42 ja 44-45, ilmoittautuminen ensimmäisellä kerralla 15.9. kolmeen vierailuun.
Arkistoraportti palautetaan 17.11. mennessä.
Arkistoraportista ja arkistovierailuista saa lisätietoa osoitteesta http://www.valt.helsinki.fi/blogs/kemppain/post-11.htm
Kurssi on avoin sekä pääaine- että sivuaineopiskelijoille.
Koko kurssin ohjelma: http://www.valt.helsinki.fi/blogs/rahikain/yhthistmenet_s2008.htm
15.9. Kurssin järjestäytyminen ja ilmoittautuminen arkistovierailuihin U37, ls, klo 10-12.
Luennot 22.9.-10.10., kuulustelu 17.10, P III.
*Luentosarja (12 h) ja kirjallisuus (loppukuulustelu)
*Kolme arkistovierailua
*Arkistoraportti yhdestä arkistosta (ohjeet kurssin kotisivulla)
Luentojen lopputentissä, kuulustelu 17.10. U35 ls suoritetaan lisäksi seuraavat kolme teosta:
HUOM! Kurssikirjojen niukkuuden takia loppukuulustelun voi suorittaa vaihtoehtoisesti tiedekuntatentissä lukuvuoden 2008-2009 aikana.
Harjoittelumäärärahojen haku on 17.11.2008-15.12.2008.
HUOM. Tämä haun ulkopuoliseen harjoittelutukeen ei laitoksella ole mahdollisuutta.
Hakukelpoisia ovat ne opiskelijat, jotka ovat suorittaneet poliittisen historian tai talous- ja sosiaalihistorian aineopinnot sekä 15op maisteriopintoja.
Harjoittelumäärärahat arvotaan kriteerit täyttävien hakijoiden kesken. 16.12.2008 suoritetun arvonnan tulokset ovat nähtävillä seuraavasta osoitteesta http://www.valt.helsinki.fi/blogs/kemppain/opetus.htm
Poliittisen historian ja talous- ja sosiaalihistorian harjoittelurahoitusta vuodeksi 2009 haetaan viimeistään 15.12.2008. Tarjolla on rahoitus kahden kuukauden harjoitteluun, opiskelijoiden tarkka määrä selviää tiedekunnan rahanjakopäätöksen jälkeen joulukuussa (aiempina vuosina tarjolla on ollut 11+3 paikkaa).
Harjoittelurahoituksen saajat arvotaan sen jälkeen, kun paikkojen määrä on varmistunut. Arvontaan voivat osallistua opiskelijat, joilla on suoritettuna aineopinnot ja sen lisäksi 15op maisteropintoja. Siirtymäkauden (2008-2009) jälkeen vaatimuksena on kandidaatin tutkinto ja 15 op maisteriopintoja.
Harjoitteluun valitut opiskelijat hakevat itse työpaikkansa sen jälkeen, kun ovat saaneet tiedon valinnastaan. Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijoille suunnatut työpaikkatarjoukset ovat selattavissa verkossa osoitteessa http://www.valt.helsinki.fi/blogs/rekry-ilmo/. Mahdollisia harjoittelupaikkoja voi itse tiedustella muualtakin, laitos päättää kuitenkin niiden soveltuvuudesta.
Laitos korvaa työpaikalle kahden kuukauden palkkakulut, mutta suurin osa paikkatarjouksen tehneistä tahoista on lupautunut maksamaan itse kolmannen kuukauden. Jos työpaikka ei tarjoa lisäkuukautta, on jakso kahden kuukauden mittainen.
Harjoittelun päätteeksi opiskelijan on laadittava laitokselle 2-3 sivun vapaamuotoinen raportti työskentelystään ja siitä saa 5op. Harjoittelijan palkka on vähintään 1000€ kuukaudessa (vuoden 2008 ennakkotieto).
Harjoittelusta kiinnostuneiden on toimitettava hakemus tohtoriassistentti Ilona Kemppaiselle (Yhteiskuntahistorian laitos, 2.krs.) viimeistään 15.12.2008. Hakemus tehdään erillisellä lomakkeella, joita saa oppiaineiden toimistoista 17.11.2008 alkaen. Liitteeksi laitetaan opintorekisteriote (itse tulostettu käy), jossa tulee näkyä aineopintojen kokonaisuusmerkintä.
Kaikki maisteriopintosuoritukset, jotka on tehty 15.12. mennessä hyväksiluetaan, vaikka eivät olisi vielä rekisterissä (siltä osin voi täydentää myöhemmin sopimuksen mukaan).
HUOM. Osallistuminen harjoittelumäärärahan arvontaan edellyttää huolellisesti täytettyä hakemusta ja ajoissa hoidettua aineopintojen kokonaisuusmerkintää. Aineopintokokonaisuus on syytä rekisteröidä hyvissä ajoin syksyllä, jottei synny äkillistä ruuhkaa.
Practical Training as Part of Studies
A degree student of the department of social science history has the possibility to complete an internship as part of her/his studies and to apply for a grant from her/his department to cover the internship costs.
Participation in the lottery of the grants is possible when the intermediate studies and 15 credits of master's studies are completed.
The deadline for applications is December 15, 2008. For additional information please contact Ilona Kemppainen.
To 12–14, U35 ls
Globalisaatioretoriikassa on tapana rakentaa kuva menneisyyden suljetusta kansallisesta yhteiskunnasta, josta siirrytään nykyisyyden ja tulevaisuuden rajattomaan maailmaan. Kurssi kyseenalaistaa tällaisen muutoskuvan. Kansallisvaltiolliset yhteiskunnat muotoutuivat 1800- ja 1900-luvulla ylikansallisissa poliittisissa, taloudellisissa ja kulttuurisisissa muutoksissa. Globalisaatioksi kutsutut nykymuutokset ovat puolestaan pohjustaneet nationalismia, mikä ilmenee esimerkiksi kansallista kilpailukykyä koskevissa tavoitteenasetteluissa. Kurssilla käsitellään kansallisen ja ylikansallisen suhdetta kansallisten yhteiskuntien muotoutumisessa sekä globalisaatiossa. Tarkastelu painottuu Pohjoismaihin, mutta vertaileva näkökulma avautuu laajemmalle Eurooppaan ja muuhun maailmaan. Kansallisvaltiollisia yhteiskuntia rakentaneiden ja ylläpitäneiden ajattelu- ja toimintatapojen rinnalla tarkastellaan niitä rikkoneiden yli- ja poikkikansallisten tehtävänasettelujen ja toimijoiden historiaa.