Yleinen valtio-oppi

- Politiikan tutkimuksen linja
- Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja
- Maailmanpolitiikan tutkimuksen linja

- EU-opintokokonaisuus
- Johtamisen sivuainekokonaisuus (JOS)
- Kansainvälisten tehtävien opintokokonaisuus (ks. ohjelman omat sivut)

Ilmoittautuminen syksyn 2007 opetukseen alkaa WebOodissa torstaina 23.8.2007 klo 9.00. Yleisen valtio-opin opinto-oppaan kurssisivuilla (vasemmalla olevissa punaisissa palkissa) on tiedot kurssien ajoista, paikoista ja ilmoittautumisesta. Kurssisivuja päivitetään, täydennetään ja tarkennetaan (korvaavuudet, sisällöt, suoritustavat jne.) opetuksen alkuun saakka. Mikäli käytät aina samaa tietokonetta ja selainohjelmaa valtio-opin opinto-oppaan lukemiseen, kannattaa sivuilla käydessä painaa refresh/reload-näppäintä, jotta selaimen muisti virkistyy. Opinto-oppaan ja opetuksen muutokset ja lisäykset löytyvät laitoksen Ajankohtaista-palstalta: Opinto-oppaan muutoksia!

HUOM! Tällä ETUSIVULLA esitetään opinto-oppaan YLEISOSA eli yleistä yleisen valtio-opin opinnoista ja laitoksen käytännöistä. Yleisosan tulostus selaimen tulosta-komennolla. Tutkintovaatimusten opintojakso- ja kurssitietoja selataan vasemmalla olevista punaisista palkeista. Tulosta opintojaksot ja opetus.

OPPAAN YLEISOSA (sisällysluettelo)

Tutkinnot
Lukuvuosi 2007-2008
- Yleisen valtio-opin kurssien ajat ja paikat eri perioideissa
- Ilmoittautuminen opetukseen ja rästitentteihin
- Tiedekuntatentit lukuvuonna 2007-2008
- Kesätentti ja kesäesseet 2008 (lisätty 28.4.2008)
- Opettajat ja muu henkilökunta
- Opintoneuvonta
Opiskelua koskevia ohjeita ja määräyksiä
- Yleisen valtio-opin pääaineopintojen aikataulusuositukset (lisätty 6.9.2007)
- Opintojen suorittaminen ja opintosuoritusten vanheneminen
- Opintosuoritusten arvostelu
- Tulokset ja merkinnät
- Opintokokonaisuusmerkintöjen hakeminen (yleisen valtio-opin pää- ja sivuaineopinnot, EU, JOS) (tarkennettu 28.11.2007)
- Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen
- Muualla suoritettujen opintojen korvaavuuksista ja täydentävyyksistä päättävät opettajat sekä vaihto-opintosuunnitelmien hyväksyjät
- Yleisen valtio-opin laitoksen järjestämä opiskelijavaihto ja vaihto-opintojen korvaaminen (linkki laitoksen www-sivuille)
- Pääaineenvaihto yleiseen valtio-oppiin ja opintolinjan vaihto yleisessä valtio-opissa
Opiskelua koskevia ohjeita ja määräyksiä valtiotieteellisen tiedekunnan sivuilla
Tutkinnonuudistus
- Vanha tutkintorakenne: pääaineopiskelijat
- Vanha tutkintorakenne: sivuaineopiskelijat
- Opintojaksojen vastaavuustaulukko (linkki taulukkoon)
- Siirtymäsäännökset: uuden ja vanhan tutkintorakenteen vertailu
- Yleisen valtio-opin opintojen etenemisvaihtoehdot ja edeltävyysvaatimukset tutkintorakenneuudistuksen yhteydessä
- Tutkinnonuudistuksesta kysyttyä ja vastattua (linkki laitoksen www-sivulle)

Tutkinnot

Tutkinnot 1.8.2005 lukien (sis. yleisopinto- ja sivuainevaatimukset)

Ks. myös punainen palkki Tutkintojen rakenne ja yleisopinnot

Kandidaatin tutkinto, pääaine yleinen valtio-oppi

Yleisen valtio-opin perus- ja aineopinnot	90 opintopistettä (ml. tutkielma)
Sivuaineiden opinnot	50-60 opintopistettä (2 x 25 op tai 1 x 25+35=60 op)
Yleisopinnot:	30 opintopistettä: - pakolliset kieliopinnot 10 op, - pakolliset tieto- ja viestintätekniikan (tvt) opinnot 5 op - HOPS1, HOPS2 ja työelämäorientaatio à 1 op = 3 op - yhteiskuntatieteet ja argumentaatio 3 op - tilastotieteen johdanto 4 op - julkisoikeus tai työ- ja yritystoimintaoikeus 5 op
Vapaat opinnot	0-10 opintopistettä (siten että tutkinnon minimilaajuus täyttyy)
Yhteensä	180 opintopistettä

Maisterin tutkinto, pääaine yleinen valtio-oppi

Yleisen valtio-opin pääaineen opintoja ja sitä tukevia opintoja	85-96 opintopistettä (ml. pro gradu-tutkielma 40 op)
Vapaat opinnot	35-24 opintopistettä (siten että tutkinnon minimilaajuus täyttyy)
Yhteensä	120 opintopistettä

Yleisen valtio-opin pääaineopintojen aikataulusuositukset
Yleisen valtio-opin pääaineopintojen polku (pdf-linkki)

Yleinen valtio-oppi sivuaineena (ks. punainen palkki vasemmalla)

Vanha tutkintorakenne (ennen vuotta 1.8.2005 aloittaneet) kohdassa Tutkinnonuudistus

Lukuvuosi 2007-2008 :

Opetusperiodit 2007-2008: I periodi: 3.9.-21.10., II periodi: 29.10.-16.12., III periodi: 14.1.-2.3. & IV periodi: 10.3.-4.5

YLEISEN VALTIO-OPIN KURSSIEN AJAT JA PAIKAT ERI PERIODEISSA:

• politiikan tutkimuksen linja
• hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja
• maailmanpolitiikan tutkimuksen linja
• yleisen valtio-opin jatko-opinnot
• johtamisen sivuainekokonaisuus
• EU-opintokokonaisuus vain yl. valtio-opin vastuulla olevat jaksot
• Katso myös Opetus periodeittain (aakkosellinen kurssilista)
• Opinto-oppaan muutostiedot (laitoksen Ajankohtaista-sivulla)

ILMOITTAUTUMINEN OPETUKSEEN JA RÄSTITENTTEIHIN

Alla oleva pätee useimpiin yleisen valtio-opin laitoksen järjestämiin kursseihin! Muiden laitosten järjestämillä kursseilla, joilla on korvaavuus valtio-opissa, voi olla muunlaiset ilmoittautumistavat ja -ajat. Tarkista kurssin ilmoittautumisaika aina kurssin sivulta!

Kaikkeen yleisen valtio-opin laitoksen järjestämään opetukseen ja kirjallisuuskuulusteluihin ilmoittaudutaan WebOodissa. Ilmoittautumislinkit WebOodiin ovat kunkin kurssin sivulta (punaiset palkit vasemmalla).WebOodi-ilmoittautuminen alkaa ilmoittautumisen alkamispäivänä klo 9.00 ja päättyy ilmoittautumisen päättymispäivänä klo 23.59. Huom! Ilmoittautumisen onnistuminen ja sen tarkastaminen WebOodissa on opiskelijan vastuulla. Väitteet järjestelmän toimimattomuudesta johtuvasta ilmoittautumisen epäonnistumisesta tarkistetaan lokitiedoista. WebOodi-ohjeet.

Periodit 2007-2008 ja ennakkoilmoittautumisen vaativien kurssien ilmoittautumisajat:
- I periodi: 3.9.-21.10., ennakkoilmoittautuminen 23.-27.8.
- II periodi: 29.10.-16.12., ennakkoilmoittautuminen 11.-15.10.
- III periodi: 14.1.-2.3., ennakkoilmoittautuminen 3.-7.1.
- IV periodi: 10.3.-4.5., ennakkoilmoittautuminen 21.-25.2.

Muiden kurssien ilmoittautumisajat:
- I ja II periodin kurssit: 23.8. alkaen ja viikko kurssin alkamispäivästä päättyen
- III ja IV periodin kurssit: 3.1. alkaen ja viikko kurssin alkamispäivästä päättyen

Rästitentit:
- syksyn kurssien rästitentti: pe 18.1.08 klo 14-16, PR sali 1, ennakkoilmoittautuminen 3.-10.1.
- kevään kurssien rästitentti: pe 23.5.08 klo 8-10, PR sali 1, ennakkoilmoittautuminen 8.-15.5.

Rästitenteissä voi suorittaa luentosarjojen yms. kirjallisia loppukuulusteluja, mutta ei tiedekuntatentissä suoritettavia kirjallisuuskuulusteluja. Ilmoittautumislinkit WebOodiin ovat kunkin kurssin sivulla.

TIEDEKUNTATENTIT LUKUVUONNA 2007-2008

WebOodi-ilmoittautuminen alkaa 30 päivää ennen tenttiä ja päättyy 10 päivää ennen tenttiä.
Tentit pidetään lauantaisin klo 9-13 (paitsi valtio-opin JOS-tentit tiistaisin klo 8-12).
Tenttipaikka: Päärakennuksen (Fabianinkatu 33) uusi puoli, sali 1 ja lisäsaleja tarpeen mukaan.
Ainekohtainen salijako julkaistaan tiedekunnan Opiskelu-sivulla viimeistään tenttiä edeltävänä tiistaina.

Syyslukukausi 2007
15.9.	18.9. (tiistai, klo 8-12)	22.9.	29.9.	6.10.
keh.maatutkimus	valtio-opin JOS	sosiaalipsykologia	filosofia	valtio-oppi
sosiologia	PR Sali 1	sosiaalipolitiikka	kansantalous	viestintä
sos.- ja kultt.antropologia		sosiaalityö	yhteiskuntahist.
13.10.	16.10. (tiistai, klo 8-12)	20.10.	27.10.	10.11.
keh.maatutkimus	valtio-opin JOS	sosiaalipsykologia	filosofia	valtio-oppi
sosiologia	PR Sali 1	sosiaalipolitiikka	kansantalous	viestintä
sos.- ja kultt.antropologia		sosiaalityö	yhteiskuntahist.
17.11.	27.11. (tiistai, klo 8-12)	24.11.	1.12.	8.12.
keh.maatutkimus	valtio-opin JOS	sosiaalipsykologia	filosofia	valtio-oppi
sosiologia	PR Sali 1	sosiaalipolitiikka	kansantalous	viestintä
sos.- ja kultt.antropologia		sosiaalityö	yhteiskuntahist.
Kevätlukukausi 2008
19.1.	22.1. (tiistai, klo 8-12)	26.1.	2.2.	9.2.
keh.maatutkimus	valtio-opin JOS	sosiaalipsykologia	filosofia	valtio-oppi
sosiologia	PR Sali 1	sosiaalipolitiikka	kansantalous	viestintä
sos.- ja kultt.antropologia		sosiaalityö	yhteiskuntahist.
16.2.	19.2. (tiistai, klo 8-12)	23.2.	1.3.	8.3.
keh.maatutkimus	valtio-opin JOS	sosiaalipsykologia	filosofia	valtio-oppi
sosiologia	PR Sali 1	sosiaalipolitiikka	kansantalous	viestintä
sos.- ja kultt.antropologia		sosiaalityö	yhteiskuntahist.
15.3.	18.3. (tiistai, klo 8-12)	29.3.	5.4.	12.4.
keh.maatutkimus	valtio-opin JOS	sosiaalipsykologia	filosofia	valtio-oppi
sosiologia	PR Sali 1	sosiaalipolitiikka	kansantalous	viestintä
sos.- ja kultt.antropologia		sosiaalityö	yhteiskuntahist.
19.4.	29.4. (tiistai, klo 8-12)	26.4.	3.5.	10.5.
keh.maatutkimus	valtio-opin JOS	sosiaalipsykologia	filosofia	valtio-oppi
sosiologia	PR Sali 1	sosiaalipolitiikka	kansantalous	viestintä
sos.- ja kultt.antropologia		sosiaalityö	yhteiskuntahist.

KESÄTENTTI JA KESÄESSEET 2008

Joitakin opintojaksoja voi kesällä 2008 suorittaa esseellä. Esseesuorituksen voi tehdä seuraavista opintojaksoista: H210, H220, JOS8, H410, H415, H420, M440, M445 Esseen aiheesta ja toteutustavasta on sovittava opintojakson vastuuopettajan kanssa toukokuun 2008 loppuun mennessä. Opintojaksojen vastuuopettajat käyvät ilmi opintojakson sivulta. Essee on palautettava heinäkuun 2008 loppuun mennessä.

Mikä on essee?

Essee voi olla kirjallisuusreferaatti, jossa on oltava arvioiva ote. Toinen ja suositeltavampi esseemuoto on pienoistutkielma, jossa on selvä vastuuopettajan kanssa sovittava tehtävä tai tutkimusongelma. Tällöin käytetään lähteenä tehtävän tai tutkimusongelman ratkaisun edellyttämää kirjallisuutta - myös muuta kuin opintojakson kirjallisuutta (eikä välttämättä kaikkea opintojakson kirjallisuutta, jos työ ei sitä vaadi). Esseen sisällöstä ja toteutustavasta sovitaan molemmissa tapauksissa opintojakson vastuuopettajan kanssa.

Esseesuorituksen lähtökohtana on, että koko opintojakso (tai opintojakson jäljellä oleva osa, mikäli osa on aiemmin suoritettu kurssilla) suoritetaan kerralla. Referaattipainotteinen essee on 12 sivua / kirja (rivivälillä 1½, noin 2500 merkkiä ilman välilyöntejä / sivu). Pienoistutkielmassa sivumäärää olennaisempi laajuuden määritelmä on työn syvyys. Käytännössä kokonaista opintojaksoa (yleensä kolme-neljä kirjaa) ei voi korvata tekemättä 25-30 sivun (riviväli ja merkkimäärä kuten yllä) pituista syvällistä pienoistutkielmaa, jossa on kyse kuukauden päätoimisesta työstä.

OPETTAJAT JA MUU HENKILÖKUNTA

• Opintojaksojen kuulustelijat/vastuuhenkilöt
• Kurssien opettajat
• Laitoksen henkilökunta (opettajien yhteystiedot ja vastaanottoajat)

OPINTONEUVONTA

Yleistä opintoneuvontaa antaa valtiotieteellisen tiedekunnan opintoneuvoja. Laitoksen henkilökunta antaa opintoneuvontaa ja opinto-ohjausta vastaanottoaikoina seuraavan työnjaon mukaan valtio-opin laitoksen opintosuorituksiin liittyvissä asioissa.

• opintojen alkuvaihe: HOPS1 ja HOPS2 -suoritukset hyväksyvät opettajatuutorit,
• opiskelijavaihto: suunnittelija Tuija Kurvinen,
• ulkomaiset tutkinto-opiskelijat: yliopistonlehtorit Petri Minkkinen (kandi) ja Juri Mykkänen (maisteri),
• maisterivaiheen opintojen aloittaminen ja HOPS3 eli henkilökohtainen maisteriopintosuunnitelma: aihekohtaista tutkielmaseminaaria vetävät professorit,
• yksittäisten opintosuoritusten suorittaminen: opintojaksosta vastaava opettaja,
• muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen: ks. ohjeet ,
• opintokokonaisuusmerkinnät: ks. ohjeet
• EU-opintokokonaisuus: suunnittelija Laura Tuominen,
• JOS (johtamisen sivuainekokonaisuus): yliopisto-opettaja Minna Tiili,
• Kansainvälisten tehtävien opintokokonaisuus: tutkimuspäällikkö Markku Kiviniemi,
• WebOodi-neuvonta: toimistosihteeri Erja Enberg,
• opintosuoritusten rekisteröinti: toimistosihteeri Erja Enberg,
• työharjoittelu: amanuenssi Esko Tantarimäki (harjoittelupaikkojen jako),
• jatko-opiskelu: yliopistonlehtori Johanna Kantola (yleinen neuvonta), professorit (jatko-opintojen käynnistäminen opinnäytetyön sisällöllisen orientaation osalta; tieteellinen ohjaus).

Laitoksen omia opiskelua koskevia ohjeita ja määräyksiä:

Opintojen suorittaminen ja opintosuoritusten vanheminen

Yleisen valtio-opin opinnot suoritetaan voimassa olevien 2007-2008 tutkintovaatimusten mukaan joko vanhan opintoviikkomuotoisen tutkintorakenteen (31.7.2008 saakka) tai uuden opintopistemuotoisen tutkintorakenteen mukaan. Muiden tutkintovaatimusten tai tutkintorakenteiden mukaan ei voi enää opiskella.

Opintojaksoon kuuluva kirjallisuus suoritetaan kokonaisuudessaan yhdessä kirjallisuuskuulustelussa, ellei suoritustapaa ole erikseen muulla tavoin täsmennetty opintojaksossa annettavan opetuksen yhteydessä.

Osasuoritusten vanhenemisesta on laitoksen johtoryhmä keväällä 2006 päättänyt, että mikäli opintojakso suoritetaan osasuorituksina, on opintojakso suoritettava valmiiksi kuuden (6) kuukauden kuluessa ensimmäisen osasuorituksen suorituspäivämäärästä. Tämä vanhenemissääntö on voimassa 1.8.2006 alkaen. Aiemmin aloitettujen osasuorituksina suoritettavien opintojaksojen suorittamisajoissa noudatetaan aiempien opinto-oppaiden ja kurssisivujen määräyksiä.

Opiskelija voi osallistua kirjallisuuskuulusteluihin, vaikka tentittäviin kokonaisuuksiin kuuluvien korvaavien kurssien suorittaminen on kesken. Edellytyksenä tällöin on, että kurssit tulevat saman lukukauden aikana suoritetuiksi.

Yllä olevan lisäksi opintosuoritusten vanhenemisesta on voimassa valtiotieteellisen tiedekunnan periaatteet sekä laitoksen niitä täydentävä päätös: Vanhojen eli ennen 1.8.2005 voimassa olleiden tutkintovaatimusten mukaan tehtyjen opintosuoritusten vanhenemisen sääntönä on, että kaikki keskeneräiset opintojaksot on suoritettava loppuun 31.7.2008 mennessä.

Yleisen valtio-opin pääaineopintojen aikataulusuositukset

Valtio-opin pääaineopinnot VTK-tutkintoon kolmessa vuodessa

	I periodi	II periodi	III periodi	IV periodi	Pääaineen opintopisteet
1. vuosi	- Y101. Johdatus valtio-oppiin (7 op)	- Y105. Suomen poliittinen järjestelmä ja EU (6 op)	- Y110. Poliittisen ajattelun perusteet (6 op)	- P115, H115 tai M115. Linjakohtainen perusopintojakso (6 op)	25
2. vuosi	- Y201. Valtio-opin tutkimuksen metodologia (5 op) - Linjakohtainen aineopintojakso (6 op)	- Linjakohtainen aineopintojakso (6 op)	- Y205. Vallan tutkimus (5 op) - Y250. Kvantitatiiviset menetelmät: luennot (3 op)	- Linjakohtainen aineopintojakso (6 op) - Y250. Kvantitatiiviset menetelmät: pienryhmät (3 op)	34
3. vuosi	- Y301. Kvalitatiiviset menetelmät (6 op)	- Linjakohtainen aineopintojakso (6 op)	- Y320. Kandidaatin-tutkielmaseminaarin yleinen osa (4 op) - Linjakohtainen aineopintojakso (6 op)	- P330, H330 tai M330. Kandidaatintutkielmasemi-naarin aihekohtainen osa (3 op) - P390, H390 tai M390. Kandidaatintutkielma (6 op)	31

 VTK-tutkinto mahdollinen kahdessa vuodessa, jos suorittaa kvantitatiiviset menetelmät yhtä aikaa kandidaatin tutkielmaseminaarin kanssa.

 Valtio-opin pääaineopinnot VTM-tutkintoon kahdessa vuodessa

	I periodi	II periodi	III periodi	IV periodi	Pääaineen opintopisteet
1. vuosi	- HOPS3 (1 op) - Y401. Politiikan tutkimuksen filosofia (6 op)	- Linjakohtainen syventävä opintojakso (8 op)	- Linjakohtainen syventävä opintojakso (8 op)	- Linjakohtainen syventävä opintojakso (8 op)	32
2. vuosi	- P510, H510 tai M510. Pro gradu –tutkielmaseminaarin aihekohtainen osa (7 op)	- Y501. Pro gradu –tutkielmaseminaarin yleinen osa (7 op)	- P510, H510 tai M510. Pro gradu –tutkielmaseminaarin aihekohtainen osa jatkuu	- P590, H590 tai M590. Pro gradu –tutkielma jätetään (40 op)	54

Lisäksi valinnainen Y405. Tutkimusmenetelmien syventävät opinnot (6 op) 1. vuonna ja vapaavalintainen Y550. Työharjoittelu (5 op).

Opintosuoritusten arvostelu Kirjallisten kokeiden arvosteluperusteet ilmoitetaan pääsääntöisesti opintojakson tai kurssin tavoitteiden ja tehtävien määrittelyn yhteydessä. Kurssien osalta nämä tiedot kerrotaan kurssien sivuilla, mutta usein täsmällisemmin kurssin kuluessa. Mikäli arvosteluperusteissa on epäselvyyttä, on syytä ottaa yhteys opintosuorituksesta vastuussa olevaan opettajaan.
Helsingin yliopiston opintosuoritukset ja opintokokonaisuudet sekä kandidaatintutkielmat arvostellaan asteikolla 0 (hylätty), 1 (välttävä), 2 (tyydyttävä), 3 (hyvä), 4 (kiitettävä), 5 (erinomainen). Pro gradu -tutkielmat arvostellaan edelleen 7-portaisella asteikolla. Pro gradu -tutkielmien arvostelusta tarkemmin. Osasuoritusten arvosanoista muodostetaan kokonaissuorituksen arvosana painotettuna keskiarvona (painoina opintopisteet tai opintoviikot tai kurssilla etukäteen ilmoitetut prosenttiosuudet). Yhdistetyt arvosanat lasketaan niin monen desimaalin tarkkuudella, että ne voidaan pyöristää kahden desimaalin tarkkuudelle, jolloin arvosanan määräytyminen on yksiselitteistä, ks. Arvosanataulukko. Arvosanan laskemisessa voi käyttää arvosanalaskinta.	Arvosanataulukko 1,00 - 1,49 1 1,50 - 2,49 2 2,50 - 3,49 3 3,50 - 4,49 4 4,50 - 5,00 5
Mikäli opettajan käyttämä arvostelu ei ole käytössä olevan asteikon mukainen, laitos pyytää opettajilta korjauksen arvosteluun, mutta myös opiskelija voi ottaa yhteyttä opettajaan epäselvissä tapauksissa. Vanhan arvosteluasteikon mukaiset arvosanat (ennen 1.9.2005 tehdyistä suorituksista) on muunnettu automaattisesti uuteen arvosteluasteikkoon. Katso arvosanamuunnoksista tarkemmin tiedekunnan sivuilta.

Tulokset ja merkinnät

Opintosuorituksen arvosana pitää ilmoittaa opiskelijalle kuukauden sisällä opetustapahtuman päättymisestä laskien, ja suoritus pitää rekisteröidä Ooodiin kuukauden kuluessa arvosanan ilmoittamisesta. Tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla (toimistoaulassa) käyttämällä opiskelijanumeroa arvosanan yhteydessä. Kuulustelujen tuloksia ei anneta puhelimitse. Kirjallisuuskuulustelujen tulokset ovat ilmoitustaululla vähintään seuraavaan kirjallisuuskuulusteluun asti, kurssien tulokset vähintään kuukauden. Tämän jälkeen tuloksiin voi tutustua laitoksen toimistossa.

Ilmoitustaululla ilmoitetaan myös hylättyjen osalta, miten ja mistä he voivat saada tiedon kokeen tuloksesta. Ellei tätä ole mainittu, voi aina kääntyä opettajan puoleen hänen vastaanottoaikoinaan. Opiskelijalla on oikeus korottaa arvosanaansa. Aikomuksesta korottaa hyväksytty kuulustelu tulee ilmoittaa kuulustelijalle kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.

Kirjallisen kuulustelun arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää oikaisua arvosteluun. Katso opintosuoritusten arvostelua koskeva johtosääntö.

Opintosuoritukset rekistöröidään laitoksen toimistossa. Kun opintojakso on kokonaisuudessaan suoritettu, yksittäiset osasuoritukset yhdistetään automaattisesti. Mikäli opintosuoritusotteessa ei näy koko opintojakson rekisteröityminen sen kaikkien osien tultua suoritetuksi, opiskelija pyytää korjausta rekisteröintiin laitoksen toimistosta.

Kaikki suoritusmerkinnät on haettava mahdollisimman pian ja viimeistään lukuvuoden loppuun mennessä. Ainoastaan opintojaksojen vastuuopettajat opettajat antavat tarvittavat suoritusmerkinnät asianomaisista opintojaksoista. Muualla suoritettujen opintojen hyväksymisestä päättää vastaavan kohdan kuulustelija, joka myös hyväksyy opintosuorituksen ja toimittaa sen rekisteröitäväksi. Katso myös Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen.

Opintokokonaisuusmerkintöjen hakeminen (yleisen valtio-opin pää- ja sivuaineopinnot, EU, JOS)

Kun yleisen valtio-opin pää- tai sivuaineopiskelija tai EU- tai JOS-opiskelija on suorittanut kaikki opintokokonaisuuteen (perus-, aine- tai syventävät opinnot) kuuluvat opintojaksot, hänen on pyydettävä opintokokonaisuusmerkintä tässä luvussa kuvatulla tavalla. Yleisen valtio-opin sekä EU- ja JOS-opintojen kokonaisuusmerkintä/merkinnät on syytä hakea heti opintokokonaisuuden valmistuttua, mutta vähintään kahta viikkoa ennen valmistumista eli tutkintotodistuspyynnön jättämistä omaan tiedekuntaan.

Huom! Yleisen valtio-opin pääaineopiskelijoiden pro gradu -tutkielmaa ei rekisteröidä yleisen valtio-opin syventävien opintojen kokonaisuuteen eli syventävien opintojen kokonaismerkintäpyynnön voi jättäää heti syventävien opintojen valmistuttua, vaikka pro gradu -tutkielma ei olisi vielä valmis.

Uudessa tutkintorakenteessa erilaiset opintokokonaisuudet eivät ole enää kumulatiivisia. Tämä koskee 1.10.2005 alkaen myös vanhan tutkintorakenteen mukaan koostettavia kokonaisuuksia. Kumulatiivisuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että ylempään kokonaisuuteen lasketaan mukaan alempien kokonaisuuksien opintoviikot/opintopisteet ja että arvosanaa laskettaessa otetaan huomioon myös alempien kokonaisuuksien arvosanat.

Opintokokonaisuuksiin hyväksytään vain kokonaiset opintojaksot. Opintojaksojen osasuorituksia ei hyväksytä opinkokonaisuuksiin. Katso myös Opintojen suorittaminen ja opintosuoritusten vanheneminen.

Uutena käytäntönä ruvetaan antamaan kokonaisuusmerkintä perusopinnoista myös vanhan tutkintorakenteen mukaan opiskeleville. Kokonaisuusmerkintä on syytä hakea heti kun kaikki kokonaisuuteen kuuluvat opintojaksot on saanut suoritettua.

Kokonaisuusmerkintä haetaan lähettämällä merkinnän antajalle sähköinen kokonaisuusmerkintäpyyntölomake (linkit lomakkeeseen alla) tai jättämällä merkinnän antajalle opintosuoritusote (epävirallinenkin käy), johon opiskelija kirjoittaa, mitä kokonaisuutta ja miltä linjalta haetaan ja mitä siihen sisällytetään (ympyröidään niiden opintojaksojen koodit, jotka kokonaisuuteen sisällytetään).

Pääaineopiskelijoiden tulee siis kummassakin tutkintorakenteessa hakea kolme erilaista kokonaisuusmerkintää: 1) perusopinnot, 2) aineopinnot ja 3) syventävät opinnot:

• vanhan tutkintorakenteen mukaan opiskelevien kokonaisuusmerkintäpyyntölomake
• uuden tutkintorakenteen mukaan opiskelevien pääaineopiskelijoiden kokonaisuusmerkintäpyyntölomake

Sivuaineopiskelijat: Vanhan tutkintorakenteen mukaan opiskelevat sivuaineopiskelijat saavat suoritustensa perusteella ei-kumulatiiviset merkinnät A-oppimäärästä (16 ov), B-oppimäärästä (12 ov) ja C-oppimäärästä (12 ov). B-oppimäärä edellyttää kuitenkin A-oppimäärän suorittamista ja C-oppimäärä B-oppimäärän suorittamista. Mikäli opiskelija haluaa sivuaineekseen jonkin opintolinjan mukaisen oppimäärän, B-oppimäärään tulee sisältyä vastaavan linjan opintojakso A1Y, A1H tai A1K ja C-oppimäärään vastaavasti A1Y ja S1Y, A1H ja S1H tai A1K ja S1K:

• vanhan tutkintorakenteen mukaan opiskelevien kokonaisuusmerkintäpyyntölomake.

Uuden tutkintorakenteen mukaan opiskelevat sivuaineopiskelijat saavat merkinnät perusopinnoista (25 op) ja aineopinnoista (35 op):

• uuden tutkintorakenteen mukaan opiskelevien sivuaineopiskelijoiden kokonaisuusmerkintäpyyntölomake

EU-opintokokonaisuus:

• vanhan tutkintorakenteen mukaan opiskelevien kokonaisuusmerkintäpyyntölomake
• uuden tutkintorakenteen mukaan opiskelevien kokonaisuusmerkintäpyyntölomake

Johtamisen sivuainekokonaisuus:

• vanhan tai uuden tutkintorakenteen mukaan opiskelevien kokonaisuusmerkintäpyyntölomake

Kokonaisuusmerkintöjen antajat

Amanuenssi Esko Tantarimäki:

• Yleinen valtio-oppi, pää- ja sivuaineopinnot: perus-, aine- ja syventävät opinnot
• Johtamisen sivuainekokonaisuus: perus- ja ainopinnot, A-, B- ja C-oppimäärät

Suunnittelija Laura Tuominen:

• EU-opintokokonaisuus: perus ja aineopinnot, A-, B- ja C-oppimäärät

Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen

Muualla suoritettujen opintojen korvaavuuden selvittämiseksi opiskelija käy henkilökohtaisesti – vastaanottoaikana sen opettajan vastaanotolla, jonka vastuualuetta muualla suoritetut opinnot ensisijaisesti edustavat (ks. alla). Mikäli opintoja on useammalta alueelta, opettajat siirtävät opiskelijan hakemuksen eteenpäin seuraavalle opettajalle. Mukaan vastaanotolle opiskelija ottaa 'Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen' – lomakkeen (saatavilla laitoksen toimistoaulasta) sekä Helsingin yliopiston ja suoritusyliopiston opintosuoritusotteet tai muut todistukset hyväksytyistä opinnoista (myös kuvaukset opintojen sisällöstä ja suoritustavoista sekä mahdollisesti laaditut kirjalliset työt).

Opettajat ratkaisevat muualla suoritettujen opintojen hyväksymisen valtio-opin opinnoiksi ja toimittavat suoritukset rekisteröitäviksi. Mikäli opiskelija haluaa osan liitteistä takaisin, tästä tulee mainita. Liitteet ovat noudettavissa laitoksen toimistosta sen jälkeen, kun opintosuoritus on rekisteröity. Tämä ilmenee opintosuoritusotteesta, jonka saa maksutta WebOodista. Mikäli hyväksilukeminen ei edellytä opintosuorituksen täydentämistä, opintosuoritus näkyy opintosuoritusotteessa normaalitapauksessa kolmen viikon sisällä (ote on syytä tarkistaa aina ennen uutta yhteydenottoa laitokseen).

Mikäli sivuaineopiskelijoiden muualla suorittamat opinnot yksinään tai yhdessä laitoksen valtio-opin opintojen kanssa riittävät perus- tai aineoppimäärään, voidaan oppimäärä rekisteröidä samalla, kun korvaavuus selvitetään. Sama koskee pääaineopiskelijoiden merkintää perus- ja aineopinnoista sekä syventävistä opinnoista. Opiskelija merkitsee opintosuoritusotteeseen (WebOodin epävirallinen ote kelpaa) ne opintojaksot, joista oppimäärä tai opintokokonaisuus muualla suoritettujen opintojen ohella muodostuu.

Aiemmin suoritetut valtio-opin opinnot ja edeltävyysvaatimukset

Aiemmin valtio-oppia opiskelleilta, pääaineopiskelijoiksi 1.8.2005 tai sen jälkeen hyväksytyiltä opiskelijoilta edellytettävät pakolliset opintojaksot käyvät ilmi valtio-opin tutkintorakenteesta. Opintosuoritusten perusteella valitun opiskelijan on heti opintojen alussa (ensimmäisen periodin aikana) selvitettävä aiempien opintojen korvaavuus, jotta puuttuvia opintojaksoja ei joudu suorittamaan vasta valmistumisen kynnyksellä.

Kandidaatin tutkintoa suorittamaan hyväksytyiltä, aiemmin muussa oppilaitoksessa valtio-oppia opiskelleilta tai aiemmin valtio-oppia vain sivuaineena opiskelleilta edellytetään alla mainitut valtio-opin pääaineopiskelijoille pakolliset opintojaksot, joiden mahdollisesta hyväksilukemisesta päättävät eri hakemuksesta alla mainitut opettajat. Pakollisia opintoja voidaan muualla suoritetuilla opinnoilla korvata ainoastaan poikkeustapauksissa. Tällöin edellytetään täydellinen sisällöllinen vastaavuus.

• Y110. Poliittisen ajattelun perusteet (6 op)
• Y201. Valtio-opin tutkimuksen metodologia (5 op)
• Y205. Vallan tutkimus (5 op)
• Y250. Kvantitatiiviset menetelmät (6 op)
• Y301. Kvalitatiiviset menetelmät (6 op)
• Y320. Kandidaatintutkielmaseminaarin yleinen osa (4 op)
• P330. Kandidaatintutkielmaseminaarin aihekohtainen osa, politiikan tutkimus (3 op) tai H330. Kandidaatintutkielmaseminaarin aihekohtainen osa, hallinnon ja organisaatioiden tutkimus (3 op) tai M330. Kandidaatintutkielmaseminaarin aihekohtainen osa, maailmanpolitiikan tutkimus (3 op)
• P390., H390. tai M390. Kandidaatin tutkielma (6 op)

Maisterin tutkintoa suorittamaan hyväksytyt kandidaatit joutuvat täydentämään opintojaan metodiopinnoilla ja linjakohtaisilla substantiaalisilla opintojaksoilla korvaavuudesta päättävän linjakohtaisen opettajan (ks. lista alla) määräämällä tavalla.

Muualla suoritettujen opintojen korvaavuuksista ja täydentävyyksistä päättävät opettajat sekä vaihto-opintosuunnitelmien hyväksyjät

Kandidaattiopinnot (myös sivuaineopinnot 25 op tai 60 op sekä vanhan tutkintorakenteen A- tai B-oppimäärät)

• lehtori Erkki Berndtson (politiikan tutkimuksen linja)
• tutkimuspäällikkö Markku Kiviniemi (hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja)
• yliopistonlehtori Petri Minkkinen (maailmanpolitiikan tutkimuksen linja)

Maisteriopinnot (myös vanhan tutkintorakenteen C-oppimäärä):

• professori Kyösti Pekonen (politiikan tutkimuksen linja)
• professori Turo Virtanen (hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja)
• yliopistonlehtori Riikka Kuusisto (maailmanpolitiikan tutkimuksen linja)

Opettajien yhteystiedot ja vastaanottoajat laitoksen Yhteystiedot-sivulla.

Yleisen valtio-opin laitoksen järjestämä opiskelijavaihto ja vaihto-opintojen korvaaminen

Pääaineenvaihto yleiseen valtio-oppiin ja opintolinjan vaihto yleisessä valtio-opissa

Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijan pääaineen vaihto yleiseen valtio-oppiin

Pääaineen vaihto on opintolinjakohtainen. Omassa pääaineessa (muussa kuin yleisessä valtio-opissa) edellytetään vähintään perusopintojen suorittamista. Yleisessä valtio-opissa edellytetään perusopintojen ja aineopintojen kahden linjakohtaisen opintojakson suorittamista (siten kuin opintolinjan linjakohtaisissa tutkintovaatimuksissa määritellään opintolinjan hyväksymät linjakohtaiset opintojaksot). Myös perusopintoihin sisältyvän linjakohtaisen jakson tulee olla haettavalta opintolinjalta. Valtio-opin yhteisiä opintoja (opintojakson koodissa kirjain Y) ei lueta linjakohtaisiin opintoihin. Suoritettujen opintojen määrä ei vaikuta valintaan. Valinta ratkeaa opintomenestyksen perusteella. Opintomenestyksen arvioinnissa otetaan huomioon em. valtio-opin perus- ja aineopinnot opintopisteillä painotettuna keskiarvona. Mikäli hakijalla on ylimääräisiä linjakohtaisia aineopintoja, huomioon otetaan arvosanoiltaan kaksi parasta opintojaksoa. Pääaineen vaihtajia valitaan vain, mikäli valintakiintiössä on tilaa yleisen valtio-opin omien pääaineopiskelijoiden linjavaihtojen jälkeen.

Yleisen valtio-opin pääaineopiskelijan opintolinjan vaihto

Omalla opintolinjalla on suoritettava vähintään perusopinnot sekä aineopintojen kaksi linjakohtaista opintojaksoa. Perusopintoihin sisältyvän linjakohtaisen jakson tulee olla haettavalta opintolinjalta. Pääaineopiskelijoiden linjavaihdon perusteet ovat muilta osin samat kuin sivuaineopiskelijoiden pääaineen vaihdossa (ks. yllä). Pääaineopiskelijoilla on kuitenkin etusija: sivuaineopiskelijoita otetaan opintolinjan pääaineopiskelijoiksi vain, mikäli valintakiintiössä on tilaa yleisen valtio-opin pääaineopiskelijoiden linjavaihdon jälkeen.

Svenska social- och kommunalhögskolanissa kandidaatintutkinnon suorittaneet ja maisteritutkintoa yleiseen valtio-oppiin suorittamaan siirtyvät

SocKomista voi siirtyä hot- ja pot-linjalle ilman lukumääräisiä rajoituksia, mikäli SocKomissa suoritetun kandidaatin tutkinnon pääaine on statskunskap med förvalting. Map-linjalle ei voi siirtyä ilman hakemusta. Hakijalla tulee olla vähintään 60 op valtiotieteellisen tiedekunnan yleisen valtio-opin opintoja maailmanpolitiikan opintolinjalla tai muualla suoritetut vastaavat opinnot. Opiskelijoita otetaan enintään 2 vuodessa. Läs mer på svenska!

Haku ja valintakiintiö

Pääaineen tai opintolinjan vaihdon haku on kerran vuodessa keväällä. Pääaineen vaihtoa haetaan jättämällä valtiotieteellisen tiedekunnan vahvistama lomake liitteineen tiedekunnan opintotoimistoon huhtikuun loppuun mennessä. Yleisen valtio-opin opintolinjan vaihtoa hakevat ja SocKomista map-linjalle hakevat jättävät huhtikuun loppuun mennessä yleisen valtio-opin laitoksen amanuenssille vapaamuotoisen hakemuksen, johon liittävät opintosuoritusotteensa.

Myönnetty opinto-oikeus astuu voimaan 1.8. lähtien samana vuonna. Valintakiintiön enimmäiskoko (netto) on 10. Valinta on linjoittainen: hot-linjaan valitaan enintään 4, map-linjaan enintään 3 ja pot-linjaan enintään 3 opiskelijaa. Koska myös yleisen valtio-opin pääaineopiskelijat voivat vaihtaa pääainetta, mutta valtiotieteellisen tiedekunnan muiden laitosten valintaesityksistä ei ole tietoa laitoksen omaa esitystä tehtäessä, kaikki hakijat pannaan laitoksen esityksessä opintomenestyksen mukaan linjakohtaiseen paremmuusjärjestykseen. Kun yleisestä valtio-opista poishakeneiden valinta on tiedekunnan tiedossa, tiedekunta valitsee laitoksen esityksestä opintomenestykseltään parhaista niin monta opiskelijaa, että yleisen valtio-opin kunkin opintolinjan valintakiintiö täyttyy – ei kuitenkaan enempää kuin on hakukelpoisia hakijoita. Mikäli jokin kiintiö jää vajaaksi vaatimukset täyttävien hakijoiden vähäisyyden johdosta, voidaan yhtä tai kahta muuta kiintiötä harkinnan mukaan kasvattaa sen mukaan kuin laitos esittää. Valinnan ehtona on opiskelijan siirtyminen opiskelemaan uuden tutkintorakenteen mukaan.

Opiskelua koskevia ohjeita ja määräyksiä valtiotieteellisen tiedekunnan sivuilla:

• Tiedekunnan Opiskelu-sivut
• Ajankohtaista tietoa laitoksille opintoja koskevista uudistuksista
• Plagiointi ja vilppi

Tutkinnonuudistus:

Uusi tutkintoasetus on tullut voimaan 1.8.2005. Kaikille opiskelijoille on voimassa yhdet tutkintovaatimukset riippumatta siitä opiskeleeko vanhan opintoviikkomuotoisen tutkintorakenteen vai uuden opintopistemuotoisen tutkintorakenteen mukaan. Seuraavaan on koottu periaatteita ja ohjeita, jotka ovat voimassa siirtymäkauden aikana 1.8.2005–31.7.2008. Periaatteet ja ohjeet koskevat niitä opiskelijoita, jotka siirtyvät vanhan tutkintoasetuksen piiristä uuden tutkintoasetuksen piiriin. Vanhan tutkintoasetuksen mukaan jatkavat opiskelijat saavat tiedot vanhojen ja uusien opintojen ja opintojaksojen vastaavuuksista opintojaksojen vastaavuustaulukosta.

Vanhan tutkintoasetuksen aikana opintonsa aloittaneet opiskelijat valitsevat itse, jatkavatko he opintojaan vanhan vai uuden tutkintoasetuksen mukaan. Siirtymäsäännökset: uuden ja vanhan tutkintorakenteen vertailu sekä yleisen valtio-opin opintojen etenemisvaihtoehdot ja edeltävyysvaatimukset tutkintorakenneuudistuksen yhteydessä.

Vanha tutkintorakenne: pääaineopiskelijat (voimassa 31.7.2008 saakka)

Valtiotieteiden kandidaatti VTK	Valtiotieteiden maisteri VTM
- Perus- ja aineopinnot 48 ov - Kieliopinnot 8 ov - Julkisoikeus tai Työ- ja yritystoimintaoikeus 3 ov - Tilastotieteen johdanto 5 ov - Atk:n johdanto 2 ov - Yhdessä sivuaineessa vähintään 25 ov (B) tai kahdessa sivuaineessa perusopinnot tai yhdessä sivuaineessa perus- ja aineopinnot - Loppuosa 120 ov:sta	- Perus-, aine- ja syventävät opinnot 88 ov - Kieliopinnot 8 ov - Julkisoikeus tai Työ- ja yritystoimintaoikeus 3 ov - Atk:n johdanto 2 ov - Tilastotieteen johdanto 5 ov - Yhdessä sivuaineessa vähintään 25 ov (B) tai kahdessa sivuaineessa perusopinnot tai yhdessä sivuaineessa perus- ja aineopinnot - Loppuosa 160 ov:sta
YHTEENSÄ 120 ov	YHTEENSÄ 160 ov

Yleisen valtio-opin pääaineopinnot vanhan tutkintorakenteen mukaan

Vanhan tutkintorakenteen mukainen VTK- tai VTM-tutkinto on suoritettava 31.7.2008 mennessä. 1.8.2008 alkaen kaikki opiskelijat joutuvat siirtymään uuteen tutkintorakenteeseen.

Vanhan tutkintorakenteen mukaan opiskelevat jatkavat vanhan tutkintorakenteen mukaan (ks. alla), eikä heidän tarvitse (elleivät itse halua) ottaa opintoihinsa uusia jaksoja. Opintojaksojen vastaavuustaulukosta voi katsoa, mitä uusien vaatimusten mukaisia opintojaksoja vanhan tutkintorakenteen opintojaksot vastaavat.

Kandidaatintutkinnon perus- ja aineopinnot

Perusopinnot:
- P1. Johdatus valtio-oppiin, 8 ov
- P2. Poliittisen ajattelun perusteet, 4 ov
- Valinnaiset perusopinnot, 4 ov (joku opintojaksoista PV1-3 tai vapaavalintainen perusopintojakso PVV1-3)

Aineopinnot:
- A1A. Vallan tutkimus, 3 ov
- A1Y, A1H tai A1K. Linjakohtainen teoriaosa, 4 ov
- A2A. Kvantitatiiviset menetelmät, 4 ov
- A2B. Kvalitatiiviset menetelmät, 4 ov
- Valinnaiset aineopinnot, 8 ov (2*4 ov joko opintojaksoista AV1-13 tai vapaavalintaisista opinnoista AVV1-3, voivat olla eri linjoilta)
- A3. Kandidaatintutkielmaopinnot: yleinen osa 3 ov, seminaari 2 ov ja tutkielma 4 ov, yht. 9 ov

Tämä ohjelma on sama kuin aiemminkin, ainoat poikkeukset ovat:
- Vallan tutkimus nousee kahdesta kolmeen opintoviikkoon.
- Kandidaatintutkielmaseminaarin (ml. tutkielma) osien opintoviikkopainotukset muuttuvat ja samalla kokonaisuuden opintoviikkomäärä laskee yhdellä (kymmenestä yhdeksään)

Yleisen valtio-opin opintojen kokonaisopintoviikkomäärä kandidaatintutkinnossa (48 ov) pysyy siten täysin samana kuin aiemminkin.

Maisterintutkinnon syventävät opinnot:

- HOPS3 0 ov
- S1Y, S1H tai S1K, 4 ov (opintojakson suorittamisen edellytyksenä on saman linjan aineopintojen opintojakson A1Y, A1H tai A1K suorittaminen)
- Valinnaiset syventävät opinnot, 8 ov (2*4 ov joko opintojaksoista SV1-12 tai vapaavalintaisista opinnoista SVV1-3, voivat olla eri linjoilta)
- S2. Pro Gradu-opinnot: Seminaarin yleinen osa 4 ov, Seminaarin aihekohtainen osa 4 ov ja Pro gradu 20 ov, yht. 28 ov

Yhteensä 40 ov (sama kuin aiemminkin).

Vanha tutkintorakenne: sivuaineopiskelijat (voimassa 31.7.2008 saakka)

Vanhan tutkintorakenteen mukaan yleisen valtio-opin sivuaineoppimäärät ovat seuraavat:

A-oppimäärä (16 ov) koostuu opintojaksoista P1Asa (valtio-opin johdantokurssi, 4 ov), P1Bsa (Suomen poliittinen järjestelmä, 4 ov) sekä kahdesta opintojaksosta (yhteensä 8 ov), jotka voi vapaasti valita perusopintojen opintojaksoista P2, PV1-3 ja PVV1-3 sekä aineopintojen valinnaisista opintojaksoista AV1-13 ja AVV1-3.

B-oppimäärä (28 ov) koostuu edellisten lisäksi kolmesta muusta opintojaksosta (yhteensä 12 ov), jotka voi vapaasti valita perusopintojen valinnaisista opinnoista (P2, PV1-3, PVV1-3) sekä aineopintojen valinnaisista opinnoista (AV1-13, AVV1-3 ja opintojakson A1 osioista A1Y, A1H, A1K). Mikäli opiskelija haluaa sivuaineekseen jonkin opintolinjan mukaisen oppimäärän, B-oppimäärään tulee sisältyä vastaavan linjan opintojakson A1 osio A1Y, A1H tai A1K (tai vastaava aiempien tutkintovaatimusten mukainen opintojakso).

Huom! Mikäli sivuaineopiskelija aikoo jatkaa opintojaan C-oppimäärään, on B-oppimäärään sisällytettävä jokin opintojakson A1 linjakohtainen osio (A1Y, A1H tai A1K).

C-oppimäärä (40 ov) koostuu edellisten lisäksi kolmesta opintojaksosta (yhteensä 12 ov), jotka voi vapaasti valita syventävien opintojen valinnaisista opinnoista (SV1-12, SVV1-3 ja opintojakson S1 osioista S1Y, S1H ja S1K). Mikäli opiskelija haluaa sivuaineekseen jonkin opintolinjan mukaisen oppimäärän, C-oppimäärään tulee sisältyä vastaavan linjan S1Y, S1H tai S1K (tai vastaava aiempien tutkintovaatimusten mukainen opintojakso).

Huom! C-oppimäärässä opintojakson S1 linjakohtaisten osioiden (S1Y, S1H tai S1K) suorittamisen edellytyksenä on, että B-oppimäärässä on suoritettu vastaava opintojakson A1 linjakohtainen osio (A1Y, A1H tai A1K).

Mikäli sivuaineopiskelija vaihtaa valtio-opin pääaineekseen, tulee hänen täydentää opintojaan suorittamalla valtio-opin pääaineopiskelijoille pakolliset opintojaksot. Osa pakollisista opintojaksoista voidaan korvata muualla suoritetuilla opinnoilla, mikäli ne vastaavat sisällöllisesti valtio-opin pääaineopiskelijoilta vaadittavia opintoja (ks. Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen). Korvaavuuden ratkaisee kustakin pakollisesta opintojaksosta vastuussa oleva opettaja. Mikäli opiskelija aikoo hakea pääaineen vaihtamista, suositellaan valtio-opin johdantokurssi suoritettavaksi syyslukukaudella ja opintojakson P2 (Poliittisen ajattelun perusteet) suorittamista osana A-oppimäärää.

Opintojaksojen vastaavuustaulukko

Siirtymäsäännökset: uuden ja vanhan tutkintorakenteen vertailu

Alla esitettävien siirtymääsäännösten lisäksi katso myös tiivistelmä yleisen valtio-opin opintojen etenemisvaihtoehdoista ja edeltävyysvaatimuksista tutkintorakenneuudistuksen yhteydessä.

VANHA TUTKINTORAKENNE	UUSI TUTKINTORAKENNE
VALTIOTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO 120 ov - Yleisen valtio-opin perus- ja aineopinnot 48 ov - Pakolliset muut opinnot 18 ov - Sivuaineopinnot vähintään 25 ov - Valinnaiset opinnot 29 ov	VALTIOTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 op - Yleisen valtio-opin perus- ja aineopinnot 90 op - Muut pakolliset opinnot 30 op - Sivuaineopinnot 50 op tai 60 op - Valinnaiset opinnot 0-10 op
VALTIOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO 160 ov - Yleisen valtio-opin opinnot 88 ov - Pakolliset muut opinnot 18 ov - Sivuaineopinnot vähintään 25 ov - Valinnaiset opinnot 29 ov	VALTIOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO VTK-TUTKINTO + 120 op - Yleisen valtio-opin syventävät opinnot 85-96 op - Valinnaiset opinnot 24-35 op

Siirtymäkauden ohjeet koskevat kaikkia vanhasta tutkintorakenteesta uuteen siirtyviä opiskelijoita, ja ohjeet on alla jaoteltu noudatettaviin sääntöihin ja laitoksen antamiin suosituksiin.

Siirtymäkauden säännöt:

- Opiskelija ilmoittaa siirtymisensä uuteen tutkintorakenteeseen kirjallisesti valtiotieteelliselle tiedekunnalle. Siirtymisajankohdan voi valita itse siirtymäkauden aikana. Siirtymispäätös on sitova eikä sitä voi peruuttaa.

- Uuteen tutkintorakenteeseen siirtyvien valtio-opin opiskelijoiden on siirtyessään ilmoitettava linjavalintansa yleisen valtio-opin opinnoissa. Linjavalintaa on syytä harkita tarkasti, sillä mahdollisen myöhemmin aiotun linjan vaihtamisen periaatteet ovat samat kuin pääaineen vaihtamisen periaatteet. Linjan vaihtamista koskevasta hakumenettelystä (linjan vaihtamiseen oikeutettu opiskelijamäärä lukuvuosittain sekä opintosuorituksiin pohjautuvat valintaperusteet) annetaan tarkemmat ohjeet myöhemmin.

- Uuteen tutkintorakenteeseen siirtyville opiskelijoille valtiotieteen kandidaatin tutkinto on pakollinen. Opintojaksot Y201 ja Y401 (kaikille linjoille yhteisiä opintojaksoja) sekä M215 (maailmanpolitiikan linjan opintojakso) ovat kokonaan uusia opintojaksoja, joita ei vanhassa tutkintorakenteessa ole ollut ja jotka uuteen tutkintorakenteeseen siirtyvien opiskelijoiden on suoritettava opintolinjansa vaatimusten mukaisesti. Huom. M435 vastaavuutta on tarkennettu: vanhan tutkintorakenteen SV10 vastaa joko uuden tutkintorakenteen opintojaksoa M430 tai M435. Katso tarkemmin opintojaksojen vastaavuustaulukko.

- Siirtymisen yhteydessä vanhan tutkintorakenteen aikana suoritetut opinnot luetaan hyväksi ja muunnetaan opintopisteiksi yliopiston päättämällä tavalla muuntokertoimella 2 (1 ov = 2 op). Uuden tutkintorakenteen mukaan opiskelevat joutuvat kuitenkin suorittamaan kaikki uudessa tutkinnossa vaadittavat valtio-opin pakolliset opintojaksot, jolloin heidän opintopistemääränsä voi kohota yli valtio-opissa ja tutkinnossa vaadittavien pisteiden.

- Vanhan tutkintorakenteen mukaisen valtiotieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneet, jotka siirtyvät uuteen tutkintorakenteeseen, suorittavat 120 opintopisteen maisteriopinnot kokonaan eli kandidaatin tutkintoon sisällytettyjä opintoja ei lueta hyväksi maisterin tutkinnossa. Vaadittavista edeltävistä opinnoista katso Linjakohtaiset säännöt sekä Yleisen valtio-opin opintojen etenemisvaihtoehdot ja edeltävyysvaatimukset tutkintorakenneuudistuksen yhteydessä.

- Vanhojen eli ennen 1.8.2005 voimassa olleiden tutkintovaatimusten mukaan tehtyjen opintosuoritusten vanhenemisen sääntönä on, että kaikki keskeneräiset opintojaksot on suoritettava loppuun 31.7.2008 mennessä.

Linjakohtaiset säännöt yleisen valtio-opin opinnoissa:

Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja:

- Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjalla uuteen tutkintorakenteeseen siirtyvien on kandidaatin tutkinnossa suoritettava pakolliset sivuaineopinnot (25 op) johtamisen sivuainekokonaisuudessa. Vanhojen tutkintovaatimusten mukaan valmistuneilta kandidaateilta ei maisteriopinnoissa vaadita näitä pakollisia sivuaineopintoja.

Maailmanpolitiikan tutkimuksen linja:

- Uuteen tutkintorakenteeseen siirtyviltä edellytetään aineopinnoissa maailmanpolitiikan linjan yhteisten pakollisten opintojaksojen M210 (tai vastaava vanhan tutkintorakenteen opintojakso A1K) ja M215 sekä yhden maailmanpolitiikan erikoistumisalueen (tai sitä vastaavat vanhan tutkintorakenteen mukaiset opintojaksot) suoritus.

- Vastaavasti syventävissä opinnoissa edellytetään maailmanpolitiikan linjan yhteisen pakollisen opintojakson M410 (tai vastaava vanhan tutkintorakenteen opintojakso S1K) sekä yhden maailmanpolitiikan erikoistumisalueen (tai sitä vastaavat vanhan tutkintorakenteen mukaiset opintojaksot) suoritus.

Yleisen valtio-opin sivuaineopiskelijat (laaja sivuaine):

- Sivuaineopiskelijoiden, jotka suorittavat yleisen valtio-opin opinnot laajana sivuaineena (60 op), on valittava opintojen linjavaihtoehto.

Siirtymäkauden suositukset:

- Siirtymistä uuteen tutkintorakenteeseen suositellaan kaikille niille opiskelijoille, jotka arvionsa mukaan eivät saa tavoitetutkintoaan valmiiksi 31.7.2008 mennessä.

- Edellisen perusteella siirtymistä uuteen tutkintojärjestelmään suositellaan kaikille perusopintovaiheessa ja aineopintojen alkuvaiheessa oleville opiskelijoille.

Linjakohtaiset suositukset:

Maailmanpolitiikan tutkimuksen linja:

- Siirtymistä uuteen tutkintorakenteeseen suositellaan, jos aineopinnot ovat vielä kesken eikä kandidaatintutkielmaseminaaria ole vielä suoritettu.

- Siirtyminen uuteen tutkintorakenteeseen ei kannata, jos opiskelija on jo edennyt syventäviin opintoihin asti, koska silloin on todennäköistä, että opintoja pitäisi täydentää uusien vaatimusten mukaisesti myös aineopintotasolla.

Yleisen valtio-opin opintojen etenemisvaihtoehdot ja edeltävyysvaatimukset tutkintorakenneuudistuksen yhteydessä

Pääaineen (yleinen valtio-oppi) etenemisvaihtoehdot:

Vanhan tutkintorakenteen mukaan VTK- tai VTM-tutkintoon. Opiskelija noudattaa vanhaa tutkintorakennetta. Tutkinto on suoritettava 31.7.2008 mennessä. 1.8.2008 alkaen kaikki opiskelijat joutuvat siirtymään uuteen tutkintorakenteeseen.

Uuden tutkintorakenteen mukaan VTK- ja VTM-tutkintoon. Opiskelija noudattaa uutta tutkintorakennetta. Opiskelijan on valittava opintolinja. Uusi tutkintorakenne sisältää sellaisia opintojaksoja, joita ei vanhassa tutkintorakenteessa ollut. Kandidaatin tutkinto on pakollinen kaikille uuden tutkintorakenteen mukaan opiskeleville, myös niille, jotka ovat jo edenneen maisterivaiheen opintoihin. Kandidaatin ja maisterin tutkintoihin ei voi sisällyttää samoja opintoja.

Vanhan tutkintorakenteen mukaisen yleisen valtio-opin VTK-tutkinnon Helsingin yliopistossa suorittanut siirtyy uuden tutkintorakenteen mukaisiin yleisen valtio-opin VTM-opintoihin. Opiskelijan on suoritettava uuden tutkintorakenteen mukaiset valtio-opin maisteriopinnot. Opiskelijan on valittava opintolinja. Kandidaattitutkinnossa suoritettuja yleisopintoja ja valtio-opin yhteisiä opintoja ei tarvitse täydentää. Opiskelijan on täydennettävä linjakohtaisia valtio-opin opintojaan oman opintolinjan vaatimusten mukaisesti:

• politiikan tutkimuksen linja: täydentävistä opinnoista päätetään HOPS3 opintosuunnitelman käsittelyn yhteydessä.
• hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja: täydentävistä opinnoista päätetään HOPS3 opintosuunnitelman käsittelyn yhteydessä. JOS-sivuainekokonaisuus (25 op) ei ole pakollinen.
• maailmanpolitiikan tutkimuksen linja: edellytetään suoritetuksi maailmanpolitiikan linjakohtaiset aineopinnot (M210, M215 ja yksi maailmanpolitiikan erikoistumisalue aineopinnoissa) tai vastaavat opinnot. Täydentävistä opinnoista päätetään HOPS3 opintosuunnitelman käsittelyn yhteydessä.

Sivuaineopintojen etenemisvaihtoehdot (kun pääaineena on yleinen valtio-oppi)

Vanhan tutkintorakenteen mukaan VTK- tai VTM-tutkintoon. Siirtymäkautena eli 31.7.2008 saakka voi valita, suorittaako tutkinnon vanhan tutkintorakenteen (vähintään B-oppimäärä yhdessä aineessa) vai uuden tutkintorakenteen sivuainevaatimusten mukaan (kahdessa aineessa perusopinnot tai yhdessä aineessa perus- ja aineopinnot).

Uuden tutkintorakenteen mukaan VTK- ja VTM-tutkintoon. Opiskelija noudattaa uutta tutkintorakennetta. Tutkintotodistukseen sivuaineopinnot merkitään viimeiseksi suoritetun kokonaisuuden laajuisina. On suositeltavaa, että opiskelija täydentää B-oppimäärän laajuisina suoritetut sivuaineopinnot aineopintojen kokonaisuudeksi. Kokonaisuuksiin sisältymättömät yksittäiset täydet opintojaksot otetaan huomioon opintojen kokonaislaajuutta laskettaessa.

Vanhan tutkintorakenteen mukaisen yleisen valtio-opin VTK-tutkinnon Helsingin yliopistossa suorittanut siirtyy uuden tutkintorakenteen mukaisiin yleisen valtio-opin VTM-opintoihin. Uuden tutkintorakenteen mukaisiin VTM-opintoihin ei kuulu pakollisia sivuaineopintoja.

Yleinen valtio-oppi sivuaineena: siirtymäsäännökset

Mikäli opiskelija siirtyy opiskelemaan uuden tutkintorakenteen mukaan ja mikäli hänellä on jo suoritettuna vanhan tutkintorakenteen mukainen yleisen valtio-opin A-oppimäärä (16 ov), ja opiskelija haluaa jatkaa valtio-oppia sivuaineena opiskellen aineopinnot (35 op), ei uuden tutkintorakenteen mukaisia edeltäviä opintoja (Y110 ja linjakohtainen perusopintojakso) vaadita.

HUOM. Mikäli sivuaineopiskelija vaihtaa yleisen valtio-opin pääaineekseen, vaaditaan häneltä pääaineopiskelijana tietyt yleisen valtio-opin opinnot, jolloin tämä siirtymäsäännös ei päde. Katso Aiemmin suoritetut valtio-opin opinnot.

Esim. 1: Opiskelija on suorittanut A-oppimäärässä opintojakson PV1 (vastaa uudessa tutkintorakenteessa opintojaksoa P115), mutta päättääkin opiskella aineopinnot hallinnon ja organisaatioiden linjan mukaan. Mikäli A-oppimäärä on suoritettu, ei opiskelijan tarvitse täydentää perusopintoja suorittamalla opintojakso H115.

Esim. 2: Opiskelija ei ole suorittanut A-oppimäärässä opintojaksoa P2 (vastaa uudessa tutkintorakenteessa opintojaksoa Y110), vaan sen sijaan jonkin vapaavalinnaisen opintojakson. Mikäli A-oppimäärä on suoritettu, ei opiskelijan tarvitse täydentää perusopintoja suorittamalla opintojakso Y110.

Tutkinnonuudistuksesta kysyttyä ja vastattua

Päivitetty 28.4.2008