Yleisen valtio-opin laitoksen kotisivuille
Yleinen valtio-oppi 2004-2005
sekä
EU-sivuainekokonaisuus 2004-2005
Johtamisen sivuainekokonaisuus (JOS) 2004-2005
Kansainväliset tehtävät (kvtok)
Yleisen valtio-opin sekä kolmen sivuainekokonaisuuden (EU, JOS ja kvtok) tutkintovaatimukset ja opetus ovat vasemmalla punaisissa valikoissa. Muut yleisen valtio-opin määräykset ja ohjeet ovat alla osiossa Ohjeita valtio-opin opiskelijoille. Linkit sivuainekokonaisuuksien yleisiin määräyksiin ja ohjeisiin vasemmalta. Yleisen valtio-opin opinto-opas on osa valtiotieteellisen tiedekunnan opinto-opasta, jossa on lisää opiskelua koskevia tietoja.
Tässä yleisen valtio-opin laitoksen opinto-oppaassa yhdistyvät opas 1 (tutkintovaatimukset) ja opas 2 (kurssisivusto). Lukuvuoden 2004-2005 mukaiset opintojaksojen kuvaukset ja vastuuopettajat, kirjallisuuskuulustelupäivät sekä kurssien kuvaukset löytyvät tästä oppaasta. Opetusta koskevat tiedot on syytä aina tarkistaa opinto-oppaasta ennen opetukseen osallistumista ja tarpeen mukaan myös kurssien aikana. Opetuksen muutokset ja lisäykset 2004-2005.
Tämä opinto-opas korvaa yleisen valtio-opin osalta tiedekunnan painetun opinto-opas 1:n ja vuoden 2003-2004 Internetissä olevan opinto-opas 2:n. Vanhat opinto-oppaat.
Ohjeita valtio-opin opiskelijoille
Kuulusteluihin ja opetukseen ilmoittautuminen
Kaikkeen yleisen valtio-opin laitoksen vastuulla olevaan opetukseen ja kirjallisuuskuulusteluihin ilmoittaudutaan WebOodissa. Ilmoittautumislinkit WebOodiin ovat opinto-oppaassa kunkin kurssin ja opintojakson (kirjallisuuskuulustelut) kohdalla.
Kursseille on ilmoittauduttava joko ennakkoon tai viimeistään viikon kuluessa kurssin alkamisesta. Ilmoittautuminen syksyn kursseille alkaa 1.9. (paitsi JOS1 1.8.) ja kevään kursseille 3.1. Ilmoittautumisaika ennakkoilmoittautumisen vaativille kursseille päättyy syksyllä 10.9. ja keväällä 10.1. Ilmoittautumisaika kirjallisuuskuulusteluihin alkaa aina 30 päivää ennen tenttiä ja päättyy 10 päivää ennen tenttiä. Rästitenttien ilmoittautumisajat mainitaan kurssien sivuilla. Kesätenttien ilmoittautumisajat ilmoitetaan myöhemmin.
Kun ilmoittautuminen alkaa, kurssi tai kuulustelu on ilmoittauduttavissa WebOodissa aamulla klo 9.00 ja kun ilmoittautuminen päättyy, kurssi tai kuulustelu ei ole ilmoittauduttavissa WebOodissa enää illalla klo 23.59 jälkeen.
WebOodi-ilmoittautumisen onnistuminen on opiskelijan vastuulla. Kirjallisuuskuulusteluissa ei tiedekunnan ohjeiden mukaan tenttikuorettomille enää kopioida kysymyksiä. Opiskelijan on siksi aina syytä varmistaa, että ilmoittautuminen on onnistunut. Omat ilmoittautumiset näkee WebOodissa Omat opinnot -otsikon alla olevalta Ilmoittautumiset -näytöltä.
WebOodi-ilmoittautumisen rautalankaohjeet. Yleisen valtio-opin laitoksen WebOodi-tuki opiskelijoille: vol-oodituki@helsinki.fi
Muut kuin tutkinto-opiskelijat eli ns. JOO-opiskelijat, tutkintoa täydentävät opiskelijat ja erillisellä opinto-oikeudella opiskelevat
Päivitetty 13.1.2005
Sähköinen ilmoittautumisjärjestelmä laajenee kevätlukukauden 2005 aikana myös muiden kuin tutkinto-opiskelijoiden (JOO-opiskelijat, tutkintoa täydentävät opiskelijat sekä erillisellä opinto-oikeudella opiskelevat) pariin. Kirjallisuuskuulusteluihin ei pidä enää ilmoittautua ruskealla tenttikuorella, vaan ilmoittautuminen tulee tehdä sähköisesti WebOodin avulla.
Ennen vuotta 2005 aloittaneet opiskelijat voivat käyttää kevätlukukaudella ruskeaa tenttikuorta (ohjeet), kunnes ovat saaneet WebOodi-tunnuksen. Sähköisessä ilmoittautumisessa tarvittavat ns. kevyttunnukset annetaan automaattisesti opinto-oikeuden yhteydessä. Ennen vuotta 2005 aloittaneille opiskelijoille tunnukset myöntää tiedekunnan opintoneuvoja Susanna Ruhanen. Tunnukset on syytä hakea mahdollisimman pian, ettei tenttiin ilmoittautuminen tästä syystä siirry.
WebOodia käytetään myös yleisen valtio-opin laitoksen vastuulla olevaan opetukseen ilmoittautumisessa. Yleisen valtio-opin laitoksen helmikuun rästitenttiin 2.2.2005 käyttäjätunnuksettomat muut kuin tutkinto-opiskelijat voivat ilmoittautua vielä kirjekuorella. Ohjeet kunkin kurssin sivulla.
Valtio-opin kehitys
Valtio-oppi itsenäisenä yliopistollisena oppiaineena alkoi kehittyä 1800-luvun loppupuolella osana yleistä yhteiskuntatieteiden eriytymistä. Nationalismin herääminen, uusien itsenäisten valtioiden synty sekä vähitellen tapahtunut valtiollisen päätöksenteon demokratisoituminen johtivat myös tarpeeseen antaa opetusta valtiollisista kysymyksistä.
Valtiollisen elämän tutkimuksen - tai yleisemmin politiikan tutkimuksen - juuret ovat kuitenkin paljon etäämmällä historiassa, aina antiikin Kreikassa (Aristoteles, Platon), Roomassa (Cicero, Titus Livius) ja renessanssin ja uuden ajan alun rikkaassa poliittisessa ajattelussa (Machiavelli, Hobbes). Suomalaisen poliittisen filosofian ja valtiollisen ajattelun perustajana voidaan pitää J. V. Snellmania, jonka näkemykset maamme asemasta ja kansallisvaltion rakentamisesta loivat maassamme myös perustaa ulkopoliittiselle ajattelulle sekä hallinnon tutkimukselle ja kehittämistoiminnalle. Helsingin yliopistoon oppiaine perustettiin vuonna 1921 ja se sai nimekseen yleinen valtio-oppi saksalaisen mallin ("Allgemeine Staatslehre") mukaan.
Suomessa niin kuin muissakin länsimaissa tieteenala alkoi vähitellen suuntautua ahtaasta valtioperspektiivistä käsittelemään yleisiä politiikkaa ja yhteiskunnan kehittämistä koskevia kysymyksiä. Varsinkin toisen maailmansodan jälkeen tapahtunut käyttäytymistieteellinen murros suuntasi valtio-oppia tutkimaan koko laajuudessaan sitä rikasta ilmiökenttää, joka koostuu poliittisesta päätöksenteosta, vallankäytöstä, puolueiden ja järjestöjen toiminnasta ja kansalaisten poliittisesta käyttäytymisestä. Samaan aikaan sijoittuu valtiollisen toiminnan voimakas kasvu ja hallintokoneiston voimistuminen, mikä monissa valtioissa johtui hyvinvointivaltion rakentamisesta. Tämä suuntasi tutkimusta myös virastojen toimintaan ja niiden suhteisiin yhteiskuntaan. Kansainvälisen yhteistyön lisääntyminen ja konfliktien ehkäisyn ja turvallisuuden kehittämisen tarpeet sekä kehitysmaiden ongelmat nostivat kansainväliset suhteet yhä merkittävämmäksi osaksi valtio-opillista tutkimusta.
Laaja tutkimusalue
Perinteisestä nimestään huolimatta valtio-oppia voidaan pitää politiikan tutkimuksen ja opetuksen kaikki keskeiset alueet kattavana oppiaineena, joksi sen nimi esimerkiksi englanniksi ja ranskaksi käännetäänkin (political science, science politique). Historiallisen taustansa vuoksi valtio-oppi voidaan tosin edelleen ymmärtää suppeassa merkityksessä pelkästään valtiollisten instituutioiden, puolue- ja järjestötoiminnan ja poliittisten prosessien tarkasteluna. Politiikan tutkimuksena valtio-oppi hahmottuu kuitenkin laajassa merkityksessä kaikkinaisten yhteiskunnallisten - ja myös kansainvälisten - valta- ja vuorovaikutussuhteiden tutkimuksena.
Hallinnon tutkimuksen eriytyminen politiikan tutkimuksessa on monissa yliopistoissa johtanut hallintotieteen laitoksiin, joissa tutkitaan julkista hallintoa tai yleisemmin organisaatioita ja johtamista. Toisissa taas kansainvälinen politiikka tai kansainväliset suhteet ovat erkaantuneet politiikan tutkimuksesta. Helsingin yliopiston valtio-opin laitoksessa nämä kolme aluetta yhdistyvät ainutkertaisella tavalla. Se tarjoaa mahdollisuuden ottaa uudella tavalla huomioon poliittisten, hallinnollisten sekä toisaalta kansallisten ja kansainvälisten ilmiöiden keskinäisriippuvuus, joka on ns. globalisaation myötä vain vahvistunut.
Globalisaation haasteet
Globalisoitumisprosessien ja ylikansallisen yhdentymisen mukana kansallisvaltioiden asema on heikentynyt - tai ainakin radikaalisti muuttunut - ja kansainvälisten suhteiden ja kansainvälisten organisaatioiden tutkimus ja siihen liittyvä opetus ovat saaneet aivan uutta merkitystä. Kansainvälistyminen, valtion aseman heikkeneminen ja julkisen hallinnon muutokset ovat nostaneet esiin kysymyksen kansalaisyhteiskunnasta: perinteistä kansalaisjärjestöjen kenttää joudutaan uudistamaan, kun politiikkaan vaikutetaan nyt myös ei-valtiollisten toimijoiden kansainvälisiä väyliä myöten. Kansalaisjärjestöt ovat alkaneet kehittää ns. kolmannen sektorin voittoatavoittelematonta toimintaa täydentämään taloudellisen kasvun heikentymisen myötä vähentyneitä julkisia palveluja ja luomaan uusia yhteisöllisen toiminnan muotoja. Valtio-opissa kansalaisyhteiskuntaan kohdistuva tutkimus ja opetus ovatkin nyt entistä keskeisemmässä asemassa. Tämä tarkoittaa, että politiikkaa ja hallintoa tutkitaan yhä enemmän organisaatioiden ja niiden kansallisen ja kansainvälisen verkostoitumisen tasolla eikä vain politiikan ja hallinnon perinteisten instituutioiden näkökulmasta.
Pyrkimys taloudelliseen tehokkuuteen on johtanut markkinoiden voimistuvaan rooliin myös muiden kuin yritysorganisaatioiden toiminnassa. Lisäpiirteenä on informaation ja viestinnän poliittisen ja hallinnollisen merkityksen kasvu, joka muuttaa valtiollisen toiminnan tehostamisen ja oikeuttamisen tapoja. Kun globaalien ja paikallisten ongelmien ratkaisumallit kilpailevat äärellisistä voimavaroista, myös politiikan ja hallinnon moraaliset ongelmat kärjistyvät. Nämä muutokset ovat sekoittaneet perinteisiä jakolinjoja kansallisen ja ei-kansallisen sekä julkisen ja yksityisen välillä. Valtio-opin opetusta on uudistettu kattamaan näiden kehityspiirteiden vaikutus niihin työelämän haasteisiin, joita oppiaineesta valmistuneet joutuvat kohtaamaan.
Opetuksen tavoitteet
Valtio-opillisen tutkimuksen tehtävänä on tuottaa tietoa laajasta ja tärkeästä yhteiskunnallisten ilmiöiden kentästä. Niiden syvällisempi tulkitseminen ja ymmärtäminen edellyttää politiikan tutkimuksen ohella usein muiden ihmistieteiden tutkimuksen ja käsitteistön tuntemusta. Sosiologia auttaa ymmärtämään yhteiskunnan rakennetta, psykologia poliittista sosialisaatiota ja poliittista johtajuutta, kansantaloustieteen rationaaliset mallit poliittista päätöksentekoa, hallintotiede tehokkaan ja tuloksellisen yhteistoiminnan ehtoja, moraalifilosofia hyväksyttävää poliittista ja hallinnollista toimintaa.
Valtio-oppi pyrkii antamaan opiskelijoille teoreettisesti jäsentyneen ja empiiriseen tutkimukseen perustuvan kuvan poliittisista ja hallinnollisista rakenteista ja prosesseista kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä. Opetuksessa korostetaan laajan nykypolitiikkaa ja uudistuvaa hallintoa sekä kansainvälisiä suhteita käsittelevän tietopohjan hallintaa, kykyä kriittiseen ajatteluun sekä kykyä tuottaa uutta tietoa. Valtio-oppi on yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan väistämättä kriittistä: vallankäyttöä eritellessään politiikan ja hallinnon tutkimus paljastaa niiden todellisia, arkielämässä huomaamatta jääviä ominaisuuksia. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi valtio-opin opetuksessa on viime vuosina siirrytty enenevästi pienryhmä opetukseen, jonka pääpaino on keskustelussa (argumentaatiovalmiuksien kehittäminen) sekä tutkimusprosessin oppimisessa erilaisten harjoitustöiden kirjoittamisen avulla (aineistojen keruu, tiedon jäsentäminen ja tulkinta, omakohtainen ajattelu ja tieteellisen tekstin kirjoitustaito).
Opiskelu
Valtio-opin opetus nojaa alkuvaiheessa yhteiseen perusrunkoon, jonka jälkeen opiskelijalla on mahdollisuus erikoistua omimmilta tuntuvien alueiden opiskeluun. Erikoistuminen tarkoittaa sekä mahdollisuutta valita useista vaihtoehtoisista oppisisällöistä että mahdollisuutta valita kolmesta peruslinjasta: valtio-opin yleinen linja, hallinnon ja organisaatioiden linja ja kansainvälisen politiikan linja.
Linjajako ei ole kuitenkaan tiukka, sillä oman linjan valinnan jälkeenkin on mahdollista suorittaa muiden linjojen opintojaksoja. Vuonna 2000 aloitetussa ns. intersektio-opetuksessa yhdistetään uudella tavalla poliittinen, hallinnollinen, kansallinen ja kansainvälinen näkökulma. Kaikilla linjoilla annetaan opetusta, joka kohdistuu Euroopan unioniin.
Linjat
Valtio-opin yleisellä linjalla opetus kohdistuu
- eri maiden poliittisiin järjestelmiin
- kansalaisten poliittisiin valmiuksiin ja poliittiseen käyttäytymiseen
- poliittisiin instituutioihin ja niiden toimivuuteen, sekä
- Suomen asemaan yleiseurooppalaisessa poliittisessa, taloudellisessa ja kulttuurisessa kehityksessä.
Hallinnon ja organisaatioiden linjalla opetus kohdistuu
- julkisiin organisaatioihin ja niiden erilaisiin johtamistapoihin ja kulttuureihin
- hallinnon kansallisten muotojen vertailuun
- kansainvälisiin organisaatioihin
- hallinnon kansallisten ja kansainvälisten muotojen uudistamiseen ja arvioimiseen, sekä
- julkisen ja yksityisen sektorin eroihin ja yhtäläisyyksiin organisaatioiden kehitystyössä.
Kansainvälisen politiikan linjalla opetus kohdistuu
- kansainvälisen poliittisen ja taloudellisen järjestelmän luonteeseen
- kansainvälisiin konflikteihin, neuvotteluihin ja diplomatiaan
- eri valtioiden turvallisuuspolitiikkaan
- kansainväliseen yhteistyöhön, jonka piiriin kuuluvat myös
- kansainvälisten järjestöjen toiminta, integraatio ja kehitysyhteistyö.
Opiskelu ulkomailla
Laitoksen opiskelijavaihto ulkomaisten yliopistojen kanssa on hyvin vilkasta. Laitoksella on Erasmus/Sokrates-opiskelijavaihtosopimukset 20 eurooppalaisen yliopiston kanssa sekä Nordplus-ohjelmassa 12 pohjoismaisen valtio-opin laitoksen kanssa. Näiden ohjelmien lisäksi on mahdollista hakeutua opiskelijavaihtoon koko yliopiston vaihto-ohjelmien kautta.
Useimmat laitoksen opiskelijat opiskelevat ainakin yhden lukukauden ulkomailla opintojensa kuluessa. Sokrates-vaihdon valintakriteerit ovat seuraavat: valtio-opin opintojen laajuus, opintomenestys (arvosanojen painotettu keskiarvo valtio-opissa), esitetyt perusteet kohdeyliopiston valinnalle sekä muut tekijät, kuten kielitaito ja kokemus kansainvälisestä toiminnasta opiskelijajärjestöissä. Useimmiten vaihtoon lähdetään kolmannen opiskeluvuoden kuluessa. Kannattaa kuitenkin harkita myös vaihdon myöhempää ajoitusta, koska esimerkiksi pro gradu -tutkielman aihepiirin kannalta opiskelu tietyssä ulkomaisessa yliopistossa saattaa olla hyödyllistä.
Muissa yliopistoissa suoritetut opinnot
Yliopiston omien vaihto-ohjelmien (Sokrates, Nordplus, muut) kautta suoritetut ulkomaiset opinnot valtio-opissa korvataan täysimääräisinä valtio-opin opintoina laitoksella. Muiden ulkomaisten opintojen korvaavuudet ovat laitoksen harkinnassa. Opiskelijan on aina dokumentoitava yksityiskohtaisesti ulkomailla suoritettujen opintojen sisältö, laajuus, suoritustavat ja arvostelu sekä mahdolliset kirjalliset työt. Tämän vuoksi opiskelijan on käytävä sopimassa korvaavuuksista aina henkilökohtaisesti sen opettajan luona, jonka vastuualueeseen korvattava opintosuoritus kuuluu.
Ulkomaisilla opinnoilla voi pääsääntöisesti korvata ainoastaan valinnaisia opintoja (tunnukseltaan V-loppuiset jaksot perus- aine- ja syventävät opinnoissa). Pakollisia opintoja voidaan muualla suoritetuilla opinnoilla korvata ainoastaan poikkeustapauksissa. Tällöin edellytetään täydellinen sisällöllinen vastaavuus. Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea myös ylimääräisiksi valtio-opin opinnoiksi, mikä vähentää sivuaineopintojen tarvetta tutkinnon kokonaisopintoviikkomäärän sisällä.
Samat periaatteet koskevat myös muissa suomalaisissa valtio-opin laitoksissa suoritettuja opintoja. Opintoviikkomäärät korvataan täysimääräisinä, mutta Helsingin yliopiston valtio-opin opinnot poikkeavat siinä määrin muiden laitosten opinnoista, että usein tarvitaan täydentäviä opintoja valtio-opin eri opintojaksoissa.
Jos sivuaineopiskelijoilla on valtio-opin opintoja muualta, mutta he eivät halua suorittaa mitään erityistä oppimäärää valtio-opissa, voidaan heidän opintonsa korvauttaa pelkästään vapaavalintaisina perusopintoina valtio-opissa.
Valmiudet
Valtio-opin tutkimuksen tuottama ja valtio-opin opiskelun välittämä tieto on tieteellistä ja systemaattista. Tutkimustiedon ymmärtäminen ja sen omakohtainen tuottaminen ovatkin valtio-opissa keskeisessä asemassa: opetus painottuu voimakkaasti teorian, metodologian ja tutkimusmenetelmien alueelle. Tutkimuspainotteisuus takaa sen, ettei tieto vain kartoita päivänkohtaisia "pintailmiöitä", vaan analysoi ja tulkitsee tärkeiden ilmiöiden ja ongelmien syitä ja seurauksia yhtä hyvin kuin ennakoi tulevia poliittisia tapahtumia ja käännekohtia. Vaikka vain harvasta valtio-opin opiskelijasta tulee tutkija, jokaisen valtio-opin opiskelijan on osattava lukea tutkimuksia sekä pystyttävä tekemään selvityksiä yhteiskunnallisista kysymyksistä.
Valtio-opin opiskelu antaa yleisiä valmiuksia toimia tehokkaasti monentyyppisissä tehtävissä. Tämä perustuu koulutuksen kykyyn antaa realistinen yleiskuva poliittisen ja hallinnollisen toiminnan roolista kansallisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa. Tällainen tietämys on erityisen käyttökelpoista verkostoituvassa toimintatavassa, joka ylittää organisaatioiden, alueiden ja valtioiden rajoja ja jossa olennaista on kyky suuntautua uudelleen nopean muutoksen oloissa.
Valmiuksia tehokkaaseen yhteistoimintaan kehittävät myös opetuksessa käytettävät menetelmät, joissa sovelletaan sekä ryhmäperusteista että itsenäistä työskentelyä unohtamatta esiintymisvalmiuksien kohentamista. Ulkomaalaisille suunnattu englanninkielinen opetus on osin yhdistetty suomalaisten opiskelijoiden opetukseen.
Opetukseen kuuluu myös tutustuminen vierailujen, harjoitustöiden laadinnan ja työharjoittelun kautta siihen kansalliseen ja kansainväliseen toimijaverkostoon, joka on valtio-opin tutkimuskohteena. Tällä tavalla tutuksi tulevat polttavien yhteiskunnallisten ongelmien taustat niin globaalilla kuin paikallisella tasolla, samoin kuin mahdolliset tulevat työnantajat.
Työelämään sijoittuminen
Valtio-opista valmistuneet ovat sijoittuneet hyvin. Lähes tasavahvuisesti on sijoituttu valtionhallintoon sekä järjestöjen ja yritysten palvelukseen. Yleisiä tehtäviä ovat suunnittelu, johtaminen, tiedotus, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, konsultointi ja tutkimus mitä erilaisimmilla toimialoilla. Monet ovat sijoittuneet keskeisiin tiedotusvälineisiin sekä kansainvälisten järjestöjen ja EU:n tehtäviin.
Ammattiin hakeutumisessa valtio-opin antamaa yleistä pätevyyttä täydentävät erikoistuneemmat sivuaineopinnot, joiksi kannattaa harkita myös tiedekunnan ulkopuolisia opintoja, kuten tietojenkäsittelyoppia, kansainvälistä oikeutta, talousmaantiedettä tai liiketaloustiedettä. Tarjolla on myös kehitysmaaopetusta. Valtio-opin laitos kantaa päävastuun johtamisen sivuainekokonaisuudesta (JOS) sekä EU-sivuainekokonaisuudesta, jotka molemmat soveltuvat sivuaineeksi myös valtio-opin pääaineopiskelijoille.
Lue myös Työelämään.
Valtio-oppi pääaineena
Tutkintojen yleisrakenne on kaikilla linjoilla samanlainen. Tutkinnoittain ne koostuvat seuraavasti:
Kandidaatin tutkinto
- Yleisopinnot ja pakolliset kieliopinnot 18 ov
- Valtio-opin opinnot 48 ov
- Muut opinnot 54 ov
- Yhteensä 120 ov
Maisterin tutkinto
- Yleisopinnot ja pakolliset kieliopinnot 18 ov
- Valtio-opin opinnot 83-88 ov
- Muut opinnot 54-59 ov
- Yhteensä 160 ov
Opintojaksot ja niiden ajoitus
Valtio-opin opinnot koostuvat pääaineopiskelijoille pakollisista opintojaksoista ja valinnaisista opintojaksoista. Pääaineopinnot muodostuvat vaativuudeltaan kolmentasoisista opinnoista: perusopinnoista (P-alkuiset opintojaksot), aineopinnoista (A-alkuiset opintojaksot) ja syventävistä opinnoista (S-alkuiset opintojaksot). Osa opintojaksoista kuuluu yleiseen linjaan (tunnus Y), osa hallinnon ja organisaatioiden linjaan (tunnus H) ja osa kansainvälisen politiikan linjaan (tunnus K). Valinnaiset jaksot on merkitty tunnuksella V. Ilman sitä olevat jaksot ovat pakollisia. Valinnaisiin opintoihin sisältyy vapaavalintaisia opintoja, jotka on merkitty tunnuksella VV. Nämä opinnot ovat laitoksen järjestämiä erikoiskursseja taikka muissa yliopistoissa kotimaassa tai ulkomailla suoritettuja valtio-opin opintoja, joiden täsmällistä korvaavuutta suhteessa tutkintovaatimusten yksittäisiin opintojaksoihin ei ole perusteltua selvittää. Opintojakson sisäinen jakautuminen osasuorituksiin on osoitettu suoritusjärjestystä osoittavin kirjaimin A, B, C (esim. P1A. ja P1B.). Tunnus 'sa' tarkoittaa vain sivuaineopiskelijoille suunnattua opintojaksoa.
Kandidaatin tutkintoa varten valtio-opin opiskelu on jaettu kahdeksaan opintojaksoon: viisi opintojaksoa pakollisia opintoja ja kolme opintojaksoa valinnaisia opintoja. Suositeltava opinto-ohjelma kolmen vuoden opinnoille.
Valtio-opin pakolliset opinnot on jaettu 4-10 opintoviikon jaksoihin, jotka on suunniteltu integroituina kokonaisuuksina. Yhden opintojakson suorittaminen tapahtuu aina saman lukukauden tai lukuvuoden aikana opetusohjelmassa annettujen ohjeiden mukaan.
Opiskelijat voivat edetä opinnoissaan tietysti myös omaa tahtiaan. Ei-pakollisten kurssien kohdalla voi aina suorittaa opintojaksot tiedekuntatentissä parhaaksi katsomanaan aikana. Laitoksen kurssimuotoinen opetus on kuitenkin suunniteltu alla olevien kaavioiden mukaan kahden ensimmäisen vuoden osalta. Kolmannen vuoden opinnoista sen sijaan järjestetään kursseja sekä syys- että kevätlukukaudella. Valinnaiset opinnot (PV- ja AV-alkuiset jaksot) voidaan kokonaan tai osittain korvata sopimuksen mukaan ulkomailla suoritetuilla opinnoilla.
Koska valtio-opin opintojen osuus kandidaatintutkinnossa on 48 opintoviikkoa ja muut opinnot 72 opintoviikkoa, sivuaineopinnot kannattaa jakaa tasaisesti kolmelle vuodelle.
Maisterin tutkinnon opetus koostuu tutkielmaseminaarista ja monimuoto-opetuksesta. Maisterintutkintoon liittyvien kirjallisuuskuulustelujen teoksia pyritään suorittamaan mahdollisuuksien mukaan kurssien yhteydessä annettavina tehtävinä ja esseinä. Myös ulkomailla suoritettuja opintoja voidaan hyväksyä suorituksiksi (ks. Opiskelu ulkomailla). Hyväksymisestä neuvotellaan linjasta vastaavan professorin kanssa. Opiskelijan on tällöin yksilöitävä korvattava suoritus ja dokumentoitava yksityiskohtaisesti ulkomailla suoritettujen opintojen sisältö, laajuus ja arvostelu sekä liitettävä korvausesitykseensä mahdolliset kirjalliset opintosuoritukset (esseet, harjoitustyöt tms.). Ulkomaisilla opinnoilla voidaan pääsääntöisesti korvata syventävissä opinnoissa vain valinnaisia opintoja (SV-alkuiset jaksot).
On suositeltavaa, että maisterintutkinnon suorittaminen aloitetaan opintojen ensimmäisen vuoden syyslukukaudella opintojaksolla S1. Valtio-opin suuntaukset. Seuraavana kevätlukukautena aloitetaan tutkielmaseminaari, joka jatkuu seuraavana syksynä.
Tutkimusmenetelmiä koskeva opiskelu muodostaa vaiheittain syvenevän kokonaisuuden. Se alkaa tilastotieteen ja atk:n opiskelusta sekä ohjatusta tutkimusharjoittelusta. Tilastotieteen johdantokurssi (5 ov) ja atk:n johdantokurssi (2 ov) ovat pakollisia. Ne on syytä suorittaa ensimmäisen vuoden aikana, sillä kurssit ovat edellytyksenä osallistumiselle kvantitatiivisten menetelmien kurssille (A2A).
Menetelmäopiskelu syvenee opintojaksossa A2 Tutkimusmenetelmät (8 ov). Se jakaantuu kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmäkursseihin. Molemmilla kursseilla tehdään harjoitustöitä.
Maisterin tutkinnon opinnoissa menetelmäopiskeluun on varattu neljä opintoviikkoa: tutkielmaseminaarin yleinen osa (4 ov). Lisäksi on mahdollista suorittaa vapaaehtoinen tutkimus menetelmien täydennyskurssi, joka sovitetaan pro gradu -tutkielman tarpeisiin. Se voidaan suorittaa monella tavalla: ohjaajan kanssa sovitulla itsenäisellä menetelmäopiskelulla tai osallistumalla laitoksen tai tiedekunnan yhteiseen menetelmäopetukseen. Tutkielmaseminaarin yleinen osa keskittyy pro gradu -tutkielman tutkimusasetelman jäsentämiseen.
Riittävien menetelmällisten valmiuksien hankkiminen on tulevien työmarkkinoiden kannalta tärkeää. Valmiuksista on apua sekä omakohtaisessa selvitystyössä että muiden tekemien selvitysten laadun arvioinnissa. Tiedekunnan eri yksiköissä annettava opetus tarjoaa menetelmäopiskeluun lisämahdollisuuksia. Opiskelijalta edellytetään kuitenkin oma-aloitteisuutta ja aihepiiriä koskevan opiskelunsa tarkoituksenmukaista suunnittelua ja ajoittamista.
Osa opiskelijoista on jo suorittanut suuren osan sivuaineopinnoistaan ryhtyessään valtio-opin pääaineopiskelijoiksi. Osa taas haluaa edetä tavanomaista nopeammin. Katso Maisterin tutkinnon suorittaminen neljässä vuodessa.
Maisterin tutkinnon suorittaminen viidessä vuodessa
Opiskeluvuosi |
Syyslukukausi |
Kevätlukukausi |
| 1. vuosi (16 ov) |
P1. Johdatus valtio-oppiin (8 ov)
|
P2. Poliittisen ajattelun perusteet (4 ov) |
| PV. Yksi valinnaisista opintojaksoista (4 ov): PV1-PV3 (tai PVV1-PVV3) | ||
| 2. vuosi (18 ov) |
A1. Valtio-opin tutkimus (6 ov)
|
A2A. Kvantitatiiviset menetelmät (4 ov) |
| AV. Yksi valinnaisista opintojaksoista (4 ov): AV1-AV13 (tai AVV1-AVV3) | AV. Yksi valinnaisista opintojaksoista (4 ov): AV1-AV13 (tai AVV1-AVV3) | |
| 3. vuosi (14 ov) |
A2B. Kvalitatiiviset menetelmät (4 ov) | A3. Tieteellinen tutkimustyö
(10 ov)
|
| 4. vuosi (18 ov) |
S1. Valtio-opin suuntaukset
(4 ov)
|
S2. Tutkielmaseminaari (8 ov): yleinen osa (4 ov), aihekohtainen osa alkaa (2 ov) |
| SV. Yksi valinnaisista opintojaksoista (4 ov) SV1-SV12 (tai SVV1-SVV3) | SV. Yksi valinnaisista opintojaksoista (4 ov) SV1-SV12 (tai SVV1-SVV3) | |
| 5. vuosi (22 ov) |
S2. Tutkielmaseminaari (8 ov): aihekohtainen osa jatkuu (2 ov) | S4. Pro gradu -tutkielma (20 ov) |
S3. Tutkimusmenetelmien
täydennyskurssi (4 ov)
|
Maisterin tutkinnon suorittaminen neljässä vuodessa
Opiskeluvuosi |
Syyslukukausi |
Kevätlukukausi |
| 1. vuosi (16 ov)
|
P1. Johdatus valtio-oppiin (8
ov)
|
P2. Poliittisen ajattelun perusteet (4 ov) |
| PV. Yksi valinnaisista opintojaksoista (4 ov): PV1-PV3 (tai PVV1-PVV3) | ||
| 2. vuosi (18 ov) |
A1. Valtio-opin tutkimus (6
ov)
|
A2A. Kvantitatiiviset menetelmät (4 ov) |
| AV. Yksi valinnaisista opintojaksoista (4 ov): AV1-AV13 (tai AVV1-AVV3) | AV. Yksi valinnaisista opintojaksoista (4 ov): AV1-AV13 (tai AVV1-AVV3) | |
| 3. vuosi (24 ov) |
A2B. Kvalitatiiviset menetelmät (4 ov) | A3C. Kandidaatin tutkielma (5 ov) |
A3. Tieteellinen tutkimustyö
(10 ov)
|
S1. Valtio-opin suuntaukset
(4 ov)
|
|
| S2. Tutkielmaseminaari (8 ov): yleinen osa (4 ov), aihekohtainen osa alkaa (2 ov) | ||
| 4. vuosi (30 ov) |
S2. Tutkielmaseminaari (8 ov): aihekohtainen osa jatkuu (2 ov) | S4. Pro gradu -tutkielma (20 ov) |
S3. Tutkimusmenetelmien täydennyskurssi (4 ov)
|
||
| SV. Yksi valinnaisista opintojaksoista (4 ov) SV1-SV12 (tai SVV1-SVV3) | SV. Yksi valinnaisista opintojaksoista (4 ov) SV1-SV12 (tai SVV1-SVV3) |
Sivuaineiden opinnot
Sivuaineopintojen tarkoituksena on antaa opiskelijalle mahdollisimman laaja-alainen yhteiskuntatieteellinen asiantuntemus. Valtio-opin pääaineopiskelijoille ei ole määrätty pakollisiksi mitään tiettyjä aineita, vaan opiskelija voi valita sivuaineensa varsin pitkälle oman kiinnostuksensa mukaan ja erityisesti omaan erikoisalaansa perehtymistä ajatellen. Koska valtio-oppi on kuitenkin luonteeltaan yleinen yhteiskuntatiede, joka ei suoranaisesti johda tiettyyn ammattiin, kannattaa sivuaineet valita siten, että ne muodostavat mielekkään kokonaisuuden myös työhönsijoittumista ajatellen.
Valtio-opissa edellytetään näitä vaihtoehtoisia sivuaineopintoja ainakin yhdessä aineessa vähintään B-oppimäärän verran (25–30 ov). Sivuaineeksi voi ottaa minkä tahansa valtiotieteellisen tiedekunnan aineen tai muun tiedekunnan oppiaineen (ks. Opintojen hyväksilukeminen). Loput vaadittavista sivuaineiden opinnoista opiskelija voi valita vapaasti. Valtio-opin opiskelijat voivat ottaa sivuaineekseen myös johtamisen sivuainekokonaisuuden tai kansainvälisten tehtävien opintokokonaisuuden tai EU-sivuainekokonaisuuden.
Yleisopinnot
Tiedekunnan kaikille opiskelijoille yhteisten kieliopintojen (8 ov) lisäksi valtio-opin yleisopintoihin kummassakin tutkinnossa kuuluvat seuraavat opintojaksot (yhteensä 10 ov):
- Julkis- ja hallinto-oikeus (3 ov) tai työ- ja yritystoimintaoikeus (3 ov)
- ATK:n johdanto (2 ov)
- Tilastotieteen johdantokurssi (5 ov).
Valtio-oppi sivuaineena
Valtio-oppi soveltuu toisaalta yleisyytensä, toisaalta linjajakonsa vuoksi sivuaineeksi monien muiden pääaineiden opiskelijoille sekä valtiotieteellisestä että muista tiedekunnista. Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa valtio-opin oppimääriä seuraavasti:
A-oppimäärä (16 ov) koostuu opintojaksoista P1Asa (valtio-opin johdantokurssi, 4 ov), P1Bsa (Suomen poliittinen järjestelmä, 4 ov) sekä kahdesta opintojaksosta (yhteensä 8 ov), jotka voi vapaasti valita perusopintojen opintojaksoista P2, PV1-3 ja PVV1-3 sekä aineopintojen valinnaisista opintojaksoista AV1-13 ja AVV1-3.
B-oppimäärä (28 ov) koostuu edellisten lisäksi kolmesta muusta opintojaksosta (yhteensä 12 ov), jotka voi vapaasti valita perusopintojen valinnaisista opinnoista (P2, PV1-3, PVV1-3) sekä aineopintojen valinnaisista opinnoista (AV1-13, AVV1-3 ja opintojakson A1 osioista A1Y, A1H, A1K). Mikäli opiskelija haluaa sivuaineekseen jonkin opintolinjan mukaisen oppimäärän, B-oppimäärään tulee sisältyä vastaavan linjan opintojakson A1 osio A1Y, A1H tai A1K (tai vastaava aiempien tutkintovaatimusten mukainen opintojakso).
Huom! Mikäli sivuaineopiskelija aikoo jatkaa opintojaan C-oppimäärään, on B-oppimäärään sisällytettävä jokin opintojakson A1 linjakohtainen osio (A1Y, A1H tai A1K).
C-oppimäärä (40 ov) koostuu edellisten lisäksi kolmesta opintojaksosta (yhteensä 12 ov), jotka voi vapaasti valita syventävien opintojen valinnaisista opinnoista (SV1-12, SVV1-3 ja opintojakson S1 osioista S1Y, S1H ja S1K). Mikäli opiskelija haluaa sivuaineekseen jonkin opintolinjan mukaisen oppimäärän, C-oppimäärään tulee sisältyä vastaavan linjan S1Y, S1H tai S1K (tai vastaava aiempien tutkintovaatimusten mukainen opintojakso).
Huom! C-oppimäärässä opintojakson S1 linjakohtaisten osioiden (S1Y, S1H tai S1K) suorittamisen edellytyksenä on, että B-oppimäärässä on suoritettu vastaava opintojakson A1 linjakohtainen osio (A1Y, A1H tai A1K).
Mikäli sivuaineopiskelija vaihtaa valtio-opin pääaineekseen, tulee hänen täydentää opintojaan suorittamalla valtio-opin pääaineopiskelijoille pakolliset opintojaksot. Osa pakollisista opintojaksoista voidaan korvata muualla suoritetuilla opinnoilla, mikäli ne vastaavat sisällöllisesti valtio-opin pääaineopiskelijoilta vaadittavia opintoja (ks. Muissa yliopistoissa suoritetut opinnot). Korvaavuuden ratkaisee kustakin pakollisesta opintojaksosta vastuussa oleva opettaja. Mikäli opiskelija aikoo hakea pääaineen vaihtamista, suositellaan valtio-opin johdantokurssi suoritettavaksi syyslukukaudella ja opintojakson P2 (Poliittisen ajattelun perusteet) suorittamista osana A-oppimäärää.
Kirjallisuuskuulustelut
Opintojaksojen vastuuopettajat toimivat myös opintojaksojen kuulustelijoina, ellei muuta erikseen mainita. Myös ruotsinkielisiin kirjallisuuskuulusteluihin ilmoittaudutaan opintojakson vastuuopettajalle. Kirjallisuuskuulustelujen ruotsinkieliset tenttikysymykset laatii professori Jan Sundberg.
Opiskelija voi osallistua kirjallisuuskuulusteluihin, vaikka tentittäviin kokonaisuuksiin kuuluvien korvaavien kurssien suorittaminen on kesken. Edellytyksenä tällöin on, että korvaavat osat tulevat saman lukukauden aikana suoritetuiksi. Opintojaksoon kuuluva kirjallisuus suoritetaan kokonaisuudessaan yhdessä tentissä, ellei suoritustapaa ole erikseen muulla tavoin täsmennetty opintojaksossa annettavan opetuksen yhteydessä. Mikäli opintojakso muodostuu osasuorituksista, tulee osasuoritukset suorittaa opetusohjelmassa määritellyssä aikataulussa. Katso myös Suoritusmerkinnät.
Koska valtio-opissa eräät opintojaksot ovat suoritustavaltaan erilaisia pääaine- ja sivuaine opiskelijoille, voivat muualla (esim. avoimessa yliopistossa) opintonsa aloittaneet pääaineopiskelijat joutua täydentämään opintojaan siirryttyään yliopiston opiskelijoiksi. Katso Valtio-oppi sivuaineena.
Lue myös Kuulusteluihin ja opetukseen ilmoittautuminen. Katso myös valtiotieteellisen tiedekunnan tiedekuntatenttipäivät ja yleiset tenttiohjeet.
Jatkokoulutus
Valtiotieteellinen tiedekunta hyväksyy opiskelijoita valtio-opin jatkokoulutukseen kahdesti vuodessa erillisen hakumenettelyn kautta. Valtio-opin jatkokoulutusohjelmaan voidaan hyväksyä ne ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet, joiden pääaineena on ollut valtio-oppi tai muu soveltuva oppiaine. Hakijalta edellytetään hyvin tai erinomaisin tiedoin suoritettuja pääaineen syventäviä opintoja sekä yleensä pro gradu -tutkielmasta tai siihen rinnastettavasta opinnäytteestä vähintään arvosanaa magna cum laude approbatur. Hakijan on lisäksi laadittava tutkimussuunnitelma lisensiaatintutkimusta tai väitöskirjaa varten. Jatko-opiskelijaksi hyväksyttäväksi voidaan esittää pro gradu -tutkielmastaan alemman arvosanan saanut hakija, mikäli hakijalla on esitetyn tutkimussuunnitelman ja muiden ansioiden perusteella hyvät edellytykset menestyksellisiin jatko-opintoihin. Jatko-opinto-oikeuden puoltamisessa otetaan huomioon (1) hakemuksen pohjalta arvioidut edellytykset menestyksellisiin jatko-opintoihin ja (2) laitoksen käytettävissä olevat ohjausresurssit.
Valtio-opin jatkokoulutusohjelman laajuus on 35 opintoviikkoa. Pääsääntöisesti nämä suoritetaan kirjallisina tehtävinä ohjausryhmälle, jonka muodostavat pääohjaaja ja kaksi tukiohjaajaa.
Lue lisää jatko-opinnoista.
Tulokset ja merkinnät
ArvosteluKirjallisten kokeiden arvosteluperusteet ilmoitetaan pääsääntöisesti opintojakson tai kurssin tavoitteiden ja tehtävien määrittelyn yhteydessä. Kurssien osalta nämä tiedot kerrotaan kurssien sivuilla, mutta usein täsmällisemmin kurssin kuluessa. Mikäli arvosteluperusteissa on epäselvyyttä, on syytä ottaa yhteys opintosuorituksesta vastuussa olevaan opettajaan. Valtiotieteellisen tiedekunnan opintosuoritukset arvostellaan asteikolla 1,1+, 2-, 2, 2+, 3- ja 3. Puolikkaita ei tiedekunnan päätöksen mukaisesti käytetä. Tyydyttäviä tietoja vastaavat 1 ja 1+, hyviä tietoja 2-, 2 ja 2+ sekä erinomaisia tietoja 3- ja 3. Opintokokonaisuudet arvostellaan asteikolla: tyydyttävät, hyvät tai erinomaiset tiedot. Suoritettu = 0,00 eli suoritus ei vaikuta arvosteluun, mutta se otetaan huomioon opintoviikkoja laskettaessa. Osasuoritusten arvosanoista muodostetaan kokonaissuorituksen arvosana painotettuna keskiarvona (painoina opintoviikot tai kurssilla etukäteen ilmoitetut prosenttiosuudet). Yhdistetyt arvosanat lasketaan niin monen desimaalin tarkkuudella, että ne voidaan pyöristää kahden desimaalin tarkkuudelle, jolloin arvosanan määräytyminen on yksiselitteistä. Arvosanan laskeminen: Katso osasuoritusten matemaattiset arvot taulukosta 1. Laske osasuoritusten painotettu keskiarvo ja pyöristä se kahden desimaalin tarkkuuteen. Katso kokonaissuorituksen arvosana taulukosta 2 tai 3. Voit myös käyttää arvosanalaskinta. Esimerkkejä:
|
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tulosten julkistaminen (kirjallisuuskuulustelut, kurssit)
Tulos kirjallisesta kokeesta julkistetaan normaalisti 10 vuorokauden kuluessa kuulustelusta. Tulokset ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla (toimistoaulassa). Kuulustelujen tuloksia ei pääsääntöisesti anneta puhelimitse. Yksittäiselle opiskelijalle voi toimisto kuitenkin ilmoittaa tuloksen muullakin tavalla, mikäli siihen on perusteltu syy. Tuloksia ei tietosuojasyistä julkisteta www-sivuilla, jollei tähän ole saatu kultakin opiskelijalta erikseen lupaa.
Kirjallisuuskuulustelujen tulokset ovat ilmoitustaululla vähintään seuraavaan kirjallisuuskuulusteluun asti, kurssien tulokset vähintään kuukauden. Tämän jälkeen tuloksiin voi tutustua laitoksen toimistossa.
Samalla kun ilmoitustaululla ilmoitetaan kuulustelussa hyväksyttyjen nimet, ilmoitetaan myös, miten kuulustelussa hylätyt saavat tiedon kokeen tuloksesta. Ellei tästä ole mainintaa, voi aina kääntyä opettajan puoleen hänen vastaanottoaikoinaan.
Opiskelijalla on oikeus korottaa arvosanaansa. Aikomuksesta korottaa hyväksytty kuulustelu tulee ilmoittaa kuulustelijalle kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta.
Kirjallisen kuulustelun arvosteluun tyytymätön opiskelija voi
pyytää oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta neljäntoista päivän
kuluessa siitä, jolloin hän on saanut tulokset tietoonsa. Jos opiskelija ei
tyydy opettajan päätökseen, hän voi pyytää siihen oikaisua opintosuoritusten
tutkintolautakunnalta neljäntoista päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut
päätöksestä tiedon. Opintosuoritusten tutkintolautakunnan tekemään päätökseen ei
saa hakea muutosta valittamalla. Opiskelijan oikeusturvasta ks. myös asiaa
koskeva
johtosääntö.
Suoritusmerkinnät
Laitoksen ilmoitustaululla ilmoitettavat hyväksytyt opintosuoritukset rekisteröidään toimistossa ellei kurssin suorittamisen yhteydessä ole muuta mainittu. Kun opintojakso on kokonaisuudessaan suoritettu, yksittäiset opintosuoritukset yhdistetään automaattisesti. Mikäli opintosuoritusotteessa ei näy koko suorituksen rekisteröityminen sen kaikkien osien tultua suoritetuksi, opiskelija pyytää koko opintojakson arvostelua lähettämällä sähköisen merkintäpyyntölomakkeen opintojakson vastuuopettajalle. Paperisena lomaketta saa laitoksen toimistoaulasta.
Kaikki suoritusmerkinnät on haettava mahdollisimman pian ja viimeistään
lukuvuoden loppuun mennessä. Ainoastaan opintojaksojen vastuuopettajat opettajat antavat
tarvittavat suoritusmerkinnät asianomaisista opintojaksoista. Muualla
suoritettujen opintojen hyväksymisestä päättää vastaavan kohdan kuulustelija,
joka myös hyväksyy opintosuorituksen ja toimittaa sen rekisteröitäväksi.
Kokonaisuusmerkinnät
Yleisen valtio-opin perus- ja aineopintojen kokonaisuusmerkintä (kandidaatin tutkintoa varten) haetaan lähettämällä merkinnän antajalle sähköinen opintokokonaisuusmerkintäpyyntölomake tai jättämällä merkinnän antajalle opintosuoritusote (epävirallinenkin käy), josta selviää, mitä ja minkä linjan (yleinen, hallinto ja organisaatiot vai kansainvälinen politiikka) kokonaisuutta haetaan ja mitä siihen sisällytetään (ympyröidään niiden opintojaksojen koodit, jotka kokonaisuuteen sisällytetään).
Yleisen valtio-opin perus-, aine- ja syventävien opintojen kokonaisuusmerkintä (maisterin tutkintoa varten) haetaan jättämällä merkinnän antajalle opintosuoritusote (epävirallinenkin käy), josta selviää, mitä ja minkä linjan (yleinen, hallinto ja organisaatiot vai kansainvälinen politiikka) kokonaisuutta haetaan ja mitä siihen sisällytetään (ympyröidään niiden opintojaksojen koodit, jotka kokonaisuuteen sisällytetään).
A-, B- ja C-oppimäärien kokonaisuusmerkintä (ks. alla) haetaan lähettämällä merkinnän antajalle sähköinen opintokokonaisuusmerkintäpyyntölomake tai jättämällä merkinnän antajalle opintosuoritusote (epävirallinenkin käy), josta selviää, mitä kokonaisuutta haetaan ja mitä siihen sisällytetään (ympyröidään niiden opintojaksojen koodit, jotka kokonaisuuteen sisällytetään). Myös mahdollinen opintolinja tulee ilmoittaa lomakkeessa.
C-oppimäärän suorittajien on otettava huomioon linjakohtaisiin osioihin S1Y, S1H tai S1K liittyvät edeltävyysvaatimukset A1Y, A1H tai A1K. Ks. Valtio-oppi sivuaineena.
Kaikissa tapauksissa kokonaisuuden hyväksyjä merkitsee lomakkeelle tai otteelle arvosanan ja allekirjoituksellaan vahvistaa kokonaisuuden. Lomake tai ote arkistoidaan rekisteröinnin jälkeen.
Erillistä paperista lomaketta, johon opiskelija kopioi opinnot opintorekisteriotteelta, ei enää mitään kokonaisuusmerkintää hakiessa tarvita.
Kokonaisuusmerkintöjen antajat
Yleisen valtio-opin perus- ja aineopinnot (kandidaatin tutkintoa varten):
Amanuenssi Esko Tantarimäki
Yleisen valtio-opin perus-, aine- ja syventävät opinnot (maisterin tutkintoa varten):
Amanuenssi Esko Tantarimäki
Yleisen valtio-opin A-, B- ja C-oppimäärät:
Amanuenssi Esko Tantarimäki
Johtamisen sivuainekokonaisuuden A-, B- ja C-oppimäärät:
Amanuenssi Esko Tantarimäki
EU-sivuainekokonaisuuden A-, B- ja C-oppimäärät:
VTM Teemu Palosaari
Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen
Muualla suoritettujen opintojen korvaavuuden selvittämiseksi opiskelija täyttää lomakkeen 'Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen' ja liittää sen yhteyteen Helsingin yliopiston ja suoritusyliopiston opintosuoritusotteet tai muut todistukset hyväksytyistä opinnoista (myös kuvaukset opintojen sisällöstä ja suoritustavoista sekä mahdollisesti laaditut kirjalliset työt). Lomake liitteineen toimitetaan henkilökohtaisesti – vastaanottoaikana – sille opettajalle, jonka vastuualuetta muualla suoritetut opinnot ensisijaisesti edustavat (ks. alla). Mikäli opintoja on useammalta alueelta, opettajat siirtävät hakemuksen eteenpäin seuraavalle opettajalle.
Opettajat ratkaisevat muualla suoritettujen opintojen hyväksymisen valtio-opin opinnoiksi ja toimittavat suoritukset rekisteröitäviksi. Mikäli opiskelija haluaa osan liitteistä takaisin, tulee tämän ilmetä hakemuksesta. Liitteet ovat noudettavissa laitoksen toimistosta sen jälkeen, kun opintosuoritus on rekisteröity. Tämä ilmenee opintosuoritusotteesta, jonka saa maksutta WebOodista. Mikäli hyväksilukeminen ei edellytä opintosuorituksen täydentämistä, opintosuoritus näkyy opintosuoritusotteessa normaalitapauksessa kolmen viikon sisällä (ote on syytä tarkistaa aina ennen uutta yhteydenottoa laitokseen).
Mikäli sivuaineopiskelijoiden muualla suorittamat opinnot yksinään tai yhdessä laitoksen valtio-opin opintojen kanssa riittävät A-, B- tai C-oppimäärään, voidaan oppimäärä rekisteröidä samalla, kun korvaavuus selvitetään. Sama koskee pääaineopiskelijoiden merkintää perus- ja aineopinnoista sekä syventävistä opinnoista. Opiskelija merkitsee opintosuoritusotteeseen (WebOodin epävirallinen ote kelpaa) ne opintojaksot, joista oppimäärä tai opintokokonaisuus muualla suoritettujen opintojen ohella muodostuu (ks. Kokonaisuusmerkinnät).
Perusopintojen korvaaminen (myös A-oppimäärä):
- lehtori Erkki Berndtson
Aineopintojen korvaaminen (myös B-oppimäärä):
- professori Kyösti Pekonen (valtio-opin yleiset opinnot)
- professori Markku Kiviniemi (hallinnon ja organisaatioiden opinnot)
- professori Tuomas Forsberg (kansainvälisen politiikan opinnot)
Syventävien opintojen korvaaminen (myös C-oppimäärä):
- professori Kyösti Pekonen (valtio-opin yleiset opinnot)
- professori Markku Temmes (hallinnon ja organisaatioiden opinnot)
- professori Heikki Patomäki (kansainvälisen politiikan opinnot)
Kurssin korvaavuus
Kurssille ilmoittaudutaan WebOodissa sen opintojakson kohdalla, jota kurssilla halutaan korvata.
Jos opiskelija ei ole voinut ilmoittautua opetukseen WebOOdissa, hänen on
merkittävä kurssin korvaavuus kuulustelupaperiin (luentokuulusteluissa) taikka
esseen, seminaaripaperin tms. kanteen. Korvaavuus ilmoitetaan mainitsemalla
opintojakso ja opintoviikkomäärä, jonka kurssin suorittaminen korvaa. Tämä on
tarpeen erityisesti siksi, että sama kurssi voi tuottaa korvaavuuksia useampaan
opintojaksoon ja korvaavuudet voivat olla eri laajuisia. Kurssin opettaja kirjaa
kurssin tulosluetteloon opiskelijakohtaisesti näkyviin, mihin opintojaksoon
korvaavuus kohdistuu ja kuinka monen opintoviikon laajuisena, mikäli
opiskelijakohtaisia eroja on. Näin vältytään lukuisilta epäselvyyksiltä, kun
korvaavuuksia ei tarvitse selvittää jälkikäteen. Opiskelijan tulisi siis tietää
kurssille osallistuessaan, mihin hän korvaavuuden käyttää.
Kurssiaineiston ja kurssitöiden jakelu
Kurssien suorittamiseen sisältyvä aineisto jaetaan kursseilla tai toimistoaulassa sijaitsevan jakelupisteen välityksellä (lokerikko toimistoa vastapäätä). Opiskelijat voivat lähettää laatimansa kurssityöt toisille kurssilaisille myös sähköpostitse, mikäli kurssilla näin sovitaan. Opettajille kurssityöt toimitetaan paperille tulostettuna toimistoon, ellei opettajan kanssa erikseen muuta sovita (ks. Postin postin jättäminen henkilökunnalle). Tämä johtuu siitä, että joissakin tapauksissa tulostettavia töitä kertyisi useita kymmeniä, eikä tiedosto-ongelmilta voida käytännössä välttyä.
Lue myös
Kurssimonisteet.
Intersektio-opetus
Yleisen valtio-opin laitoksella syksyllä 1999 käynnistyneessä intersektiohankkeessa pyritään yhdistämään laitoksen eri opetuslinjoilla annettavaa ja osittain eri teoriaperustoista lähtevää hallinnon ja organisaatioiden, kansainvälisen politiikan ja yleisen valtio-opin opetusta yhden opetustapahtuman sisään. Kaikissa tarkoitukseen sopivissa opetussisällöissä risteytetään (intersektio) nämä linjat yhdistämällä poliittinen ja hallinnollinen, kansallinen ja kansainvälinen näkökulma. Tätä perustelevat sekä ammattikäytäntöjen kehitys että tieteellisen tutkimuksen haasteet. Globalisoituvassa maailmassa kansainvälisyys läpäisee yhä useammat yhteiskunnallisen toiminnan muodot niin julkisella ja yksityisellä sektorilla kuin "kolmannella" sektorilla. Tiivistyvän EU-integraation myötä kansainvälisyys tulee esille myös Suomen oloissa "joka paikassa". Laitoksen eri linjojen tarjoaman monitieteisyyden hyödyntäminen on nykytilanteessa entistäkin perustellumpaa.
Intersektioperiaatteen mukaista opetusta annetaan lukuvuonna 2004–2005 kolmessa eri yhteydessä: perusopinnoissa Suomen poliittista järjestelmää ja Euroopan unionia käsiteltäessä, aineopinnoissa vallan tutkimuksen opintojaksossa sekä aineopintojen ja syventävien opintojen vapaavalintaisessa erikoiskurssikokonaisuudessa "Globalisaatio ja globaali hallinta – uhka vai mahdollisuus demokratialle?". Toisessa muodossa intersektioperiaate tulee esiin proseminaareissa ja aihekohtaisissa tutkielmaseminaareissa. Kummatkaan eivät ole enää linjakohtaisia, vaan eri linjojen opiskelijat osallistuvat samoihin seminaaritilaisuuksiin, joissa aihepiirien ja näkökulmien sekoittuminen luo aiempaa laaja-alaisemman opiskeluympäristön.
Suomen poliittinen järjestelmä -kurssilla Suomen valtiollisia instituutioita tarkastellaan niin poliittisesta ja hallinnollisesta kuin kansainvälispoliittisesta näkökulmasta käsin neljällä eri tasolla: ryhmätasolla, organisaatiotasolla, aluetasolla ja valtiotasolla.
Vallan tutkimuksen kurssilla vallan tutkimuksen kenttä jäsennetään kansallisen ja kansainvälisen vallankäytön sekä poliittisen ja hallinnollisen vallankäytön näkökulmasta. Tämän jälkeen keskitytään vallan tutkimukseen yleisen politiikan tutkimuksen näkökulmasta, sitten kansainvälisen politiikan tutkimuksen näkökulmasta ja lopuksi hallinnon tutkimuksen näkökulmasta.
Globalisaatio ja globaali hallinta – uhka vai mahdollisuus demokratialle? -opetuspakettiin kuuluvien kurssien suoritukset voidaan sijoittaa tutkintovaatimuksissa joko kohtaan AVV tai SVV. Kurssit muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden kahden demokratian kannalta keskeisen ja monella tasolla "vastakkaisen" globaalin ilmiön – maailmantalouden ja ihmisoikeuksien kehittymisen – ympärille. Kurssit toimivat kuitenkin myös erikseen, sillä ne lähestyvät kukin eri suunnista kohteena olevia kysymyksiä. Globalisaatiojaksoon kuuluu neljä englanniksi luennoitavaa kurssia, joihin liittyvät luentokuulustelut ja harjoitustehtävät voidaan kuitenkin suorittaa myös suomeksi tai ruotsiksi:
- Workshop on Global Strategies: Politics and Governance in Global Flows and Networks across Civilizations
- Humanitarian Intervention in World Politics
- Theories of European Integration
- International Organizations
Vanhojen suoritusten korvaavuus - siirtymäsäännökset
Vuosien 2001-2002 tutkintovaatimusten mukaan on voinut opiskella vielä syyslukukaudella 2002. Näiden kuten kaikkien aiempienkin tutkintovaatimusten mukaiset, loppuun suoritetut ja rekisteröidyt opintosuoritukset luetaan sellaisenaan kandidaatin ja maisterin tutkinnon pääaineopintoihin riippumatta siitä, mikä on vastaavan opintojakson opintoviikkomäärä uusissa vaatimuksissa. Tästä syystä pääaineopintojen opintoviikkomäärä voi hieman vaihdella sen mukaan, minä vuonna on suorittanut kunkin opintojakson.
Opintojakso P2 (poliittisen ajattelun perusteet, 4 ov) on pakollinen pääaineopiskelijoille, jotka ovat aloittaneet valtio-opin pääaineopiskelun 1.8.2002 jälkeen. Opintojakson suorittamista suositellaan myös sitä ennen aloittaneille, jos perusopinnot ovat vielä kesken.
Metodikurssi I (6 ov) korvaa opintojakson A2A Kvantitatiiviset menetelmät, 4 ov sekä kaksi opintoviikkoa opintojaksosta A2B Kvalitatiiviset menetelmät, mutta vain vertailevan menetelmän kurssin kahden opintoviikon suuruisena. Opintojakson A2B suoritusta täydennetään tällöin kvalitatiivisten menetelmien kirjallisuuskuulustelulla yliopistonlehtori Pasi Saukkoselle. (Kirjallisuuskuulusteluun ilmoittaudutaan tiedekuntatenttikuorella. WebOodin kautta ilmoittautuminen ei ole mahdollista.) Metodikurssi II (4 ov) korvaa opintojakson A2B, mikäli metodikurssin II suoritus sisältää haastattelututkimuksen kurssin (Juri Mykkänen, Timo Moilanen tai Mikael Mattlin) tai retoriikkaa käsittelevän kurssin (Henri Vogt) sekä kvalitatiivisia menetelmiä käsittelevän kirjallisuuskuulustelun (2 ov). Mikäli opiskelija on suorittanut kandidaatin tutkinnon, hyväksytty metodikurssi II:n suoritus korvaa opiskelijan valinnan mukaan vastaavalla opintoviikkomäärällä tutkimusmenetelmien täydennyskurssia (jakso S3) tai valtio-opin valinnaisia opintoja.
Mikäli opiskelija on suorittanut proseminaarin neljän opintoviikon laajuisena, on kandidaatin tutkielman laajuus kaksi opintoviikkoa. Kandidaatin tutkielman laajuus on viisi opintoviikkoa vain niillä opiskelijoilla, jotka suorittavat opintojakson A3 Tieteellinen tutkimustyö (10 ov) 1.9.2002 voimaan astuneiden vaatimusten mukaan.
Uusien tutkintovaatimusten mukaan opintojakson S1
suorittaminen edellyttää vastaavan linjan (Y, H, K) opintojakson A1
suorittamista ensin. S1-jakson kirjallisuuskuulustelun vastaanottavan opettajan
kanssa voidaan sopia myös S1-jakson suorittamisesta laajempana niin, että
A1-jakson suoritus tulee korvatuksi. A1-jakson opettaja ottaa vastaan vain
opinto-oppaiden mukaisia suorituksia A1-jaksosta. Kevätlukukaudesta 2003 lähtien
on edellytetty uusien tutkintovaatimusten mukaisia suoritustapoja.
Rästitentit
Yleisen valtio-opin laitoksen rästitentit pidetään 2.2.2005 ke 14–16 PR sali 1 ja 25.5.2005 ke 14–16 PR sali 1. Niissä voi suorittaa luentosarjojen yms. kirjallisia loppukuulusteluja, ei kuitenkaan tiedekuntatentissä suoritettavia kirjallisuuskuulusteluja. Rästitentteihin on ilmoittauduttava WebOodissa 17.–26.1. (helmikuun rästitentti) ja 9.–18.5. (toukokuun rästitentti) välisenä aikana. Ilmoittautumislinkit WebOodiin ovat kunkin kurssin kohdalla.
Käyttäjätunnuksettomien opiskelijoiden ilmoittautuminen rästitentteihin
Opintoneuvonta ja opinto-ohjaus
Yleistä opintoneuvontaa antaa valtiotieteellisen tiedekunnan opintoneuvoja. Laitoksen henkilökunta antaa opintoneuvontaa ja opinto-ohjausta vastaanottoaikoina seuraavan työnjaon mukaan valtio-opin laitoksen opintosuorituksiin liittyvissä asioissa.
- opintojen alkuvaihe: lehtori Erkki Berndtson,
- vaihto-opiskelu: suunnittelija Tuija Kurvinen,
- ulkomaiset tutkinto-opiskelijat: yliopistonlehtori Henri Vogt,
- maisterivaiheen opintojen aloittaminen ja henkilökohtainen maisteriopintosuunnitelma: aihekohtaista tutkimusseminaaria vetävät professorit,
- yksittäisten opintosuoritusten suorittaminen: opintojaksosta vastaava opettaja,
- kansainvälisten tehtävien opintokokonaisuus: professori Markku Kiviniemi,
- johtamisen sivuainekokonaisuus: yliassistentti Timo Moilanen,
- EU-sivuainekokonaisuus: VTM Teemu Palosaari,
- WebOodi-neuvonta: toimistosihteeri Erja Enberg,
- opintosuoritusten rekisteröinti: toimistosihteeri Erja Enberg,
- työharjoittelu: amanuenssi Esko Tantarimäki (harjoittelupaikkojen jako),
- jatko-opiskelu: professori Mikko Mattila (yleinen neuvonta), professorit (jatko-opintojen käynnistäminen opinnäytetyön sisällöllisen orientaation osalta; tieteellinen ohjaus).
Opiskelijoille osoitetun postin hakeminen
Opettaja ja opiskelija sopivat toisinaan, että opiskelija noutaa jonkin opettajan hänelle osoittaman lähetyksen (esim. kirja, opintokortti). Lähetyksen voi sopia noudettavaksi laitoksen toimistosta taikka vahtimestareilta. Jälkimmäinen on suositeltavampi menettely, koska vahtimestarien toimipiste on avoinna pitempään kuin laitoksen toimisto. Vahtimestarien toimipiste on Unioninkatu 37:n pääsisäänkäynnin yhteydessä. Se on avoinna kiinteistön aukioloaikoina: lukukausien aikana normaalisti 08.00-19.30, muulloin aukioloajat vaihtelevat ja ne kannattaa varmistaa etukäteen vahtimestareilta (p. 191 24800).
Jotta postilähetysten jättäminen
vahtimestareilta noudettavaksi olisi mahdollisimman joustavaa, on lähetyksessä
oltava merkinnät: U37 vahtimestarit, PL 54, lähetyksen noutajan
nimi:______________.
Postin jättäminen henkilökunnalle
Henkilökunnalle voi jättää postia (kurssitöitä
ym.) toimistoon sen aukioloaikoina ja toimiston oven vieressä olevaan
postilaatikkoon (muista merkitä, kenelle posti on tarkoitettu). Postin voi
jättää myös mihin tahansa Helsingin yliopiston vahtimestarien toimipisteeseen,
joka toimittaa lähetyksen sisäisen jakelun kautta perille. Tällöin lähetys on
pakattava asianmukaisesti. Osoitteeksi tulee opettajan nimi, yleisen valtio-opin
laitos, PL 54. Postinkulkuun kannattaa varata yksi työpäivä. Kiireellisissä
tapauksissa on postijakelun aikataulu hyvä ottaa selville.
Sähköpostin käyttö laitoksella
Sähköposti on tehokas viestin, mutta senkin käytössä voi olla ongelmia. Tässä esitettyjä periaatteita soveltamalla ongelmia on toivottavasti mahdollisimman vähän. Periaatteet koskevat lähinnä henkilökunnan ja opiskelijoiden välistä viestintää. Tämän lisäksi on syytä muistaa yleinen netiketti, josta on olemassa useampiakin suosituskokoelmia. Katso esimerkiksi Yahoon lista netikettioppaista. Tutustu myös Sähköpostin käyttöpolitiikkaan Helsingin yliopistossa.
- Kysy vain sitä, mikä ei helposti selviä muilta kurssilaisilta tai kirjallisista lähteistä, joista niistäkin monet ovat yliopiston www-sivuilla.
- Kysy muitakin kiinnostavat asiat opetustilanteessa. Silloin kaikki kuulevat vastauksen yhtä aikaa.
- Kysy vain asioista, joihin voi vastata lyhyesti tulematta väärin ymmärretyksi. Monimutkaisemmat asiat vaativat tapaamisen tai puhelinkeskustelun.
- Muista, että viestin lukemiseen ja vastaamiseen voi kulua aikaa. Matkat aiheuttavat keskeytyksiä, viestejä tulee muiltakin, eikä vastaus ole aina valmiina.
- Vahvista aina lukeneesi viestin, jolla tapaaminen on sovittu. Ilmoita myös, jos et pääse paikalle.
- Vältä liitetiedostoja. Älä odota, että liitetiedostot ilman muuta avataan. Viestien määrä ja tiedosto-ongelmat voivat tehdä sen työlääksi. On kohteliasta kysyä lupa liitetiedostojen lähettämiseen. Liitetiedostoista on käyty vilkasta keskustelua.
- Älä silti epäröi käyttää sähköpostia.