Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssi on sisällöltään edellisen Atlas.Ti -kurssin kaltainen. Neljä kolmen tunnin harjoituskertaa, toinen ryhmä kokoontuu torstaisin 7-28.11 klo 16 Unioninkatu 37 mikroluokkassa 2036, toinen tiistai- ja torstaiaamuisin 18.-27.11. klo 8.30 Unioninkatu 37 mikroluokkassa 2035.

Target group/Course level

A study course for international students and all interested Finnish students across Helsinki area universities, departments and disciplines.

This course is also a part of the REMS sociology programme

Content

Please see the course outline at http://www.valt.helsinki.fi/opas2008/sosio/K439H-A/index-en.html

Course work and forms of study

The students read relevant literature during the course.

Content

The main purpose of the course is to understand Finnish educational tradition and development of Finnish school system from 1809 until today. Historical analysis of education can provide some answers to current issues: mentality of Finnish people, national identity and e.g. PISA-success. Also these issues will be discussed during the course.

More information is available on the webpages of the department of Applied Sciences Education (Faculty of Behavioral Sciences).

Course work and forms of study

Literature: 1. Kuikka, M.T. (1997). A History of Finnish Education. Helsinki: Otava. 2. One up-to-date journal article about educational policy.

Target group/Course level

The course is especially meant for exchange students.

Content

The course will introduce the students to the history, development and the present directions of Finnihs media (print media, radio, tv, media convergence, information society).

Course work and forms of study

Weekly discussion and learning diaries in Moodle-environment. Preassigment.

Target group/Course level

Basic studies

Content

This course is a part of the Finnish Society and Culture programme, and is arranged by the Sibelius Academy. For further information, please see http://www.siba.fi/eng/ or send an email to Heidi Salomäki, heidi.salomaki@siba.fi.

Target group/Course level

Basic studies

Content

An introduction to Finnish politics. Topics to be covered include Finnish nationalism, the origins of the constitution, conflicts and cleavages, civil society, elections and political parties, the role of the parliament, the office of the president, the formation and functioning of coalition governments, the executive and local self-government, and domestic and foreign policy-making.

Course work and forms of study

Dialogue/exam.

Target group/Course level

An Introductory Course for International Students

Course work and forms of study

Literature:

• Nils Erik Wickberg, Finnish Architecture. Helsinki 1959
• Vilhelm Helander, Architecture, pp. 35-62 in Päivi Molarius (ed.), From Folklore to Applied Arts. Aspects of Finnish Culture. Lahti 1993
• Riitta Nikula, Architecture and Landscape: the Building of Finland. Helsinki 1993
• Riitta Nikula, Wood, Stone and Steel. Contours of Finnish Architecture. Helsinki 2005.

Grading

Obligatory attendance. Students may gain additional credits by taking a home exam.

Prerequisites

Prerequisites: Basic knowledge of ecology, botany and zoology

Content

The lectures will deal with the taiga biome both from the point of view of plants and animals. Main themes dealt with are: (1) a general overview of the physiography and bioclimatic regions in northern Europe; (2) invasion of plants and animals to Fennoscandia in the postglacial period; (3) major terrestrial ecosystems and their vegetation ecology, especially forests and mires; (4) regional features in biogeography, floral and faunal elements; and (5) human impact and recent changes. Obligatory exam based on the lecture material; first exam arranged on 12th which is particularly recommeded for those taking part in the Taiga

Target group/Course level

Basic studies

Content

The course is an overview of Finnish literature, divided into the following sections: Finnish Folk Poetry, Literature of Finland under the Swedish Rule, Nineteenth Century Literature, 1900 to the Second World War, and Post-war Literature. The structure of the course is based on Kai Laitinen’s Literature of Finland, an outline (1985) and Suomen kirjallisuuden historia (1991) by the same author. A handout with the essential information is provided at the beginning of the course, in addition to excerpts of Finnish classics in English translation for home reading and discussion in class. The course also draws attention to the representation of Finnish literary themes in other media, such as music, movies and the Fine Arts. The course requirements are regular attendance and the submission of an essay.

Course work and forms of study

The course requirements are regular attendance and the submission of an essay.

Compensations

Basic studies.

Target group/Course level

This course is intended for exchange students at the Faculty of Law and at other faculties. Since the level is elementary, graduate students (LL.M., LL.Lic., LL.D.) may attend the course if they wish to but they cannot use the credits towards completion of their programmes.

Content

The course consists of introductory lectures to different aspects in the Finnish legal system as well as set literature. The course consists of lectures and an exam with additional literature. Lectures by Hupli and Yenkong Hodu Ngangjoh: sources of Finnish law, reasoning underlining judicial decisions, forms of court procedure and leave to appeal system, insolvency law, fundamental rights, contract law.

Additional literature: An Introduction to Finnish Law, Finnish Lawyers' Publishing, Helsinki 2002 (Juha Pöyhönen, ed.) An Introduction to Finnish Business Law I-II (Heikki Toiviainen), 2001

Course work and forms of study

This course can be completed by attending to the lectures and taking the exam; it is not possible to have credits by only attending the lectures or by only taking the exam. The exam is based on the lectures and the additional literature.

Target group/Course level

Basic studies

Content

The purpose of the course is to provide the main lines of Finnish church history from the time when Christianity was for the first time introduced in Finland and the church was established until the present time (approximately 1100-2000). The course includes twelve hours of lectures and an excursion to Turku, where many important places of Finnish church history are located. The lectures examine the characteristics of Finnish religious life and the relationship of the church to the state and Finnish culture. Extra information in articles: www.evl.fi/english "Church for the People"; Markku Heikkilä Major Trends and Movements in Finnish Church history

Content

The course aims

1) to introduce Finnish society and religious communities

2) to increase students´ knowledge about different religious and cultural communities

3) to increase students’ ability to cooperate with different religions and cultures

4) to introduce Finnish models of teaching and practice in education of RE and ethics

For updated information on the course schedules please see the webpages of the department of Applied Education.

Compensations

Basic studies

Content

Culture shock: how to survive in Finland? Background and main features of the Finnish ways of life: cultural, social, economic, environmental, political and defence aspects.

Course work and forms of study

Dialogue/exam.

Target group/Course level

Basic studies

Content

Finland has two official languages, Finnish and Swedish. Approximately 6 % of the Finnish population has Swedish as mother tongue. Compared to other national and linguistic minority groups in Europe, the Swedish-speaking Finns have a special status. They are well integrated, resourceful and have a strong group identity. There are, however, different challenges to the well-being of the group.

The purpose of the course is to give insights into the special situation of the Swedish-speaking Finns in a European context through the lenses of scientific theories. The course will discuss issues like the administrative consequences of the two official languages, the statutory rights of the Swedish-speaking group, language and especially matters related to bilingualism, the Swedish-speaking identity, and the extraordinarily rich media landscape.

Course work and forms of study

Examination: Course participants are examined on the basis of lecture diaries and essays (5-8 pages) (4 credit points). Students who want to reach 6 credit points must write a longer essay (15 pages).

Kohderyhmä

Pakollinen: sosiaalityön pääaineopiskelijoille.

Valinnainen seuraavien aineiden pääaineopiskelijoille:

• poliittinen historia
• sosiaalipolitiikka
• yleinen valtio-oppi

Oppimistavoite

Tavoitteena on antaa yleiskuva hallinnollisesta suunnittelusta ja päätöksenteosta, hallintokoneiston toiminnasta, käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista sekä lainvalmistelusta ja -säädäntömenettelystä.

Kurssin sisältö /ohjelma

Luentoja (40t) loppukuulusteluineen, jonka yhteydessä suoritetaan oheiskirjallisuus:

• Mäenpää, Olli: Hallintolaki ja hyvän hallinnon takeet (2003)
• Jyränki, Antero: Uusi perustuslakimme (2000 ss. 87-150, 153-198 ja 237-256)

Työtavat ja suorittaminen

Kurssilla edellytetään läsnäoloa ja luennoille osallistuminen on edellytyksenä loppukuulusteluun osallistumiselle!

Kursens innehåll

Under kursen undersöker vi begreppet jämställdhet främst ur ett nationellt perspektiv, men vi sneglar även på det nordiska och europeiska jämställdhetssamarbetet. Vi ställer frågor och reflekterar kring jämställdhetsdiskursen, hur den tagit sig uttryck, var vi är nu och vilka utmaningar jämställdhetsarbetet står inför. Vi behandlar bl.a. begrepp som jämställdhetsintegrering, kvinnorörelsen, heteronormativitet, genus, nationalism, könade organisationer, intersektionalitet, queer och motståndsstrategier. Kursens syfte är att undersöka och diskutera skärningspunkten mellan feministisk teori, verktyg för främjande av jämställdhet (ex. jämställdhetslagen) och den offentliga diskursen kring jämställdhet. Syfte med kursen är att ge konkreta verktyg om hur man skulle kunna jobba med/initiera/inspirera jämställdhet på din kommande arbetsplats/i föreningslivet/i politiken/på universitetet eller i någon annan institution.

Föreläsningarna fördjupar ämnet genom diskussion och läsning av texter samt ett projektarbete om jämställdhetsintegrering. För godkänd prestation i kursen krävs ett aktivt deltagande i föreläsningar och i diskussioner samt inlämning av diskussionspapper utgående från föreläsningstexterna. Examineringen förutsätter inlämnande av kortare essä eller projektarbete i slutet av kursen.

Kursupplägg: (24 h)

• 1. Heteronormativitet - könsbetydelse idag,
• 2. Varifrån kommer detta? Kön genom tiderna
• 3. Särart och likhet som sätt att hantera, social konstruktion eller biologi/kall.
• 4. Feminismens tre vågor; historiska texter samt milstoplar (europeisk och finländsk kontext)
• 5. Tre olika sätt att se på jämställdhet i Finland idag
• 6. Introduktion i begreppen: Genus, Könsmaktordning och repetering av heteronormativitet samt jämställdhet
• 7. Gender mainstreaming - Europa åter. Var står vi nu?
• 8. Jämställdhetslagen idag
• 9. Arbete med jämställdhet (konkret, motstånd och utmaningar)
• 10. Likabehandlingslagen - vad är queer och intersektionalitet?
• 11. Utmaningar i framtidens jämställdhetsarbete*
• 12. *Projektarbete och presentation av dem.

Litteratur i nämnd ordning under kursen:

• Tuori, Salla - Silius, Harriet (red.) (2002) Finland. I Women's Employment, Women's Studies and Equal Opportunities 1945-2001. Reports from Nine European Countries. Netherlands: University of Hull, ss.69 ? 121.
• Jämställdhetsfrågor i Finland. (2005) Jämställdhetsbrochyrer 2005:1swe. Social- och hälsovårdsministeriet. Helsingfors.
• Borchorst, Anette mfl. (1999b) Ligestillingsinstitutionerne. I Bergqvist Christina et al.(red.) Likestilte demokratier? Kjønn og politikk i Norden. Nordisk Ministeråd. Oslo: Universitetsforlaget, ss. 156 ? 175.
• Nousiainen, Kevät et al. (2001) Responsible Selves.Women in the Nordic Legal Culture. Wiltshire: Ashgate. (Valda delar)
• Butler, Judith (2007) Genustrubbel. Daidalos. Göteborg (Valda delar)
• Mustakallio, Sinikka (2007) Hemligheten med den finska rösträtten. I Kön och politik, Moring, Anna (red.)
• Bruun, Niklas - Koskinen, Pirkko.K. (1987) Jämställdhetlagen. Helsingfors: Juristförbundets Förlag. (valda delar)
• From Beijing to Finland. The Plan of Action for the Promotion of Gender Equality of the Government of Finland (1998). Sosiaali- ja terveysministeriö (1997:20). Helsinki: Edita.
• Holli, Anne Maria (2003) Discourse and Politics for Gender Equality in Late Twentieth Century Finland. Acta Politica 23. Helsingfors. (valda delar)
• Schömer, Eva (2003) Jämställdhetens dilemma. I Mulinari, Diana, Sandell, Kerstin - Schömer, Eva(red), Mer än bara kvinnor och män. Fem perspektiv på genus. Lund: Studentlitteratur, ss. 89-117.
• Pincus Ingrid (1997) Manligt motstånd och ambivalens till jämställdhetsformer. Kvinnovetenskapligt forums skriftserie nr 5. Högskolan i Örebro.
• Meier, Petra (2006) Implementing gender equality: Gender mainstreaming or the gap between theory and practice. I Hellsten, Sirkku K. - Holli, Anne Maria - Daskalova, Krassimira (eds.), Women's Citizenship and Political Rights. New York: Palgrave MacMillan, ss. 179-198.
• Wahl, Anna, Holgersson, Charlotte, Höök, Pia - Linghag, Sophie (2002) Det ordnar sig. Teorier on organisation och kön. Lund: Studentlitteratur. (valda delar) de los Reyes, Paula -amp; Gröndahl, Satu: Förord samt Rosenberg, Tiina: Är alla marginaliseringar likvärdiga? I Framtidens feminismer - intersektionella interventioner i den feministiska debatten. Hägersten: Tankekraftförlag.

Utdelning av:

• Jämställdhetslagen.(2002) Jämställdhetsarbete i Finland. Jämställdhetsbroschyrer 2002:2swe. Jämställdhetsombudsmannensbyrå. Social- och hälsovårdsministeriet.
• Jämställdhetsfrågor i Finland. (2005) Jämställdhetsbrochyrer 2005:1swe. Social- och hälsovårdsministeriet. Helsingfors
• Jämställdhetsplanering på arbetsplatserna: Varför vad hur? Social och hälsovårdsministeriet 2005:6. Helsingfors.

Edeltävät opinnot

Tilastotieteen johdanto ja tvt-ajokortti toivottavasti käytynä.

Edeltävät opinnot

Tilastotieteen johdantokurssi, tvt-ajokortti

Kohderyhmä

Laitosten kvantitatiivisten metodien kursseille valmistautuvat opiskelijat

Content

Computer lab practice on week 47 (17.11-20.11) at 10-12 am - in Unioninkatu 37 room 2036. Research plans presented on 27.11 10 am, reseach presentations 4 december, final paper deadline on december 11th

Kurssin sisältö /ohjelma

Tvt-ajokortti -opintojakson sivuilta linkit oppimateriaaleihin jne. http://www.valt.helsinki.fi/opas2008/valt/7TVTAJO/

Tentit

• 10.11 klo 14 U37 h. 2036
• 13.11 klo 10 U37 h. 2036
• 18.11 klo 18 U37 h. 2036
• 8.12 klo 16 U37 h. 2036

Työtavat ja suorittaminen

Pikakurssi suoritetaan valvotuissa näyttökokeissa joita järjestetään ensijaisesti toisella ja neljännellä periodilla. Tenttiin ilmoittaudutaan oodissa. Tenttilaisuuteen tuodaan mukaan ennalta tehdyt harjoitustyöt, ja siellä tulee itse osata hakeutua Moodlen tenttisivuille. Asiota on selvitetty tvt-opetuksen sivuilla http://www.valt.helsinki.fi/blogs/tvt-ajokortti/pikakurssi.htm

Kurssille järjestetään kaksi tukitapaamista joissa voi opettajan ohjauksella tutustua oppimateriaaleihin. Ennen tilaisuutta kannattaa tehdä lähtötasotestit ja tutustua oppimateriaaleihin (ks. kurssin sivut )

Ilmoittaudu Weboodissa tukitilaisuuteen 10.11 klo 12.

Ilmoittaudu Weboodissa tukitilaisuuteen 17.11 klo 16

Työtavat ja suorittaminen

Seitsemän pakollista harjoituskertaa ja kolme vapaaehtoista luentoa.

Kurssin sisältö /ohjelma

• Tiistai 13.1. Klaus Kultti, Markkinat
• Keskiviikko 14.1. Katri Soinne, Kansantalouden tilinpito, tilastot, graafit

.

• Tiistai 20.1. Pauli Murto, Ympäristökysymykset ja ilmastonmuutos
• Keskiviikko 21.1. Pentti Pikkarainen, Rahoitusmarkkinahäiriö keskuspankin näkökulmasta

.

• Tiistai 27.1. Antti Pirjetä, Pörssit
• Keskiviikko 28.1. Vesa Kanniainen, Yrittäjyys taloudellisena toimintana

.

• Tiistai 03.2. Markku Lanne, Suhdannevaihtelu, taloustilastot ja ennusteet
• Keskiviikko 04.2. Juha Vehviläinen, Vaihtotase- ja muita ongelmia maailmantaloudessa

.

• Tiistai 10.2. Juha Tervala, Kansainvälinen kauppa ja globalisaatio
• Keskiviikko 11.2. Panu Poutvaara, Minkälainen on hyvä yhteiskunta?

Työtavat ja suorittaminen

Ohjeita opiskelijalle:

Kurssin suoritus: Opiskelija pitää ns. luentopäiväkirjaa; tenttiä ei järjestetä. Päiväkirja toimitetaan kurssiassistentille kirjallisena 20.2. mennessä. Päiväkirjan kirjoittamisohjeet sekä luennot löytyvät osoitteesta: http://valt.helsinki.fi/blogs/mxpulkki/

Opintosuoritusten arvostelu

Hyväksytty / Hylätty

Korvaavuudet

Naisoikeus: 3 op tai 6 op. 3 op:n laajuisen suorituksen korvaavuudesta on sovittava erikseen opettajan kanssa etukäteen. 6 op:n suoritus korvaa opintojakson Johdatus naisoikeuteen (20154).

Naistutkimus: 6 op. suoritus, korvaa opintojakson WNA247: Tasa-arvo ja naisten asema.

Sosiologia: 3 op tai 6 op suoritus, korvaa laajuudesta riippuen 3-6 op. jostakin seuraavista opintojaksoista:

• a) Sosiologian tutkimusalat I, kohta 430: Sukupuolen sosiologia
• b) Sosiologian tutkimusalat II, kohta 830: Sukupuolen sosiologia

Yhteiskuntapolitiikka: 3 op tai 6 op suoritus.

Sosiaalipolitiikassa 3 op. suoritus korvaa 3 op. opintojaksosta 21E: Perhetutkimus; TAI suoritus korvaa. laajuudesta riippuen 3-6 op. opintojaksosta 24: Harjoittelu ja/tai vapaavalintaisia opintoja.

Sosiaalityössä 3 op. suoritus korvaa 3 op. opintojaksosta S11C: Vapaavalintainen sosiaalityön kurssi TAI 6 op. suoritus korvaa 6 op. opintojaksosta S22: Vapaavalintaiset sivuaine- tai tutkimusmenetelmäopinnot.

Yleinen valtio-oppi: 4 op suoritus korvaa 4 op. opintojaksosta opintojaksosta P430: Feministinen politiikan tutkimus.

Kohderyhmä

Naisoikeuden oppiaineen järjestämä ja koordinoima kurssi on tarkoitettu oikeustieteellisen tiedekunnan, valtiotieteellisen tiedekunnan ao. laitosten sekä naistutkimuksen perustutkintovaiheessa oleville, aihepiiristä kiinnostuneille opiskelijoille.

Oppimistavoite

Perehtyä tasa-arvoon filosofisena ja historiallisena yhteiskunnallisena ilmiönä; sukupuolen, etnisen taustan, seksuaalisen suuntautumisen ym. perusteella tapahtuvalta syrjinnältä suojaaviin kansallisiin ja kansainvälisiin säädöksiin ja niiden taustaan; tasa-arvoa koskevaan politiikkaan; vähemmistöjen asemaan sekä moniperusteista syrjintää ja ns. intersektionaalisuutta koskeviin ongelmiin ja haasteisiin.

Kurssin sisältö /ohjelma

Oikeustieteen ja politiikan suomalaisia asiantuntijoita kokoava luentokurssi jakautuu neljään jaksoon: 1. Tasa-arvon historiallisia, filosofisia ja käsitteellisiä juuria 2. Sukupuolten tasa-arvo oikeutena ja politiikkana 3. Vähemmistöt, moninaisuus ja kiellettyjen syrjintäperusteiden kirjo 4. Moniperusteisen syrjinnän ja intersektionaalisuuden haasteet. Yksityiskohtainen kurssiohjelma ilmoitetaan myöhemmin.

Työtavat ja suorittaminen

Opintojakson suorittaminen edellyttää aktiivista läsnäoloa luennoilla. Luentokurssi (36 tuntia luentoja) sekä siihen liittyvä kirjallisuus suoritetaan luentokuulustelussa (6 op. suorittajat). Opintojakson voi suorittaa kolmen opintopisteen laajuisena pelkästään osallistumalla luennoille ja tenttimällä ne luentokuulustelussa. Valtio-opin (4 op suoritus) opiskelijat suorittavat 3 op. vaatiman luentokuulustelun sekä kirjoittavat lyhyen esseen valistusta teemasta kurssikirjallisuuden perusteella.

– Kirjallisuuslista ilmoitetaan nettisivulla http://www.helsinki.fi/rpol/naisoikeus/opiskelu/Tasa-arvo_2009.htm Se jaetaan osallistujille kurssin alussa..

Oppimistavoite

Opintojakson tarkoituksena on tarjota opiskelijalle välineitä kehittää kirjoittamistaitojaan tieteellisten tekstien laatijana ja oman alansa asiantuntijana.

Kurssin sisältö /ohjelma

Tieteellisen kirjoittamisen kurssi (2 op)

Kurssilla opiskelija saa käsityksen tieteellisen kirjoittamisen ja sujuvan asiatyylin ominaispiirteistä sekä oppii reflektoimaan itseään tutkijana ja kirjoittajana.

Kurssiin kuuluu luentojen lisäksi itsenäistä työskentelyä, muun muassa tekstin- ja kielenhuoltotietojen kertausta ja erikseen sovittavia kirjoitustehtäviä. Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista luennoille. Verkkomateriaali ja itsenäiset tehtävät täydentävät luento-opetusta mutta eivät korvaa sitä.

KURSSIAJAT:

I periodi

• Keskiviikko klo 12–14. Luennot 3.9.–1.10. U40, Sali 1
• Tentti 8.10. klo 12–14 T23 D113 AUD (Teollisuuskatu 23)
• Uusintatentti 22.10. 16–18 U40, Sali 1
• Uusintatentti: 13.12. la klo 10–12 Porthania, P674

III periodi

• Keskiviikko klo 12–14. Luennot 14.1.–11.2. U40, Sali 1
• Tentti 18.2. klo 12–14 T23 D113 AUD (Teollisuuskatu 23)
• Uusintatentti: 13.5. ke klo 12–14 U40, Sali 1

Kirjatenttivaihtoehto (2 op)

Tieteellisen kirjoittamisen opintojakso on mahdollista suorittaa kirjatenttinä. Tenttiin tulee valmistautua huolellisesti, ja sen arvioinnissa kiinnitetään huomiota sekä asiasisällön että yleiskielisen esitystavan hallintaan.

Kirjatentissä tentitään seuraavat kirjat:

• 1) Kniivilä, Sonja, Sari Lindblom-Ylänne ja Anne Mäntynen: Tiede ja teksti
• 2) Katariina Iisa, Hannu Oittinen ja Aino Piehl 2006: Kielenhuollon käsikirja, s. 15 - 325.

Lisäksi kirjatentin suorittajan tulee tutustua Kirjoittajan työkalupakkiin http://wiki.helsinki.fi/display/Tekstipaja, joka on tekstintekijän ja palautteenantajan apuväline.

Tentit syyslukukaudella:

• 8.10. klo 12–14 T23 D113 AUD (Teollisuuskatu 23)
• 22.10. klo 16–18 U40, Sali 1
• 13.12. klo 10–12 Porthania, P674

Tentit kevätlukukaudella:

• 18.2. klo 12–14 T23 D113 AUD (Teollisuuskatu 23)
• 13.5. klo 12–14 U40, Sali 1

Oppimistavoite

Tavoitteena on perehdyttää opiskelija akateemisessa tutkimuksessa noudatettaviin eettisiin periaatteisiin ja edistää hyvän tieteellisen käytännön tuntemusta.

Edeltävät opinnot

TVT-ajokortti

Kohderyhmä

Opinnäytetyötä aloittelevat opiskelijat

Oppimistavoite

Tutustutaan erilaisiin tutkimuksen teossa hyödyllisten välineiden käyttöön. Kukin osallistuja voi painottaa osioita tarpeidensa mukaan.

Kurssin sisältö /ohjelma

• Tiedonhaku
• Bibliografisten tietojen käsittely
• Yhteistyö verkossa (wikit, blogit, työryhmäohjelmistot, yhteiskirjoittaminen, kommentointi, postilistat)
• Teksturin tehokäyttö (rakenteinen kirjoittaminen, luettelot yms.)

Työtavat ja suorittaminen

Neljä kolmen tunnin harjoitusta ja harjoitustyö.

Opintosuoritusten arvostelu

Hyväksytty / hylätty

Kurssin sisältö /ohjelma

Opintojakso koostuu kahdesta osasta:

III periodi: Sopimus- ja kauppaoikeus

• 12.1 - 2.2. ma, ti ja to klo 18-20 U40 sali 12
• tentti 10.2. klo 18-20 U37 ls

IV periodi: Työoikeus

• 9.3. - 30.3. ma, ti ja to klo 16-18 U40 sali 14
• tentti 7.4. klo 16-18 U40 sali 2

Paanetoja, Jaana: Työoikeus tutuksi (Edita, 2008), luennoilla osoitetuin kohdin.

Korvaavuudet

Suorituksella voi tarvittaessa korvata pääaineessa vaaditun työelämäorientaatio-osan

Kohderyhmä

Tiedekunnan pääaineopiskelijat

Oppimistavoite

Työelämäportfolion suorittamisen tavoitteena on muodostaa käsitys omasta osaamisestaan ja mahdollisuuksistaan työelämässä. Sen suorittaminen helpottaa opintoja ja uraa koskevien valintojen ja päätösten tekemistä sekä auttaa kartoittamaan valtiotieteellisestä tiedekunnasta valmistuvien työnkuvaa.

Kurssin sisältö /ohjelma

Työelämäportfolion kirjoittamisesta järjestetään koulutustilaisuus perjantaina 27.2.2009 klo 13-15, U35 ls.

Työtavat ja suorittaminen

Työelämäportfolioon kootaan itse tiedot osallistumisesta eri työelämätapahtumiin, kuten erilaiset tilaisuudet, koulutukset, luennot, itseopiskelutehtävät jne. Portfolion tulee sisältää vähintään 4 muistiota työelämätapahtumaan osallistumisesta sekä oman uraprofiilin.
Ohjeet portfolion suorittamiseen löytyvät oppimisympäristö Moodlesta , jonne kirjaudutaan yliopiston mikroverkkotunnuksilla. Työelämäorientaatio-opintojakso löytyy Valtiotieteellisen alta nimellä Valtiotieteellisen tiedekunnan työelämäorientaatio. Ensimmäisellä kerralla sivulle tulee rekisteröityä käyttämällä avainta työ. Portfolio palautetaan tiedekuntaan samojen Moodle-sivujen kautta.

Ongelmatilainteissa ota yhteyttä tiedekunnan työelämäyhteyshenkilöön valt-rekry@helsinki.fi.

Opiskelijoiden työelämäsivut http://www.valt.helsinki.fi/opisk/rekry

Opintosuoritusten arvostelu

Hyväksytty/hylätty. Helsingin yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut kommentoi portfolioita.

Edeltävät opinnot

TVT-ajokortti

Oppimistavoite

Opetellaan vektorigraafikan (kaaviot, piirrokset, esitteet, julisteet..) tekemistä lähinnä Corel Draw-ohjelmalla tekemällä tieteellinen posteri. Graafisten elementtien syväolemus. Sommittelun, värienkäytön jne. perusteet. Ripaus bittikarttagrafiikkaa kuvaelementtien käsittelyssä (Photoshop Elements).

Kurssin sisältö /ohjelma

http://www.valt.helsinki.fi/blogs/vektori/

Työtavat ja suorittaminen

Nelja luentoa ja neljä kolmen tunnin harjoitusta sekä lopputyö.

Opintosuoritusten arvostelu

Hyväksytty / hylätty