Tulostettava versio tuotettu 2005-09-16 12.10.39
Opintojen yleisrakenne
Yhteiskuntahistorian laitoksen kahdessa oppiaineessa on yhteiset perusopinnot, joiden jälkeen poliittisen historian ja talous- ja sosiaalihistorian tutkintovaatimukset eriytyvät omiksi linjavaihtoehdoikseen.
Yhteiskuntahistorian perusopinnot (15 ov)
Poliittisen historian aineopinnot (34 ov tai 29 ov ilman VTK-tutkielmaa)
Poliittisen historian syventävät opinnot (40 ov tai 42 ov niille, jotka eivät ole suorittaneet VTK-tutkintoa)
Talous- ja sosiaalihistorian aineopinnot(39 ov tai 34 ov ilman VTK-tutkielmaa)
Talous- ja sosiaalihistorian syventävät opinnot (40 ov tai 42 ov niille, jotka eivät ole suorittaneet VTK-tutkintoa)
Sivuainekokonaisuudet
A-oppimäärä (15 ov)
Yhteiskuntahistorian perusopinnot; Oj. 4 Praktikumin sijasta sivuaineopiskelijat suorittavat kolme opintoviikkoa laitoksen oppiaineissa tarjolla olevista luennoista.
B-oppimäärä
Poliittinen historia (30 ov): A-oppimäärä sekä opintojaksot 8. Maailman ja Suomen poliittinen historia ja 9. Poliittisten aatteiden historia
Talous- ja sosiaalihistoria (31 ov): A-oppimäärä sekä talous- ja sosiaalihistorian opintojaksot 5–7
C-oppimäärä
Poliittinen historia (42 ov): B-oppimäärä sekä opintojaksot 6. Metoditentti 7. Valinnaisia luentoja 10. Poliittisen historian erikoisala ja 11. Proseminaari
Talous- ja sosiaalihistoria (47 ov): B-oppimäärä sekätalous- ja sosiaalihistorian opintojaksot 8–10, opintojaksosta 8.2 kuitenkin vain 2 ov
Poliittinen historia ja talous- ja sosiaalihistoria toistensa sivuaineina Sivuaineena on mahdollista suorittaa joko B-oppimäärä taiC-oppimäärä. Vaatimuksista on sovittava erikseen oppiaineen professorin kanssa.
Kuulustelut
Kirjatenttejä voi suorittaa tiedekuntatenteissä, joiden ajankohdat selviävät opintojaksojen kurssisivustoilta. Siellä on linkit myös WebOodi-järjestelmään, jonka avulla tentteihin ilmoittaudutaan. Jatko-opiskelijat sekä muut tenttijät, joilla ei ole käyttäjätunnusta yliopiston verkkoon, voivat ilmoittautua tiedekuntatentteihin jättämällä huolellisesti täytetyn tenttikuoren oppiaineen kansliaan.
Yhteiskuntahistorian perusopinnot
Kirjatentit voi suorittaa haluamassaan järjestyksessä mutta määrättyinä osakokonaisuuksina kurssisivustoilta ilmenevinä tenttipäivänä.
HUOM! WebOodi-ilmoittautumisen solmukohta
Yhteiskuntahistorian laitoksen opinnoissa WebOodin sähköistä järjestelmää käytetään lähinnä tiedekuntatentteihin ilmoittauduttaessa. Opinto-oppaasta pääsee jokaisen tentittävän kokonaisuuden kohdalta siirtymään suoraan WebOodiin, jolloin ilmoittautumisen pitäisi sujua ongelmitta.
Seuraavat ohjeet koskevat niitä, jotka hakevat kursseja ja ilmoittautuvat tentteihin lähtemällä liikkeelle WebOodin aloitussivulta (https://oodi-www.it.helsinki.fi/hy/). Kun laitoksellamme on kaksi oppiainetta saman katon alla, WebOodin järjestelmään on jäänyt pieni solmukohta, joka saattaa aiheuttaa hämmennystä yhteiskuntahistorian perusopintojen tentteihin ilmoittautuville.
Jos haet WebOodista yhteiskuntahistorian perusopintoja etenemällä organisaatioittain (valikoista Hae kurssit / tentit - Organisaatioittain - Valtiotieteellinen tdk - Yhteiskuntahistorian laitos), päädyt valikkoon, jossa on vaihtoehtoina (Näytä kurssit ja tentit) vain poliittisen historian ja talous- ja sosiaalihistorian aineopintoja eikä lainkaan yhteiskuntahistorian perusopintoja.
Yhteiskuntahistorian perusopintojen tenttikokonaisuudet saa näkyviin joko klikkaamalla esimerkiksi Näytä kurssit ja tentit poliittisessa historiassa, vyöryttämällä siellä valikkoon poliittisen historian tilalle Yhteiskuntahistorian laitoksen ja klikkaamalla Hae opetusta (kurssit / tentit) tai menemällä "taaksepäin" edelliselle tasolle yhteiskuntahistorian valikkoon ja klikkaamalla kohtaa Näytä kurssit ja tentit
Poliittisen historian aineopinnot
Erikoisalaan (oj. 10) sisällytettävistä opinnoista on sovittava etukäteen kohdasta vastaavan opettajan kanssa. Erikoisalan kohdasta suoritetaan vähintään 1 ov esseenä. Se laaditaan jonkin kurssin tai luentosarjan yhteydessä tai kohdasta vastaavan opettajan ohjauksessa. Essee on kaikissa tapauksissa toimitettava tenttikokonaisuudesta vastaavalle opettajalle. Loput 4 opintoviikkoa suoritetaan kirjatenttinä, luentosarjoilla, kursseilla tai erikseen sovittavilla esseillä. Luentosarjojen suoritukset (ilman erillistä esseetehtävää) ovat yleensä 1 ov:n laajuisia.
Laitostentti
Laitos- eli rästitentissä opiskelijat voivat suorittaa luentosarjojen loppukuulusteluja. Niihin ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen laitostenttiä pyytämällä luentosarjan opettajaa laatimaan tenttikysymykset. Poliittisen historian laitostentit järjestetään 17.1. ja 23.5.2005 ma 9-11 U35 ls.
Poliittisen historian syventävät opinnot ja jatko-opinnot
Syventävien ja jatko-opintojen tenttipäivät selviävät kurssisivustoilta. Jatko-opiskelijat ilmoittautuvat tiedekuntatentteihin jättämällä huolellisesti täytetyn tenttikuoren poliittisen historian kansliaan.
Talous- ja sosiaalihistoria
Opintojaksot suoritetaan kukin erikseen ja yhtenä kokonaisuutena, ellei opettajan kanssa ole muusta sovittu. Kirjatenttejä voi suorittaa jokaisessa tiedekuntatentissä. Alemman tason kirjatentit tulee olla suoritettu ennen siirtymistä seuraavalle tasolle, muutoin suoritusjärjestyksellä ei ole väliä.
Suoritusmerkinnät
Yhteiskuntahistorian perusopinnoista antaa merkinnän sen tarvitseville tohtoriassistentti Hanna Kuusi.
Poliittisessa historiassa pääaineopiskelijat rekisteröivät aineopinnot sekä aine- ja syventävät opinnot ilman tutkielmaa. Sivuaineopiskelijat rekisteröivät poliittisen historian opinnot siinä vaiheessa, kun lopettavat opintonsa. Noutaessaan loppumerkintää opiskelijalla tulee olla opintorekisteriote sekä valmiiksi täytettynä rekisteröintilomake, jota saa täyttöohjeineen kansliasta. Merkinnät antaa prof. Seppo Hentilä tai prof. Pauli Kettunen.
Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemista koskevissa kysymyksissä on poliittisessa historiassa otettava yhteyttä prof. Seppo Hentilään tai prof. Pauli Kettuseen.
Talous- ja sosiaalihistoriassa merkinnän aineopintojen suorittamisesta antaa prof. Matti Peltonen ja syventävien opintojen suorittamisesta prof. Riitta Hjerppe. Noutaessaan loppumerkintää opiskelijalla tulee olla valmiiksi täytettynä rekisteröintilomake, jota saa kansliasta.
Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemista koskevissa kysymyksissä on talous- ja sosiaalihistoriassa otettava yhteyttä prof. Riitta Hjerppeen tai prof. Matti Peltoseen.
Yleisopinnot ovat luonteeltaan yleissivistäviä, muita opintoja tukevia opintoja ja niitä voi sisällyttää tutkintoon myös vapaasti valittavina opintoina. Pakollisena vaadittavat yleisopinnot määräytyvät pääaineen mukaan. Oppiainekohtaiset vaatimukset ovat esitetty opinto-oppaan yhteisessä osassa http://www.valt.helsinki.fi/opetus/valt .
Yhteiskuntahistorian laitoksella voidaan opiskella kahta pääainetta, poliittista historiaa ja talous- ja sosiaalihistoriaa. Oppiaineilla on yhteiset yhteiskuntahistorian perusopinnot (15 ov), joiden jälkeen linjavaihtoehtojen tutkintovaatimukset eriytyvät.
Sivuaineopiskelijat: A-oppimäärä (15 ov) koostuu yhteiskuntahistorian perusopinnoista; Oj. 4. Praktikumin sijasta sivuaineopiskelijat suorittavat kolme opintoviikkoa valinnaisia luentoja.
Suoritustapa: 40 tuntia luentoja ja loppukuulustelu
Suoritustapa: Tiedekuntatentti (kohta kerrallaan tai suurempana kokonaisuutena, jolloin jokaiseen alakohtaan on ilmottauduttava erikseen) tai luentosarja niiltä osin kuin opetusta järjestetään.
Opintojaksoa voi tenttiä jo ennen johdantokurssin suorittamista.
Pääaineopiskelijat voivat osallistua opiskelun tueksi järjestettävään lukupiiriin.
Suoritustapa: Tiedekuntatentti
(engl. Cameron R: A concise economic history of the world : from paleolithic times to the present; ruots. Cameron R: Världens ekonomiska historia från urtid till nutid)
Suoritustapa: Tiedekuntatentti
Suoritustapa: Tiedekuntatentti
(ruots. Hobsbawm E: Ytterligheternas tidsålder: det korta 1900-talet: 1914-1991; engl. Hobsbawm E: Age of extremes: the short twentieth century 1914-1991)
Suoritustapa: Luentosarjoja tai tiedekuntatentti. HUOM! Opintojaksoa ei voi tenttiä kirja kerrallaan. Mahdollisia suoritustapoja on kolme: kirjatentti 4ov tai luentosarja 2ov + kirjatentti 2ov tai kaksi luentosarjaa 2x2ov. Luentosarjat korvaavat kirjoja ilmoituksensa mukaan. Tentti-ilmoittautumiseen on merkittävä huolellisesti tentittävät kirjat.
Suoritustapa: Pienryhmäopetusta, jossa perehdytään metodologiaan ja ongelmakeskeiseen historian hahmottamiseen keskustelun, pienten alustusten ja esseiden kautta.
Suoritustapa: Sivuaineopiskelijat valitsevat yhteensä kolmen opintoviikon verran luentoja yhteiskuntahistorian laitoksen opetuksesta, muista korvaavista kursseista tai sopimuksen mukaan muista soveltuvista luennoista.
Alla listatut kurssit ovat esimerkkejä, mikä tahansa yhteiskuntahistorian laitoksen opetus käy tähän, lisäksi sellainen muiden laitosten opetus, jossa on yhteiskuntahistoriallinen teema. Esimerkiksi kaikki yhteiskuntahistorian opinto-oppaaseen johonkin kohtaan merkityt muiden laitosten kurssit käyvät. Soveltuvuus epävarmoissa tapauksissa on hyvä varmistaa perusopintojen vastuuhenkilöltä (tohtoriassistentti Hanna Kuusi, hanna.kuusi@helsinki.fi ).
Alla olevat luennot käyvät poliittisen historian valinnaisiin luentoihin, jollei toisin mainita. Myös muita kuin tässä mainittuja kursseja voi valita sopimuksen mukaan. Tietoa muusta opetuksesta on esim. Renvall-instituutin opinto-oppaassa ja Helsingin yliopiston historia-aineiden yhteisessä opetusmonisteessa, joka ilmestyy syyslukukauden alussa.
HUOM! Kaikista korvaavuuksista on sovittava poliittisen historian tutkintovaatimusten kyseisen kohdan kuulustelijan kanssa.
Sivuaineopiskelijat: B-oppimäärä (30 ov) koostuu A-oppimäärästä sekä opintojaksoista 8. Maailman ja Suomen poliittinen historia ja 9. Poliittisten aatteiden historia. C-oppimäärä (43 ov) koostuu B-oppimäärästä sekä opintojaksoista 6. Metoditentti, 7. Valinnaisia luentoja, 10. Poliittisen historian erikoisala ja 11. Proseminaari.
Suoritustapa: Yhdessä talous- ja sosiaalihistorian kanssa järjestettävä kurssi, joka sisältää opastusta arkistojen, kirjastojen ja tietoverkon käyttöön historioitsijan tarpeita varten.
Suoritustapa: Tiedekuntatentti
HUOM! Opiskelija voi korvata valinnaisia luentoja pitämällä perusopintojen tenttikokonaisuuksiin liittyvää tutor-opetusta.
Alla olevat luennot käyvät poliittisen historian valinnaisiin luentoihin, jollei toisin mainita. Myös muita kuin tässä mainittuja kursseja voi valita sopimuksen mukaan. Tietoa muusta opetuksesta on esim. Renvall-instituutin opinto-oppaassa ja Helsingin yliopiston historia-aineiden yhteisessä opetusmonisteessa, joka ilmestyy syyslukukauden alussa.
HUOM! Kaikista korvaavuuksista on sovittava poliittisen historian tutkintovaatimusten kyseisen kohdan kuulustelijan kanssa.
Opiskelija valitsee kolme seuraavista kohdista:
Suoritustapa: Tiedekuntatentti; osia kirjallisuudesta voi korvata luentosarjoilla tai kursseilla; osasuorituksesta esseellä voi neuvotella kuulustelijan kanssa.
Suoritustapa: Tiedekuntatentti
Suoritustapa: Tiedekuntatentti
Suoritustapa: Tiedekuntatentti
Valitaan kaksi kohtaa seuraavista:
a)
b)
c)
tai
d)
e)
f)
Suoritustapa: Viiden kirjan tiedekuntatentti
Valitaan toinen teoksista:
Valitaan kaksi seuraavista:
Suoritustapa: Tiedekuntatentti
Suoritustapa: Tiedekuntatentti
Opiskelija valitsee yhden kokonaisuuksista 10.1-10.11 (ks. alajaksot). Kokonaisuuteen sisällytettävistä opinnoista on sovittava etukäteen kohdasta vastaavan opettajan kanssa.
Suoritustapa: Jokaisesta kohdasta suoritetaan vähintään 1 ov esseenä. Se laaditaan jonkin kurssin tai luentosarjan yhteydessä tai kohdasta vastaavan opettajan ohjauksessa. Loput 4 opintoviikkoa suoritetaan kirjatenttinä, luentosarjoilla, kursseilla tai ylimääräisillä esseillä.
Opintojakso koostuu 1 ov:n pakollisesta esseestä ja 4 ov:n kirjallisuus- ja/tai luento-osuudesta.
Vastaavia opintoja Renvall-instituutin Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen opintokokonaisuudesta tai Aleksanteri-instituutin maisterikoulussa (pyrittävä erikseen opintosuoritusten perusteella) tai tiedekuntatentissä:
Opintojakso koostuu 1 ov:n pakollisesta esseestä ja 4 ov:n kirjallisuus- ja/tai luento-osuudesta.
Vastaavia opintoja Renvall-instituutin Norden opintokokonaisuudesta tai tiedekuntatentissä:
Opintojakso koostuu 1 ov:n pakollisesta esseestä ja 4 ov:n kirjallisuus- ja/tai luento-osuudesta.
Opintojakso koostuu 1 ov:n pakollisesta esseestä ja 4 ov:n kirjallisuus- ja/tai luento-osuudesta.
Vastaavia opintoja Renvall-instituutin Saksankielisten maiden opintokokonaisuudesta tai tiedekuntatentissä:
Saksankieliset vaatimukset ks. Renvall-instituutin Saksankielisten maiden opintokokonaisuuden kohta SAM 143. HUOM! Saksankieliset vaatimukset ks. Renvall-instituutin Saksankielisten maiden opintokokonaisuuden kohta SAM 143.
Opintojakso koostuu 1 ov:n pakollisesta esseestä ja 4 ov:n kirjallisuus- ja/tai luento-osuudesta.
Vastaavia opintoja Renvall-instituutin British and Irish Studies -opintokokonaisuudesta tai tiedekuntatentissä:
Opintojakso koostuu 1 ov:n pakollisesta esseestä ja 4 ov:n kirjallisuus- ja/tai luento-osuudesta.
Ranskankielisistä vaatimuksista sovittava kuulustelijan kanssa. HUOM! Ranskankielisistä vaatimuksista sovittava kuulustelijan kanssa.
Opintojakso koostuu 1 ov:n pakollisesta esseestä ja 4 ov:n kirjallisuus- ja/tai luento-osuudesta.
Vastaavia opintoja Renvall-instituutin North American Studies -opintokokonaisuudesta tai tiedekuntatentissä:
Opintojakso koostuu 1 ov:n pakollisesta esseestä ja 4 ov:n kirjallisuus- ja/tai luento-osuudesta.
Opintojaksossa perehdytään Euroopan poliittisen integraation kehitykseen, instituutioihin sekä tärkeimpiin selitysmalleihin ja keskustelukysymyksiin 1940-luvulta 1990-luvulle.
Suoritustapa: Jakso suoritetaan joko kirjatenttinä, luento-opetuksena tai niiden yhdistelmänä. Kirjallisuuden korvaamisesta kursseilla on sovittava erikseen kuulustelijan kanssa. Kurssien ja kirjatenttien tulokset ilmoitetaan poliittisen historian oppiaineen ilmoitustaululla Snellmaninkatu 14 A, 1. krs.
tai
Opintojakso koostuu 1 ov:n pakollisesta esseestä ja 4 ov:n kirjallisuus- ja/tai luento-osuudesta.
Vastaavia aineopintoja Kehitysmaatutkimuksen laitoksessa, Renvall-instituutissa tai vaihto-opiskelijana ulkomaisissa yliopistoissa. Mikäli opintojakso tai sen osa suoritetaan tiedekunta tentissä, kirjallisuudesta sovitaan kuulustelijan kanssa.
Opintojakso koostuu 1 ov:n pakollisesta esseestä ja 4 ov:n kirjallisuus- ja/tai luento-osuudesta.
Vastaavia opintoja Kristiina-instituutissa tai tiedekuntatentissä:
Opintojakso koostuu 1 ov:n pakollisesta esseestä ja 4 ov:n kirjallisuus- ja/tai luento-osuudesta.
Suoritustapa: Pienryhmäopetusta; ennen proseminaariin osallistumista täytyy Oj. 4 Praktikum olla suoritettuna; ryhmien kasvaessa liian suuriksi on pääaineopiskelijoilla etuoikeus seminaariin.
Pakollinen v. 2002 lähtien opintonsa aloittaville pääaineopiskelijoille.
Kandidaatintutkielma voi olla proseminaariesitelmän laajennettu ja täydennetty versio ja se tehdään proseminaarin pitäjän ohjauksessa.
Harjoitusaineita kirjoitetaan pääsääntöisesti yksi. Sen tarkastavat äidinkielen lehtori ja kandidaatintutkielman ohjaaja. Aineesta on saatava vähintään arvosana 2, muutoin on kirjoitettava toinen aine. Harjoitusaine on suoritettava hyvissä ajoin ennen kandidaatintutkielman tarkastettavaksi jättämistä.
Kypsyysnäyte: Kandidaatin tutkinnon kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan WebOodissa Opintotoimiston kypsyysnäyte-sivun kautta.
Suoritustapa: Tiedekuntatentti; osan kirjoista voi korvata esseillä sopimuksen mukaan
Suoritustapa: Tiedekuntatentti kahdessa osassa:
Suoritustapa: Tiedekuntatentti
Suoritustapa: Tiedekuntatentti
Suoritustapa: Monimuoto-opetusta pienryhmässä; osallistumista suositellaan siinä vaiheessa, kun graduprosessi on alkamassa
Suoritustavat:
i) laitoksen järjestämä työharjoittelu tai vastaava työtodistuksella osoitettu työkokemus;
ii) tutorial eli työskentely pienryhmäohjaajana, harjoitusmestarina tai lukupiirien vetäjänä;
iii) kirjatentti oman tutkimusaiheen metodi- ja tutkimuskirjallisuudesta, josta sovitaan pro gradu -tutkielman ohjaajan kanssa.
TYÖHARJOITTELU 2005
Poliittisen historian työharjoittelumäärärahat vuodeksi 2005 ovat haettavissa 17.12.2004 mennessä. Tarjolla on kahden kuukauden mittaisia työharjoittelupaikkoja, joiden tarkka määrä selviää tiedekunnan rahanjakopäätöksen jälkeen joulukuussa (vuonna 2004 jaettiin 12 paikkaa). Harjoittelun päätteeksi opiskelijan on laadittava laitokselle raportti työskentelystään ja siitä saa kolme opintoviikkoa. Harjoittelijalle maksetaan palkkaa vähintään 875€ kuukaudessa (vuoden 2004 tieto).
Harjoittelurahoituksen saavat valitaan opintosuoritusten perusteella sen jälkeen, kun paikkojen määrä on varmistunut. Tiedekunnan ohjeiden mukaan harjoittelijaksi voidaan ottaa opiskelija, jolla aineopinnot ovat "pääsääntöisesti suoritetut". Laitos valitsee rahoitettavat harjoittelijat, mutta kukin harjoittelupaikka vastaa viime kädessä henkilön valinnasta. Harjoitteluun valitut opiskelijat hakevat siis itse työpaikkansa sen jälkeen, kun ovat saaneet tiedon valinnastaan.
Laitokselle tulee harjoittelupaikkatarjouksia runsaasti eri virastoista. Paikkatarjoukset tulevat kokonaisuudessaan poliittisen historian ilmoitustaulun alla olevaan vihreään kansioon joulu-tammikuussa, kun ovat saapuneet! Kansiossa on ensin suoraan poliittisen historian opiskelijoille suunnatut työpaikat. Sen jälkeen erilaiset virastot ja laitokset ja lopuksi ulkoasiainhallinnon paikkatarjoukset. (Huom! UM ei yleensä suostu lisäkuukauteen!) Mahdollisia harjoituspaikkoja voi itse tiedustella muualtakin; laitos päättää kuitenkin niiden soveltuvuuden harjoittelupaikoiksi.
Vaikka jaksot ovat vain kahden kuukauden mittaisia, on osa paikkatarjouksen tehneistä tahoista lupautunut maksamaan myös kolmannen kuukauden. Jos työpaikka ei tarjoa lisäkuukautta, on jakso kahden kuukauden mittainen.
Harjoittelusta kiinnostuneiden on toimitettava hakemus tohtoriassistentti Hanna Kuuselle (Yhteiskuntahistorian laitos, 2.krs.) 17.12.2004 mennessä. Hakemukseen tulee sisältyä: 1) lista niistä opinnoista, jotka vielä pääaineesta tutkinnosta puuttuvat 2) opintorekisteriote 3) graduvaiheessa olevat kertovat gradunsa tilan (valmis, valmistuu, tekee, aloittaa keväällä, ei aloita vielä) ja ohjaajan nimen.
Ensisijaisena valintakriteerinä on siis se, kuinka vähän opintoja pääaineesta enää puuttuu. Kaikki suoritukset, jotka on tehty 17.12. mennessä hyväksiluetaan, vaikka eivät olisi vielä rekisterissä (siltä osin voi täydentää myöhemmin). Lisätietoja saa Hanna Kuuselta, hanna.kuusi@helsinki.fi , puh. 191 24945, vastaanotto ke 11–13.
Tiedekunnalle tulleet paikkatarjoukset ovat nykyään myös selattavissa webissä osoitteessa http://www.valt.helsinki.fi/blogs/rekry-ilmo/ . Suoraan laitoksen omille opiskelijoille suunnatut paikat ovat nähtävissä ainoastaan edellä mainitussa kansiossa laitoksella.
Kokonaisuuden voi suorittaa työharjoittelulla, pienryhmäohjauksella tai tiedekuntatenttinä.
Kirjatentti oman tutkimusaiheen metodi- ja tutkimuskirjallisuudesta, josta sovitaan pro gradu -tutkielman ohjaajan kanssa.
Pakollinen ennen vuotta 2002 opintonsa aloittaneille pääaineopiskelijoille. Opintojakson tavoitteena on valmentaa opiskelijaa tieteelliseen kirjoittamiseen ja opinnäytteen laatimiseen. Harjoitusaineita kirjoitetaan pääsääntöisesti yksi. Sen tarkastavat äidinkielen lehtori ja työtä ohjaava professori. Aineesta on saatava vähintään arvosana 2; muuten on kirjoitettava toinen aine. Harjoitusaine on suoritettava hyvissä ajoin ennen pro gradu -tutkielman jättämistä tarkastettavaksi.
Seminaarit käydään Oj. 15 tutkimuskurssin jälkeen ja ne kestävät kaksi lukukautta. Seminaarityöskentely tukee pro gradu -tutkielman kirjoittamista. Ensimmäisen lukukauden aikana laaditaan tutkimussuunnitelma ja toisen lukukauden aikana esitellään tutkielmasta sopiva osa seminaarin arvioitavaksi. Tavoitteena on, että pro gradu -työ valmistuu toisen lukukauden aikana.
Pro gradu -tutkielman aiheesta sovitaan oppiaineen professorin kanssa. Tavoitteena on harjaannuttaa opiskelija itsenäiseen tutkimustyöhön, poliittisen historian tutkimuksessa käytettäviin menetelmiin, lähteiden käyttöön sekä tieteelliseen esitystapaan. Opiskelijalle osoitetaan työn ohjaaja, joko professori tai joku muu hänen määräämänsä laitoksen opettaja, mutta tutkielman laatiminen on pääasiassa itsenäistä työskentelyä.
Pro graduun liittyy kirjallinen kypsyysnäyte, joka suoritetaan tutkielman tarkastettavaksi jättämisen jälkeen, jolloin sekä harjoitusaineiden että kieliopintojen tulee olla suoritettu. Ks. tarkempia ohjeita sivulta http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tuteko/index.htm
Kypsyysnäyte: Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan WebOodissa Opintotoimiston kypsyysnäyte-sivun kautta.
Jatko-opinto-oikeuden hakumenettelyä ja kriteerejä selostetaan vuosittain julkaistavassa valtiotieteellisen tiedekunnan jatkokoulutusoppaassa. Alla esitetään tutkintovaatimusten pääkohdat.
1. Syventävät opinnot poliittisessa historiassa.
Muista historia-aineista valmistuneiden suorittamat syventävät opinnot rinnastetaan poliittisen historian syventäviin opintoihin. Muista pääaineista valmistuneiden on suoritettava poliittisen historian syventävät opinnot mukaan luettuna sivuaineen tutkielma, ei kuitenkaan työharjoittelua eikä harjoitusaineita.
2. Aktiivinen osallistuminen jatkokoulutusseminaariin (6 ov) (72422-1)
Seminaarissa on esitettävä vähintään kaksi esitelmää ja oltava kaksi kertaa opponenttina. Ensimmäinen seminaaripaperi, jossa tutkimustehtävä esitellään ja perustellaan, on esitettävä ensimmäisenä jatko-opintovuonna. Toinen esitetään mahdollisimman pian sen jälkeen, kun kohdan 4 esseet on suoritettu.
3. Jatkokoulutustentit (6 ov)
Suoritustapa: tiedekuntatentti; teoksista sovitaan ohjaavan professorin kanssa.
a) Perehtyminen oman tutkimuksen kannalta relevanttiin metodologiseen kirjallisuuteen (3 ov) (72420-7)
b) Perehtyminen oman tutkimuksen kannalta relevanttiin tutkimuskirjallisuuteen (3 ov) (72421-4)
4. Tutkimustehtävän hahmottaminen (6 ov) (72425-2)
Suoritustapa: Kirjoitetaan ohjaavalle professorille seuraavat kolme noin 15 sivun mittaista esseetä
a) Aikaisemman tutkimuksen esittely ja kritiikki oman tutkimustehtävän perusteluna (2 ov) (72426-9)
b) Oman tutkimuksen lähdeaineiston kokonaiskartoitus ja erityisongelmat (2 ov) (72427-6)
c) 'Minun metodini' eli 'miten aion ratkaista tutkimustehtäväni' (2 ov) (72428-3)
Esseet on mahdollista esitellä teemaryhmässä.
Tutkintovaatimusten kohtien 2-4 suoritukset arvostellaan. Arvosteluperusteita selostetaan oppiaineen verkkosivuilla.
5. Poliittisen historian jatko-opintoja (18 ov) (72424-5)
Suoritustavat:
Korvauksista sovitaan kaikissa tapauksissa ohjaavan professorin kanssa. Oppiaineen verkkosivuilla on tarkempia ohjeita erityyppisten suoritusten korvaavuuksista.
6. Lisensiaatintutkimus tai väitöskirja
Väitöskirja on mahdollista kirjoittaa ilman lisensiaatintutkimusta. Muut jatko-opintovaatimukset (36 ov) ovat molemmissa tapauksissa samat.
Seminaarissa on esitettävä vähintään kaksi esitelmää ja oltava kaksi kertaa opponenttina. Ensimmäinen seminaaripaperi, jossa tutkimustehtävä esitellään ja perustellaan, on esitettävä ensimmäisenä jatko-opintovuonna. Toinen esitetään mahdollisimman pian sen jälkeen, kun kohdan 4 esseet on suoritettu.
Suoritustapa: Tiedekuntatentti; teoksista sovitaan ohjaavan professorin kanssa. Jatkokoulutustentteihin ilmoittaudutaan jättämällä huolellisesti täytetty tenttikuori poliittisen historian kansliaan.
Suoritustapa: tiedekuntatentti.
Teoksista sovitaan ohjaavan professorin kanssa.
Suoritustapa: tiedekuntatentti.
Teoksista sovitaan ohjaavan professorin kanssa.
Suoritustapa: Kirjoitetaan ohjaavalle professorille seuraavat kolme noin 15 sivun mittaista esseetä.
a) Aikaisemman tutkimuksen esittely ja kritiikki oman tutkimustehtävän perusteluna (2 ov)
b) Oman tutkimuksen lähdeaineiston kokonaiskartoitus ja erityisongelmat (2 ov)
c) 'Minun metodini' eli 'miten aion ratkaista tutkimustehtäväni' (2 ov)
Suoritustavat:
Korvauksista sovitaan kaikissa tapauksissa ohjaavan professorin kanssa.
Aineopintojen jaksojen 5-7 tavoitteena on perehdyttää opiskelijaa talous- ja sosiaalihistorian peruskäsitteisiin ja näkökulmiin, taloudellisten ja sosiaalisten ilmiöiden suuriin kehityslinjoi hin ja eräisiin keskeisiin teemoihin sekä harjoituttaa tieteellistä kirjoittamista. Aineopintojen jaksojen 8-11 tavoitteena on perehdyttää opiskelija talous- ja sosiaalihistorian tutkimus menetelmiin, harjoituttaa tutkimuksen tekoa historiallisen aineiston hankinnan ja analyysin kursseilla sekä proseminaarissa ja perehdyttää syvemmin valinnaiseen erikoisalaan.
Sivuaineopiskelijat: B-oppimäärä (31 ov) koostuu yhteiskuntahistorian perusopinnoista sekä talous- ja sosiaalihistorian opintojaksoista 5-7. C-oppimäärä (47 ov) koostuu B-oppimäärästä sekä talous- ja sosiaalihistorian opintojaksoja 8-10, opintojaksosta 8.2 sivuaineopiskelijat kuitenkin suorittavat valintansa mukaan vain 2 ov.
Jakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija talous- ja sosiaalihistorian peruskäsitteisiin ja näkökulmiin.
Edeltävät opinnot: Opintojaksot 1-4.
Suoritustapa: Tiedekuntatentti.
Jakson tavoitteena on antaa yleiskuva pitkän aikavälin taloudellisesta ja sosiaalisesta kehityksestä.
Suoritustapa: Tiedekuntatentti; osia kirjallisuudesta voi korvata luentosarjoilla.
Jakson tavoitteena on antaa yleiskuva pitkän aikavälin taloudellisesta ja sosiaalisesta kehityksestä.
Suoritustapa: Tiedekuntatentti; osia kirjallisuudesta voi korvata luentosarjoilla.
Jakson tavoitteena on antaa yleiskuva pitkän aikavälin taloudellisesta ja sosiaalisesta kehityksestä.
Suoritustapa: Tiedekuntatentti; osia kirjallisuudesta voi korvata luentosarjoilla.
Suoritustapa: Valitaan kaksi kohtaa vaihtoehdoista 7.1 - 7.7.
Kummastakin alakohdasta valitaan kolme kirjaa, jotka suoritetaan tiedekuntatentissä. Kohdan 7.8 essee kirjoitetaan jommasta kummasta tentitystä alakohdasta ja sen aiheesta sovitaan ao. kohdan kuulustelijan kanssa.
Suoritustapa: tiedekuntatentti.
Valitaan kolme kirjaa:
Suoritustapa: tiedekuntatentti.
Valitaan kolme kirjaa:
Suoritustapa: tiedekuntatentti.
Suoritustapa: tiedekuntatentti.
Valitaan kolme kirjaa:
Suoritustapa: tiedekuntatentti
Valitaan kolme kirjaa:
tai
Tavoitteena on antaa yleiskuva yritysten ja niiden toimintaympäristön muutoksesta ja näiden yhteydestä yritysten johtamisen kehitykseen viimeisen sadan vuoden aikana. Tarkastelun kohteena ovat yritysmaailman kasvu, kansainvälistyminen, johdon professionalisoituminen, yritysorganisaatioiden muutos ja yritysten yhteiskuntasuhteiden muutos.
Suoritustapa: Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Mikäli jaksosta järjestetään opetusta, korvaa se erikseen ilmoitettavat teokset.
Valitaan neljä teosta seuraavista:
Tavoitteena on antaa yleiskuva yritysten ja niiden toimintaympäristön muutoksesta ja näiden yhteydestä yritysten johtamisen kehitykseen viimeisen sadan vuoden aikana. Tarkastelun kohteena ovat yritysmaailman kasvu, kansainvälistyminen, johdon professionalisoituminen, yritysorganisaatioiden muutos ja yritysten yhteiskuntasuhteiden muutos.
Suoritustapa: Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Mikäli jaksosta järjestetään opetusta, korvaa se erikseen ilmoitettavat teokset.
Valitaan kolme teosta seuraavista:
Suoritustapa: Jakso suoritetaan joko kirjatenttinä tai kurssin ja kirjatentin yhdistelmänä. Kurssin ja kirjatenttien tulokset ilmoitetaan talous- ja sosiaalihistorian oppiaineen ilmoitustaululla Snellmaninkatu 14 A, 2. krs.
tai
Suoritustapa: tiedekuntatentti.
Valitaan kolme kirjaa:
tai
Tavoitteet ja suoritustapa: Esseen tavoitteena on harjoittaa opiskelijaa tieteelliseen kirjoittamiseen. Essee liitetään jompaan kumpaan tentittyyn alakohtaan 7.1-7.7. Essee suositellaan suoritettavaksi saman lukukauden aikana kuin kyseisen alakohdan tentti. Esseen aiheesta on sovittava alakohdan kuulustelijan kanssa.
Edeltävät opinnot: Yhteiskuntahistorian perusopinnot sekä talous- ja sosiaalihistorian opintojakso 5.
Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija arkistojen käyttöön ja tutustuttaa yhteiskuntahistorian kannalta tärkeisiin arkistoihin ja internet-hakutapoihin.
Suoritustapa: Pakollinen arkistokurssi, joka koostuu luennoista ja käytännön harjoituksista. Suositellaan suoritettavaksi toisena opiskeluvuonna. Kurssi järjestetään yhteistyössä poliittisen historian kanssa.
Tutkimusmenetelmäkurssi kestää koko lukuvuoden siten, että syksyllä painotetaan kvalitatiivisia ja keväällä kvantitatiivisia menetelmiä. Kvantitatiivisten menetelmien kurssille suositellaan tutustumista johonkin tilasto-tai taulukkolaskentaohjelmaan etukäteen. Kurssi on pääaineopiskelijoille pakollinen. Sivuaineopiskelijat suorittavat valintansa mukaan joko syksyn tai kevään osuuden kurssista (2 ov).
Proseminaarissa harjoitellaan tutkimuksen tekemistä, kirjallista ja suullista esitystä sekä tieteellistä keskustelua.
Suoritustapa: Lukukauden kestävässä seminaarissa laaditaan oma esitelmä, opponoidaan yhtä esitelmää ja osallistutaan muista esitelmistä käytävään keskusteluun.
Opintojaksossa perehdytään talous- ja sosiaalihistorian erilaisiin lähestymistapoihin: teorioihin, selitysmalleihin ja keskeisiin oppisuuntiin.
Suoritustapa: Tiedekuntatentti tai erikseen järjestettävä monimuotokurssi; osan kirjallisuudesta voi korvata myös muilla kursseilla.
Tenttiin valitaan neljä vaihtoehtoa seuraavista:
a) Institutionaalinen talous- ja sosiaalihistoria
b) Komparatiiviset lähestymistavat
tai
c) Makrotaloushistoria
d) Annalistit
tai
e) Mikrohistoria
Suoritustapa: Valitaan kaksi seuraavista vaihtoehdoista 10.1-10.6.
Valitaan kummastakin alakohdasta neljä kirjaa, jotka suoritetaan tiedekuntatentissä tai esseinä sopimuksen mukaan. Kohdat voi myös korvata aiheeseen sopivilla kursseilla tai luentosarjoilla.
Suoritustapa: Valitaan neljä kirjaa, jotka suoritetaan tiedekuntatentissä tai esseinä sopimuksen mukaan. Kohdat voi myös korvata aiheeseen sopivilla kursseilla tai luentosarjoilla.
Suoritustapa: Valitaan neljä kirjaa, jotka suoritetaan tiedekuntatentissä tai esseinä sopimuksen mukaan. Kohdat voi myös korvata aiheeseen sopivilla kursseilla tai luentosarjoilla.
Suoritustapa: Valitaan neljä kirjaa, jotka suoritetaan tiedekuntatentissä tai esseinä sopimuksen mukaan. Kohdat voi myös korvata aiheeseen sopivilla kursseilla tai luentosarjoilla.
Suoritustapa: Valitaan neljä kirjaa, jotka suoritetaan tiedekuntatentissä tai esseinä sopimuksen mukaan. Kohdat voi myös korvata aiheeseen sopivilla kursseilla tai luentosarjoilla.
Suoritustapa: Valitaan neljä kirjaa, jotka suoritetaan tiedekuntatentissä tai esseinä sopimuksen mukaan. Kohdat voi myös korvata aiheeseen sopivilla kursseilla tai luentosarjoilla.
Suoritustapa: Valitaan neljä kirjaa, jotka suoritetaan tiedekuntatentissä tai esseinä sopimuksen mukaan. Kohdat voi myös korvata aiheeseen sopivilla kursseilla tai luentosarjoilla.
Pakollinen v. 2002 lähtien opintonsa aloittaville pääaineopiskelijoille. Kandidaatintutkielma voi olla proseminaariesitelmän laajennettu ja täydennetty versio ja se tehdään proseminaarin pitäjän ohjauksessa.
Harjoitusaineita kirjoitetaan pääsääntöisesti yksi. Sen tarkastavat äidinkielen lehtori ja kandidaatintutkielman ohjaaja. Aineesta on saatava vähintään arvosana 2, muutoin on kirjoitettava toinen aine. Harjoitusaine on suoritettava hyvissä ajoin ennen kandidaatintutkielman tarkastettavaksi jättämistä.
Kypsyysnäyte: Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan WebOodissa Opintotoimiston kypsyysnäyte-sivun kautta.
Syventävien opintojen tavoitteena on syvällinen perehtyminen tieteenalan metodologiaan, tutustuminen tieteenalan historiaan ja ajankohtaiseen tutkimukseen. Opintokokonaisuuden keskeisiä tavoitteita on itsenäisen tutkimustyön edellyttämien valmiuksien saavuttaminen, muun muassa kyky arvioida ja eritellä talous- ja sosiaalihistoriassa käytävää tieteellistä keskustelua.
Jakson tavoitteena on antaa yleiskuva historiantutkimuksesta sekä perehdyttää oman tieteenalan metodien teoriaan ja käytäntöön.
Suoritustapa: Opintojakso suoritetaan esseillä tai tiedekuntatenteissä, osan kirjallisuudesta voi korvata kursseilla.
Suoritustapa: Opintojakso suoritetaan esseillä tai tiedekuntatenteissä, osan kirjallisuudesta voi korvata kursseilla.
Suoritustapa: Opintojakso suoritetaan esseillä tai tiedekuntatenteissä, osan kirjallisuudesta voi korvata kursseilla.
Erikseen sovittavat teokset tai artikkelit, jotka liittyvät tutkielman kannalta keskeisiin metodisiin kysymyksiin tai vastaava kurssi. Tutkimusaiheesta riippuen tulevat kysymykseen myös kansantaloustieteen, liiketaloustieteen, tilastotieteen, sosiaalitieteiden tai historian erityismenetelmiä käsittelevät kurssit. Kurssista on syytä sopia etukäteen kohdan kuulustelijan kanssa.
Suoritustapa: Tiedekuntatentti tai esseesuoritus; osan kirjallisuudesta voi korvata luentosarjalla. Opiskelija paneutuu yhteen alla olevista kohdista a-k. Kohdasta ja kirjoista sovittava kuulustelijan kanssa. Suositellaan suoritettavaksi esseenä.
a) Suomen talous- ja sosiaalihistorian klassikot
b) Ruotsin talous- ja sosiaalihistorian klassikot
c) Komparatiivinen tutkimus
d) Englannin teollistumisen tutkimuksen alkuhistoria
e) Nykyaikaisen taloushistorian synty
f) Ekonometriset koulukunnat
g) Annales
tai
h) Uudempi eurooppalainen sosiaalihistoria
i) Historiallinen sosiologia
j) Sukupuoli ja historia
ja kaksi seuraavista:
k) "New cultural history"
Suoritustapa: Esseesuoritus, josta sovitaan erikseen tentaattorin kanssa
ja tutustuminen kolmen aikakauskirjan viimeisimpään vuosikertaan. Valita voi esimerkiksi seuraavista:
Opiskelija perehtyy tutkielmaansa sivuavaan kirjallisuuteen.
Suoritustapa: Tiedekuntatentti, esseesuoritus tai luentosarjoja. Suoritettavista teoksista tulee sopia etukäteen kuulustelijan kanssa.
Pakollinen ennen vuotta 2002 opintonsa aloittaneille pääaineopiskelijoille.
Harjoitusaineiden tarkoituksena on harjaannuttaa opiskelijaa tieteelliseen kirjoittamiseen ja valmentaa häntä opinnäytetyön tekemiseen.
Edeltävät opinnot: Perus- ja aineopinnot sekä äidinkielen opinnot
Suoritustapa: Harjoitusaineita kirjoitetaan yksi tai kaksi. Harjoitusaineiden aiheista sovitaan tutkielman ohjaajana toimivan professorin kanssa. Aineet tarkastetaan sekä asiasisällön että kielenkäytön kannalta.
Lisätietoja: Harjoitusaineet vaaditaan ainoastaan siinä aineessa, jossa kandidaatin- tai pro gradu -tutkielma laaditaan. Jos opiskelija suorittaa kandidaatin tutkinnon, hänen ei tarvitse kirjoittaa uusia harjoitusaineita maisterin tutkintoa varten.
Tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijaa tieteelliseen ajatteluun ja esitystapaan sekä edistää ja tukea opinnäytetyön tekoa.
Suoritustapa: Osallistuminen vähintään kahden lukukauden ajan seminaarityöskentelyyn. Seminaarin toimintaan voi osallistua kauemminkin kuin kaksi lukukautta. Ensimmäisen lukukauden kuluessa opiskelija esittää tutkimussuunnitelman, toisella lukukaudella sovitun osan pro gradu -tutkielmastaan sekä osallistuu aktiivisesti muiden tutkimussuunnitelmien arviointiin.
Opiskelijan on jo ennen seminaariin aloittamista keskusteltava seminaaria pitävän professorin kanssa tutkielmansa aiheesta. Seminaarin voi aloittaa joko syys- tai kevätlukukauden alussa.
Lukukauden alussa käsitellään ensimmäisten seminaaritapaamisten aikana tutkimuksen tekoa ja tieteellisiä periaatteita.
Pro gadu- tutkielma on laajahko kirjallinen työ, jonka tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijaa
Suoritustapa: Tutkielman valmistaminen on pääosin itsenäistä työskentelyä, jota harjoitusaineet ja seminaarit tukevat. Aiheen valinnasta ja esille tulevista ongelmista keskustellaan laitoksen opettajien kanssa.
Ajoitus: Aineopintojen suorittamista suositellaan ennen pro gradu -tutkielman tekemisen aloittamista. Tutkielmaa tarkastettavaksi jätettäessä harjoitusaineet pitää olla suoritettu.
Kypsyysnäyte: Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan WebOodissa Opintotoimiston kypsyysnäyte-sivun kautta.
Henkilökohtainen keskustelu aineen professorin kanssa tutkielman jättämisen jälkeen. Keskustelun aiheena ovat talous- ja sosiaalihistorian keskeiset teemat sekä molemminpuolinen palaute opinnoista.
Harjoittelujakso voidaan sisällyttää syventäviin opintoihin sopimalla siitä erikseen laitoksella. Harjoittelu ei ole pakollista.
Suoritustapa: Vähintään kaksi kuukautta kestävä soveltuva työharjoittelu sekä kirjallinen raportti harjoittelusta.
TYÖHARJOITTELU 2005
Talous- ja sosiaalihistorian työharjoittelumäärärahat vuodeksi 2005 ovat haettavissa 17.12.2004 mennessä. Tarjolla on kahden kuukauden mittaisia työharjoittelupaikkoja, joiden tarkka määrä selviää tiedekunnan rahanjakopäätöksen jälkeen joulukuussa (vuonna 2004 jaettiin 3 paikkaa). Harjoittelun päätteeksi opiskelijan on laadittava laitokselle raportti työskentelystään ja siitä saa kolme opintoviikkoa. Harjoittelijalle maksetaan palkkaa vähintään 875€ kuukaudessa (vuoden 2004 tieto).
Harjoittelurahoituksen saavat valitaan opintosuoritusten perusteella sen jälkeen, kun paikkojen määrä on varmistunut. Tiedekunnan ohjeiden mukaan harjoittelijaksi voidaan ottaa opiskelija, jolla aineopinnot ovat "pääsääntöisesti suoritetut". Laitos valitsee rahoitettavat harjoittelijat, mutta kukin harjoittelupaikka vastaa viime kädessä henkilön valinnasta. Harjoitteluun valitut opiskelijat hakevat siis itse työpaikkansa sen jälkeen, kun ovat saaneet tiedon valinnastaan.
Laitokselle tulee harjoittelupaikkatarjouksia runsaasti eri virastoista. Paikkatarjoukset tulevat kokonaisuudessaan talous- ja sosiaalihistorian ilmoitustaulun alla olevaan punaiseen kansioon joulu-tammikuussa, kun ovat saapuneet! Kansiossa on ensin suoraan talous- ja sosiaalihistorian opiskelijoille suunnatut työpaikat. Sen jälkeen erilaiset virastot ja laitokset ja lopuksi ulkoasiainhallinnon paikkatarjoukset. (Huom! UM ei yleensä suostu lisäkuukauteen!) Mahdollisia harjoituspaikkoja voi itse tiedustella muualtakin; laitos päättää kuitenkin niiden soveltuvuuden harjoittelupaikoiksi.
Vaikka jaksot ovat vain kahden kuukauden mittaisia, on osa paikkatarjouksen tehneistä tahoista lupautunut maksamaan myös kolmannen kuukauden. Jos työpaikka ei tarjoa lisäkuukautta, on jakso kahden kuukauden mittainen.
Harjoittelusta kiinnostuneiden on toimitettava hakemus tohtoriassistentti Hanna Kuuselle (Yhteiskuntahistorian laitos, 2.krs.) 17.12.2004 mennessä. Hakemukseen tulee sisältyä: 1) lista niistä opinnoista, jotka vielä pääaineesta tutkinnosta puuttuvat 2) opintorekisteriote 3) graduvaiheessa olevat kertovat gradunsa tilan (valmis, valmistuu, tekee, aloittaa keväällä, ei aloita vielä) ja ohjaajan nimen.
Ensisijaisena valintakriteerinä on siis se, kuinka vähän opintoja pääaineesta enää puuttuu. Kaikki suoritukset, jotka on tehty 17.12. mennessä hyväksiluetaan, vaikka eivät olisi vielä rekisterissä (siltä osin voi täydentää myöhemmin). Lisätietoja saa Hanna Kuuselta, hanna.kuusi@helsinki.fi , puh. 191 24945, vastaanotto ke 11–13.
Tiedekunnalle tulleet paikkatarjoukset ovat nykyään myös selattavissa webissä osoitteessa http://www.valt.helsinki.fi/blogs/rekry-ilmo/ . Suoraan laitoksen omille opiskelijoille suunnatut paikat ovat nähtävissä ainoastaan edellä mainitussa kansiossa laitoksella.
Tarkemmat tiedot jatko-opinnoista julkaistaan vuosittain valtiotieteellisen tiedekunnan jatkokoulutusoppaassa. Alla tutkintovaatimukset pääpiirteissään.
1. Syventävät opinnot talous- ja sosiaalihistoriassa
2. Aktiivinen osallistuminen jatkokoulutusseminaariin vähintään kolmen lukukauden ajan (6 ov)
3. Jatkotutkintokuulustelu (suoritetaan esseillä, 6 ov)
4. Talous- ja sosiaalihistorian jatko-opintoja sekä näitä tukevia opintoja siten, että kohtien 2-4 opinnot yhteensä ovat vähintään 35 opintoviikkoa
Suoritetaan esseillä, 6 ov:
Kuulustelun yleinen osa (3 ov) (76073): Yleinen osa suoritetaan ensimmäisenä jatko-opiskelulukukautena.
Kuulustelun opiskelijakohtainen osa (3 ov) (76074): Sopimuksen mukaan.
Kuulustelun yleinen osa (3 ov) (76073):
Lisäksi joko
tai
Talous- ja sosiaalihistoria on mukana valtakunnallisessa historiatieteiden tutkijakoulussa, jonka toiminnassa ovat mukana kaikki Suomen historian laitokset. Tutkijakoulun vastuulaitoksena on Tampereen yliopiston historiatieteen laitos, joka hoitaa myös tutkijakoulun jäsenten rekisteröinnin. Tutkijakoulu tarjoaa muutamia päätoimisia jatkokoulutuspaikkoja, mutta kaikki päätoimiset jatko-opiskelijat voivat osallistua sen toimintaan oman professorin suosituksen saatuaan.
Tutkijakoulun ohjelma koostuu jatkokoulutuskonferensseista ja teemaseminaareista. Vuosittain järjestettävä jatkokoulutuskonferenssi on tarkoitettu kaikille historian jatko-opiskelijoille. Niissä käsitellään historiantutkimuksen yleisiä metodisia ja ajankohtaisia kysymyksiä. Luennoitsijoina ovat kotimaiset ja kansainväliset huippututkijat. Lisätietoja jatkokoulutuskonferensseista ja seminaareista saa tutkijakoulun www-sivuilta ( http://www.uta.fi/laitokset/historia/tutkijakoulu ), tutkijakoulun koordinaattorilta tai seuraamalla tutkijakoulun sähköpostilistaa. Sivuilta löydät linkit myös tärkeimpiin historian alan verkkoliittymiin.
Helsingin yliopiston talous- ja sosiaalihistorian oppiaine on mukana myös kansainvälisessä ESTER-ohjelmassa (European graduate School for Training in Economic and social history Research). Lisätietoja ohjelman toiminnasta ja sen järjestämistä seminaareista laitokselta ja sivulta http://www.kun.nl/ester
Alla olevat luennot käyvät poliittisen historian valinnaisiin luentoihin, jollei toisin mainita. Myös muita kuin tässä mainittuja kursseja voi valita sopimuksen mukaan. Tietoa muusta opetuksesta on esim. Renvall-instituutin opinto-oppaassa ja Helsingin yliopiston historia-aineiden yhteisessä opetusmonisteessa, joka ilmestyy syyslukukauden alussa.
HUOM! Kaikista korvaavuuksista on sovittava poliittisen historian tutkintovaatimusten kyseisen kohdan kuulustelijan kanssa.