Tulostettava versio tuotettu 2008-06-09 11.08.57
Laajuus: Op: 25 Ov: 15
Yhteiskuntahistorian perusopinnot (25 op)sivuaineopiskelijalle: Opintojaksot 1-6.
Opintokokonaisuusmerkinnät ja siirtymäkauteen liittyvät tiedustelut perusopintojen osalta: tohtoriassistentti Aappo Kähönen. Kun kyselette ohjeita entisten suoritusten täydentämiseen, listatkaa kaikki tähän mennessä suoritetut yhteiskuntahistorian perusopintojen opintojaksot ja parhaillaan menossa olevat kurssit. Tämä helpottaa kokonaistilanteen hahmottamista.
Taulukko vanhojen ja uusien tutkintovaatimusten vastaavuuksista siirtymäkautena: http://www.valt.helsinki.fi/yhis/yhis_siirtyma.htm
Opintokokonaisuusmerkintää varten opiskelijalla tulee olla opintorekisteriote sekä valmiiksi täytetty opintokokonaisuuslomake, jota saa täyttöohjeineen kansliasta. Merkintäpyynnön voi jättää tohtoriassistentin lokeroon talous- ja sosiaalihistorian kansliaan tai tuoda itse vastaanottoaikana ke 11-13.
Muualla (toinen yliopisto, ulkomaat) suoritettujen opintojen hyväksilukemista koskevissa kysymyksissä on otettava yhteyttä professoreihin.
Luentokurssien rästitentit 2007-2008: linkki tulee tähän
Laajuus: Op: 3 Ov: 2
Opintojakso antaa käsityksen laitoksen edustamien oppiaineiden yhteisistä perusteista yhteiskuntatieteellisinä historia-aineina. Kyseessä ei ole johdatus siihen, mitä sosiaalisissa oloissa, taloudessa tai politiikassa on tapahtunut, vaan siihen, miksi ja miten näitä ilmiöitä on tutkittu ja tutkitaan historiallisesti. Samalla tarjotaan välineitä ymmärtää, millä tavoin historiallinen tieto muotoutuu, muuttuu ja vaikuttaa.
36 t luentoja (3 x 12) ja mahdollinen oheislukemisto.
Ma 10-12 M11 ls 5, ti ja ke 10–12 U40 Sali 1.
Kuulustelu ma 29.10. 10-12 U40 sali 1, ensimmäinen uusinta 12.11. 10-12 U40 sali 1, ei erillistä ilmoittautumista kuulusteluihin.
Toinen uusinta: ma 10.12.07 klo 17-19. Avoimen yliopiston järjestämä tentti. Tenttiin tulee ilmoittautua viimeistään 10 päivää ennen tenttiä joko tenttikuorella tai verkkopalvelun kautta. Myös yhteiskuntahistorian laitoksen opiskelijat voivat osallistua 2. uusintatenttiin maksutta. (Ks. http://www.avoinyliopisto.fi)
HUOM! Johdantokurssille ilmoittaudutaan WebOodissa, mutta Avoimen yliopiston opiskelijat ilmoittautuvat luennolla kiertävään listaan.
Yhteiskuntahistorian johdantokurssi on osa yhteiskuntahistorian perusopintoja, jotka ovat yhteiset aineopintovaiheessa eriytyville poliittiselle historialle ja talous- ja sosiaalihistorialle. Kurssi auttaa luomaan käsityksen näiden oppiaineiden yhteisistä perusteista yhteiskuntatieteellisinä historia-aineina. Se toteutetaan kolmen opettajan työnjaon pohjalta siten, että yhteiskuntahistoriaa tarkastellaan poliittisen historian, taloushistorian ja sosiaalihistorian historian näkökulmasta. Kurssi ei ole johdatus siihen, mitä sosiaalisissa oloissa, taloudessa tai politiikassa on tapahtunut, vaan siihen, miksi ja miten näitä ilmiöitä on tutkittu ja tutkitaan historiallisesti. Se tarjoaa välineitä ymmärtää, millä tavoin historiallinen tieto muotoutuu, muuttuu ja vaikuttaa. Kurssi on pakollinen yhteiskuntahistorian perusopintojen suorittajille.
36h luentoja ja loppukuulustelu.
Avoimen yliopiston järjestämää opetusta, johon Helsingin yliopiston opiskelijat voivat osallistua maksutta.
Ke 9.1.-2.4.08 klo 16.30-19.00, opetuspaikka selviää Avoimen yliopiston sivuilta myöhemmin.
Kevään kurssin tentti: ma 7.4.08 klo 17-19 1. uusinta ma 5.5.08 klo 17-19 2. uusinta ma 2.6.08 klo 17-19 Tenttipaikat http://www.avoin.helsinki.fi/palvelut/tenttipaikat.asp
Kevään kurssin opettajat: VTT Jari Sedergren, VTT Matti Hannikainen ja VTT Ilona Kemppainen
Kurssin järjestää Avoin yliopisto, ja yliopiston opiskelijat voivat osallistua siihen maksutta.
Linkki kurssin tietoihin: http://www.avoinyliopisto.fi/
Laajuus: Op: 4 Ov: 2,5
Opintojakso antaa yleiskuvan maailman pitkän aikavälin talouskehityksen päälinjoista, maailmantalouden integraatiosta sekä Suomen taloudesta osana laajempaa globaalia kehitysprosessia. Samalla opitaan ymmärtämään globaalin talouskehityksen yhteiskunnallisia ja sosiaalisia vaikutuksia.
Tiedekuntatentti tai opintojakson korvaava kurssi. Tiedekuntatenttejä varten järjestetään valinnaisia valmentavia luentoja.
Opintojakso tentitään yhtenä kokonaisuutena. Ainoastaan ennen syksyä 2005 aloitettuja opintoja täydentävät voivat tenttiä osasuorituksia.
HUOM. LUETUT KIRJAT ON AINA MAINITTAVA TENTTI-ILMOITTAUTUMISESSA!
Tiedekuntatenttien yleiset ohjeet ja paikat: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm
Syyskuusta 2008 alkaen voimaan tulevien uusien tutkintovaatimusten mukaiset tenttikirjat:
Näiden ohella voi vielä syksyn 2008 tenttiä myös vanhan kirjallisuuden mukaan:
08.10.2007 - 17.10.2006
Ma, ti ja ke 12–14, U37 ls
Luennoille ei ennakkoilmoittautumista.
Vapaaehtoiset luennot valmentavat tiedekuntatenttiin oj 2. Globaali talous. Niistä itsestään ei kerry opintopisteitä. Tiedekuntatenttiin ilmoittaudutaan erikseen WebOodissa.
Laajuus: Op: 4 Ov: 2,5
Opintojakso antaa perustiedot ja peruskäsitteet sosiaalisesta kehityksestä Euroopassa teollistumisen aikakaudella ja sen jälkeen. Peruskuvaa syvennetään katsauksella Suomen ja jonkin toisen valtion (kirjallisuudessa Ranska) erityiseen kehitykseen painopisteen ollessa 1900-luvulla. Tavoitteena on opettaa hahmottamaan laaja kokonaiskuva yhteiskunnallisten suhteiden ja rakenteiden muutoksesta ja tuon muutoksen tutkimisen lähtökohdista.
Tiedekuntatentti tai opintojakson korvaava kurssi.
Opintojakso tentitään yhtenä kokonaisuutena. Ainoastaan ennen syksyä 2005 aloitettuja opintoja täydentävät voivat tenttiä osasuorituksia.
HUOM. LUETUT KIRJAT ON AINA MAINITTAVA TENTTI-ILMOITTAUTUMISESSA!
Tiedekuntatenttien yleiset ohjeet ja paikat: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm
Syyskuussa 2008 voimaan tulevien uusien tutkintovaatimusten tenttikirjat:
Ma 10-12 U35ls ja pe 10-12 S20C luentosali 2. Kuulustelu pe 25.4. 10-12 PII.
Yhteiskuntahistorian perusopintojen oj 3. Yhteiskunnan rakenteet ja elinolot.
Kurssi on mahdollista suorittaa myös 3op:n laajuisena, jolloin aiemmin aloitettuja perusopintoja täydentävät voivat suorittaa sillä entistä opintojaksoa 2.2. (Modernin maailman historia: sosiaalihistoria) vastaavat opinnot.
Luentosarjassa luodaan yleispiirteinen katsaus eri väestöryhmien elinolojen ja keskinäisten suhteiden muutoksiin Euroopassa uuden ajan alusta nykypäiviin eli n. 1500–2000. Tavoitteena on samalla esitellä aihepiirin keskeisiä käsitteitä ja lähestymistapoja.
Osallistuminen loppukuulusteluun ja neljän artikkelin lyhyt arvioiva esittely.
Laajuus: Op: 4 Ov: 2,5
Opintojakso auttaa luomaan yleiskäsityksen yhteiskunnallisten valtasuhteiden ja -ristiriitojen, poliittisen toiminnan ja valtiollisten rakenteiden kehityksestä modernisoituvassa yhteiskunnassa. Painopiste on 1800- ja 1900-luvun Euroopan, Suomen ja muiden Pohjoismaiden muutosprosesseissa.
Tiedekuntatentti tai opintojakson korvaava kurssi. Tiedekuntatenttejä varten järjestetään valinnaisia valmentavia luentoja.
Opintojakso tentitään yhtenä kokonaisuutena. Ainoastaan ennen syksyä 2005 aloitettuja opintoja täydentävät voivat tenttiä osasuorituksia.
HUOM. LUETUT KIRJAT ON AINA MAINITTAVA TENTTI-ILMOITTAUTUMISESSA!
Tiedekuntatenttien yleiset ohjeet ja paikat: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm
Syyskuusta 2008 alkaen voimaan tulevien uusien tutkintovaatimusten mukaiset tenttikirjat:
Näiden ohella voi vielä syksyn 2008 tenttiä myös vanhan kirjallisuuden mukaan:
16.11.2007 - 26.11.2007
Neljä luentoa, ma ja pe 10-12, U37 ls.
Ei ennakkoilmoittautumista luennoille.
Vapaaehtoisen, tenttiin valmentavan perusopintojen luentosarjan tavoitteena on perehdyttää opiskelijat tiedekuntatentissä suoritettavaan kirjallisuuteen. Luennoilla käsitellään kyseisen opintojakson keskeistä problematiikkaa, esitellään tenttikirjoja sekä neuvotaan, kuinka tenttiin tulisi valmistautua. Kurssista on eniten hyötyä silloin, kun opiskelija lukee etukäteen opettajan seuraavalla luennolla käsittelemän teoksen.
Luennot valmentavat tiedekuntatenttiin oj 4. Valta, politiikka ja kansalainen. Niistä itsestään ei kerry opintopisteitä. Tiedekuntatenttiin ilmoittaudutaan erikseen WebOodissa.
Laajuus: Op: 4 Ov: 2,5
Opintojakso perehdyttää maailmanpolitiikan kehityksen päälinjoihin 1900-luvulla sekä Euroopan ja muun maailman vuorovaikutukseen kolonialismin aikakaudella. Jakso tarjoaa tiivistetysti perustiedot maailmanpolitiikan käännekohdista, tulkintavaihtoehdoista sekä kansainvälisen vuorovaikutuksen poliittisista, sosiaalisista ja taloudellisista ulottuvuuksista.
Tiedekuntatentti tai opintojakson korvaava kurssi. Tiedekuntatenttejä varten järjestetään valinnaisia valmentavia luentoja.
Opintojakso tentitään yhtenä kokonaisuutena. Ainoastaan ennen syksyä 2005 aloitettuja opintoja täydentävät voivat tenttiä osasuorituksia.
HUOM. LUETUT KIRJAT ON AINA MAINITTAVA TENTTI-ILMOITTAUTUMISESSA!
Tiedekuntatenttien yleiset ohjeet ja paikat: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm
Syyskuusta 2008 alkaen voimaan tulevien uusien tutkintovaatimusten mukaiset tenttikirjat:
Näiden ohella voi vielä syksyn 2008 tenttiä myös vanhan kirjallisuuden mukaan:
HUOM. Jos Hobsbawmin teos on suoritettu jo aiemmin opintojaksossa 4, tentitään tässä yhteydessä sen tilalla teos _Ville Pernaa ja Mari K. Niemi (toim.): Suomalaisen yhteiskunnan poliittinen historia_. Asiasta on ehdottomasti mainittava tentti-ilmoittautumisessa.
15.02.2007 - 25.02.2007
Neljä luentoa, ma ja pe 10-12 , U37 sh 4.
Ei ennakkoilmoittautumista luennoille.
Vapaaehtoisen, tenttiin valmentavan perusopintojen luentosarjan tavoitteena on perehdyttää opiskelijat tiedekuntatentissä suoritettavaan kirjallisuuteen. Luennoilla käsitellään kyseisen opintojakson keskeistä problematiikkaa, esitellään tenttikirjoja sekä neuvotaan, kuinka tenttiin tulisi valmistautua. Kurssista on eniten hyötyä silloin, kun opiskelija lukee etukäteen opettajan seuraavalla luennolla käsittelemän teoksen.
Vapaaehtoiset luennot valmentavat tiedekuntatenttiin oj 5. Maailmanpolitiikka. Niistä itsestään ei kerry opintopisteitä. Tiedekuntatenttiin ilmoittaudutaan erikseen WebOodissa.
Linkki luennoitsijan kotisivulle: http://www.valt.helsinki.fi/blogs/rahikain/opetus.htm
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Praktikumissa pohditaan pienryhmissä sitä, mitä yhteiskuntahistoriallinen tutkimus on ja miten sitä voidaan arvioida kriittisesti. Samalla harjoitellaan tieteellistä argumentointia, kirjoittamista ja esittämistä.
Aktiivinen osallistuminen opetukseen ja hyväksytyt harjoitustyöt. Praktikumin suorittavat vain pääaineopiskelijat.
Koordinaattori tohtoriassistentti Aappo Kähönen
Kaikki ryhmät kokoontuvat yhteiskuntahistorian laitoksella, joko 1. kerroksen seminaarihuoneessa tai 2. kerroksen kirjastossa. Kuhunkin ryhmään otetaan 10 opiskelijaa, enemmän ainoastaan siinä tapauksessa, että opiskelijoita on yhteensä enemmän kuin 40.
Ryhmä 1. Ti 12-14, VTM Riitta Matilainen: Kulutus ja yhteiskunta 2.krs.
Ryhmä 2. Ke 10-12, VTM Heidi Haggrén: Hyvinvointivaltio, työ ja sukupuoli, 1. krs.
Ryhmä 3. Ke 12-14, VTM Laura Ekholm (laura.k.ekholm(at)helsinki.fi): Vähemmistöt ja yhteiskunta, 2. krs.
Ryhmä 4. To 10-12, VTM Ohto Rintala: Kansainväliset suhteet, 1. krs
Praktikumia koordinoi tohtoriassistentti Aappo Kähönen.
Poliittisen historian ja talous- ja sosiaalihistorian pääaineopiskelijat
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Sivuaineopiskelijat valitsevat poliittisen historian tai talous- ja sosiaalihistorian aineopintojen opetustarjonnasta kaksi kolmen pisteen kurssia. Toinen kursseista voidaan erikoistapauksessa suorittaa myös jollakin toisella laitoksella, mutta siitä on sovittava erikseen yhteiskuntahistorian tohtoriassistentin kanssa (aappo.kahonen(at)helsinki.fi).
Suositellaan suoritettavaksi opintojaksot 2–5 (ei ehdoton vaatimus).
Ke 12-14, U37ls.
Kurssilla käsitellään eurooppalaisen perheen historiaa aika laajasta näkökulmasta, jolloin tarkastellaan myös ruraalin perheen toimeentulostrategioita ja perheenjäsenten erilaista roolia eri perhemuodoissa. Luentosarjassa näkyy myös vertaileva näkökulma. Eurooppalaisten sosiaalistuminen ja yhteisön muodostus tuodaan esiin esimerkkien kautta.
Tue 12-14 and Thu 14-16, M11 lecture room 4.
Arranged with Aleksanteri institute. Link for updated information and WebOodi registration: http://www.helsinki.fi/aleksanteri/english/ecebb/ecebb_coursedescriptions_07_08/miklossy_formation.htm
For further information, please contact the organiser of the course, Katalin Miklóssy (e-mail: katalin.miklossy(at)helsinki.fi )
The course is based on a multidisciplinary approach where scholars of history, sociology, cultural and religious studies shall provide their analysis of the emergence and various forms of civil society during state socialism. The main purpose is to offer a more sophisticated and multileveled perception of the relation between power and society, hence, a revisited image of the prevalent static conception of the communist system itself.
Schedule and topics: (final titles of the lectures will be announced in August!)
4.9. Katalin Miklóssy: Introduction: Socialist Era Reconsidered
6.9. Suvi Salmenniemi: Theory of Civil Society
11.9. Katalin Miklóssy: Emergence of the Second Society
13.9. Viktor Pál: Influence of the Environmentalist Movements
18.9. Jouni Järvinen: Dissidence
20.9. Markku Kangaspuro: The Elbow Room of Civil Society in the Soviet Union
25.9. Mila Oiva: Cultural movements
27.9. Sylvia Raulo: Church and Society
2.10. Katalin Miklóssy: Minority Status as special scope for action
4.10. Katalin Miklóssy: Orthodox Responses
9.10. Katalin Miklóssy: Conclusion: Civil Society as a dynamic of Change in State Socialism
11.10. FINAL EXAM
Esseen saa halutessaan kirjoittaa suomeksi.
Ma 16–18, PR sali 12.
Luennolla avataan globalisaation käsite ja tehdään se empiiriselle tutkimukselle käyttökelpoiseksi. Keskustelua käydään globalisaation "aalloista" tai "muodoista" sekä eri alojen globalisaation ensi ilmentymisistä maailmanhistoriassa. Erityishuomio kiinnitetään 1850-luvulta alkaneeseen ja toisen maailmansodan jälkeen nopeutuneeseen globaaliin hallintaan ja sen vaikutuksiin esimerkiksi kansainvälisiin suhteisiin ja teollisuuden kehitykseen. Lopulta voidaan hahmotella syntymässä olevan "globaalin yhteiskunnan" rakenneperiaatteita.
Ke 16-18 ja to 14-16, U37 ls.
Yhteiskuntahistoria oj 6
Talous- ja sosiaalihistoria oj 9.2, oj. 16.10
Muissa oppiaineissa sopimuksen mukaan
Kaupungissa kotitaloudet, yhteiskunta ja ympäristö muodostavat kokonaisuuden, joka on jatkuvassa muutoksessa. Viimeisten 150 vuoden aikana Helsinki on läpikäynyt perusteellisia muutoksia ja tulevaisuus tuo mukanaan uusia haasteita. Kurssin tavoitteena on antaa konkreettisten esimerkkien avulla kokonaiskuva siitä, miten pääkaupunkimme on muuttunut ja mihin suuntiin kehitys saattaa kulkea tulevaisuudessa. Pääkaupunkia tarkastellaan helsinkiläisten kotitalouksien, yhteiskunnan ja ympäristön näkökulmista dynaamisena kokonaisuutena perehtyen eri aikakausien ominaispiirteisiin, ongelmiin ja ratkaisuvaihtoehtoihin. Kurssi yhdistää yhteiskuntahistorian sekä ympäristöhistorian ja -politiikan lähestymistapoja.
Kurssi suoritetaan luentopäiväkirjan ja lyhyiden kirjoitelmien avulla. Kurssin voi suorittaa kätevästi myös laajempana pienimuotoisella tutkielmalla.
Ke 14-16 ja to 12-14, U37 ls (ei luentoa 19.-20.3.)
Kurssia hallinnoi Aleksanteri-instituutti, linkki WebOodi-ilmoittautumiseen ja päivitettyihin tietoihin: http://www.helsinki.fi/aleksanteri/ikebb/ikebb_kurssikuvaukset_07_08/torsti_jugoslavian_seuraajavaltioiden.htm
Kurssilla käsitellään Jugoslaviasta itsenäistyneiden valtioiden historiaa. Ensimmäisillä kerroilla paneudutaan ensimmäisen ja toisen Jugoslavian vaiheisiin nykyvaltioiden näkökulmista. Sloveniaan, Kroatiaan, Bosnia ja Hertsegovinaan, Makedoniaan ja Serbia-Montenegroon keskittyvät erillisluennot painottuvat viimeisen 10-15 vuoden lähihistoriaan. Kurssilla on useita luennoitsijoita. Kurssin vastaavana opettajana toimii VTT Pilvi Torsti, kurssin käytännön järjestelyistä vastaa Aleksanterin instituutin IKEBB koordinaattori Minna Anttila.
Luennot, luentopäiväkirja ja lopputentti 3 op. Kurssin suoritusta on mahdollisuus laajentaa yhteensä 5 op:een vastaavan opettajan kanssa erikseen sovittavalla esseellä, joka pohjautuu kirjallisuuteen.
To 12–14, U35 ls
Kylmän sodan tutkimus ja hyvinvointivaltion tutkimus ovat olleet pitkälti erillisiä tutkimusalueita. Esimerkiksi suomalaisen yhteiskunnan kehitys on piirtynyt hyvin erilaiseksi kertomuksessa suomettumisesta ja kertomuksessa hyvinvointivaltion rakentamisesta. Kuitenkaan ei ole sattumaa, että kylmän sodan kausi ja eurooppalaisten hyvinvointivaltioiden rakentamisen kausi lankeavat ajallisesti yhteen. Kurssilla kylmää sotaa tarkastellaan yhteiskuntajärjestelmien välisenä konfliktina ja hyvinvointivaltioiden kehittymistä ja siihen liittyneitä ristiriitoja käsitellään tämän järjestelmäkonfliktin yhteydessä. Tarkastelu painottuu pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden kehitykseen, mutta se suhteutetaan laajempiin kansainvälisiin prosesseihin sekä Euroopan integraatiota suunnanneisiin ajattelu- ja toimintatapoihin. Pohdittavaksi otetaan erityisesti näkemykset siitä, millaisia toimia yhteiskunnallisten ristiriitojen hallitseminen vaati keskenään kilpailevien talous- ja yhteiskuntajärjestelmien maailmassa.
Ti 14–16 ja to 10–12, U37 ls
Kurssi käsittelee 1900-luvun tärkeän aatteen kommunismin luonnetta. Kommunismi edusti monille ihmisille toivoa paremmasta maailmasta, mutta sen nimissä tehtiin myös valtavia rikoksia ihmisten perusoikeuksia vastaan. Kurssilla tarkastellaan kommunismia politiikan, aatteen ja käsitteiden sekä symbolien tasolla. Se pyrkii vastaamaan kysymyksiin: Mitä kommunismi oli kumouksellisena liikkeenä? Mitä se oli valtajärjestelmänä? Miten kumoukselliset ihanteet ja vallassaolo kietoutuivat yhteen? Miten maailman mitassa toimiva kommunistinen liike muotoili tavoitteensa ja menettelytapansa ja miten se sovitti ne erilaisiin oloihin? Mitä kommunismi oli eri puolilla maailmaa? Miksi ihmiset kannattivat sitä?
Ti 9-12 U37 ls.
Yhteiskuntahistorian perusopinnot oj 6 (3op)
Talous- ja sosiaalihistorian aineopinnot oj 9.7 (3 tai 6 op)
Muista korvaavuuksista sovittava etukäteen.
Kurssi järjestetään yhdessä viestinnän laitoksen ja taiteiden tutkimuksen laitoksen (elokuva- ja televisiotutkimuksen oppiaine) kanssa.
Luentosarjassa käsitellään medioiden historiaa aina Gutenbergista Internetiin. Painotus on median sosiaalisessa ja taloudellisessa merkityksessä sekä sähköisessä mediassa. Luennoilla pyritään tuomaan länsimaisen mediahistorian lisäksi esiin erikseen suomalaisen median kehitys.
Mon 14–16, M11 lecture room 3.
Course is arranged with Renvall Institute.
Why was there no socialism in the United States?”, asked Werner Sombart in a famous question that has preoccipied generations of historians and political scientists. This course elaborates alternative answers to that question by examining the history and doctrines of those socialist groups that did exist in the United States and did try to influence the course of American affairs. Among the doctrinal groupings examined are the Utopian socialists of the early 19th century, the Orthodox Marxist, Syndicalist and Revisionist movements of the early 20th century, and the Trotskyist, Communist and New Left communities of the mid-to-late 20th century.
Markku Ruotsila Socialism in the United States (Fall Term 2007)
COURSE READINGS
Utopian Socialism in the United States, 1820-50 • Robert Owen, ‘A New View of Society. Second Essay’ (1816) http://marxists.architexturez.net/reference/subject/economics/owen/ch02.htm
Arrival of Marxism, 1850-90 • David DeLeon, ‘Reform or Revolution’ (1896) http://marxists.org/archive/deleon/index.htm • Emma Goldman, ‘Anarchism: What It Really Stands For?’ (1910) http://marxists.architexturez.net/reference/archive/goldman/index.htm
The Origins of the Socialist Party, 1900-14 • Eugene Debs, ‘The Socialist Party and the Working Man’ (1904) http://marxists.org/archive/debs/works
Revisionism versus Syndicalism, 1900-20 • Elizabeth Gurley Flynn, Sabotage (1916) www.iww.org/en/culture/library/sabotage
The CPUSA and the Popular Front, 1930-50 • Paul Buhle, Dan Georgakas, ‘Communist Party, USA’ (1992) http://marxists.org/history/usa/parties/cpusa/encyclopedia-american-left.htm
The Rise and Fall of American Trotskyism, 1920-50 • Max Shachtman’s ‘Is Russia a Socialist Country?’ (1950) http://marxists.architexturez.net/archive/shachtma/index.htm
The New Left, 1950-80 • Port Huron Declaration (1962) http://history.hanover.edu/courses/excerpts/111hur.html
The Contemporary Left • Michael Harrington, ‘Why We Need Socialism in America’ (1970) http://chicagodsa.org/socialism.pdf
THE FOLLOWING ARTICLES CAN BE FOUND FROM NELLI -portal of University library http://www.valt.helsinki.fi/kirjasto/
David A. Shannon, ‘The Socialist Party Before the First World War’, Mississippi Valley Historical Review 38 (1951) [Nelli interface]
• John Spargo, ‘The Influence of Karl Marx on Contemporary Socialism’, American Journal of Sociology 16 (1910) [Nelli interface]
The Pro-War Socialists and Anticommunism, 1917-20 • Markku Ruotsila, ‘Neoconservatism Prefigured: The Social Democratic League of America and the Anticommunists of the Anglo-American Right, 1917-21’, Journal of American Studies 40 (2006) [Nelli interface]
The Old Left, 1930-50 • Richard W. Fox, ‘The Paradox of Progressive Socialism’, American Quarterly 26 (1974) [Nelli interface]
Written work can be submitted in English, Finnish, Swedish, French or German.
To 14–16 ja pe 12–14, U37 ls
Luentosarjassa tarkastellaan sukupuolten välistä vallan epätasapainoa perehtymällä sukupuolen ja vallan kytköksiin Suomen 1900-luvun historiassa. Luennoilla jäljitetään erilaisten tapaustutkimusten avulla konkreettisia sukupuolivallan mekanismeja, joilla naisia ja miehiä on asetettu eriarvoisiin asemiin poliittisessa ja taloudellisessa vallan käytössä. Sukupuolittunutta valtaa tarkastellaan mm. kotitalouden, työn ja politiikan kentillä.
The course is administred by Aleksanteri institute. Link for updated information and WebOodi registration: http://www.helsinki.fi/aleksanteri/english/ecebb/ecebb_coursedescriptions_07_08/karnups_economic_history.htm
Mon-Fri 16–18, Thu 28.2. 14–18, examination Fri 29.2. 14–16, U40 lecture rooms 12 and 13.
(Mon 18.2. 16-18 U40lr12, Tue 19.2. 16-18 U40lr13, Wed. 20.2. 16-18 U40lr13, Thu 21.2. 16-18 U40lr12, Fri 22.2. 16-18 U40lr12, Mon 25.2. 16-18 U40lr12, Tue 26.2. 16-18 U40lr12, Wed 27.2. 16-18 U40lr12, Thu 28.2. 14-16 U40lr12 and 16-18 lr12, Fri 29.2. 14-16 U40lr12.
The aim of the course is to provide students with an overview of the economic interaction of Latvia and the other Baltic States with the European economy, commencing with the interwar period through the Soviet occupation to the transition period after the regaining of independence in 1991. Students will also become acquainted with actual economic development tendencies in the Baltic States today, especially in the context of the EU. In particular, the economic development of the Baltic States since 1991 to date will be examined. The indicators of such economic development of the Baltic States will be analysed, as well as the consequences thereof and comparisons with the interwar economies, other EU states with an emphasis on the Baltic Sea region.
Lectures and final exam Fri 29.2. 14-16 (!).
Mon 12–14, U35 ls
The course discusses major developments in international relations during the last phase of the cold war. Besides superpower (US-Soviet) relations attention is given to European developments in the 1980s, peripheral conflicts and events around the globe. Specific attention is given to explaining the final outcome of the conflict, the events and forces that led to cold war’s end, and the ways in which these have been studied in recent scholarship. The course is suitable for preliminary and intermediate level students.
All instruction and discussion is in English. Written work can be submitted in English, Finnish or Swedish.
A reading list and a detailed lecture programme will be posted on the course pages before the course starts.
Ti ja ke 14-16, U37 ls.
Kurssilla annetaan yleiskuva yritysten ja niiden toimintaympäristön muutoksesta ja näiden yhteydestä yritysten johtamisen kehitykseen viimeisen kahdensadan vuoden aikana. Erityisesti tarkastellaan yritysten kasvua ja niiden muutoksia teollistumisen alkuvaiheesta tähän päivään, yritysorganisaatioiden muutoksia, johtamismallien kehitystä sekä johdon professionalisoitumista. Lisäksi tarkastelemme kapitalistisen järjestelmän kehitystä, erityisesti yritysten näkökulmasta, mutta myös miten yritykset ovat muokannet institutionaalista ympäristöä.
Laajuus:
Poliittisen historian aineopinnot (35 op) sivuaineopiskelijoille: Opintojaksot 7.1, 8.1, 9.1, 10.1 sekä valinnan mukaan viisi jaksoista 8.2a, 8.2b, 9.2a, 9.2b, 10.2a, 10.2b.
Siirtymäkauteen liittyvät tiedustelut aineopintojen osalta: yliopistonlehtorit Juhana Aunesluoma tai Katalin Miklossy. Taulukko vanhojen ja uusien tutkintovaatimusten vastaavuuksista: http://www.valt.helsinki.fi/yhis/polhis_aineopinnot_siirtyma.htm
Opintokokonaisuusmerkintä aineopinnoista: prof. Marjatta Rahikainen tai prof. Pauli Kettunen
Noutaessaan opintokokonaisuusmerkintää opiskelijalla tulee olla opintorekisteriote sekä valmiiksi täytetty opintokokonaisuuslomake, jota saa täyttöohjeineen kansliasta.
Muualla (toinen yliopisto, ulkomaat) suoritettujen opintojen hyväksilukemista koskevissa kysymyksissä on otettava yhteyttä professoreihin.
Luentokurssien rästitentit 2007-08: linkki tulee tähän
Pauli Kettunen/Marjatta Rahikainen
Laajuus: Op: 10 Ov: 6
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Opintojakso perehdyttää historialliseen ajatteluun, yhteiskuntahistorialliseen tutkimukseen ja lähestymistapaan, aineistotyyppeihin (esimerkein), lähteisiin ja lähdekritiikin periaatteisiin, tutkimukseen työprosessina sekä tieteelliseen kirjoittamiseen. Metodikysymyksiä käsitellään käytännönläheisellä tavalla. Arkistovierailuilla tutustutaan muutamaan keskeiseen arkistoon ja saadaan siten valmiuksia itsenäiseen aineiston hankitaan. Arkistoraporttia varten tehdään arkistohaku omavalintaisesta aineistosta.
Luentosarja (12h) ja oheinen kirjallisuus loppukuulustelun yhteydessä, kolme arkistovierailua ja arkistoraportti.
HUOM! Kirjallisuuden voivat tenttiä erikseen tiedekuntatentissä ainoastaan ne, jotka täydentävät entisiä suorituksia (Historioitsijan tiedonhankintamenetelmät -kurssi suoritettu aikaisemmin).
Tiedekuntatenttien yleiset ohjeet ja paikat: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm
Pää- ja sivuaineopiskelijat
Ma ja pe 10-12 U37 ls.
Huom. Läsnäolo ensimmäisellä kerralla 14.9. on tärkeää, koska silloin ilmoittaudutaan arkistovierailuihin.
Loppukuulustelu (luennot + kirjallisuus) ma 8.10 klo 10-14.
Arkistovierailut vko 42 ja 44-45, ilmoittautuminen ensimmäisellä kerralla 14.9. kolmeen vierailuun.
Arkistoraportti palautetaan 16.11. mennessä.
Arkistoraportista ja arkistovierailuista saa lisätietoa seuraavasta osoitteesta http://www.valt.helsinki.fi/blogs/akahonen/opetus.htm
Kurssi on avoin sekä pääaine- että sivuaineopiskelijoille.
Koko kurssin ohjelma: linkki
14.9. Kurssin järjestäytyminen ja ilmoittautuminen arkistovierailuihin.
Luennot 17.9.-5.10., kuulustelu 8.10, U40, sali 12, 3. krs.
*Luentosarja (12 h) ja kirjallisuus (loppukuulustelu)
*Kolme arkistovierailua
*Arkistoraportti yhdestä arkistosta (ohjeet kurssin kotisivulla)
Luentojen lopputentissä 8.10. U40, sali 12 suoritetaan lisäksi seuraavat kolme teosta:
Francois Bèdarida (ed.) : The Social Responsibility of the Historian Martha Howell ja Walter Prevenier : From Reliable Sources. An Introduction to Historical Methods Pertti Alasuutari: Laadullinen tutkimus (3. tai uudempi painos) tai (jos Alasuutari tentitty muualla)
Juhani Aaltola ja Raine Valli (toim.): Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin HUOM! Kurssikirjojen niukkuuden takia loppukuulustelun voi suorittaa vaihtoehtoisesti tiedekuntatentissä lukuvuoden 2007-2008 aikana.
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Tutustutaan yhteiskuntahistorian laitoksen oppiaineissa käytettäviin tutkimusmenetelmiin ja harjoitellaan keskeisten menetelmien käyttöä. Esimerkkien valossa tutustutaan yhteiskuntahistorian lähteisiin ja aineistoihin. Opetetaan erittelemään tutkijoiden käyttämiä menetelmiä ja arvioimaan menetelmien avulla tuotettua tietoa. Kurssin päätyttyä opiskelija osaa laatia tutkimussuunnitelman valitsemastaan aiheesta, määritellä vaihtoehtoja käytettäviksi menetelmiksi, soveltaa ainakin yhtä menetelmää, sekä arvioida, minkälaista tietoa erilaisilla menetelmillä voidaan tuottaa. Tavoitteena on menetelmällinen valmius kandidaatin tutkielman tekoon.
Oj 6 ja 7.1
Aktiivinen osallistuminen kurssille ja sen pienryhmiin sekä hyväksytyt harjoitustyöt; kurssilla hyödynnetään oheisen luettelon kirjallisuutta (sitä ei tentitä).
Vain pääaineopiskelijoille.
Kurssilla hyödynnetään oheisen luettelon kirjallisuutta (sitä ei tentitä).
Ensimmäinen tapaaminen ma 14.1.2007, kaikille yhteisesti klo 10-12 U37 ls.
Kolme pienryhmää (max 15 opiskelijaa), joista jokainen kokoontuu vaihdellen ma 10-13 tai 13-16 (3h/vko) yhteiskuntahistorian laitoksella. Näin ollen ma klo 10-16 on varattava kurssille. Kaikissa ryhmissä siis sama sisältö ja samat opettajat, vain kellonajat vaihtelevat lukukauden mittaan.
Jakautuminen oppiaineittain "Metodeista kandityöhön" -tilaisuuteen:
Poliittisen historian ja talous- ja sosiaalihistorian pääaineopiskelijat.
Kurssi opiskellaan kolmessa pienryhmässä, kolme opetuskertaa kunkin opettajan kanssa (3 opettajaa x 3 kertaa x 3h). Kurssin päättää tilaisuus "Metodeista kandityöhön", jossa seuraavan vuoden proseminaarien opettajat kertovat kandidaattitutkielman tekoprosessista.
Metodipraktikum suoritetaan pienin harjoitustehtävin, mikä edellyttää säännöllistä läsnäoloa ja aktiivista osallistumista.
Laajuus: Op: 11 Ov: 7
Opintojakso antaa yleiskuvan valtiojärjestelmien ja yhteiskuntien muodostumis- ja kehitysprosesseista varhaisten valtiomuodostelmien aikakaudesta globalisaation aikakauteen saakka. Opintojaksossa perehdytään paitsi Suomen valtion ja kansalaisyhteiskunnan syntyyn ja kehitykseen myös yleisemmin eurooppalaisten kansallisvaltioiden kehitys- ja demokratisoitumisprosesseihin.
Kohta 8.1 suoritetaan tiedekuntatentissä. Kohdat 8.2a ja 8.2b voidaan suorittaa kursseina tai tiedekuntatentissä. Jos molemmat kohdat tentitään, ne on suoritettava samassa tiedekuntatentissä. Yksittäisen kohdan voi suorittaa tiedekuntatentissä, mikäli toinen kohdista suoritetaan kurssilla. Sekä yhteisestä (8.1) että valinnaisesta (8.2a ja 8.2b) kirjallisuudesta osa voidaan suorittaa esseinä. Tästä on sovittava etukäteen kuulustelijan kanssa
Tiedekuntatentti.
HUOM. LUETUT KIRJAT ON AINA MAINITTAVA TENTTI-ILMOITTAUTUMISESSA!
Tiedekuntatenttien yleiset ohjeet ja paikat: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm
Laajuus: Op: 3 Ov: 2
Kohta 8.1 suoritetaan tiedekuntatentissä. Kohdat 8.2a ja 8.2b voidaan suorittaa kursseina tai tiedekuntatentissä. Jos molemmat kohdat tentitään, ne on suoritettava samassa tiedekuntatentissä. Yksittäisen kohdan voi suorittaa tiedekuntatentissä, mikäli toinen kohdista suoritetaan kurssilla. Sekä yhteisestä (8.1) että valinnaisesta (8.2a ja 8.2b) kirjallisuudesta osa voidaan suorittaa esseinä. Tästä on sovittava etukäteen kuulustelijan kanssa
HUOM. LUETUT KIRJAT ON AINA MAINITTAVA TENTTI-ILMOITTAUTUMISESSA!
Tiedekuntatenttien yleiset ohjeet ja paikat: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm
Tue 12-14 and Thu 14-16, M11 lecture room 4.
Arranged with Aleksanteri institute. Link for updated information and WebOodi registration: http://www.helsinki.fi/aleksanteri/english/ecebb/ecebb_coursedescriptions_07_08/miklossy_formation.htm
For further information, please contact the organiser of the course, Katalin Miklóssy (e-mail: katalin.miklossy(at)helsinki.fi )
The course is based on a multidisciplinary approach where scholars of history, sociology, cultural and religious studies shall provide their analysis of the emergence and various forms of civil society during state socialism. The main purpose is to offer a more sophisticated and multileveled perception of the relation between power and society, hence, a revisited image of the prevalent static conception of the communist system itself.
Schedule and topics: (final titles of the lectures will be announced in August!)
4.9. Katalin Miklóssy: Introduction: Socialist Era Reconsidered
6.9. Suvi Salmenniemi: Theory of Civil Society
11.9. Katalin Miklóssy: Emergence of the Second Society
13.9. Viktor Pál: Influence of the Environmentalist Movements
18.9. Jouni Järvinen: Dissidence
20.9. Markku Kangaspuro: The Elbow Room of Civil Society in the Soviet Union
25.9. Mila Oiva: Cultural movements
27.9. Sylvia Raulo: Church and Society
2.10. Katalin Miklóssy: Minority Status as special scope for action
4.10. Katalin Miklóssy: Orthodox Responses
9.10. Katalin Miklóssy: Conclusion: Civil Society as a dynamic of Change in State Socialism
11.10. FINAL EXAM
Esseen saa halutessaan kirjoittaa suomeksi.
Ke 14-16 ja to 12-14, U37 ls (ei luentoa 19.-20.3.)
Kurssia hallinnoi Aleksanteri-instituutti, linkki WebOodi-ilmoittautumiseen ja päivitettyihin tietoihin: http://www.helsinki.fi/aleksanteri/ikebb/ikebb_kurssikuvaukset_07_08/torsti_jugoslavian_seuraajavaltioiden.htm
Kurssilla käsitellään Jugoslaviasta itsenäistyneiden valtioiden historiaa. Ensimmäisillä kerroilla paneudutaan ensimmäisen ja toisen Jugoslavian vaiheisiin nykyvaltioiden näkökulmista. Sloveniaan, Kroatiaan, Bosnia ja Hertsegovinaan, Makedoniaan ja Serbia-Montenegroon keskittyvät erillisluennot painottuvat viimeisen 10-15 vuoden lähihistoriaan. Kurssilla on useita luennoitsijoita. Kurssin vastaavana opettajana toimii VTT Pilvi Torsti, kurssin käytännön järjestelyistä vastaa Aleksanterin instituutin IKEBB koordinaattori Minna Anttila.
Luennot, luentopäiväkirja ja lopputentti 3 op. Kurssin suoritusta on mahdollisuus laajentaa yhteensä 5 op:een vastaavan opettajan kanssa erikseen sovittavalla esseellä, joka pohjautuu kirjallisuuteen.
To 12–14, U35 ls
Kylmän sodan tutkimus ja hyvinvointivaltion tutkimus ovat olleet pitkälti erillisiä tutkimusalueita. Esimerkiksi suomalaisen yhteiskunnan kehitys on piirtynyt hyvin erilaiseksi kertomuksessa suomettumisesta ja kertomuksessa hyvinvointivaltion rakentamisesta. Kuitenkaan ei ole sattumaa, että kylmän sodan kausi ja eurooppalaisten hyvinvointivaltioiden rakentamisen kausi lankeavat ajallisesti yhteen. Kurssilla kylmää sotaa tarkastellaan yhteiskuntajärjestelmien välisenä konfliktina ja hyvinvointivaltioiden kehittymistä ja siihen liittyneitä ristiriitoja käsitellään tämän järjestelmäkonfliktin yhteydessä. Tarkastelu painottuu pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden kehitykseen, mutta se suhteutetaan laajempiin kansainvälisiin prosesseihin sekä Euroopan integraatiota suunnanneisiin ajattelu- ja toimintatapoihin. Pohdittavaksi otetaan erityisesti näkemykset siitä, millaisia toimia yhteiskunnallisten ristiriitojen hallitseminen vaati keskenään kilpailevien talous- ja yhteiskuntajärjestelmien maailmassa.
Laajuus: Op: 3 Ov: 2
HUOM. LUETUT KIRJAT ON AINA MAINITTAVA TENTTI-ILMOITTAUTUMISESSA!
Tiedekuntatenttien yleiset ohjeet ja paikat: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm
Tue 12-14 and Thu 14-16, M11 lecture room 4.
Arranged with Aleksanteri institute. Link for updated information and WebOodi registration: http://www.helsinki.fi/aleksanteri/english/ecebb/ecebb_coursedescriptions_07_08/miklossy_formation.htm
For further information, please contact the organiser of the course, Katalin Miklóssy (e-mail: katalin.miklossy(at)helsinki.fi )
The course is based on a multidisciplinary approach where scholars of history, sociology, cultural and religious studies shall provide their analysis of the emergence and various forms of civil society during state socialism. The main purpose is to offer a more sophisticated and multileveled perception of the relation between power and society, hence, a revisited image of the prevalent static conception of the communist system itself.
Schedule and topics: (final titles of the lectures will be announced in August!)
4.9. Katalin Miklóssy: Introduction: Socialist Era Reconsidered
6.9. Suvi Salmenniemi: Theory of Civil Society
11.9. Katalin Miklóssy: Emergence of the Second Society
13.9. Viktor Pál: Influence of the Environmentalist Movements
18.9. Jouni Järvinen: Dissidence
20.9. Markku Kangaspuro: The Elbow Room of Civil Society in the Soviet Union
25.9. Mila Oiva: Cultural movements
27.9. Sylvia Raulo: Church and Society
2.10. Katalin Miklóssy: Minority Status as special scope for action
4.10. Katalin Miklóssy: Orthodox Responses
9.10. Katalin Miklóssy: Conclusion: Civil Society as a dynamic of Change in State Socialism
11.10. FINAL EXAM
Esseen saa halutessaan kirjoittaa suomeksi.
Ke 14-16 ja to 12-14, U37 ls (ei luentoa 19.-20.3.)
Kurssia hallinnoi Aleksanteri-instituutti, linkki WebOodi-ilmoittautumiseen ja päivitettyihin tietoihin: http://www.helsinki.fi/aleksanteri/ikebb/ikebb_kurssikuvaukset_07_08/torsti_jugoslavian_seuraajavaltioiden.htm
Kurssilla käsitellään Jugoslaviasta itsenäistyneiden valtioiden historiaa. Ensimmäisillä kerroilla paneudutaan ensimmäisen ja toisen Jugoslavian vaiheisiin nykyvaltioiden näkökulmista. Sloveniaan, Kroatiaan, Bosnia ja Hertsegovinaan, Makedoniaan ja Serbia-Montenegroon keskittyvät erillisluennot painottuvat viimeisen 10-15 vuoden lähihistoriaan. Kurssilla on useita luennoitsijoita. Kurssin vastaavana opettajana toimii VTT Pilvi Torsti, kurssin käytännön järjestelyistä vastaa Aleksanterin instituutin IKEBB koordinaattori Minna Anttila.
Luennot, luentopäiväkirja ja lopputentti 3 op. Kurssin suoritusta on mahdollisuus laajentaa yhteensä 5 op:een vastaavan opettajan kanssa erikseen sovittavalla esseellä, joka pohjautuu kirjallisuuteen.
To 12–14, U35 ls
Kylmän sodan tutkimus ja hyvinvointivaltion tutkimus ovat olleet pitkälti erillisiä tutkimusalueita. Esimerkiksi suomalaisen yhteiskunnan kehitys on piirtynyt hyvin erilaiseksi kertomuksessa suomettumisesta ja kertomuksessa hyvinvointivaltion rakentamisesta. Kuitenkaan ei ole sattumaa, että kylmän sodan kausi ja eurooppalaisten hyvinvointivaltioiden rakentamisen kausi lankeavat ajallisesti yhteen. Kurssilla kylmää sotaa tarkastellaan yhteiskuntajärjestelmien välisenä konfliktina ja hyvinvointivaltioiden kehittymistä ja siihen liittyneitä ristiriitoja käsitellään tämän järjestelmäkonfliktin yhteydessä. Tarkastelu painottuu pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden kehitykseen, mutta se suhteutetaan laajempiin kansainvälisiin prosesseihin sekä Euroopan integraatiota suunnanneisiin ajattelu- ja toimintatapoihin. Pohdittavaksi otetaan erityisesti näkemykset siitä, millaisia toimia yhteiskunnallisten ristiriitojen hallitseminen vaati keskenään kilpailevien talous- ja yhteiskuntajärjestelmien maailmassa.
Laajuus: Op: 11 Ov: 7
Opintojakso käsittelee kansainvälisen valtiojärjestelmän kehitysvaiheita, rakennetta ja toimintaa eri aikoina. Se perehdyttää valtioiden aseman sekä valtioiden sisäisen ja ulkoisen vallankäytön globaaleihin muutosprosesseihin, kansainvälisten kriisi- ja murroskausien tulkintoihin, kansainvälisten suhteiden historiantutkimuksen lähestymistapoihin sekä Suomen asemaan kansainvälisessä vuorovaikutuksessa.
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Tiedekuntatentti.
HUOM. LUETUT KIRJAT ON AINA MAINITTAVA TENTTI-ILMOITTAUTUMISESSA!
Tiedekuntatenttien yleiset ohjeet ja paikat: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm
Laajuus: Op: 3 Ov: 2
HUOM. LUETUT KIRJAT ON AINA MAINITTAVA TENTTI-ILMOITTAUTUMISESSA!
Tiedekuntatenttien yleiset ohjeet ja paikat: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm
Ma 16–18, PR sali 12.
Luennolla avataan globalisaation käsite ja tehdään se empiiriselle tutkimukselle käyttökelpoiseksi. Keskustelua käydään globalisaation "aalloista" tai "muodoista" sekä eri alojen globalisaation ensi ilmentymisistä maailmanhistoriassa. Erityishuomio kiinnitetään 1850-luvulta alkaneeseen ja toisen maailmansodan jälkeen nopeutuneeseen globaaliin hallintaan ja sen vaikutuksiin esimerkiksi kansainvälisiin suhteisiin ja teollisuuden kehitykseen. Lopulta voidaan hahmotella syntymässä olevan "globaalin yhteiskunnan" rakenneperiaatteita.
To 12–14, U35 ls
Kylmän sodan tutkimus ja hyvinvointivaltion tutkimus ovat olleet pitkälti erillisiä tutkimusalueita. Esimerkiksi suomalaisen yhteiskunnan kehitys on piirtynyt hyvin erilaiseksi kertomuksessa suomettumisesta ja kertomuksessa hyvinvointivaltion rakentamisesta. Kuitenkaan ei ole sattumaa, että kylmän sodan kausi ja eurooppalaisten hyvinvointivaltioiden rakentamisen kausi lankeavat ajallisesti yhteen. Kurssilla kylmää sotaa tarkastellaan yhteiskuntajärjestelmien välisenä konfliktina ja hyvinvointivaltioiden kehittymistä ja siihen liittyneitä ristiriitoja käsitellään tämän järjestelmäkonfliktin yhteydessä. Tarkastelu painottuu pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden kehitykseen, mutta se suhteutetaan laajempiin kansainvälisiin prosesseihin sekä Euroopan integraatiota suunnanneisiin ajattelu- ja toimintatapoihin. Pohdittavaksi otetaan erityisesti näkemykset siitä, millaisia toimia yhteiskunnallisten ristiriitojen hallitseminen vaati keskenään kilpailevien talous- ja yhteiskuntajärjestelmien maailmassa.
Mon 14–16, M11 lecture room 3.
Course is arranged with Renvall Institute.
Why was there no socialism in the United States?”, asked Werner Sombart in a famous question that has preoccipied generations of historians and political scientists. This course elaborates alternative answers to that question by examining the history and doctrines of those socialist groups that did exist in the United States and did try to influence the course of American affairs. Among the doctrinal groupings examined are the Utopian socialists of the early 19th century, the Orthodox Marxist, Syndicalist and Revisionist movements of the early 20th century, and the Trotskyist, Communist and New Left communities of the mid-to-late 20th century.
Markku Ruotsila Socialism in the United States (Fall Term 2007)
COURSE READINGS
Utopian Socialism in the United States, 1820-50 • Robert Owen, ‘A New View of Society. Second Essay’ (1816) http://marxists.architexturez.net/reference/subject/economics/owen/ch02.htm
Arrival of Marxism, 1850-90 • David DeLeon, ‘Reform or Revolution’ (1896) http://marxists.org/archive/deleon/index.htm • Emma Goldman, ‘Anarchism: What It Really Stands For?’ (1910) http://marxists.architexturez.net/reference/archive/goldman/index.htm
The Origins of the Socialist Party, 1900-14 • Eugene Debs, ‘The Socialist Party and the Working Man’ (1904) http://marxists.org/archive/debs/works
Revisionism versus Syndicalism, 1900-20 • Elizabeth Gurley Flynn, Sabotage (1916) www.iww.org/en/culture/library/sabotage
The CPUSA and the Popular Front, 1930-50 • Paul Buhle, Dan Georgakas, ‘Communist Party, USA’ (1992) http://marxists.org/history/usa/parties/cpusa/encyclopedia-american-left.htm
The Rise and Fall of American Trotskyism, 1920-50 • Max Shachtman’s ‘Is Russia a Socialist Country?’ (1950) http://marxists.architexturez.net/archive/shachtma/index.htm
The New Left, 1950-80 • Port Huron Declaration (1962) http://history.hanover.edu/courses/excerpts/111hur.html
The Contemporary Left • Michael Harrington, ‘Why We Need Socialism in America’ (1970) http://chicagodsa.org/socialism.pdf
THE FOLLOWING ARTICLES CAN BE FOUND FROM NELLI -portal of University library http://www.valt.helsinki.fi/kirjasto/
David A. Shannon, ‘The Socialist Party Before the First World War’, Mississippi Valley Historical Review 38 (1951) [Nelli interface]
• John Spargo, ‘The Influence of Karl Marx on Contemporary Socialism’, American Journal of Sociology 16 (1910) [Nelli interface]
The Pro-War Socialists and Anticommunism, 1917-20 • Markku Ruotsila, ‘Neoconservatism Prefigured: The Social Democratic League of America and the Anticommunists of the Anglo-American Right, 1917-21’, Journal of American Studies 40 (2006) [Nelli interface]
The Old Left, 1930-50 • Richard W. Fox, ‘The Paradox of Progressive Socialism’, American Quarterly 26 (1974) [Nelli interface]
Written work can be submitted in English, Finnish, Swedish, French or German.
The course is administred by Aleksanteri institute. Link for updated information and WebOodi registration: http://www.helsinki.fi/aleksanteri/english/ecebb/ecebb_coursedescriptions_07_08/karnups_economic_history.htm
Mon-Fri 16–18, Thu 28.2. 14–18, examination Fri 29.2. 14–16, U40 lecture rooms 12 and 13.
(Mon 18.2. 16-18 U40lr12, Tue 19.2. 16-18 U40lr13, Wed. 20.2. 16-18 U40lr13, Thu 21.2. 16-18 U40lr12, Fri 22.2. 16-18 U40lr12, Mon 25.2. 16-18 U40lr12, Tue 26.2. 16-18 U40lr12, Wed 27.2. 16-18 U40lr12, Thu 28.2. 14-16 U40lr12 and 16-18 lr12, Fri 29.2. 14-16 U40lr12.
The aim of the course is to provide students with an overview of the economic interaction of Latvia and the other Baltic States with the European economy, commencing with the interwar period through the Soviet occupation to the transition period after the regaining of independence in 1991. Students will also become acquainted with actual economic development tendencies in the Baltic States today, especially in the context of the EU. In particular, the economic development of the Baltic States since 1991 to date will be examined. The indicators of such economic development of the Baltic States will be analysed, as well as the consequences thereof and comparisons with the interwar economies, other EU states with an emphasis on the Baltic Sea region.
Lectures and final exam Fri 29.2. 14-16 (!).
Mon 12–14, U35 ls
The course discusses major developments in international relations during the last phase of the cold war. Besides superpower (US-Soviet) relations attention is given to European developments in the 1980s, peripheral conflicts and events around the globe. Specific attention is given to explaining the final outcome of the conflict, the events and forces that led to cold war’s end, and the ways in which these have been studied in recent scholarship. The course is suitable for preliminary and intermediate level students.
All instruction and discussion is in English. Written work can be submitted in English, Finnish or Swedish.
A reading list and a detailed lecture programme will be posted on the course pages before the course starts.
Laajuus: Op: 3 Ov: 2
HUOM. LUETUT KIRJAT ON AINA MAINITTAVA TENTTI-ILMOITTAUTUMISESSA!
Tiedekuntatenttien yleiset ohjeet ja paikat: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm
Ma 16–18, PR sali 12.
Luennolla avataan globalisaation käsite ja tehdään se empiiriselle tutkimukselle käyttökelpoiseksi. Keskustelua käydään globalisaation "aalloista" tai "muodoista" sekä eri alojen globalisaation ensi ilmentymisistä maailmanhistoriassa. Erityishuomio kiinnitetään 1850-luvulta alkaneeseen ja toisen maailmansodan jälkeen nopeutuneeseen globaaliin hallintaan ja sen vaikutuksiin esimerkiksi kansainvälisiin suhteisiin ja teollisuuden kehitykseen. Lopulta voidaan hahmotella syntymässä olevan "globaalin yhteiskunnan" rakenneperiaatteita.
To 12–14, U35 ls
Kylmän sodan tutkimus ja hyvinvointivaltion tutkimus ovat olleet pitkälti erillisiä tutkimusalueita. Esimerkiksi suomalaisen yhteiskunnan kehitys on piirtynyt hyvin erilaiseksi kertomuksessa suomettumisesta ja kertomuksessa hyvinvointivaltion rakentamisesta. Kuitenkaan ei ole sattumaa, että kylmän sodan kausi ja eurooppalaisten hyvinvointivaltioiden rakentamisen kausi lankeavat ajallisesti yhteen. Kurssilla kylmää sotaa tarkastellaan yhteiskuntajärjestelmien välisenä konfliktina ja hyvinvointivaltioiden kehittymistä ja siihen liittyneitä ristiriitoja käsitellään tämän järjestelmäkonfliktin yhteydessä. Tarkastelu painottuu pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden kehitykseen, mutta se suhteutetaan laajempiin kansainvälisiin prosesseihin sekä Euroopan integraatiota suunnanneisiin ajattelu- ja toimintatapoihin. Pohdittavaksi otetaan erityisesti näkemykset siitä, millaisia toimia yhteiskunnallisten ristiriitojen hallitseminen vaati keskenään kilpailevien talous- ja yhteiskuntajärjestelmien maailmassa.
Mon 14–16, M11 lecture room 3.
Course is arranged with Renvall Institute.
Why was there no socialism in the United States?”, asked Werner Sombart in a famous question that has preoccipied generations of historians and political scientists. This course elaborates alternative answers to that question by examining the history and doctrines of those socialist groups that did exist in the United States and did try to influence the course of American affairs. Among the doctrinal groupings examined are the Utopian socialists of the early 19th century, the Orthodox Marxist, Syndicalist and Revisionist movements of the early 20th century, and the Trotskyist, Communist and New Left communities of the mid-to-late 20th century.
Markku Ruotsila Socialism in the United States (Fall Term 2007)
COURSE READINGS
Utopian Socialism in the United States, 1820-50 • Robert Owen, ‘A New View of Society. Second Essay’ (1816) http://marxists.architexturez.net/reference/subject/economics/owen/ch02.htm
Arrival of Marxism, 1850-90 • David DeLeon, ‘Reform or Revolution’ (1896) http://marxists.org/archive/deleon/index.htm • Emma Goldman, ‘Anarchism: What It Really Stands For?’ (1910) http://marxists.architexturez.net/reference/archive/goldman/index.htm
The Origins of the Socialist Party, 1900-14 • Eugene Debs, ‘The Socialist Party and the Working Man’ (1904) http://marxists.org/archive/debs/works
Revisionism versus Syndicalism, 1900-20 • Elizabeth Gurley Flynn, Sabotage (1916) www.iww.org/en/culture/library/sabotage
The CPUSA and the Popular Front, 1930-50 • Paul Buhle, Dan Georgakas, ‘Communist Party, USA’ (1992) http://marxists.org/history/usa/parties/cpusa/encyclopedia-american-left.htm
The Rise and Fall of American Trotskyism, 1920-50 • Max Shachtman’s ‘Is Russia a Socialist Country?’ (1950) http://marxists.architexturez.net/archive/shachtma/index.htm
The New Left, 1950-80 • Port Huron Declaration (1962) http://history.hanover.edu/courses/excerpts/111hur.html
The Contemporary Left • Michael Harrington, ‘Why We Need Socialism in America’ (1970) http://chicagodsa.org/socialism.pdf
THE FOLLOWING ARTICLES CAN BE FOUND FROM NELLI -portal of University library http://www.valt.helsinki.fi/kirjasto/
David A. Shannon, ‘The Socialist Party Before the First World War’, Mississippi Valley Historical Review 38 (1951) [Nelli interface]
• John Spargo, ‘The Influence of Karl Marx on Contemporary Socialism’, American Journal of Sociology 16 (1910) [Nelli interface]
The Pro-War Socialists and Anticommunism, 1917-20 • Markku Ruotsila, ‘Neoconservatism Prefigured: The Social Democratic League of America and the Anticommunists of the Anglo-American Right, 1917-21’, Journal of American Studies 40 (2006) [Nelli interface]
The Old Left, 1930-50 • Richard W. Fox, ‘The Paradox of Progressive Socialism’, American Quarterly 26 (1974) [Nelli interface]
Written work can be submitted in English, Finnish, Swedish, French or German.
The course is administred by Aleksanteri institute. Link for updated information and WebOodi registration: http://www.helsinki.fi/aleksanteri/english/ecebb/ecebb_coursedescriptions_07_08/karnups_economic_history.htm
Mon-Fri 16–18, Thu 28.2. 14–18, examination Fri 29.2. 14–16, U40 lecture rooms 12 and 13.
(Mon 18.2. 16-18 U40lr12, Tue 19.2. 16-18 U40lr13, Wed. 20.2. 16-18 U40lr13, Thu 21.2. 16-18 U40lr12, Fri 22.2. 16-18 U40lr12, Mon 25.2. 16-18 U40lr12, Tue 26.2. 16-18 U40lr12, Wed 27.2. 16-18 U40lr12, Thu 28.2. 14-16 U40lr12 and 16-18 lr12, Fri 29.2. 14-16 U40lr12.
The aim of the course is to provide students with an overview of the economic interaction of Latvia and the other Baltic States with the European economy, commencing with the interwar period through the Soviet occupation to the transition period after the regaining of independence in 1991. Students will also become acquainted with actual economic development tendencies in the Baltic States today, especially in the context of the EU. In particular, the economic development of the Baltic States since 1991 to date will be examined. The indicators of such economic development of the Baltic States will be analysed, as well as the consequences thereof and comparisons with the interwar economies, other EU states with an emphasis on the Baltic Sea region.
Lectures and final exam Fri 29.2. 14-16 (!).
Mon 12–14, U35 ls
The course discusses major developments in international relations during the last phase of the cold war. Besides superpower (US-Soviet) relations attention is given to European developments in the 1980s, peripheral conflicts and events around the globe. Specific attention is given to explaining the final outcome of the conflict, the events and forces that led to cold war’s end, and the ways in which these have been studied in recent scholarship. The course is suitable for preliminary and intermediate level students.
All instruction and discussion is in English. Written work can be submitted in English, Finnish or Swedish.
A reading list and a detailed lecture programme will be posted on the course pages before the course starts.
Laajuus: Op: 11 Ov: 7
Opintojakso antaa monipuolisen kuvan poliittisten ajattelu- ja toimintatapojen muutoksista, vaihteluista ja ristiriidoista. Tarkasteluun tulevat erityisesti Ranskan vallankumouksen jälkeiset poliittiset aatteet. Huomio kiinnitetään siihen, millaisilla vaihtelevilla tavoilla erilaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä on käsitelty poliittisina kysymyksinä ja millaisia merkityksiä politiikalle on tällöin annettu.
Tiedekuntatentti.
HUOM. LUETUT KIRJAT ON AINA MAINITTAVA TENTTI-ILMOITTAUTUMISESSA!
Tiedekuntatenttien yleiset ohjeet ja paikat: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm
Laajuus: Op: 3 Ov: 2
HUOM. LUETUT KIRJAT ON AINA MAINITTAVA TENTTI-ILMOITTAUTUMISESSA!
Tiedekuntatenttien yleiset ohjeet ja paikat: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm
Tue 12-14 and Thu 14-16, M11 lecture room 4.
Arranged with Aleksanteri institute. Link for updated information and WebOodi registration: http://www.helsinki.fi/aleksanteri/english/ecebb/ecebb_coursedescriptions_07_08/miklossy_formation.htm
For further information, please contact the organiser of the course, Katalin Miklóssy (e-mail: katalin.miklossy(at)helsinki.fi )
The course is based on a multidisciplinary approach where scholars of history, sociology, cultural and religious studies shall provide their analysis of the emergence and various forms of civil society during state socialism. The main purpose is to offer a more sophisticated and multileveled perception of the relation between power and society, hence, a revisited image of the prevalent static conception of the communist system itself.
Schedule and topics: (final titles of the lectures will be announced in August!)
4.9. Katalin Miklóssy: Introduction: Socialist Era Reconsidered
6.9. Suvi Salmenniemi: Theory of Civil Society
11.9. Katalin Miklóssy: Emergence of the Second Society
13.9. Viktor Pál: Influence of the Environmentalist Movements
18.9. Jouni Järvinen: Dissidence
20.9. Markku Kangaspuro: The Elbow Room of Civil Society in the Soviet Union
25.9. Mila Oiva: Cultural movements
27.9. Sylvia Raulo: Church and Society
2.10. Katalin Miklóssy: Minority Status as special scope for action
4.10. Katalin Miklóssy: Orthodox Responses
9.10. Katalin Miklóssy: Conclusion: Civil Society as a dynamic of Change in State Socialism
11.10. FINAL EXAM
Esseen saa halutessaan kirjoittaa suomeksi.
To 12–14, U35 ls
Kylmän sodan tutkimus ja hyvinvointivaltion tutkimus ovat olleet pitkälti erillisiä tutkimusalueita. Esimerkiksi suomalaisen yhteiskunnan kehitys on piirtynyt hyvin erilaiseksi kertomuksessa suomettumisesta ja kertomuksessa hyvinvointivaltion rakentamisesta. Kuitenkaan ei ole sattumaa, että kylmän sodan kausi ja eurooppalaisten hyvinvointivaltioiden rakentamisen kausi lankeavat ajallisesti yhteen. Kurssilla kylmää sotaa tarkastellaan yhteiskuntajärjestelmien välisenä konfliktina ja hyvinvointivaltioiden kehittymistä ja siihen liittyneitä ristiriitoja käsitellään tämän järjestelmäkonfliktin yhteydessä. Tarkastelu painottuu pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden kehitykseen, mutta se suhteutetaan laajempiin kansainvälisiin prosesseihin sekä Euroopan integraatiota suunnanneisiin ajattelu- ja toimintatapoihin. Pohdittavaksi otetaan erityisesti näkemykset siitä, millaisia toimia yhteiskunnallisten ristiriitojen hallitseminen vaati keskenään kilpailevien talous- ja yhteiskuntajärjestelmien maailmassa.
Ti 14–16 ja to 10–12, U37 ls
Kurssi käsittelee 1900-luvun tärkeän aatteen kommunismin luonnetta. Kommunismi edusti monille ihmisille toivoa paremmasta maailmasta, mutta sen nimissä tehtiin myös valtavia rikoksia ihmisten perusoikeuksia vastaan. Kurssilla tarkastellaan kommunismia politiikan, aatteen ja käsitteiden sekä symbolien tasolla. Se pyrkii vastaamaan kysymyksiin: Mitä kommunismi oli kumouksellisena liikkeenä? Mitä se oli valtajärjestelmänä? Miten kumoukselliset ihanteet ja vallassaolo kietoutuivat yhteen? Miten maailman mitassa toimiva kommunistinen liike muotoili tavoitteensa ja menettelytapansa ja miten se sovitti ne erilaisiin oloihin? Mitä kommunismi oli eri puolilla maailmaa? Miksi ihmiset kannattivat sitä?
Mon 14–16, M11 lecture room 3.
Course is arranged with Renvall Institute.
Why was there no socialism in the United States?”, asked Werner Sombart in a famous question that has preoccipied generations of historians and political scientists. This course elaborates alternative answers to that question by examining the history and doctrines of those socialist groups that did exist in the United States and did try to influence the course of American affairs. Among the doctrinal groupings examined are the Utopian socialists of the early 19th century, the Orthodox Marxist, Syndicalist and Revisionist movements of the early 20th century, and the Trotskyist, Communist and New Left communities of the mid-to-late 20th century.
Markku Ruotsila Socialism in the United States (Fall Term 2007)
COURSE READINGS
Utopian Socialism in the United States, 1820-50 • Robert Owen, ‘A New View of Society. Second Essay’ (1816) http://marxists.architexturez.net/reference/subject/economics/owen/ch02.htm
Arrival of Marxism, 1850-90 • David DeLeon, ‘Reform or Revolution’ (1896) http://marxists.org/archive/deleon/index.htm • Emma Goldman, ‘Anarchism: What It Really Stands For?’ (1910) http://marxists.architexturez.net/reference/archive/goldman/index.htm
The Origins of the Socialist Party, 1900-14 • Eugene Debs, ‘The Socialist Party and the Working Man’ (1904) http://marxists.org/archive/debs/works
Revisionism versus Syndicalism, 1900-20 • Elizabeth Gurley Flynn, Sabotage (1916) www.iww.org/en/culture/library/sabotage
The CPUSA and the Popular Front, 1930-50 • Paul Buhle, Dan Georgakas, ‘Communist Party, USA’ (1992) http://marxists.org/history/usa/parties/cpusa/encyclopedia-american-left.htm
The Rise and Fall of American Trotskyism, 1920-50 • Max Shachtman’s ‘Is Russia a Socialist Country?’ (1950) http://marxists.architexturez.net/archive/shachtma/index.htm
The New Left, 1950-80 • Port Huron Declaration (1962) http://history.hanover.edu/courses/excerpts/111hur.html
The Contemporary Left • Michael Harrington, ‘Why We Need Socialism in America’ (1970) http://chicagodsa.org/socialism.pdf
THE FOLLOWING ARTICLES CAN BE FOUND FROM NELLI -portal of University library http://www.valt.helsinki.fi/kirjasto/
David A. Shannon, ‘The Socialist Party Before the First World War’, Mississippi Valley Historical Review 38 (1951) [Nelli interface]
• John Spargo, ‘The Influence of Karl Marx on Contemporary Socialism’, American Journal of Sociology 16 (1910) [Nelli interface]
The Pro-War Socialists and Anticommunism, 1917-20 • Markku Ruotsila, ‘Neoconservatism Prefigured: The Social Democratic League of America and the Anticommunists of the Anglo-American Right, 1917-21’, Journal of American Studies 40 (2006) [Nelli interface]
The Old Left, 1930-50 • Richard W. Fox, ‘The Paradox of Progressive Socialism’, American Quarterly 26 (1974) [Nelli interface]
Written work can be submitted in English, Finnish, Swedish, French or German.
Laajuus: Op: 3 Ov: 2
HUOM. LUETUT KIRJAT ON AINA MAINITTAVA TENTTI-ILMOITTAUTUMISESSA!
Tiedekuntatenttien yleiset ohjeet ja paikat: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm
Tue 12-14 and Thu 14-16, M11 lecture room 4.
Arranged with Aleksanteri institute. Link for updated information and WebOodi registration: http://www.helsinki.fi/aleksanteri/english/ecebb/ecebb_coursedescriptions_07_08/miklossy_formation.htm
For further information, please contact the organiser of the course, Katalin Miklóssy (e-mail: katalin.miklossy(at)helsinki.fi )
The course is based on a multidisciplinary approach where scholars of history, sociology, cultural and religious studies shall provide their analysis of the emergence and various forms of civil society during state socialism. The main purpose is to offer a more sophisticated and multileveled perception of the relation between power and society, hence, a revisited image of the prevalent static conception of the communist system itself.
Schedule and topics: (final titles of the lectures will be announced in August!)
4.9. Katalin Miklóssy: Introduction: Socialist Era Reconsidered
6.9. Suvi Salmenniemi: Theory of Civil Society
11.9. Katalin Miklóssy: Emergence of the Second Society
13.9. Viktor Pál: Influence of the Environmentalist Movements
18.9. Jouni Järvinen: Dissidence
20.9. Markku Kangaspuro: The Elbow Room of Civil Society in the Soviet Union
25.9. Mila Oiva: Cultural movements
27.9. Sylvia Raulo: Church and Society
2.10. Katalin Miklóssy: Minority Status as special scope for action
4.10. Katalin Miklóssy: Orthodox Responses
9.10. Katalin Miklóssy: Conclusion: Civil Society as a dynamic of Change in State Socialism
11.10. FINAL EXAM
Esseen saa halutessaan kirjoittaa suomeksi.
To 12–14, U35 ls
Kylmän sodan tutkimus ja hyvinvointivaltion tutkimus ovat olleet pitkälti erillisiä tutkimusalueita. Esimerkiksi suomalaisen yhteiskunnan kehitys on piirtynyt hyvin erilaiseksi kertomuksessa suomettumisesta ja kertomuksessa hyvinvointivaltion rakentamisesta. Kuitenkaan ei ole sattumaa, että kylmän sodan kausi ja eurooppalaisten hyvinvointivaltioiden rakentamisen kausi lankeavat ajallisesti yhteen. Kurssilla kylmää sotaa tarkastellaan yhteiskuntajärjestelmien välisenä konfliktina ja hyvinvointivaltioiden kehittymistä ja siihen liittyneitä ristiriitoja käsitellään tämän järjestelmäkonfliktin yhteydessä. Tarkastelu painottuu pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden kehitykseen, mutta se suhteutetaan laajempiin kansainvälisiin prosesseihin sekä Euroopan integraatiota suunnanneisiin ajattelu- ja toimintatapoihin. Pohdittavaksi otetaan erityisesti näkemykset siitä, millaisia toimia yhteiskunnallisten ristiriitojen hallitseminen vaati keskenään kilpailevien talous- ja yhteiskuntajärjestelmien maailmassa.
Ti 14–16 ja to 10–12, U37 ls
Kurssi käsittelee 1900-luvun tärkeän aatteen kommunismin luonnetta. Kommunismi edusti monille ihmisille toivoa paremmasta maailmasta, mutta sen nimissä tehtiin myös valtavia rikoksia ihmisten perusoikeuksia vastaan. Kurssilla tarkastellaan kommunismia politiikan, aatteen ja käsitteiden sekä symbolien tasolla. Se pyrkii vastaamaan kysymyksiin: Mitä kommunismi oli kumouksellisena liikkeenä? Mitä se oli valtajärjestelmänä? Miten kumoukselliset ihanteet ja vallassaolo kietoutuivat yhteen? Miten maailman mitassa toimiva kommunistinen liike muotoili tavoitteensa ja menettelytapansa ja miten se sovitti ne erilaisiin oloihin? Mitä kommunismi oli eri puolilla maailmaa? Miksi ihmiset kannattivat sitä?
Mon 14–16, M11 lecture room 3.
Course is arranged with Renvall Institute.
Why was there no socialism in the United States?”, asked Werner Sombart in a famous question that has preoccipied generations of historians and political scientists. This course elaborates alternative answers to that question by examining the history and doctrines of those socialist groups that did exist in the United States and did try to influence the course of American affairs. Among the doctrinal groupings examined are the Utopian socialists of the early 19th century, the Orthodox Marxist, Syndicalist and Revisionist movements of the early 20th century, and the Trotskyist, Communist and New Left communities of the mid-to-late 20th century.
Markku Ruotsila Socialism in the United States (Fall Term 2007)
COURSE READINGS
Utopian Socialism in the United States, 1820-50 • Robert Owen, ‘A New View of Society. Second Essay’ (1816) http://marxists.architexturez.net/reference/subject/economics/owen/ch02.htm
Arrival of Marxism, 1850-90 • David DeLeon, ‘Reform or Revolution’ (1896) http://marxists.org/archive/deleon/index.htm • Emma Goldman, ‘Anarchism: What It Really Stands For?’ (1910) http://marxists.architexturez.net/reference/archive/goldman/index.htm
The Origins of the Socialist Party, 1900-14 • Eugene Debs, ‘The Socialist Party and the Working Man’ (1904) http://marxists.org/archive/debs/works
Revisionism versus Syndicalism, 1900-20 • Elizabeth Gurley Flynn, Sabotage (1916) www.iww.org/en/culture/library/sabotage
The CPUSA and the Popular Front, 1930-50 • Paul Buhle, Dan Georgakas, ‘Communist Party, USA’ (1992) http://marxists.org/history/usa/parties/cpusa/encyclopedia-american-left.htm
The Rise and Fall of American Trotskyism, 1920-50 • Max Shachtman’s ‘Is Russia a Socialist Country?’ (1950) http://marxists.architexturez.net/archive/shachtma/index.htm
The New Left, 1950-80 • Port Huron Declaration (1962) http://history.hanover.edu/courses/excerpts/111hur.html
The Contemporary Left • Michael Harrington, ‘Why We Need Socialism in America’ (1970) http://chicagodsa.org/socialism.pdf
THE FOLLOWING ARTICLES CAN BE FOUND FROM NELLI -portal of University library http://www.valt.helsinki.fi/kirjasto/
David A. Shannon, ‘The Socialist Party Before the First World War’, Mississippi Valley Historical Review 38 (1951) [Nelli interface]
• John Spargo, ‘The Influence of Karl Marx on Contemporary Socialism’, American Journal of Sociology 16 (1910) [Nelli interface]
The Pro-War Socialists and Anticommunism, 1917-20 • Markku Ruotsila, ‘Neoconservatism Prefigured: The Social Democratic League of America and the Anticommunists of the Anglo-American Right, 1917-21’, Journal of American Studies 40 (2006) [Nelli interface]
The Old Left, 1930-50 • Richard W. Fox, ‘The Paradox of Progressive Socialism’, American Quarterly 26 (1974) [Nelli interface]
Written work can be submitted in English, Finnish, Swedish, French or German.
Laajuus: Op: 10 Ov: 6
Opintojakso perehdyttää syvällisesti kahteen poliittisen historian ajankohtaiseen tutkimusalueeseen, jotka opiskelija voi valita kahdeksasta vaihtoehdosta.
Erikoisaloilla tarjottava opetus perustuu opettajien omaan tutkimukseen ja heidän käynnissä oleviin tutkimusprojekteihinsa. Laitoksen tutkimusperinteeseen kuuluvat keskeisesti kansankunnan muodostumisen, nationalismin ja hyvinvointivaltion kysymykset (kohdat 11.1 ja 11.2). Vahvasti tutkimuksessa ovat esillä myös menneisyydelle annettujen poliittisten merkitysten, käsitehistorian, historian poliittisuuden ja historian käytön sekä sukupuolihistorian näkökulmat (kohdat 11.3, 11.4 ja 11.7) Kylmän sodan, imperialismin ja globalisaation ongelmia lähestytään modernin kansainvälisten suhteiden tutkimuksen näkökulmasta (kohdat 11.5 ja 11.6).
Kohdassa 11.8. voidaan lukea hyväksi muualla, esimerkiksi kansainvälisessä vaihdossa suoritettuja opintoja.
Valitaan kaksi kohtaa, joista kummastakin suoritetaan neljä kirjaa tiedekuntatentissä tai vastaava kurssi. Muualla suoritettujen opintojen hyväksymisestä kohtaan 11.8 on sovittava poliittisen historian yliopistonlehtorin kanssa. Ulkomailla suoritetut opinnot hyväksyy oppiaineen professori.
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Opintojaksossa pohditaan, millä tavalla nationalismin eri variaatiot ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat kansakuntien identiteettien syntymiseen; miten ja millaisiin teoreettisiin näkökohtiin pohjautuen kansallista historiaa on kirjoitettu sekä millaisilla käsitteillä ja välineillä nationalismia ja kansallista identiteettiä on mahdollista tutkia.
HUOM. LUETUT KIRJAT ON AINA MAINITTAVA TENTTI-ILMOITTAUTUMISESSA!
Tiedekuntatenttien yleiset ohjeet ja paikat: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm
Tue 12-14 and Thu 14-16, M11 lecture room 4.
Arranged with Aleksanteri institute. Link for updated information and WebOodi registration: http://www.helsinki.fi/aleksanteri/english/ecebb/ecebb_coursedescriptions_07_08/miklossy_formation.htm
For further information, please contact the organiser of the course, Katalin Miklóssy (e-mail: katalin.miklossy(at)helsinki.fi )
The course is based on a multidisciplinary approach where scholars of history, sociology, cultural and religious studies shall provide their analysis of the emergence and various forms of civil society during state socialism. The main purpose is to offer a more sophisticated and multileveled perception of the relation between power and society, hence, a revisited image of the prevalent static conception of the communist system itself.
Schedule and topics: (final titles of the lectures will be announced in August!)
4.9. Katalin Miklóssy: Introduction: Socialist Era Reconsidered
6.9. Suvi Salmenniemi: Theory of Civil Society
11.9. Katalin Miklóssy: Emergence of the Second Society
13.9. Viktor Pál: Influence of the Environmentalist Movements
18.9. Jouni Järvinen: Dissidence
20.9. Markku Kangaspuro: The Elbow Room of Civil Society in the Soviet Union
25.9. Mila Oiva: Cultural movements
27.9. Sylvia Raulo: Church and Society
2.10. Katalin Miklóssy: Minority Status as special scope for action
4.10. Katalin Miklóssy: Orthodox Responses
9.10. Katalin Miklóssy: Conclusion: Civil Society as a dynamic of Change in State Socialism
11.10. FINAL EXAM
Esseen saa halutessaan kirjoittaa suomeksi.
Ke 14-16 ja to 12-14, U37 ls (ei luentoa 19.-20.3.)
Kurssia hallinnoi Aleksanteri-instituutti, linkki WebOodi-ilmoittautumiseen ja päivitettyihin tietoihin: http://www.helsinki.fi/aleksanteri/ikebb/ikebb_kurssikuvaukset_07_08/torsti_jugoslavian_seuraajavaltioiden.htm
Kurssilla käsitellään Jugoslaviasta itsenäistyneiden valtioiden historiaa. Ensimmäisillä kerroilla paneudutaan ensimmäisen ja toisen Jugoslavian vaiheisiin nykyvaltioiden näkökulmista. Sloveniaan, Kroatiaan, Bosnia ja Hertsegovinaan, Makedoniaan ja Serbia-Montenegroon keskittyvät erillisluennot painottuvat viimeisen 10-15 vuoden lähihistoriaan. Kurssilla on useita luennoitsijoita. Kurssin vastaavana opettajana toimii VTT Pilvi Torsti, kurssin käytännön järjestelyistä vastaa Aleksanterin instituutin IKEBB koordinaattori Minna Anttila.
Luennot, luentopäiväkirja ja lopputentti 3 op. Kurssin suoritusta on mahdollisuus laajentaa yhteensä 5 op:een vastaavan opettajan kanssa erikseen sovittavalla esseellä, joka pohjautuu kirjallisuuteen.
FM Leena Malkki ja assistentti Minna Saarnivaara (kurssin koordinaattorit)
Useita eri luennoitsijoita (ks. Kurssin ohjelma)
Kurssi järjestetään yhteistyössä yleisen valtio-opin laitoksen sekä Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitoksen kanssa.
Pe 10-12, Porthania P674.
Vapaaehtoisen kirjallisuuden tenttipäivä ilmoitetaan myöhemmin.
Poliittista historiaa opiskelevat ilmoittautuvat tämän sivun WebOodi-linkistä, yleisen valtio-opin opiskelijat ks. http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/vol/p230m235_malkki/
Kurssin aikana perehdytään viimeisten vuosikymmenten aikana eri puolilla maailmaa tehtyihin yrityksiin nousta valtaan väkivaltaisten keinojen avulla. Jotkin näistä yrityksistä ovat olleet menestyksellisiä, toiset taas hyytyneet alkumetreille. Kolmansissa tapauksissa lopullisiin tavoitteisiin ei ole vielä päästy, mutta merkittäviä tuloksia on jo saavutettu.
Tätä kautta kurssi avaa osallistujille näkökulmia pohtia vallasta kilpailun dynamiikkaa sekä erityisesti siinä väkivaltaisten menetelmien käytön problematiikkaa.
Halutessaan osallistujat voivat suorittaa luentojen ohella oheiskirjallisuutta, jonka tavoitteena on laajentaa poliittisen väkivallan käytön kysymysten tuntemusta sekä erityisesti niiden teoreettista ymmärtämystä.
11.1. (5 op):
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Opintojakso antaa erilaisiin historiallis-yhteiskuntatieteellisiin lähestymistapoihin ja kansainvälisiin vertailuihin perustuvan monipuolisen kuvan hyvinvointivaltioiden muotoutumisesta. Hyvinvointivaltion kehitystä tarkastellaan sosiaalisten ongelmien määrittelyjen ja ratkaisujen historiana, jossa tärkeä sija on ollut yhteiskuntaluokkaan ja sukupuoleen liittyvillä poliittisilla kamppailuilla.
HUOM. LUETUT KIRJAT ON AINA MAINITTAVA TENTTI-ILMOITTAUTUMISESSA!
Tiedekuntatenttien yleiset ohjeet ja paikat: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm
To 12–14, U35 ls
Kylmän sodan tutkimus ja hyvinvointivaltion tutkimus ovat olleet pitkälti erillisiä tutkimusalueita. Esimerkiksi suomalaisen yhteiskunnan kehitys on piirtynyt hyvin erilaiseksi kertomuksessa suomettumisesta ja kertomuksessa hyvinvointivaltion rakentamisesta. Kuitenkaan ei ole sattumaa, että kylmän sodan kausi ja eurooppalaisten hyvinvointivaltioiden rakentamisen kausi lankeavat ajallisesti yhteen. Kurssilla kylmää sotaa tarkastellaan yhteiskuntajärjestelmien välisenä konfliktina ja hyvinvointivaltioiden kehittymistä ja siihen liittyneitä ristiriitoja käsitellään tämän järjestelmäkonfliktin yhteydessä. Tarkastelu painottuu pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden kehitykseen, mutta se suhteutetaan laajempiin kansainvälisiin prosesseihin sekä Euroopan integraatiota suunnanneisiin ajattelu- ja toimintatapoihin. Pohdittavaksi otetaan erityisesti näkemykset siitä, millaisia toimia yhteiskunnallisten ristiriitojen hallitseminen vaati keskenään kilpailevien talous- ja yhteiskuntajärjestelmien maailmassa.
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
HUOM. LUETUT KIRJAT ON AINA MAINITTAVA TENTTI-ILMOITTAUTUMISESSA!
Tiedekuntatenttien yleiset ohjeet ja paikat: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm
Ti 14–16 ja to 10–12, U37 ls
Kurssi käsittelee 1900-luvun tärkeän aatteen kommunismin luonnetta. Kommunismi edusti monille ihmisille toivoa paremmasta maailmasta, mutta sen nimissä tehtiin myös valtavia rikoksia ihmisten perusoikeuksia vastaan. Kurssilla tarkastellaan kommunismia politiikan, aatteen ja käsitteiden sekä symbolien tasolla. Se pyrkii vastaamaan kysymyksiin: Mitä kommunismi oli kumouksellisena liikkeenä? Mitä se oli valtajärjestelmänä? Miten kumoukselliset ihanteet ja vallassaolo kietoutuivat yhteen? Miten maailman mitassa toimiva kommunistinen liike muotoili tavoitteensa ja menettelytapansa ja miten se sovitti ne erilaisiin oloihin? Mitä kommunismi oli eri puolilla maailmaa? Miksi ihmiset kannattivat sitä?
Tue 12–14, U37 ls. ATTENTION! Lecture cancealled on 22.1.2008. Course program on lecturer's home page.
Course explores the key theoretical concepts and presents empirical research examples. Lecturer is currently developing a research project “Historical Consciousness in Finland” and the course participants will have a chance to influence and be part of the project planning and finalisation of the research plan. Course will consist of lectures, group work, discussions, written assignments of the participants. It is possible that the participants can also form a test group for the Historical Consciousness in Finland pilot sample.
3 credits: lectures and write-ups (lectures 1-9)
+ 1 credit: group work participation
+ 1 credit: max five page essay on a theme given in the beginning of the course
Kirjalliset tehtävät saa halutessaan kirjoittaa kotimaisilla kielillä.
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Opintojakso auttaa ymmärtämään, että se, miten maailma käsitetään ja käsitteellistetään, on tärkeä historiallinen ulottuvuus toiminnassa yleisesti ja politiikassa erityisesti. Käsitehistoriaksi kutsuttu tutkimussuuntaus on viime aikoina kansainvälisesti vahvistunut, ja opintojaksossa sen keskeiset edustajat tarjoavat välineitä arvioida historiallisesti ja kriittisesti nykypolitiikan ”itsestään selviä” ajattelutapoja.
HUOM. LUETUT KIRJAT ON AINA MAINITTAVA TENTTI-ILMOITTAUTUMISESSA!
Tiedekuntatenttien yleiset ohjeet ja paikat: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Opintojaksossa käsitellään imperialismin ja kolonialismin historiaa, imperialismia eurooppalaisessa kulttuurissa ja ajattelussa, sivilisaatioiden maailmanjärjestystä, alueellista integraatiota sekä globalisaatiota historiallisena ilmiönä. Jakson tavoitteena on hyödyntää imperialismia, integraatiota ja globalisaatiota jäsentävinä näkökulmina maailmanlaajuisiin muutosprosesseihin, globaaliin historiaan ja aihepiiristä käytävään ajankohtaiseen keskusteluun.
HUOM. LUETUT KIRJAT ON AINA MAINITTAVA TENTTI-ILMOITTAUTUMISESSA!
Tiedekuntatenttien yleiset ohjeet ja paikat: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm
Tue 12-14 and Thu 14-16, M11 lecture room 4.
Arranged with Aleksanteri institute. Link for updated information and WebOodi registration: http://www.helsinki.fi/aleksanteri/english/ecebb/ecebb_coursedescriptions_07_08/miklossy_formation.htm
For further information, please contact the organiser of the course, Katalin Miklóssy (e-mail: katalin.miklossy(at)helsinki.fi )
The course is based on a multidisciplinary approach where scholars of history, sociology, cultural and religious studies shall provide their analysis of the emergence and various forms of civil society during state socialism. The main purpose is to offer a more sophisticated and multileveled perception of the relation between power and society, hence, a revisited image of the prevalent static conception of the communist system itself.
Schedule and topics: (final titles of the lectures will be announced in August!)
4.9. Katalin Miklóssy: Introduction: Socialist Era Reconsidered
6.9. Suvi Salmenniemi: Theory of Civil Society
11.9. Katalin Miklóssy: Emergence of the Second Society
13.9. Viktor Pál: Influence of the Environmentalist Movements
18.9. Jouni Järvinen: Dissidence
20.9. Markku Kangaspuro: The Elbow Room of Civil Society in the Soviet Union
25.9. Mila Oiva: Cultural movements
27.9. Sylvia Raulo: Church and Society
2.10. Katalin Miklóssy: Minority Status as special scope for action
4.10. Katalin Miklóssy: Orthodox Responses
9.10. Katalin Miklóssy: Conclusion: Civil Society as a dynamic of Change in State Socialism
11.10. FINAL EXAM
Esseen saa halutessaan kirjoittaa suomeksi.
Mon 12–14, U35 ls
The course discusses major developments in international relations during the last phase of the cold war. Besides superpower (US-Soviet) relations attention is given to European developments in the 1980s, peripheral conflicts and events around the globe. Specific attention is given to explaining the final outcome of the conflict, the events and forces that led to cold war’s end, and the ways in which these have been studied in recent scholarship. The course is suitable for preliminary and intermediate level students.
All instruction and discussion is in English. Written work can be submitted in English, Finnish or Swedish.
A reading list and a detailed lecture programme will be posted on the course pages before the course starts.
Tue 12–14, political history seminar room (Snellmanink. 14 A, 1st floor)
Lecture course 2. period: http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/yhis/Aunesluoma1/
A 15 000 character essay to be submitted by the end of the 2nd period and its presentation in a seminar during 3rd period. Prepared discussion points on another essay written by another participant in the seminar. Students are required to participate at least in two seminar sessions, but are welcome to join in all sessions. If numbers are small, seminar sessions will be held in tutorial format.
All instruction and discussion is in English. Written work can be submitted in English, Finnish or Swedish.
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Opintojakso käsittelee kylmän sodan aikakautta ja sitä koskevaa tutkimusta useista eri näkökulmista. Kylmää sotaa tarkastellaan moniulotteisena, kansainvälistä järjestelmää, valtioiden sisäistä poliittista ja yhteiskunnallista kehitystä sekä valtioiden välisiä suhteita muovanneena ilmiönä. Jaksossa tarkastellaan myös Suomen ja Pohjoismaiden aseman kehitystä kylmän sodan eri vaiheissa, konfliktin lähtökohtia ja päättymistä, 1970-luvun vaihteen liennytystä sekä kylmän sodan tutkimussuuntauksia.
HUOM. LUETUT KIRJAT ON AINA MAINITTAVA TENTTI-ILMOITTAUTUMISESSA!
Tiedekuntatenttien yleiset ohjeet ja paikat: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm
Tue 12-14 and Thu 14-16, M11 lecture room 4.
Arranged with Aleksanteri institute. Link for updated information and WebOodi registration: http://www.helsinki.fi/aleksanteri/english/ecebb/ecebb_coursedescriptions_07_08/miklossy_formation.htm
For further information, please contact the organiser of the course, Katalin Miklóssy (e-mail: katalin.miklossy(at)helsinki.fi )
The course is based on a multidisciplinary approach where scholars of history, sociology, cultural and religious studies shall provide their analysis of the emergence and various forms of civil society during state socialism. The main purpose is to offer a more sophisticated and multileveled perception of the relation between power and society, hence, a revisited image of the prevalent static conception of the communist system itself.
Schedule and topics: (final titles of the lectures will be announced in August!)
4.9. Katalin Miklóssy: Introduction: Socialist Era Reconsidered
6.9. Suvi Salmenniemi: Theory of Civil Society
11.9. Katalin Miklóssy: Emergence of the Second Society
13.9. Viktor Pál: Influence of the Environmentalist Movements
18.9. Jouni Järvinen: Dissidence
20.9. Markku Kangaspuro: The Elbow Room of Civil Society in the Soviet Union
25.9. Mila Oiva: Cultural movements
27.9. Sylvia Raulo: Church and Society
2.10. Katalin Miklóssy: Minority Status as special scope for action
4.10. Katalin Miklóssy: Orthodox Responses
9.10. Katalin Miklóssy: Conclusion: Civil Society as a dynamic of Change in State Socialism
11.10. FINAL EXAM
Esseen saa halutessaan kirjoittaa suomeksi.
To 12–14, U35 ls
Kylmän sodan tutkimus ja hyvinvointivaltion tutkimus ovat olleet pitkälti erillisiä tutkimusalueita. Esimerkiksi suomalaisen yhteiskunnan kehitys on piirtynyt hyvin erilaiseksi kertomuksessa suomettumisesta ja kertomuksessa hyvinvointivaltion rakentamisesta. Kuitenkaan ei ole sattumaa, että kylmän sodan kausi ja eurooppalaisten hyvinvointivaltioiden rakentamisen kausi lankeavat ajallisesti yhteen. Kurssilla kylmää sotaa tarkastellaan yhteiskuntajärjestelmien välisenä konfliktina ja hyvinvointivaltioiden kehittymistä ja siihen liittyneitä ristiriitoja käsitellään tämän järjestelmäkonfliktin yhteydessä. Tarkastelu painottuu pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden kehitykseen, mutta se suhteutetaan laajempiin kansainvälisiin prosesseihin sekä Euroopan integraatiota suunnanneisiin ajattelu- ja toimintatapoihin. Pohdittavaksi otetaan erityisesti näkemykset siitä, millaisia toimia yhteiskunnallisten ristiriitojen hallitseminen vaati keskenään kilpailevien talous- ja yhteiskuntajärjestelmien maailmassa.
Ti 14–16 ja to 10–12, U37 ls
Kurssi käsittelee 1900-luvun tärkeän aatteen kommunismin luonnetta. Kommunismi edusti monille ihmisille toivoa paremmasta maailmasta, mutta sen nimissä tehtiin myös valtavia rikoksia ihmisten perusoikeuksia vastaan. Kurssilla tarkastellaan kommunismia politiikan, aatteen ja käsitteiden sekä symbolien tasolla. Se pyrkii vastaamaan kysymyksiin: Mitä kommunismi oli kumouksellisena liikkeenä? Mitä se oli valtajärjestelmänä? Miten kumoukselliset ihanteet ja vallassaolo kietoutuivat yhteen? Miten maailman mitassa toimiva kommunistinen liike muotoili tavoitteensa ja menettelytapansa ja miten se sovitti ne erilaisiin oloihin? Mitä kommunismi oli eri puolilla maailmaa? Miksi ihmiset kannattivat sitä?
Mon 14–16, M11 lecture room 3.
Course is arranged with Renvall Institute.
Why was there no socialism in the United States?”, asked Werner Sombart in a famous question that has preoccipied generations of historians and political scientists. This course elaborates alternative answers to that question by examining the history and doctrines of those socialist groups that did exist in the United States and did try to influence the course of American affairs. Among the doctrinal groupings examined are the Utopian socialists of the early 19th century, the Orthodox Marxist, Syndicalist and Revisionist movements of the early 20th century, and the Trotskyist, Communist and New Left communities of the mid-to-late 20th century.
Markku Ruotsila Socialism in the United States (Fall Term 2007)
COURSE READINGS
Utopian Socialism in the United States, 1820-50 • Robert Owen, ‘A New View of Society. Second Essay’ (1816) http://marxists.architexturez.net/reference/subject/economics/owen/ch02.htm
Arrival of Marxism, 1850-90 • David DeLeon, ‘Reform or Revolution’ (1896) http://marxists.org/archive/deleon/index.htm • Emma Goldman, ‘Anarchism: What It Really Stands For?’ (1910) http://marxists.architexturez.net/reference/archive/goldman/index.htm
The Origins of the Socialist Party, 1900-14 • Eugene Debs, ‘The Socialist Party and the Working Man’ (1904) http://marxists.org/archive/debs/works
Revisionism versus Syndicalism, 1900-20 • Elizabeth Gurley Flynn, Sabotage (1916) www.iww.org/en/culture/library/sabotage
The CPUSA and the Popular Front, 1930-50 • Paul Buhle, Dan Georgakas, ‘Communist Party, USA’ (1992) http://marxists.org/history/usa/parties/cpusa/encyclopedia-american-left.htm
The Rise and Fall of American Trotskyism, 1920-50 • Max Shachtman’s ‘Is Russia a Socialist Country?’ (1950) http://marxists.architexturez.net/archive/shachtma/index.htm
The New Left, 1950-80 • Port Huron Declaration (1962) http://history.hanover.edu/courses/excerpts/111hur.html
The Contemporary Left • Michael Harrington, ‘Why We Need Socialism in America’ (1970) http://chicagodsa.org/socialism.pdf
THE FOLLOWING ARTICLES CAN BE FOUND FROM NELLI -portal of University library http://www.valt.helsinki.fi/kirjasto/
David A. Shannon, ‘The Socialist Party Before the First World War’, Mississippi Valley Historical Review 38 (1951) [Nelli interface]
• John Spargo, ‘The Influence of Karl Marx on Contemporary Socialism’, American Journal of Sociology 16 (1910) [Nelli interface]
The Pro-War Socialists and Anticommunism, 1917-20 • Markku Ruotsila, ‘Neoconservatism Prefigured: The Social Democratic League of America and the Anticommunists of the Anglo-American Right, 1917-21’, Journal of American Studies 40 (2006) [Nelli interface]
The Old Left, 1930-50 • Richard W. Fox, ‘The Paradox of Progressive Socialism’, American Quarterly 26 (1974) [Nelli interface]
Written work can be submitted in English, Finnish, Swedish, French or German.
Mon 12–14, U35 ls
The course discusses major developments in international relations during the last phase of the cold war. Besides superpower (US-Soviet) relations attention is given to European developments in the 1980s, peripheral conflicts and events around the globe. Specific attention is given to explaining the final outcome of the conflict, the events and forces that led to cold war’s end, and the ways in which these have been studied in recent scholarship. The course is suitable for preliminary and intermediate level students.
All instruction and discussion is in English. Written work can be submitted in English, Finnish or Swedish.
A reading list and a detailed lecture programme will be posted on the course pages before the course starts.
Tue 12–14, political history seminar room (Snellmanink. 14 A, 1st floor)
Lecture course 2. period: http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/yhis/Aunesluoma1/
A 15 000 character essay to be submitted by the end of the 2nd period and its presentation in a seminar during 3rd period. Prepared discussion points on another essay written by another participant in the seminar. Students are required to participate at least in two seminar sessions, but are welcome to join in all sessions. If numbers are small, seminar sessions will be held in tutorial format.
All instruction and discussion is in English. Written work can be submitted in English, Finnish or Swedish.
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Opintojaksossa perehdytään poliittisen historian tutkimuskysymyksiin sukupuolta tunnistavasti. Tavoitteena on oppia analysoimaan sukupuolittuneina erilaisia historiallisia ilmiöitä, joista esimerkeiksi on valittu poliittiset liikkeet ja aatteet, edustuksellinen politiikka, poliittiset järjestelmät, hyvinvointivaltio, sota ja armeija, kylmä sota, nationalismi, kolonialismi, monikulttuurisuus, globalisaatio ja Euroopan integraatio. Tarkasteltavana on niin ikään sukupuolen käsite sekä teoriat ja menetelmät, joiden avulla sukupuolihistoriaa on tutkittu.
HUOM. LUETUT KIRJAT ON AINA MAINITTAVA TENTTI-ILMOITTAUTUMISESSA!
Tiedekuntatenttien yleiset ohjeet ja paikat: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm
To 14–16 ja pe 12–14, U37 ls
Luentosarjassa tarkastellaan sukupuolten välistä vallan epätasapainoa perehtymällä sukupuolen ja vallan kytköksiin Suomen 1900-luvun historiassa. Luennoilla jäljitetään erilaisten tapaustutkimusten avulla konkreettisia sukupuolivallan mekanismeja, joilla naisia ja miehiä on asetettu eriarvoisiin asemiin poliittisessa ja taloudellisessa vallan käytössä. Sukupuolittunutta valtaa tarkastellaan mm. kotitalouden, työn ja politiikan kentillä.
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Esimerkiksi muissa Helsingin yliopiston tiedekunnissa tai ulkomailla suoritettuja opintoja voidaan sisällyttää poliittisen historian aineopintoihin opettajan harkinnan mukaan. Kotimaisten opintojen osalta on käännyttävä yliopistonlehtorin puoleen, ulkomaisten osalta professorin.
Laajuus: Op: 4 Ov: 2
4 op, sisältää HOPS 1 op
Proseminaarissa opiskelija harjoittelee tekemään itsenäisesti mutta ohjatusti pienimuotoisen tieteellisen tutkielman sekä toimimaan toisen proseminaarilaisen tekemän esitelmän opponenttina (vastaväittäjänä). Seminaarin tarkoituksena on harjaannuttaa opiskelija käyttämään historiantutkimuksen menetelmiä ja tutkimusmetodeja mukaan lukien kulloisenkin aiheen kannalta soveltuvan teoreettisen viitekehyksen valinnan ja soveltamisen omaan työhön.
Opintojakso 7.2.
Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn, oman seminaaripaperin esittely ja toisen paperin opponointi. Proseminaarissa laaditaan kandidaatintutkielma (oj 13), jonka vaatimukset ja arvosteluperiaatteet löytyvät tiedekunnan kotisivuilta.
Syyslukukauden opetukseen osallistuneiden tulee jättää tutkielma tarkastettavaksi 3. opetusperiodin loppuun mennessä. Kevätlukukauden opetukseen osallistuneiden on jätettävä tutkielma tarkastettavaksi seuraavan lukuvuoden 1. opetusperiodin alkuun mennessä.
Ke 12–14, polhis sh
Ma 10-12 polhis sh
HUOM! Ensimmäinen kokoontuminen 12.9., sitä varten luettavat materiaalit ilmoitetaan kurssin kotisivulla http://www.valt.helsinki.fi/blogs/ptorsti/prosemma07.htm 5.9. mennessä. Ke 12–14, polhis sh
Kurssille otetaan korkeintaan 12 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä.
Proseminaari työskentely jakautuu kolmeen jaksoon. Ensimmäisten viikkojen aikana käydään läpi proseminaarityön päälinjoja ja valitaan, rajataan ja esitellään omien töiden aiheet. Toisen jakson aikana loka-marraskuussa säännöllisiä istuntoja ei pidetä, vaan opiskelijat tekevät töitään itsenäisesti. Tämän jakson aikana opiskelijoiden tulee käydä tapaamassa ohjaajaa vähintään kerran. Viimeiset 3-4 viikkoa käytetään töiden käsittelyyn. Proseminaarin mielekäs suorittaminen edellyttää sitoutumista aikatauluihin. Aikaa on varattava kunnolla sekä alkuvaiheen suunnittelutyöhön että työn työstämiseen. Kurssin ohjelma ja muut kurssiin liittyvät tiedot ovat kurssin kotisivulla http://www.valt.helsinki.fi/blogs/ptorsti/prosemma07.htm.
Ma klo 10-12, polhis sh.
Ennakkotehtävä 29.8. mennessä.
Kurssille otetaan korkeintaan 15 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä.
TAVOITE
• akateemisen opinnäytetyön harjoittelua – gradu pienoiskoossa • tieteellisen esitystavan ja tieteellisen keskustelun harjoittelua • teknisten seikkojen opettelua
Ohjaaja: Katalin Miklóssy, yliopistonlehtori s-posti: katalin.miklossy@helsinki.fi
ESITEHTÄVÄ: Kirjoita vapaamuotoinen selvitys (1 liuska) siitä, mitä ajot tutkia. Huomioi seuraavat seikat: ajallinen ja alueellinen konteksti, toimijat sekä aiheen valinnan perustelu. Tehtävä palautettava 29.8.2008 mennessä sähköpostin liitetiedostona (word) Katalin Miklóssylle.
Tervetuloa hauskalle ja antoisalle kurssille!
• Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn • Metodina: intensiivinen prosessityöskentely, minkä vuoksi vaaditaan sitoutumista työhön:
• 50 % arvosanasta – tutkielma • 25 % arvosanasta – opponointi • 25 % arvosanasta – osallistuminen keskusteluun!
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Poliittisen historian kandidaatintutkielma laaditaan proseminaarin yhteydessä. Ks. oj 12 suoritustapaohjeet.
Kandidaatintutkielman tarkastukseen jättäminen webOodissa
Valmis tutkielma jätetään pääsääntöisesti seminaarin pitäjälle viimeistään seminaarin päättymistä seuraavan opetusperiodin kuluessa. Perustellusta syystä tutkielman voi jättää vastuuopettajan kanssa sovittavan määräajan kuluessa. Samalla kun opiskelija jättää tutkielmansa arvosteltavaksi, hänen on tehtävä ilmoittautuminen WebOodiin. WebOodi ei hyväksy ilmoittautumista, jos äidinkielen lehtori ei ole katsonut opiskelijan kielen hallintaa riittäväksi eikä suoritusta ole rekisteröity.
Kandidaatin tutkielma osana kandidaatin tutkintoa: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tuteko/kandi.htm
Laajuus: Op: 63
Talous- ja sosiaalihistorian aineopinnot (35 op)sivuaineopiskelijoille: Opintojaksot 7.1 ja 9 (viisi alakohtaa).
Opintokokonaisuusmerkinnät ja siirtymäkauteen liittyvät tiedustelut aineopintojen osalta: yliopistonlehtori Antti Häkkinen. Taulukko vanhojen ja uusien tutkintovaatimusten vastaavuuksista: http://www.valt.helsinki.fi/yhis/taso_aineopinnot_siirtyma.htm
Noutaessaan opintokokonaisuusmerkintää opiskelijalla tulee olla opintorekisteriote sekä valmiiksi täytetty opintokokonaisuuslomake, jota saa täyttöohjeineen kansliasta.
Muualla (toinen yliopisto, ulkomaat) suoritettujen opintojen hyväksilukemista koskevissa kysymyksissä on otettava yhteyttä professoreihin.
Luentokurssien rästitentit 2007-08: linkki tulee tähän
Antti Häkkinen
Laajuus: Op: 5 + 5 = 10 Ov: 6
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Tavoitteena on perehtyä talous- ja sosiaalihistorian erilaisiin lähestymistapoihin ja suuntauksiin, niiden tapoihin erottaa yhteiskunnallisista ilmiöistä tärkeitä muuttujia ja teoreettisesti perustella näkökulmiensa relevanttiutta.
Tiedekuntatentti (valitaan neljä vaihtoehtoa) tai korvaava luentosarja.
HUOM. LUETUT KIRJAT ON AINA MAINITTAVA TENTTI-ILMOITTAUTUMISESSA!
Tiedekuntatenttien yleiset ohjeet ja paikat: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm
a. Institutionalinen koulukunta
b. Vertaileva tutkimussuunta
c. Makrohistoriallinen tutkimusote
d. Annalistit
e. Mikrohistoria
f. Muistitietohistoria/oral history
tai Fingerroos, Haanpää, Heimo ja Peltonen (toim): Muistitietotutkimus: metodologisia kysymyksiä
Laajuus: Op: 36 Ov: 24
Opintojaksot 9.1–9.4 ovat kaikille yhteisiä (4 x 6op). Opintojaksoista 9.5.–9.9 valitaan kaksi (2 x 6op).
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Tavoitteena on antaa kokonaiskuva kansainvälisen talouskehityksen päälinjoista, erityisesti teollisesta vallankumouksesta ja muista pitkän aikavälin muutoksista, sekä kansainvälisten kauppa- ja rahavirtojen kehityksestä viimeisten kahdensadan vuoden aikana. Lisäksi tutustutaan eri talousjärjestelmien erikoisongelmiin. Samalla syvennetään ymmärrystä globaalin talouskehityksen ja yhteiskunnan vuorovaikutuksesta.
Tiedekuntatentti tai korvaava kurssi.
HUOM. LUETUT KIRJAT ON AINA MAINITTAVA TENTTI-ILMOITTAUTUMISESSA!
Tiedekuntatenttien yleiset ohjeet ja paikat: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm
Ma 16–18, PR sali 12.
Luennolla avataan globalisaation käsite ja tehdään se empiiriselle tutkimukselle käyttökelpoiseksi. Keskustelua käydään globalisaation "aalloista" tai "muodoista" sekä eri alojen globalisaation ensi ilmentymisistä maailmanhistoriassa. Erityishuomio kiinnitetään 1850-luvulta alkaneeseen ja toisen maailmansodan jälkeen nopeutuneeseen globaaliin hallintaan ja sen vaikutuksiin esimerkiksi kansainvälisiin suhteisiin ja teollisuuden kehitykseen. Lopulta voidaan hahmotella syntymässä olevan "globaalin yhteiskunnan" rakenneperiaatteita.
Laajuus: Op: 3 + 3 = 6 Ov: 4
Tavoitteena on valottaa taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kytkentöjä luontoon erilaisista näkökulmista. Toisaalta luonto on tarjonnut erilaisia taloudellista toimintaa edistäviä resursseja ja toisaalta ihminen on toiminnallaan muokannut ympäristöä. Yhteiskunnan rakenteelliset muutokset ovat aiheuttaneet luonnonkatastrofeja ja tautiepidemiat vaikuttaneet kulttuuriin ja väestöön. Tavoitteena on siten oppia, kuinka niin uudenlaiset mahdollisuudet hyödyntää luonnonvaroja kuin ekologiset katastrofit ovat nivoutuneet yhteiskunnan taloudelliseen ja sosiaaliseen rakentumiseen.
Tiedekuntatentti tai korvaava kurssi.
HUOM. LUETUT KIRJAT ON AINA MAINITTAVA TENTTI-ILMOITTAUTUMISESSA!
Tiedekuntatenttien yleiset ohjeet ja paikat: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm
Ke 16-18 ja to 14-16, U37 ls.
Yhteiskuntahistoria oj 6
Talous- ja sosiaalihistoria oj 9.2, oj. 16.10
Muissa oppiaineissa sopimuksen mukaan
Kaupungissa kotitaloudet, yhteiskunta ja ympäristö muodostavat kokonaisuuden, joka on jatkuvassa muutoksessa. Viimeisten 150 vuoden aikana Helsinki on läpikäynyt perusteellisia muutoksia ja tulevaisuus tuo mukanaan uusia haasteita. Kurssin tavoitteena on antaa konkreettisten esimerkkien avulla kokonaiskuva siitä, miten pääkaupunkimme on muuttunut ja mihin suuntiin kehitys saattaa kulkea tulevaisuudessa. Pääkaupunkia tarkastellaan helsinkiläisten kotitalouksien, yhteiskunnan ja ympäristön näkökulmista dynaamisena kokonaisuutena perehtyen eri aikakausien ominaispiirteisiin, ongelmiin ja ratkaisuvaihtoehtoihin. Kurssi yhdistää yhteiskuntahistorian sekä ympäristöhistorian ja -politiikan lähestymistapoja.
Kurssi suoritetaan luentopäiväkirjan ja lyhyiden kirjoitelmien avulla. Kurssin voi suorittaa kätevästi myös laajempana pienimuotoisella tutkielmalla.
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Tavoitteena on tarkastella talous- ja sosiaalihistorian keskeisiä tutkimusalueita sukupuolinäkökulmasta. Samalla opitaan ymmärtämään, kuinka mieheys ja naiseus ovat ajassa ja paikassa muuttuvia kulttuurisia ja sosiaalisia määrityksiä.
Tiedekuntatentti tai korvaava kurssi.
HUOM. LUETUT KIRJAT ON AINA MAINITTAVA TENTTI-ILMOITTAUTUMISESSA!
Tiedekuntatenttien yleiset ohjeet ja paikat: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm
To 14–16 ja pe 12–14, U37 ls
Luentosarjassa tarkastellaan sukupuolten välistä vallan epätasapainoa perehtymällä sukupuolen ja vallan kytköksiin Suomen 1900-luvun historiassa. Luennoilla jäljitetään erilaisten tapaustutkimusten avulla konkreettisia sukupuolivallan mekanismeja, joilla naisia ja miehiä on asetettu eriarvoisiin asemiin poliittisessa ja taloudellisessa vallan käytössä. Sukupuolittunutta valtaa tarkastellaan mm. kotitalouden, työn ja politiikan kentillä.
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Tavoitteena on antaa perustietoa työn historiallisista muodoista, työhön eri aikoina liitetyistä merkityksistä, työväenluokan muotoutumisesta ja työväenliikkeestä. Kohdassa käsitellään myös työmarkkinoiden sääntelyä sekä palkkauksen ja työttömyyden historiaa.
Tiedekuntatentti tai korvaava kurssi.
HUOM. LUETUT KIRJAT ON AINA MAINITTAVA TENTTI-ILMOITTAUTUMISESSA!
Tiedekuntatenttien yleiset ohjeet ja paikat: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm
To 12–14, U35 ls
Kylmän sodan tutkimus ja hyvinvointivaltion tutkimus ovat olleet pitkälti erillisiä tutkimusalueita. Esimerkiksi suomalaisen yhteiskunnan kehitys on piirtynyt hyvin erilaiseksi kertomuksessa suomettumisesta ja kertomuksessa hyvinvointivaltion rakentamisesta. Kuitenkaan ei ole sattumaa, että kylmän sodan kausi ja eurooppalaisten hyvinvointivaltioiden rakentamisen kausi lankeavat ajallisesti yhteen. Kurssilla kylmää sotaa tarkastellaan yhteiskuntajärjestelmien välisenä konfliktina ja hyvinvointivaltioiden kehittymistä ja siihen liittyneitä ristiriitoja käsitellään tämän järjestelmäkonfliktin yhteydessä. Tarkastelu painottuu pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden kehitykseen, mutta se suhteutetaan laajempiin kansainvälisiin prosesseihin sekä Euroopan integraatiota suunnanneisiin ajattelu- ja toimintatapoihin. Pohdittavaksi otetaan erityisesti näkemykset siitä, millaisia toimia yhteiskunnallisten ristiriitojen hallitseminen vaati keskenään kilpailevien talous- ja yhteiskuntajärjestelmien maailmassa.
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Tavoitteena on perehtyä monipuolisesti arkipäivän historian tutkimukseen tutustumalla sekä mentaliteettihistorialliseen että mikrohistorialliseen lähestymistapaan. Samalla esitellään aihepiirin keskeisiä tutkijoita ja heidän teoreettisia näkemyksiään.
Tiedekuntatentti, essee tai korvaava kurssi.
HUOM. LUETUT KIRJAT ON AINA MAINITTAVA TENTTI-ILMOITTAUTUMISESSA!
Tiedekuntatenttien yleiset ohjeet ja paikat: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Tavoitteena on antaa perustietoa väestökehityksestä ja länsimaisen perheen historiasta. Perhettä tarkastellaan yksilön ja yhteisön näkökulmasta rakenteellisena, työnjaollisena, elämäntavallisena ja ideologisena ilmiönä.
Tiedekuntatentti tai korvaava kurssi.
HUOM. LUETUT KIRJAT ON AINA MAINITTAVA TENTTI-ILMOITTAUTUMISESSA!
Tiedekuntatenttien yleiset ohjeet ja paikat: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm
Ke 12-14, U37ls.
Kurssilla käsitellään eurooppalaisen perheen historiaa aika laajasta näkökulmasta, jolloin tarkastellaan myös ruraalin perheen toimeentulostrategioita ja perheenjäsenten erilaista roolia eri perhemuodoissa. Luentosarjassa näkyy myös vertaileva näkökulma. Eurooppalaisten sosiaalistuminen ja yhteisön muodostus tuodaan esiin esimerkkien kautta.
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Tavoitteena on saada monipuolinen kuva kulutusyhteiskunnan syntyä ja kehitystä koskevasta suomalaisesta ja kansainvälisestä tutkimuksesta. Teemoina ovat varhaisen kulutuskumouksen ja nykyaikaisen konsumerismin piirteet, käsitykset tarpeiden ja utopioiden roolista teknologian ja talouden kehityksessä ja niihin vetoaminen kaupallisessa toiminnassa.
Tiedekuntatentti tai korvaava kurssi.
HUOM. LUETUT KIRJAT ON AINA MAINITTAVA TENTTI-ILMOITTAUTUMISESSA!
Tiedekuntatenttien yleiset ohjeet ja paikat: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm
tai jos Rossin teos tentitty aikaisemmin perusopintojen yhteydessä
Ti 9-12 U37 ls.
Yhteiskuntahistorian perusopinnot oj 6 (3op)
Talous- ja sosiaalihistorian aineopinnot oj 9.7 (3 tai 6 op)
Muista korvaavuuksista sovittava etukäteen.
Kurssi järjestetään yhdessä viestinnän laitoksen ja taiteiden tutkimuksen laitoksen (elokuva- ja televisiotutkimuksen oppiaine) kanssa.
Luentosarjassa käsitellään medioiden historiaa aina Gutenbergista Internetiin. Painotus on median sosiaalisessa ja taloudellisessa merkityksessä sekä sähköisessä mediassa. Luennoilla pyritään tuomaan länsimaisen mediahistorian lisäksi esiin erikseen suomalaisen median kehitys.
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Tavoitteena on antaa yleiskuva yritysten ja niiden toimintaympäristön muutoksesta ja sen yhteydestä yritysten johtamisen kehitykseen teollistumisen alkuajoista tähän päivään. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti yritysten kasvu ja kansainvälistyminen, sekä johdon professionalisoituminen, yritysorganisaatioiden muutos ja yritysten yhteiskuntasuhteiden kehitys.
Tiedekuntatentti tai korvaava kurssi.
HUOM. LUETUT KIRJAT ON AINA MAINITTAVA TENTTI-ILMOITTAUTUMISESSA!
Tiedekuntatenttien yleiset ohjeet ja paikat: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm
Ti ja ke 14-16, U37 ls.
Kurssilla annetaan yleiskuva yritysten ja niiden toimintaympäristön muutoksesta ja näiden yhteydestä yritysten johtamisen kehitykseen viimeisen kahdensadan vuoden aikana. Erityisesti tarkastellaan yritysten kasvua ja niiden muutoksia teollistumisen alkuvaiheesta tähän päivään, yritysorganisaatioiden muutoksia, johtamismallien kehitystä sekä johdon professionalisoitumista. Lisäksi tarkastelemme kapitalistisen järjestelmän kehitystä, erityisesti yritysten näkökulmasta, mutta myös miten yritykset ovat muokannet institutionaalista ympäristöä.
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Tavoitteena on antaa yleiskuva yritysten ja niiden toimintaympäristön muutoksesta ja sen yhteydestä yritysten johtamisen kehitykseen teollistumisen alkuajoista tähän päivään. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti yritysten kasvu ja kansainvälistyminen, sekä johdon professionalisoituminen, yritysorganisaatioiden muutos ja yritysten yhteiskuntasuhteiden kehitys.
Tiedekuntatentti tai korvaava kurssi.
HUOM. LUETUT KIRJAT ON AINA MAINITTAVA TENTTI-ILMOITTAUTUMISESSA!
Tiedekuntatenttien yleiset ohjeet ja paikat: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm
Ti ja ke 14-16, U37 ls.
Kurssilla annetaan yleiskuva yritysten ja niiden toimintaympäristön muutoksesta ja näiden yhteydestä yritysten johtamisen kehitykseen viimeisen kahdensadan vuoden aikana. Erityisesti tarkastellaan yritysten kasvua ja niiden muutoksia teollistumisen alkuvaiheesta tähän päivään, yritysorganisaatioiden muutoksia, johtamismallien kehitystä sekä johdon professionalisoitumista. Lisäksi tarkastelemme kapitalistisen järjestelmän kehitystä, erityisesti yritysten näkökulmasta, mutta myös miten yritykset ovat muokannet institutionaalista ympäristöä.
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Tavoitteena on antaa yleiskuva Euroopan taloudellisen integraation historiasta. Integraatioprosessiin perehdytään Euroopan taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen näkökulmasta, sekä tutustutaan Euroopan Unioniin ja sen edeltäjien historiaan. Samalla tutustutaan tavaroiden, palvelujen, pääomien ja ihmisten maiden väliseen liikkumiseen ja niissä tapahtuneisiin muutoksiin.
Tiedekuntatentti tai korvaava kurssi.
HUOM. LUETUT KIRJAT ON AINA MAINITTAVA TENTTI-ILMOITTAUTUMISESSA!
Tiedekuntatenttien yleiset ohjeet ja paikat: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tentit/index.htm
The course is administred by Aleksanteri institute. Link for updated information and WebOodi registration: http://www.helsinki.fi/aleksanteri/english/ecebb/ecebb_coursedescriptions_07_08/karnups_economic_history.htm
Mon-Fri 16–18, Thu 28.2. 14–18, examination Fri 29.2. 14–16, U40 lecture rooms 12 and 13.
(Mon 18.2. 16-18 U40lr12, Tue 19.2. 16-18 U40lr13, Wed. 20.2. 16-18 U40lr13, Thu 21.2. 16-18 U40lr12, Fri 22.2. 16-18 U40lr12, Mon 25.2. 16-18 U40lr12, Tue 26.2. 16-18 U40lr12, Wed 27.2. 16-18 U40lr12, Thu 28.2. 14-16 U40lr12 and 16-18 lr12, Fri 29.2. 14-16 U40lr12.
The aim of the course is to provide students with an overview of the economic interaction of Latvia and the other Baltic States with the European economy, commencing with the interwar period through the Soviet occupation to the transition period after the regaining of independence in 1991. Students will also become acquainted with actual economic development tendencies in the Baltic States today, especially in the context of the EU. In particular, the economic development of the Baltic States since 1991 to date will be examined. The indicators of such economic development of the Baltic States will be analysed, as well as the consequences thereof and comparisons with the interwar economies, other EU states with an emphasis on the Baltic Sea region.
Lectures and final exam Fri 29.2. 14-16 (!).
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Proseminaarissa tutustutaan tieteellisen tutkimustyön eri vaiheisiin, opiskellaan lähdeaineistojen käyttöä ja tiedonhankintaa yleensä. Seminaarissa harjoitellaan tieteellistä kirjallista ja suullista esitystä, opponointia sekä tieteellistä keskustelua. Seminaarin aikana laaditaan proseminaaritutkielma.
Proseminaariin sisältyy henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laatiminen (1 op), sekä työelämään orientoitumista tukevia opintoja (1 op).
Metodipraktikum. Proseminaariin osallistuvilla tulee olla seminaarin alkaessa ainakin alustava tutkimusaihe valmiina.
Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn, oman seminaaripaperin esittely ja toisen paperin opponointi. Proseminaarityön pohjalta laaditaan kandidaatintutkielma (oj 11), jonka vaatimukset ja arvosteluperiaatteet löytyvät tiedekunnan kotisivuilta. Suositus on, että kandidaatintutkielma valmistuisi neljännen periodin loppuun mennessä. Tämän tukemiseksi proseminaariryhmä kokoontuu muutaman kerran neljännen periodin aikana.
To 14-16, talous- ja sosiaalihistorian sh
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Kandidaatin tutkielma on rajattu kirjallinen opinnäyte. Siinä opiskelijan tulee osoittaa perehtyneisyyttä tieteelliseen ajatteluun ja ajattelun soveltamiseen sekä kykyä käsitellä yhteiskuntatieteellisiä ongelmia. Opinnäytteessä on osoitettava suomen tai ruotsin kielen taitoa ja perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan.
Proseminaari
Kandidaatin tutkielman suositeltava pituus on 15–25 sivua, mutta tutkimuksen luonteen mukaan se voi olla hieman laajempikin (noin 30 sivua). Kandidaatin tutkielma laaditaan pääsääntöisesti aineopintojen proseminaarin tai muun soveltuvan kurssin yhteydessä. Opiskelija voi erityisestä syystä kirjoittaa tutkielmansa myös vastuuopettajan kanssa sovittavan muun kirjallisen tai empiirisen aineiston pohjalta. Tutkielman laatimisprosessi kokonaisuutena muodostaa pääsääntöisesti kypsyysnäytteen. Perehtyneisyyden tutkielman alaan toteaa tarkastaja. Opiskelijan suomen tai ruotsin kielen taidon toteaa kyseisen kielen opettaja tutkielman kielen tarkistamisen yhteydessä.
Mikäli suomen- tai ruotsinkielisen koulusivistyksen saaneen opiskelijan perehtyneisyyttä tutkielman alaan tai suomen tai ruotsin kielen taitoa ei ole todettu tutkielman laatimisprosessin yhteydessä, opiskelijan tulee kirjoittaa kypsyysnäyte suomen tai ruotsin kielellä. Kypsyysnäytteeksi kirjoitetaan aine, jonka aiheen antaa tutkielman tarkastaja. Aineen tarkastaa suomen tai ruotsin kielen opettaja sekä tutkielman tarkastaja. Kypsyysnäyte on kirjoitettava ennen tutkielman arvostelua. Aine kirjoitetaan yhteiskuntahistorian tenttitilaisuudessa.
Tavoitteena on, että kandidaatintutkielma valmistuu proseminaarin jälkeisen neljännen periodin aikana. Tämän työn tukemiseksi proseminaariryhmä kokoontuu muutaman kerran proseminaarin jälkeen.
Kandidaatintutkielman tarkastukseen jättäminen webOodissa
Valmis tutkielma jätetään pääsääntöisesti seminaarin pitäjälle viimeistään seminaarin päättymistä seuraavan opetusperiodin kuluessa. Perustellusta syystä tutkielman voi jättää vastuuopettajan kanssa sovittavan määräajan kuluessa. Samalla kun opiskelija jättää tutkielmansa arvosteltavaksi, hänen on tehtävä ilmoittautuminen WebOodiin. WebOodi ei hyväksy ilmoittautumista, jos äidinkielen lehtori ei ole katsonut opiskelijan kielen hallintaa riittäväksi eikä suoritusta ole rekisteröity.
Kandidaatin tutkielma osana kandidaatin tutkintoa: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tuteko/kandi.htm
Laajuus: Op: 85 Ov: 52
Opintokokonaisuusmerkinnät ja siirtymäkauteen liittyvät tiedustelut poliittisen historian maisteriopintojen osalta: prof. Marjatta Rahikainen tai prof. Pauli Kettunen
Noutaessaan opintokokonaisuusmerkintää opiskelijalla tulee olla opintorekisteriote sekä valmiiksi täytetty opintokokonaisuuslomake, jota saa täyttöohjeineen kansliasta.
Luentokurssien rästitentit 2007-8: linkki tulee tähän
Pauli Kettunen/Marjatta Rahikainen
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Opintojakso perehdyttää menneisyyden läsnäoloon yhteiskunnallisessa todellisuudessa. Tavoitteena on selvittää monipuolisesti menneisyyden läsnäolon eri foorumeja ja vaikutuksia yhteiskunnassa. Suhde menneisyyteen on osa poliittista kulttuuria, jossa julkinen, kollektiivinen ja yksityinen kietoutuvat yhteen. Traditiot, rituaalit ja monumentit ovat siten muistin politiikkaa. Menneisyyden läsnäolo kulttuurituotteissa on myös osa historiataloutta – työstettävistä traumoista ja nostalgiasta on tullut markkinoitavia hyödykkeitä.
Tiedekuntatentti tai korvaava kurssi.
HUOM. LUETUT KIRJAT ON AINA MAINITTAVA TENTTI-ILMOITTAUTUMISESSA!
Tue 12–14, U37 ls. ATTENTION! Lecture cancealled on 22.1.2008. Course program on lecturer's home page.
Course explores the key theoretical concepts and presents empirical research examples. Lecturer is currently developing a research project “Historical Consciousness in Finland” and the course participants will have a chance to influence and be part of the project planning and finalisation of the research plan. Course will consist of lectures, group work, discussions, written assignments of the participants. It is possible that the participants can also form a test group for the Historical Consciousness in Finland pilot sample.
3 credits: lectures and write-ups (lectures 1-9)
+ 1 credit: group work participation
+ 1 credit: max five page essay on a theme given in the beginning of the course
Kirjalliset tehtävät saa halutessaan kirjoittaa kotimaisilla kielillä.
Laajuus: Op: 15 Ov: 9
Tiedekuntatentissä kohta kerrallaan. Ohjeita erityisesti klassikkojen lukemiseen voi tiedustella tentaattorilta.
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Opintojaksossa perehdytään historiantutkimuksen ja yhteiskuntatieteiden kehityksen kannalta merkittävien klassikoiden tulkintoihin valtiosta, politiikasta, yhteiskunnasta ja yhteiskunnallisista järjestelmistä. Klassikoiden alkutekstejä luetaan sekä oman aikansa taustaa vasten että koko ajan pohtien heidän tulkintojensa merkitystä historiantutkimuksen ja muiden yhteiskuntatieteiden kehitykselle.
Tiedekuntatentissä yhteensä kuusi kirjaa.
HUOM! Vanhan tutkintoasetuksen mukaan opiskelevien on suoritettava sekä Arendtin että Popperin teokset (yhteensä 7 kirjaa). Se vastaa 4ov, muuten tästä opintojaksosta tulee vain 5op/3ov.
HUOM. LUETUT KIRJAT ON AINA MAINITTAVA TENTTI-ILMOITTAUTUMISESSA!
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Opintojakson tavoitteena on opiskelijan oman tieteenalan oppihistoriallisen asiantuntemuksen syventäminen ja metodologisten valmiuksien vahvistaminen. Opintojaksossa perehdytään laajasti 1800- ja 1900-luvun kansainvälisen ja suomalaisen historiantutkimuksen merkittävimpiin traditioihin, tutkimussuuntauksiin ja lähestymistapoihin.
HUOM. LUETUT KIRJAT ON AINA MAINITTAVA TENTTI-ILMOITTAUTUMISESSA!
To ja pe 10–12, U35 ls.
Yhteiskuntahistoriallisen näkökulman kehitys historiantutkimuksessa erityisesti 20. vuosisadalla.
Luentopäiväkirja ja sitä täydentävä essee erikseen ilmoitettavasta teemasta.
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Opintojakso auttaa syventämään käsitystä historiantutkimuksen teoreettisista ja metodologisista perusteista. Samalla tulee vahvasti esille näiden perusteiden jatkuva kiistanalaisuus. Jaksossa perehdytään erilaisia lähestymistapoja edustavien tutkijoiden teoreettisiin ja metodologisiin kehittelyihin.
HUOM. LUETUT KIRJAT ON AINA MAINITTAVA TENTTI-ILMOITTAUTUMISESSA!
To 10–12 U35ls ja pe 10–12 PR Aud XIV.
Luentosarjalla käsitellään sellaisia historiateoreettisen keskustelun kysymyksiä, jotka ovat virinneet äskettäin ja ovat selvästi vielä ”auki” tai ”auenneet” uudelleen, esimerkiksi arkipäivän historia, kielellinen käänne, mikrohistoria, Michel Foucault’n historiat, historia ja omaelämänkerta, uusimmat ”metodikirjat”.
Laaja, pohdiskeleva luentopäiväkirja ja sitä täydentävä essee, jossa verrataan kahta keskeistä historiantutkimuksen “metoditeosta”.
Laajuus:
10 op, sisältää HOPS 1 op / 6 ov
Tutkimuskurssin tarkoituksena on opiskelijan graduprosessin käynnistäminen. Sen jälkeen työskentely jatkuu kaksi lukukautta kestävässä graduseminaarissa. Tutkimuskurssilla omaa tutkimustyötä lähestytään kahdesta näkökulmasta: yhtäältä perehdytään valitun aihepiirin metodologiseen kirjallisuuteen ja toisaalta raivataan tilaa omalle tutkimukselle aihepiiriä koskevan tai sitä lähellä olevan aikaisemman tutkimuksen kritiikin avulla. Kurssi toteutetaan monimuoto-opetuksena, johon kuuluvat valmistava tentti, perusteelliset ohjauskeskustelut, opettajan luennot, kirjallisuuden lukemista, opiskelijoiden laatimat seminaarityöt ja opponoinnit, seminaaripäiväkirja ja palautekeskustelu.
Laajuus: Op: 2 Ov: 1
Tutkimuskurssin ensimmäinen ohjauskeskustelu käydään ennen tutkimusseminaarin alkamista. Kurssille aikovan on ilmoittauduttava opettajalle ohjauskeskustelun järjestämiseksi. Ilmoittautumisaika ilmenee kunkin lukukauden kurssin sivulta. Koska tutkimuskurssin tarkoituksena on graduprosessin käynnistäminen ja kurssilla tehtävät metodiset harjoitukset kytketään gradun aihepiiriin, opiskelijan on syytä miettiä aihettaan (tai vähintään aihepiiriä, josta on kiinnostunut) ennen ohjauskeskusteluun tuloaan. Tulevan gradun aihepiiristä riippuu myös tutkimuskurssilla (syys- tai lokakuun tiedekuntatentissä) suoritettava kohdan 16.2 kirjallisuus, josta sovitaan ohjauskeskustelussa. HUOM. Vanhan tutkintoasetuksen mukaan opiskelevien ei tarvitse suorittaa kirjatenttiä 16.2, mutta ohjauskeskustelu on kaikille pakollinen.
Varataan poliittisen historian toimistosta aika tutkimuskurssia ohjaavan professorin vastanotolle (prof. Pauli Kettunen) tai suoraan professorilta (prof. Marjatta Rahikainen). Ohjauskeskustelussa aloitetaan graduprosessi ja sovitaan kohdassa 16.2 tentittävästä kirjallisuudesta.
Laitostentti tai tiedekuntatentti. Valinnaisesta kirjallisuudesta valitaan yksi graduaiheen kannalta kiinnostava kirja. Teoksesta sovitaan ohjauskeskustelussa professorin kanssa.
Tentti suoritetaan tutkimusseminaariin (oj 16.3) osallistumista edeltävän periodin aikana tai ensimmäisessä mahdollisessa tilaisuudessa kurssin alettua. Tenttiä ennen on kuitenkin käytävä ohjauskeskustelussa (oj 16.1).
HUOM! Tentti-ilmoittautumisen lisätiedoissa on kerrottava, kumman professorin tutkimusseminaariin on osallistumassa.
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Opintojaksot 12 ja 16.1 ja 16.2.
Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn, oma seminaaripaperi, toisen paperin opponointi sekä opimispäiväkirja.
Ke 16-18, polhis sh
Seminaariin aikovia pyydetään ottamaan yhteyttä opettajaan 15.12.2007 mennessä ja kertomaan gradun aihepiiriä koskevista intresseistään.
Oj 16.1. HUOM. Kaikkien aineopintoihin kuuluvien metodiopintojen on oltava suoritettuina ennen tutkimusseminaaria.
Tutkimusseminaarin alussa on luento-osuus, jonka tarkoituksena on perehdyttää käytännöistä lähtien historiantutkimuksen metodeihin sekä pro gradu-tutkielman laatimiseen työprosessina. Opiskelija laatii seminaarityön, joka sisältää oman aiheen aikaisemman tutkimuksen kritiikin, omaan työhön soveltuvien metodien tarkastelun sekä oman tutkimuksen alustavien tavoitteiden esittelyn. Lisäksi opiskelija kirjoittaa kurssipäiväkirjan.
To 14-16, polhis sh
16.1 Tutkimuskurssin ohjauskeskustelu
Tutkimusseminaarin alussa on luento-osuus, jonka tarkoituksena on perehdyttää käytännöistä lähtien historiantutkimuksen metodeihin sekä pro gradu-tutkielman laatimiseen työprosessina. Opiskelija laatii seminaarityön, joka sisältää oman aiheen aikaisemman tutkimuksen kritiikin, omaan työhön soveltuvien metodien tarkastelun sekä oman tutkimuksen alustavien tavoitteiden esittelyn. Lisäksi opiskelija kirjoittaa oppimispäiväkirjan.
Laajuus:
10 op, sisältää HOPS 2 op
Kaksi lukukautta kestävä graduseminaari (I–II) on tarkoitettu pro gradu-tutkielman kirjoittamisen tukemiseen. Ensimmäisen lukukauden aikana opiskelija laatii ja puolustaa seminaarissa tutkimussuunnitelmaansa sekä toimii opponenttina. Toisen lukukauden aikana hän pitää seminaarissa esitelmän, jonka on oltava myös muodolliset vaatimukset täyttävä tekstinäyte, esimerkiksi tulevan gradun yksi luku. Lisäksi opiskelija toimii opponenttina. Tavoitteena on, että gradu valmistuu toisen lukukauden aikana tai viimeistään seuraavan lukukauden alussa.
Opintojakso 16.3.
Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn, oma seminaaripaperi, toisen paperin opponointi.
Ti 14-16, polhis sh
Oj 16
Ensimmäiseen kokoontumiseen osallistuminen on ohjelman suunnittelun takia välttämätöntä. Seminaarin aikana opiskelija laatii pro gradu-työnsä tutkimussuunnitelman ja toimii yhden suunnitelman pääopponenttina ja toisen suunnistelman kakkosopponenttina. Tarkempi ohjelma sovitaan seminaarin alussa.
Kurssin kotisivu ja ohjelma:http://www.valt.helsinki.fi/blogs/rahikain/opetus.htm
Ryhmä A. ke 14-16 tai ryhmä B. ke 16-18, poliittisen historian sh.
Kevään 2007 tutkimuskurssin ryhmään I kuuluneita pyydetään ilmoittautumaan syksyn 2007 seminaariryhmään A ja ryhmään II kuuluneita vastaavasti seminaariryhmään B.
Ryhmä A. ke 14–16 ja ryhmä B. to 12–14, polhis sh
Ti 14–16, polhis sh
Oj 17: Seminaari I
Ensimmäiseen kokoontumiseen osallistuminen on ohjelman suunnittelun takia välttämätöntä. Seminaarin aikana opiskelija esittelee pro gradu-tutkielmastaan yhden valmiin luvun (ohjepituus 12–15 s.) ja toimii yhden työn pääopponenttina ja toisen työn kakkosopponenttina. Tarkempi ohjelma sovitaan seminaarin alussa.
Laajuus: Op: 40 Ov: 20
Ilmoittautuminen ja lisätiedot: erkki.vasara@helsinki.fi
Graduseminaarivaiheen ohittaneet opiskelijat, jotka kaipaavat lisäohjausta viivästyneen opinnäytteensä loppuunsaattamiseen.
Henkilökohtainen ohjaus ja gradun käsikirjoituksen kommentointi.
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
i) laitoksen järjestämä työharjoittelu tai vastaava työtodistuksella osoitettu työkokemus (muun kuin laitoksen rahoittaman työharjoittelun hyväksyy professori)
ii) tutorial eli työskentely pienryhmäohjaajana, harjoitusmestarina tai lukupiirien vetäjänä;
iii) kirjatentti oman tutkimusaiheen metodi- ja tutkimuskirjallisuudesta, josta sovitaan pro gradu -tutkielman ohjaajan kanssa
ERASMUS-HARJOITTELIJAVAIHTO
Erasmus-harjoittelijavaihto on uusi kesällä 2007 käynnistynyt työharjoitteluohjelma Euroopassa. Harjoittelun tulee kuulua opintoihin joko pakollisena tai vapaaehtoisena osana, ja se voi kestää 3-12 kuukautta.
Erasmus-harjoittelupaikaksi soveltuvat yritykset, yksityiset ja julkiset organisaatiot EU- ja ETA-maissa sekä Turkissa. Harjoittelupaikaksi eivät kuitenkaan sovi EU-organisaatiot, EU-ohjelmia hallinnoivat organisaatiot tai opiskelijan kotimaan suurlähetystöt ulkomailla.
Vaihtoon lähtevät harjoittelijat voivat saada Erasmus-apurahan, joka kattaa osan harjoittelun kustannuksista.
Erasmus-harjoitteluvaihdosta on nyt tehty päätös, ja apurahat ovat tulleet hakuun. Hakuinformaatiota saa alla olevasta osoittesta
Helsingin yliopiston RekryForumilla julkaistaan ilmoituksia täysrahoitteisista harjoittelupaikoista, joissa työnantaja maksaa koko palkan: http://erinys.it.helsinki.fi/rekry/rekryforum/
Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn kautta voi hakea harjoittelurahoitusta ulkomaille: http://www.cimo.fi
Harjoittelumäärärahojen haku on 15.11.2007-14.12.2007.
HUOM. Tämä haun ulkopuoliseen harjoittelutukeen ei laitoksella ole mahdollisuutta.
Hakukelpoisia ovat ne opiskelijat, jotka ovat suorittaneet poliittisen historian tai talous- ja sosiaalihistorian aineopinnot sekä 15op/9ov maisteriopintoja. Siirtymäkauden jälkeen (2008-09 alkaen) on harjoittelun ehtona kandidaatin tutkinto + 15op maisteriopintoja.
Harjoittelumäärärahat arvotaan kriteerit täyttävien hakijoiden kesken. 17.12.2007 suoritetun arvonnan tulokset ovat nähtävillä seuraavasta osoitteesta http://www.valt.helsinki.fi/blogs/akahonen/opetus.htm
Poliittisen historian ja talous- ja sosiaalihistorian harjoittelurahoitusta vuodeksi 2008 haetaan viimeistään 14.12.2007. Tarjolla on rahoitus kahden kuukauden harjoitteluun, opiskelijoiden tarkka määrä selviää tiedekunnan rahanjakopäätöksen jälkeen joulukuussa (vuonna 2008 tarjolla on 11+3 paikkaa).
Harjoittelurahoituksen saajat arvotaan sen jälkeen, kun paikkojen määrä on varmistunut. Arvontaan voivat osallistua opiskelijat, joilla on suoritettuna aineopinnot ja sen lisäksi 15op/9ov maisteriopintoja. Siirtymäkauden jälkeen (2008-09 alkaen) on harjoittelun ehtona kandidaatin tutkinto + 15op maisteriopintoja.
Harjoitteluun valitut opiskelijat hakevat itse työpaikkansa sen jälkeen, kun ovat saaneet tiedon valinnastaan. Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijoille suunnatut työpaikkatarjoukset ovat selattavissa verkossa osoitteessa http://www.valt.helsinki.fi/blogs/rekry-ilmo/. Mahdollisia harjoittelupaikkoja voi itse tiedustella muualtakin, laitos päättää kuitenkin niiden soveltuvuudesta.
Laitos korvaa työpaikalle kahden kuukauden palkkakulut, mutta suurin osa paikkatarjouksen tehneistä tahoista on lupautunut maksamaan itse kolmannen kuukauden. Jos työpaikka ei tarjoa lisäkuukautta, on jakso kahden kuukauden mittainen.
Harjoittelun päätteeksi opiskelijan on laadittava laitokselle 2-3 sivun vapaamuotoinen raportti työskentelystään ja siitä saa 5op/3ov. Harjoittelijan palkka on vähintään 930€ kuukaudessa (vuoden 2007 tieto).
Harjoittelusta kiinnostuneiden on toimitettava hakemus tohtoriassistentti Aappo Kähöselle (Yhteiskuntahistorian laitos, 2.krs.) viimeistään 14.12.2007. Hakemus tehdään erillisellä lomakkeella, joita saa oppiaineiden toimistoista 15.11.2007 alkaen. Liitteeksi laitetaan opintorekisteriote (itse tulostettu käy), jossa tulee näkyä aineopintojen kokonaisuusmerkintä. Suoritukset ruksataan ov-muotoon, jos opiskelee ’vanhan’ tutkinnon mukaan.
Kaikki maisteriopintosuoritukset, jotka on tehty 14.12. mennessä hyväksiluetaan, vaikka eivät olisi vielä rekisterissä (siltä osin voi täydentää myöhemmin sopimuksen mukaan).
HUOM. Osallistuminen harjoittelumäärärahan arvontaan edellyttää huolellisesti täytettyä hakemusta ja ajoissa hoidettua aineopintojen kokonaisuusmerkintää. Aineopintokokonaisuus on syytä rekisteröidä hyvissä ajoin syksyllä, jottei synny äkillistä ruuhkaa.
Practical Training as Part of Studies
A degree student of the department of social science history has the possibility to complete an internship as part of her/his studies and to apply for a grant from her/his department to cover the internship costs.
Participation in the lottery of the grants is possible when the intermediate studies and 15 credits of master's studies are completed.
The deadline for applications is December 14, 2007. For additional information please contact Aappo Kähönen.
Laajuus: Op: 120
Opintokokonaisuusmerkinnät ja siirtymäkauteen liittyvät tiedustelut talous- ja sosiaalihistorian maisteriopintojen osalta: prof. Susanna Fellman tai prof. Matti Peltonen.
Noutaessaan opintokokonaisuusmerkintää opiskelijalla tulee olla opintorekisteriote sekä valmiiksi täytetty opintokokonaisuuslomake, jota saa täyttöohjeineen kansliasta.
Luentokurssien rästitentit:
prof. Susanna Fellman/ prof. Matti Peltonen.
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Tavoitteena on perehtyä laajasti historiantutkimuksen historiaan yhteiskuntahistoriallisesta näkökulmasta. Kohteena ovat sekä suomalainen että kansainvälinen tutkimustraditio ajallisen pääpainon ollessa kehityksessä 1800-luvun lopulta eteenpäin.
Tiedekuntatentti tai korvaava kurssi
To ja pe 10–12, U35 ls.
Yhteiskuntahistoriallisen näkökulman kehitys historiantutkimuksessa erityisesti 20. vuosisadalla.
Luentopäiväkirja ja sitä täydentävä essee erikseen ilmoitettavasta teemasta.
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Tavoitteena on perehtyä ajankohtaisiin historiateorian keskusteluihin, pohtia uusia tutkimusvirtauksia talous- ja sosiaalihistorian piirissä ja uusia yhteyksiä historiantutkimuksen ja muiden yhteiskuntatieteiden välillä.
Tiedekuntatentti tai korvaava kurssi.
To 10–12 U35ls ja pe 10–12 PR Aud XIV.
Luentosarjalla käsitellään sellaisia historiateoreettisen keskustelun kysymyksiä, jotka ovat virinneet äskettäin ja ovat selvästi vielä ”auki” tai ”auenneet” uudelleen, esimerkiksi arkipäivän historia, kielellinen käänne, mikrohistoria, Michel Foucault’n historiat, historia ja omaelämänkerta, uusimmat ”metodikirjat”.
Laaja, pohdiskeleva luentopäiväkirja ja sitä täydentävä essee, jossa verrataan kahta keskeistä historiantutkimuksen “metoditeosta”.
Laajuus: Op: 10 Ov: 5
Kurssin tarkoituksena on perehdyttää modernin yhteiskuntahistorian metodologisiin lähtökohtiin ja niistä käytävään keskusteluun, esitellä eri tutkimussuuntauksissa käytettyjä kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia metodeja ja käytännön esimerkkien ja harjoitusten avulla opastaa niiden käyttämiseen.
Tilastotieteen johdantokurssi. Kvantitatiivisten menetelmien kurssille suositellaan tutustumista johonkin tilasto- tai taulukkolaskentaohjelmaan etukäteen.
Aktiivinen osallistuminen kurssille ja harjoitustehtävien hyväksytty suorittaminen. Tutkimusmenetelmäkurssi kestää neljä periodia siten, että syksyllä painotetaan kvalitatiivisia ja keväällä kvantitatiivisia menetelmiä.
Ke 10–12 (syksy), to 12–14 (kevät), talous- ja sosiaalishistorian seminaarihuone
Talous- ja sosiaalihistorian opiskelijat, jotka ovat suorittaneet proseminaarin ja suunnitelleet alustavasti graduaiheensa. Tilastotieteen johdantokurssi tulee olla suoritettuna (tai suorittaa kurssin aikana). On suositeltavaa, että viimeistään kurssin aikana tutustutaan Atlas/ti -ohjelmaan ja johonkin tilasto- tai taulukkolaskentaohjelmaan.
Kurssi on suositeltava myös niille, jotka ovat suorittaneet vanhojen tutkintovaatimusten mukaiset tutkimusmenetelmäkurssit aineopinnoissa. He voivat tosin halutessaan sopia suorittavansa muita pro gradu -työn tekemisen kannalta relevantteja menetelmäkursseja tämän sijaan.
Kurssin tarkoituksena on perehdyttää modernin yhteiskuntahistorian metodologisiin lähtökohtiin ja niistä käytävään keskusteluun. Se on teemaseminaarityyppinen, jossa metodikirjallisuuden, luentojen, ryhmätöiden sekä käytännön harjoittelun avulla opitaan talous- ja sosiaalihistorian menetelmiä sekä syvennytään oppiaineen kannalta keskeisiin käyttötapoihin. Kurssiin sisältyy atk-pohjaisten analyysiohjelmien käytännön harjoittelua.
Aktiivinen osallistuminen kurssille ja harjoitustehtävien hyväksytty suorittaminen. Tutkimusmenetelmäkurssi kestää neljä periodia siten, että syksyllä painotetaan kvalitatiivisia ja keväällä kvantitatiivisia menetelmiä.
Opintojakso toteutetaan torstaina 17.4.2008 kello 9.00–17.15 ja perjantaina 18.4.2008 2008 kello 9.15–16.00 luentosalissa 116, Siltavuorenpenger 10. Kurssilla käytetäään BSCW-oppimisalustaa, johon opiskelijat kutsutaan ilmoittautumisen jälkeen. Kurssi-ilmoittautuminen tehdään WebOodissa. Ilmoittautumisaika päättyy 31.3.2008.
Opettajina toimivat Anna-Maija Castrén, Ylva Hasselberg, Antti Häkkinen, Jan-Erik Johanson ja Kirsti Kuusterä. Opintojakson organisoinnista vastaavat VTM Laura Ekholm (puhelin 191 24900 tai sähköposti laura.k.ekholm AT helsinki.fi) ja VTT Jaana Laine (puhelin 191 24962 tai sähköposti jaana.laine AT helsinki.fi).
Opintojakso on tarkoitettu ensisijaisesti yhteiskuntahistorian laitoksen jatko-opiskelijoille ja graduvaiheessa oleville perustutkinto-opiskelijoille. Opintojaksoon voivat osallistua myös opiskelijat, jotka eivät vielä ole käyttäneet verkostotutkimusta omassa työssään. Työpajaan otetaan enintään 15 opiskelijaa.
Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat verkostoanalyysin perusteisiin ja pohtia sen erilaisia käyttötapoja ja -mahdollisuuksia historiatutkimuksessa. Opintojakso tarjoaa opastusta ja neuvoja verkostoanalyysin soveltamisessa opiskelijoille, jotka opinnäytetyössään käyttävät tai tulevat käyttämään tutkimusaineistona sosiaalisia, poliittisia tai taloudellisia suhdeverkostoja. Verkostoanalyysia jo käyttävien opiskelijoiden on mahdollista saada kommentteja ja ohjeita työnsä edistämiseksi.
Opintojakson tarkoituksena on perehdyttää verkostotutkimuksen käyttöön yhteiskuntahistoriallisessa tutkimuksessa. Opintojakso toteutetaan työpajana, jossa korostuu osallistujien omien aineistojen perusteella käytävät keskustelut ja analyysivaihtoehtojen arviointi. Omaa tutkimustaan esittelevät opiskelijat voivat käyttää alustuksessaan myös ruotsin- tai englanninkieltä.
Ennen opintojakson alkua opiskelijoiden on luettava kaksi artikkelia.
Ensimmäinen artikkeli on
Toinen artikkeli on
Lisäksi opiskelijoiden on perehdyttävä verkostoanalyysin peruskäsitteisiin tutustumalla kirjaan
OHJELMA
Torstai 17.4.2008, luentosali 116, Siltavuorenpenger 10
Perjantai 18.4.2008, luentosali 116, Siltavuorenpenger 10
Opintojakson voi suorittaa kahdella eri tavalla.
Laajuus: Op: 20/10 Ov: 12 - 16
Yleinen linja:
Valitaan neljä seuraavista. Kohdat suoritetaan tiedekuntatentissä tai vastaavalla kurssilla paitsi kohta 16.9, joka suoritetaan esseellä.
Opettajalinja:
Valitaan kaksi alakohtaa.(10 op)
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Tavoitteena on perehtyä laajasti agraarisen Suomen kehitykseen ja sen eurooppalaiseen taustaan, sekä tuoda esille maaseudun kehityksen tärkeät vaiheet ja tekijät, jotka ovat muuttaneet aivan viime vuosikymmeniin saakka keskeisenä elinkeinona säilynyttä tuotannonalaa. Lisäksi esille tulevat suomalaisen maatalouskehityksen erityispiirteet, maa- ja metsätalouden tiivis yhteys sekä valtion voimakas ohjaava rooli.
Tiedekuntatentti tai korvaava kurssi.
HUOM. LUETUT KIRJAT ON AINA MAINITTAVA TENTTI-ILMOITTAUTUMISESSA!
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Opintojakson tavoitteena on syventää tietämystä maailman pitkän aikavälin taloudellisesta kehityksestä, eri maanosien taloudellisesta menestyksestä eri aikoina sekä globalisaation juurista. Lisäksi opitaan ymmärtämään taloudellisen kasvun ja globalisaation vaikutuksia hyvinvointiin, elintasoon ja reaalipalkkakehitykseen eri maissa sekä kansainvälisiin työvoima-, pääoma- ja kauppavirtoihin.
Tiedekuntatentti tai korvaava kurssi.
HUOM. LUETUT KIRJAT ON AINA MAINITTAVA TENTTI-ILMOITTAUTUMISESSA!
Ma 16–18, PR sali 12.
Luennolla avataan globalisaation käsite ja tehdään se empiiriselle tutkimukselle käyttökelpoiseksi. Keskustelua käydään globalisaation "aalloista" tai "muodoista" sekä eri alojen globalisaation ensi ilmentymisistä maailmanhistoriassa. Erityishuomio kiinnitetään 1850-luvulta alkaneeseen ja toisen maailmansodan jälkeen nopeutuneeseen globaaliin hallintaan ja sen vaikutuksiin esimerkiksi kansainvälisiin suhteisiin ja teollisuuden kehitykseen. Lopulta voidaan hahmotella syntymässä olevan "globaalin yhteiskunnan" rakenneperiaatteita.
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Tavoitteena on antaa lähtökohtia väestötutkimuksen nykyisiin tutkimusongelmiin. Kohdassa syvennytään eräisiin keskeisiin väestöilmiöihin: väestön liikkuvuuden ja väestörakenteen muutoksen aiheuttamiin seurauksiin, sukupolvikysymyksiin ja tyypillisen epätavallisiin perhemuotoihin.
Tiedekuntatentti tai korvaava kurssi.
HUOM. LUETUT KIRJAT ON AINA MAINITTAVA TENTTI-ILMOITTAUTUMISESSA!
Ke 12-14, U37ls.
Kurssilla käsitellään eurooppalaisen perheen historiaa aika laajasta näkökulmasta, jolloin tarkastellaan myös ruraalin perheen toimeentulostrategioita ja perheenjäsenten erilaista roolia eri perhemuodoissa. Luentosarjassa näkyy myös vertaileva näkökulma. Eurooppalaisten sosiaalistuminen ja yhteisön muodostus tuodaan esiin esimerkkien kautta.
Tue 12-14 and Thu 14-16, M11 lecture room 4.
Arranged with Aleksanteri institute. Link for updated information and WebOodi registration: http://www.helsinki.fi/aleksanteri/english/ecebb/ecebb_coursedescriptions_07_08/miklossy_formation.htm
For further information, please contact the organiser of the course, Katalin Miklóssy (e-mail: katalin.miklossy(at)helsinki.fi )
The course is based on a multidisciplinary approach where scholars of history, sociology, cultural and religious studies shall provide their analysis of the emergence and various forms of civil society during state socialism. The main purpose is to offer a more sophisticated and multileveled perception of the relation between power and society, hence, a revisited image of the prevalent static conception of the communist system itself.
Schedule and topics: (final titles of the lectures will be announced in August!)
4.9. Katalin Miklóssy: Introduction: Socialist Era Reconsidered
6.9. Suvi Salmenniemi: Theory of Civil Society
11.9. Katalin Miklóssy: Emergence of the Second Society
13.9. Viktor Pál: Influence of the Environmentalist Movements
18.9. Jouni Järvinen: Dissidence
20.9. Markku Kangaspuro: The Elbow Room of Civil Society in the Soviet Union
25.9. Mila Oiva: Cultural movements
27.9. Sylvia Raulo: Church and Society
2.10. Katalin Miklóssy: Minority Status as special scope for action
4.10. Katalin Miklóssy: Orthodox Responses
9.10. Katalin Miklóssy: Conclusion: Civil Society as a dynamic of Change in State Socialism
11.10. FINAL EXAM
Esseen saa halutessaan kirjoittaa suomeksi.
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Tavoitteena on syventää käsitystä talouskasvusta ja sen syistä. Lisäksi perehdytään taloudellisiin kriiseihin, erityisesti 1930-luvun lamaan, ja sota- ja säännöstelytalouden erityispiirteisiin, sekä niiden pitkän aikavälin vaikutuksiin.
Tiedekuntatentti tai korvaava kurssi.
HUOM. LUETUT KIRJAT ON AINA MAINITTAVA TENTTI-ILMOITTAUTUMISESSA!
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Tavoitteena on antaa näkökulmia työn historiallisiin muotoihin sekä käsitteen teoreettisiin lähtökohtiin. Kohdassa syvennytään työmarkkinoiden toimintamekanismeihin, sukupuolittuneiden työmarkkinoiden historiaan sekä lasten työnteon muotoihin ja merkityksiin.
Tiedekuntatentti tai korvaava kurssi.
HUOM. LUETUT KIRJAT ON AINA MAINITTAVA TENTTI-ILMOITTAUTUMISESSA!
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Tavoitteena on antaa näkökulmia eriarvoisuuden ongelmiin. Kohdassa syvennytään köyhyyden historiallisiin esiintymismuotoihin, sille eri aikoina annettuihin merkityksiin ja sen poistamista tavoitteleviin yhteiskuntapoliittisiin ohjelmiin. Näkökulmat ovat sekä kansallisia että kansainvälisiä.
Tiedekuntatentti tai korvaava kurssi.
HUOM. LUETUT KIRJAT ON AINA MAINITTAVA TENTTI-ILMOITTAUTUMISESSA!
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Tavoitteena on syventää ja laajentaa ymmärrystä yritysten kehityksestä ja toiminnasta viimeisten sadanviidenkymmenen vuoden aikana. Erityisesti tarkastellaan yritysten kansainvälistymistä ja toimintaa globaalissa maailmassa, institutionaalisten ja kulttuuristen tekijöiden vaikutusta yrityksiin sekä niiden organisaatioon ja toimintaan. Lisäksi pohditaan yritysorganisaatio- ja johtamismallien leviämistä maasta toiseen.
Tiedekuntatentti tai korvaava kurssi.
HUOM. LUETUT KIRJAT ON AINA MAINITTAVA TENTTI-ILMOITTAUTUMISESSA!
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Tavoitteena on perehtyä keskeisiin sukupuolihistorian kysymyksiin ottamalla huomioon yhteiskunnalliset hierarkiat, luokat ja ryhmät. Tarkastelemalla ajassa liikkuvia useita yhteiskunnallisia kategorioita samanaikaisesti (sukupuoli, luokka, kansallisuus) opitaan suhtautumaan kriittisesti yksinkertaistaviin yhtenäistulkintoihin. Lisäksi tutustutaan sukupuolen katvealueita koskevaan tutkimukseen.
Tiedekuntatentti, essee tai korvaava kurssi.
HUOM. LUETUT KIRJAT ON AINA MAINITTAVA TENTTI-ILMOITTAUTUMISESSA!
To 14–16 ja pe 12–14, U37 ls
Luentosarjassa tarkastellaan sukupuolten välistä vallan epätasapainoa perehtymällä sukupuolen ja vallan kytköksiin Suomen 1900-luvun historiassa. Luennoilla jäljitetään erilaisten tapaustutkimusten avulla konkreettisia sukupuolivallan mekanismeja, joilla naisia ja miehiä on asetettu eriarvoisiin asemiin poliittisessa ja taloudellisessa vallan käytössä. Sukupuolittunutta valtaa tarkastellaan mm. kotitalouden, työn ja politiikan kentillä.
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Tavoitteena on perehtyä suomalaista yhteiskuntaa syvällisesti kartoittaviin tutkimuksiin, jotka edustavat erilaisia teoreettisia lähestymistapoja ja niiden sovelluksia empiirisiin aineistoihin.
Noin 20 sivuinen essee tai korvaava kurssi.
Vastuuhenkilö: prof. Matti Peltonen
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Tavoitteena on perehtyä ympäristöhistorian klassisiin kysymyksiin, esimerkiksi ilmaston ja kulttuurin vuorovaikutuksen historiaan. Toisaalta tutustutaan uudempiin kiinnostuksen kohteisiin, kuten ympäristökysymyksiin urbaanissa kontekstissa. Tarkastelutaso on sekä globaali että paikallinen. Lisäksi pohditaan ympäristöhistorian teoreettisia lähtökohtia.
Tiedekuntatentti tai korvaava kurssi.
HUOM. LUETUT KIRJAT ON AINA MAINITTAVA TENTTI-ILMOITTAUTUMISESSA!
Ke 16-18 ja to 14-16, U37 ls.
Yhteiskuntahistoria oj 6
Talous- ja sosiaalihistoria oj 9.2, oj. 16.10
Muissa oppiaineissa sopimuksen mukaan
Kaupungissa kotitaloudet, yhteiskunta ja ympäristö muodostavat kokonaisuuden, joka on jatkuvassa muutoksessa. Viimeisten 150 vuoden aikana Helsinki on läpikäynyt perusteellisia muutoksia ja tulevaisuus tuo mukanaan uusia haasteita. Kurssin tavoitteena on antaa konkreettisten esimerkkien avulla kokonaiskuva siitä, miten pääkaupunkimme on muuttunut ja mihin suuntiin kehitys saattaa kulkea tulevaisuudessa. Pääkaupunkia tarkastellaan helsinkiläisten kotitalouksien, yhteiskunnan ja ympäristön näkökulmista dynaamisena kokonaisuutena perehtyen eri aikakausien ominaispiirteisiin, ongelmiin ja ratkaisuvaihtoehtoihin. Kurssi yhdistää yhteiskuntahistorian sekä ympäristöhistorian ja -politiikan lähestymistapoja.
Kurssi suoritetaan luentopäiväkirjan ja lyhyiden kirjoitelmien avulla. Kurssin voi suorittaa kätevästi myös laajempana pienimuotoisella tutkielmalla.
Laajuus: Op: 20 Ov: 11 - 12
Laajuus: Op: 10 Ov: 5
Tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijaa tieteelliseen ajatteluun ja esitystapaan sekä edistää ja tukea opinnäytetyön tekoa. Seminaarit sisältävät henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS, 1 op) laatimisen.
Osallistuminen vähintään kahden lukukauden ajan seminaarityöskentelyyn. Seminaarin toimintaan voi osallistua kauemminkin kuin kaksi lukukautta. Ensimmäisen lukukauden kuluessa opiskelija esittää tutkimussuunnitelman, toisella lukukaudella sovitun osan pro gradu -tutkielmastaan sekä osallistuu aktiivisesti muiden tutkimussuunnitelmien arviointiin. Opiskelijan on jo ennen seminaariin aloittamista keskusteltava seminaaria pitävän professorin kanssa tutkielmansa aiheesta. Seminaarin voi aloittaa joko syys- tai kevätlukukauden alussa. Lukukauden alussa käsitellään ensimmäisten seminaaritapaamisten aikana tutkimuksen tekoa ja tieteellisiä periaatteita.
Ti 16-18, talous- ja sosiaalihistorian kirjasto/seminaarihuone.
Seminaari kestää kaksi lukukautta, myös keväällä voi aloittaa.
Ti 16-18, talous- ja sosiaalihistorian kirjasto/seminaarihuone.
Seminaari kestää kaksi lukukautta, myös keväällä voi aloittaa.
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Harjaantua soveltamaan tutkielman teossa tarvittavia tutkimusmenetelmiä.
Valinnainen menetelmäkurssi. Tähän kohtaan soveltuvat hyvin tiedekunnan eri laitosten järjestämät menetelmäkorin kurssit (ks. linkki sivun yläosassa).
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Perehtyminen tutkielmaa sivuavaan tutkimuskirjallisuuteen.
Essee tai korvaava kurssi.
Laajuus: Op: 40 Ov: 20
Pro gradu -työ on laajahko kirjallinen opinnäytetutkielma. Sen tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijaa itsenäiseen tutkimustyöhön, selkeään kysymyksenasetteluun, historiallisten ilmiöiden käsitteellistämiseen, historiatieteen tutkimusmenetelmien hallintaan, lähteiden käyttöön sekä tieteelliseen esitystapaan ja hyvään kirjalliseen ilmaisuun.
Seminaarit ja tutkielmaa tukevat opinnot.
Pro gradu -tutkielman suositeltava pituus on 60–80 sivua, mutta tutkimuksen luonteen mukaan myös tätä suppeammat tai laajemmat työt voivat tulla kysymykseen. Tutkielman ei kuitenkaan tulisi ylittää 120:tä sivua. Pro gradu -tutkielmaksi voidaan hyväksyä aikaisemmin julkaistu tutkimus edellyttäen, että se vastaa tutkielmalle asetettuja vaatimuksia.
Tutkielmaksi voidaan hyväksyä paitsi yhtenäinen tutkimus myös samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevien kirjoitusten ja niistä laaditun selosteen muodostama kokonaisuus. Mikäli tutkielma laaditaan ryhmätyönä, tulee tekijän itsenäisen osuuden olla erotettavissa ryhmän muiden jäsenten työpanoksesta. Ryhmän kunkin jäsenen osuus jätetään ja arvostellaan erillisenä tutkielmana. Opiskelija voi oppiaineen professorin suostumuksella kirjoittaa tutkielman myös muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä.
Pro gradu -tutkielma jätetään tarkastusta varten kahtena kappaleena tiedekunnan opintotoimistoon.
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Saada kokemusta työelämästä tai pienimuotoisesta opetustyöstä. Opintojaksossa voidaan myös hyväksilukea muihin kokonaisuuksiin soveltumattomat talous- ja sosiaalihistorian kurssit.
Kokonaisuuden voi suorittaa työharjoittelulla, pienryhmäohjauksella, valinnaisilla kursseilla, tiedekuntatentillä tai esseellä sopimuksen mukaan.
ERASMUS-HARJOITTELIJAVAIHTO
Erasmus-harjoittelijavaihto on uusi kesällä 2007 käynnistynyt työharjoitteluohjelma Euroopassa. Harjoittelun tulee kuulua opintoihin joko pakollisena tai vapaaehtoisena osana, ja se voi kestää 3-12 kuukautta.
Erasmus-harjoittelupaikaksi soveltuvat yritykset, yksityiset ja julkiset organisaatiot EU- ja ETA-maissa sekä Turkissa. Harjoittelupaikaksi eivät kuitenkaan sovi EU-organisaatiot, EU-ohjelmia hallinnoivat organisaatiot tai opiskelijan kotimaan suurlähetystöt ulkomailla.
Vaihtoon lähtevät harjoittelijat voivat saada Erasmus-apurahan, joka kattaa osan harjoittelun kustannuksista.
Erasmus-harjoitteluvaihdosta on nyt tehty päätös, ja apurahat ovat tulleet hakuun. Hakuinformaatiota saa alla olevasta osoittesta
Helsingin yliopiston RekryForumilla julkaistaan ilmoituksia täysrahoitteisista harjoittelupaikoista, joissa työnantaja maksaa koko palkan: http://erinys.it.helsinki.fi/rekry/rekryforum/
Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn kautta voi hakea harjoittelurahoitusta ulkomaille: http://www.cimo.fi
Harjoittelumäärärahojen haku on 15.11.2007-14.12.2007.
HUOM. Tämä haun ulkopuoliseen harjoittelutukeen ei laitoksella ole mahdollisuutta.
Hakukelpoisia ovat ne opiskelijat, jotka ovat suorittaneet poliittisen historian tai talous- ja sosiaalihistorian aineopinnot sekä 15op/9ov maisteriopintoja. Siirtymäkauden jälkeen (2008-09 alkaen) on harjoittelun ehtona kandidaatin tutkinto + 15op maisteriopintoja.
Harjoittelumäärärahat arvotaan kriteerit täyttävien hakijoiden kesken. 17.12.2007 suoritetun arvonnan tulokset ovat nähtävillä seuraavasta osoitteesta http://www.valt.helsinki.fi/blogs/akahonen/opetus.htm
Poliittisen historian ja talous- ja sosiaalihistorian harjoittelurahoitusta vuodeksi 2008 haetaan viimeistään 14.12.2007. Tarjolla on rahoitus kahden kuukauden harjoitteluun, opiskelijoiden tarkka määrä selviää tiedekunnan rahanjakopäätöksen jälkeen joulukuussa (vuonna 2008 tarjolla on 11+3 paikkaa).
Harjoittelurahoituksen saajat arvotaan sen jälkeen, kun paikkojen määrä on varmistunut. Arvontaan voivat osallistua opiskelijat, joilla on suoritettuna aineopinnot ja sen lisäksi 15op/9ov maisteriopintoja. Siirtymäkauden jälkeen (2008-09 alkaen) on harjoittelun ehtona kandidaatin tutkinto + 15op maisteriopintoja.
Harjoitteluun valitut opiskelijat hakevat itse työpaikkansa sen jälkeen, kun ovat saaneet tiedon valinnastaan. Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijoille suunnatut työpaikkatarjoukset ovat selattavissa verkossa osoitteessa http://www.valt.helsinki.fi/blogs/rekry-ilmo/. Mahdollisia harjoittelupaikkoja voi itse tiedustella muualtakin, laitos päättää kuitenkin niiden soveltuvuudesta.
Laitos korvaa työpaikalle kahden kuukauden palkkakulut, mutta suurin osa paikkatarjouksen tehneistä tahoista on lupautunut maksamaan itse kolmannen kuukauden. Jos työpaikka ei tarjoa lisäkuukautta, on jakso kahden kuukauden mittainen.
Harjoittelun päätteeksi opiskelijan on laadittava laitokselle 2-3 sivun vapaamuotoinen raportti työskentelystään ja siitä saa 5op/3ov. Harjoittelijan palkka on vähintään 930€ kuukaudessa (vuoden 2007 tieto).
Harjoittelusta kiinnostuneiden on toimitettava hakemus tohtoriassistentti Aappo Kähöselle (Yhteiskuntahistorian laitos, 2.krs.) viimeistään 14.12.2007. Hakemus tehdään erillisellä lomakkeella, joita saa oppiaineiden toimistoista 15.11.2007 alkaen. Liitteeksi laitetaan opintorekisteriote (itse tulostettu käy), jossa tulee näkyä aineopintojen kokonaisuusmerkintä. Suoritukset ruksataan ov-muotoon, jos opiskelee ’vanhan’ tutkinnon mukaan.
Kaikki maisteriopintosuoritukset, jotka on tehty 14.12. mennessä hyväksiluetaan, vaikka eivät olisi vielä rekisterissä (siltä osin voi täydentää myöhemmin sopimuksen mukaan).
HUOM. Osallistuminen harjoittelumäärärahan arvontaan edellyttää huolellisesti täytettyä hakemusta ja ajoissa hoidettua aineopintojen kokonaisuusmerkintää. Aineopintokokonaisuus on syytä rekisteröidä hyvissä ajoin syksyllä, jottei synny äkillistä ruuhkaa.
Practical Training as Part of Studies
A degree student of the department of social science history has the possibility to complete an internship as part of her/his studies and to apply for a grant from her/his department to cover the internship costs.
Participation in the lottery of the grants is possible when the intermediate studies and 15 credits of master's studies are completed.
The deadline for applications is December 14, 2007. For additional information please contact Aappo Kähönen.
Laajuus: Op: 85
Laajuus: Ov: 36
Jatko-opinto-oikeuden hakumenettelyä ja kriteerejä selostetaan tiedekunnan jatkokoulutussivulla: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/jatko-opinnot/index.htm
Katso myös poliittisen historian jatkokoulutusseminaari: http://www.valt.helsinki.fi/yhis/polhis_jatko.htm
Alla esitetään tutkintovaatimusten pääkohdat:
1. Syventävät opinnot poliittisessa historiassa
Muista historia-aineista valmistuneiden suorittamat syventävät opinnot rinnastetaan poliittisen historian syventäviin opintoihin. Muista pääaineista valmistuneiden on suoritettava poliittisen historian syventävät opinnot mukaan luettuna sivuaineen tutkielma, ei kuitenkaan työharjoittelua eikä harjoitusaineita.
2. Aktiivinen osallistuminen jatkokoulutusseminaariin (6 ov) (72422-1)
Seminaarissa on esitettävä vähintään kaksi esitelmää ja oltava kaksi kertaa opponenttina. Ensimmäinen seminaaripaperi, jossa tutkimustehtävä esitellään ja perustellaan, on esitettävä ensimmäisenä jatko-opintovuonna. Toinen esitetään mahdollisimman pian sen jälkeen, kun kohdan 4 esseet on suoritettu.
3. Jatkokoulutustentit (6 ov)
Suoritustapa: tiedekuntatentti; teoksista sovitaan ohjaavan professorin kanssa.
a) Perehtyminen oman tutkimuksen kannalta relevanttiin metodologiseen kirjallisuuteen (3 ov) (72420-7)
b) Perehtyminen oman tutkimuksen kannalta relevanttiin tutkimuskirjallisuuteen (3 ov) (72421-4)
4. Tutkimustehtävän hahmottaminen (6 ov) (72425-2)
Suoritustapa: Kirjoitetaan ohjaavalle professorille seuraavat kolme noin 15 sivun mittaista esseetä
a) Aikaisemman tutkimuksen esittely ja kritiikki oman tutkimustehtävän perusteluna (2 ov) (72426-9)
b) Oman tutkimuksen lähdeaineiston kokonaiskartoitus ja erityisongelmat (2 ov) (72427-6)
c) 'Minun metodini' eli 'miten aion ratkaista tutkimustehtäväni' (2 ov) (72428-3)
Esseet on mahdollista esitellä teemaryhmässä.
Tutkintovaatimusten kohtien 2-4 suoritukset arvostellaan. Arvosteluperusteita selostetaan oppiaineen verkkosivuilla.
5. Poliittisen historian jatko-opintoja (18 ov) (72424-5)
Suoritustavat:
Korvauksista sovitaan kaikissa tapauksissa ohjaavan professorin kanssa. Oppiaineen verkkosivuilla on tarkempia ohjeita erityyppisten suoritusten korvaavuuksista.
6. Lisensiaatintutkimus tai väitöskirja
Väitöskirja on mahdollista kirjoittaa ilman lisensiaatintutkimusta. Muut jatko-opintovaatimukset (36 ov) ovat molemmissa tapauksissa samat.
1. Syventävät opinnot talous- ja sosiaalihistoriassa
2. Aktiivinen osallistuminen jatkokoulutusseminaariin vähintään kolmen lukukauden ajan (6 ov)
3. Jatkotutkintokuulustelu (suoritetaan esseillä, 6 ov)
4. Talous- ja sosiaalihistorian jatko-opintoja sekä näitä tukevia opintoja siten, että kohtien 2-4 opinnot yhteensä ovat vähintään 35 opintoviikkoa
Ke 14-16, taso sh.
to 14-16, talous- ja sosiaalihistorian sh.
Opintojakso toteutetaan torstaina 17.4.2008 kello 9.00–17.15 ja perjantaina 18.4.2008 2008 kello 9.15–16.00 luentosalissa 116, Siltavuorenpenger 10. Kurssilla käytetäään BSCW-oppimisalustaa, johon opiskelijat kutsutaan ilmoittautumisen jälkeen. Kurssi-ilmoittautuminen tehdään WebOodissa. Ilmoittautumisaika päättyy 31.3.2008.
Opettajina toimivat Anna-Maija Castrén, Ylva Hasselberg, Antti Häkkinen, Jan-Erik Johanson ja Kirsti Kuusterä. Opintojakson organisoinnista vastaavat VTM Laura Ekholm (puhelin 191 24900 tai sähköposti laura.k.ekholm AT helsinki.fi) ja VTT Jaana Laine (puhelin 191 24962 tai sähköposti jaana.laine AT helsinki.fi).
Opintojakso on tarkoitettu ensisijaisesti yhteiskuntahistorian laitoksen jatko-opiskelijoille ja graduvaiheessa oleville perustutkinto-opiskelijoille. Opintojaksoon voivat osallistua myös opiskelijat, jotka eivät vielä ole käyttäneet verkostotutkimusta omassa työssään. Työpajaan otetaan enintään 15 opiskelijaa.
Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat verkostoanalyysin perusteisiin ja pohtia sen erilaisia käyttötapoja ja -mahdollisuuksia historiatutkimuksessa. Opintojakso tarjoaa opastusta ja neuvoja verkostoanalyysin soveltamisessa opiskelijoille, jotka opinnäytetyössään käyttävät tai tulevat käyttämään tutkimusaineistona sosiaalisia, poliittisia tai taloudellisia suhdeverkostoja. Verkostoanalyysia jo käyttävien opiskelijoiden on mahdollista saada kommentteja ja ohjeita työnsä edistämiseksi.
Opintojakson tarkoituksena on perehdyttää verkostotutkimuksen käyttöön yhteiskuntahistoriallisessa tutkimuksessa. Opintojakso toteutetaan työpajana, jossa korostuu osallistujien omien aineistojen perusteella käytävät keskustelut ja analyysivaihtoehtojen arviointi. Omaa tutkimustaan esittelevät opiskelijat voivat käyttää alustuksessaan myös ruotsin- tai englanninkieltä.
Ennen opintojakson alkua opiskelijoiden on luettava kaksi artikkelia.
Ensimmäinen artikkeli on
Toinen artikkeli on
Lisäksi opiskelijoiden on perehdyttävä verkostoanalyysin peruskäsitteisiin tutustumalla kirjaan
OHJELMA
Torstai 17.4.2008, luentosali 116, Siltavuorenpenger 10
Perjantai 18.4.2008, luentosali 116, Siltavuorenpenger 10
Opintojakson voi suorittaa kahdella eri tavalla.