Kohderyhmä

Kurssi on avoin sekä pääaine- että sivuaineopiskelijoille.

Kurssin sisältö /ohjelma

Koko kurssin ohjelma: http://www.valt.helsinki.fi/blogs/kuusi/opetus.htm

18.9. Kurssin järjestäytyminen ja ilmoittautuminen arkistovierailuihin.

Luentosarjan (22.9.-9.10) ohjelma: I Yhteiskuntahistoriallisen tutkimuksen luonne (tavoitteita, lähestymistapoja) II Tutkimuksen aineistot, aineistojen hankinta (millaisia, missä niitä on, miten niitä kootaan ja käsitellään) III Lähdekritiikki (lähdekritiikin periaatteiden esittely historiantutkimuksen pelisäännöstönä) IV Historian tutkiminen (historiantutkimus työprosessina Aasta Ööhön) V Historian esittäminen (tieteellinen kirjoittaminen, opinnäytteiden muotovaatimukset) VI Opiskelu tutkimuksena, tutkimus opiskeluna

Luentokurssin aineisto: http://www.valt.helsinki.fi/blogs/shentila/opetus.htm

Työtavat ja suorittaminen

*Luentosarja (12 h) ja kirjallisuus (loppukuulustelu)

*Kolme arkistovierailua

*Arkistoraportti yhdestä arkistosta (ohjeet kurssin kotisivulla)

Luentojen lopputentissä 13.10. suoritetaan lisäksi seuraavat kolme teosta:

• Francois Bèdarida (ed.) : The Social Responsibility of the Historian
• Martha Howell ja Walter Prevenier : From Reliable Sources. An Introduction to Historical Methods
• Pertti Alasuutari: Laadullinen tutkimus (3. tai uudempi painos)

tai (jos Alasuutari tentitty muualla)

• Juhani Aaltola ja Raine Valli (toim.): Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin

HUOM! Kurssikirjojen niukkuuden takia loppukuulustelun voi suorittaa vaihtoehtoisesti tiedekuntatentissä lukuvuoden 2006-2007 aikana. Tällöin on WebOodi-ilmoittautumiseen (oj. 7.1.) merkittävä lisätietoihin, että kyseessä on prof. Hentilän loppukuulustelu.

Tulosten ilmoittaminenja uusintamahdollisuudet

Kurssi (5op/3ov) rekisteröidään, kun kaikki osat on suoritettu. Osasuorituksia ei voi siirtää seuraavaan lukuvuoteen.

Puuttuvan arkistovierailun voi korvata ylimääräisellä raportilla jostakin muusta arkistosta niin, että yhteensä on tutustunut kolmeen arkistoon.

Kohderyhmä

Poliittisen historian ja talous- ja sosiaalihistorian pääaineopiskelijat.

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssi opiskellaan kolmessa pienryhmässä, kolme opetuskertaa kunkin opettajan kanssa (3 opettajaa x 3 kertaa x 3h).

Työtavat ja suorittaminen

Metodipraktikum suoritetaan pienin harjoitustehtävin, mikä edellyttää säännöllistä läsnäoloa ja aktiivista osallistumista.

Korvaavuudet

Yhteiskuntahistorian perusopinnot: oj 6 (3op)

Poliittinen historia: oj 8.2 a tai b

Talous- ja sosiaalihistoria:

oj 9.1 (jää tentittäväksi Kenwood-Lougheed, Davies)

oj 9.3 (jää tentittäväksi Wiesner-Hanks, Häkkinen ja Rahikainen-Räisänen)

oj 9.4 (jää tentittäväksi Hobsbawm ja Parikka)

Oj 16.3, 16.5, 16.8 (3op)

tai sopimuksen mukaan

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssilla tarkastellaan etnisten ryhmien, sukupuolten ja yhteiskuntaryhmien dynamiikkaa 1900-luvun Detroitissa, kasvavassa ja taantuvassa autoteollisuusmetropolissa. Tarkoituksena on pohtia erilaisten yhteiskunnallisten prosessien ja ilmiöiden - taloudellisten, sosiaalisten ja poliittisten - yhteenkytkeytymistä paikallisella tasolla. Kurssilla pyritään valottamaan sitä, miten Detroitin historiassa - siitä esitetyissä tulkinnoissa - nivouituvat toisiinsa mm. teollistuminen, maailmantalouden suhdanteet, siirtolaisuus ja etniset ryhmät, sukupuoli, luokka, toimeentulostrategiat, ammatillinen järjestäytyminen, kansalaisoikeudet, II maailmansota, kylmä sota, elintason nousu, autoistuminen, esikaupungistuminen, rodullinen eriytyminen ja postfordistinen desentralisaatio.

Työtavat ja suorittaminen

Luennot ja kirjallisia tehtäviä. Opiskelijat osallistuvat kurssimateriaalin tuottamiseen.

Korvaavuudet

Luentokurssi: 8.2.a tai b Moderni valtio ja kansalaisyhteiskunta (3op)

11.6. Kylmän sodan aika (5op) - lisäesseen kanssa

Luentokurssi + ekskursio: 11.3. Historiapolitiikka (5op)

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssin tarkoituksena on tarjota monipuolista läpileikkausta kommunistisen järjestelmän vastustamisen eri muodoista itäblokin sisältä päin. Aihe ja lähestymistapa liittyvät uuden kylmän sodan tutkimukseen, joka haastaa sitä monoliittista ja yksiulotteista kuvaa, jota sosialistimaista perinteisesti on ollut lännessä. Kurssilla perehdytään lisäksi itäblokin historian suuriin linjoihin erityisesti satelliittien näkökulmasta ja pohditaan järjestelmän rakenteellista haavoittuvuutta sekä niitä varsin erilaisia skenaarioita, joiden tarkoitus oli muuttaa epäkohtia. Mielenkiintoiseksi kysymykseksi nouseekin, oliko vastustamisen takana todellinen teoreettinen vaihtoehto, jonka merkitys kasvaa sosialismin romahduksen yhteydessä.

Temaattisesti käsitellään:

• Johdanto: post-stalinistisen järjestelmän rajallisuus

• Kansannousu: Unkari 1956

• Teoreettinen uudistus: ihmiskasvoinen sosialismi

• Käytännön uudistus: reformismi

• Yhteiskunnallinen liike: Puolan Solidaarisuus

• Työläiset barrikadeilla ja rajoilla: DDR

• Instituution myyräntyö: kirkko järjestelmää vastaan

• Älymystön vastaisku: dissidentit

• Politiikka naamioituu: vihreä liike

• Järjestelmän lopun moninaisuus: samettivallankumous, revoluutio, väkivalta

Työtavat ja suorittaminen

Luentosarja + oheiskirjallisuus, loppukuulustelu sekä essee (7-10 sivua) (3op). Mahdollisuus laajentaa lisäesseellä 5op:n suoritukseksi.

Vaihtoehtoisena lisäsuorituksena ekskursio:

Mahdollisuuksien mukaan kurssin loppupäätöksenä vieraillaan Budapestissa 21–24.10.2006 seuraamaan Unkarin vallankumouksen 50. vuosipäivän (23.10) juhlallisuuksia. Matkan aikana tutustutaan Unkarin historiaan ja erityisesti vallankumoukseen liittyvään historiapolitiikkaan. Matkan antiin liittyen opiskelijat kirjoittavat 15-20 s. esseen. (2 op)

Korvaavuudet

Yhteiskuntahistorian perusopinnot oj 6

Poliittisen historian aineopinnot oj 8.2a ja 8.2b, 10.2a ja 10.2b

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssi käsittelee modernille politiikalle keskeistä edustuksen kysymystä historiallisesti ja vertailevasti. Teemaa tarkastellaan aatehistoriallisesti, edustuksellisten instituutioiden kehityksen näkökulmasta sekä kamppailun ja vallan kysymyksenä. Keitä tai mitä on edustettu? Ketkä ja millä perustein ovat katsoneet voivansa puhua kansan, luokan tai jonkin muun ryhmän nimissä? Miksi ja miten ihmiset ovat antaneet suostumuksen ja valtuutuksen edustajilleen? Millä tavoin kansalaisuuteen perustuva edustus ja erilaisten taloudellisten etujen edustus ovat kietoutuneet toisiinsa? Miten puoluejärjestelmä, yhteiskunnalliset liikkeet ja mediajulkisuus ovat muovanneet edustuksellista politiikkaa? Miten edustuksen eri tasot (paikallinen, alueellinen, kansallinen, kansainvälinen, ylikansallinen) ovat määrittyneet ja suhteutuneet toisiinsa? Miten kansallisvaltion kyseenalaistuminen (globalisaatio, Euroopan integraatio) on muuttanut edustuksellisen politiikan edellytyksiä?

Työtavat ja suorittaminen

Kymmenen kahden tunnin luentoa ja loppukuulustelu sekä artikkeli- ja dokumenttiaineistoon perustuva noin viisisivuinen essee.

Edeltävät opinnot

Syyslukukauden 2005 luentokurssi pohjustaa kevään 2006 teemaseminaaria, muttei ole välttämätön ehto osallistumiselle.

Korvaavuudet

3 op: poliittisen historian aineopinnot 8.2a, 8.2b, 10.2a, 10.2b; 5 op: poliittisen historian aineopinnot 11.1, 11.2.

Kurssin sisältö /ohjelma

Seminaari käsittelee modernille politiikalle keskeistä edustuksen kysymystä historiallisesti ja vertailevasti. Teemaa tarkastellaan aatehistoriallisesti, edustuksellisten instituutioiden kehityksen näkökulmasta sekä kamppailun ja vallan kysymyksenä. Keitä tai mitä on edustettu? Ketkä ja millä perustein ovat katsoneet voivansa puhua kansan, luokan tai jonkin muun ryhmän nimissä? Miksi ja miten ihmiset ovat antaneet suostumuksen ja valtuutuksen edustajilleen? Millä tavoin kansalaisuuteen perustuva edustus ja erilaisten taloudellisten etujen edustus ovat kietoutuneet toisiinsa? Miten puoluejärjestelmä, yhteiskunnalliset liikkeet ja mediajulkisuus ovat muovanneet edustuksellista politiikkaa? Miten edustuksen eri tasot (paikallinen, alueellinen, kansallinen, kansainvälinen, ylikansallinen) ovat määrittyneet ja suhteutuneet toisiinsa? Miten kansallisvaltion kyseenalaistuminen (globalisaatio, Euroopan integraatio) on muuttanut edustuksellisen politiikan edellytyksiä?

Työtavat ja suorittaminen

Seminaarin alkuvaiheessa käydään problematiikkaan johdattava yhteinen keskustelu sekä yksilöllinen ohjauskeskustelu. Seminaari-istuntojen teemat perustuvat osanottajien esseisiin. Kukin osanottaja laatii aihepiiriin liittyvästä itseään kiinnostavasta kysymyksestä noin 10-sivuisen esseen, toimii yhden esseen opponenttina ja osallistuu aktiivisesti keskusteluun. Näin saa 3 opintopisteen suorituksen. 5 op:n suoritukseen vaaditaan tämän lisäksi kirja-arvostelu aihepiiriä käsittelevästä tutkimusteoksesta.

Kurssin sisältö /ohjelma

Kommunismi kehittyi viime vuosisadalla marginaalisesta kumouksellisesta virtauksesta valtioideologiaksi, jonka nimissä hallittiin huomattavaa osaa maapallon väestöstä. Valtajärjestelmät eivät olisi syntyneet ja pysyneet koossa ilman ihmisiä, jotka jossain vaiheessa uskoivat niiden ihanteisiin. Neuvostoliiton romahdettua on jäänyt jäljelle muutamia saarekkeita, joista merkittävin on siirtynyt kommunistiseen markkinatalouteen. Kommunismin jälkimaine on musta: aikalaisten toivon kipinä on osoittautunut miljoonien viattomien uhrien aiheuttajaksi.

Kurssilla lähestytään kommunismia moniulotteisena ilmiönä, aatteena, liikkeenä, symboleina ja poliittisena järjestelmänä. Pyrkimyksenä on hahmottaa kokonaiskuvaa 1900-luvun historian keskeisestä liikuttajasta.

Kurssin luennoitsijat ovat poliittisen historian tutkijoita, joiden mielenkiinto on tavalla tai toisella kiinnittynyt kommunismiin.

Ohjelma:

Ke 21.3. Tauno Saarela: Johdanto – kommunismin aate

Pe 23.3. Tauno Saarela: Kommunismin liike

Ke 28.3. Tauno Saarela: Suomalainen kommunismi

Pe 30.3. Mikko Majander: Kommunismi osana työväenliikettä

Ke 4.4. Joni Krekola: Uuden ihmisen projekti

Ke 11.4. Elina Katainen: Kommunismi ja sukupuoli

Pe 13.4. Elina Katainen: Kommunismin kuvat ja symbolit

Ke 18.4. Jarkko Vesikansa: Antikommunismi

Pe 20.4. Kimmo Rentola: Kommunismin kylmä sota

Ke 25.4. Joni Krekola: Kommunismi kulttuurikamppailuna

Pe 4.5. Kurssin palautetilaisuus

Työtavat ja suorittaminen

Kurssin työtavat: kymmenen luentokertaa, joista laaditaan luentopäiväkirja. Lisäksi jokainen osallistuja laatii noin viiden liuskan pituisen esseekirjoitelman kahden tutkimusartikkelin perusteella.

Korvaavuudet

Yhteiskuntahistoria: oj 6

Poliittinen historia: oj 8.2.a tai b

Kurssin sisältö /ohjelma

Luennolla tarkastellaan Neuvostoliiton kehitystä osana eurooppalaista valistukseen liittyvää modernisaation ideaa. Luennolla luodaan katsaus modernisaation ideaan ja sen ja marxilaisuuden suhteeseen, Venäjän syntyyn modernina kansallisvaltiona ja siihen vaikuttaneisiin poliittisiin ja filosofisiin keskusteluihin. Venäjän vallankumoukset 1905 ja 1917 sekä niiden aikana tehdyt valinnat sijoitetaan eurooppalaisen poliittisen kehityksen kontekstiin. Luennolla keskustellaan siitä, miten Venäjän erilaiset vallankumoukselliset suuntaukset tulkitsivat eurooppalaisia aatevirtauksia. Neuvostoliiton suuri missio oli takapajuisen Venäjän taloudellinen ja yhteiskunnallinen modernisointi, jonka huipentumana nähtiin sosialismi. Bolshevikkien politiikka synnytti uuden yhteiskunnan ja modernin kansalaisen, mutta sen tulokset eivät kuitenkaan olleet toivotunlaisia. Lukutaidottomasta ja maatalousvaltaisesta Venäjästä kehittyi kehittynyt teollisuusyhteiskunta, mutta samalla syntyivät myös edellytykset 1980-90-lukujen vaihteessa tapahtuneeseen Neuvostoliiton hajoamiseen. Luennon lopuksi käsitellään uudelleen perustetun Venäjän 1990-luvun valintoja ja sen uusien vallanpitäjien politiikan tavoitteita.

Työtavat ja suorittaminen

Kurssi suoritetaan luentotentillä ja kirjoittamalla essee opettajan kanssa erikseen sovitusta aiheesta ja kirjallisuudesta.

Content

The course is based on a multidisciplinary approach where scholars of history, political science and cultural studies shall provide their analysis of the phenomenon, nationalism in the Balkans.

The main purpose is to offer a multileveled perception about this complex subject by investigating its emergence and characteristics and situating it into a wider historical-spatial framework.

Thematically we study the region, peace by peace, and discuss the specific and also the general features of the problem.

Topics, lecturers and the schedule:

Tue 23.1. Markko Lehti: Introduction: nationalism in the Balkans

Thu 25.1. Markko Lehti: Construction of the Balkans

Tue 30.1. Katalin Miklóssy: Eastern Balkans: Romania

Thu 1.2. Tanja Tamminen: Western Balkans

Tue 6.2. Pilvi Torsti: Bosnia-Hertsegovina

Thu 8.2. Minna Rasku: To Whom belongs Macedonia?

Tue 13.2. Juhani Nuorluoto: Croatia

Thu 15.2. Jouni Järvinen: Serbia and Montenegro

Tue 20.2. Tanja Tamminen: Kosovo and Voivodina

Thu 22.2. Tanja Tamminen: Bulgaria

Tue 27.2.Yrjö Lautela: Slovenia

Thu 1.3. Rada Boric: Conclusion

Course work and forms of study

Series of 12 lectures + thematic seminar

3 ECTS credits / 2 old credits: following the lectures, keeping a diary of the lectures according to the special guidelines of the course-organiser, preparing a short course work of (7-10 pages) based on course material and further reading

5 ECTS credits / 3 old credits: Attending a thematic seminar (of 2 days after the course), providing a presentation and writing an essay (20 pages).

Kohderyhmä

Poliittisen historian ja talous- ja sosiaalihistorian pääaineopiskelijat: laitos kustantaa 1-4 paikkaa

Kurssin sisältö /ohjelma

Englanninkielinen Nordplus-yhteistyökurssi, jonka opiskelijat tulevat Reykjavikin, Uppsalan ja suomalaisten yliopistojen historian laitoksilta käsittelee identiteettihistoriaa pohjoismaisesta näkökulmasta. Lisätietoja kurssista myöhemmin verkko-opetuksen sivuilta.

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssi on johdanto saksankielisen Euroopan historiaan antiikin germaaniheimoista kylmän sodan päättymiseen ja Saksojen yhdistymiseen saakka. Pääpaino on uuden ajan historiassa 1500-luvun reformaatiosta eteenpäin. Ensisijaisesti tarkastellaan Saksan ja Itävallan poliittista historiaa, mutta myös alueen merkittävimpiä kulttuurisia ja taloudellisia kehityspiirteitä.

Työtavat ja suorittaminen

Kolmen opintopisteen suoritukseen kuuluu luennot, tentti ja lyhyehkö harjoitustehtävä. Viisi opintopistettä suorittaakseen opiskelijan on lisäksi tentittävä erikseen sovittava kirja.

Kohderyhmä

Talous- ja sosiaalihistorian ja poliittisen historian pääaineopiskelijat: laitos kustantaa 1-4 paikkaa.

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssin ideana on tarkastella suomalaisuuden ulottuvuuksia toisen maailmansodan jälkeisessä populaarimusiikissa. Suomalaisuus ymmärretään tässä symbolisena ja myös konkreettisena kulttuurituotantona, monikerroksellisena rakenteena, joka toisaalta heijastaa vallitsevia käsityksiä kansallisuudesta, toisaalta haastaa ja uudelleenluo niitä. Pohjimmiltaan kurssi käsittelee populaarimusiikin merkitystä kansalliselle identiteetille. Painotus on kulttuurintutkimuksen (cultural studies) lähestymistavoissa, ts. sosiaalisten käytänteiden ja kulttuuristen merkitysten välisissä suhteissa. Samalla populaarimusiikin kansallisuutta tarkastellaan historiallisena ilmiönä, jota tradition ja muutoksen ideat ovat määrittäneet. Konkreettisista näkökulmista tärkeimpiä ovat kulttuurinen vuorovaikutus sekä marginaalisuuden ja "keskuksen" välinen suhde. Kurssi kytkeytyy kiinteästi Yle Teeman tuottamaan 6-osaiseen televisiosarjaan Takamaa.

Kurssin suoritustavat ja laajus

6-viikkoisen kurssin pääasiallisena opetusmateriaalina ovat kurssin verkkosivuille viikoittain julkaistavat asiantuntija-artikkelit. Niiden pohjalta vuoroin keskustellaan, vuoroin tehdään kirjallisia, noin 1-2 sivun mittaisia harjoitustehtäviä. Oheislukemistot ja kirjallisuusluettelot mahdollistavat tarvittaessa syventymisen eri teemoihin. Verkkotyöskentely ja opintotehtävät tuottavat 1 ov:n perussuorituksen, varsinaista lopputyötä ei siis ole. Perussuoritusta voi täydentää 1 ov:n lisäsuorituksena, käytännössä 6-8 sivun mittaisena esseenä, esim. Takamaa-sarjan jonkin jakson analyysina tai jonkun artistin, yhtyeen tai ilmiön tarkastelulla suomalaisuus-tematiikan pohjalta. HUOM! Vaikka kurssi kytkeytyy kiinteästi Takamaa-sarjaan, opiskelijoilta ei vaadita tv-ohjelman seuraamista - lähinnä koska sarja esitetään Yleisradion digitaalisella kanavalla.

Kurssin sisältörunko noudattaa väljästi YLE:n televisiosarjan jaksoja. Televisiosarjan tavoin kurssi ei ole kronologisesti etenevä sarja suomalaisesta populaarimusiikista vaan tiettyjä tärkeitä teemoja painottava kokonaisuus. Koska Takamaa kuitenkin on draamadokumentti, joka yhdistelee fiktiota ja fakta-aineistoa, verkkokurssin yhteydessä teemoja räätälöidään ja niitä syvennetään historiantutkimukselliseen suuntaan. Lähestymistapa on temaattinen ja asteittain syvenevä. Niinpä suomalaisuutta ei pyritä lopullisesti määrittelemään vaan pikemminkin tuodaan esille suomalaisuuteen ja populaarimusiikkiin liittyviä käsityksiä, puhetapoja ja esityksiä. Kukin osio sisältää 1-2 tieteellistä artikkelia sekä erillisen kirjallisuuslistan oheislukemistoksi. Kurssi koostuu kuudesta osiosta:

1. Johdanto: suomalaisen populaarimusiikin historian yleislinjoja Osion tarkoituksena on luoda katsaus suomalaisen populaarimusiikin historiaan ja samalla johdattaa opiskelijat pohtimaan kurssin tematiikkaa.

2. Matala/korkea eli populaarimusiikin suomalaiset sivistyssodat Osiossa luodaan katsaus populaarimusiikin asemaan Suomen sodanjälkeisessä kulttuurissa ja kulttuurikeskustelussa.

3. Suomalaiset tähdet: rock ja iskelmä Tässä pohditaan musiikkitähtien merkitystä sekä suomalaisuuskäsitysten heijastajina että rakentajina.

4. Rock ja kansallinen mytologia Osio luotaa Kalevalan ja muun kansallisen mytologia-aineiston merkitystä rockmusiikille.

5. Etnisyys ja sukupuolisuus Tässä osiossa tarkastellaan, kuinka kulttuuri- ja sukupuoli-identiteettejä koskevan keskustelun nousun myötä populaarimusiikin suomalaisuuskäsitykset ovat problematisoituneet.

6. Suomipop globaalin ja kansallisen puristuksessa Osiossa pohditaan kansainvälisen menestyksen unelmaa ja sen merkitystä keskustelulle suomalaisuudesta popmusiikissa.

Lisäksi kurssin lopuksi järjestetään kevyt "palauteseminaari".

Työtavat ja suorittaminen

6-viikkoisen kurssin opetusmateriaalina ovat kurssialueella viikoittain, pääsääntöisesti maanantaisin klo 12 julkaistavat asiantuntija-artikkelit. Niiden pohjalta vuoroviikoin keskustellaan, vuoroin tehdään kirjallisia harjoitustehtäviä. Keskustelutehtävissä opiskelijalta edellytetään vähintään 2 viestin lähettämistä. Kirjallisten tehtävien (miniesseet ja referaatit) pituus on 1-2 sivua eli noin 400-700 sanaa. Joissakin osioissa opetusmateriaalia on niukalti, joissakin enemmän - etenkin esseissä tärkeintä on välttää voimien tuhlaamista ylipitkiin kirjoituksiin ja keskittyä tiivistämiseen jaloon taitoon! Oheislukemistot, kirjallisuusluettelot ja keväällä 2004 Yle Teemalla esitettyyn Takamaa-televisiosarjaan liittyvä materiaali mahdollistavat tarvittaessa syventymisen eri teemoihin, mutta niiden käyttämistä ei edellytetä. Aikajana-osiosta löytyy jatkuvasti täydentyvä graafinen esitys suomalaisen populaarimusiikin historiasta. Linkit-osiosta löytyy koostetusti yhteyksiä artikkeleihin ja web-sivustoihin, jotka liittyvät kurssin tematiikkaan. Tekijänoikeussyistä johtuen kurssilla on valitettavasti vain niukalti musiikkinäytteitä. Verkkokeskustelu ja kirjalliset tehtävät tuottavat 2 opintopisteen perussuorituksen, varsinaista lopputyötä ei siis ole. Tätä perussuoritusta voi kuitenkin täydentää kirjoittamalla tutkielman, josta saa 2 opintopistettä (ks. alla). Keskusteluja varten on oma "Keskustelualue", johon pääsee kurssivalikon linkistä. Keskustelualueella on eri foorumeja: "Yleinen" on tarkoitettu kurssin suoritustapoihin, sisältöihin ja teknisiin seikkoihin liittyviin kysymyksiin ja kommentteihin. Täällä voidaan käydä myös vapaamuotoista keskustelua kurssin teemoista. Tämän lisäksi kolmen opintojakson suoritus tapahtuu keskustelufoorumilla. Kutakin näitä, osia 1, 3 ja 5, varten on oma fooruminsa, jotka avataan aikataulun mukaisesti. Keskustelualueella voi avata uusia keskusteluaiheita tai kommentoida aikaisempia viestejä. Esseet palautetaan palautuslokerikkoon (linkki vasemmalla kurssivalikossa). Kurssivalikosta pääsee myös kurssin omaan sähköpostilistaan, jonka kautta voi lähettää henkilökohtaisia viestejä.

Compensations

5 credit course qualifies for the following units:

• EU-5 (History of European Political Integration)
• Political history: unit 11.5 (Imperialism, Integration and Globalization)
• Political history: unit 11.6 (The Cold War Period)
• Economic and social history: unit 16.2. or 16.8 (essay topic related to economy)

3 credit course qualifies for the following units:

• Political history: 8.2a (Modern state and civil society: Optional literature a)
• Political history: 9.2a or 9.2b (The international and the global system: Optional literature a or b)
• Economic and social history: unit 16.2. or 16.8

Content

The course discusses selected themes of European integration history as well as the historiography of European integration and main points of debate in integration studies. The themes include the following:

• European reconstruction, the Marshall-plan and the origins of European integration
• the ‘Milward controversy’: integration and the rescue of the European nation state?
• integration and the international system: integration history and new cold war history
• the sui generis debate: the uniqueness of European integration?
• alternative paths of integration history: the plans that failed
• Finland’s road into the European Union

Course work and forms of study

The course is divided into two parts, lectures (3 study points, 2. period) and an optional essay seminar (2 study points, 3. period). Students taking the lecture course will receive 3 study points. Lecture course plus essay seminar is 5 study points (3+2). The essay seminar cannot be taken without the preceding lecture course.

All instruction and discussion is in English. Written work can be submitted in English, Finnish or Swedish.

3 credits: lectures, additional reading and a final exam (6 x 2h lectures) 3.11.–15.12.2006.

5 credits (in addition to the above): essay seminar (15 000 character essay and 6 x 2h sessions) 16.1.–27.2.2007. (Website for essay seminar: http://www.valt.helsinki.fi/blogs/jauneslu/euhistoryseminar.htm )

Korvaavuudet

Yhteiskuntahistorian perusopinnot: oj 6 (3op)

Poliittinen historia: oj 8.2 a tai b

Talous- ja sosiaalihistoria:

oj 9.1 (jää tentittäväksi Kenwood-Lougheed, Davies)

oj 9.3 (jää tentittäväksi Wiesner-Hanks, Häkkinen ja Rahikainen-Räisänen)

oj 9.4 (jää tentittäväksi Hobsbawm ja Parikka)

Oj 16.3, 16.5, 16.8 (3op)

tai sopimuksen mukaan

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssilla tarkastellaan etnisten ryhmien, sukupuolten ja yhteiskuntaryhmien dynamiikkaa 1900-luvun Detroitissa, kasvavassa ja taantuvassa autoteollisuusmetropolissa. Tarkoituksena on pohtia erilaisten yhteiskunnallisten prosessien ja ilmiöiden - taloudellisten, sosiaalisten ja poliittisten - yhteenkytkeytymistä paikallisella tasolla. Kurssilla pyritään valottamaan sitä, miten Detroitin historiassa - siitä esitetyissä tulkinnoissa - nivouituvat toisiinsa mm. teollistuminen, maailmantalouden suhdanteet, siirtolaisuus ja etniset ryhmät, sukupuoli, luokka, toimeentulostrategiat, ammatillinen järjestäytyminen, kansalaisoikeudet, II maailmansota, kylmä sota, elintason nousu, autoistuminen, esikaupungistuminen, rodullinen eriytyminen ja postfordistinen desentralisaatio.

Työtavat ja suorittaminen

Luennot ja kirjallisia tehtäviä. Opiskelijat osallistuvat kurssimateriaalin tuottamiseen.

Korvaavuudet

Luentokurssi: 8.2.a tai b Moderni valtio ja kansalaisyhteiskunta (3op)

11.6. Kylmän sodan aika (5op) - lisäesseen kanssa

Luentokurssi + ekskursio: 11.3. Historiapolitiikka (5op)

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssin tarkoituksena on tarjota monipuolista läpileikkausta kommunistisen järjestelmän vastustamisen eri muodoista itäblokin sisältä päin. Aihe ja lähestymistapa liittyvät uuden kylmän sodan tutkimukseen, joka haastaa sitä monoliittista ja yksiulotteista kuvaa, jota sosialistimaista perinteisesti on ollut lännessä. Kurssilla perehdytään lisäksi itäblokin historian suuriin linjoihin erityisesti satelliittien näkökulmasta ja pohditaan järjestelmän rakenteellista haavoittuvuutta sekä niitä varsin erilaisia skenaarioita, joiden tarkoitus oli muuttaa epäkohtia. Mielenkiintoiseksi kysymykseksi nouseekin, oliko vastustamisen takana todellinen teoreettinen vaihtoehto, jonka merkitys kasvaa sosialismin romahduksen yhteydessä.

Temaattisesti käsitellään:

• Johdanto: post-stalinistisen järjestelmän rajallisuus

• Kansannousu: Unkari 1956

• Teoreettinen uudistus: ihmiskasvoinen sosialismi

• Käytännön uudistus: reformismi

• Yhteiskunnallinen liike: Puolan Solidaarisuus

• Työläiset barrikadeilla ja rajoilla: DDR

• Instituution myyräntyö: kirkko järjestelmää vastaan

• Älymystön vastaisku: dissidentit

• Politiikka naamioituu: vihreä liike

• Järjestelmän lopun moninaisuus: samettivallankumous, revoluutio, väkivalta

Työtavat ja suorittaminen

Luentosarja + oheiskirjallisuus, loppukuulustelu sekä essee (7-10 sivua) (3op). Mahdollisuus laajentaa lisäesseellä 5op:n suoritukseksi.

Vaihtoehtoisena lisäsuorituksena ekskursio:

Mahdollisuuksien mukaan kurssin loppupäätöksenä vieraillaan Budapestissa 21–24.10.2006 seuraamaan Unkarin vallankumouksen 50. vuosipäivän (23.10) juhlallisuuksia. Matkan aikana tutustutaan Unkarin historiaan ja erityisesti vallankumoukseen liittyvään historiapolitiikkaan. Matkan antiin liittyen opiskelijat kirjoittavat 15-20 s. esseen. (2 op)

Korvaavuudet

Yhteiskuntahistorian perusopinnot oj 6

Poliittisen historian aineopinnot oj 8.2a ja 8.2b, 10.2a ja 10.2b

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssi käsittelee modernille politiikalle keskeistä edustuksen kysymystä historiallisesti ja vertailevasti. Teemaa tarkastellaan aatehistoriallisesti, edustuksellisten instituutioiden kehityksen näkökulmasta sekä kamppailun ja vallan kysymyksenä. Keitä tai mitä on edustettu? Ketkä ja millä perustein ovat katsoneet voivansa puhua kansan, luokan tai jonkin muun ryhmän nimissä? Miksi ja miten ihmiset ovat antaneet suostumuksen ja valtuutuksen edustajilleen? Millä tavoin kansalaisuuteen perustuva edustus ja erilaisten taloudellisten etujen edustus ovat kietoutuneet toisiinsa? Miten puoluejärjestelmä, yhteiskunnalliset liikkeet ja mediajulkisuus ovat muovanneet edustuksellista politiikkaa? Miten edustuksen eri tasot (paikallinen, alueellinen, kansallinen, kansainvälinen, ylikansallinen) ovat määrittyneet ja suhteutuneet toisiinsa? Miten kansallisvaltion kyseenalaistuminen (globalisaatio, Euroopan integraatio) on muuttanut edustuksellisen politiikan edellytyksiä?

Työtavat ja suorittaminen

Kymmenen kahden tunnin luentoa ja loppukuulustelu sekä artikkeli- ja dokumenttiaineistoon perustuva noin viisisivuinen essee.

Edeltävät opinnot

Syyslukukauden 2005 luentokurssi pohjustaa kevään 2006 teemaseminaaria, muttei ole välttämätön ehto osallistumiselle.

Korvaavuudet

3 op: poliittisen historian aineopinnot 8.2a, 8.2b, 10.2a, 10.2b; 5 op: poliittisen historian aineopinnot 11.1, 11.2.

Kurssin sisältö /ohjelma

Seminaari käsittelee modernille politiikalle keskeistä edustuksen kysymystä historiallisesti ja vertailevasti. Teemaa tarkastellaan aatehistoriallisesti, edustuksellisten instituutioiden kehityksen näkökulmasta sekä kamppailun ja vallan kysymyksenä. Keitä tai mitä on edustettu? Ketkä ja millä perustein ovat katsoneet voivansa puhua kansan, luokan tai jonkin muun ryhmän nimissä? Miksi ja miten ihmiset ovat antaneet suostumuksen ja valtuutuksen edustajilleen? Millä tavoin kansalaisuuteen perustuva edustus ja erilaisten taloudellisten etujen edustus ovat kietoutuneet toisiinsa? Miten puoluejärjestelmä, yhteiskunnalliset liikkeet ja mediajulkisuus ovat muovanneet edustuksellista politiikkaa? Miten edustuksen eri tasot (paikallinen, alueellinen, kansallinen, kansainvälinen, ylikansallinen) ovat määrittyneet ja suhteutuneet toisiinsa? Miten kansallisvaltion kyseenalaistuminen (globalisaatio, Euroopan integraatio) on muuttanut edustuksellisen politiikan edellytyksiä?

Työtavat ja suorittaminen

Seminaarin alkuvaiheessa käydään problematiikkaan johdattava yhteinen keskustelu sekä yksilöllinen ohjauskeskustelu. Seminaari-istuntojen teemat perustuvat osanottajien esseisiin. Kukin osanottaja laatii aihepiiriin liittyvästä itseään kiinnostavasta kysymyksestä noin 10-sivuisen esseen, toimii yhden esseen opponenttina ja osallistuu aktiivisesti keskusteluun. Näin saa 3 opintopisteen suorituksen. 5 op:n suoritukseen vaaditaan tämän lisäksi kirja-arvostelu aihepiiriä käsittelevästä tutkimusteoksesta.

Kurssin sisältö /ohjelma

Kommunismi kehittyi viime vuosisadalla marginaalisesta kumouksellisesta virtauksesta valtioideologiaksi, jonka nimissä hallittiin huomattavaa osaa maapallon väestöstä. Valtajärjestelmät eivät olisi syntyneet ja pysyneet koossa ilman ihmisiä, jotka jossain vaiheessa uskoivat niiden ihanteisiin. Neuvostoliiton romahdettua on jäänyt jäljelle muutamia saarekkeita, joista merkittävin on siirtynyt kommunistiseen markkinatalouteen. Kommunismin jälkimaine on musta: aikalaisten toivon kipinä on osoittautunut miljoonien viattomien uhrien aiheuttajaksi.

Kurssilla lähestytään kommunismia moniulotteisena ilmiönä, aatteena, liikkeenä, symboleina ja poliittisena järjestelmänä. Pyrkimyksenä on hahmottaa kokonaiskuvaa 1900-luvun historian keskeisestä liikuttajasta.

Kurssin luennoitsijat ovat poliittisen historian tutkijoita, joiden mielenkiinto on tavalla tai toisella kiinnittynyt kommunismiin.

Ohjelma:

Ke 21.3. Tauno Saarela: Johdanto – kommunismin aate

Pe 23.3. Tauno Saarela: Kommunismin liike

Ke 28.3. Tauno Saarela: Suomalainen kommunismi

Pe 30.3. Mikko Majander: Kommunismi osana työväenliikettä

Ke 4.4. Joni Krekola: Uuden ihmisen projekti

Ke 11.4. Elina Katainen: Kommunismi ja sukupuoli

Pe 13.4. Elina Katainen: Kommunismin kuvat ja symbolit

Ke 18.4. Jarkko Vesikansa: Antikommunismi

Pe 20.4. Kimmo Rentola: Kommunismin kylmä sota

Ke 25.4. Joni Krekola: Kommunismi kulttuurikamppailuna

Pe 4.5. Kurssin palautetilaisuus

Työtavat ja suorittaminen

Kurssin työtavat: kymmenen luentokertaa, joista laaditaan luentopäiväkirja. Lisäksi jokainen osallistuja laatii noin viiden liuskan pituisen esseekirjoitelman kahden tutkimusartikkelin perusteella.

Korvaavuudet

Yhteiskuntahistoria: oj 6

Poliittinen historia: oj 8.2.a tai b

Kurssin sisältö /ohjelma

Luennolla tarkastellaan Neuvostoliiton kehitystä osana eurooppalaista valistukseen liittyvää modernisaation ideaa. Luennolla luodaan katsaus modernisaation ideaan ja sen ja marxilaisuuden suhteeseen, Venäjän syntyyn modernina kansallisvaltiona ja siihen vaikuttaneisiin poliittisiin ja filosofisiin keskusteluihin. Venäjän vallankumoukset 1905 ja 1917 sekä niiden aikana tehdyt valinnat sijoitetaan eurooppalaisen poliittisen kehityksen kontekstiin. Luennolla keskustellaan siitä, miten Venäjän erilaiset vallankumoukselliset suuntaukset tulkitsivat eurooppalaisia aatevirtauksia. Neuvostoliiton suuri missio oli takapajuisen Venäjän taloudellinen ja yhteiskunnallinen modernisointi, jonka huipentumana nähtiin sosialismi. Bolshevikkien politiikka synnytti uuden yhteiskunnan ja modernin kansalaisen, mutta sen tulokset eivät kuitenkaan olleet toivotunlaisia. Lukutaidottomasta ja maatalousvaltaisesta Venäjästä kehittyi kehittynyt teollisuusyhteiskunta, mutta samalla syntyivät myös edellytykset 1980-90-lukujen vaihteessa tapahtuneeseen Neuvostoliiton hajoamiseen. Luennon lopuksi käsitellään uudelleen perustetun Venäjän 1990-luvun valintoja ja sen uusien vallanpitäjien politiikan tavoitteita.

Työtavat ja suorittaminen

Kurssi suoritetaan luentotentillä ja kirjoittamalla essee opettajan kanssa erikseen sovitusta aiheesta ja kirjallisuudesta.

Content

The course is based on a multidisciplinary approach where scholars of history, political science and cultural studies shall provide their analysis of the phenomenon, nationalism in the Balkans.

The main purpose is to offer a multileveled perception about this complex subject by investigating its emergence and characteristics and situating it into a wider historical-spatial framework.

Thematically we study the region, peace by peace, and discuss the specific and also the general features of the problem.

Topics, lecturers and the schedule:

Tue 23.1. Markko Lehti: Introduction: nationalism in the Balkans

Thu 25.1. Markko Lehti: Construction of the Balkans

Tue 30.1. Katalin Miklóssy: Eastern Balkans: Romania

Thu 1.2. Tanja Tamminen: Western Balkans

Tue 6.2. Pilvi Torsti: Bosnia-Hertsegovina

Thu 8.2. Minna Rasku: To Whom belongs Macedonia?

Tue 13.2. Juhani Nuorluoto: Croatia

Thu 15.2. Jouni Järvinen: Serbia and Montenegro

Tue 20.2. Tanja Tamminen: Kosovo and Voivodina

Thu 22.2. Tanja Tamminen: Bulgaria

Tue 27.2.Yrjö Lautela: Slovenia

Thu 1.3. Rada Boric: Conclusion

Course work and forms of study

Series of 12 lectures + thematic seminar

3 ECTS credits / 2 old credits: following the lectures, keeping a diary of the lectures according to the special guidelines of the course-organiser, preparing a short course work of (7-10 pages) based on course material and further reading

5 ECTS credits / 3 old credits: Attending a thematic seminar (of 2 days after the course), providing a presentation and writing an essay (20 pages).

Kohderyhmä

Poliittisen historian ja talous- ja sosiaalihistorian pääaineopiskelijat: laitos kustantaa 1-4 paikkaa

Kurssin sisältö /ohjelma

Englanninkielinen Nordplus-yhteistyökurssi, jonka opiskelijat tulevat Reykjavikin, Uppsalan ja suomalaisten yliopistojen historian laitoksilta käsittelee identiteettihistoriaa pohjoismaisesta näkökulmasta. Lisätietoja kurssista myöhemmin verkko-opetuksen sivuilta.

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssilla käsitellään tiivistetysti Suomen historian keskeisimpiä kehityspiirteitä autonomian ajalla ottaen huomioon valtiollisen kehityksen lisäksi myös muun yhteiskunnallisen ja kansallisen kehityksen. Huomiota pyritään kiinnittämään myös ns. varjoihin eli mahdollisiin mutta toteutumattomiin historiallisiin vaihtoehtoihin.

Työtavat ja suorittaminen

Luennot ja oheismateriaali/oheistehtävät

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssi on johdanto saksankielisen Euroopan historiaan antiikin germaaniheimoista kylmän sodan päättymiseen ja Saksojen yhdistymiseen saakka. Pääpaino on uuden ajan historiassa 1500-luvun reformaatiosta eteenpäin. Ensisijaisesti tarkastellaan Saksan ja Itävallan poliittista historiaa, mutta myös alueen merkittävimpiä kulttuurisia ja taloudellisia kehityspiirteitä.

Työtavat ja suorittaminen

Kolmen opintopisteen suoritukseen kuuluu luennot, tentti ja lyhyehkö harjoitustehtävä. Viisi opintopistettä suorittaakseen opiskelijan on lisäksi tentittävä erikseen sovittava kirja.

Kohderyhmä

Talous- ja sosiaalihistorian ja poliittisen historian pääaineopiskelijat: laitos kustantaa 1-4 paikkaa.

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssin ideana on tarkastella suomalaisuuden ulottuvuuksia toisen maailmansodan jälkeisessä populaarimusiikissa. Suomalaisuus ymmärretään tässä symbolisena ja myös konkreettisena kulttuurituotantona, monikerroksellisena rakenteena, joka toisaalta heijastaa vallitsevia käsityksiä kansallisuudesta, toisaalta haastaa ja uudelleenluo niitä. Pohjimmiltaan kurssi käsittelee populaarimusiikin merkitystä kansalliselle identiteetille. Painotus on kulttuurintutkimuksen (cultural studies) lähestymistavoissa, ts. sosiaalisten käytänteiden ja kulttuuristen merkitysten välisissä suhteissa. Samalla populaarimusiikin kansallisuutta tarkastellaan historiallisena ilmiönä, jota tradition ja muutoksen ideat ovat määrittäneet. Konkreettisista näkökulmista tärkeimpiä ovat kulttuurinen vuorovaikutus sekä marginaalisuuden ja "keskuksen" välinen suhde. Kurssi kytkeytyy kiinteästi Yle Teeman tuottamaan 6-osaiseen televisiosarjaan Takamaa.

Kurssin suoritustavat ja laajus

6-viikkoisen kurssin pääasiallisena opetusmateriaalina ovat kurssin verkkosivuille viikoittain julkaistavat asiantuntija-artikkelit. Niiden pohjalta vuoroin keskustellaan, vuoroin tehdään kirjallisia, noin 1-2 sivun mittaisia harjoitustehtäviä. Oheislukemistot ja kirjallisuusluettelot mahdollistavat tarvittaessa syventymisen eri teemoihin. Verkkotyöskentely ja opintotehtävät tuottavat 1 ov:n perussuorituksen, varsinaista lopputyötä ei siis ole. Perussuoritusta voi täydentää 1 ov:n lisäsuorituksena, käytännössä 6-8 sivun mittaisena esseenä, esim. Takamaa-sarjan jonkin jakson analyysina tai jonkun artistin, yhtyeen tai ilmiön tarkastelulla suomalaisuus-tematiikan pohjalta. HUOM! Vaikka kurssi kytkeytyy kiinteästi Takamaa-sarjaan, opiskelijoilta ei vaadita tv-ohjelman seuraamista - lähinnä koska sarja esitetään Yleisradion digitaalisella kanavalla.

Kurssin sisältörunko noudattaa väljästi YLE:n televisiosarjan jaksoja. Televisiosarjan tavoin kurssi ei ole kronologisesti etenevä sarja suomalaisesta populaarimusiikista vaan tiettyjä tärkeitä teemoja painottava kokonaisuus. Koska Takamaa kuitenkin on draamadokumentti, joka yhdistelee fiktiota ja fakta-aineistoa, verkkokurssin yhteydessä teemoja räätälöidään ja niitä syvennetään historiantutkimukselliseen suuntaan. Lähestymistapa on temaattinen ja asteittain syvenevä. Niinpä suomalaisuutta ei pyritä lopullisesti määrittelemään vaan pikemminkin tuodaan esille suomalaisuuteen ja populaarimusiikkiin liittyviä käsityksiä, puhetapoja ja esityksiä. Kukin osio sisältää 1-2 tieteellistä artikkelia sekä erillisen kirjallisuuslistan oheislukemistoksi. Kurssi koostuu kuudesta osiosta:

1. Johdanto: suomalaisen populaarimusiikin historian yleislinjoja Osion tarkoituksena on luoda katsaus suomalaisen populaarimusiikin historiaan ja samalla johdattaa opiskelijat pohtimaan kurssin tematiikkaa.

2. Matala/korkea eli populaarimusiikin suomalaiset sivistyssodat Osiossa luodaan katsaus populaarimusiikin asemaan Suomen sodanjälkeisessä kulttuurissa ja kulttuurikeskustelussa.

3. Suomalaiset tähdet: rock ja iskelmä Tässä pohditaan musiikkitähtien merkitystä sekä suomalaisuuskäsitysten heijastajina että rakentajina.

4. Rock ja kansallinen mytologia Osio luotaa Kalevalan ja muun kansallisen mytologia-aineiston merkitystä rockmusiikille.

5. Etnisyys ja sukupuolisuus Tässä osiossa tarkastellaan, kuinka kulttuuri- ja sukupuoli-identiteettejä koskevan keskustelun nousun myötä populaarimusiikin suomalaisuuskäsitykset ovat problematisoituneet.

6. Suomipop globaalin ja kansallisen puristuksessa Osiossa pohditaan kansainvälisen menestyksen unelmaa ja sen merkitystä keskustelulle suomalaisuudesta popmusiikissa.

Lisäksi kurssin lopuksi järjestetään kevyt "palauteseminaari".

Työtavat ja suorittaminen

6-viikkoisen kurssin opetusmateriaalina ovat kurssialueella viikoittain, pääsääntöisesti maanantaisin klo 12 julkaistavat asiantuntija-artikkelit. Niiden pohjalta vuoroviikoin keskustellaan, vuoroin tehdään kirjallisia harjoitustehtäviä. Keskustelutehtävissä opiskelijalta edellytetään vähintään 2 viestin lähettämistä. Kirjallisten tehtävien (miniesseet ja referaatit) pituus on 1-2 sivua eli noin 400-700 sanaa. Joissakin osioissa opetusmateriaalia on niukalti, joissakin enemmän - etenkin esseissä tärkeintä on välttää voimien tuhlaamista ylipitkiin kirjoituksiin ja keskittyä tiivistämiseen jaloon taitoon! Oheislukemistot, kirjallisuusluettelot ja keväällä 2004 Yle Teemalla esitettyyn Takamaa-televisiosarjaan liittyvä materiaali mahdollistavat tarvittaessa syventymisen eri teemoihin, mutta niiden käyttämistä ei edellytetä. Aikajana-osiosta löytyy jatkuvasti täydentyvä graafinen esitys suomalaisen populaarimusiikin historiasta. Linkit-osiosta löytyy koostetusti yhteyksiä artikkeleihin ja web-sivustoihin, jotka liittyvät kurssin tematiikkaan. Tekijänoikeussyistä johtuen kurssilla on valitettavasti vain niukalti musiikkinäytteitä. Verkkokeskustelu ja kirjalliset tehtävät tuottavat 2 opintopisteen perussuorituksen, varsinaista lopputyötä ei siis ole. Tätä perussuoritusta voi kuitenkin täydentää kirjoittamalla tutkielman, josta saa 2 opintopistettä (ks. alla). Keskusteluja varten on oma "Keskustelualue", johon pääsee kurssivalikon linkistä. Keskustelualueella on eri foorumeja: "Yleinen" on tarkoitettu kurssin suoritustapoihin, sisältöihin ja teknisiin seikkoihin liittyviin kysymyksiin ja kommentteihin. Täällä voidaan käydä myös vapaamuotoista keskustelua kurssin teemoista. Tämän lisäksi kolmen opintojakson suoritus tapahtuu keskustelufoorumilla. Kutakin näitä, osia 1, 3 ja 5, varten on oma fooruminsa, jotka avataan aikataulun mukaisesti. Keskustelualueella voi avata uusia keskusteluaiheita tai kommentoida aikaisempia viestejä. Esseet palautetaan palautuslokerikkoon (linkki vasemmalla kurssivalikossa). Kurssivalikosta pääsee myös kurssin omaan sähköpostilistaan, jonka kautta voi lähettää henkilökohtaisia viestejä.

Kurssin sisältö /ohjelma

Kommunismi kehittyi viime vuosisadalla marginaalisesta kumouksellisesta virtauksesta valtioideologiaksi, jonka nimissä hallittiin huomattavaa osaa maapallon väestöstä. Valtajärjestelmät eivät olisi syntyneet ja pysyneet koossa ilman ihmisiä, jotka jossain vaiheessa uskoivat niiden ihanteisiin. Neuvostoliiton romahdettua on jäänyt jäljelle muutamia saarekkeita, joista merkittävin on siirtynyt kommunistiseen markkinatalouteen. Kommunismin jälkimaine on musta: aikalaisten toivon kipinä on osoittautunut miljoonien viattomien uhrien aiheuttajaksi.

Kurssilla lähestytään kommunismia moniulotteisena ilmiönä, aatteena, liikkeenä, symboleina ja poliittisena järjestelmänä. Pyrkimyksenä on hahmottaa kokonaiskuvaa 1900-luvun historian keskeisestä liikuttajasta.

Kurssin luennoitsijat ovat poliittisen historian tutkijoita, joiden mielenkiinto on tavalla tai toisella kiinnittynyt kommunismiin.

Ohjelma:

Ke 21.3. Tauno Saarela: Johdanto – kommunismin aate

Pe 23.3. Tauno Saarela: Kommunismin liike

Ke 28.3. Tauno Saarela: Suomalainen kommunismi

Pe 30.3. Mikko Majander: Kommunismi osana työväenliikettä

Ke 4.4. Joni Krekola: Uuden ihmisen projekti

Ke 11.4. Elina Katainen: Kommunismi ja sukupuoli

Pe 13.4. Elina Katainen: Kommunismin kuvat ja symbolit

Ke 18.4. Jarkko Vesikansa: Antikommunismi

Pe 20.4. Kimmo Rentola: Kommunismin kylmä sota

Ke 25.4. Joni Krekola: Kommunismi kulttuurikamppailuna

Pe 4.5. Kurssin palautetilaisuus

Työtavat ja suorittaminen

Kurssin työtavat: kymmenen luentokertaa, joista laaditaan luentopäiväkirja. Lisäksi jokainen osallistuja laatii noin viiden liuskan pituisen esseekirjoitelman kahden tutkimusartikkelin perusteella.

Korvaavuudet

Yhteiskuntahistoria: oj 6

Poliittinen historia: oj 9.2.a tai b

Talous- ja sosiaalihistoria: oj 9.1 (jää tentittäväksi Kenwood-Lougheed ja Davies)

Kurssin sisältö /ohjelma

I Sivilisaatiohistorian kohteen määrittely:

• suuret käänteet
• kulttuurivertailu (vanha sivilisaatiohistoria)
• sivilisaatiokaaret
• lähellä: aatehistoria, historiallinen sosiologia, sosiaalihistoria
• materiaali: historiografia
• metodi: yleistäminen
• Lähellä olevia tieteitä: maailmanhistoria, globaalihistoria, universaalihistoria, ”big history

II Luennon alustava ohjelma:

Maailmanhistorian alku; Maatalouden synty; Valtion synty; Agraari-imperiumit ja keskussivilisaatio; Feodaaliset yhteiskunnat; Pax Mongolica- ensimmäinen taloudellinen globalisaatio; Kapitalismin synty; Teollistuminen; Luokkataistelu ja sosialismi; Globaalin hallinnan synty; Globalisaation historialliset muodot; Kysymys yhteiskunnallisesta edistyksestä; Tulevaisuuden näköaloja; Luentokuulustelu (palaute)

Työtavat ja suorittaminen

Luennot + oheisartikkeleita, loppukuulustelu.

Luettavat artikkelit:

Tapani Hietaniemi: "Sivilisaatiohistorian uusi paradigma? Globalisaatio, maailmanjärjestelmät ja Andre Gunder Frank", Historiallinen Aikakauskirja Vol 99, 2/2001, s.125-130. (Kopioitavissa esim. yhteiskuntahistorian laitoksella, 2. krs aula)

William H. McNeill: "History and the Scientific World-View", History and Theory 1/98. (Saatavana elektronisesti Nellin kautta (Ebsco), ks. tarvittaessa ohjeet http://www.valt.helsinki.fi/yhis/post128.htm )

Korvaavuudet

Yhteiskuntahistoria: oj 6

Poliittinen historia: oj 9.2. a tai b

Työtavat ja suorittaminen

Luennot ja oheiskirjallisuus loppukuulustelussa.

Compensations

Social science history: 6 (3cr)

Political history: 9.2a, 9.2b (3 cr), 11.5 (5cr)

Economic and social history: 9.9 (6cr)

EU4 (6 cr) , EU5 (5 cr)

Content

In the recent decade the “Nordic model” became one of the key reference points in the European search for economically competitive, socially equal and democratically effective mode of organising society. In addition, the Nordic model of sub-regional cooperation has been highlighted as an exceptional succes in both historical and current perspective. During the course visiting lecturers approach historical and current conditions of the Nordic model and its national variations from the overlapping perspectives of economy, society and politics. In addition, the Nordic dynamics of regional and sub-regional cooperation and its interplay with national and international dynamics are focused upon.

Lecture outline

Thursday 2 Nov. First globalisation and the Nordic Countries Professor Riitta Hjerppe, University of Helsinki

Monday 6 Nov. The notion of "the Nordic model" Professor Pauli Kettunen, University of Helsinki

Thursday 9. Nov. Finnish and Swedish economies in the 20th century: economic growth and structure, business behaviour and large companiesProfessor Riitta Hjerppe, University of Helsinki

Monday 13. Nov. The Nordic conceptions of civil society: what makes them similar, what different? Research Director Henrik Stenius, University of Helsinki

Thursday 16. Nov. Formal and informal in the Nordic model of cooperation M.Soc.Sc. Heidi Haggrén, University of Helsinki

Monday 20. Nov. Small countries in theory and history with the Nordic Countries as examples Professor Olle Krantz, Umeå University, Umeå Business School

Thursday 23. Nov. NORDEK 1968-1970. Alternative or Nordic supplement to European economic integration? M.Soc.Sc. Lasse Sonne, University of Helsinki

Monday 27. Nov. Globalisation and the Nordic Models Director General Jukka Pekkarinen, Ministry of Finance

Thursday 30. Nov. Creating Nordic Capitalism - one, two or four models? Adjunct Professor Susanna Fellman, University of Helsinki

Monday 4. Dec. The Nordic model, identity and security D.Soc.Sc. Mikko Majander

Thursday 7. Dec "Nordic Model"? - conclusion of the course M.Soc.Sc. Johanna Rainio-Niemi and M.Soc.Sc. Andrea Lorenz-Wende

For more information please follow the updates at the course website.

Course work and forms of study

3 credits:

• active course participation
• lecture diary (8-10 commented lectures, each 1 page)
• reflective essay 3-5 pages based on lectures and given articles

5 credits:

• active course participation
• lecture diary (8-10 commented lectures, each 1 page)
• broader essay 15 pages on given topic and literature

6 credits:

• active course participation
• lecture diary (8-10 commented lectures, each 1 page)
• reflective essay 3-5 pages based on lectures and given articles
• broader essay 15 pages on given topic and literature

More detailed instructions will be given at the first lecture.

The lecture diaries and the course works for the 3 credits option should be submitted by December 15, 2006. The broader essays preferably by January 10, 2007.

HUOM! Kurssin kirjalliset työt voi halutessaan kirjoittaa kotimaisilla kielillä.

Korvaavuudet

Poliittinen historia oj. 9.2 a tai b

Compensations

5 credit course qualifies for the following units:

• EU-5 (History of European Political Integration)
• Political history: unit 11.5 (Imperialism, Integration and Globalization)
• Political history: unit 11.6 (The Cold War Period)
• Economic and social history: unit 16.2. or 16.8 (essay topic related to economy)

3 credit course qualifies for the following units:

• Political history: 8.2a (Modern state and civil society: Optional literature a)
• Political history: 9.2a or 9.2b (The international and the global system: Optional literature a or b)
• Economic and social history: unit 16.2. or 16.8

Content

The course discusses selected themes of European integration history as well as the historiography of European integration and main points of debate in integration studies. The themes include the following:

• European reconstruction, the Marshall-plan and the origins of European integration
• the ‘Milward controversy’: integration and the rescue of the European nation state?
• integration and the international system: integration history and new cold war history
• the sui generis debate: the uniqueness of European integration?
• alternative paths of integration history: the plans that failed
• Finland’s road into the European Union

Course work and forms of study

The course is divided into two parts, lectures (3 study points, 2. period) and an optional essay seminar (2 study points, 3. period). Students taking the lecture course will receive 3 study points. Lecture course plus essay seminar is 5 study points (3+2). The essay seminar cannot be taken without the preceding lecture course.

All instruction and discussion is in English. Written work can be submitted in English, Finnish or Swedish.

3 credits: lectures, additional reading and a final exam (6 x 2h lectures) 3.11.–15.12.2006.

5 credits (in addition to the above): essay seminar (15 000 character essay and 6 x 2h sessions) 16.1.–27.2.2007. (Website for essay seminar: http://www.valt.helsinki.fi/blogs/jauneslu/euhistoryseminar.htm )

Kurssin sisältö /ohjelma

Kommunismi kehittyi viime vuosisadalla marginaalisesta kumouksellisesta virtauksesta valtioideologiaksi, jonka nimissä hallittiin huomattavaa osaa maapallon väestöstä. Valtajärjestelmät eivät olisi syntyneet ja pysyneet koossa ilman ihmisiä, jotka jossain vaiheessa uskoivat niiden ihanteisiin. Neuvostoliiton romahdettua on jäänyt jäljelle muutamia saarekkeita, joista merkittävin on siirtynyt kommunistiseen markkinatalouteen. Kommunismin jälkimaine on musta: aikalaisten toivon kipinä on osoittautunut miljoonien viattomien uhrien aiheuttajaksi.

Kurssilla lähestytään kommunismia moniulotteisena ilmiönä, aatteena, liikkeenä, symboleina ja poliittisena järjestelmänä. Pyrkimyksenä on hahmottaa kokonaiskuvaa 1900-luvun historian keskeisestä liikuttajasta.

Kurssin luennoitsijat ovat poliittisen historian tutkijoita, joiden mielenkiinto on tavalla tai toisella kiinnittynyt kommunismiin.

Ohjelma:

Ke 21.3. Tauno Saarela: Johdanto – kommunismin aate

Pe 23.3. Tauno Saarela: Kommunismin liike

Ke 28.3. Tauno Saarela: Suomalainen kommunismi

Pe 30.3. Mikko Majander: Kommunismi osana työväenliikettä

Ke 4.4. Joni Krekola: Uuden ihmisen projekti

Ke 11.4. Elina Katainen: Kommunismi ja sukupuoli

Pe 13.4. Elina Katainen: Kommunismin kuvat ja symbolit

Ke 18.4. Jarkko Vesikansa: Antikommunismi

Pe 20.4. Kimmo Rentola: Kommunismin kylmä sota

Ke 25.4. Joni Krekola: Kommunismi kulttuurikamppailuna

Pe 4.5. Kurssin palautetilaisuus

Työtavat ja suorittaminen

Kurssin työtavat: kymmenen luentokertaa, joista laaditaan luentopäiväkirja. Lisäksi jokainen osallistuja laatii noin viiden liuskan pituisen esseekirjoitelman kahden tutkimusartikkelin perusteella.

Korvaavuudet

Yhteiskuntahistoria: oj 6

Poliittinen historia: oj 9.2.a tai b

Talous- ja sosiaalihistoria: oj 9.1 (jää tentittäväksi Kenwood-Lougheed ja Davies)

Kurssin sisältö /ohjelma

I Sivilisaatiohistorian kohteen määrittely:

• suuret käänteet
• kulttuurivertailu (vanha sivilisaatiohistoria)
• sivilisaatiokaaret
• lähellä: aatehistoria, historiallinen sosiologia, sosiaalihistoria
• materiaali: historiografia
• metodi: yleistäminen
• Lähellä olevia tieteitä: maailmanhistoria, globaalihistoria, universaalihistoria, ”big history

II Luennon alustava ohjelma:

Maailmanhistorian alku; Maatalouden synty; Valtion synty; Agraari-imperiumit ja keskussivilisaatio; Feodaaliset yhteiskunnat; Pax Mongolica- ensimmäinen taloudellinen globalisaatio; Kapitalismin synty; Teollistuminen; Luokkataistelu ja sosialismi; Globaalin hallinnan synty; Globalisaation historialliset muodot; Kysymys yhteiskunnallisesta edistyksestä; Tulevaisuuden näköaloja; Luentokuulustelu (palaute)

Työtavat ja suorittaminen

Luennot + oheisartikkeleita, loppukuulustelu.

Luettavat artikkelit:

Tapani Hietaniemi: "Sivilisaatiohistorian uusi paradigma? Globalisaatio, maailmanjärjestelmät ja Andre Gunder Frank", Historiallinen Aikakauskirja Vol 99, 2/2001, s.125-130. (Kopioitavissa esim. yhteiskuntahistorian laitoksella, 2. krs aula)

William H. McNeill: "History and the Scientific World-View", History and Theory 1/98. (Saatavana elektronisesti Nellin kautta (Ebsco), ks. tarvittaessa ohjeet http://www.valt.helsinki.fi/yhis/post128.htm )

Korvaavuudet

Yhteiskuntahistoria: oj 6

Poliittinen historia: oj 9.2. a tai b

Työtavat ja suorittaminen

Luennot ja oheiskirjallisuus loppukuulustelussa.

Compensations

Social science history: 6 (3cr)

Political history: 9.2a, 9.2b (3 cr), 11.5 (5cr)

Economic and social history: 9.9 (6cr)

EU4 (6 cr) , EU5 (5 cr)

Content

In the recent decade the “Nordic model” became one of the key reference points in the European search for economically competitive, socially equal and democratically effective mode of organising society. In addition, the Nordic model of sub-regional cooperation has been highlighted as an exceptional succes in both historical and current perspective. During the course visiting lecturers approach historical and current conditions of the Nordic model and its national variations from the overlapping perspectives of economy, society and politics. In addition, the Nordic dynamics of regional and sub-regional cooperation and its interplay with national and international dynamics are focused upon.

Lecture outline

Thursday 2 Nov. First globalisation and the Nordic Countries Professor Riitta Hjerppe, University of Helsinki

Monday 6 Nov. The notion of "the Nordic model" Professor Pauli Kettunen, University of Helsinki

Thursday 9. Nov. Finnish and Swedish economies in the 20th century: economic growth and structure, business behaviour and large companiesProfessor Riitta Hjerppe, University of Helsinki

Monday 13. Nov. The Nordic conceptions of civil society: what makes them similar, what different? Research Director Henrik Stenius, University of Helsinki

Thursday 16. Nov. Formal and informal in the Nordic model of cooperation M.Soc.Sc. Heidi Haggrén, University of Helsinki

Monday 20. Nov. Small countries in theory and history with the Nordic Countries as examples Professor Olle Krantz, Umeå University, Umeå Business School

Thursday 23. Nov. NORDEK 1968-1970. Alternative or Nordic supplement to European economic integration? M.Soc.Sc. Lasse Sonne, University of Helsinki

Monday 27. Nov. Globalisation and the Nordic Models Director General Jukka Pekkarinen, Ministry of Finance

Thursday 30. Nov. Creating Nordic Capitalism - one, two or four models? Adjunct Professor Susanna Fellman, University of Helsinki

Monday 4. Dec. The Nordic model, identity and security D.Soc.Sc. Mikko Majander

Thursday 7. Dec "Nordic Model"? - conclusion of the course M.Soc.Sc. Johanna Rainio-Niemi and M.Soc.Sc. Andrea Lorenz-Wende

For more information please follow the updates at the course website.

Course work and forms of study

3 credits:

• active course participation
• lecture diary (8-10 commented lectures, each 1 page)
• reflective essay 3-5 pages based on lectures and given articles

5 credits:

• active course participation
• lecture diary (8-10 commented lectures, each 1 page)
• broader essay 15 pages on given topic and literature

6 credits:

• active course participation
• lecture diary (8-10 commented lectures, each 1 page)
• reflective essay 3-5 pages based on lectures and given articles
• broader essay 15 pages on given topic and literature

More detailed instructions will be given at the first lecture.

The lecture diaries and the course works for the 3 credits option should be submitted by December 15, 2006. The broader essays preferably by January 10, 2007.

HUOM! Kurssin kirjalliset työt voi halutessaan kirjoittaa kotimaisilla kielillä.

Korvaavuudet

Poliittinen historia oj. 9.2 a tai b

Korvaavuudet

Oj 9.2b (3 op/2 ov), oj.11.5 (5 op/3 ov), oj.6 (3 op/2 ov, perusopinnot, sivuaineopiskelijat).

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssin tavoitteena on luoda uusimpaan tutkimustietoon perustuva kokonaiskuva Suomen sijoittumisesta/ asettumisesta kansainväliseen järjestelmään ja Suomen kansainvälisen aseman muutoksista 1900-luvulla. Näkökulma ei ole pelkästään ”ulkopoliittinen”; tarkastelussa nousevat esiin myös Suomen taloudelliset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset tekijät kansainvälisessä vuorovaikutuksessa.

Työtavat ja suorittaminen

Kymmenen luentoa, kertauskuulustelu tai oppimispäiväkirja (vastaa 3 op/2 ov suoritusta) ja lisäksi ohjattu essee 10 s. á 2000 merkkiä, vastaa 5 op/3 ov suoritusta).

Compensations

5 credit course qualifies for the following units:

• EU-5 (History of European Political Integration)
• Political history: unit 11.5 (Imperialism, Integration and Globalization)
• Political history: unit 11.6 (The Cold War Period)
• Economic and social history: unit 16.2. or 16.8 (essay topic related to economy)

3 credit course qualifies for the following units:

• Political history: 8.2a (Modern state and civil society: Optional literature a)
• Political history: 9.2a or 9.2b (The international and the global system: Optional literature a or b)
• Economic and social history: unit 16.2. or 16.8

Content

The course discusses selected themes of European integration history as well as the historiography of European integration and main points of debate in integration studies. The themes include the following:

• European reconstruction, the Marshall-plan and the origins of European integration
• the ‘Milward controversy’: integration and the rescue of the European nation state?
• integration and the international system: integration history and new cold war history
• the sui generis debate: the uniqueness of European integration?
• alternative paths of integration history: the plans that failed
• Finland’s road into the European Union

Course work and forms of study

The course is divided into two parts, lectures (3 study points, 2. period) and an optional essay seminar (2 study points, 3. period). Students taking the lecture course will receive 3 study points. Lecture course plus essay seminar is 5 study points (3+2). The essay seminar cannot be taken without the preceding lecture course.

All instruction and discussion is in English. Written work can be submitted in English, Finnish or Swedish.

3 credits: lectures, additional reading and a final exam (6 x 2h lectures) 3.11.–15.12.2006.

5 credits (in addition to the above): essay seminar (15 000 character essay and 6 x 2h sessions) 16.1.–27.2.2007. (Website for essay seminar: http://www.valt.helsinki.fi/blogs/jauneslu/euhistoryseminar.htm )

Kohderyhmä

Poliittisen historian pääaineopiskelijat: laitos kustantaa 1-2 paikkaa.

Kurssin sisältö /ohjelma

Historiankirjoituksen historian erikoiskurssilla avataan näkökulmia eurooppalaisen historiankirjoituksen historiaan. Kurssi kestää 13 viikkoa ja se suoritetaan osallistumalla aktiivisesti keskusteluun annetuista teemoista. Kurssilla laaditaan myös yhden opintoviikon laajuinen essee.

Korvaavuudet

Yhteiskuntahistorian perusopinnot oj 6

Poliittisen historian aineopinnot oj 8.2a ja 8.2b, 10.2a ja 10.2b

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssi käsittelee modernille politiikalle keskeistä edustuksen kysymystä historiallisesti ja vertailevasti. Teemaa tarkastellaan aatehistoriallisesti, edustuksellisten instituutioiden kehityksen näkökulmasta sekä kamppailun ja vallan kysymyksenä. Keitä tai mitä on edustettu? Ketkä ja millä perustein ovat katsoneet voivansa puhua kansan, luokan tai jonkin muun ryhmän nimissä? Miksi ja miten ihmiset ovat antaneet suostumuksen ja valtuutuksen edustajilleen? Millä tavoin kansalaisuuteen perustuva edustus ja erilaisten taloudellisten etujen edustus ovat kietoutuneet toisiinsa? Miten puoluejärjestelmä, yhteiskunnalliset liikkeet ja mediajulkisuus ovat muovanneet edustuksellista politiikkaa? Miten edustuksen eri tasot (paikallinen, alueellinen, kansallinen, kansainvälinen, ylikansallinen) ovat määrittyneet ja suhteutuneet toisiinsa? Miten kansallisvaltion kyseenalaistuminen (globalisaatio, Euroopan integraatio) on muuttanut edustuksellisen politiikan edellytyksiä?

Työtavat ja suorittaminen

Kymmenen kahden tunnin luentoa ja loppukuulustelu sekä artikkeli- ja dokumenttiaineistoon perustuva noin viisisivuinen essee.

Edeltävät opinnot

Syyslukukauden 2005 luentokurssi pohjustaa kevään 2006 teemaseminaaria, muttei ole välttämätön ehto osallistumiselle.

Korvaavuudet

3 op: poliittisen historian aineopinnot 8.2a, 8.2b, 10.2a, 10.2b; 5 op: poliittisen historian aineopinnot 11.1, 11.2.

Kurssin sisältö /ohjelma

Seminaari käsittelee modernille politiikalle keskeistä edustuksen kysymystä historiallisesti ja vertailevasti. Teemaa tarkastellaan aatehistoriallisesti, edustuksellisten instituutioiden kehityksen näkökulmasta sekä kamppailun ja vallan kysymyksenä. Keitä tai mitä on edustettu? Ketkä ja millä perustein ovat katsoneet voivansa puhua kansan, luokan tai jonkin muun ryhmän nimissä? Miksi ja miten ihmiset ovat antaneet suostumuksen ja valtuutuksen edustajilleen? Millä tavoin kansalaisuuteen perustuva edustus ja erilaisten taloudellisten etujen edustus ovat kietoutuneet toisiinsa? Miten puoluejärjestelmä, yhteiskunnalliset liikkeet ja mediajulkisuus ovat muovanneet edustuksellista politiikkaa? Miten edustuksen eri tasot (paikallinen, alueellinen, kansallinen, kansainvälinen, ylikansallinen) ovat määrittyneet ja suhteutuneet toisiinsa? Miten kansallisvaltion kyseenalaistuminen (globalisaatio, Euroopan integraatio) on muuttanut edustuksellisen politiikan edellytyksiä?

Työtavat ja suorittaminen

Seminaarin alkuvaiheessa käydään problematiikkaan johdattava yhteinen keskustelu sekä yksilöllinen ohjauskeskustelu. Seminaari-istuntojen teemat perustuvat osanottajien esseisiin. Kukin osanottaja laatii aihepiiriin liittyvästä itseään kiinnostavasta kysymyksestä noin 10-sivuisen esseen, toimii yhden esseen opponenttina ja osallistuu aktiivisesti keskusteluun. Näin saa 3 opintopisteen suorituksen. 5 op:n suoritukseen vaaditaan tämän lisäksi kirja-arvostelu aihepiiriä käsittelevästä tutkimusteoksesta.

Kurssin sisältö /ohjelma

Kommunismi kehittyi viime vuosisadalla marginaalisesta kumouksellisesta virtauksesta valtioideologiaksi, jonka nimissä hallittiin huomattavaa osaa maapallon väestöstä. Valtajärjestelmät eivät olisi syntyneet ja pysyneet koossa ilman ihmisiä, jotka jossain vaiheessa uskoivat niiden ihanteisiin. Neuvostoliiton romahdettua on jäänyt jäljelle muutamia saarekkeita, joista merkittävin on siirtynyt kommunistiseen markkinatalouteen. Kommunismin jälkimaine on musta: aikalaisten toivon kipinä on osoittautunut miljoonien viattomien uhrien aiheuttajaksi.

Kurssilla lähestytään kommunismia moniulotteisena ilmiönä, aatteena, liikkeenä, symboleina ja poliittisena järjestelmänä. Pyrkimyksenä on hahmottaa kokonaiskuvaa 1900-luvun historian keskeisestä liikuttajasta.

Kurssin luennoitsijat ovat poliittisen historian tutkijoita, joiden mielenkiinto on tavalla tai toisella kiinnittynyt kommunismiin.

Ohjelma:

Ke 21.3. Tauno Saarela: Johdanto – kommunismin aate

Pe 23.3. Tauno Saarela: Kommunismin liike

Ke 28.3. Tauno Saarela: Suomalainen kommunismi

Pe 30.3. Mikko Majander: Kommunismi osana työväenliikettä

Ke 4.4. Joni Krekola: Uuden ihmisen projekti

Ke 11.4. Elina Katainen: Kommunismi ja sukupuoli

Pe 13.4. Elina Katainen: Kommunismin kuvat ja symbolit

Ke 18.4. Jarkko Vesikansa: Antikommunismi

Pe 20.4. Kimmo Rentola: Kommunismin kylmä sota

Ke 25.4. Joni Krekola: Kommunismi kulttuurikamppailuna

Pe 4.5. Kurssin palautetilaisuus

Työtavat ja suorittaminen

Kurssin työtavat: kymmenen luentokertaa, joista laaditaan luentopäiväkirja. Lisäksi jokainen osallistuja laatii noin viiden liuskan pituisen esseekirjoitelman kahden tutkimusartikkelin perusteella.

Kohderyhmä

Poliittisen historian ja talous- ja sosiaalihistorian pääaineopiskelijat: laitos kustantaa 1-4 paikkaa

Kurssin sisältö /ohjelma

Englanninkielinen Nordplus-yhteistyökurssi, jonka opiskelijat tulevat Reykjavikin, Uppsalan ja suomalaisten yliopistojen historian laitoksilta käsittelee identiteettihistoriaa pohjoismaisesta näkökulmasta. Lisätietoja kurssista myöhemmin verkko-opetuksen sivuilta.

Kohderyhmä

Talous- ja sosiaalihistorian ja poliittisen historian pääaineopiskelijat: laitos kustantaa 1-4 paikkaa.

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssin ideana on tarkastella suomalaisuuden ulottuvuuksia toisen maailmansodan jälkeisessä populaarimusiikissa. Suomalaisuus ymmärretään tässä symbolisena ja myös konkreettisena kulttuurituotantona, monikerroksellisena rakenteena, joka toisaalta heijastaa vallitsevia käsityksiä kansallisuudesta, toisaalta haastaa ja uudelleenluo niitä. Pohjimmiltaan kurssi käsittelee populaarimusiikin merkitystä kansalliselle identiteetille. Painotus on kulttuurintutkimuksen (cultural studies) lähestymistavoissa, ts. sosiaalisten käytänteiden ja kulttuuristen merkitysten välisissä suhteissa. Samalla populaarimusiikin kansallisuutta tarkastellaan historiallisena ilmiönä, jota tradition ja muutoksen ideat ovat määrittäneet. Konkreettisista näkökulmista tärkeimpiä ovat kulttuurinen vuorovaikutus sekä marginaalisuuden ja "keskuksen" välinen suhde. Kurssi kytkeytyy kiinteästi Yle Teeman tuottamaan 6-osaiseen televisiosarjaan Takamaa.

Kurssin suoritustavat ja laajus

6-viikkoisen kurssin pääasiallisena opetusmateriaalina ovat kurssin verkkosivuille viikoittain julkaistavat asiantuntija-artikkelit. Niiden pohjalta vuoroin keskustellaan, vuoroin tehdään kirjallisia, noin 1-2 sivun mittaisia harjoitustehtäviä. Oheislukemistot ja kirjallisuusluettelot mahdollistavat tarvittaessa syventymisen eri teemoihin. Verkkotyöskentely ja opintotehtävät tuottavat 1 ov:n perussuorituksen, varsinaista lopputyötä ei siis ole. Perussuoritusta voi täydentää 1 ov:n lisäsuorituksena, käytännössä 6-8 sivun mittaisena esseenä, esim. Takamaa-sarjan jonkin jakson analyysina tai jonkun artistin, yhtyeen tai ilmiön tarkastelulla suomalaisuus-tematiikan pohjalta. HUOM! Vaikka kurssi kytkeytyy kiinteästi Takamaa-sarjaan, opiskelijoilta ei vaadita tv-ohjelman seuraamista - lähinnä koska sarja esitetään Yleisradion digitaalisella kanavalla.

Kurssin sisältörunko noudattaa väljästi YLE:n televisiosarjan jaksoja. Televisiosarjan tavoin kurssi ei ole kronologisesti etenevä sarja suomalaisesta populaarimusiikista vaan tiettyjä tärkeitä teemoja painottava kokonaisuus. Koska Takamaa kuitenkin on draamadokumentti, joka yhdistelee fiktiota ja fakta-aineistoa, verkkokurssin yhteydessä teemoja räätälöidään ja niitä syvennetään historiantutkimukselliseen suuntaan. Lähestymistapa on temaattinen ja asteittain syvenevä. Niinpä suomalaisuutta ei pyritä lopullisesti määrittelemään vaan pikemminkin tuodaan esille suomalaisuuteen ja populaarimusiikkiin liittyviä käsityksiä, puhetapoja ja esityksiä. Kukin osio sisältää 1-2 tieteellistä artikkelia sekä erillisen kirjallisuuslistan oheislukemistoksi. Kurssi koostuu kuudesta osiosta:

1. Johdanto: suomalaisen populaarimusiikin historian yleislinjoja Osion tarkoituksena on luoda katsaus suomalaisen populaarimusiikin historiaan ja samalla johdattaa opiskelijat pohtimaan kurssin tematiikkaa.

2. Matala/korkea eli populaarimusiikin suomalaiset sivistyssodat Osiossa luodaan katsaus populaarimusiikin asemaan Suomen sodanjälkeisessä kulttuurissa ja kulttuurikeskustelussa.

3. Suomalaiset tähdet: rock ja iskelmä Tässä pohditaan musiikkitähtien merkitystä sekä suomalaisuuskäsitysten heijastajina että rakentajina.

4. Rock ja kansallinen mytologia Osio luotaa Kalevalan ja muun kansallisen mytologia-aineiston merkitystä rockmusiikille.

5. Etnisyys ja sukupuolisuus Tässä osiossa tarkastellaan, kuinka kulttuuri- ja sukupuoli-identiteettejä koskevan keskustelun nousun myötä populaarimusiikin suomalaisuuskäsitykset ovat problematisoituneet.

6. Suomipop globaalin ja kansallisen puristuksessa Osiossa pohditaan kansainvälisen menestyksen unelmaa ja sen merkitystä keskustelulle suomalaisuudesta popmusiikissa.

Lisäksi kurssin lopuksi järjestetään kevyt "palauteseminaari".

Työtavat ja suorittaminen

6-viikkoisen kurssin opetusmateriaalina ovat kurssialueella viikoittain, pääsääntöisesti maanantaisin klo 12 julkaistavat asiantuntija-artikkelit. Niiden pohjalta vuoroviikoin keskustellaan, vuoroin tehdään kirjallisia harjoitustehtäviä. Keskustelutehtävissä opiskelijalta edellytetään vähintään 2 viestin lähettämistä. Kirjallisten tehtävien (miniesseet ja referaatit) pituus on 1-2 sivua eli noin 400-700 sanaa. Joissakin osioissa opetusmateriaalia on niukalti, joissakin enemmän - etenkin esseissä tärkeintä on välttää voimien tuhlaamista ylipitkiin kirjoituksiin ja keskittyä tiivistämiseen jaloon taitoon! Oheislukemistot, kirjallisuusluettelot ja keväällä 2004 Yle Teemalla esitettyyn Takamaa-televisiosarjaan liittyvä materiaali mahdollistavat tarvittaessa syventymisen eri teemoihin, mutta niiden käyttämistä ei edellytetä. Aikajana-osiosta löytyy jatkuvasti täydentyvä graafinen esitys suomalaisen populaarimusiikin historiasta. Linkit-osiosta löytyy koostetusti yhteyksiä artikkeleihin ja web-sivustoihin, jotka liittyvät kurssin tematiikkaan. Tekijänoikeussyistä johtuen kurssilla on valitettavasti vain niukalti musiikkinäytteitä. Verkkokeskustelu ja kirjalliset tehtävät tuottavat 2 opintopisteen perussuorituksen, varsinaista lopputyötä ei siis ole. Tätä perussuoritusta voi kuitenkin täydentää kirjoittamalla tutkielman, josta saa 2 opintopistettä (ks. alla). Keskusteluja varten on oma "Keskustelualue", johon pääsee kurssivalikon linkistä. Keskustelualueella on eri foorumeja: "Yleinen" on tarkoitettu kurssin suoritustapoihin, sisältöihin ja teknisiin seikkoihin liittyviin kysymyksiin ja kommentteihin. Täällä voidaan käydä myös vapaamuotoista keskustelua kurssin teemoista. Tämän lisäksi kolmen opintojakson suoritus tapahtuu keskustelufoorumilla. Kutakin näitä, osia 1, 3 ja 5, varten on oma fooruminsa, jotka avataan aikataulun mukaisesti. Keskustelualueella voi avata uusia keskusteluaiheita tai kommentoida aikaisempia viestejä. Esseet palautetaan palautuslokerikkoon (linkki vasemmalla kurssivalikossa). Kurssivalikosta pääsee myös kurssin omaan sähköpostilistaan, jonka kautta voi lähettää henkilökohtaisia viestejä.

Kohderyhmä

Poliittisen historian pääaineopiskelijat: laitos kustantaa 1-2 paikkaa.

Kurssin sisältö /ohjelma

Historiankirjoituksen historian erikoiskurssilla avataan näkökulmia eurooppalaisen historiankirjoituksen historiaan. Kurssi kestää 13 viikkoa ja se suoritetaan osallistumalla aktiivisesti keskusteluun annetuista teemoista. Kurssilla laaditaan myös yhden opintoviikon laajuinen essee.

Korvaavuudet

Yhteiskuntahistorian perusopinnot oj 6

Poliittisen historian aineopinnot oj 8.2a ja 8.2b, 10.2a ja 10.2b

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssi käsittelee modernille politiikalle keskeistä edustuksen kysymystä historiallisesti ja vertailevasti. Teemaa tarkastellaan aatehistoriallisesti, edustuksellisten instituutioiden kehityksen näkökulmasta sekä kamppailun ja vallan kysymyksenä. Keitä tai mitä on edustettu? Ketkä ja millä perustein ovat katsoneet voivansa puhua kansan, luokan tai jonkin muun ryhmän nimissä? Miksi ja miten ihmiset ovat antaneet suostumuksen ja valtuutuksen edustajilleen? Millä tavoin kansalaisuuteen perustuva edustus ja erilaisten taloudellisten etujen edustus ovat kietoutuneet toisiinsa? Miten puoluejärjestelmä, yhteiskunnalliset liikkeet ja mediajulkisuus ovat muovanneet edustuksellista politiikkaa? Miten edustuksen eri tasot (paikallinen, alueellinen, kansallinen, kansainvälinen, ylikansallinen) ovat määrittyneet ja suhteutuneet toisiinsa? Miten kansallisvaltion kyseenalaistuminen (globalisaatio, Euroopan integraatio) on muuttanut edustuksellisen politiikan edellytyksiä?

Työtavat ja suorittaminen

Kymmenen kahden tunnin luentoa ja loppukuulustelu sekä artikkeli- ja dokumenttiaineistoon perustuva noin viisisivuinen essee.

Edeltävät opinnot

Syyslukukauden 2005 luentokurssi pohjustaa kevään 2006 teemaseminaaria, muttei ole välttämätön ehto osallistumiselle.

Korvaavuudet

3 op: poliittisen historian aineopinnot 8.2a, 8.2b, 10.2a, 10.2b; 5 op: poliittisen historian aineopinnot 11.1, 11.2.

Kurssin sisältö /ohjelma

Seminaari käsittelee modernille politiikalle keskeistä edustuksen kysymystä historiallisesti ja vertailevasti. Teemaa tarkastellaan aatehistoriallisesti, edustuksellisten instituutioiden kehityksen näkökulmasta sekä kamppailun ja vallan kysymyksenä. Keitä tai mitä on edustettu? Ketkä ja millä perustein ovat katsoneet voivansa puhua kansan, luokan tai jonkin muun ryhmän nimissä? Miksi ja miten ihmiset ovat antaneet suostumuksen ja valtuutuksen edustajilleen? Millä tavoin kansalaisuuteen perustuva edustus ja erilaisten taloudellisten etujen edustus ovat kietoutuneet toisiinsa? Miten puoluejärjestelmä, yhteiskunnalliset liikkeet ja mediajulkisuus ovat muovanneet edustuksellista politiikkaa? Miten edustuksen eri tasot (paikallinen, alueellinen, kansallinen, kansainvälinen, ylikansallinen) ovat määrittyneet ja suhteutuneet toisiinsa? Miten kansallisvaltion kyseenalaistuminen (globalisaatio, Euroopan integraatio) on muuttanut edustuksellisen politiikan edellytyksiä?

Työtavat ja suorittaminen

Seminaarin alkuvaiheessa käydään problematiikkaan johdattava yhteinen keskustelu sekä yksilöllinen ohjauskeskustelu. Seminaari-istuntojen teemat perustuvat osanottajien esseisiin. Kukin osanottaja laatii aihepiiriin liittyvästä itseään kiinnostavasta kysymyksestä noin 10-sivuisen esseen, toimii yhden esseen opponenttina ja osallistuu aktiivisesti keskusteluun. Näin saa 3 opintopisteen suorituksen. 5 op:n suoritukseen vaaditaan tämän lisäksi kirja-arvostelu aihepiiriä käsittelevästä tutkimusteoksesta.

Kurssin sisältö /ohjelma

Kommunismi kehittyi viime vuosisadalla marginaalisesta kumouksellisesta virtauksesta valtioideologiaksi, jonka nimissä hallittiin huomattavaa osaa maapallon väestöstä. Valtajärjestelmät eivät olisi syntyneet ja pysyneet koossa ilman ihmisiä, jotka jossain vaiheessa uskoivat niiden ihanteisiin. Neuvostoliiton romahdettua on jäänyt jäljelle muutamia saarekkeita, joista merkittävin on siirtynyt kommunistiseen markkinatalouteen. Kommunismin jälkimaine on musta: aikalaisten toivon kipinä on osoittautunut miljoonien viattomien uhrien aiheuttajaksi.

Kurssilla lähestytään kommunismia moniulotteisena ilmiönä, aatteena, liikkeenä, symboleina ja poliittisena järjestelmänä. Pyrkimyksenä on hahmottaa kokonaiskuvaa 1900-luvun historian keskeisestä liikuttajasta.

Kurssin luennoitsijat ovat poliittisen historian tutkijoita, joiden mielenkiinto on tavalla tai toisella kiinnittynyt kommunismiin.

Ohjelma:

Ke 21.3. Tauno Saarela: Johdanto – kommunismin aate

Pe 23.3. Tauno Saarela: Kommunismin liike

Ke 28.3. Tauno Saarela: Suomalainen kommunismi

Pe 30.3. Mikko Majander: Kommunismi osana työväenliikettä

Ke 4.4. Joni Krekola: Uuden ihmisen projekti

Ke 11.4. Elina Katainen: Kommunismi ja sukupuoli

Pe 13.4. Elina Katainen: Kommunismin kuvat ja symbolit

Ke 18.4. Jarkko Vesikansa: Antikommunismi

Pe 20.4. Kimmo Rentola: Kommunismin kylmä sota

Ke 25.4. Joni Krekola: Kommunismi kulttuurikamppailuna

Pe 4.5. Kurssin palautetilaisuus

Työtavat ja suorittaminen

Kurssin työtavat: kymmenen luentokertaa, joista laaditaan luentopäiväkirja. Lisäksi jokainen osallistuja laatii noin viiden liuskan pituisen esseekirjoitelman kahden tutkimusartikkelin perusteella.

Kohderyhmä

Poliittisen historian ja talous- ja sosiaalihistorian pääaineopiskelijat: laitos kustantaa 1-4 paikkaa

Kurssin sisältö /ohjelma

Englanninkielinen Nordplus-yhteistyökurssi, jonka opiskelijat tulevat Reykjavikin, Uppsalan ja suomalaisten yliopistojen historian laitoksilta käsittelee identiteettihistoriaa pohjoismaisesta näkökulmasta. Lisätietoja kurssista myöhemmin verkko-opetuksen sivuilta.

Kohderyhmä

Talous- ja sosiaalihistorian ja poliittisen historian pääaineopiskelijat: laitos kustantaa 1-4 paikkaa.

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssin ideana on tarkastella suomalaisuuden ulottuvuuksia toisen maailmansodan jälkeisessä populaarimusiikissa. Suomalaisuus ymmärretään tässä symbolisena ja myös konkreettisena kulttuurituotantona, monikerroksellisena rakenteena, joka toisaalta heijastaa vallitsevia käsityksiä kansallisuudesta, toisaalta haastaa ja uudelleenluo niitä. Pohjimmiltaan kurssi käsittelee populaarimusiikin merkitystä kansalliselle identiteetille. Painotus on kulttuurintutkimuksen (cultural studies) lähestymistavoissa, ts. sosiaalisten käytänteiden ja kulttuuristen merkitysten välisissä suhteissa. Samalla populaarimusiikin kansallisuutta tarkastellaan historiallisena ilmiönä, jota tradition ja muutoksen ideat ovat määrittäneet. Konkreettisista näkökulmista tärkeimpiä ovat kulttuurinen vuorovaikutus sekä marginaalisuuden ja "keskuksen" välinen suhde. Kurssi kytkeytyy kiinteästi Yle Teeman tuottamaan 6-osaiseen televisiosarjaan Takamaa.

Kurssin suoritustavat ja laajus

6-viikkoisen kurssin pääasiallisena opetusmateriaalina ovat kurssin verkkosivuille viikoittain julkaistavat asiantuntija-artikkelit. Niiden pohjalta vuoroin keskustellaan, vuoroin tehdään kirjallisia, noin 1-2 sivun mittaisia harjoitustehtäviä. Oheislukemistot ja kirjallisuusluettelot mahdollistavat tarvittaessa syventymisen eri teemoihin. Verkkotyöskentely ja opintotehtävät tuottavat 1 ov:n perussuorituksen, varsinaista lopputyötä ei siis ole. Perussuoritusta voi täydentää 1 ov:n lisäsuorituksena, käytännössä 6-8 sivun mittaisena esseenä, esim. Takamaa-sarjan jonkin jakson analyysina tai jonkun artistin, yhtyeen tai ilmiön tarkastelulla suomalaisuus-tematiikan pohjalta. HUOM! Vaikka kurssi kytkeytyy kiinteästi Takamaa-sarjaan, opiskelijoilta ei vaadita tv-ohjelman seuraamista - lähinnä koska sarja esitetään Yleisradion digitaalisella kanavalla.

Kurssin sisältörunko noudattaa väljästi YLE:n televisiosarjan jaksoja. Televisiosarjan tavoin kurssi ei ole kronologisesti etenevä sarja suomalaisesta populaarimusiikista vaan tiettyjä tärkeitä teemoja painottava kokonaisuus. Koska Takamaa kuitenkin on draamadokumentti, joka yhdistelee fiktiota ja fakta-aineistoa, verkkokurssin yhteydessä teemoja räätälöidään ja niitä syvennetään historiantutkimukselliseen suuntaan. Lähestymistapa on temaattinen ja asteittain syvenevä. Niinpä suomalaisuutta ei pyritä lopullisesti määrittelemään vaan pikemminkin tuodaan esille suomalaisuuteen ja populaarimusiikkiin liittyviä käsityksiä, puhetapoja ja esityksiä. Kukin osio sisältää 1-2 tieteellistä artikkelia sekä erillisen kirjallisuuslistan oheislukemistoksi. Kurssi koostuu kuudesta osiosta:

1. Johdanto: suomalaisen populaarimusiikin historian yleislinjoja Osion tarkoituksena on luoda katsaus suomalaisen populaarimusiikin historiaan ja samalla johdattaa opiskelijat pohtimaan kurssin tematiikkaa.

2. Matala/korkea eli populaarimusiikin suomalaiset sivistyssodat Osiossa luodaan katsaus populaarimusiikin asemaan Suomen sodanjälkeisessä kulttuurissa ja kulttuurikeskustelussa.

3. Suomalaiset tähdet: rock ja iskelmä Tässä pohditaan musiikkitähtien merkitystä sekä suomalaisuuskäsitysten heijastajina että rakentajina.

4. Rock ja kansallinen mytologia Osio luotaa Kalevalan ja muun kansallisen mytologia-aineiston merkitystä rockmusiikille.

5. Etnisyys ja sukupuolisuus Tässä osiossa tarkastellaan, kuinka kulttuuri- ja sukupuoli-identiteettejä koskevan keskustelun nousun myötä populaarimusiikin suomalaisuuskäsitykset ovat problematisoituneet.

6. Suomipop globaalin ja kansallisen puristuksessa Osiossa pohditaan kansainvälisen menestyksen unelmaa ja sen merkitystä keskustelulle suomalaisuudesta popmusiikissa.

Lisäksi kurssin lopuksi järjestetään kevyt "palauteseminaari".

Työtavat ja suorittaminen

6-viikkoisen kurssin opetusmateriaalina ovat kurssialueella viikoittain, pääsääntöisesti maanantaisin klo 12 julkaistavat asiantuntija-artikkelit. Niiden pohjalta vuoroviikoin keskustellaan, vuoroin tehdään kirjallisia harjoitustehtäviä. Keskustelutehtävissä opiskelijalta edellytetään vähintään 2 viestin lähettämistä. Kirjallisten tehtävien (miniesseet ja referaatit) pituus on 1-2 sivua eli noin 400-700 sanaa. Joissakin osioissa opetusmateriaalia on niukalti, joissakin enemmän - etenkin esseissä tärkeintä on välttää voimien tuhlaamista ylipitkiin kirjoituksiin ja keskittyä tiivistämiseen jaloon taitoon! Oheislukemistot, kirjallisuusluettelot ja keväällä 2004 Yle Teemalla esitettyyn Takamaa-televisiosarjaan liittyvä materiaali mahdollistavat tarvittaessa syventymisen eri teemoihin, mutta niiden käyttämistä ei edellytetä. Aikajana-osiosta löytyy jatkuvasti täydentyvä graafinen esitys suomalaisen populaarimusiikin historiasta. Linkit-osiosta löytyy koostetusti yhteyksiä artikkeleihin ja web-sivustoihin, jotka liittyvät kurssin tematiikkaan. Tekijänoikeussyistä johtuen kurssilla on valitettavasti vain niukalti musiikkinäytteitä. Verkkokeskustelu ja kirjalliset tehtävät tuottavat 2 opintopisteen perussuorituksen, varsinaista lopputyötä ei siis ole. Tätä perussuoritusta voi kuitenkin täydentää kirjoittamalla tutkielman, josta saa 2 opintopistettä (ks. alla). Keskusteluja varten on oma "Keskustelualue", johon pääsee kurssivalikon linkistä. Keskustelualueella on eri foorumeja: "Yleinen" on tarkoitettu kurssin suoritustapoihin, sisältöihin ja teknisiin seikkoihin liittyviin kysymyksiin ja kommentteihin. Täällä voidaan käydä myös vapaamuotoista keskustelua kurssin teemoista. Tämän lisäksi kolmen opintojakson suoritus tapahtuu keskustelufoorumilla. Kutakin näitä, osia 1, 3 ja 5, varten on oma fooruminsa, jotka avataan aikataulun mukaisesti. Keskustelualueella voi avata uusia keskusteluaiheita tai kommentoida aikaisempia viestejä. Esseet palautetaan palautuslokerikkoon (linkki vasemmalla kurssivalikossa). Kurssivalikosta pääsee myös kurssin omaan sähköpostilistaan, jonka kautta voi lähettää henkilökohtaisia viestejä.

Content

The course will chart the emergence and spread of nationalism in China from the late nineteenth century to the present, with an emphasis on cultural and intellectual history, but including some crucial social, economic and political aspects of nationalism. It takes up for closer examination the May Fourth Movement, the May Thirtieth Movement and explores nationalism at the height the Anti-Japanese War and the Civil War. Similarly, the democracy movements during the latter period of the twentieth century will be discussed.

Course work and forms of study

The course is taught through lectures, including final exam and essay or presentation.

Korvaavuudet

Talous- ja sosiaalihistoria oj 9.6 (Koska opintojakso on 6op, täydennetään 5op:n kurssisuoritus 1op:n esseellä yhteiskuntahistorian laitokselle. Esseen aiheesta sovitaan opintojakson kuulustelijan kanssa ja se on palautettava saman lukuvuoden aikana.)

Poliittinen historia: oj 11.3

Edeltävät opinnot

Syyslukukauden 2005 luentokurssi pohjustaa kevään 2006 teemaseminaaria, muttei ole välttämätön ehto osallistumiselle.

Korvaavuudet

3 op: poliittisen historian aineopinnot 8.2a, 8.2b, 10.2a, 10.2b; 5 op: poliittisen historian aineopinnot 11.1, 11.2.

Kurssin sisältö /ohjelma

Seminaari käsittelee modernille politiikalle keskeistä edustuksen kysymystä historiallisesti ja vertailevasti. Teemaa tarkastellaan aatehistoriallisesti, edustuksellisten instituutioiden kehityksen näkökulmasta sekä kamppailun ja vallan kysymyksenä. Keitä tai mitä on edustettu? Ketkä ja millä perustein ovat katsoneet voivansa puhua kansan, luokan tai jonkin muun ryhmän nimissä? Miksi ja miten ihmiset ovat antaneet suostumuksen ja valtuutuksen edustajilleen? Millä tavoin kansalaisuuteen perustuva edustus ja erilaisten taloudellisten etujen edustus ovat kietoutuneet toisiinsa? Miten puoluejärjestelmä, yhteiskunnalliset liikkeet ja mediajulkisuus ovat muovanneet edustuksellista politiikkaa? Miten edustuksen eri tasot (paikallinen, alueellinen, kansallinen, kansainvälinen, ylikansallinen) ovat määrittyneet ja suhteutuneet toisiinsa? Miten kansallisvaltion kyseenalaistuminen (globalisaatio, Euroopan integraatio) on muuttanut edustuksellisen politiikan edellytyksiä?

Työtavat ja suorittaminen

Seminaarin alkuvaiheessa käydään problematiikkaan johdattava yhteinen keskustelu sekä yksilöllinen ohjauskeskustelu. Seminaari-istuntojen teemat perustuvat osanottajien esseisiin. Kukin osanottaja laatii aihepiiriin liittyvästä itseään kiinnostavasta kysymyksestä noin 10-sivuisen esseen, toimii yhden esseen opponenttina ja osallistuu aktiivisesti keskusteluun. Näin saa 3 opintopisteen suorituksen. 5 op:n suoritukseen vaaditaan tämän lisäksi kirja-arvostelu aihepiiriä käsittelevästä tutkimusteoksesta.

Content

The course is based on a multidisciplinary approach where scholars of history, political science and cultural studies shall provide their analysis of the phenomenon, nationalism in the Balkans.

The main purpose is to offer a multileveled perception about this complex subject by investigating its emergence and characteristics and situating it into a wider historical-spatial framework.

Thematically we study the region, peace by peace, and discuss the specific and also the general features of the problem.

Topics, lecturers and the schedule:

Tue 23.1. Markko Lehti: Introduction: nationalism in the Balkans

Thu 25.1. Markko Lehti: Construction of the Balkans

Tue 30.1. Katalin Miklóssy: Eastern Balkans: Romania

Thu 1.2. Tanja Tamminen: Western Balkans

Tue 6.2. Pilvi Torsti: Bosnia-Hertsegovina

Thu 8.2. Minna Rasku: To Whom belongs Macedonia?

Tue 13.2. Juhani Nuorluoto: Croatia

Thu 15.2. Jouni Järvinen: Serbia and Montenegro

Tue 20.2. Tanja Tamminen: Kosovo and Voivodina

Thu 22.2. Tanja Tamminen: Bulgaria

Tue 27.2.Yrjö Lautela: Slovenia

Thu 1.3. Rada Boric: Conclusion

Course work and forms of study

Series of 12 lectures + thematic seminar

3 ECTS credits / 2 old credits: following the lectures, keeping a diary of the lectures according to the special guidelines of the course-organiser, preparing a short course work of (7-10 pages) based on course material and further reading

5 ECTS credits / 3 old credits: Attending a thematic seminar (of 2 days after the course), providing a presentation and writing an essay (20 pages).

Kohderyhmä

Poliittisen historian ja talous- ja sosiaalihistorian pääaineopiskelijat: laitos kustantaa 1-4 paikkaa

Kurssin sisältö /ohjelma

Englanninkielinen Nordplus-yhteistyökurssi, jonka opiskelijat tulevat Reykjavikin, Uppsalan ja suomalaisten yliopistojen historian laitoksilta käsittelee identiteettihistoriaa pohjoismaisesta näkökulmasta. Lisätietoja kurssista myöhemmin verkko-opetuksen sivuilta.

Korvaavuudet

Poliittinen historia 11.3

Edeltävät opinnot

Syyslukukauden 2005 luentokurssi pohjustaa kevään 2006 teemaseminaaria, muttei ole välttämätön ehto osallistumiselle.

Korvaavuudet

3 op: poliittisen historian aineopinnot 8.2a, 8.2b, 10.2a, 10.2b; 5 op: poliittisen historian aineopinnot 11.1, 11.2.

Kurssin sisältö /ohjelma

Seminaari käsittelee modernille politiikalle keskeistä edustuksen kysymystä historiallisesti ja vertailevasti. Teemaa tarkastellaan aatehistoriallisesti, edustuksellisten instituutioiden kehityksen näkökulmasta sekä kamppailun ja vallan kysymyksenä. Keitä tai mitä on edustettu? Ketkä ja millä perustein ovat katsoneet voivansa puhua kansan, luokan tai jonkin muun ryhmän nimissä? Miksi ja miten ihmiset ovat antaneet suostumuksen ja valtuutuksen edustajilleen? Millä tavoin kansalaisuuteen perustuva edustus ja erilaisten taloudellisten etujen edustus ovat kietoutuneet toisiinsa? Miten puoluejärjestelmä, yhteiskunnalliset liikkeet ja mediajulkisuus ovat muovanneet edustuksellista politiikkaa? Miten edustuksen eri tasot (paikallinen, alueellinen, kansallinen, kansainvälinen, ylikansallinen) ovat määrittyneet ja suhteutuneet toisiinsa? Miten kansallisvaltion kyseenalaistuminen (globalisaatio, Euroopan integraatio) on muuttanut edustuksellisen politiikan edellytyksiä?

Työtavat ja suorittaminen

Seminaarin alkuvaiheessa käydään problematiikkaan johdattava yhteinen keskustelu sekä yksilöllinen ohjauskeskustelu. Seminaari-istuntojen teemat perustuvat osanottajien esseisiin. Kukin osanottaja laatii aihepiiriin liittyvästä itseään kiinnostavasta kysymyksestä noin 10-sivuisen esseen, toimii yhden esseen opponenttina ja osallistuu aktiivisesti keskusteluun. Näin saa 3 opintopisteen suorituksen. 5 op:n suoritukseen vaaditaan tämän lisäksi kirja-arvostelu aihepiiriä käsittelevästä tutkimusteoksesta.

Korvaavuudet

Poliittinen historia: oj 11.3

Korvaavuudet

Talous- ja sosiaalihistoria oj 9.6 (Koska opintojakso on 6op, täydennetään 5op:n kurssisuoritus 1op:n esseellä yhteiskuntahistorian laitokselle. Esseen aiheesta sovitaan opintojakson kuulustelijan kanssa ja se on palautettava saman lukuvuoden aikana.)

Poliittinen historia: oj 11.3

Korvaavuudet

Luentokurssi: 8.2.a tai b Moderni valtio ja kansalaisyhteiskunta (3op)

11.6. Kylmän sodan aika (5op) - lisäesseen kanssa

Luentokurssi + ekskursio: 11.3. Historiapolitiikka (5op)

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssin tarkoituksena on tarjota monipuolista läpileikkausta kommunistisen järjestelmän vastustamisen eri muodoista itäblokin sisältä päin. Aihe ja lähestymistapa liittyvät uuden kylmän sodan tutkimukseen, joka haastaa sitä monoliittista ja yksiulotteista kuvaa, jota sosialistimaista perinteisesti on ollut lännessä. Kurssilla perehdytään lisäksi itäblokin historian suuriin linjoihin erityisesti satelliittien näkökulmasta ja pohditaan järjestelmän rakenteellista haavoittuvuutta sekä niitä varsin erilaisia skenaarioita, joiden tarkoitus oli muuttaa epäkohtia. Mielenkiintoiseksi kysymykseksi nouseekin, oliko vastustamisen takana todellinen teoreettinen vaihtoehto, jonka merkitys kasvaa sosialismin romahduksen yhteydessä.

Temaattisesti käsitellään:

• Johdanto: post-stalinistisen järjestelmän rajallisuus

• Kansannousu: Unkari 1956

• Teoreettinen uudistus: ihmiskasvoinen sosialismi

• Käytännön uudistus: reformismi

• Yhteiskunnallinen liike: Puolan Solidaarisuus

• Työläiset barrikadeilla ja rajoilla: DDR

• Instituution myyräntyö: kirkko järjestelmää vastaan

• Älymystön vastaisku: dissidentit

• Politiikka naamioituu: vihreä liike

• Järjestelmän lopun moninaisuus: samettivallankumous, revoluutio, väkivalta

Työtavat ja suorittaminen

Luentosarja + oheiskirjallisuus, loppukuulustelu sekä essee (7-10 sivua) (3op). Mahdollisuus laajentaa lisäesseellä 5op:n suoritukseksi.

Vaihtoehtoisena lisäsuorituksena ekskursio:

Mahdollisuuksien mukaan kurssin loppupäätöksenä vieraillaan Budapestissa 21–24.10.2006 seuraamaan Unkarin vallankumouksen 50. vuosipäivän (23.10) juhlallisuuksia. Matkan aikana tutustutaan Unkarin historiaan ja erityisesti vallankumoukseen liittyvään historiapolitiikkaan. Matkan antiin liittyen opiskelijat kirjoittavat 15-20 s. esseen. (2 op)

Korvaavuudet

Poliittinen historia 11.3

Korvaavuudet

Poliittinen historia oj. 11.5

Compensations

Social science history: 6 (3cr)

Political history: 9.2a, 9.2b (3 cr), 11.5 (5cr)

Economic and social history: 9.9 (6cr)

EU4 (6 cr) , EU5 (5 cr)

Content

In the recent decade the “Nordic model” became one of the key reference points in the European search for economically competitive, socially equal and democratically effective mode of organising society. In addition, the Nordic model of sub-regional cooperation has been highlighted as an exceptional succes in both historical and current perspective. During the course visiting lecturers approach historical and current conditions of the Nordic model and its national variations from the overlapping perspectives of economy, society and politics. In addition, the Nordic dynamics of regional and sub-regional cooperation and its interplay with national and international dynamics are focused upon.

Lecture outline

Thursday 2 Nov. First globalisation and the Nordic Countries Professor Riitta Hjerppe, University of Helsinki

Monday 6 Nov. The notion of "the Nordic model" Professor Pauli Kettunen, University of Helsinki

Thursday 9. Nov. Finnish and Swedish economies in the 20th century: economic growth and structure, business behaviour and large companiesProfessor Riitta Hjerppe, University of Helsinki

Monday 13. Nov. The Nordic conceptions of civil society: what makes them similar, what different? Research Director Henrik Stenius, University of Helsinki

Thursday 16. Nov. Formal and informal in the Nordic model of cooperation M.Soc.Sc. Heidi Haggrén, University of Helsinki

Monday 20. Nov. Small countries in theory and history with the Nordic Countries as examples Professor Olle Krantz, Umeå University, Umeå Business School

Thursday 23. Nov. NORDEK 1968-1970. Alternative or Nordic supplement to European economic integration? M.Soc.Sc. Lasse Sonne, University of Helsinki

Monday 27. Nov. Globalisation and the Nordic Models Director General Jukka Pekkarinen, Ministry of Finance

Thursday 30. Nov. Creating Nordic Capitalism - one, two or four models? Adjunct Professor Susanna Fellman, University of Helsinki

Monday 4. Dec. The Nordic model, identity and security D.Soc.Sc. Mikko Majander

Thursday 7. Dec "Nordic Model"? - conclusion of the course M.Soc.Sc. Johanna Rainio-Niemi and M.Soc.Sc. Andrea Lorenz-Wende

For more information please follow the updates at the course website.

Course work and forms of study

3 credits:

• active course participation
• lecture diary (8-10 commented lectures, each 1 page)
• reflective essay 3-5 pages based on lectures and given articles

5 credits:

• active course participation
• lecture diary (8-10 commented lectures, each 1 page)
• broader essay 15 pages on given topic and literature

6 credits:

• active course participation
• lecture diary (8-10 commented lectures, each 1 page)
• reflective essay 3-5 pages based on lectures and given articles
• broader essay 15 pages on given topic and literature

More detailed instructions will be given at the first lecture.

The lecture diaries and the course works for the 3 credits option should be submitted by December 15, 2006. The broader essays preferably by January 10, 2007.

HUOM! Kurssin kirjalliset työt voi halutessaan kirjoittaa kotimaisilla kielillä.

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssi johdattaa opiskelijat maailmanpolitiikan tutkimukseen sukupuolinäkökulmasta. Maailmanpolitiikan tutkimuksessa ja käytännöissä on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota maailmanpolitiikan sukupuolittuneisiin ulottuvuuksiin. Feministinen kansainvälisten suhteiden tutkimus purkaa kansainvälisen politiikan sukupuolihierarkioita ja valtavirtatutkimuksen maskulinistisia lähtökohtia. Valtavirtatutkimuksesta poikkeavilla metodologioilla ja epistemologioilla se pystyy tekemään näkyväksi ja analysoimaan naisten ja miesten erilaisia rooleja ja kokemuksia esimerkiksi aseellisissa konflikteissa ja globalisaatioprosesseissa. Jokainen luento käsittelee yhtä kansainvälisten suhteiden tutkimuksen peruskäsitettä: nationalismi, sota, rauha, turvallisuus, transnationaali, ihmisoikeudet, kehitys, valtio, postkolonialismi, kansainvälinen poliittinen talous, feministisestä näkökulmasta.

15.3. Toinen maailmanpolitiikka (Johanna Kantola ja Johanna Valenius)

16.3. Valtio (Johanna Kantola)

22.3. Turvallisuus (Johanna Valenius)

23.3. Sota (Kirsi Mäki)

30.3. Rauha (Tarja Väyrynen)

12.4. Kehitys (Päivi Mattila ja/tai Elina Vuola)

13.4. Kansainvälinen poliittinen talous (Marjut Jyrkinen ja Hertta Niemi)

19.4. Postkolonialismi (Anu Hirsiaho)

20.4. Ihmisoikeudet (Kevät Nousiainen)

26.4. Transnationaali (Riina Isotalo)

27.4. Nationalismi (Anne-Maria Marttila)

3.5. Tentti

Työtavat ja suorittaminen

Luennot + kuulustelu (2op) sekä esseetehtävä (3op).