2010-02-05 10.27.03

 
Yleinen valtio-oppi »
»
Politiikan tutkimus (VTK) »

Kandidaatin opinnot (Politiikan tutkimus) 2009-2010

Op: 180
  • Pääaineen opinnot 90 op: perusopinnot 25 op ja aineopinnot 65 op
  • Sivuaineopinnot 50-60 op: joko kahdessa aineessa perusopinnot (25 op + 25 op) tai yhdessä aineessa perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op)
  • Yleisopinnot 30 op: katso >>http://www.valt.helsinki.fi/opas2009/vol/jakso/yleisopinnot/
  • Valinnaiset opinnot (loppuosa 180 op:stä: 10-0 op sivuaineopintojen laajuudesta riippuen)

PÄÄAINEEN OPINNOT:

Perusopinnot (79181):

  • Y101. Johdatus valtio-oppiin (7 op)
  • Y105. Suomen poliittinen järjestelmä ja EU (6 op)
  • Y110. Poliittisen ajattelun perusteet (6 op)
  • P115. Euroopan poliittiset järjestelmät (6 op)

Aineopinnot (79184):

  • Y201. Valtio-opin metodologia (5 op)
  • Y205. Vallan tutkimus (5 op)
  • Y250. Kvantitatiiviset menetelmät (6 op)
  • Y301. Kvalitatiiviset menetelmät (6 op)
  • Valinnaiset aineopinnot (30 op) ¤ks. tarkemmin alla¤
  • Y320. Kandidaatintutkielmaseminaarin yleinen osa (4 op)
  • P330. Kandidaatintutkielmaseminaarin linjakohtainen osa (3 op)
  • P390. Kandidaatin tutkielma (6 op)

Valinnaiset aineopinnot

Valinnaisina aineopintoina on suoritettava viisi 6 op:n jaksoa, joista vähintään kolme jaksoa on oltava politiikan tutkimuksen linjalta:

  • P210. Moderni poliittinen ajattelu (6 op)
  • P215. Euroopan integraation teoria ja EU:n instituutiot (6 op)
  • P220. Poliittiset instituutiot ja poliittinen osallistuminen (6 op)
  • P225. Demokratian teoria ja käytännöt (6 op)
  • P230. Muuttoliikkeiden ja monikulttuurisuuden haasteet politiikalle (6 op) tai
  • P260. Vapaavalintaiset aineopinnot, joita voi politiikan tutkimuksen linjalla olla 0-12 op

Alajaksot

 
Yleinen valtio-oppi »
Politiikan tutkimus (VTK) »
»
Yleisopinnot »
 
Yleinen valtio-oppi »
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus (VTK) »
»
Yleisopinnot »
 
Yleinen valtio-oppi »
Maailmanpolitiikan tutkimus (VTK) »
»
Yleisopinnot »

Yleisopinnot: pääaine yleinen valtio-oppi

Op: 30

Sisältö

Yleisopinnot ovat luonteeltaan yleissivistäviä, muita opintoja tukevia opintoja ja niitä voi sisällyttää tutkintoon myös vapaasti valittavina opintoina.

Yleisessä valtio-opissa vaadittavat yleisopinnot 30 op:

  • HOPS1 1 op (Katso valikko Alajaksot oikealla)
  • kieliopinnot 10 op (äidinkieli 3 op, toinen kotimainen 4 op, vieras kieli 3 op, yht. 10 op)
  • tieto- ja viestintätekniikan (TVT) opinnot 5 op
  • HOPS2 1 op (Katso valikko Alajaksot oikealla)
  • työelämäorientaatio 1 op (Katso valikko Alajaksot oikealla)
  • yhteiskuntatieteet ja argumentaatio 3 op
  • tilastotieteen johdanto 4 op
  • julkisoikeus 5 op tai työ- ja yritystoimintaoikeus 5 op

Yleisopintojen opetus on esitetty tiedekunnan yhteisen opetuksen sivuilla: http://www.valt.helsinki.fi/opas2009/valt/

Alajaksot

 
Yleinen valtio-oppi »
Politiikan tutkimus (VTK) »
Yleisopinnot »
»
HOPS1 (1 op) »

Opettajatuutorointi ja HOPS1

Op: 1
Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) voidaan määritellä kahdella tavalla. Rajattu HOPS on opintojen suunnitteluun ja opiskeluun keskittyvä konkreettinen apuväline, jonka käyttöön ei liity laaja-alaista pohdintaa opiskelun tavoitteista ja omasta työurasta. Avoin HOPS tuo esille opiskelijan yksilölliset mielenkiinnon kohteet ja oppimistarpeet ja toisaalta työelämästä ja tutkinnosta nousevat oppimistarpeet, usein myös laaja-alaisemman henkilökohtaisen elämänuran ja tulevaisuuden suunnittelun.

Yleisen valtio-opin laitoksella HOPS-käytännöt rakentuvat pääsääntöisesti rajatun HOPSin ympärille. Opiskelijoita kuitenkin suositellaan laajentamaan omaa suunnitelmaansa avoimen HOPSin suuntaan.

HOPS-käsitteistä tietoa esim. Helsingin yliopiston HOPS-työryhmän loppuraportti.

Yliopistossa on suunnitteilla Oodin yhteydessä toimiva eHOPS-järjestelmä, jossa opintosuunnitelma integroidaan Oodin mahdollistamaan sähköiseen opintojen suunnitteluun. Ennen eHops-järjestelmän käyttöönottoa toimitaan alla kuvatulla tavalla:

Tavoite

HOPS1:n tavoitteena on perehtyminen kandidaatin tutkinnon suorittamisen kokonaisuuteen ja suoritusten ajoitukseen. Päähuomio on valtio-opin opinnoissa, mutta opettajatuutorin kanssa on mahdollista keskustella myös sivuaineista sekä muista opinnoista (lähinnä pakolliset tutkintoon liittyvät yleisopinnot). Sivuaineopintojen oppimistavoitteista, sisällöistä ja suoritustavoista on kuitenkin syytä olla yhteydessä ko. oppiaineen laitoksen opintoneuvontaan tai opettajiin. Pakollisista yleisopinnoista opintoneuvontaa antavat tiedekunnan opintoneuvoja sekä kurssien opettajat.

Kahdenkeskisessä keskustelussa opettajatuutorin kanssa otetaan esiin tärkeiksi koettuja mutta vielä epäselviä asioita, joilla on merkitystä opiskelun etenemiselle. Opiskelijan syytä tutustua itsenäisesti yliopiston monipuolisiin opiskelijapalveluihin Almassa.

Sisältö

HOPS1-3 on tarkoitettu tukemaan opintoja: toimimaan opintojen suunnittelun ja ohjaamisen työvälineinä. Opiskelija sitoutuu toteuttamaan suunnitelmanmukaisia opintoja ja etenemään vahvistetun aikataulun mukaan. Laitos sitoutuu järjestämään opetuksen ja siihen liittyvän ohjauksen niin, että suunnitelman toteuttaminen on mahdollista. Vähäisiä muutoksia (esim. valinnaisten opintojen muutokset) ei suunnitelmaan päivitetä. HOPSit eivät ole luonteeltaan hallintopäätöksiä, jotka rajoittaisivat opiskelijan oikeutta suorittaa opintoja tai muuttaa opintojen ajoitusta. Yleisen valtio-opin laitoksen suositus kuitenkin on, että opettajatuutoriin tulee olla yhteydessä, mikäli suunnitelma muuttuu olennaisesti ennen seuraavaa HOPSin tarkastusvaihetta. Mikäli muutokset myöhentävät tutkinnon valmistumista yli puoli vuotta, tulee suunnitelma päivittää.

Ajantasainen HOPS on syytä ottaa mukaan myös sellaisiin opintojen ohjaustilanteisiin, joissa ohjaajan on hyvä olla perillä opiskelijan koko opiskelu-urasta. Näin HOPSit voivat olla esillä myös keskusteluissa, joita käydään muiden opettajien kuin oman opettajatuutorin kanssa.

Suoritustapa

Uusien kandidaattitutkinnon opiskelijoiden opettajatuutorointi alkaa ensimmäisen opetusperiodin aikana syksyllä. Opettajatuutorointi järjestyy opintolinjoittain, vaikka Valtio-opin Opiskelijat ry:n yhteistyössä valtiotieteellisen tiedekunnan kanssa järjestämä opiskelijatuutorointi perustuu sekaryhmiin. Näin halutaan varmistaa, että jokainen opiskelija tutustuu jo opintojensa alkuvaiheessa myös muiden linjojen opiskelijoihin.

Yleisen valtio-opin kandidaattiopintojen opettajatuutorilista 2009-2010 julkaistaan syyslukukauden alkuun mennessä:

Politiikan tutkimuksen linja

  • Lehtori Erkki Berndtson
  • Yliopistonlehtori Hanna Wass

Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja

  • Yliopistonlehtori Jan-Erik Johanson
  • Yliopisto-opettaja Timo Moilanen

Maailmanpolitiikan tutkimuksen linja

  • yliopistonlehtori Riikka Kuusisto
  • yliopistonlehtori Mikael Mattlin

Opiskelijatuutorit jakavat opiskelijat linjakohtaisiin opettajatuutorointiryhmiin lukuvuoden käynnistyessä. Opettajatuutori ja opiskelijatuutori sopivat ensimmäisestä ryhmätapaamisesta. Linjakohtaiset ryhmät voivat kokoontua ensin yhteiseen tilaisuuteen. Siinä on luontevaa esitellä kaikki opintolinjan opettajat ja keskustella opintolinjan yhteisistä asioista. Tämän jälkeen opettajatuutorointi jatkuu ryhmissä. Ensimmäisen tapaamisen tarkoituksena on tutustua puolin ja toisin sekä luoda mahdollisuus keskustella opintojen aloittamiseen liittyvistä asioista. Samalla käydään läpi valtio-opin opintoihin kuuluva henkilökohtainen opintojen suunnittelukäytäntö.

Ensimmäinen opintosuunnitelma HOPS1 laaditaan valtiotieteellisen tiedekunnan vahvistamalle lomakkeelle, joka on täytettävissä ja tulostettavissa tiedekunnan sivulla.

Opiskelija täyttää HOPS-lomakkeen ja sopii henkilökohtaisesta tapaamisesta opettajatuutorinsa kanssa. Mikäli opiskelija haluaa laajentaa HOPS1:tä avoimen HOPSin suuntaan, hän voi tehdä sen erillisellä vapaamuotoisella liitteellä.

HOPS1-tapaaminen on järjestetään ensimmäisen opiskeluvuoden kolmannen opetusperiodin alussa. Näin varmistetaan, että huomio kiinnittyy riittävällä tavalla myös kevätkauden sekä seuraavan syksyn opintojen liittymäkohtiin. Opettajatuutori ja opiskelija käyvät opiskelijan laatiman HOPS1-suunnitelman läpi kohta kohdalta. Suunnitelmaa on mahdollista muokata istunnon aikana. Opintosuunnitelma allekirjoitetaan istunnon lopuksi kahtena kappaleena. Opettajatuutori toimittaa lomakkeen tiedekunnan opintotoimistoon rekisteröitäväksi Oodiin (1 op). Opiskelijalle jää toinen allekirjoitettu kappale.

Avoimeen HOPSiin kuuluvaa liitettä ei toimiteta tiedekuntaan. Etenkin HOPSin tätä aluetta on hyödyllistä pohtia yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa.

Ajoitus

HOPS1 laaditaan kandidaatin tutkinnon suorittamisen aikana ensimmäisen lukuvuoden kolmannen opetusperiodin aikana.

Kohderyhmä

Yleisen valtio-opin pääaineopiskelijat.
 
Yleinen valtio-oppi »
Politiikan tutkimus (VTK) »
Yleisopinnot »
»
HOPS2 (1 op) »

HOPS2

Op: 1
Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) voidaan määritellä kahdella tavalla. Rajattu HOPS on opintojen suunnitteluun ja opiskeluun keskittyvä konkreettinen apuväline, jonka käyttöön ei liity laaja-alaista pohdintaa opiskelun tavoitteista ja omasta työurasta. Avoin HOPS tuo esille opiskelijan yksilölliset mielenkiinnon kohteet ja oppimistarpeet ja toisaalta työelämästä ja tutkinnosta nousevat oppimistarpeet, usein myös laaja-alaisemman henkilökohtaisen elämänuran ja tulevaisuuden suunnittelun.

Yleisen valtio-opin laitoksella HOPS-käytännöt rakentuvat pääsääntöisesti rajatun HOPSin ympärille. Opiskelijoita kuitenkin suositellaan laajentamaan omaa suunnitelmaansa avoimen HOPSin suuntaan.

HOPS-käsitteistä tietoa esim. Helsingin yliopiston HOPS-työryhmän loppuraportti.

Yliopistossa on suunnitteilla Oodin yhteydessä toimiva eHOPS-järjestelmä, jossa opintosuunnitelma integroidaan Oodin mahdollistamaan sähköiseen opintojen suunnitteluun. Ennen eHops-järjestelmän käyttöönottoa toimitaan alla kuvatulla tavalla:

Tavoite

HOPS2 on HOPS1:n päivitys eli siinä tarkastellaan HOPS1:een kirjatun opintosuunnitelman toteutumista ja - mikäli tarpeen - tarkennetaan suunnitelmaa kandidaattiopintojen loppuunsaattamisesta.

HOPS2:n yhteydessä laitos tukee opintojen sujuvaa etenemistä hyödyntämällä yliopiston Etappi-järjestelmän tuottamaa tietoa opiskelijoiden opintopistekertymästä. Viidestä tarkastuspisteestä ensimmäinen on ensimmäisen lukuvuoden kolmannen opetusperiodin jälkeen (minipistemäärä 25 op). Tiedekunta ottaa yhteyttä kaikkiin opiskelijoihin, joiden minimipistemäärä ei täyty.

Sisältö

HOPS1-3 on tarkoitettu tukemaan opintoja: toimimaan opintojen suunnittelun ja ohjaamisen työvälineinä. Opiskelija sitoutuu toteuttamaan suunnitelmanmukaisia opintoja ja etenemään vahvistetun aikataulun mukaan. Laitos sitoutuu järjestämään opetuksen ja siihen liittyvän ohjauksen niin, että suunnitelman toteuttaminen on mahdollista. Vähäisiä muutoksia (esim. valinnaisten opintojen muutokset) ei suunnitelmaan päivitetä. HOPSit eivät ole luonteeltaan hallintopäätöksiä, jotka rajoittaisivat opiskelijan oikeutta suorittaa opintoja tai muuttaa opintojen ajoitusta. Yleisen valtio-opin laitoksen suositus kuitenkin on, että opettajatuutoriin tulee olla yhteydessä, mikäli suunnitelma muuttuu olennaisesti ennen seuraavaa HOPSin tarkastusvaihetta. Mikäli muutokset myöhentävät tutkinnon valmistumista yli puoli vuotta, tulee suunnitelma päivittää.

Ajantasainen HOPS on syytä ottaa mukaan myös sellaisiin opintojen ohjaustilanteisiin, joissa ohjaajan on hyvä olla perillä opiskelijan koko opiskelu-urasta. Näin HOPSit voivat olla esillä myös keskusteluissa, joita käydään muiden opettajien kuin oman opettajatuutorin kanssa.

Edeltävät opinnot

HOPS1.

Suoritustapa

HOPS2 laaditaan valtiotieteellisen tiedekunnan vahvistamalle lomakkeelle, joka on täytettävissä ja tulostettavissa tiedekunnan sivulla. Huom! Täydennä lomakkeen otsikkoa siten, että siitä käy ilmi, että kyse on HOPS2:sta.

Yleisen valtio-opin kandidaattiopintojen opettajatuutorilista 2008-2009 julkaistaan syyslukukauden alkuun mennessä:

Politiikan tutkimuksen linja

  • Lehtori Erkki Berndtson
  • Yliopistonlehtori Hanna Wass

Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja

  • Yliopistonlehtori Jan-Erik Johanson
  • Yliopisto-opettaja Timo Moilanen

Maailmanpolitiikan tutkimuksen linja

  • yliopistonlehtori Riikka Kuusisto
  • yliopistonlehtori Mikael Mattlin

Opiskelija täyttää HOPS-lomakkeen ja sopii henkilökohtaisesta tapaamisesta opettajatuutorinsa kanssa. Mikäli opiskelija haluaa laajentaa HOPS2:tä avoimen HOPSin suuntaan, hän voi tehdä sen erillisellä vapaamuotoisella liitteellä.

HOPS2-tapaaminen on järjestetään toisen opiskeluvuoden kolmannen opetusperiodin alussa. Näin varmistetaan, että huomio kiinnittyy riittävällä tavalla myös kevätkauden sekä seuraavan syksyn opintojen liittymäkohtiin. Opettajatuutori ja opiskelija käyvät opiskelijan laatiman HOPS2-suunnitelman läpi kohta kohdalta. Suunnitelmaa on mahdollista muokata istunnon aikana. Opintosuunnitelma allekirjoitetaan istunnon lopuksi kahtena kappaleena. Opettajatuutori toimittaa lomakkeen tiedekunnan opintotoimistoon rekisteröitäväksi Oodiin (1 op). Opiskelijalle jää toinen allekirjoitettu kappale.

Avoimeen HOPSiin kuuluvaa liitettä ei toimiteta tiedekuntaan. Etenkin HOPSin tätä aluetta on hyödyllistä pohtia yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa.

Ajoitus

HOPS2 laaditaan kandidaatin tutkinnon suorittamisen aikana toisen lukuvuoden kolmannen opetusperiodin aikana.

Mikäli olet saanut opinto-oikeuden aikaisempien opintosuoritusten perusteella ja opintovaiheesi kannalta olisi hyödyllistä laatia HOPS2 mahdollisimman pian, ota yhteys opintolinjasi jompaankumpaan opettajatuutoriin (ks. yllä).

Kohderyhmä

Yleisen valtio-opin pääaineopiskelijat.
 
Yleinen valtio-oppi »
Politiikan tutkimus (VTK) »
Yleisopinnot »
»
Työelämäorientaatio (1 op) »

Työelämäorientaatio

Op: 1

Tavoite

Työelämäorientaatiolla tarkoitetaan opintoja, joiden kohteena on akateemisen opiskelun ja työelämän keskinäissuhteet. Työelämäorientaation tavoitteena on saada käsitys valtio-opin opiskelun myötä syntyvistä tiedoista, taidoista ja arvopohjaisista asenteista, joilla on arvoa sijoittumisessa työelämään: työmarkkinoiden eri osa-alueilla ja erilaisissa ammattikäytännöissä.

Sisältö

30.11.2009 asti:

Suomen poliittinen järjestelmä- kurssin yhteydessä suoritettavat instituutiovierailut, ja osallistuminen kahteen muuhun työelämätilaisuuteen. On suositeltavaa, että toinen tilaisuuksista on yleisen valtio-opin laitoksen, Valtio-opin opiskelijat VOO ry:n sekä Valtio-opin Seniorit ry:n järjestämä alumniseminaari. Seminaarissa alustavat valtio-opista valmistuneet kandidaatit ja maisterit omista työelämäkokemuksistaan. Tämän lisäksi osallistutaan ainakin yhteen valtiotieteellisen tiedekunnan koordinoimaan työelämätilaisuuteen.

1.12.2009 alkaen:

Suomen poliittinen järjestelmä- kurssin yhteydessä suoritettavat instituutiovierailut, osallistuminen yhteen muuhun työelämätilaisuuteen ja taitoportfolion laatiminen. On suositeltavaa, että työelämätilaisuus on yleisen valtio-opin laitoksen, Valtio-opin opiskelijat VOO ry:n sekä Valtio-opin Seniorit ry:n järjestämä alumniseminaari.

Suoritustapa

1 Kandidaattiopintojen työelämäorientaatio Suomen poliittinen järjestelmä– kurssin yhteydessä

Opintojakson suorittaminen jakautuu kahteen osaan:

  • Ensimmäisenä syyslukukautena suoritetaan opintojakso Suomen poliittinen järjestelmä, jonka yhteydessä on kuusi ns. instituutiovierailua. Ne toteutetaan vanhempien opiskelijoiden vetämissä pienryhmissä. Instituutiovierailujen kohteiksi ovat vakiintuneet eduskunta, jokin media, jokin etujärjestö, jokin ministeriö sekä kahden alumnin työpaikka. Kaikista vierailuista kirjoitetaan raportti. Instituutiovierailuiden vastuuhenkilöt löytyvät osoitteesta http://blogs.helsinki.fi/vol-vierailut/.
  • 30.11.2009 asti: instituutiovierailujen lisäksi opiskelijat osallistuvat kahteen muuhun työelämätilaisuuteen. Tilaisuuksista kirjoitetaan raportti joka palautetaan paperikopiona valtiotieteellisen tiedekunnan työelämäyhdyshenkilölle, tiedekunnan opintotoimistoon. Merkintä näkyy opintorekisterissä 2-4 viikon kuluessa raportin palauttamisesta. Tietoa näistä tilaisuuksista ja niihin ilmoittautumisesta löytyy tiedekunnan työelämäorientaatiosivulta.
  • 1.12.2009 alkaen: instituutiovierailujen lisäksi osallistutaan yhteen työelämätilaisuuteen. Tilaisuudesta kirjoitetaan raportti. Lisäksi tehdään taitoportfolio, jonka laatimisen ohjeet löytyvät Moodlesta. Molemmat työt palautetaan valtiotieteellisen tiedekunnan työelämäyhdyshenkilölle sähköisesti Moodlen kautta. Polku: moodle.helsinki.fi -> Valtiotieteellinen -> Yleisen valtio-opin työelämäorientaatio. Kurssialueelle täytyy rekisteröityä, avain on "työelämä".

2 Kandidaattiopintojen työelämäorientaatio, jos opiskelija ei osallistu instituutiovierailuihin

Tämä suoritustapa koskee niitä opiskelijoita, jotka ovat suorittaneet Suomen poliittinen järjestelmä-kurssia vastaavat opinnot ennen pääaineopinto-oikeuden saamista (esim. avoimessa yliopistossa).

  • 30.11.2009 asti: Opiskelijat osallistuvat kahdeksaan työelämätilaisuuteen ja kirjoittavat niistä raportin valtiotieteellisen tiedekunnan työelämäyhdyshenkilölle. On suositeltavaa, että yksi tilaisuuksista on yleisen valtio-opin laitoksen, Valtio-opin opiskelijat VOO ry:n sekä Valtio-opin Seniorit ry:n järjestämä alumniseminaari. Seminaarissa alustavat valtio-opista valmistuneet kandidaatit ja maisterit omista työelämäkokemuksistaan. Tämän lisäksi osallistutaan ainakin seitsemään muuhun valtiotieteellisen tiedekunnan koordinoimaan työelämätilaisuuteen.
  • 1.12.2009 alkaen: Opiskelijat laativat työelämäportfolion joka palautetaan valtiotieteellisen tiedekunnan työelämäyhdyshenkilölle Moodlen kautta. Polku: moodle.helsinki.fi -> Valtiotieteellinen -> Yleisen valtio-opin työelämäorientaatio. Kurssialueelle täytyy rekisteröityä, avain on "työelämä".
 
Yleinen valtio-oppi »
Politiikan tutkimus (VTK) »
»
Y101. Johdatus valtio-oppiin (7 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus (VTK) »
»
Y101. Johdatus valtio-oppiin (7 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Maailmanpolitiikan tutkimus (VTK) »
»
Y101. Johdatus valtio-oppiin (7 op) »

Y101. Johdatus valtio-oppiin

Tunniste: 791010 Op: 7

Tavoite

Opintojakson tavoitteena on antaa yleiskuva politiikan, maailmanpolitiikan sekä hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen eri tutkimussuuntauksista ja tutkimuskohteista. Opintojaksossa perehdytään näissä tutkimusperinteissä käytettäviin käsitteisiin ja teorioihin. Oppimistavoitteena on, että opiskelija ymmärtää politiikan, hallinnon ja organisaatioiden sekä maailmanpolitiikan tutkimuksen peruslähtökohdat ja pystyy soveltamaan näitä oppeja syvemmälle menevissä valtio-opin opinnoissa.

Suoritustapa

Pääaineopiskelijat: Pakollinen valtio-opin johdantokurssi syyslukukaudella. Jaksoa ei voi suorittaa tiedekuntatentissä. Luentokuulustelussa tentitään kaksi teosta opintojakson kirjallisuudesta (ks. Kirjallisuus), joista toisen tulee olla opiskelijan opintolinjalta. Opintojakson yhteydessä alkaa yleisopintoihin kuuluva pääaineopiskelijoiden opettajatuutorointi (HOPS1), joka jatkuu toisen opiskeluvuoden kolmanteen periodiin saakka, jolloin pääaineopiskelija laatii HOPS2:n.

Kirjallisuus

Kaksi seuraavista, ks. Suoritustapa
  • Hakovirta Harto: Maailmanpolitiikka. Teoria ja todellisuus (maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan teos)
  • Paloheimo Heikki & Wiberg Matti: Politiikan perusteet (politiikan tutkimuksen linjan teos)
  • Karppi, Ilari ja Sinervo Lotta-Maria (toim.): Governance - uuden hallintatavan jäsentyminen. Tampereen yliopisto, 2009. (hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan teos)

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Politiikan tutkimus (VTK) »
»
Y105. Suomen poliittinen järjestelmä ja EU - pääaineopiskelijat (6 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus (VTK) »
»
Y105. Suomen poliittinen järjestelmä ja EU - pääaineopiskelijat (6 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Maailmanpolitiikan tutkimus (VTK) »
»
Y105. Suomen poliittinen järjestelmä ja EU - pääaineopiskelijat (6 op) »

Y105. Suomen poliittinen järjestelmä ja EU

Tunniste: 791020 Op: 6

Tavoite

Opintojakson tavoitteena on lisätä ja syventää tietoa valtio-opin käsitteistä, tutkimussuuntauksista ja tutkimuskohteista liittämällä ne Suomen poliittisen järjestelmän ja Euroopan unionin tarkasteluun. Opintojakson keskeisiä sisältöalueita ovat Suomen poliittisen järjestelmän rakenteet, instituutiot, ideologiat ja toiminnalliset piirteet ja niiden kehitys (em. teemojen käsittely kansallisesta, kansainvälisestä ja hallinnollisesta näkökulmasta) sekä Euroopan unioni poliittisena ja hallinnollisena järjestelmänä (unionin instituutiot, päätöksenteko ja keskeiset politiikka-alueet). Oppimistavoitteena on syventää tietoja Suomen poliittisesta järjestelmästä ja Euroopan unionista, oppia analysoimaan niiden rakenteita ja toimintaa sekä oppia käyttämään niihin liittyviä tietolähteitä.

Suoritustapa

Pääaineopiskelijat: Kaksi pakollista kurssia: Suomen poliittinen järjestelmä -kurssi, jonka suorittaminen koostuu verkko-oppikirjan tehtävistä ja kurssin loppukuulustelusta (4 op) sekä Johdatus Euroopan unioniin -kurssi (2 op).

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Politiikan tutkimus (VTK) »
»
Y110. Poliittisen ajattelun perusteet - pääaineopiskelijat (6 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus (VTK) »
»
Y110. Poliittisen ajattelun perusteet - pääaineopiskelijat (6 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Maailmanpolitiikan tutkimus (VTK) »
»
Y110. Poliittisen ajattelun perusteet - pääaineopiskelijat (6 op) »

Y110. Poliittisen ajattelun perusteet

Tunniste: 791030 Op: 6

Tavoite

Opintojakson tavoitteena on perehtyä aatehistorian avulla politiikan tutkimuksen teoreettisiin ja metodologisiin lähtökohtiin sekä nykypolitiikan filosofisiin ja ideologisiin taustaolettamuksiin. Opintojaksossa korostetaan myös feministisen politiikan teorian merkitystä poliittiselle ajattelulle.

Suoritustapa

Pääaineopiskelijat: Poliittisen ajattelun perusteet –kurssi. Kurssi on pakollinen kaikille valtio-opin pääaineopiskelijoille.

Kurssin yhteydessä suoritetaan teos:

  • David Boucher and Paul Kelly (eds.): Political Thinkers. From Sokrates to the Present (Oxford Univerisity Press), 2. uudistettu painos.

Kirjallisuus

  • David Boucher and Paul Kelly (eds.): Political Thinkers. From Sokrates to the Present (Oxford Univerisity Press), 2. uudistettu painos.

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Politiikan tutkimus (VTK) »
»
P115. Euroopan poliittiset järjestelmät (6 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Valtio-oppi sivuaineena »
Perusopinnot (25 op) »
»
P115. Euroopan poliittiset järjestelmät (6 op) »

P115. Euroopan poliittiset järjestelmät

Tunniste: 791040 Op: 6

Tavoite

Opintojakso keskittyy Euroopan nykyisten valtiollisten järjestelmien rakenteisiin, toimintatapoihin ja poliittisiin kulttuureihin. Tavoitteena on opettaa tarkastelemaan näitä kysymyksiä vertailevasta näkökulmasta. Opintojakso korostaa uuden Euroopan poliittisia ongelmia ja tulevaisuuden näköaloja historiallisessa tilanteessa, jossa vanhat jakolinjat Länsi- ja Itä-Euroopan välillä ovat katoamassa. Opintojaksossa pyritään antamaan kuva Euroopasta kokonaisuutena, jossa pienillä valtioilla on yhtä tärkeä asema kuin suurillakin.

Suoritustapa

Luentoseminaari ja sen yhteydessä tapahtuva opiskelu tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.

Kohderyhmä

Opintojakso on pakollinen valtio-opin politiikan tutkimuksen linjan pääaineopiskelijoille.

Kirjallisuus

Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus:
  • Bale Tim: European Politics. A Comparative Introduction (2nd ed.)
  • Heywood Paul et al. (eds.): Developments in European Politics.
  • Tsoukalis Loukas: What kind of Europe (Updated and expanded ed.)

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Politiikan tutkimus (VTK) »
»
Y201. Valtio-opin tutkimuksen metodologia (5 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus (VTK) »
»
Y201. Valtio-opin tutkimuksen metodologia (5 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Maailmanpolitiikan tutkimus (VTK) »
»
Y201. Valtio-opin tutkimuksen metodologia (5 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Valtio-oppi sivuaineena »
Aineopinnot (35 op) »
»
Y201. Valtio-opin tutkimuksen metodologia (5 op) »

Y201. Valtio-opin tutkimuksen metodologia

Tunniste: 791070 Op: 5

Tavoite

Opintojaksossa perehdytään yhteiskuntatieteiden filosofian keskeisiin kysymyksiin ja käsitteisiin sekä erityisesti positivistiseen, realistiseen ja postmoderniin yhteiskuntatieteiden metodologiaan. Lisäksi opetellaan tieteellisen kysymyksenasettelun kannalta olennaisia käsitteitä, tietoja ja taitoja.

Suoritustapa

Valtio-opin tutkimuksen metodologian luentosarja (1 op) ja kirjallisuuskuulustelu (4 op) luentokuulustelun yhteydessä tai tiedekuntatentissä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa kurssin suorituspäivämäärästä.

Kirjallisuus

Kaikille pakollinen teos:
  • Marsh David & Stoker Gerry (eds.): Theory and Methods in Political Science (2nd ed.)
Sekä yksi teos seuravista kolmesta:
  • Manicas Peter: A Realist Philosophy of Social Science: Explanation and Understanding
  • Pulkkinen Tuija: Postmoderni politiikan filosofia
  • Töttö Pertti: Pirullisen positivismin paluu: Laadullisen ja määrällisen tarkastelua

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Politiikan tutkimus (VTK) »
»
Y205. Vallan tutkimus (5 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus (VTK) »
»
Y205. Vallan tutkimus (5 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Maailmanpolitiikan tutkimus (VTK) »
»
Y205. Vallan tutkimus (5 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Valtio-oppi sivuaineena »
Aineopinnot (35 op) »
»
Y205. Vallan tutkimus (5 op) »

Y205. Vallan tutkimus

Tunniste: 791080 Op: 5

Tavoite

Opintojakson tavoitteena on syventää tietoja valtio-opin tutkimuksesta perehtymällä ensin vallan tutkimukseen yleisesti ja sen jälkeen linjakohtaisesti politiikan, hallinnon ja organisaatioiden sekä maailmanpolitiikan tutkimuksen näkökulmista. Linjakohtaisten osioiden aikana tutustutaan tarkemmin valtio-opin eri osa-alueiden keskeisiin vallan teorioihin ja käsitteisiin. Oppimistavoitteena on vallan käsitteiden ja teorioiden yleistuntemus sekä kyky eritellä valtaa kansallisesta ja kansainvälisestä sekä toisaalta poliittisesta ja hallinnollisesta näkökulmasta.

Suoritustapa

Pääaineopiskelijat: Vallan tutkimus -kurssi. Pääaineopiskelijat eivät voi korvata kurssia kirjallisuuskuulustelulla eikä sille ole vaihtoehtoisia suoritustapoja. Kurssi muodostuu luennoista ja kirjallisuudesta sekä soveltavasta luentokuulustelusta. Ennen kurssille osallistumista tai sen aikana suoritetaan tiedekuntatentissä teos Lukes, Steven: Power. A Radical View (toinen painos) sekä artikkeli Feminist Perspectives on Power. Tenttiajankohdat ja muut opintojakson suorittamiseen liittyvät tiedot täsmennetään kurssin sivulla.

Sivuaineopiskelijat: Vallan tutkimus -kurssi tai vaihtoehtoisesti kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.

Kirjallisuus

Tiedekuntatentin kirjallisuus sivuaineopiskelijoille, jotka eivät suorita Vallan tutkimus – kurssia:

  • Berenskoetter Felix & Williams M.J. (eds.): Power in World Politics
  • Lukes Steven: Power. A Radical View (2nd ed., 2005).
  • Allen Amy: Feminist Perspectives on Power (ks. www-sivu alla)
  • Pfeffer Jeffrey : Managing With Power: Politics and Influence in Organizations

HUOM.1. Amy Allenin artikkeli verkossa: http://plato.stanford.edu/entries/feminist-power/

HUOM.2. Tiedekuntatentin WebOodi-ilmoittautumisikkunassa opintojakson Y205 kirjallisuusosion laajuus on 2 op, koska se on opintojakson osissa suorittavien kirjallisuuskuulustelun op-laajuus. Myös Y205 opintojakson kokonaan kirjallisuuskuulusteluna suorittavat sivuaineopiskelijat ilmoittautuvat Y205 kirjallisuuskuulusteluun samaisessa ikkunassa ja ilmoittavat Tenttikirjat-kentässä kaiken tenttikirjallisuuden. Kuulustelija huomioi tämän ja hyväksytty suoritus kirjautuu koko jakson kirjallisuudella suorittavan sivuaineopiskelijan tuloksiin oikean laajuisena.

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Politiikan tutkimus (VTK) »
»
Y250. Kvantitatiiviset menetelmät (6 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus (VTK) »
»
Y250. Kvantitatiiviset menetelmät (6 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Maailmanpolitiikan tutkimus (VTK) »
»
Y250. Kvantitatiiviset menetelmät (6 op) »

Y250. Kvantitatiiviset menetelmät

Tunniste: 791090 Op: 6

Tavoite

Opintojaksossa tutustutaan empiirisen kvantitatiivisen valtio-opin tutkimuksen metodologiaan, käsitteisiin, menetelmiin ja aineistoihin. Kurssilla käsitellään merkittävimpien analyysimenetelmien perusteet ja soveltaminen sekä tärkeimmät aineiston keruutavat. Opintojakson suoritettuaan opiskelijan tulisi pystyä ymmärtämään ja tulkitsemaan kvantitatiivisia valtio-opin tutkimuksia sekä soveltamaan menetelmiä omissa tutkielmissaan.

Edeltävät opinnot

Kurssin osallistujilta vaaditaan tilastotieteen johdantokurssin (4 op) suorittaminen. Se on suositeltavaa suorittaa ennen kvantitatiivisten menetelmien kurssia, mutta sen voi suorittaa myös samanaikaisesti kurssin kanssa. Lisäksi opiskelijoille suositellaan vahvasti tiedekunnan yleisopintoihin kuuluvan SPSS-pikakurssin suorittamista.

Suoritustapa

Opintojakso on pakollinen kaikille pääaineopiskelijoille ja se suoritetaan kurssilla. Sivuaineopiskelijat eivät voi suorittaa opintojaksoa.

Kvantitatiiviset menetelmät -kurssi kestää kaksi periodia. Ensimmäinen periodi koostuu kaikille osanottajille yhteisestä luento-osuudesta, joka päättyy luentokuulusteluun. Kuulustelussa tentitään luennot sekä Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston tuottama KvantiMOTV-aineisto (menetelmäopetuksen valtakunnallinen tietovaranto). MOTV on saatavilla ilmaiseksi verkon kautta. Toisen periodin aikana opiskelijat jakautuvat pienryhmiin, joissa he tekevät empiirisen kvantitatiivisen harjoitustyön. aikana opiskelijat jakautuvat pienryhmiin, joissa he tekevät empiirisen kvantitatiivisen harjoitustyön.

Kohderyhmä

Opintojakso on pakollinen kaikille pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat eivät voi suorittaa opintojaksoa.

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Politiikan tutkimus (VTK) »
»
Y301. Kvalitatiiviset menetelmät (6 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus (VTK) »
»
Y301. Kvalitatiiviset menetelmät (6 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Maailmanpolitiikan tutkimus (VTK) »
»
Y301. Kvalitatiiviset menetelmät (6 op) »

Y301. Kvalitatiiviset menetelmät

Tunniste: 791100 Op: 6

Tavoite

Kvalitatiivisten menetelmien opetus on osa laitoksen antamaa menetelmäopetusta. Kvalitatiiviset menetelmät muodostavat laajan joukon erilaisia menetelmiä. Yhteistä niille on teorian vahva korostaminen ja ilmiöiden merkityssisältöjen etsiminen. Opetuksessa korostetaan systemaattista tapaa tehdä johtopäätöksiä erilaisten aineistojen avulla.

Edeltävät opinnot

  • Perusopinnot
  • Y201. Valtio-opin tutkimuksen metodologia

Suoritustapa

Opintojakso on pakollinen valtio-opin pääaineopiskelijoille ja se suoritetaan kurssilla. Sivuaineopiskelijat eivät voi suorittaa opintojaksoa.

Kvalitatiiviset menetelmät -kurssi kestää kaksi periodia. Ensimmäinen periodi koostuu kaikille osanottajille yhteisestä luento-osuudesta, joka päättyy luentokuulusteluun. Kuulustelussa tentitään luennot sekä Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston tuottama KvaliMOTV-aineisto (menetelmäopetuksen valtakunnallinen tietovaranto). MOTV on saatavilla ilmaiseksi verkon kautta. Toisen periodin aikana opiskelijat jakautuvat pienryhmiin, joissa he tekevät empiirisen kvalitatiivisen harjoitustyön.

Kohderyhmä

Opintojakso on pakollinen valtio-opin pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat eivät voi suorittaa opintojaksoa.

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Politiikan tutkimus (VTK) »
»
P210. Moderni poliittinen ajattelu (6 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Valtio-oppi sivuaineena »
Aineopinnot (35 op) »
»
P210. Moderni poliittinen ajattelu (6 op) »

P210 Moderni poliittinen ajattelu

Tunniste: 791110 Op: 6

Tavoite

Opintojakson tavoitteena on perehtyä poliittiseen ajatteluun lukemalla moderneiksi klassikoiksi muodostuneiden ajattelijoiden keskeisiä teoksia. Opintojakso keskittyy erityisesti eurooppalaiseen poliittiseen ajatteluun ja sen kriittiseen itseymmärrykseen keskeisten eurooppalaista politiikkaa, valtiota, demokratiaa, toimintaa, julkisuutta ja valtaa problematisoineiden ajattelijoiden näkemyksiin perehtymisen kautta. Jaksossa keskitytään siihen, miten eurooppalaista poliittisen ajattelun traditiota on pyritty uudelleen ajattelemaan ja problematisoimaan viime vuosisadan johtavien poliittisten ajattelijoiden toimesta.

Suoritustapa

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Kirjallisuus

Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus:
  • Arendt Hannah : Vita activa. Ihmisenä olemisen ehdot
  • Habermas Jürgen : Julkisuuden rakennemuutos. Tutkimus yhdestä kansalaisyhteiskunnan kategoriasta
  • Foucault Michel : Tarkkailla ja rangaista

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Politiikan tutkimus (VTK) »
»
P215. Euroopan integraation teoria ja EU:n instituutiot (6 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Valtio-oppi sivuaineena »
Aineopinnot (35 op) »
»
P215. Euroopan integraation teoria ja EU:n instituutiot (6 op) »

P215. Euroopan integraation teoria ja EU:n instituutiot

Tunniste: 791120 Op: 6

Tavoite

Opintojakson tavoitteena on perehtyä Euroopan integraatiota koskeviin teorioihin, EU:n merkittävimpiin instituutioihin ja siihen, miten EU on vaikuttanut jäsenmaittensa poliittisiin järjestelmiin ja päätöksentekoon. Huomiota kiinnitetään myös eurooppalaisuuden historiaan, nykyhetken ristiriitoihin sekä tulevan kehityksen vaihtoehtoihin.

Suoritustapa

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Huom! Opintojaksoa ei voi suorittaa osana politiikan tutkimuksen linjan aineopintoja, mikäli opiskelija suorittaa EU-opintokokonaisuuden opintojakson EU3.

Kirjallisuus

Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus:
  • Tiilikainen Teija & Palosaari Teemu (toim.): Integraation teoria
  • Peterson John & Shackleton Michael (eds.): The Institutions of the European Union
  • Bulmer Simon & Lequesne Christian (eds.): The Member States of the European Union

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Politiikan tutkimus (VTK) »
»
P220. Poliittiset instituutiot ja poliittinen osallistuminen (6 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Valtio-oppi sivuaineena »
Aineopinnot (35 op) »
»
P220. Poliittiset instituutiot ja poliittinen osallistuminen (6 op) »

P220. Poliittiset instituutiot ja poliittinen osallistuminen

Tunniste: 791130 Op: 6

Tavoite

Opintojakson tavoitteena on tutustua politiikan instituutioita ja poliittista toimintaa koskevaan tutkimukseen. Instituutioista opintojakson aiheina ovat mm. puolueita ja puoluejärjestelmiä koskeva tutkimus sekä hyvinvointivaltion merkitys nyky-yhteiskunnassa. Poliittisen osallistumisen ja poliittisen toiminnan osalta keskitytään äänestämisen lisäksi myös laajemmin muihin osallistuminen muotoihin.

Suoritustapa

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Kirjallisuus

Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus, kolme kirjaa seuraavista :

  • Paloheimo Heikki & Raunio Tapio (toim.): Suomen puolueet ja puoluejärjestelmä
  • Kiander Jaakko & Lönnqvist Henrik : Hyvinvointivaltio ja talouskasvu
  • Inglehart Ronald & Norris Pippa : Rising Tide: Gender Equality and Cultural Change Around the World
  • Evans Jocelyn : Voters & Voting. An Introduction
  • Bengtsson Åsa: Politiskt deltagande

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Politiikan tutkimus (VTK) »
»
P225. Demokratian teoria ja käytännöt (6 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Valtio-oppi sivuaineena »
Aineopinnot (35 op) »
»
P225. Demokratian teoria ja käytännöt (6 op) »

P225. Demokratian teoria ja käytännöt

Tunniste: 791140 Op: 6

Tavoite

Opintojakson tavoitteena on perehtyä modernin länsimaisen demokratian ja poliittisen kulttuurin perusteisiin ja viimeaikaisiin kehityspiirteisiin kansallisesta, kansainvälisestä ja globaalista perspektiivistä. Opintojaksossa pohditaan modernin demokratian lähtökohtia, modernia demokratiaa koskevia tulkintoja, demokratian demokratisoitumisen ja kansainvälistymisen luomia uusia haasteita modernille demokratialle ja tarkastellaan demokratiaan kohdistuvia haasteita empiirisen tutkimuksen valossa.

Suoritustapa

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Kirjallisuus

Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus:
  • Setälä Maija: Demokratian arvo. Teoriat, käytännöt ja mahdollisuudet
  • Dahl Robert : On Democracy
Sekä kaksi seuraavista:
  • Bobbio Norberto: Democracy and Dictatorship
  • Dalton Russell J.: Democratic Challenges, Democratic Choices: The Erosion of Political Support in Advanced Industrial Democracies
  • Held David: Democracy and the global order. From the modern state to cosmopolitan governance
  • Young Iris Marion: Inclusion and Democracy

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Politiikan tutkimus (VTK) »
»
P230. Muuttoliikkeiden ja monikulttuurisuuden haasteet politiikalle (6 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Valtio-oppi sivuaineena »
Aineopinnot (35 op) »
»
P230. Muuttoliikkeiden ja monikulttuurisuuden haasteet politiikalle (6 op) »

P230. Muuttoliikkeiden ja monikulttuurisuuden haasteet politiikalle

Tunniste: 791150 Op: 6

Tavoite

Opintojakson yleisenä tavoitteena on perehtyminen maailmanlaajuistumisen myötä lisääntyviin maahanmuuton, etnisyyden ja monikulttuurisuuden ongelmiin. Opintojakso on mahdollista suorittaa joko kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä (ks. kirjallisuus) tai opintojakson aihepiiriin keskittyvällä kurssilla. Kirjallisuuskuulustelun kirjallisuuden tavoitteena on kertoa siitä, että maailmanlaajuistumisen seurauksena etiikan, etnisyyden, kulttuurin ja politiikan suhteet ovat aktualisoituneet uudella tavalla ja merkitykseltään kasvaneet voimakkaasti viimeksi kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana. Tästä todistavat politiikan alaan kuuluvien ilmiöiden kuten maahanmuutto- ja integraatiopoliitikkojen korostuminen hallituspolitiikassa, etnisten ja kulttuuristen ryhmien poliittinen mobilisoituminen sekä kulttuurimuutosta vastustavat poliittiset ryhmittymät. Opintojaksossa käsitellään mm. seuraavia osa-alueita: globalisaatio, maahanmuutto, monikulttuurisuus, kansalaisuus ja näiden politiikalle asettamat uudet haasteet.

Suoritustapa

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Kirjallisuus

Opintojakson tiedekuntatentissä suoritettava kirjallisuus, kolme kirjaa seuraavista:

  • Benhabib Seyla: The Rights of Others: Aliens, Residents and Citizens
  • Kymlicka Will: Multicultural Citizenship
  • Sassen Saskia: Globalization and Its Discontents
  • Saukkonen Pasi: Politiikka monikulttuurisessa yhteiskunnassa

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Politiikan tutkimus (VTK) »
»
P260. Politiikan tutkimuksen linjan vapaavalintaiset aineopinnot (0-12 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Valtio-oppi sivuaineena »
Aineopinnot (35 op) »
»
P260. Politiikan tutkimuksen linjan vapaavalintaiset aineopinnot (0-12 op) »

P260 Politiikan tutkimuksen linjan vapaavalintaiset aineopinnot

Tunniste: 791160 Op: 0 - 12

Sisältö

Vapaavalinnaiset aineopinnot ovat ensisijaisesti muissa yliopistoissa koti- tai ulkomailla suoritettuja politiikan tutkimuksen aineopintoja, mutta ne voivat olla myös valtio-opin muiden linjojen aineopintoja.
 
Yleinen valtio-oppi »
Politiikan tutkimus (VTK) »
»
Y320. Kandidaatintutkielmaseminaarin yleinen osa (4 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus (VTK) »
»
Y320. Kandidaatintutkielmaseminaarin yleinen osa (4 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Maailmanpolitiikan tutkimus (VTK) »
»
Y320. Kandidaatintutkielmaseminaarin yleinen osa (4 op) »

Y320. Kandidaatintutkielmaseminaarin yleinen osa

Tunniste: 791310 Op: 4

Tavoite

Opintojakson tavoitteena on oppia tieteellisen tutkimuksen tekemisen periaatteet ja käytännöt, tutkimussuunnitelman ja tutkimusraportin laatiminen, tieteellisen tekstin kirjoittaminen sekä kehittää argumentointi- ja keskusteluvalmiuksia.

Edeltävät opinnot

  • Y250. Kvantitatiiviset menetelmät
  • Y301. Kvalitatiiviset menetelmät

Suoritustapa

Vain pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat eivät voi suorittaa kandidaatintutkielmaseminaaria. Kandidaatintutkielmaseminaarin yleinen osa (Y320) ja linjakohtainen osa (P330, H330, M330) suoritetaan peräkkäisinä periodeina. Jos linjakohtaista osaa ei suoriteta yleistä osaa seuraavan periodin aikana, yleisen osan joutuu suorittamaan uudestaan. Linjakohtaiseen osaan ilmoittaudutaan samaan aikaan kuin yleiseen osaan. Yleisen osan suorittamiseen kuuluu tutkimussuunnitelman tekeminen. Kandidaatintutkielmaseminaarin yleinen osa on linjojen yhteinen.

Kohderyhmä

Vain pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat eivät voi suorittaa kandidaatintutkielmaseminaaria.

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Politiikan tutkimus (VTK) »
»
P330. Kandidaatintutkielmaseminaarin linjakohtainen osa (3 op) »

P330. Kandidaatintutkielmaseminaarin linjakohtainen osa (politiikan tutkimus)

Tunniste: 791320 Op: 3

Tavoite

Opintojakson tavoitteena on oppia tieteellisen tutkimuksen tekemisen periaatteet ja käytännöt, tutkimussuunnitelman ja tutkimusraportin laatiminen, tieteellisen tekstin kirjoittaminen sekä kehittää argumentointi- ja keskusteluvalmiuksia.

Suoritustapa

Kandidaatintutkielmaseminaarin linjakohtaisessa osassa kandidaatin tutkielman valmistelemista jatketaan yleisessä osassa (Y320) tehdyn tutkimussuunnitelman pohjalta. Linjakohtaiseen osaan ilmoittaudutaan samaan aikaan kuin yleiseen osaan. Tutkielmaseminaarin suorittamiseen kuuluu seminaaritutkielman tekeminen. Seminaaritutkielma on samalla kandidaatin tutkielman alustava versio. Seminaaritutkielmasta saatujen kommenttien pohjalta opiskelija laatii kandidaatin tutkielman viimeistään seminaaria seuraavan periodin aikana.

Ajoitus

Jos kandidaatintutkielmaseminaarin linjakohtaista osaa ei suoriteta yleistä osaa seuraavan periodin aikana, yleisen osan joutuu suorittamaan uudestaan.

Kohderyhmä

Vain pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat eivät voi suorittaa kandidaatintutkielmaseminaaria.

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Politiikan tutkimus (VTK) »
»
Kandidaatin tutkielma ja kypsyysnäyte (6 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus (VTK) »
»
Kandidaatin tutkielma ja kypsyysnäyte (6 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Maailmanpolitiikan tutkimus (VTK) »
»
Kandidaatin tutkielma ja kypsyysnäyte (6 op) »

Kandidaatintutkielma ja kypsyysnäyte

Tunniste: 79094 Op: 6
Kandidaatintutkielmaseminaarin linjakohtaisessa osassa laadittuun seminaaritutkielmaan perustuva kandidaatin tutkielma on pakollinen. Tarkemmat ohjeet alla sekä tiedekunnan sivuilla ja tutkielmanteon tukisivuilla (ks. linkit alla).

Suoritustapa

Kandidaatintutkielman jättäminen

Kandidaatintutkielmaa valmistellaan kandidaatintutkielmaseminaarin linjakohtaisessa osassa. Seminaarin päätteeksi opettaja antaa työstä kommentit, joiden perusteella tutkielma tehdään valmiiksi.

Huom! Tarkoitus on, että kommenttien jälkeen työtä ei enää lueteta opettajalla, vaan se tehdään valmiiksi mahdollisimman nopeasti ja jätetään tarkastettavaksi viimeistään seminaaria seuraavan periodin aikana.

Tutkielman kansilehdelle kirjoitetaan seuraavat tiedot:

  • Tutkielman otsikko
  • Opiskelijan nimi
  • Opiskelijanumero
  • Tarkastajan nimi (= kandidaatintutkielmaseminaarin linjakohtaisen osan pitäjä)
  • Opiskelijan opintolinja (politiikan tutkimus; hallinnon ja organisaatioiden tutkimus; maailmanpolitiikan tutkimus)
  • Tutkielman jättöpäivämäärä

Kun opettaja saa tutkielman, hän tarkastaa sen viimeistään seuraavan opetusperiodin kuluessa tutkielman tarkastukseen jättämisestä lukien ja toimittaa tutkielman rekisteröitäväksi laitoksen toimistoon.

Laitoksen toimistossa rekisteröidään vain ne kandidaatintutkielmat, joiden jättäjät ovat ilmoittautuneet tutkielman jättöön WebOodissa (opintokohteet 79094, 79095, 79096) ja joilla on merkintä kandidaatintutkielmaseminaarista (yleinen osa ja linjakohtainen osa). Mikäli WebOodi-ilmoittautuminen puuttuu, opiskelija ei ole joko muistanut ilmoittautua tai sitten ilmoittautuminen ei ole onnistunut, koska tutkielman kielentarkastus puuttuu.

Kummassakaan tapauksessa tutkielmaa ei rekisteröidä, vaan toimisto ilmoittaa asiasta opiskelijalle ja tutkielman tarkastajalle.

Valtiotieteellisen tiedekunnan ohjeet kandidaatintutkielmasta:

Tutkielmanteon tukisivut:

Ajoitus

Kandidaatintutkielma jätetään tarkastettavaksi kandidaatintutkielmaseminaarin linjakohtaisen osan periodilla tai viimeistään sitä seuraavan periodin aikana.

Kandidaatintutkielman tarkastukseen jättämiseen ilmoittautumisesta WebOodissa:

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
»
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus (VTK) »

Kandidaatin opinnot (Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus) 2009-2010

Op: 180
  • Pääaineen opinnot 90 op: perusopinnot 25 op ja aineopinnot 65 op
  • Sivuaineopinnot 50-60 op: joko kahdessa aineessa perusopinnot (25 + 25 op) tai yhdessä aineessa perus- ja aineopinnot (25 + 35 op)
  • Huom! Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan pääaineopiskelijoiden on suoritettava pakollisena sivuaineena Johtamisen sivuainekokonaisuuden perusopinnot (25 op): opintojaksot JOS1, JOS2, JOS3 ja JOS6 >>
  • Yleisopinnot 30 op: katso >>
  • Valinnaiset opinnot (loppuosa 180 op:stä: 10-0 op sivuaineopintojen laajuudesta riippuen)

PÄÄAINEEN OPINNOT:

Perusopinnot (79182):

  • Y101. Johdatus valtio-oppiin (7 op)
  • Y105. Suomen poliittinen järjestelmä ja EU (6 op)
  • Y110. Poliittisen ajattelun perusteet (6 op)
  • H115. Suomalainen ja eurooppalainen hallinto (6 op)

Aineopinnot (79185):

  • Y201. Valtio-opin metodologia (5 op)
  • Y205. Vallan tutkimus (5 op)
  • Y250. Kvantitatiiviset menetelmät (6 op)
  • Y301. Kvalitatiiviset menetelmät (6 op)
  • H210. Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus (6 op)
  • H215. Arviointitutkimus (6 op)
  • Valinnaiset aineopinnot (18 op) ¤ks. tarkemmin alla¤
  • Y320. Kandidaatintutkielmaseminaarin yleinen osa (4 op)
  • P330. Kandidaatintutkielmaseminaarin linjakohtainen osa (3 op)
  • P390. Kandidaatin tutkielma (6 op)

Valinnaiset aineopinnot

Valinnaisina aineopintoina on suoritettava kolme 6 op:n jaksoa, joista vähintään yksi hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjalta:

  • H220. Kansainväliset organisaatiot (6 op)
  • H225. Vertaileva hallinnon tutkimus (6 op)
  • H230. Euroopan unionin instituutiot, päätöksenteko ja hallinto (6 op)
  • H260. Vapaavalintaiset aineopinnot, joita voi hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjalla olla 0-12 op

Alajaksot

 
Yleinen valtio-oppi »
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus (VTK) »
»
H115. Suomalainen ja eurooppalainen hallinto (6 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Valtio-oppi sivuaineena »
Perusopinnot (25 op) »
»
H115. Suomalainen ja eurooppalainen hallinto (6 op) »

H115. Suomalainen ja eurooppalainen hallinto

Tunniste: 791050 Op: 6

Tavoite

Opintojakson tavoitteena on perehdyttää suomalaisen ja eurooppalaisen julkisen hallinnon organisaatioihin ja toimintajärjestelmiin. Opintojakson keskeisiä sisältöjä ovat hallinnon uudistaminen ja kehittäminen Suomessa ja Euroopassa, suomalainen ja eurooppalainen hallintokulttuuri sekä Euroopan unionin hallinto. Oppimistavoitteena on näiden sisältöalueiden yleistuntemus.

Suoritustapa

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Kohderyhmä

Opintojakso on pakollinen hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan pääaineopiskelijoille.

Kirjallisuus

Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus:
  • Pollitt Christopher & Bouckaert Geert: Public Management Reform (2nd ed.)
  • Temmes Markku & Kiviniemi Markku: Suomen hallinnon muuttuminen 1987–1995
  • Stevens Anne & Stevens Hadley: Brussels Bureaucrats? The Administration of the European Union

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus (VTK) »
»
H210. Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus (6 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Valtio-oppi sivuaineena »
Aineopinnot (35 op) »
»
H210. Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus (6 op) »

H210. Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus

Tunniste: 791170 Op: 6

Tavoite

Opintojakson tavoitteena on oppia tuntemaan hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen lähtökohdat ja keskeiset lähestymistavat. Opintojakson keskeisiä sisältöjä ovat julkisen hallinnon tutkimuksen ja organisaatiotutkimuksen suuntaukset. Oppimistavoitteena on keskeisten teorioiden ydinsisältöjen hallinta.

Suoritustapa

Pääaineopiskelijat: Pakollinen kurssi (3 op), jonka yhteydessä suoritetaan Morganin teos (ks. Kirjallisuus) kurssinpitäjän ohjeiden mukaan. Lue ohjeet kurssisivulta.

Sivuaineopiskelijat: Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa opintojakson kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä. Opintojaksossa annettava opetus on ensisijaisesti pääaineopiskelijoille, sivuaineopiskelijat voivat osallistua kurssille, mikäli tilaa on.

Kirjallisuus

Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus:
  • Denhardt Robert B. : Theories of Public Organization (3rd or 4th ed.)
  • Morgan Gareth : Images of Organization (2nd ed.)
  • Kilduff Martin & Tsai Wenpin : Social Networks and Organizations

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus (VTK) »
»
H215. Arviointitutkimus (6 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Valtio-oppi sivuaineena »
Aineopinnot (35 op) »
»
H215. Arviointitutkimus (6 op) »

H215. Arviointitutkimus

Tunniste: 791180 Op: 6

Tavoite

Opintojakson tavoitteena on perehdyttää julkisten toimintapolitiikkojen toimeenpanon ja arvioinnin tutkimukseen sekä näiden käytännön toteuttamiseen. Keskeisiä sisältöjä ovat arvioinnin kasvu ja kehitys julkisella sektorilla, arvioinnin yhteys hallinnon kehittämiseen ja tilivelvollisuuden vahvistamiseen sekä arviointitutkimuksen lähestymistavat ja metodologiat. Oppimistavoitteena on arviointitutkimuksen lähtökohtien ja menetelmien yleistuntemus.

Suoritustapa

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Kirjallisuus

Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus:

  • Virtanen, Petri: Arviointi. Arviointitiedon luonne, tuottaminen ja hyödyntäminen
  • Vedung Evert : Public Policy and Program Evaluation
  • Guba Egon G & Lincoln Yvonna S : Fourth Generation Evaluation

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus (VTK) »
»
H220. Kansainväliset organisaatiot (6 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Valtio-oppi sivuaineena »
Aineopinnot (35 op) »
»
H220. Kansainväliset organisaatiot (6 op) »

H220. Kansainväliset organisaatiot

Tunniste: 791190 Op: 6

Tavoite

Opintojakson tavoitteena on perehdyttää kansainvälisten organisaatioiden tutkimukseen ja luoda kokonaiskuva kansainvälisistä organisaatioista ja niiden toiminnasta. Opintojakson keskeisiä sisältöalueita ovat kansainvälisten organisaatioiden kasvu ja tehtävien kehittyminen, tärkeimpien kansainvälisten organisaatioiden tehtävät, rakenne ja toiminta sekä kansainvälisten organisaatioiden erityispiirteet organisaatioteorian näkökulmasta. Oppimistavoitteena on kansainvälisten organisaatioiden ja niiden tutkimuksen yleistuntemus.

Suoritustapa

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Kirjallisuus

Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus:

  • Archer Clive : International Organizations (3rd ed.)
  • Pease Kelly-Kate S : International Organizations. Perspectives on Governance in the Twenty-First Century (2nd ed.)
  • Lewis David : The Management of Non-Governmental Development Organizations (2nd ed. 2007)

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus (VTK) »
»
H225. Vertaileva hallinnon tutkimus (6 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Valtio-oppi sivuaineena »
Aineopinnot (35 op) »
»
H225. Vertaileva hallinnon tutkimus (6 op) »

H225. Vertaileva hallinnon tutkimus

Tunniste: 791200 Op: 6

Tavoite

Opintojakson tavoitteena on perehdyttää julkisen hallinnon muutosten vertailevaan tutkimukseen yleisesti sekä politiikan ja hallinnon muutosprosessien keskinäissuhteisiin. Opintojakson keskeisiä sisältöalueita ovat hallintojärjestelmien vertaileva tutkimus yleisesti sekä Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimus valinnaisena erityisalueena. Oppimistavoitteena on hallita vertailevan hallinnon tutkimuksen lähtökohdat, yleistulokset ja menetelmät sekä valitun maaryhmän keskeiset erityispiirteet.

Suoritustapa

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Kirjallisuus

Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus:

  • Heady Ferrel : Public Administration: A Comparative Perspective (6th ed.)
Tai
  • Blondel Jean : Comparative Government (2nd ed.)

Sekä kaksi seuraavista kaikkiaan kuudesta vaihtoehdosta:

  • Harrinvirta Markku : Strategies for Public Sector Reform in OECD Countries. A Comparison
  • Heusala Anna-Liisa: The Transition of Local Administration Culture in Russia
  • Hollis Guy & Plokker Karin : Towards Democratic Decentralization: Transforming Regional and Local Government in the New Europe
  • Nissinen Marja : Latvia's Transition to a Market Economy. Political Determinants of Economic Reform Policy
  • Ryavec Karl W : Russian Bureaucracy. Power and Pathology

Tai (seuraavat kaksi muodostavat yhdessä yhden vaihtoehdon)

  • Salminen Ari & Temmes Markku : Transitioteoriaa etsimässä: johdatus jälkikommunististen maiden hallinnon uudistamisen lähtökohtiin
  • Temmes Markku & Sootla George & Larjavaara Ilmari : Models of the Administrative Reform Units. A Comparison of Finland, Estonia and Russia
 
Yleinen valtio-oppi »
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus (VTK) »
»
H230. Euroopan unionin instituutiot, päätöksenteko ja hallinto (6 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Valtio-oppi sivuaineena »
Aineopinnot (35 op) »
»
H230. Euroopan unionin instituutiot, päätöksenteko ja hallinto (6 op) »

H230. Euroopan unionin instituutiot, päätöksenteko ja hallinto

Tunniste: 791210 Op: 6

Tavoite

Opintojakson tavoitteena on syventää tietoja Euroopan unionin instituutioista, niiden välisistä suhteista, päätöksenteosta ja hallintokäytännöistä. Oppimistavoitteena on kyky jäsentää ja analysoida Euroopan unionin kehitystä sekä jäsenmaiden ja eri toimijaryhmien tavoitteita unionin toiminnassa ja sen instituutioiden kehittämisessä.

Suoritustapa

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Huom! Opintojaksoa ei voi suorittaa osana hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan aineopintoja, mikäli opiskelija suorittaa EU-opintokokonaisuuden opintojakson EU3.

Kirjallisuus

Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus:
  • Tiilikainen Teija & Palosaari Teemu (toim.): Integraation teoria
  • Peterson & Schackleton (eds.): The Institutions of European Union
  • Cini Michelle: From Integration to Integrity: Administrative Ethics and Reform in the European Commission (Europe in Change)

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus (VTK) »
»
H260. Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan vapaavalintaiset aineopinnot (0-12 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Valtio-oppi sivuaineena »
Aineopinnot (35 op) »
»
H260. Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan vapaavalintaiset aineopinnot (0-12 op) »

H260. Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan vapaavalintaiset aineopinnot

Tunniste: 791220 Op: 0 - 12

Sisältö

Vapaavalinnaiset aineopinnot ovat ensisijaisesti muissa yliopistoissa koti- tai ulkomailla suoritettuja hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen aineopintoja, mutta ne voivat olla myös valtio-opin muiden linjojen aineopintoja.
 
Yleinen valtio-oppi »
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus (VTK) »
»
H330. Kandidaatintutkielmaseminaarin linjakohtainen osa (3 op) »

H330. Kandidaatintutkielmaseminaarin linjakohtainen osa (hallinnon ja organisaatioiden tutkimus)

Tunniste: 791330 Op: 3

Tavoite

Opintojakson tavoitteena on oppia tieteellisen tutkimuksen tekemisen periaatteet ja käytännöt, tutkimussuunnitelman ja tutkimusraportin laatiminen, tieteellisen tekstin kirjoittaminen sekä kehittää argumentointi- ja keskusteluvalmiuksia.

Suoritustapa

Kandidaatintutkielmaseminaarin linjakohtaisessa osassa kandidaatin tutkielman valmistelemista jatketaan yleisessä osassa (Y320) tehdyn tutkimussuunnitelman pohjalta. Linjakohtaiseen osaan ilmoittaudutaan samaan aikaan kuin yleiseen osaan. Tutkielmaseminaarin suorittamiseen kuuluu seminaaritutkielman tekeminen. Seminaaritutkielma on samalla kandidaatin tutkielman alustava versio. Seminaaritutkielmasta saatujen kommenttien pohjalta opiskelija laatii kandidaatin tutkielman viimeistään seminaaria seuraavan periodin aikana.

Ajoitus

Jos kandidaatintutkielmaseminaarin linjakohtaista osaa ei suoriteta yleistä osaa seuraavan periodin aikana, yleisen osan joutuu suorittamaan uudestaan.

Kohderyhmä

Vain pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat eivät voi suorittaa kandidaatintutkielmaseminaaria.

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus (VTK) »
»
Pakolliset sivuaineopinnot (25 op) »

Pakolliset sivuaineopinnot

Op: 25

Suoritustapa

Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan pääaineopiskelijat suorittavat kandidaatin tutkinnossa vähintään Johtamisen sivuainekokonaisuuden (JOS) perusopinnot (25 op). Muut kuin hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan pääaineopiskelijat voivat suorittaa JOS-opintoja myös suorittamatta hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan opintoja.

Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan pääaineopiskelijoiden pakolliset JOS-opintojaksot:

  • JOS1. Johtamisen perusteet (7 op)
  • JOS2. Strateginen johtaminen (6 op)
  • JOS3. Henkilöstöjohtaminen (6 op)
  • JOS6. Julkinen johtaminen (6 op)

Ajoitus

Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan pääaineopiskelijat aloittavat JOS-opinnot ensimmäisen opiskeluvuoden syyslukukauden aikana.

Alajaksot

 
Yleinen valtio-oppi »
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus (VTK) »
Pakolliset sivuaineopinnot (25 op) »
»
JOS1. Johtamisen perusteet (7 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Johtamisen sivuainekokonaisuus (JOS) »
»
JOS1. Johtamisen perusteet (7 op) »

JOS1. Johtamisen perusteet

Tunniste: 79440 Op: 7
Vastuulaitos: yleinen valtio-oppi

Tavoite

Tavoitteena on luoda tutkimustiedon avulla kuva johtamisen eri osa-alueista ja johtamisesta erilaisissa organisaatioissa ja toimintaympäristöissä sekä perehdyttää johtamisen tieteelliseen tutkimukseen ja sen kehitykseen.

Suoritustapa

Pakollinen luento ja sen yhteydessä kuulusteltava luentomateriaali (3 op) ja kirjallisuuskuulustelu (4 op) JOS-tentissä. Kirjallisuuskuulustelussa suoritetaan kaksi teosta (eli pakollisen Robbinsin kirjan lisäksi suoritetaan Peltosen tai Sennettin teos).

Ajoitus

Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan pääaineopiskelijat aloittavat JOS-opinnot ensimmäisen opiskeluvuoden syyslukukauden aikana.

Muut JOS-opiskelijat voivat aloittaa JOS-opinnot vasta, kun oman pääaineen opintoja on suoritettu vähintään 30 opintopistettä, jotta opiskelulle muodostuu yhteys oman pääaineen tai tutkinnon sisältöön.

Kirjallisuus

Kirjallisuuskuulustelun kirjallisuus:
  • Robbins Stephen P : Essentials of Organizational Behavior (6. painos tai uudempi)
sekä
  • Peltonen Tuomo: Johtaminen ja organisointi
tai yksi seuraavista:
  • Sennett Richard : Työn uusi järjestys
  • Sennett Richard : Corrosion of Character
  • Sennett Richard : När karaktären krackelerar: människan i den nya ekonomin

Huom. Robbinsin aiempaa teosta 'Organizational behavior' ei pidä käyttää tenttikirjana, vaikka se sisältääkin paljon samaa kuin Essentials-kirja.

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus (VTK) »
Pakolliset sivuaineopinnot (25 op) »
»
JOS2. Strateginen johtaminen (6 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Johtamisen sivuainekokonaisuus (JOS) »
»
JOS2. Strateginen johtaminen (6 op) »

JOS2. Strateginen johtaminen

Tunniste: 79441 Op: 6
Vastuulaitos: yleinen valtio-oppi

Tavoite

Tavoitteena on luoda tutkimustiedon avulla kokonaiskuva strategisesta johtamisesta organisaatioissa, jotka toimivat julkisella tai yksityisellä sektorilla.

Suoritustapa

Pakollinen luento: Strateginen johtaminen (2 op) ja kirjallisuuskuulustelu (4 op) JOS-tentissä. Mikäli jaksosta järjestetään muuta opetusta, korvaa se erikseen ilmoitettavat teokset.

Kirjallisuus

Kirjallisuuskuulustelun kirjallisuus:
  • Mintzberg Henry, Ahlstrand Bruce & Lampel Joseph: Strategy Safari: The Complete Guide through the Wilds of Strategic Management (teosta löytää myös nimellä Strategy Safari: A Guided Tour through the Wilds of Strategic Management, ja sitä voi käyttää tenttikirjana)
sekä
  • Santalainen Timo: Strateginen ajattelu (on myös eng. Strategic Thinking)
tai
  • Scholes Kevan & Johnson Gerry : Exploring Public Sector Strategy

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus (VTK) »
Pakolliset sivuaineopinnot (25 op) »
»
JOS3. Henkilöstöjohtaminen (6-10 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Johtamisen sivuainekokonaisuus (JOS) »
»
JOS3. Henkilöstöjohtaminen (6-10 op) »

JOS3. Henkilöstöjohtaminen

Tunniste: 79442 Op: 6 - 10
Vastuulaitos: yleinen valtio-oppi

Tavoite

Tavoitteena on luoda tutkimustiedon avulla kokonaiskuva organisaation henkilöstöasioista johtamisen ja organisaation toiminnan kehittämisen näkökulmasta.

Suoritustapa

Kirjallisuuskuulustelu JOS-tentissä. Mikäli jaksosta järjestetään opetusta, korvaa se erikseen ilmoitettavat teokset. Mikäli jaksosta järjestetään valinnaisia kursseja, kartuttavat ne opintojakson pistemäärän 6 op:sta 10 op:ksi, mutta eivät korvaa opintojakson kirjallisuutta.

Kirjallisuus

  • Lawler Edward E.III: Treat People Right!: How Organizations and Individuals Can Propel Each Other into a Virtuous Spiral of Success
  • Paauwe Jaap: HRM and Performance: Achieving Long Term Viability
  • Viitala Riitta: Henkilöstöjohtaminen. Strateginen kilpailutekijä. (painosvuosi 2007)

Huom. Viitalan aiempaa "Henkilöstöjohtaminen"-teosta, joka löytyy myös tekijänimellä Riitta Strömmer, ei enää pidä käyttää tenttikirjana.

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus (VTK) »
Pakolliset sivuaineopinnot (25 op) »
»
JOS6. Julkinen johtaminen (6 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Johtamisen sivuainekokonaisuus (JOS) »
»
JOS6. Julkinen johtaminen (6 op) »

JOS6. Julkinen johtaminen

Tunniste: 79445 Op: 6
Vastuulaitos: yleinen valtio-oppi

Tavoite

Tavoitteena on luoda tutkimustiedon avulla kokonaiskuva johtamisesta julkisen hallinnon käytännön näkökulmasta.

Suoritustapa

Kirjallisuuskuulustelu JOS-tentissä. Mikäli jaksosta järjestetään opetusta, korvaa se erikseen ilmoitettavat teokset.

Kirjallisuus

  • Lumijärvi Ismo & Jylhäsaari Jussi : Laatujohtaminen ja julkinen sektori. Laadun ja tuloksen tasapaino johtamishaasteena
  • Lynn Laurence: Public Management: Old and New
  • Pollitt Christopher : The Essential Public Manager

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
»
Maailmanpolitiikan tutkimus (VTK) »

Kandidaatin opinnot (Maailmanpolitiikan tutkimus) 2009-2010

Op: 180
  • Pääaineen opinnot 90 op: perusopinnot 25 op ja aineopinnot 65 op
  • Sivuaineopinnot 50-60 op: joko kahdessa aineessa perusopinnot (25 + 25 op) tai yhdessä aineessa perus- ja aineopinnot (25 + 35 op)
  • Yleisopinnot 30 op: katso >>
  • Valinnaiset opinnot (loppuosa 180 op:stä: 10-0 op sivuaineopintojen laajuudesta riippuen)

PÄÄAINEEN OPINNOT:

Perusopinnot (79183):

  • Y101. Johdatus valtio-oppiin (7 op)
  • Y105. Suomen poliittinen järjestelmä ja EU (6 op)
  • Y110. Poliittisen ajattelun perusteet (6 op)
  • M115. Maailmanpolitiikan suuntaukset (6 op)

Aineopinnot (79186):

  • Y201. Valtio-opin metodologia (5 op)
  • Y205. Vallan tutkimus (5 op)
  • Y250. Kvantitatiiviset menetelmät (6 op)
  • Y301. Kvalitatiiviset menetelmät (6 op)
  • M210. Maailmanpolitiikan teoriasuuntaukset (6 op)
  • M215. Muutokset maailmanpolitiikassa (6 op)
  • Valinnaiset aineopinnot (18 op) ¤ks. tarkemmin alla¤
  • Y320. Kandidaatintutkielmaseminaarin yleinen osa (4 op)
  • M330. Kandidaatintutkielmaseminaarin linjakohtainen osa (3 op)
  • M390. Kandidaatin tutkielma (6 op)

Valinnaiset aineopinnot

Yksi kolmesta maailmanpolitiikan erikoistumisalueesta:

  • Ulkopolitiikka ja diplomatia: M220. Ulkopolitiikan ja diplomatian teoria (6 op) ja M225. Suurvaltojen ulkopolitiikka (6 op)
  • Rauhan- ja konfliktintutkimus: M230. Rauhan– ja konfliktintutkimuksen teoria (6 op) ja M235. Konfliktit ja niiden ratkaiseminen (6 op)
  • Globaali poliittinen talous ja globaali hallinta: M240. Poliittisen talouden keskeisiä kysymyksiä (6 op) ja M245. Globaali hallinta ja sen uudistaminen (6 op)
  • sekä yksi vapaavalintainen aineopintojakso (6 op) jostakin muusta maailmanpolitiikan linjan erikoistumisalueesta kuin omasta

Alajaksot

 
Yleinen valtio-oppi »
Maailmanpolitiikan tutkimus (VTK) »
»
M115. Maailmanpolitiikan suuntaukset (6 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Valtio-oppi sivuaineena »
Perusopinnot (25 op) »
»
M115. Maailmanpolitiikan suuntaukset (6 op) »

M115. Maailmanpolitiikan suuntaukset

Tunniste: 791060 Op: 6

Tavoite

Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat maailmanpolitiikan tutkimuksen erikoistumisalueiden (ulkopolitiikka ja diplomatia; rauhan- ja konfliktintutkimus; globaali poliittinen talous ja globaali hallinta) keskeisiin kysymyksiin.

Suoritustapa

Opintojakson voi suorittaa joko kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä tai mahdollisesti järjestettävään opetukseen osallistumalla.

Kohderyhmä

Opintojakso on pakollinen maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan pääaineopiskelijoille.

Kirjallisuus

Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus:
  • Wallensteen Peter: Understanding Conflict Resolution
  • Hill Christopher: The Changing Politics of Foreign Policy
  • O’Brien Robert & Williams Marc: Global Political Economy: Evolution and Dynamics
ja yksi seuraavista:
  • Kantola Johanna & Valenius Johanna (toim.): Toinen maailmanpolitiikka
  • Gruffydd Jones Branwen (ed.): Decolonizing International Relations

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Maailmanpolitiikan tutkimus (VTK) »
»
M210. Maailmanpolitiikan teoriasuuntaukset (6 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Valtio-oppi sivuaineena »
Aineopinnot (35 op) »
»
M210. Maailmanpolitiikan teoriasuuntaukset (6 op) »

M210. Maailmanpolitiikan teoriasuuntaukset

Tunniste: 791230 Op: 6

Tavoite

Opintojaksossa perehdytään maailmanpolitiikan tutkimuksen teoriasuuntauksiin ja metodologisiin perusteisiin. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee keskeiset maailmanpolitiikan tutkimuksessa esillä olevat teoreettiset lähestymistavat, ymmärtää niiden heikkouksia ja vahvuuksia sekä osaa yhdistää ne laajempiin tieteenfilosofisiin kehyksiin.

Suoritustapa

Pääainepiskelijat: Ensisijaisesti maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan pääaineopiskelijoille tarkoitettu työseminaarityyppinen luentosarja (2 op), jonka yhteydessä suoritetaan opintojakson kirjallisuus. Mikäli työseminaariin ei mahdu, kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.

Sivuaineopiskelijat: Muiden linjojen pääaineopiskelijat ja sivuaineopiskelijat voivat suorittaa opintojakson kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä. Opintojaksossa annettava opetus on ensisijaisesti maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan pääaineopiskelijoille.

Kirjallisuus

  • Baylis John & Smith Steve & Owens Patricia (eds.) : The Globalization of World Politics: An introduction to international relations (4th ed.)
  • Hollis Martin & Smith Steve : Explaining and Understanding International Relations
  • Brown Chris: International Relations Theory: New Normative Approaches

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Maailmanpolitiikan tutkimus (VTK) »
»
M215. Muutokset maailmanpolitiikassa (6 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Valtio-oppi sivuaineena »
Aineopinnot (35 op) »
»
M215. Muutokset maailmanpolitiikassa (6 op) »

M215. Muutokset maailmanpolitiikassa

Tunniste: 791240 Op: 6

Tavoite

Opintojakson tavoitteena on antaa kuva maailmanpolitiikan suurista muutoksista - esimerkiksi kylmän sodan päättymisestä sekä ympäristö- ja demokratiakysymysten nousemisesta maailmanpolitiikan agendalle. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää historiallisten muutosten luonteen ja niiden vaikutukset maailmanpolitiikkaan sekä tuntee pääpiirteissään sen keskustelun, joka koskee muutosten tulkintaa, selittämistä ja oikeutusta.

Suoritustapa

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Kirjallisuus

Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus:
  • Herrmann Richard K & Lebow Richard N (eds.): Ending the Cold War. Interpretations, Causation and the Study of International Relations
  • Patomäki Heikki & Teivainen Teivo: A Possible World: Democratic Transformation of Global Institutions (suomeksi: Globaali demokratia)
  • Dalby Simon: Environmental Security

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Maailmanpolitiikan tutkimus (VTK) »
»
M220. Ulkopolitiikan ja diplomatian teoria (6 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Valtio-oppi sivuaineena »
Aineopinnot (35 op) »
»
M220. Ulkopolitiikan ja diplomatian teoria (6 op) »

M220. Ulkopolitiikan ja diplomatian teoria

Tunniste: 791250 Op: 6

Tavoite

Opintojakso antaa perusteita kansainvälisen järjestelmän ja valtion luonnetta ulko- ja turvallisuuspoliittisena toimijana koskevaan keskusteluun. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää, miten kansainvälistä järjestelmää voidaan käsitteellistää toimintaympäristönä ja miten sen voi ajatella vaikuttavan valtioiden ja muiden kansainvälisten toimijoiden ulkopoliittiseen käyttäytymiseen.

Suoritustapa

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Kirjallisuus

Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus:

  • Ruggie John G : Constructing World Polity
  • Katzenstein Peter J (ed.): Culture of National Security
  • Bull Hedley : Anarchical Society

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Maailmanpolitiikan tutkimus (VTK) »
»
M225. Suurvaltojen ulkopolitiikka (6 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Valtio-oppi sivuaineena »
Aineopinnot (35 op) »
»
M225. Suurvaltojen ulkopolitiikka (6 op) »

M225. Suurvaltojen ulkopolitiikka

Tunniste: 791260 Op: 6

Tavoite

Opintojaksossa perehdytään ulkopolitiikan tutkimukseen tarkastelemalla lähemmin eräitä keskeisiä toimijoita ja tutustutaan erilaisiin teoreettisiin lähestymistapoihin, joita näiden toimijoiden ulkopolitiikan tutkimuksessa on käytetty. Tavoitteena on, että opiskelija saa suhteellisen kattavan käsityksen erilaisista ulkopolitiikan tutkimuksessa käytetyistä teoreettisista lähestymistavoista ja että hän tuntee myös, miten ne yhdistyvät eräiden keskeisten toimijoiden konkreettiseen ulkopoliittiseen toimintaan.

Suoritustapa

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Kirjallisuus

Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus:

  • Tsygankov Andrei P : Russia’s Foreign Policy
  • Elgström Ole & Smith Michael (eds.): The European Union’s Roles in International Politics: Concepts and Analysis
  • Yetiv Steve A : Explaining Foreign Policy. U.S. decision-making and the Persian Gulf War

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Maailmanpolitiikan tutkimus (VTK) »
»
M230. Rauhan– ja konfliktintutkimuksen teoria (6 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Valtio-oppi sivuaineena »
Aineopinnot (35 op) »
»
M230. Rauhan– ja konfliktintutkimuksen teoria (6 op) »

M230. Rauhan– ja konfliktintutkimuksen teoria

Tunniste: 791270 Op: 6

Tavoite

Opintojaksossa perehdytään moniulotteiseen rauhan- ja konfliktintutkimukseen sekä turvallisuustutkimukseen tarkastelemalla suuntausten keskeisiä teoreettisia suuntauksia, käsitteistöä ja problematiikkaa. Tavoitteena on, että opiskelija kykenee muodostamaan käsityksen erilaisista ajattelumalleista sekä ymmärtää konfliktinratkaisun perusteet.

Suoritustapa

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Kirjallisuus

Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus:

  • Lipschutz Ronnie D : On Security
  • Nafziger E Wayne & Auvinen Juha : Economic Development Inequality and War. Humanitarian Emergencies in Developing Countries
  • Galtung Johan: Peace by Peaceful Means

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Maailmanpolitiikan tutkimus (VTK) »
»
M235. Konfliktit ja niiden ratkaiseminen (6 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Valtio-oppi sivuaineena »
Aineopinnot (35 op) »
»
M235. Konfliktit ja niiden ratkaiseminen (6 op) »

M235. Konfliktit ja niiden ratkaiseminen

Tunniste: 791280 Op: 6

Tavoite

Opintojakson tavoitteena on luoda kuva konfliktien ratkaisumalleista tarkastelemalla sekä eräitä keskeisiä viimeaikaisia konflikteja että maailmanpolitiikan lähestymistapoja konfliktien ratkaisemiseksi. Oppimistavoitteena on, että opiskelija ymmärtää erilaisia ratkaisumalleja niin kansainvälisiin kuin kansallisia vähemmistöjäkin koskeviin konflikteihin ja osaa arvioida niitä myös normatiivisesti.

Suoritustapa

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Kirjallisuus

Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus:

  • Gurr Ted Robert : Peoples versus States. Minorities at Risk in the New Century
  • Miall Hugh: Emergent Conflict and Peaceful Change
  • Barkan Elazar: The Guilt of Nations: Restitution and Negotiating Historical Injustice

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Maailmanpolitiikan tutkimus (VTK) »
»
M240. Poliittisen talouden keskeisiä kysymyksiä (6 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Valtio-oppi sivuaineena »
Aineopinnot (35 op) »
»
M240. Poliittisen talouden keskeisiä kysymyksiä (6 op) »

M240. Poliittisen talouden keskeisiä kysymyksiä

Tunniste: 791290 Op: 6

Tavoite

Opintojakson tavoitteena on perehdyttää kansainvälisen ja globaalin poliittisen taloustieteen keskeisiin kysymyksiin ja teorioihin. Oppimistavoitteena on, että opiskelija hallitsee sekä perinteiset (realismi/liberalismi/marxismi) että erilaiset uudet konstruktivistiset ja kriittiset poliittisen talouden teoriat ainakin pääpiirteissään. Lisäksi opiskelijan tulee tuntea maailmanlaajuisen tuotannon, vaihdon ja rahoituksen suhteiden historiallista kehitystä ja niihin liittyviä keskeisiä ajankohtaisia ongelmia.

Suoritustapa

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Kirjallisuus

Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus:

  • Stubbs Richard & Underhill Geoffrey R D : Political Economy and the Changing Global Order
  • Palan Ronen : Global Political Economy: Contemporary Theories
  • Gilpin Robert : Global Political Economy

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Maailmanpolitiikan tutkimus (VTK) »
»
M245. Globaali hallinta ja sen uudistaminen (6 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Valtio-oppi sivuaineena »
Aineopinnot (35 op) »
»
M245. Globaali hallinta ja sen uudistaminen (6 op) »

M245. Globaali hallinta ja sen uudistaminen

Tunniste: 791300 Op: 6

Tavoite

Opintojakson tavoitteena on perehdyttää globalisaation ja globaalin hallinnan kriittiseen tutkimukseen. Onko globalisaatio niin selvä ja perustava prosessi kuin usein annetaan ymmärtää? Miten globalisaatioon ja globaalin hallinnan tutkimuksessa voidaan soveltaa valta-analyysia ja normatiivisia muutosteorioita? Oppimistavoitteena on saavuttaa kyky soveltaa maailmanpolitiikan tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ja teorioita globalisaation ja globaalin hallinnan erittelyssä.

Suoritustapa

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Kirjallisuus

Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus:

  • Hirst Paul & Thompson Grahame : Globalization in Question
  • Gill Stephen : Power and Resistance in the New World Order (the newest ed.)
  • Held David & McGrew Anthony (eds.): Globalization Theory: Approaches and Controversies

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Maailmanpolitiikan tutkimus (VTK) »
»
Maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan valinnaiset aineopinnot (6 op) »

Maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan valinnaiset aineopinnot

Op: 6

Sisältö

Yksi vapaavalintainen aineopintojakso (6 op) jostakin muusta maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan erikoistumisalueesta kuin omasta.
 
Yleinen valtio-oppi »
Maailmanpolitiikan tutkimus (VTK) »
»
M330. Kandidaatintutkielmaseminaarin linjakohtainen osa (3 op) »

M330. Kandidaatintutkielmaseminaarin linjakohtainen osa (maailmanpolitiikan tutkimus)

Tunniste: 791340 Op: 3

Tavoite

Opintojakson tavoitteena on oppia tieteellisen tutkimuksen tekemisen periaatteet ja käytännöt, tutkimussuunnitelman ja tutkimusraportin laatiminen, tieteellisen tekstin kirjoittaminen sekä kehittää argumentointi- ja keskusteluvalmiuksia.

Suoritustapa

Kandidaatintutkielmaseminaarin linjakohtaisessa osassa kandidaatin tutkielman valmistelemista jatketaan yleisessä osassa (Y320) tehdyn tutkimussuunnitelman pohjalta. Linjakohtaiseen osaan ilmoittaudutaan samaan aikaan kuin yleiseen osaan. Tutkielmaseminaarin suorittamiseen kuuluu seminaaritutkielman tekeminen. Seminaaritutkielma on samalla kandidaatin tutkielman alustava versio. Seminaaritutkielmasta saatujen kommenttien pohjalta opiskelija laatii kandidaatin tutkielman viimeistään seminaaria seuraavan periodin aikana.

Ajoitus

Jos kandidaatintutkielmaseminaarin linjakohtaista osaa ei suoriteta yleistä osaa seuraavan periodin aikana, yleisen osan joutuu suorittamaan uudestaan.

Kohderyhmä

Vain pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat eivät voi suorittaa kandidaatintutkielmaseminaaria.

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
»
Politiikan tutkimus (VTM) »

Maisteriopinnot (Politiikan tutkimus) 2009-2010

Tunniste: 79189 Op: 120
  • Pakolliset pääaineopinnot 45 op ¤(ks. tarkemmin alla)¤
  • Pro gradu -tutkielma 40 op
  • Valinnaiset opinnot (loppuosa 120 op:stä)

PAKOLLISET PÄÄAINEOPINNOT:

  • HOPS3 (1 op)
  • Y401. Politiikan filosofia (5 op)
  • Y405. Tutkimusmenetelmien syventävät opinnot (5 op)
  • P410. Politiikan teoria (8 op)
  • Politiikan tutkimuksen linjakohtaiset syventävät opinnot (16 op) ¤ks. tarkemmin alla¤
  • Y501. Pro gradu -praktikum (3 op)
  • P510. Linjakohtainen pro gradu -tutkielmaseminaari (7 op)
  • P590. Pro gradu -tutkielma (40 op)

Politiikan tutkimuksen linjakohtaiset syventävät opinnot, kaksi seuraavista:

  • P415. Euroopan unioni haasteena (8 op)
  • P420. Poliittisten instituutioiden ja poliittisen toiminnan vertaileva tutkimus (8 op)
  • P425. Demokratian kansalliset ja globaalit haasteet (8 op)
  • P430. Feministinen politiikan tutkimus (8 op)

Huom. Opintojakso ¤P460. Politiikan tutkimuksen linjan vapaavalintaiset syventävät opinnot (0-8 op)¤ poistetaan vaatimuksista 1.9.2008. Vapaavalintaisia opintoja voi suorittaa kohdassa Y595. Valtio-opin muut syventävät opinnot ja vaihto-opinnot (ks. Valinnaiset opinnot).

Valinnaiset opinnot

  • Y550. Vapaaehtoinen työharjoittelu (5 op)
  • Y595. Valtio-opin muut syventävät opinnot ja vaihto-opinnot (0-35 op)
  • Muut opinnot

Alajaksot

 
Yleinen valtio-oppi »
Politiikan tutkimus (VTM) »
»
HOPS3 (1 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus (VTM) »
»
HOPS3 (1 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Maailmanpolitiikan tutkimus (VTM) »
»
HOPS3 (1 op) »

HOPS3

Tunniste: 791350 Op: 1

Suoritustapa

Pääaineopiskelijoiden HOPS3 laaditaan syventävien opintojen alussa.

Huom. Vanhan tutkintorakenteen mukaisen VTK-tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden linjakohtaisista täydentävistä opinnoista päätetään HOPS3 opintosuunnitelman käsittelyn yhteydessä.

Vastuuopettajat linjoittain:

Politiikan tutkimuksen linja

  • Professori Mikko Mattila
  • Professori Kyösti Pekonen

Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja

  • Professori Markku Temmes
  • Professori Turo Virtanen

Maailmanpolitiikan tutkimuksen linja

  • professori Liisa Laakso
  • professori Teivo Teivainen
  • yliopistonlehtori Riikka Kuusisto

Allmän statslärä

  • professor Jan Sundberg

Political Science

  • university lecturer Juri Mykkänen
 
Yleinen valtio-oppi »
Politiikan tutkimus (VTM) »
»
Y401. Politiikan filosofia (5 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus (VTM) »
»
Y401. Politiikan filosofia (5 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Maailmanpolitiikan tutkimus (VTM) »
»
Y401. Politiikan filosofia (5 op) »

Y401. Politiikan filosofia

Tunniste: 791360 Op: 5

Tavoite

Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee tärkeimmät normatiiviset teoriat demokratiasta, kansalaisuudesta, oikeudenmukaisuudesta, poliittisista oikeuksista ja velvollisuuksista, poliittisista hyveistä, vapauden ja tasa-arvon suhteesta, poliittisesta väkivallasta sekä toiseuden kohtaamisesta. Opiskelija tietää, mitä perustavia ongelmia eri teorioihin liittyy ja miten noita ongelmia voidaan ainakin osin ratkaista. Hän tuntee moraaliepistemologiaa ja tyypillisiä tapoja esittää normatiivinen argumentti. Opiskelija osaa myös arvioida eri normatiivisten argumenttien ja evidenssityyppien relevanssia suhteessa johonkin tutkimusongelmaan. Opintojaksoon kuuluvan kurssin päätteeksi opiskelijan hallitsee keskeiset politiikan teorian positiot ja valinnat ja osaa esittää systemaattisen normatiivisen eettis-poliittisen argumentin jostakin keskeisestä politiikan tutkimuksen ongelmasta.

Suoritustapa

Lukuvuosittain järjestettävä kurssi tai kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.

Kohderyhmä

Y401. ja Y405. siirtymäsäännös

Opintojaksot Y401 ja Y405 olivat 2005-2008 vaatimuksissa vaihtoehtoisia. Mikäli opiskelija on suorittanut jommankumman opintojakson Y401 tai Y405 ennen 1.8.2008, hänen ei tarvitse suorittaa toista opintojaksoa, mutta molempien opintojaksojen suorittamista suositellaan näillekin opiskelijoille. Kaikille muille molempien opintojaksojen suorittaminen on pakollista.

Kirjallisuus

Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus:

  • Vincent Andrew: The Nature of Political Theory

Sekä kaksi toisen maailmansodan jälkeisen ajan klassikkoa:

  • Arendt Hannah : The Human Condition
  • Habermas Jürgen : The Inclusion of the Other. Studies in Political Theory
  • Laclau Ernesto & Mouffe Chantal : Hegemony and Socialist Strategy. Towards a Radical Democratic politics
  • MacIntyre Alasdair : After Virtue
  • Macpherson C B : Democratic Theory
  • Pateman Carole : Sexual Contract
  • Popper Karl : The Open Society and Its Enemies (Vol 1)
  • Rawls John : A Theory of Justice

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Politiikan tutkimus (VTM) »
»
Y405. Tutkimusmenetelmien syventävät opinnot (5 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus (VTM) »
»
Y405. Tutkimusmenetelmien syventävät opinnot (5 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Maailmanpolitiikan tutkimus (VTM) »
»
Y405. Tutkimusmenetelmien syventävät opinnot (5 op) »

Y405. Tutkimusmenetelmien syventävät opinnot

Tunniste: 791370 Op: 5

Tavoite

Tavoitteena on syventää yhteiskuntatieteiden menetelmällisiä valmiuksia jollakin menetelmäalueella, joka tukee pro gradu -tutkielman laadintaa.

Suoritustapa

Yleisen valtio-opin laitoksen järjestämä menetelmäkurssi tai jokin muu kurssi valtiotieteellisen tiedekunnan syventävien opintojen menetelmäopinnoista (ks. laitosten opetustarjonnasta muodostuva menetelmäkori: http://www.valt.helsinki.fi/opas2009/menetelmakori.html

Huom. Menetelmäkorin kurssit voivat olla laajuudeltaan suppeampia kuin 5 op, jolloin kursseja täytyy valita vähintään kaksi. Myös laajemmat kuin 5 op:n kurssit ovat mahdollisia. Kurssiyhdistelmästä riippumatta opintojakson minimilaajuuden (5 op) on tultava täyteen.

Kohderyhmä

Y401. ja Y405. siirtymäsäännös

Opintojaksot Y401 ja Y405 olivat 2005-2008 vaatimuksissa vaihtoehtoisia. Mikäli opiskelija on suorittanut jommankumman opintojakson Y401 tai Y405 ennen 1.8.2008, hänen ei tarvitse suorittaa toista opintojaksoa, mutta molempien opintojaksojen suorittamista suositellaan näillekin opiskelijoille. Kaikille muille molempien opintojaksojen suorittaminen on pakollista.

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Politiikan tutkimus (VTM) »
»
P410. Politiikan teoria (8 op) »

P410. Politiikan teoria

Tunniste: 791380 Op: 8

Tavoite

Opintojakson tavoitteena on syventää aikaisempien opintojen avulla omaksuttua käsitystä politiikan teoriasta. Kurssilla käsitellään monipuolisesti ja kattavasti politiikan tutkimuksen käsitteitä ja teoreettisia nykysuuntauksia niiden historiallisen kehityksen kautta. Samalla pohditaan sitä, miten käsitteet ja teoriat ovat vaikuttaneet/vaikuttavat politiikan tulkintaan. Kurssi auttaa opiskelijoita oman pro gradu-tutkielman aiheen valinnassa ja työn teoreettisten lähtökohtien hahmottamisessa.

Suoritustapa

Pakollinen lukuseminaari politiikan tutkimuksen linjan opiskelijoille. Kurssi järjestetään syyslukukaudella kahden periodin pituisena. Tilaisuuksia varten opiskelijat lukevat ennakkoon aiheeseen liittyvää keskeistä kirjallisuutta. Kurssiin kuuluu myös luentoja sekä kirjallinen harjoitustyö. Opintojakson voi suorittaa vain kurssilla.

Huom! Kurssi ei ole pakollinen jos politiikan tutkimuksen maisteriopinnoissa vaadittavat kolme linjakohtaista opintojaksoa on suoritettu ennen 1.8.2008 tai opintojakso P410. on suoritettu aiempien vaatimusten mukaisesti ennen 1.8.2008.

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Politiikan tutkimus (VTM) »
»
P415. Euroopan unioni haasteena (8 op) »

P415. Euroopan unioni haasteena

Tunniste: 791390 Op: 8

Tavoite

Opintojakson tavoitteena on tutustua monitasoiseen Euroopan unionin päätöksentekoon ja eri päätöksentekoinstituutioihin sekä näitä koskeviin tutkimustapoihin ja teoreettisiin keskusteluihin. Lisäksi tarkastellaan eurooppalaistumista eli sitä, minkälaisia vaikutuksia Euroopan unionilla on jäsenmaihin ja miten tätä on teoreettisesti hahmotettu.

Suoritustapa

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Kirjallisuus

Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus, neljä kirjaa seuraavista :

  • Hix Simon : The Political System of the European Union (2nd ed.)
  • Eilstrup-Sangiovanni Mette (ed.): Debates on European Integration. A Reader
  • Marks Gary & Steenbergen Marco (eds.): European Integration and Political Conflict
  • Cichowski Rachel: The European Court and Civil Society. Litigation, Mobilization and Governance
  • Graziano Paolo & Vink Maarten (eds.): Europeanization. New Research Agendas
  • Berglund Sten & Ekman Joakim & Vogt Henri & Aarebrot Frank (eds.): The Making of the European Union. Foundations, Institutions and Future Trends

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Politiikan tutkimus (VTM) »
»
P420. Poliittisten instituutioiden ja poliittisen toiminnan vertaileva tutkimus (8 op) »

P420. Poliittisten instituutioiden ja poliittisen toiminnan vertaileva tutkimus

Tunniste: 791400 Op: 8

Tavoite

Opintojakson tavoitteena on tutustua uuteen kansainväliseen poliittisiin instituutioihin ja poliittiseen toimintaan liittyvään tutkimukseen. Opintojakson aiheina ovat mm. poliittisiin järjestelmiin, valtion teoretisointiin, puolueisiin ja poliittisiin liikkeisiin liittyvät kysymykset.

Suoritustapa

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Kirjallisuus

Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus, neljä kirjaa seuraavista :

  • Lijphart Arend : Patterns of Democracy. Government Forms and Performance in Thirty-Six Countries
  • Dalton Russell & Wattenberg Martin (eds.): Parties without Partisans. Political Change in Advanced Industrial Democracies
  • Hay Colin & Lister Michael & Marsh David (eds.): The State. Theories and Issues
  • Castles Francis: The Future of the Welfare State. Crisis Myths and Crisis Realities
  • Della Porta Donnatella & Diani Mario: Social Movements. An Introduction

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Politiikan tutkimus (VTM) »
»
P425. Demokratian kansalliset ja globaalit haasteet (8 op) »

P425. Demokratian kansalliset ja globaalit haasteet

Tunniste: 791401 Op: 8

Tavoite

Opintojakson tavoitteena on perehtyä modernin länsimaisen demokratian viimeaikaisiin kehityspiirteisiin, ongelmiin ja ongelmia koskeviin ratkaisuihin kansallisesta ja globaalista perspektiivistä. Opintojaksossa pohditaan modernin demokratian, edustuksen, osallistumisen ja vallan välisiä suhteita, demokratian uusimpia muotoja ja demokratiaan kohdistuvaa tyytymättömyyttä empiiristen kansainvälisten vertailujen valossa.

Suoritustapa

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Kirjallisuus

Kirjallisuus, neljä kirjaa seuraavista :
  • Beck Ulrich: Power in the Global Age
  • Dryzek John S.: Deliberative Democracy and Beyond
  • Flyvbjerg Bent: Rationality and Power
  • Manin Bernard: The Principles of Representative Government
  • Pharr Susan J. and Putnam Robert D.: Disaffected Democracies
  • Phillips Anne: Politics of Presence

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Politiikan tutkimus (VTM) »
»
P430. Feministinen politiikan tutkimus (8 op) »

P430. Feministinen politiikan tutkimus

Tunniste: 791402 Op: 8

Tavoite

Opintojakson tavoitteena on tutustuttaa opiskelija feministisen politiikan tutkimuksen keskeisiin kysymyksiin ja alalla tehtyyn suomalaiseen empiiriseen tutkimukseen. Opintojaksossa pohditaan sukupuolen ja politiikan välisiä suhteita sellaisten käsitteiden kuten tasa-arvo, valta, valtio, representaatio ja kansalaisuus kautta.

Suoritustapa

Opintojakso suositellaan suoritettavaksi valtiotieteellisen tiedekunnan naistutkimuskorin kautta tarjolla olevilla kursseilla. Tämän lisäksi opintojakson voi suorittaa kirjallisuuskuulustelulla tiedekuntatentissä joko osittain tai kokonaan.

Kirjallisuus

Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus:
  • Paxton Pamela & Hughes Melanie: Women, Politics and Power: A Global Perspective
  • Lister Ruth: Citizenship: Feminist Perspectives
  • Verloo Mieke (ed.): Multiple Meanings of Gender Equality. A Critical Frame Analysis of Gender Policies in Europe
  • Kantola Johanna: Feminists Theorize the State

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Politiikan tutkimus (VTM) »
»
Y501. Pro gradu -praktikum (3 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus (VTM) »
»
Y501. Pro gradu -praktikum (3 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Maailmanpolitiikan tutkimus (VTM) »
»
Y501. Pro gradu -praktikum (3 op) »

Y501. Pro gradu -praktikum

Tunniste: 791551 Op: 3

Tavoite

Pro gradu -seminaari koostuu praktikumista ja linjakohtaisesta seminaarista. Praktikumissa konkretisoidaan tutkimuksen tekemisen yleisiä käytäntöjä, tarkastellaan pro gradu -tutkielmaa tieteellisen kirjoittamisen näkökulmasta ja pohditaan keinoja mielekkään tutkimusongelman ja -asetelman löytämiseksi. Linjakohtaisissa seminaariryhmissä tarkennetaan tutkimusongelmaa ja -asetelmaa, syvennetään kirjallisuuden tuntemusta ja esitellään oman tutkimustyön tuloksia.

Yhdessä pro gradu -praktikumin ja -tutkielmaseminaarin tavoitteena on parantaa opiskelijan valmiuksia täyttää pro gradu -tutkielman yleiset vaatimukset. Opiskelija tietää, mitä mielekkäältä ja toteuttamiskelpoiselta tutkimussuunnitelmalta edellytetään. Hän hallitsee tutkielmansa aiheeseen liittyvän tutkimusperinteen riittävän hyvin voidakseen muodostaa perustellun tutkimusongelman, laatiakseen mielekkäät tutkimuskysymykset ja valitakseen sopivan aineiston ja tutkimusmenetelmät. Opiskelija hallitsee myös lähdeaineistojen käytön sekä hyvän esitystavan. Tavoitteena on vahvistaa tieteellisen kirjoittamisen valmiuksia ja kykyä arvioida kriittisesti tieteellistä tutkimusta ja tutkimustuloksia. Opiskelijaa ohjataan avoimeen ja kannustavaan keskusteluun tutkimuksen tekemisen erilaisista vaihtoehdoista.

Suoritustapa

Seminaarityöskentely edellyttää kaikilta osallistujilta aktiivista osallistumista ja opponenttina toimimista.

Pro gradu -tutkielmaseminaarin aikana kirjoitetaan kolme omaan tutkimusaiheeseen liittyvää paperia. Ensimmäinen idealuonnos (1–2 s.) käsitellään linjakohtaisen seminaarin alussa. Idealuonnos on oltava mukana ensimmäisellä kokoontumiskerralla, jolloin siitä myös keskustellaan. Seuraavaksi laaditaan alustava pro gradun tutkimusasetelma (5–10 s.). Asetelmapaperi kirjoitetaan pro gradu -praktikumin jälkeen ja käsitellään linjakohtaisessa seminaarissa. Seminaarin jatkaminen linjakohtaisissa ryhmissä edellyttää asetelmapaperin hyväksymistä. Praktikumiin liittyy tentti. Viimeisessä paperissa esitetään tutkielman kysymyksenasettelu, teoreettinen tausta ja konkretisoidaan tutkimuksen suorittaminen (20–30 s.) sekä mahdollisuuksien mukaan näyte tutkielman analyysiosasta (5–10 s.). Viimeinen paperi voi olla osa tutkielman käsikirjoitusta.

Ajoitus

Pro gradu -tutkielmaseminaari kestää kokonaisuudessaan yhden lukuvuoden. Pro gradu -praktikum suoritetaan joko ensimmäisessä tai kolmannessa periodissa. Varsinaiset linjakohtaiset seminaariryhmät kokoontuvat ensimmäiseen istuntoonsa niin ikään joko ensimmäisen tai kolmannen periodin alussa, jolloin opiskelijat esittelevät tutkimusaiheensa ja sopivat seminaarin aikataulusta ja ohjelmasta koko lukuvuoden [osalta.

Kaaviokuva pro gradu -praktikumin ja pro gradu -tutkielmaseminaarin linjakohtaisenen osan suorittamisesta http://www.valt.helsinki.fi/vol/opiskelu/opas/0809/kaaviogradu.pdf

Kirjallisuus

  • Becker Howard S.: Tricks of the Trade: How to Think about Your Research While You’re Doing It

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Politiikan tutkimus (VTM) »
»
P510. Linjakohtainen pro gradu -tutkielmaseminaari (7 op) »

P510. Pro gradu -tutkielmaseminaarin linjakohtainen osa (Politiikan tutkimus)

Tunniste: 791560 Op: 7

Tavoite

Pro gradu -seminaari koostuu praktikumista ja linjakohtaisesta seminaarista. Praktikumissa konkretisoidaan tutkimuksen tekemisen yleisiä käytäntöjä, tarkastellaan pro gradu -tutkielmaa tieteellisen kirjoittamisen näkökulmasta ja pohditaan keinoja mielekkään tutkimusongelman ja -asetelman löytämiseksi. Linjakohtaisissa seminaariryhmissä tarkennetaan tutkimusongelmaa ja -asetelmaa, syvennetään kirjallisuuden tuntemusta ja esitellään oman tutkimustyön tuloksia.

Yhdessä pro gradu -praktikumin ja -tutkielmaseminaarin tavoitteena on parantaa opiskelijan valmiuksia täyttää pro gradu -tutkielman yleiset vaatimukset. Opiskelija tietää, mitä mielekkäältä ja toteuttamiskelpoiselta tutkimussuunnitelmalta edellytetään. Hän hallitsee tutkielmansa aiheeseen liittyvän tutkimusperinteen riittävän hyvin voidakseen muodostaa perustellun tutkimusongelman, laatiakseen mielekkäät tutkimuskysymykset ja valitakseen sopivan aineiston ja tutkimusmenetelmät. Opiskelija hallitsee myös lähdeaineistojen käytön sekä hyvän esitystavan. Tavoitteena on vahvistaa tieteellisen kirjoittamisen valmiuksia ja kykyä arvioida kriittisesti tieteellistä tutkimusta ja tutkimustuloksia. Opiskelijaa ohjataan avoimeen ja kannustavaan keskusteluun tutkimuksen tekemisen erilaisista vaihtoehdoista.

Suoritustapa

Seminaarityöskentely edellyttää kaikilta osallistujilta aktiivista osallistumista ja opponenttina toimimista.

Pro gradu -tutkielmaseminaarin aikana kirjoitetaan kolme omaan tutkimusaiheeseen liittyvää paperia. Ensimmäinen idealuonnos (1–2 s.) käsitellään linjakohtaisen seminaarin alussa. Idealuonnos on oltava mukana ensimmäisellä kokoontumiskerralla, jolloin siitä myös keskustellaan. Seuraavaksi laaditaan alustava pro gradun tutkimusasetelma (5–10 s.). Asetelmapaperi kirjoitetaan pro gradu -praktikumin jälkeen ja käsitellään linjakohtaisessa seminaarissa. Seminaarin jatkaminen linjakohtaisissa ryhmissä edellyttää asetelmapaperin hyväksymistä. Praktikumiin liittyy tentti. Viimeisessä paperissa esitetään tutkielman kysymyksenasettelu, teoreettinen tausta ja konkretisoidaan tutkimuksen suorittaminen (20–30 s.) sekä mahdollisuuksien mukaan näyte tutkielman analyysiosasta (5–10 s.). Viimeinen paperi voi olla osa tutkielman käsikirjoitusta.

Ajoitus

Pro gradu -tutkielmaseminaari kestää kokonaisuudessaan yhden lukuvuoden. Pro gradu -praktikum suoritetaan joko ensimmäisessä tai kolmannessa periodissa. Varsinaiset linjakohtaiset seminaariryhmät kokoontuvat ensimmäiseen istuntoonsa niin ikään joko ensimmäisen tai kolmannen periodin alussa, jolloin opiskelijat esittelevät tutkimusaiheensa ja sopivat seminaarin aikataulusta ja ohjelmasta koko lukuvuoden osalta.

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Politiikan tutkimus (VTM) »
»
P590., H590. tai M590. Pro gradu –tutkielma (40 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus (VTM) »
»
P590., H590. tai M590. Pro gradu –tutkielma (40 op) »
 
Yleinen valtio-oppi »
Maailmanpolitiikan tutkimus (VTM) »
»
P590., H590. tai M590. Pro gradu –tutkielma (40 op) »

P590., H590. tai M590. Pro gradu –tutkielma ja kypsyysnäyte

Tunniste: 79091, 79092, 79093 Op: 40

Edeltävät opinnot

Huom! Pro gradu -tutkielman tarkastukseen jättäminen edellyttää, että opiskelijalla on rekisterissään merkintä valtiotieteiden kandidaatin tutkinnon suorittamisesta (ei koske pelkästään maisterin tutkintoa suorittavia).
 
Yleinen valtio-oppi »
Politiikan tutkimus (VTM) »
»
Valinnaiset opinnot »
 
Yleinen valtio-oppi »
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus (VTM) »
»
Valinnaiset opinnot »
 
Yleinen valtio-oppi »
Maailmanpolitiikan tutkimus (VTM) »
»
Valinnaiset opinnot »

Valinnaiset opinnot

Op: 0 - 35
Valtiotieteiden maisterin tutkinnon laajuus on 120 op, josta pakollisten opintojen minimilaajuus on 85 op: pakolliset syventävät opinnot 45 op ja pro gradu –tutkielma 40 op. Näiden lisäksi opiskelijan on suoritettava muita opintoja vähintään 35 op, jotta VTM-tutkinnon minimilaajuus 120 op täyttyy.

Valinnaiset opinnot voivat olla mitä tahansa Helsingin yliopistossa tai muussa koti- tai ulkomaisessa yliopistossa suoritettuja opintoja, joita ei ole sisällytetty eikä sisällytetä muuhun korkeakoulututkintoon: pääaine-, sivuaine-, yleis-, kieli- tai vaihto-opintoja. Suositeltavaa on, että mikäli yleisen valtio-opin pääaineopiskelija liittää VTM-tutkintoonsa sivuaineopintoja, hän suorittaa jonkin oppiaineen sivuainekokonaisuuden. Valinnaiset sivuaineopinnot voivat kuitenkin olla myös irrallisia opintojaksoja.

Y550. Työharjoittelu (5 op)

Opintojakson tiedot oikealla ¤Alajaksot¤-otsikon alla.

Y595. Valtio-opin muut syventävät opinnot ja vaihto-opinnot (0-35 op)

Opintojakson tiedot oikealla ¤Alajaksot¤-otsikon alla.

Valinnaiset opinnot (0-35 op)

Muissa aineissa kuin valtio-opissa suoritettuja valinnaisia opintoja ei hyväksytetä yleisen valtio-opin laitoksella, vaan valmistumassa oleva opiskelija ilmoittaa tutkintotodistuspyyntölomakkeessa tiedekunnan opintotoimistolle VTM-tutkintoonsa haluamansa valinnaiset opinnot. Mikäli valinnaiset opinnot muodostavat jonkin oppiaineen sivuainekokonaisuuden, josta on kokonaisuusmerkintä opintosuoritusrekisterissä, kirjataan tämä kokonaisuusmerkintä VTM-todistukseen. Sekalaiset valinnaiset opinnot kirjataan VTM-todistukseen muina opintoina.

Valinnaiset opinnot voivat olla myös sellaisia yleisen valtio-opin kandidaattivaiheen opintoja, joita ei ole sisällytetty VTK-tutkintoon, esim. siirtymäkauden säännöksistä maailmanpolitiikan linjalla aiheutuvia ylimääräisiä aineopintoja, opintosuoritusten perusteella valittavien täydentäviä kandidaattivaiheen opintoja sekä yksittäisiä valtio-opin opintojaksoja. Nämä opinnot rekisteröidään opiskelusuorituksiksi opintojaksojen omilla koodeilla ja kirjataan VTM-todistukseen muina opintoina.

Alajaksot

 
Yleinen valtio-oppi »
Politiikan tutkimus (VTM) »
Valinnaiset opinnot »
»
Y550. Työharjoittelu (5 op) »

Y550. Työharjoittelu

Tunniste: 791590 Op: 5
Harjoittelumäärärahojen jakokäytännöt uudistetaan niin, että mahdollisuudet yliopiston tukemaan työharjoitteluun ovat yhtäläiset ja tasavertaiset kaikille tiedekunnan opiskelijoille opiskelijan pääaineesta riippumatta. Vuoden 2009 hakuajasta lähtien harjoitteuapurahahakemukset toimitetaan valtiotieteelliselle tiedekunnalle oppiaineen sijasta.

Hakumenettely yhtenäistetään seuraavalla tavalla:

Hakuaika

Yhteinen hakuaika edellisen vuoden lopussa (vuoden 2010 määrärahojen haku 1.12.2009-31.12.2009 ja sitä seuraavien määrärahojen haku edellisen vuoden marras-joulukuussa). Hakulomake toimitetaan sähköisesti tiedekuntaan. Sähköinen hakulomake aukeaa tiedekunnan verkkosivuilla hakuajan alkaessa

Hakukelpoisuus

  • Opiskelijalla tulee olla kandidaatin tutkinto suoritettuna hakuajan päättymiseen mennessä.
  • Opiskelija ei ole osallistunut aiemmin yliopiston tukemaan harjoitteluun (ml. Erasmus-harjoitteluun) tai muuhun työharjoitteluun, josta hänelle on myönnetty opintosuoritusmerkintä valtiotieteellisessä tiedekunnassa.
  • Hakija on hakuhetkellä kirjoilla läsnäolevan opiskelijana Helsingin yliopistossa.

Määrärahojen jako

Määräraha jaetaan ppiaineittain suhteessa hakijoiden määrään siten, että suhteessa samalle osuudelle jokaisen oppiaineen hakijoista myönnetään harjoittelumääräraha. Harjoittelumäärärahat jaetaan opiskelijoille pääaineittain arpomalla siten, että edellä mainittu rahojen tasavertainen jako toteutuu. Tiedekunta suorittaa määrärahojen jakamisen ja ilmoittaa opiskelijoille, onko heille myönnetty määräraha tai ovatko he varasijalla.

Harjoittelusopimus

  • Opiskelija solmii harjoittelusopimuksen ja laitos solmii harjoittelun laskutussopimuksen työnantajan kanssa, jonka opiskelija on ennen sopimusten kirjoittamista hyväksyttänyt oman oppiaineen harjoitteluyhdyshenkilöllä.
  • Mikäli opiskelija, jolle määräraha on myönnetty, ei ole solminut harjoittelusopimusta kenenkään työnantajan kanssa huhtikuun loppuun mennessä tai esittänyt oppiaineen harjoitteluyhdyshenkilölle tämän hyväksymää suunnitelmaa siitä, miten hän aikoo käyttää hänelle myönnetyn määrärahan, myönnetty määräraha perutaan ja siirretään seuraavalle saman oppiaineen varasijalla olevalle hakukriteerit täyttävälle opiskelijalle. Harjoitteluyhdyshenkilöt tiedottavat peruuntuneista paikoista tiedekunnalle välittömästi peruuntumisen tapahduttua.

Lisäksi pätevät jo aiemmin käytössä olleet säännöt:

  • Työharjoittelun on alettava sen vuoden viimeiseen päivään mennessä, minkä vuoden rahoista määräraha on jaettu.
  • Työharjoittelumäärärahaa myönnetään opiskelijalle maksimissaan 2 kuukauden harjoittelua varten (työnantaja voi halutessaan kustantaa harjoitteluun lisäkuukausia).

Lue lisää valtiotieteellisen tiedekunnan työelämäsivuilta ja valtiotieteellisen tiedekunnan almasivuilta (julkaistaan lähiaikoina). Uudistuksesta järjestetään myös tiedotustilaisuus ke 18.11. klo 14-16, U35 ls.

Tavoite

Työharjoittelu on vapaaehtoinen. Tavoitteena on perehtyä työkäytäntöihin julkisessa hallinnossa, järjestöissä tai yrityksissä.

Edeltävät opinnot

Kandidaatin tutkinto.

Suoritustapa

Vähintään kaksi kuukautta kestävä yhtäjaksoinen työharjoittelu ennakolta sovitussa, laitoksen johtajan hyväksymässä harjoittelupaikassa sekä kirjallinen työharjoitteluraportti alla esitettyjen ohjeiden mukaan. Hyväksytty työharjoittelu kartuttaa viidellä opintopisteellä yleisen valtio-opin pääaineopintoja (opintojakso Y550.). Opiskelija voi suorittaa harjoittelun ja saada siitä opintopisteitä myös yliopiston tukeman harjoittelujärjestelmän ulkopuolella. Tällöin harjoittelupaikka maksaa yleensä palkan. Opiskelijan tulee etukäteen käydä sopimassa harjoittelupaikan soveltuvuudesta laitoksen amanuenssin kanssa. Harjoittelusopimuksen tekeminen on vapaaehtoista. Harjoittelun raportoinnissa noudatetaan samoja menettelytapoja kuin yliopiston tukemassa harjoittelussa.

Suoritettuaan harjoittelun opiskelijan tulee palauttaa laitoksen amanuenssille kahden kuukauden sisällä harjoittelun päättymisestä täytetty työharjoitteluraporttilomake, kopio työtodistuksesta ja noin kolmen sivun mittainen essee harjoittelusta.

Esseestä tulisi ilmetä ainakin seuraavat asiat:

  • pääasialliset tehtävät
  • selvitys siitä, millä tavalla tehtävät ovat tukeneet valtio-opin opiskelua (mitä on opittu) ja mitä valmiuksia opiskelu on antanut työtehtävien tekemiseen (mitä hyötyä opiskelusta on ollut)
  • ehdotukset työharjoittelun kehittämiseksi ko. harjoittelupaikassa
  • ehdotukset yliopiston vastuulla olevan työharjoitteluprosessin kehittämiseksi.

Ennen työharjoittelun alkamista opiskelijan on syytä perehtyä yliopisto-opiskelijan yleisiin työharjoitteluohjeisiin. Katso myös valtiotieteellisen tiedekunnan ja Kannunvalajien työelämäsivut.

Tutustu myös Erasmus-työharjoitteluun harjoittelupaikan ulkomailta itse hankkiville opiskelijoille.

Ajoitus

Työharjoittelu suositellaan suoritettavaksi syventävien opintojen aikana ennen tutkielmaseminaarien suorittamista.

Työharjoittelua ei voi suorittaa, mikäli opiskelija on suorittanut kaikki valtio-opin opinnot pro gradu –tutkielma mukaan lukien (tutkielma jätetty arvosteltavaksi).

 
Yleinen valtio-oppi »
Politiikan tutkimus (VTM) »
Valinnaiset opinnot »
»
Y595. Valtio-opin muut syventävät opinnot ja vaihto-opinnot (0-35 op) »

Y595. Valtio-opin muut syventävät ja vaihto-opinnot

Tunniste: 791600 Op: 0 - 35

Sisältö

Maisteriopintojen valinnaiset opinnot voivat olla ylimääräisiä valtio-opin opintoja: ylimääräisiä syventäviä opintoja tai sellaisia muissa kotimaisissa yliopistoissa suoritettuja valtio-opin syventäviä opintoja ja/tai ulkomaisissa yliopistoissa suoritettuja vähintään aineopintotasoisia valtio-opin opintoja, joita ei hyväksilueta yleisen valtio-opin kandidaatti- tai maisterivaiheen pääaineopintojen mihinkään muuhun opintojaksoon. Myös vapaaehtoinen työharjoittelu voi olla osa valtio-opin valinnaisia opintoja. Muissa kotimaisissa tai ulkomaisissa yliopistoissa suoritetut valtio-opin ylimääräiset opinnot kirjataan koodilla Y595 (Valtio-opin muut syventävät opinnot ja vaihto-opinnot).

Syventävien opintojen kokonaismerkintään vaaditaan pakolliset syventävät opinnot 45 op. Lisäksi opiskelija voi sisällyttää kokonaismerkintään, jos niin haluaa, valinnaisia opintoja: mahdolliset ylimääräisinä suoritetut yleisen valtio-opin eri opintolinjojen syventävät opintojaksot sekä Työharjoittelun (Y550.) ja Y595-opinnot (Valtio-opin muut syventävät opinnot ja vaihto-opinnot), jolloin ne kasvattavat pääaineopintojen opintopistemäärää ja vaikuttavat myös yleisen valtio-opin syventävien opintojen kokonaisarvosanaan. Mikäli opiskelija ei sisällytä Y550- ja Y595-opintoja tai muita ylimääräisinä suoritettuja linjakohtaisia syventäviä opintojaksoja valtio-opin syventävien opintojen kokonaismerkintään, hän voi käyttää ne VTM-tutkintonsa valinnaisissa opinnoissa.

 
Yleinen valtio-oppi »
»
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus (VTM) »

Maisteriopinnot (Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus) 2009-2010

Tunniste: 79190 Op: 120
  • Pakolliset pääaineopinnot 45 op ¤(ks. tarkemmin alla)¤
  • Pro gradu -tutkielma 40 op
  • Valinnaiset opinnot (loppuosa 120 op:stä)

PAKOLLISET PÄÄAINEOPINNOT:

  • HOPS3 (1 op)
  • Y401. Politiikan filosofia (5 op)
  • Y405. Tutkimusmenetelmien syventävät opinnot (5 op)
  • H410. Hallinnon ja organisaatioiden teoria (8 op)
  • Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjakohtaiset syventävät opinnot (16 op) ¤ks. tarkemmin alla¤
  • Y501. Pro gradu -praktikum (3 op)
  • P510. Linjakohtainen pro gradu -tutkielmaseminaari (7 op)
  • P590. Pro gradu -tutkielma (40 op)

Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjakohtaiset syventävät opinnot, kaksi seuraavista:

  • H415. Kansainvälinen hallinto (8 op)
  • H420. Governance-tutkimus (8 op)
  • H425. Hallinnon uudistaminen ja kehittäminen (8 op)
  • H430. Etiikka hallinnossa ja organisaatioissa (8 op)
  • H460. Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan vapaavalintaiset syventävät opinnot (0-8 op)

Valinnaiset opinnot

  • Y550. Vapaaehtoinen työharjoittelu (5 op)
  • Y595. Valtio-opin muut syventävät opinnot ja vaihto-opinnot (0-35 op)
  • Muut opinnot

Alajaksot

 
Yleinen valtio-oppi »
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus (VTM) »
»
H410. Hallinnon ja organisaatioiden teoria (8 op) »

H410. Hallinnon ja organisaatioiden teoria

Tunniste: 791420 Op: 8

Tavoite

Opintojakson tavoitteena on syventää tietoja organisaatioiden ja julkisen hallinnon teorioista ja niiden metodologisesta taustasta sekä käytännön hallinnon ajatustapojen perusteista. Oppimistavoitteena on näiden tiedonalojen monipuolinen hallinta tutkimuksellisen orientaation lähtökohtana.

Suoritustapa

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Kirjallisuus

Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus:

  • Frederickson H George & Smith Kevin B : The Public Administration Theory Primer
  • Mintzberg Henry : The Structuring of Organizations
Lisäksi yksi seuraavista:
  • Alvesson Mats & Billing Yvonne Due : Understanding Gender and Organizations
  • Bozeman Barry : All Organizations are Public. Bridging Public and Private Organization Theories
  • Brown Andrew D : Organisational Culture (2nd ed.)
  • Burke W Warner : Organization Change: Theory and Practice (2nd ed.)
  • Douma Sytse & Schreuder Hein : Economic Approaches to Organizations (3rd ed.)
  • Eräsaari Leena : Kohtaamisia byrokraattisilla näyttämöillä
  • Frederickson H George : The Spirit of Public Administration
  • Peters B Guy : The Future of Governing: Four Emerging Models (2nd revised ed.)
  • White Jay D : Taking Language Seriously. The Narrative Foundations of Public Administration Research

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus (VTM) »
»
H415. Kansainvälinen hallinto (8 op) »

H415. Kansainvälinen hallinto

Tunniste: 791430 Op: 8

Tavoite

Opintojakson tavoitteena on perehdyttää kansainvälisen hallinnon tutkimukseen ja luoda kokonaiskuva kansainvälisestä hallinnosta johtamisena ja virkamiesten toimintana. Oppimistavoitteena on tämän tiedonalueen yleistuntemus ja kyky eritellä aihepiiriä tutkimuksellisten lähestymistapojen avulla.

Suoritustapa

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Kirjallisuus

Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus:

  • Mouritzen Hans : The International Civil Service: A Study of Bureaucracy
  • Beigbeder Yves : The Internal Management of United Nations Organizations: The Long Quest for Reform
  • Berridge Geoff R : Diplomacy. Theory and Practice (2nd ed.)
  • Bøås Morten & McNeill Desmond : Multilateral Institutions: A Critical Introduction
 
Yleinen valtio-oppi »
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus (VTM) »
»
H420. Governance-tutkimus (8 op) »

H420. Governance-tutkimus

Tunniste: 791440 Op: 8

Tavoite

Opintojakson tavoitteena on syventää tietoja governance-ilmiöstä globaalilla, kansallisella ja paikallisella tasolla. Opintojakson keskeisenä sisältönä on governance-tutkimus eri teema-alueineen. Oppimistavoitteena on governance-tutkimuksen tuntemus ja sen tuoma valmius soveltaa hallinnan näkökulmaa tutkimuksessa ja käytännön toiminnassa.

Suoritustapa

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Kirjallisuus

Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus:

  • Kjaer Anne Mette : Governance
  • Pierre Jon & Peters B Guy : Governance, Politics and the State
  • John Peter : Local Governance in Western Europe
  • Thompson Grahame F : Between Hierarchies and Markets: The Logic and Limits of Network Forms of Organization

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus (VTM) »
»
H425. Hallinnon uudistaminen ja kehittäminen (8 op) »

H425. Hallinnon uudistaminen ja kehittäminen

Tunniste: 791450 Op: 8

Tavoite

Opintojakson tavoitteena on perehdyttää julkisen hallinnon uudistamisen ja kehittämisen tutkimukseen ja käytännön ongelmiin. Oppimistavoitteena on valmius analysoida hallinnon uudistamisen ja kehittämisen politiikkaa ja sen toteutustapoja.

Suoritustapa

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Kirjallisuus

Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus:

  • Brunsson Nils & Olsen Johan P : The Reforming of Organization. Making Sense of Administrative Change
  • Pierre Jon & Peters B Guy (eds.): Politicians, Bureaucrats and Administrative Reform
  • Pekonen Kyösti : Kohti uutta hallinta-ajattelua julkisessa hallinnossa?
  • Lähdesmäki Kirsi : New Public Management ja julkisen sektorin uudistaminen
  • Dibben Pauline & Wood Geoffrey & Roper Ian (eds.): Contesting Public Sector Reforms: Critical Perspectives: International Debates
 
Yleinen valtio-oppi »
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus (VTM) »
»
H430. Etiikka hallinnossa ja organisaatioissa (8 op) »

H430. Etiikka hallinnossa ja organisaatioissa

Tunniste: 791460 Op: 8

Tavoite

Opintojakson tavoitteena on perehdyttää julkisen hallinnon ja liike-elämän etiikan sekä korruption tutkimukseen ja liittää tämä tutkimusalue hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen kenttään. Oppimistavoitteena on alueen yleistuntemus ja kyky eritellä aihepiiriä tutkimuksellisten lähestymistapojen avulla.

Suoritustapa

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Kirjallisuus

Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus:

  • Boatright John R : Ethics and the Conduct of Business (6th ed.)
  • Cooper Terry L : The Responsible Administrator: An Approach to Ethics for the Administrative Role (5th ed.)
  • Phillips Robert & Freeman R Edward : Stakeholder Theory and Organizational Ethics
  • Rose-Ackerman Susan : Corruption and Government. Causes, Consequences, and Reform

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus (VTM) »
»
H460. Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan vapaavalintaiset syventävät opinnot (0-8 op) »

H460. Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan vapaavalintaiset syventävät opinnot

Tunniste: 791470 Op: 0 - 8

Sisältö

Vapaavalinnaiset syventävät opinnot ovat ensisijaisesti muissa yliopistoissa koti- tai ulkomailla suoritettuja hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen syventäviä opintoja, mutta ne voivat olla myös valtio-opin muiden linjojen syventäviä opintoja.
 
Yleinen valtio-oppi »
Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus (VTM) »
»
H510. Linjakohtainen pro gradu -tutkielmaseminaari (7 op) »

H510. Pro gradu -tutkielmaseminaarin linjakohtainen osa (Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus)

Tunniste: 791570 Op: 7

Tavoite

Pro gradu -seminaari koostuu praktikumista ja linjakohtaisesta seminaarista. Praktikumissa konkretisoidaan tutkimuksen tekemisen yleisiä käytäntöjä, tarkastellaan pro gradu -tutkielmaa tieteellisen kirjoittamisen näkökulmasta ja pohditaan keinoja mielekkään tutkimusongelman ja -asetelman löytämiseksi. Linjakohtaisissa seminaariryhmissä tarkennetaan tutkimusongelmaa ja -asetelmaa, syvennetään kirjallisuuden tuntemusta ja esitellään oman tutkimustyön tuloksia.

Yhdessä pro gradu -praktikumin ja -tutkielmaseminaarin tavoitteena on parantaa opiskelijan valmiuksia täyttää pro gradu -tutkielman yleiset vaatimukset. Opiskelija tietää, mitä mielekkäältä ja toteuttamiskelpoiselta tutkimussuunnitelmalta edellytetään. Hän hallitsee tutkielmansa aiheeseen liittyvän tutkimusperinteen riittävän hyvin voidakseen muodostaa perustellun tutkimusongelman, laatiakseen mielekkäät tutkimuskysymykset ja valitakseen sopivan aineiston ja tutkimusmenetelmät. Opiskelija hallitsee myös lähdeaineistojen käytön sekä hyvän esitystavan. Tavoitteena on vahvistaa tieteellisen kirjoittamisen valmiuksia ja kykyä arvioida kriittisesti tieteellistä tutkimusta ja tutkimustuloksia. Opiskelijaa ohjataan avoimeen ja kannustavaan keskusteluun tutkimuksen tekemisen erilaisista vaihtoehdoista.

Suoritustapa

Seminaarityöskentely edellyttää kaikilta osallistujilta aktiivista osallistumista ja opponenttina toimimista.

Pro gradu -tutkielmaseminaarin aikana kirjoitetaan kolme omaan tutkimusaiheeseen liittyvää paperia. Ensimmäinen idealuonnos (1–2 s.) käsitellään linjakohtaisen seminaarin alussa. Idealuonnos on oltava mukana ensimmäisellä kokoontumiskerralla, jolloin siitä myös keskustellaan. Seuraavaksi laaditaan alustava pro gradun tutkimusasetelma (5–10 s.). Asetelmapaperi kirjoitetaan pro gradu -praktikumin jälkeen ja käsitellään linjakohtaisessa seminaarissa. Seminaarin jatkaminen linjakohtaisissa ryhmissä edellyttää asetelmapaperin hyväksymistä. Praktikumiin liittyy tentti. Viimeisessä paperissa esitetään tutkielman kysymyksenasettelu, teoreettinen tausta ja konkretisoidaan tutkimuksen suorittaminen (20–30 s.) sekä mahdollisuuksien mukaan näyte tutkielman analyysiosasta (5–10 s.). Viimeinen paperi voi olla osa tutkielman käsikirjoitusta.

Ajoitus

Pro gradu -tutkielmaseminaari kestää kokonaisuudessaan yhden lukuvuoden. Pro gradu -praktikum suoritetaan joko ensimmäisessä tai kolmannessa periodissa. Varsinaiset linjakohtaiset seminaariryhmät kokoontuvat ensimmäiseen istuntoonsa niin ikään joko ensimmäisen tai kolmannen periodin alussa, jolloin opiskelijat esittelevät tutkimusaiheensa ja sopivat seminaarin aikataulusta ja ohjelmasta koko lukuvuoden osalta.

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
»
Maailmanpolitiikan tutkimus (VTM) »

Maisteriopinnot (Maailmanpolitiikan tutkimus) 2009-2010

Tunniste: 79191, 79192, 79193 Op: 120
  • Pakolliset pääaineopinnot 45 op ¤(ks. tarkemmin alla)¤
  • Pro gradu -tutkielma 40 op
  • Valinnaiset opinnot (loppuosa 120 op:stä)

PAKOLLISET PÄÄAINEOPINNOT:

  • HOPS3 (1 op)
  • Y401. Politiikan filosofia (5 op)
  • Y405. Tutkimusmenetelmien syventävät opinnot (5 op)
  • M410. Maailmanpolitiikan tutkimuksen teoria ja metodologia (8 op)
  • Yksi kolmesta maailmanpolitiikan tutkimuksen erikoistumisalueesta: Ulkopolitiikka ja diplomatia, Rauhan- ja konfliktintutkimus tai Globaali poliittinen talous ja globaali hallinta (16 op) ¤ks. tarkemmin alla¤
  • Y501. Pro gradu -praktikum (3 op)
  • M510. Linjakohtainen pro gradu -tutkielmaseminaari (7 op)
  • M590. Pro gradu -tutkielma (40 op)

Maailmanpolitiikan tutkimuksen erikoistumisalueet, yksi seuraavista:

  • Ulkopolitiikka ja diplomatia: M420. Ulkopolitiikan ja diplomatian tutkimuksen teoreettisia suuntauksia (8 op) ja M425. Ulkopolitiikan ja diplomatian alan erikoistuminen (8 op)
  • Rauhan- ja konfliktintutkimus: M430. Rauhan– ja konfliktintutkimuksen teoreettisia suuntauksia (8 op) ja M435. Rauhan- ja konfliktintutkimuksen alan erikoistuminen (8 op)
  • Globaali poliittinen talous ja globaali hallinta: M440. Globaalin poliittisen talouden teoreettisia suuntauksia (8 op) ja M445. Globaalin poliittisen talouden ja globaalin hallinnan alan erikoistuminen (8 op)

Valinnaiset opinnot

  • Y550. Vapaaehtoinen työharjoittelu (5 op)
  • Y595. Valtio-opin muut syventävät opinnot ja vaihto-opinnot (0-35 op)
  • Muut opinnot

Alajaksot

 
Yleinen valtio-oppi »
Maailmanpolitiikan tutkimus (VTM) »
»
M410. Maailmanpolitiikan tutkimuksen teoria ja metodologia (8 op) »

M410. Maailmanpolitiikan tutkimuksen teoria ja metodologia

Tunniste: 791480 Op: 8

Tavoite

Opintojakson tavoitteena on syventää opiskelijan teoreettisia tietoja ja analyysikykyä sekä kykyä hyödyntää tätä osaamista tutkimuksenteon yhteydessä. Opintojakso suositellaan suoritettavaksi heti syventävien opintojen alussa. Opintojakso antaa valmiuksia maailmanpolitiikan ilmiöiden itsenäiseen analysoimiseen ja tutkielman kirjoittamiseen, joten se on hyvä olla suoritettuna ennen kuin aloittaa erikoistumisvaihtojen opinnot tai tutkielmaseminaarin. Opintojaksossa keskitytään viimeaikaiseen tutkimukseen ja kirjallisuuteen sekä luetaan yksi valinnainen uusi klassikko.

Suoritustapa

Pakollinen luentokurssi (2 op) ja kirjallisuuskuulustelu (pakolliset Patomäki (2 op) ja Wendt (2 op) sekä yksi valinnainen uusi klassikko (2 op)) tiedekuntatentissä. Pakollisen kurssin suorittamiselle ei ole vaihtoehtoa.

Ajoitus

Opintojakso suositellaan suoritettavaksi heti syventävien opintojen alussa. Opintojakson on oltava suoritettu ennen maailmanpolitiikan pro gradu -seminaarin aloittamista.

Kirjallisuus

Kirjallisuus:
  • Patomäki Heikki : The Political Economy of Global Security
  • Wendt Alexander : Social Theory of International Politics
Sekä valinnainen uusi klassikko (yksi seuraavista):
  • Waltz Kenneth N: Theory of International Politics
  • Wallerstein Immanuel : The Essential Wallerstein
  • Keohane Robert O : After Hegemony: Cooperation and Discord in the World Political Economy
  • Cox Robert W : Approaches to World Order
  • Linklater Andrew : The Transformation of Political Community
  • Enloe Cynthia: Bananas, Beaches and Bases: Making Feminist Sense of International Politics

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Maailmanpolitiikan tutkimus (VTM) »
»
M420. Ulkopolitiikan ja diplomatian tutkimuksen teoreettisia suuntauksia (8 op) »

M420. Ulkopolitiikan ja diplomatian tutkimuksen teoreettisia suuntauksia

Tunniste: 791490 Op: 8

Tavoite

Opintojakson tavoitteena on vahvistaa opiskelijan tietämystä ulkopolitiikan ja diplomatian teoriasta. Tarkoituksena on, että opiskelija saa tarkennetun käsityksen niin aihepiirin viimeaikaisesta teoreettisesta keskustelusta kuin sen klassikoista ja voi edelleen syventää tietämystään valitsemalla oman kiinnostuksensa mukaan niin tuoreita artikkeleita alan keskeisestä kausijulkaisusta kuin klassikkokirjoja.

Suoritustapa

  • työseminaari (2 op),
  • suullinen tentti: viisi itse valittua artikkelia ¤European Journal of International Relations¤ -lehden viimeisimmästä vuosikerrasta (2 op) ja
  • kahden klassikkokirjan kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä tai kirjallisuusessee (4 op) erikoistumisalueen aihepiiristä (mikäli klassikkokirjat suoritetaan kirjallisuusesseenä, essee on palautettava ennen suulliseen tenttiin osallistumista) eli kaksi Kirjallisuus-listassa olevista teoksista.

Kirjallisuus

Kirjallisuus, kaksi seuraavista teoksista :

  • Hudson, Valerie: Foreign Policy Analysis
  • Aron Raymond : Paix et guerre entre les nations (englanniksi: Peace and War)
  • Der Derian James : On Diplomacy
  • Guzzini Stefano : Realism in International Relations and International Political Economy. The Continuing Story of a Death Foretold
  • Jervis Robert : Perception and Misperception in International Politics
  • Keohane Robert O (ed.): Neorealism and Its Critics
  • Morgenthau Hans J : Politics Among Nations. The Struggle for Power and Peace
  • Tickner J Ann : Gendering World Politics
  • Gilpin Robert: War and Change in World Politics

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Maailmanpolitiikan tutkimus (VTM) »
»
M425. Ulkopolitiikan ja diplomatian alan erikoistuminen (8 op) »

M425. Ulkopolitiikan ja diplomatian alan erikoistuminen

Tunniste: 791500 Op: 8

Tavoite

Opintojakson tarkoituksena on syventää tietämystä ulkopolitiikan tutkimuksessa käytetyistä erilaisista teoreettisista lähestymistavoista ja eräiden keskeisten toimijoiden ulkopolitiikkaa koskevista ajankohtaisista teoreettisista keskusteluista. Tavoitteena on, että opiskelija voi perehtyä erityisesti sellaiseen kirjallisuuteen, josta hän arvioi olevan hyötyä omaa tutkielmaansa ajatellen.

Suoritustapa

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Kirjallisuus

Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus, neljä seuraavista teoksista :

  • Kuus Merje: Geopolitics Reframed: Security and Identity in Europe’s Eastern Enlargement
  • Smith Michael E : Europe’s Foreign and Security Policy: The Institutionalization of Cooperation
  • Neumann Iver B : Russia and the Idea of Europe
  • Campbell David : Writing Security. United States Foreign Policy and Politics of Identity
  • Ikenberry G John (ed.): U.S. Foreign Policy. Theoretical Essays (vastaa kahta kirjaa)
  • Hopf Ted : Social Construction of International Politics
  • Youngs Richard : The European Union and the Promotion of Democracy
  • Schimmelfennig Frank : EU, NATO and the Integration of Europe. Rules and Rhetoric
 
Yleinen valtio-oppi »
Maailmanpolitiikan tutkimus (VTM) »
»
M430. Rauhan– ja konfliktintutkimuksen teoreettisia suuntauksia (8 op) »

M430. Rauhan– ja konfliktintutkimuksen teoreettisia suuntauksia

Tunniste: 791510 Op: 8

Tavoite

Tavoitteena on sekä vahvistaa että syventää opiskelijan tietämystä rauhan- ja konfliktintutkimuksen teorioista. Opintojaksossa keskitytään viimeaikaiseen tutkimukseen ja alan klassikoihin. Opiskelijan on oman tutkimussuuntauksensa mukaan luettava sekä klassikkokirjallisuutta että uudempaa alan tutkimusta. Tarkoitus on, että opiskelija saa kattavat ja perusteelliset valmiudet tutkimussuuntauksen perusteista ja viimeaikaisesta kehityksestä.

Suoritustapa

  • työseminaari (2 op)
  • suullinen tentti: viisi itse valittua artikkelia ¤Journal of Peace Research¤ -lehden viimeisimmästä vuosikerrasta (2 op)
  • kahden klassikkokirjan kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä tai kirjallisuusessee (4 op) erikoistumisalueen aihepiiristä (mikäli klassikkokirjat suoritetaan kirjallisuusesseenä, essee on palautettava ennen suulliseen tenttiin osallistumista) eli kaksi Kirjallisuus-listassa olevista teoksista

Kirjallisuus

Kaksi seuraavista teoksista :
  • Carr Edward H : The Twenty Years' Crisis 1919-1939
  • Deutsch Karl W et al. : Political Community and the North Atlantic Area. International Organization in the Light of Historical Experience
  • Der Derian James & Shapiro Michael : International/Intertextual Relations: Postmodern Readings of World Politics
  • Galtung Johan : Methodology and Ideology
  • Rapoport Anatol : Fights, Games and Debates
  • Walzer Michael : Just and Unjust Wars
  • Buzan Barry: Security : A New Framework for Analysis

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Maailmanpolitiikan tutkimus (VTM) »
»
M435. Rauhan- ja konfliktintutkimuksen alan erikoistuminen (8 op) »

M435. Rauhan- ja konfliktintutkimuksen alan erikoistuminen

Tunniste: 791520 Op: 8

Tavoite

Opintojakson tavoitteena on syventää ja täsmentää osaamista erikoistumisalan teoreettisista perusteista sekä perehtyä viimevuosien aikana esiin nousseisiin keskeisiin suuntauksiin ja keskusteluihin. Tarkoituksena on, että opiskelija voi perehtyä erityisesti sellaiseen kirjallisuuteen, josta hän arvioi olevan hyötyä omaa pro gradu -tutkielmaansa ajatellen.

Suoritustapa

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Kirjallisuus

Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus, neljä seuraavista teoksista :

  • Alker Hayward : Rediscoveries and Reformulations. Humanistic Methodologies for International Studies
  • Hansen Lene: Security as Practice: Discourse Analysis and the Bosnian War
  • de Mesquita Bruce & Lalman David : War and Reason
  • McSweeney Bill : Security, Identity and Interests: A sociology of International Relations
  • Robinson William : Transnational Conflicts: Central America, Social Change, and Globalization
  • Suganami Hidemi : Causes of War
  • Goldstein Joshua S : War and Gender: How Gender Shapes the War System
  • Väyrynen Tarja : Culture and International Conflict Resolution: A Critical Analysis of the Work of John Burton

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Maailmanpolitiikan tutkimus (VTM) »
»
M440. Globaalin poliittisen talouden teoreettisia suuntauksia (8 op) »

M440. Globaalin poliittisen talouden teoreettisia suuntauksia

Tunniste: 791530 Op: 8

Tavoite

Opintojakson tavoitteena on syventää ymmärrystä globaalin poliittisen talouden ja globaalin hallinnan teoreettisista kysymyksistä ja lähestymistavoista. Työseminaarissa käsitellään useampia teorioita ja näkökulmia sekä pohjustetaan artikkelien ja kirjojen valintaa. Sen jälkeen opiskelija valitsee omasta näkökulmastaan relevanteimmat teoriat suullista ja kirjallista tenttiä varten.

Suoritustapa

  • työseminaari (2 op)
  • suullinen tentti: viisi itse valittua artikkelia ¤Review of International Political Economy¤ -lehden viimeisimmästä vuosikerrasta (2 op)
  • kahden klassikkokirjan kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä tai kirjallisuusessee (4 op) erikoistumisalueen aihepiiristä (mikäli klassikkokirjat suoritetaan kirjallisuusesseenä, essee on palautettava ennen suulliseen tenttiin osallistumista) eli kaksi Kirjallisuus-listassa olevista teoksista.

Kirjallisuus

Kaksi seuraavista teoksista :
  • Cox Robert W : Production, Power and World Order. Social Forces in the Making of History
  • Bakker Isabella & Gill Stephen (eds.): Power, Production and Social Reproduction
  • Hardt Michael & Negri Antonio : Empire
  • Teivainen Teivo: Enter Economism, Exit Politics: Experts, Economic Policy and the Damage to Democracy
  • Nussbaum Martha C & Glover Jonathan (eds): Women, Culture and Development: A Study of Human Capabilities
  • O’Neill Onora : Bounds of Justice

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Maailmanpolitiikan tutkimus (VTM) »
»
M445. Globaalin poliittisen talouden ja globaalin hallinnan alan erikoistuminen (8 op) »

M445. Globaalin poliittisen talouden ja globaalin hallinnan alan erikoistuminen

Tunniste: 791540 Op: 8

Tavoite

Opintojakson tavoitteena on syventää tietoa globaalista hallinnasta ja omasta erityisestä aihepiiristä tämän erikoistumisalueen sisällä. Tarjolla on niin pitkälle kehitettyä globaalin demokratian normatiivista teoriaa, taloustieteen ja sen yhteiskunnallisen roolin kriittistä analyysia, globaalien rahoitusmarkkinoiden ja verkostoyhteiskunnan teoriaa kuin yrityksiä ottaa käsitteellisesti ja empiirisesti haltuun kapitalistisen maailmantalouden keskeisiä mekanismeja ja trendejä. Opiskelija voi valita kirjat ja niitä korvaavia kursseja (jos tarjolla) sen mukaan mikä tukee parhaiten valmistautumista pro gradu -tutkielman kirjoittamiseen.

Suoritustapa

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Kirjallisuus

Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus:

  • Braithwaite John & Drahos Peter : Global Business Regulation

sekä kolme seuraavista kirjoista:

  • Barnett, Michael & Duvall, Raymond (eds.): Power in Global Governance
  • Castells Manuel : The Rise of Network Society
  • Held David : Democracy and the Global Order
  • Keen Steve : Debunking Economics. The Naked Emperor of Social Sciences
  • Lawson Tony : Economics & Reality
  • Patomäki Heikki : Democratizing Globalization

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Maailmanpolitiikan tutkimus (VTM) »
»
M510. Linjakohtainen pro gradu -tutkielmaseminaari (7 op) »

M510. Pro gradu -tutkielmaseminaarin linjakohtainen osa (Maailmanpolitiikan tutkimus)

Tunniste: 791580 Op: 7

Tavoite

Pro gradu -seminaari koostuu praktikumista ja linjakohtaisesta seminaarista. Praktikumissa konkretisoidaan tutkimuksen tekemisen yleisiä käytäntöjä, tarkastellaan pro gradu -tutkielmaa tieteellisen kirjoittamisen näkökulmasta ja pohditaan keinoja mielekkään tutkimusongelman ja -asetelman löytämiseksi. Linjakohtaisissa seminaariryhmissä tarkennetaan tutkimusongelmaa ja -asetelmaa, syvennetään kirjallisuuden tuntemusta ja esitellään oman tutkimustyön tuloksia.

Yhdessä pro gradu -praktikumin ja -tutkielmaseminaarin tavoitteena on parantaa opiskelijan valmiuksia täyttää pro gradu -tutkielman yleiset vaatimukset. Opiskelija tietää, mitä mielekkäältä ja toteuttamiskelpoiselta tutkimussuunnitelmalta edellytetään. Hän hallitsee tutkielmansa aiheeseen liittyvän tutkimusperinteen riittävän hyvin voidakseen muodostaa perustellun tutkimusongelman, laatiakseen mielekkäät tutkimuskysymykset ja valitakseen sopivan aineiston ja tutkimusmenetelmät. Opiskelija hallitsee myös lähdeaineistojen käytön sekä hyvän esitystavan. Tavoitteena on vahvistaa tieteellisen kirjoittamisen valmiuksia ja kykyä arvioida kriittisesti tieteellistä tutkimusta ja tutkimustuloksia. Opiskelijaa ohjataan avoimeen ja kannustavaan keskusteluun tutkimuksen tekemisen erilaisista vaihtoehdoista.

Suoritustapa

Seminaarityöskentely edellyttää kaikilta osallistujilta aktiivista osallistumista ja opponenttina toimimista.

Pro gradu -tutkielmaseminaarin aikana kirjoitetaan kolme omaan tutkimusaiheeseen liittyvää paperia. Ensimmäinen idealuonnos (1–2 s.) käsitellään linjakohtaisen seminaarin alussa. Idealuonnos on oltava mukana ensimmäisellä kokoontumiskerralla, jolloin siitä myös keskustellaan. Seuraavaksi laaditaan alustava pro gradun tutkimusasetelma (5–10 s.). Asetelmapaperi kirjoitetaan pro gradu -praktikumin jälkeen ja käsitellään linjakohtaisessa seminaarissa. Seminaarin jatkaminen linjakohtaisissa ryhmissä edellyttää asetelmapaperin hyväksymistä. Praktikumiin liittyy tentti. Viimeisessä paperissa esitetään tutkielman kysymyksenasettelu, teoreettinen tausta ja konkretisoidaan tutkimuksen suorittaminen (20–30 s.) sekä mahdollisuuksien mukaan näyte tutkielman analyysiosasta (5–10 s.). Viimeinen paperi voi olla osa tutkielman käsikirjoitusta.

Ajoitus

Pro gradu -tutkielmaseminaari kestää kokonaisuudessaan yhden lukuvuoden. Pro gradu -praktikum suoritetaan joko ensimmäisessä tai kolmannessa periodissa. Varsinaiset linjakohtaiset seminaariryhmät kokoontuvat ensimmäiseen istuntoonsa niin ikään joko ensimmäisen tai kolmannen periodin alussa, jolloin opiskelijat esittelevät tutkimusaiheensa ja sopivat seminaarin aikataulusta ja ohjelmasta koko lukuvuoden osalta.

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
»
Valtio-oppi sivuaineena »

Yleinen valtio-oppi sivuaineena 2009-2010

Op: 25 - 60

Sisältö

Yleinen valtio-oppi soveltuu toisaalta yleisyytensä, toisaalta linjajakonsa vuoksi sivuaineeksi monien muiden pääaineiden opiskelijoille sekä valtiotieteellisestä että muista tiedekunnista.

Muita aineita pääaineenaan Helsingin yliopistossa opiskelevat voivat opiskella yleistä valtio-oppia sivuaineena seuraavasti: perusopinnot (25 op) ja aineopinnot (35 op) (sivuaineopintokokonaisuuksien tiedot oikealla ¤Alajaksot¤-otsikon alla).

Suoritustapa

Pääsääntöisesti tutkintovaatimukset yleisessä valtio-opissa ovat samat pääaine- ja sivuaineopiskelijoille.

Poikkeuksia tästä ovat:

  • Y101. Johdatus valtio-oppiin (perusopinnot): sivuaineopiskelijoille järjestetään oma kurssi kerran lukuvuodessa. Sivuaineopiskelijat voivat osallistua myös valtio-opin syksyn johdantokurssille.
  • Y105. Suomen poliittinen järjestelmä ja EU (perusopinnot): sivuaineopiskelijoille on omat tutkintovaatimukset
  • Y110. Poliittisen ajattelun perusteet (perusopinnot): sivuaineopiskelijat voivat suorittaa vain tiedekuntatentissä
  • Y205. Vallan tutkimus (aineopinnot): sivuaineopiskelijat voivat suorittaa vaihtoehtoisesti tiedekuntatentissä

Vain valtio-opin perusopinnot suorittavan sivuaineopiskelijan ei tarvitse valita valtio-opin linjaa.

Valtio-opin aineopintoihin aikovan sivuaineopiskelijan on valittava jo perusopinnoissa valtio-opin opintolinjaksi yksi kolmesta:

  • politiikan tutkimuksen linja,
  • hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja,
  • maailmanpolitiikan tutkimuksen linja.

Tällöin opintolinjan valinta aloitetaan valtio-opin johdantokurssilla, jossa valinta määrää toisen luentokuulustelussa tentittävän teoksen ja perusopintojen linjakohtaisista opintojaksoista valitaan se, jonka mukaiset opinnot aiotaan valtio-opin sivuaineopinnoissa suorittaa.

Niiden sivuaineopiskelijoiden, jotka aikovat vaihtaa valtio-opin pääaineekseen, edellytetään suorittavan valtio-opin perusopinnot ja aineopinnoista linjakohtaiset opinnot kokonaan (30 op) sillä linjalla, johon aikoo pyrkiä.

Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden pääaineen vaihdosta yleiseen valtio-oppiin ja tällöin edellytettävistä opinnoista, katso opinto-opas (päivitetään syyslukukauden 2008 alkuun mennessä).

Alajaksot

 
Yleinen valtio-oppi »
Valtio-oppi sivuaineena »
»
Perusopinnot (25 op) »

Yleisen valtio-opin perusopinnot sivuaineopiskelijoille 2009-2010

Tunniste: 79181, 79182, 79183 Op: 25

Sisältö

Pakolliset opintojaksot:
  • Y101. Johdatus valtio-oppiin (7 op)
  • Y105. Suomen poliittinen järjestelmä ja EU (6 op)
  • Y110. Poliittisen ajattelun perusteet (6 op)

Lisäksi yksi seuraavista linjakohtaisista perusopintojaksoista:

  • P115. Euroopan poliittiset järjestelmät (6 op)
  • H115. Suomalainen ja eurooppalainen hallinto (6 op)
  • M115. Maailmanpolitiikan suuntaukset (6 op)

Suoritustapa

Vain valtio-opin perusopinnot suorittavan sivuaineopiskelijan ei tarvitse valita valtio-opin linjaa. Valtio-opin aineopintoihin aikovan sivuaineopiskelijan on valittava jo perusopinnoissa valtio-opin opintolinjaksi yksi kolmesta:
  • politiikan tutkimuksen linja,
  • hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja,
  • maailmanpolitiikan tutkimuksen linja.

Tällöin opintolinjan valinta aloitetaan valtio-opin johdantokurssilla, jossa valinta määrää toisen luentokuulustelussa tentittävän teoksen. Sivuaineopiskelijan opintolinjaa ei vahvisteta erillisellä päätöksellä.

  • Sivuaineopiskelijoiden opintojen suunnittelu, ks. opinto-oppaan kohta Opintoneuvonta.

Alajaksot

 
Yleinen valtio-oppi »
Valtio-oppi sivuaineena »
Perusopinnot (25 op) »
»
Y101. Johdatus valtio-oppiin - sivuaineopiskelijat (7 op) »

Y101. Johdatus valtio-oppiin - sivuaineopiskelijat

Tunniste: 791010 Op: 7

Tavoite

Opintojakson tavoitteena on antaa yleiskuva politiikan, maailmanpolitiikan sekä hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen eri tutkimussuuntauksista ja tutkimuskohteista. Opintojaksossa perehdytään näissä tutkimusperinteissä käytettäviin käsitteisiin ja teorioihin. Oppimistavoitteena on, että opiskelija ymmärtää politiikan, hallinnon ja organisaatioiden sekä maailmanpolitiikan tutkimuksen peruslähtökohdat ja pystyy soveltamaan näitä oppeja syvemmälle menevissä valtio-opin opinnoissa.

Suoritustapa

Sivuaineopiskelijat: Opintojakson voi suorittaa vain kaksi kertaa lukuvuodessa järjestettävillä luentokursseilla. Jaksoa ei voi suorittaa tiedekuntatentissä. Luentokuulustelussa tentitään kaksi teosta opintojakson kirjallisuudesta (ks. Kirjallisuus). Mikäli sivuaineopiskelija aikoo jatkaa valtio-opin opintojaan aineopintoihin, on toisen luentokuulustelussa tentittävistä teoksista oltava siltä linjalta, jonka mukaiset opinnot sivuaineopiskelija valtio-opin aineopinnoissaan aikoo suorittaa.

Kirjallisuus

Kaksi seuraavista, ks. Suoritustapa
  • Hakovirta Harto : Maailmanpolitiikka. Teoria ja todellisuus (maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan teos)
  • Paloheimo Heikki & Wiberg Matti : Politiikan perusteet (politiikan tutkimuksen linjan teos)
  • Karppi, Ilari ja Sinervo Lotta-Maria (toim.): Governance - uuden hallintatavan jäsentyminen. Tampereen yliopisto, 2009. (hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan teos)

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Valtio-oppi sivuaineena »
Perusopinnot (25 op) »
»
Y105. Suomen poliittinen järjestelmä ja EU - sivuaineopiskelijat (6 op) »

Y105. Suomen poliittinen järjestelmä ja EU - sivuaineopiskelijat

Tunniste: 791020 Op: 6

Tavoite

Opintojakson tavoitteena on lisätä ja syventää tietoa valtio-opin käsitteistä, tutkimussuuntauksista ja tutkimuskohteista liittämällä ne Suomen poliittisen järjestelmän ja Euroopan unionin tarkasteluun. Opintojakson keskeisiä sisältöalueita ovat Suomen poliittisen järjestelmän rakenteet, instituutiot, ideologiat ja toiminnalliset piirteet ja niiden kehitys (em. teemojen käsittely kansallisesta, kansainvälisestä ja hallinnollisesta näkökulmasta) sekä Euroopan unioni poliittisena ja hallinnollisena järjestelmänä (unionin instituutiot, päätöksenteko ja keskeiset politiikka-alueet). Oppimistavoitteena on syventää tietoja Suomen poliittisesta järjestelmästä ja Euroopan unionista, oppia analysoimaan niiden rakenteita ja toimintaa sekä oppia käyttämään niihin liittyviä tietolähteitä.

Suoritustapa

Sivuaineopiskelijat: Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta on mahdollista kursseilla korvata erikseen ilmoitettavat teokset.

Kirjallisuus

Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien sivuaineopiskelijoiden kirjallisuus:

  • Heiskala Risto & Luhtakallio Eeva (toim.): Uusi jako. Miten Suomesta tuli kilpailuyhteiskunta?
  • Raunio Tapio & Saari Juho (toim.): Eurooppalaistuminen: Suomen sopeutuminen Euroopan integraatioon
  • Saukkonen Pasi (toim.): Paikkana politiikka
  • Suomen perustuslaki 2000 : Suomen perustuslaki 2000

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Valtio-oppi sivuaineena »
Perusopinnot (25 op) »
»
Y110. Poliittisen ajattelun perusteet - sivuaineopiskelijat (6 op) »

Y110. Poliittisen ajattelun perusteet - sivuaineopiskelijat

Tunniste: 791030 Op: 6

Tavoite

Opintojakson tavoitteena on perehtyä aatehistorian avulla valtio-opin teoreettisiin ja metodologisiin lähtökohtiin sekä nykypolitiikan filosofisiin ja ideologisiin taustaolettamuksiin. Opintojaksossa korostetaan myös feministisen politiikan teorian merkitystä poliittiselle ajattelulle.

Suoritustapa

Sivuaineopiskelijat: Opintojakso on pakollinen sivuaineopiskelijoille, jotka voivat suorittaa jakson ainoastaan kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä. HUOM: osasuoritukset eivät ole mahdollisia.

Kirjallisuus

Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien sivuaineopiskelijoiden kirjallisuus:

  • Bryson Valerie : Feminist Political Theory (2nd ed.)
  • Gingell John, Little Adrian ja Winch Christopher (toim.): Modern Political Thought
  • Heywood Andrew : Political ideologies (4th ed.)
 
Yleinen valtio-oppi »
Valtio-oppi sivuaineena »
»
Aineopinnot (35 op) »

Yleisen valtio-opin aineopinnot sivuaineopiskelijoille 2009-2010

Op: 35
Yleisen valtio-opin aineopinnot sivuaineena suorittavat opiskelijat jatkavat opintojaan perusopinnoissa valitsemallaan opintolinjalla:
  • politiikan tutkimuksen linja
  • hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja tai
  • maailmanpolitiikan tutkimuksen linja

Sisältö

Toinen seuraavista:
  • Y201. Valtio-opin metodologia (5 op; kurssia suositellaan sivuaineopiskelijoille, jos heidän muihin opintoihinsa ei kuulu yhteiskuntatieteiden metodologiaa käsitteleviä opintoja)
  • Y205. Vallan tutkimus (5 op)

Sekä yksi linjakohtaisista aineopinnoista (30 op):

Politiikan tutkimuksen linjakohtaiset aineopinnot (30 op):

Viisi 6 op:n jaksoa, joista ¤vähintään kolme¤ jaksoa on oltava politiikan tutkimuksen linjalta:

  • P210. Moderni poliittinen ajattelu (6 op)
  • P215. Euroopan integraation teoria ja EU:n instituutiot (6 op)
  • P220. Poliittiset instituutiot ja poliittinen osallistuminen (6 op)
  • P225. Demokratian teoria ja käytännöt (6 op)
  • P230. Muuttoliikkeiden ja monikulttuurisuuden haasteet politiikalle (6 op)
  • P260. Vapaavalintaiset aineopinnot, joita voi politiikan tutkimuksen linjalla olla 0-12 op

Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjakohtaiset aineopinnot (30 op):

  • H210. Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus (6 op)
  • H215. Arviointitutkimus (6 op)

sekä kolme 6 op:n jaksoa, joista ¤vähintään yksi¤ hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjalta:

  • H220. Kansainväliset organisaatiot (6 op)
  • H225. Vertaileva hallinnon tutkimus (6 op)
  • H230. Euroopan unionin instituutiot, päätöksenteko ja hallinto (6 op)
  • H260. Vapaavalintaiset aineopinnot, joita voi hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjalla olla 0-12 op

Maailmanpolitiikan tutkimuksen linjakohtaiset aineopinnot (30 op):

  • M210. Maailmanpolitiikan teoriasuuntaukset (6 op)
  • M215. Muutokset maailmanpolitiikassa (6 op)

ja yksi kolmesta maailmanpolitiikan erikoistumisalueesta:

  • Ulkopolitiikka ja diplomatia: M220. Ulkopolitiikan ja diplomatian teoria (6 op) ja M225. Suurvaltojen ulkopolitiikka (6 op)
  • Rauhan- ja konfliktintutkimus: M230. Rauhan– ja konfliktintutkimuksen teoria (6 op) ja M235. Konfliktit ja niiden ratkaiseminen (6 op)
  • Globaali poliittinen talous ja globaali hallinta: M240. Poliittisen talouden keskeisiä kysymyksiä (6 op) ja M245. Globaali hallinta ja sen uudistaminen (6 op)

sekä yksi vapaavalintainen aineopintojakso (6 op) jostakin muusta maailmanpolitiikan linjan erikoistumisalueesta kuin omasta

Alajaksot

 
Yleinen valtio-oppi »
Valtio-oppi sivuaineena »
Aineopinnot (35 op) »
»
Maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan valinnaiset aineopinnot (6 op) »

Maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan valinnaiset aineopinnot

Op: 6

Suoritustapa

Yksi vapaavalintainen aineopintojakso (6 op) jostakin muusta maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan erikoistumisalueesta kuin omasta.
 
Yleinen valtio-oppi »
»
Valtio-opin jatko-opinnot »

Yleinen valtio-oppi - jatko-opinnot 2009-2010

Op: 60

Sisältö

Yhteiset metodologia- ja teoriaopinnot (24 op)

Tämän kokonaisuuden tavoitteena on täydentää ja syventää tietoja politiikan teoriasta, yhteiskuntatieteiden metodologiasta ja filosofiasta sekä tieteen, yhteiskunnan ja politiikan teorian keskinäissuhteista. Näin luodaan parempia valmiuksia omaehtoisen tutkimuksen tekemiselle. Metodologia- ja teoriaopinnot koostuvat neljästä opintojaksosta:

  • Y600. Johdatus jatko-opintoihin yleisen valtio-opin laitoksella (1 op)
  • Y601. Politiikan tutkimuksen filosofia tai tutkimusmenetelmien syventävät opinnot (5 op)
  • Y605. Metodologiakurssi (8 op)
  • Y610. Metodologia ja teoria: kirjallisuuskuulustelu (10 op)

Linjakohtaiset jatko-opinnot (36 op)

Tämän kokonaisuuden tavoitteena on täydentää ja syventää tietoja opintolinjan teoreettisista perusteista. Näin opitaan hallitsemaan oppialaa laajemmin ja kehitetään kykyä keskustella tieteenalan peruskysymyksistä syvimmällä mahdollisella tasolla.

  • Linjakohtainen kirjallisuuskuulustelu: P615. Politiikan tutkimuksen teoria (6 op) tai H615. Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen teoria (6 op) tai M615. Maailmanpolitiikan tutkimuksen teoria (6 op)
  • P620., H620. tai M620. Linjakohtainen jatkokoulutusseminaari (10 op)
  • Muut linjakohtaiset jatko-opinnot: P630. Politiikan tutkimuksen muut jatko-opinnot (20 op) tai H630. Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen muut jatko-opinnot (20 op) tai M630. Maailmanpolitiikan tutkimuksen muut jatko-opinnot (20 op)

Suoritustapa

Jokainen jatko-opiskelija suorittaa jatko-opintoja 60 op. Mikäli jatko-opiskelija on jo suorittanut lisensiaatin tutkinnon, tohtorin tutkintoon vaaditaan vain väitöskirja.

Achieving credits for postgraduate studies

Valtio-opin laitoksella on postituslista laitoksen jatko-opiskelijoille. Listaa ylläpitää laitoksen jatko-opintovastaava Hanna.Wass@helsinki.fi, johon voit ottaa yhteyttä, jos haluat liittyä listalle.

WebOodi-ilmoittautumisessa kursseihin ja kirjallisuuskuulusteluihin on käytettävä yliopiston atk-tunnuksia. Ohjeet atk-tunnuksen hakemiseksi. Tunnukset on syytä hakea mahdollisimman pian, jotta ehtii ajoissa ilmoittautumaan.

Yleisen valtio-opin laitoksen www-sivuilla esillä olevat jatko-opintoja koskevat ohjeet (mm. jatko-opinto-oikeuden hakemisesta ja jatko-opiskelijoiden ilmoittautumisvelvollisuuksista sekä yleistä jatko-opiskelusta, esim. siirtymäsäännökset) täydentävät valtiotieteellisen tiedekunnan jatko-opintoja koskevia pysyväismääräyksiä (mm. lisensiaatintutkimusta koskevat säännökset sekä väitöskirjoja ja väittelemistä koskevat ohjeet ja määräykset). [

Hyvän ohjauksen periaatteet ja käytännöt sitovat sekä ohjaajia että jatko-opiskelijoita.

Alajaksot

 
Yleinen valtio-oppi »
Valtio-opin jatko-opinnot »
»
Y600. Johdatus jatko-opintoihin yleisen valtio-opin laitoksella (1 op) »

Y600. Johdatus jatko-opintoihin yleisen valtio-opin laitoksella

Tunniste: 79330 Op: 1

Sisältö

Pakollinen kurssi, joka suoritetaan jatko-opintojen aluksi. Kurssi järjestetään kerran vuodessa syyslukukaudella. Kurssilla perehdytään jatko-opintojen suorittamiseen valtio-opin laitoksella ja sellaisiin keskeisiin taitoihin, kuten tutkimussuunnitelman kirjoittaminen, tutkimusrahoituksen hakeminen, konferensseihin osallistuminen, sekä julkaiseminen. Kurssin yhteydessä suoritetaan HOPS4 (henkilökohtainen opintosuunnitelma).

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Valtio-opin jatko-opinnot »
»
Y601. Politiikan tutkimuksen filosofia tai tutkimusmenetelmien syventävät opinnot (5 op) »

Y601. Politiikan tutkimuksen filosofia tai tutkimusmenetelmien syventävät opinnot

Tunniste: 79331 Op: 5

Suoritustapa

Toinen seuraavista yleisen valtio-opin maisteriopintojen opintojaksoista:
  • Y401. Politiikan filosofia >> tai
  • Y405. Tutkimusmenetelmien syventävät opinnot >>

Jakson suorittamisen edellytyksenä on, että samaa opintojaksoa ei ole suoritettu maisteritutkinnon yhteydessä. Jos molemmat on jo suoritettu, neuvotellaan vaihtoehtoisista opinnoista jatko-opintojen ohjaajan kanssa.

Vastuuopettajat:

  • Y401: Professori Juri Mykkänen
  • Y405: Yliopistonlehtori Hanna Wass

Kirjallisuus

Y401-opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus:

  • Vincent Andrew: The Nature of Political Theory

Sekä kaksi toisen maailmansodan jälkeisen ajan klassikkoa:

  • Arendt Hannah : The Human Condition
  • Habermas Jürgen : The Inclusion of the Other. Studies in Political Theory
  • Laclau Ernesto & Mouffe Chantal : Hegemony and Socialist Strategy. Towards a Radical Democratic politics
  • MacIntyre Alasdair : After Virtue
  • Macpherson C B : Democratic Theory
  • Pateman Carole : Sexual Contract
  • Popper Karl : The Open Society and Its Enemies (Vol 1)
  • Rawls John : A Theory of Justice

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Valtio-opin jatko-opinnot »
»
Y605. Metodologiakurssi (8 op) »

Y605. Metodologiakurssi

Tunniste: 79332 Op: 8

Suoritustapa

Kurssi suoritetaan ensisijaisesti osallistumalla yleisen valtio-opin laitoksen, tutkijakoulun tai kansainvälisen kesäkoulun järjestämälle kurssille. Jos kurssikuvauksen yhteydessä ei ole mainittu kurssin soveltuvuudesta korvaamaan tämän kohdan, asiasta pitää neuvotella pääohjaajan kanssa. Opiskelijan vastuulla on löytää tai valita sopiva kurssi ja ilmoittautua sille.
 
Yleinen valtio-oppi »
Valtio-opin jatko-opinnot »
»
Y610. Metodologia ja teoria: kirjallisuuskuulustelu (10 op) »

Y610. Metodologia ja teoria: kirjallisuuskuulustelu

Tunniste: 79333 Op: 10

Suoritustapa

Yhdessä tiedekuntatentissä suoritetaan kolme kirjaa. Yksi teoksista on pakollinen, ja kaksi valitaan useamman kirjan luettelosta.

Opintojakso voidaan suorittaa myös lukupiirissä tekemällä essee käsiteltävästä kirjasta sekä raportti lukupiirissä käydystä keskustelusta tai osallistumalla opintojakson korvaavaan opetukseen. Opiskelijoiden tulisi keskustella näistä vaihtoehdoista etukäteen opintojakson vastuuopettajan kanssa.

Kirjallisuus

Kirjallisuus:
(i) kaikille pakollinen kirja:
  • Chalmers: What Is This Thing Called Science?
(ii) jompi kumpi seuraavista:
  • Flyvbjerg: Making Social Sciences Matter. Why Social Inquiry Fails and How It Can Succeed Again
  • Fuller: The Governance of Science
(iii) ja lisäksi yksi seuraavista:
  • Bhaskar: Possibility of Naturalism
  • Elster: Alchemies of the Mind
  • Feyerabend: Against Method
  • Foucault: Archaeology of knowledge
  • Habermas: The theory of communicative action, VOL 1
  • Harding, Sandra (ed.): The Feminist Standpoint Theory Reader. Intellectual and Political Controversies
  • Popper: Conjectures and Refutations.
  • Wallerstein, Immanuel: Uncertainties of Knowledge
 
Yleinen valtio-oppi »
Valtio-opin jatko-opinnot »
»
P615. Politiikan tutkimuksen teoria (6 op) »

P615. Politiikan tutkimuksen teoria

Tunniste: 79334 Op: 6

Tavoite

Opintojakson tavoitteena on valottaa politiikan tutkimuksen teorian ajankohtaisia haasteita erilaisista näkökulmista. Kirjoissa keskustellaan erilaisista lähestymistavoista politiikan ilmiöön, politiikan käsitteen rajoista, demokratian ajankohtaisista haasteista osallistumisen, responsiivisuuden ja deliberaation näkökulmista sekä sukupuolen merkityksestä politiikan teoriassa.

Suoritustapa

Kaksi kirjaa kirjallisuuskuulustelussa yleisen valtio-opin laitoksen tiedekuntatentissä linjan opintojaksosta vastaavalle professorille. Mikäli kirja on suoritettu aiemmissa yleisen valtio-opin opinnoissa, sitä ei voi valita.

Opintojakso voidaan suorittaa myös lukupiirissä tekemällä essee käsiteltävästä kirjasta sekä raportti lukupiirissä käydystä keskustelusta tai osallistumalla opintojakson korvaavaan opetukseen. Opiskelijoiden tulisi keskustella näistä vaihtoehdoista etukäteen opintojakson vastuuopettajan kanssa.

Kirjallisuus

Kaksi kirjaa seuraavista (mikäli kirja on suoritettu aiemmissa yleisen valtio-opin opinnoissa, sitä ei voi valita):

  • Ankersmit F R: Aesthetic Politics
  • Barber : Strong Democracy. Participatory Politics for a New Age
  • Benhabib Seyla (toim.): Democracy and difference: Contesting the Boundaries of the Political
  • Goodin Robert E: Reflective Democracy
  • Green & Shapiro: Pathologies of Rational Choice Theory. A Critique of Applications in Political Science
  • Przeworski & Stokes & Manin (eds.): Democracy, Accountability, and Representation
  • Squires Judith : Gender in Political Theory
 
Yleinen valtio-oppi »
Valtio-opin jatko-opinnot »
»
H615. Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen teoria (6 op) »

H615. Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen teoria

Tunniste: 79335 Op: 6

Suoritustapa

Kaksi kirjaa kirjallisuuskuulustelussa yleisen valtio-opin laitoksen tiedekuntatentissä linjan opintojaksosta vastaavalle professorille. Mikäli kirja on suoritettu aiemmissa yleisen valtio-opin opinnoissa, sitä ei voi valita.

Opintojakso voidaan suorittaa myös lukupiirissä tekemällä essee käsiteltävästä kirjasta sekä raportti lukupiirissä käydystä keskustelusta tai osallistumalla opintojakson korvaavaan opetukseen. Opiskelijoiden tulisi keskustella näistä vaihtoehdoista etukäteen opintojakson vastuuopettajan kanssa.

Kirjallisuus

Valitaan yksi kohta kummastakin luettelosta (mikäli kirja on suoritettu aiemmissa yleisen valtio-opin opinnoissa, sitä ei voi valita):

Klassisia tutkimuksia:
  • Barnard: The Functions of Executive
  • Cyert & March: A Behavioral theory of the firm
  • Downs : Inside Bureaucracy
  • Fox & Urwick (eds.): Dynamic Administration. The Collected Papers of Mary Parker Follett.
  • Etzioni: A Comparative Analysis of Complex Organizations (revised and enlarged edition 1975)
  • Mayo: The Human Problems of an Industrial Civilization sekä Taylor : The Principles of Scientific Management
  • Pressman & Wildavsky: Implementation (3 rd expanded edition)
  • Simon: Administrative Behavior (fourth edition)
  • Weber: Economy and Society, Vol. 1. osa 1: luvut I ja III, Vol. 2, luvut IX, X, XI ja XIV
Nykytutkimuksia:
  • Ashcraft & Mumby: Reworking Gender: A Feminist Communicology of Organization
  • Barnett & Finnemore: Rules of the World: International Organizations in Global Politics
  • Box: Critical Social Theory in Public Administration
  • Clegg et al: Power and Organizations
  • Cross & Parker: The Hidden Power of Social Networks. Understanding How Work Really Gets Done in Organizations
  • Harmon: Responsibility as Paradox. A Critique of Rational Discourse on Government
  • Hill & Hupe: Implementing public policy
  • Hood: The Art of the State. Culture, Rhetoric, and Public Management
  • Rhodes : Understanding Governance. Policy Networks, Reflexivity and Accountability
 
Yleinen valtio-oppi »
Valtio-opin jatko-opinnot »
»
M615. Maailmanpolitiikan tutkimuksen teoria (6 op) »

M615. Maailmanpolitiikan tutkimuksen teoria

Tunniste: 79336 Op: 6

Suoritustapa

Kaksi kirjaa kirjallisuuskuulustelussa yleisen valtio-opin laitoksen tiedekuntatentissä linjan opintojaksosta vastaavalle professorille. Mikäli kirja on suoritettu aiemmissa yleisen valtio-opin opinnoissa, sitä ei voi valita.

Opintojakso voidaan suorittaa myös lukupiirissä tekemällä essee käsiteltävästä kirjasta sekä raportti lukupiirissä käydystä keskustelusta tai osallistumalla opintojakson korvaavaan opetukseen. Opiskelijoiden tulisi keskustella näistä vaihtoehdoista etukäteen opintojakson vastuuopettajan kanssa.

Kirjallisuus

Kaksi kirjaa seuraavista (mikäli kirja on suoritettu aiemmissa yleisen valtio-opin opinnoissa, sitä ei voi valita):

  • Cox: Approaches to World Order
  • Enloe: Bananas, Beaches and Bases: Making Feminist Sense of International Politics.
  • Gilpin: War and Change in World Politics
  • Hardt & Negri: Multitude
  • Linklater: Transformation of Political Community
  • O'Neill: Bounds of Justice
  • Patomäki: After International Relations
  • Suganami: Causes of War
  • Wallerstein: The Essential Wallerstein
  • Walzer: Just and Unjust Wars
  • Wendt: Social Theory of International Politics
  • Wight: Agents, Structures and International Relations
  • Kratochwil Friedrich: Rules, Norms and Decisions

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Valtio-opin jatko-opinnot »
»
P620., H620. tai M620. Linjakohtainen jatkokoulutusseminaari (10 op) »

P620., H620. tai M620. Linjakohtainen jatkokoulutusseminaari

Tunniste: 79337, 79338 tai 79339 Op: 10
Kukin jatko-opiskelija opiskelee oman opintolinjansa jatkokoulutusseminaarissa (P620., H620. tai M620.). Mahdollisesta muiden opintolinjojen seminaareihin osallistumisesta sovitaan pääohjaajan kanssa.

Tavoite

Seminaarin tavoitteena on luoda keskusteluyhteisö, jonka kanssa voi harjoitella tieteellistä esiintymistä ja argumentaatiota. Seminaarin osallistujilta saa lisäksi palautetta ja kommentteja tutkimuksen eri osille tutkimustyön eri vaiheissa.

Suoritustapa

Jatko-opiskelijat esittävät tutkimussuunnitelmansa ensimmäisen lukukauden aikana. Seminaaria voi jatkaa kun on suorittanut opintojakson Y610. ja jonkin seuraavista: P615., H615. tai M615. Henkilökohtaisen ohjauksen edellytyksenä on jatkuva aktiivinen osallistuminen seminaariin. Suoritusmerkintä annetaan vasta, kun väitöskirjan käsikirjoitus on jätetty esitarkastukseen tai lisensiaattitutkimuksen käsikirjoitus tarkastettavaksi. Seminaarisuorituksen hyväksymisen edellytys on tutkimussuunnitelman ja ainakin kahden paperin esittäminen.

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Valtio-opin jatko-opinnot »
»
P630. Politiikan tutkimuksen muut jatko-opinnot (20 op) »

P630. Politiikan tutkimuksen muut jatko-opinnot

Tunniste: 79340 Op: 20

Suoritustapa

Oman linjan mukaiset muut jatko-opinnot sovitaan pääohjaajan kanssa. Nämä opinnot voidaan suorittaa tutkimusesseillä, osallistumalla jatko-opiskelijoille tarkoitetuille kursseille, osallistumalla tieteellisiin seminaareihin ja esittämällä niissä papereita, valtio-opin piiriin kuuluvilla tieteellisillä tutkimusjulkaisuilla, tutkimukseen perustuvalla opetuksella sekä muilla erikseen sovittavilla suorituksilla, jotka kehittävät tieteellisiä valmiuksia. Suoritukset rekisteröidään Oodiin tarkoituksenmukaisina osakokonaisuuksina (suositus 5-10 op).

Katso myös tutkijakoulujen opetus:

 
Yleinen valtio-oppi »
Valtio-opin jatko-opinnot »
»
H630. Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen muut jatko-opinnot (20 op) »

H630. Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen muut jatko-opinnot

Tunniste: 79341 Op: 20

Suoritustapa

Oman linjan mukaiset muut jatko-opinnot sovitaan pääohjaajan kanssa. Nämä opinnot voidaan suorittaa tutkimusesseillä, osallistumalla jatko-opiskelijoille tarkoitetuille kursseille, osallistumalla tieteellisiin seminaareihin ja esittämällä niissä papereita, valtio-opin piiriin kuuluvilla tieteellisillä tutkimusjulkaisuilla, tutkimukseen perustuvalla opetuksella sekä muilla erikseen sovittavilla suorituksilla, jotka kehittävät tieteellisiä valmiuksia. Suoritukset rekisteröidään Oodiin tarkoituksenmukaisina osakokonaisuuksina (suositus 5-10 op).

Katso myös tutkijakoulujen opetus:

 
Yleinen valtio-oppi »
Valtio-opin jatko-opinnot »
»
M630. Maailmanpolitiikan tutkimuksen muut jatko-opinnot (20 op) »

M630. Maailmanpolitiikan tutkimuksen muut jatko-opinnot

Tunniste: 79342 Op: 20

Suoritustapa

Oman linjan mukaiset muut jatko-opinnot sovitaan pääohjaajan kanssa. Nämä opinnot voidaan suorittaa tutkimusesseillä, osallistumalla jatko-opiskelijoille tarkoitetuille kursseille, osallistumalla tieteellisiin seminaareihin ja esittämällä niissä papereita, valtio-opin piiriin kuuluvilla tieteellisillä tutkimusjulkaisuilla, tutkimukseen perustuvalla opetuksella sekä muilla erikseen sovittavilla suorituksilla, jotka kehittävät tieteellisiä valmiuksia. Suoritukset rekisteröidään Oodiin tarkoituksenmukaisina osakokonaisuuksina (suositus 5-10 op).

Katso myös tutkijakoulujen opetus:

 
Yleinen valtio-oppi »
Valtio-opin jatko-opinnot »
»
Muuta jatko-opiskelijoille suositeltavaa opetusta »

Muuta jatko-opiskelijoille suositeltavaa opetusta

Suoritustapa

Tässä kohdassa tiedotetaan tarjolla olevista muista hyödyllisistä kursseista.

Mikäli jatko-opiskelija haluaa käyttää tässä kohdassa ilmoitettavia kursseja yleisen valtio-opin jatko-opintoihinssa, on asiasta sovittava jatko-opintojen pääohjaajan kanssa.

 
Yleinen valtio-oppi »
»
Johtamisen sivuainekokonaisuus (JOS) »

Johtamisen sivuainekokonaisuus (JOS) 2009-2010

Tunniste: 79458, 79468 Op: 25 - 60
25 op + 35 op

Sisältö

Perusopinnot (25 op)

Kaksi pakollista opintojaksoa:

  • JOS1. Johtamisen perusteet (7 op)
  • JOS2. Strateginen johtaminen (6 op)

sekä 2 JOS-opintojaksoa opiskelijan valinnan mukaan.

Sivuaineen kokonaismerkintään sisällytettävien opintojaksojen tulee olla kokonaan suoritettuna. Irrallisia osasuorituksia kuten pelkkiä luentokursseja ei voi erikseen sisällyttää kokonaismerkintään

Huom. Yleisen valtio-opin hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan pääaineopiskelijoiden pakollisen JOS-sivuainekokonaisuuden (perusopinnot 25 op) muodostumisesta katso.

Aineopinnot (35 op)

JOS-aineopinnot voi suorittaa JOS-perusopintojen jälkeen. Aineopintoihin sisältyy pakollinen opintojakso

  • JOS14. Johtamisen teoria (9 op),

minkä lisäksi suoritetaan valinnaisia JOS-opintojaksoja siten, että JOS-aineopintokokonaisuuden vähimmäistepistemäärä 35 op täyttyy.

Sivuaineen kokonaismerkintään sisällytettävien opintojaksojen tulee olla kokonaan suoritettuna. Irrallisia osasuorituksia kuten pelkkiä luentokursseja ei voi erikseen sisällyttää kokonaismerkintään.

Suoritustapa

Katso ilmoittautumisajat kunkin kurssin sivulta.

Syksyn 2009 JOS1. Johtamisen perusteet -kurssin ilmoittautuminen WebOodissa ajalla 6.8.-1.9.2009.

Yleisen valtio-opin vastuulla olevat JOS-kirjallisuuskuulustelut (JOS1-JOS8, JOS11-JOS12, JOS14) pidetään lukuvuonna 2009-2010 seuraavina tiistaipäivinä (klo 8-12, PR sali 1):

  • 6.10., 10.11., 8.12., 9.2., 9.3., 13.4. ja 18.5.

JOS10- ja JOS13-kirjallisuuskuulustelut pidetään jaksojen vastuuoppiaineiden tdk-tenttipäivinä.

Yleiset JOS-opiskelua koskevat ohjeet ja määräykset sekä siirtymäsäännökset:

Kurssisivuja päivitetään, täydennetään ja tarkennetaan (korvaavuudet, sisällöt, suoritustavat jne.) opetuksen alkuun saakka.

Suoritettuasi opintokokonaisuuden (perusopinnot tai aineopinnot) muista pyytää opintokokonaisuusmerkintä!

Alajaksot

 
Yleinen valtio-oppi »
Johtamisen sivuainekokonaisuus (JOS) »
»
JOS4. Talousjohtaminen (yleinen valtio-oppi) (6-8 op) »

JOS4. Talousjohtaminen

Tunniste: 79443 Op: 6 - 8
Vastuulaitos: yleinen valtio-oppi

Tavoite

Tavoitteena on antaa yleiskuva talousjohtamisesta johtamiskäytäntöjen näkökulmasta ja perehdyttää laskentatoimeen, budjetointiin ja valtiontalouden perusteisiin.

Suoritustapa

Kirjallisuuskuulustelu JOS-tentissä. Mikäli jaksosta järjestetään opetusta, korvaa se erikseen ilmoitettavat teokset.

Kirjallisuus

Kirjallisuus
  • Meklin Pentti: Valtiontalouden perusteet (uusittu painos, 2002)
  • Neilimo Kari & Uusi-Rauva Erkki: Johdon laskentatoimi (6. painos tai uudempi)
  • Pellinen Jukka: Talousjohtaminen

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Johtamisen sivuainekokonaisuus (JOS) »
»
JOS5. Tietojohtaminen (yleinen valtio-oppi) (6 op) »

JOS5. Tietojohtaminen

Tunniste: 79444 Op: 6
Vastuulaitos: yleinen valtio-oppi

Tavoite

Tavoitteena on luoda tutkimustiedon avulla yleis¬¬kuva tiedon ja tietojärjestelmien sekä johtamisen ja organisaation erilaisten toimintajärjestelmien keskinäissuhteesta tarkastelemalla tietotyötä ja tietohallintoa monista eri näkökulmista.

Edeltävät opinnot

Ennen opintojakson suorittamista suositellaan TVT-ajokortin tai vastaavan tieto- ja viestintätekniikan peruskurssin suorittamista.

Suoritustapa

Kirjallisuuskuulustelu JOS-tentissä. Mikäli opin­tojaksossa järjestetään opetusta, korvaa se erik­­seen ilmoitettavat teokset.

Kirjallisuus

  • Choo Chun Wei : The Knowing Organization. How Organizations Use Information to Construct Meaning, Create Knowledge, and Make Decisions (2nd ed)
  • Laudon Kenneth C & Laudon Jane P : Management Information Systems: Managing the Digital Firm (10. painos), luvut 1-4, 9-15
  • Newell Susan & Robertson Maxine & Scarbrough Harry & Swan Jacky : Managing Knowledge Work

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Johtamisen sivuainekokonaisuus (JOS) »
»
JOS7. Kansainvälinen johtaminen (yleinen valtio-oppi) (6 op) »

JOS7. Kansainvälinen johtaminen

Tunniste: 79446 Op: 6
Vastuulaitos: yleinen valtio-oppi

Tavoite

Tavoitteena on luoda tutkimustiedon avulla kokonaiskuva johtamisen erityispiirteistä kansainvälisissä organisaatioissa ja yleensä kansainvälisissä tehtävissä niin julkisissa kuin yksityisissä organisaatioissa.

Suoritustapa

Kirjallisuuskuulustelu JOS-tentissä. Mikäli jaksosta järjestetään opetusta, korvaa se erikseen ilmoitettavat teokset.

Kirjallisuus

  • Carroll Stephen J & Gannon Martin J : Ethical Dimensions of International Management
  • Hofstede Geert & Hofstede Gert Jan : Cultures and Organizations. Software of the Mind. Intercultural Cooperation and Its Importance for Survival (Rev. and exp. 2nd ed. 2005)
  • Luthans Fred & Doh Jonathan : International Management. Culture, Strategy, and Behaviour (7th ed.)

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Johtamisen sivuainekokonaisuus (JOS) »
»
JOS8. Johtaminen ja organisaatiokulttuuri (yleinen valtio-oppi) (6 op) »

JOS8. Johtaminen ja organisaatiokulttuuri

Tunniste: 79447 Op: 6
Vastuulaitos: yleinen valtio-oppi

Tavoite

Tavoitteena on luoda tutkimustiedon avulla kokonaiskuva johtamisen roolista organisaatio¬kult¬tuurin syntymisessä ja muuttamisessa sekä yhteydestä organisaatioiden arvoihin, symboleihin ja tehokkuuteen.

Suoritustapa

Kirjallisuuskuulustelu JOS-tentissä. Mikäli jaksosta järjestetään opetusta, korvaa se erikseen ilmoitettavat teokset.

Kirjallisuus

  • Brown Andrew : Organisational Culture (2nd ed.)
  • Griseri Paul : Managing Values. Ethical Change in Organisations
  • Schein Edgar : Organisaatiokulttuuri ja johtaminen (on myös engl. Organizational Culture and Leadership)

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Johtamisen sivuainekokonaisuus (JOS) »
»
JOS9. Johtaminen ja organisaatiopsykologia (sosiaalipsykologia) (6 op) »

JOS9. Johtaminen ja organisaatiopsykologia

Tunniste: 748002 Op: 6
Vastuulaitos: sosiaalipsykologia

Tavoite

Tavoitteena on johdattaa työelämän ja organisaatioiden sosiaalipsykologiseen tutkimukseen.

Suoritustapa

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä sosiaalipsykologian tiedekuntatenttipäivinä. Mikäli jaksosta järjestetään opetusta, korvaa se erikseen ilmoitettavat teokset.

Kirjallisuus

  • Folger Robert & Cropanzano Russell: Organizational Justice and Human Resource Management
  • Haslam S Alexander: Psychology in Organizations: The Social Identity Approach (2nd ed.)
  • Organ Dennis W, Podsakoff Philip M & MacKenzie Scott Bradley: Organizational Citizenship Behavior: Its Nature, Antecedents, and Consequences

Opetus

  • Organisaatiopsykologian seminaari >> 3 4
 
Yleinen valtio-oppi »
Johtamisen sivuainekokonaisuus (JOS) »
»
JOS10. Johtajuus ja asiantuntijaviestintä (viestintä) (6 op) »

JOS10. Johtajuus ja asiantuntijaviestintä

Tunniste: 77032 Op: 6
Vastuulaitos: viestintä

Tavoite

Tavoitteena on perehdyttää viestinnän tutkimukseen sekä johtamisen ja viestinnän keskinäissuhteisiin erilaisissa organisaatioissa.

Suoritustapa

Lukuvuonna 2009-10 kaksi vaihtoehtoista suoritustapaa:

1) Luentosarja (prof. Åberg) ja kirjallisuus. JOS10-jaksoon kurssin käyttävät suorittavat jakson 6 op:n laajuisena luennoitsijan osoittamalla tavalla.

2) Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä (19.9., 17.10. ja 23.1.) JOS-opiskelijat vastaavat tentissä neljään kysymykseen kolmesta kirjasta.

Kirjallisuus

  • Heath Robert L: Management of Corporate Communication
  • Morgan Gareth: Images of Organization
  • Åberg Leif: Johtamisviestintää! Esimiehen ja asiantuntijan viestintäkirja

Opetus

  • Johtajuus ja asiantuntijaviestintä (6op) >> 2
 
Yleinen valtio-oppi »
Johtamisen sivuainekokonaisuus (JOS) »
»
JOS11. Johtamiskäytäntöjen kehittäminen (yleinen valtio-oppi) (6-8 op) »

JOS11. Johtamiskäytäntöjen kehittäminen

Tunniste: 79430 Op: 6 - 8
Vastuulaitos: yleinen valtio-oppi

Tavoite

Tavoitteena on perehdyttää johtamisen konsultointiin, projektien johtamiseen ja johtamiskäytäntöjen kehittämisen uusimpiin muotoihin.

Suoritustapa

Kirjallisuuskuulustelu JOS-tentissä. Jakso voidaan suorittaa 6 tai 8 op:n laajuisena. Mikäli jaksosta järjestetään opetusta, korvaa se erikseen ilmoitettavat teokset.

Kirjallisuus

Kirjallisuus
  • Frame J Davidson : Project Management Competence: Building Key Skills for Individuals, Teams, and Organizations
  • Schein Edgar : Process Consultation Revisited: Building the Helping Relationship

Lisäksi yksi tai kaksi teosta seuraavista (halutun laajuuden mukaan):

  • Grönroos Christian : Palveluiden johtaminen ja markkinointi (vastaa kahta teosta)
  • Jaatinen Miia : Lobbaus. Yritys yhteiskunnan vaikuttajana
  • Malmi Teemu & Peltola Jukka & Toivanen Jouko: Balanced Scorecard. Rakenna ja sovella tehokkaasti
  • Möttönen Sakari : Virastosta tuli palvelukeskus. Kunnallisen organisaation muutoskertomus
  • Virtanen Petri & Wennberg Mikko: Prosessijohtaminen julkishallinnossa

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Johtamisen sivuainekokonaisuus (JOS) »
»
JOS12. Sukupuoli ja johtaminen (yleinen valtio-oppi) (6 op) »

JOS12. Sukupuoli ja johtaminen

Tunniste: 79431 Op: 6
Vastuulaitos: yleinen valtio-oppi

Tavoite

Tavoitteena on luoda tutkimustiedon avulla kokonaiskuva sukupuolen käsitteestä johtamisen tutkimuksessa ja sukupuolen ilmenemistavoista johtamiskäytännöissä.

Suoritustapa

Kirjallisuuskuulustelu JOS-tentissä. Mikäli jaksosta järjestetään opetusta, korvaa se erikseen ilmoitettavat teokset.

Kirjallisuus

Opintojakson tiedekuntatentissä suorittavien kirjallisuus:

  • Karento Helena : "Olen tehnyt parhaani". Tutkimus naisista valtion ja kuntien johtajina ja vaativissa asiantuntijatehtävissä
  • Powell Gary & Graves Laura M: Women and Men in Management (3rd ed.)
  • Van Nostrand Catherine: Gender-Responsible Leadership. Detecting Bias, Implementing Interventions

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
Johtamisen sivuainekokonaisuus (JOS) »
»
JOS13. Yritysjohtamisen kehityslinjoja (yhteiskuntahistoria) (6 op) »

JOS13. Yritysjohtamisen kehityslinjoja

Tunniste: 76078 Op: 6
Vastuulaitos: yhteiskuntahistoria

Tavoite

Tavoitteena on antaa yleiskuva yritysten ja niiden johtamisen muutoksista teollistumisen alkuajoista nykyaikaan asti. Tarkastelun kohteina ovat erityisesti yritysten kasvu ja kansainvälistyminen, johtamis- ja organisaatiomallien kehitys, johdon professionalisoituminen sekä yritysten yhteiskuntasuhteiden muutokset. Nämä kysymykset asetetaan myös osaksi laajempaa taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä.

Suoritustapa

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä yhteiskuntahistorian tiedekuntatenttipäivinä. Mikäli jaksosta järjestetään opetusta, korvaa se erikseen ilmoitettavat teokset.

Ilmoittautuminen kirjallisuuskuulusteluun yhteiskuntahistorian opinto-oppaasta: http://www.valt.helsinki.fi/opas2009/yhis/jakso/76078/

Kirjallisuus

  • Cassis, Youssef: Big Business. The European Experience in the Twentieth Century
  • Nelson, Daniel: Managers and Workers. Origins of the Twentieth Century Factory System in the United States. 1880-1920 (Second Edition)
  • Wilson John F & Thomson Andrew: Making of Modern Management. British Management in Historical Perspective

Opetus

  • Development and Structure of the World Financial System >> 1
 
Yleinen valtio-oppi »
Johtamisen sivuainekokonaisuus (JOS) »
»
JOS14. Johtamisen teoria (yleinen valtio-oppi) (9 op) »

JOS14. Johtamisen teoria

Tunniste: 79432 Op: 9
Vastuulaitos: yleinen valtio-oppi

Tavoite

Tavoitteena on perehdyttää johtamisen tutkimuksen keskeisiin teoreettisiin ajattelumalleihin ja niiden kritiikkiin erityisesti viimeaikaisen tutkimuksen valossa.

Edeltävät opinnot

Johtamisen perusopinnot (25 op).

Suoritustapa

Kirjallisuuskuulustelu JOS-tentissä. Mikäli jaksosta järjestetään opetusta, korvaa se erikseen ilmoitettavat teokset.

Kirjallisuus

  • Juuti Pauli : Johtamispuhe
  • Sjöstrand Sven-Erik : The Two Faces of Management
  • Yukl Gary: Leadership in Organizations (6th ed.)

Opetus

 
Yleinen valtio-oppi »
»
EU-opintokokonaisuus (EU) »

EU-opintokokonaisuus 2009-2010

Op: 25 - 60
EU-opintokonaisuuden koordinaatiovastuu on Eurooppa-tutkimuksen verkostolla. EU-opintokokonaisuuden opinto-opas 2009-2010 on osoitteessa: http://www.valt.helsinki.fi/opas2009/eu/

Lisäksi verkoston sivuilla http://www.helsinki.fi/nes/eu_opintokokonaisuus/index.html on tietoja EU-opintojen suorittamisesta.

Aktivismia! (Kurssi on peruutettu)

Applied Quantitative Methods

Arviointitutkimus

Aseidenriisunnan haasteet

Bachelor´s Thesis Seminar: General Part and Topic-Specific Part

Challenges to European Integration (The course is cancelled)

Core Questions in Political Economy - the case of trade

Cosmopolitanism and Multiculturalism (The course is cancelled)

Critical Approaches to Security

Demokratia ja demokratisoituminen - teoria ja käytäntö

Development and Structure of the World Financial System

EU-asiantuntijaseminaari

Edustuksellinen ja deliberatiivinen demokratia

Euroopan poliittiset järjestelmät

Euroopan rajat liikkeessä - ajankohtaisia teemoja siirtolaisuudesta ja liikkumisen kontrolleista

European Foreign, Security and Defense Policy

European Political Systems

European area of Freedom, Security and Justice

Finnish Foreign Policy

Forskarseminarium för doktorander

Globaali poliittinen talous: Rakenteet ja käännekohdat

Globaalin poliittisen talouden teoreettisia suuntauksia

Globalisaatio ja hallinta

H620. Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan jatkokoulutusseminaari

Haastattelumenetelmät

Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen lukemisseminaari

Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus

Henkilöstöjohtamisen perusteet

Humanitarismi ja maailmanjärjestys

Ideology and Discourse Analysis

Institutions and Engagement in Civil Society

International Organizations

International Organizations and Conflict Transformation

Introduction to postgraduate studies

Jaettu tietämys: sosiaalisen pääoman näkemys johtamisesta ja organisaatioiden toiminnasta

Jatko-opiskelijoiden perehdyttämisseminaari

Johdatus Euroopan unioniin

Johdatus julkiseen hallintoon ja sen kehittämiseen

Johdatus valtio-oppiin

Johdatus valtio-oppiin sivuaineopiskelijoille

Johdon laskentatoimen perusteet

Johtajuus ja asiantuntijaviestintä (6op)

Johtamisen perusteet

Johtamisen teoria

Johtamisopit Suomessa: Taylorismista innovaatioteorioihin.

Julkisen johtamisen mallit

Kandidaatintutkielman tarkastukseen jättämisen ilmoittaminen WebOodissa

Kandidaatintutkielmaseminaarin linjakohtainen osa (Johansonin ryhmä)

Kandidaatintutkielmaseminaarin linjakohtainen osa (hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja)

Kandidaatintutkielmaseminaarin linjakohtainen osa (maailmanpolitiikka)

Kandidaatintutkielmaseminaarin linjakohtainen osa (maailmanpolitiikka-Mattlinin ryhmä)

Kandidaatintutkielmaseminaarin linjakohtainen osa (politiikan tutkimus: Berndtsonin ryhmä)

Kandidaatintutkielmaseminaarin linjakohtainen osa (politiikan tutkimus: Wassin ryhmä)

Kandidaatintutkielmaseminaarin yleinen osa

Kvalitatiiviset menetelmät (vain pääaineopiskelijat)

Kvantitatiiviset menetelmät

Kvantitativa forskningsmetoder - fördjupad kurs

M620. Postgraduate Seminar in World Politics

Maailmanpolitiikan suuntaukset

Maailmanpolitiikan teoriasuuntaukset

Master´s Thesis Seminar: Praktikum and Subprogramme-Specific Part

Neuvotteluprosessin hallinta ja neuvottelutaito

Omistamisen tilat -seminaari

Organisaatioetiikan perusteet

Organisaatiopsykologian seminaari

P620. Politiikan tutkimuksen linjan jatkokoulutusseminaari

Poliittinen filosofia modernissa maailmassa

Poliittisen ajattelun perusteet

Politics in a Multicultural Society

Politics of International Trade and Finance

Politiikan teorian lukuseminaari

Politik i Norden

Pro gradu -praktikum

Pro gradu -tutkielmaseminaarin linjakohtainen osa (Mattilan ryhmä)

Pro gradu -tutkielmaseminaarin linjakohtainen osa (Pekosen ryhmä)

Pro gradu -tutkielmaseminaarin linjakohtainen osa (Temmeksen ryhmä)

Pro gradu -tutkielmaseminaarin linjakohtainen osa (Virtasen ryhmä)

Pro gradu -tutkielmaseminaarin linjakohtainen osa (maailmanpolitiikka)

Pro gradu seminarium: allmän del

Pro gradu seminarium: ventilering av uppsatser

Rauhan- ja konfliktintutkimuksen työseminaari

Representative democracy and political participation (The course is cancelled)

Sopimusteorioita ja sukupuolisopimuksia (5 op)

Statskunskapens grunder

Strateginen johtaminen

Sukupuoli ja johtaminen

Sukupuoli, väkivalta ja oikeus

Suomalainen ja eurooppalainen hallinto

Suomen poliittinen järjestelmä (pääaineopiskelijoille) - intersektio-opetus 1

Tasa-arvo – perusoikeus ja politiikan haaste. Tasa-arvon oikeudellisia ja poliittisia ulottuvuuksia (3op/6 op)

Tekstistä analyysiin - tekstianalyysin menetelmien harjoituskurssi (vain pääaineopiskelijat)

The Dynamics of Ethnic Conflict: A Global Perspective

The Politics of Public Space

The United Nations and the Ethics of Global Poverty

Theories of European Integration

Toiseuden ja tunnustuksen teemat politiikan teoriassa

Työseminaari maailmanpolitiikan pääaineopiskelijoille

Työtä leikkaavat erot? Yhteiskuntatieteellisen sukupuolentutkimuksen näkökulmia työelämään

Ulkopolitiikan ja diplomatian työseminaari

Vallan tutkimus - intersektio-opetus 2

Valtio-opin tutkimuksen metodologia

Voimatasapainoteoria osana maailmanpolitiikan ja diplomatian todellisuutta

World Politics: Advanced Theory and Methodology