Tulostettava versio tuotettu 2006-11-14 15.30.47
Laajuus: Op: 10 Ov: 8
Sekä vanhan että uuden tutkintoasetuksen mukaan opiskelevien tulee suorittaa seuraavat kieliopinnot:
Kieliopinnot sisältyvät kandidaatin tutkintoon. Opiskelijan tulee korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:
1) suomen tai ruotsin kielen taidon (4 op/3 ov), joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä
2) vähintään yhden vieraan kielen (3 op/3 ov) sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.
3) äidinkielen opinnot (3 op/ 2 ov)
Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saaneen opiskelijan on suoritettava kandidaatin tutkintoonsa suomea tai ruotsia 10-15 op, vierasta kieltä (kirjallinen ja suullinen taito) 3 op.
Kieliopintojen ajoittamista suositellaan kandidaatin tutkinnossa seuraavasti:
Laajuus: Op: 3 Ov: 2
Luennot (10 t) ja erikseen sovittavat kirjoitusharjoitukset sekä loppukoe.
Ruotsinkielisen koulusivistyksen saaneet opiskelijat suorittavat opintojakson SSKH:ssa.
Kaikki kieliopinnot sisältyvät kandidaatin tutkintoon.
Valtiotieteellisessä tiedekunnassa perustutkinnon suorittaville pakollinen. Kurssille saavat osallistua vain valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijat.
I periodi: 6.9.-4.10. luennot ke 10-12, U35 ls sekä koe 18.10. (U40 sali 1).
II periodi: 1.11.-29.11. luennot ke 10-12, U35 ls sekä koe 13.12 (U40 sali 1).
III periodi: 17.1.-14.2. luennot ke 10-12, U40 sali 6 sekä koe 28.2. (U40 sali 1).
IV periodi: 14.3.-11.4. luennot ke 10-12, U40 sali 6 sekä koe 25.4 (U40 sali 1).
Kaikki kieliopinnot sisältyvät kandidaatin tutkintoon. Valtiotieteellisessä tiedekunnassa perustutkinnon suorittaville pakollinen. Kurssille saavat osallistua vain valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijat.
Opintojakson tarkoituksena on tarjota opiskelijalle välineitä kehittää kirjoittamistaitojaan tieteellisten tekstien laatijana ja oman alansa asiantuntijana.
Kurssilla käsitellään tieteellisen kirjoittamisen ja sujuvan asiatyylin ominaispiirteitä sekä keskustellaan mm. kielikäsityksistä ja kielipolitiikasta. Kurssin suorittaminen edellyttää luentojen ja luentokuulustelun ohella itsenäistä työskentelyä, muun muassa kielenhuoltotietojen kertausta ja erikseen sovittavia kirjoitus- ja tiedonhakutehtäviä.
Luennot (10 t) ja erikseen sovittavat tehtävät sekä loppukoe.
Hyväksytty - hylätty
Laajuus: Op: 4 Ov: 3
Toisen kotimaisen kielen opintojen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää oman alansa puhuttua ja kirjoitettua suomen/ruotsin kieltä sekä pystyy keskustelemaan alaansa liittyvistä kysymyksistä. Hänen tulee myös osata käyttää kieltä kirjallisesti omaan ammattialaansa liittyvissä tehtävissä. Toisen kotimaisen kielen opinnot voi suorittaa joko kielikokeella (suomi/ruotsi) tai kurssilla (suomi/ruotsi).
Katso suoritustapa kielikeskuksen opinto-oppaasta: http://www.helsinki.fi/kksc
Kieliopintojen ajoittamista suositellaan kandidaatin tutkinnossa seuraavasti:
Kielitaidosta annetus lain edellyttämä tyydyttävä tai hyvä toisen kotimaisen kielen kirjallisen ja suullisen kielen taito.
Laajuus: Op: 3 Ov: 3
Opiskelija voi osoittaa tutkintovaatimusten mukaisen vieraan kielen taidon vaihtoehtoisesti englannin, espanjan, italian, ranskan, saksan tai venäjän kielessä.
Englannissa kurssin tarkoituksena on, että opiskelijat saavuttavat hyvän akateemisen ja työelämässä tarvittavan englannin taidon. Kurssi keskittyy lukemiseen, kirjoittamiseen ja/tai puhumiseen. Englannin taidon voi osoittaa tasokokeella tai kurssilla.
Espanjan, italian, ranskan, saksan tai venäjän opinnot koostuvat lukuvuonna 2005–2006 tekstinymmärtämisen ja suullisen taidon opintojaksoista. Opintojaksot voi suorittaa tasokokeella tai kurssilla.
Katso suoritustapa kielikeskuksen opinto-oppaasta: http://www.helsinki.fi/kksc
Lisätietoa englannin suorittamisesta vieraana kielenä
Kieliopintojen ajoittamista suositellaan kandidaatin tutkinnossa seuraavasti:
hyväksytty - hylätty
Laajuus: Op: 5
Valtiotieteiden kandidaatin tutkintoon sisältyy pakollisena tieto- ja viestintätekniikan (tvt) opintoja 5 op. Valtiotieteellisen tiedekunnan tieto- ja viestintätekniikan opetus lukukaudella 2005 - 2006 löytyy sivulta:
Kun kirjaudut ensimmäistä kertaa sisään mikroverkkoon, sinulta kysytään, haluatko vaihtaa salasanasi. Vastaa "Yes". Keksi itsellesi uusi salasana seuraavien ohjeiden perusteella:
Jos sinulla on vanhastaan tunnus yliopistolla, käy ensi töiksesi tekemässä itsellesi webct-tunnus , niin pääset ehkä tilaisuuden loppupuolella kokeilemaan tvt-ajokortin esitietokoetta. Uusilla opiskelijoilla tuo tunnus on valmiiksi tehty.
Kun olet päässyt tänne sivulle asti tvt-tutoroinneissa, olet luultavasti jo logannut mikroverkkoon ja vaihtanut salasanasi suullisten ohjeiden avulla. Kirjallisia ohjeita olisi löytynyt tvt-ajokorttimateriaaleista . Tärkeää alkuun on tietää:
Ensimmäinen tutustumiskohde on webmail-sähköpostiohjelma. Sitä käytetään www-selaimella osoitteessa http://www.helsinki.fi/webmail .
Webmail-ohjeita on johdantokurssin sivulla sekä tvt-ajokortin webmail-osastossa . Harjoituksissa on tarkoitus:
Tutustu tiedekunnan opinto-oppaaseen . Kurssien sivuilta pääset ilmoittautumaan oodiin. Käy kokeilemassa ilmoittautumalla tälle kurssille. Linkki tvt-opetukseen on oikeassa palkissa. Oodin sisälläkin on mahdollista etsiä kursseja, mutta pääasiassa ilmoittautumisiin, kurssipalautteisiin jne. on tarkoitus navigoida opassivujen kautta. Tutustu oppaan avustukseen (huomaa haut googlen kautta ja tulostettavan version selaus ja haku ctrl-F:llä)
Tilaisuudessa on tarkoitus käydä katsomassa tvt-ajokortti -sivuihin. Ajokortti on mahdollista suorittaa joko pikakurssina itseopiskeluna sekä lokakuussa järjestettävällä näyttökokeella, tai tvt-johdantokurssille osallistumalla. Tässä tilaisuudessa on tarkoitus saada eväät päätöksenteolle siitä kummalla tavalla kurssi kannattaisi suorittaa.
Käymme katsomassa ajokortin esitietokokeita. Jos asiat näyttävät hankalilta, kannattaa suunnitella kurssille osallistumista. Jos kysymykset taas näyttävät helpoilta, kannattaa kerrata asiat omalla ajalla ajokortin oppimateriaaleista, tehdä esitietokokeet omalla ajalla taitojen testaamiseksi ja ilmoittautua näyttökokeeseen.
Ajokortti koostuu kuudesta osiosta. Osio 1 koskee yliopiston atk-ympäristöä, ja siihen lähes kaikkien pitänee opiskella yhtä ja toista. Sen esitietokoetta ei siis kannata yrittää heti alkuun. Samoin tiedonhakuosiossa on yliopiston omien järjestelmien käyttöä. Myös tietoturvapuolella on jotain Hy-spesifiä asiaa, mutta sen voi pitkälti selvittää myös yleissivistyksellä. Muista osioista voit valita haluamasi tai haluamiasi.
Tutustu ensin lyhyesti valitsemasi osion oppimateriaaleihin . Tarkoitus on vilkaista millaista tekstiä sieltä löytyy, syvempi tutustuminen tehdään myöhemmin omalla ajalla.
Mene sitten kokeilemaan valitsemasi osion esitietokoetta. Kokeet ovat webct-järjestelmässä johon pääset esim. opetusteknologiakeskuksen sivujen kautta . Uusilla opiskelijoilla pitäisi olla sinne valmiiksi tunnus luotuna.
Liity tiedekunnan ajokorttikurssille klikkamalla "lisää kurssi", valitsemalla yläkerran valikosta kategoria "valtiotieteellinen tiedekunta" (ja klikkaamalla "päivitä") ja etsi listan loppupäästä TVT-ajokortti valtiotieteellinen tdk . Kokeile sitten käydä läpi jokin osioista
Laajuus: Op: 1- - 3
Kandidaatin tutkintoon sisältyy HOPS (1 -3 op) ja se voidaan integroida myös muihin pääaineen opintoihin. Lisätietoja http://www.valt.helsinki.fi/fuksit/post3.htm
Pakollisena vaadittavat yleisopinnot määräytyvät pääaineen mukaan ja ne ilmenevät oppaan etusivulla olevasta taulukosta kohdasta Muut pakolliset opinnot . Etusivu: http://www.valt.helsinki.fi/opas2006/valt/
ma, ti ja to klo 18-20, U40 sali 6
Tavoitteena on antaa yleiskuva hallinnollisesta suunnittelusta ja päätöksenteosta, hallintokoneiston toiminnasta, käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista sekä lainvalmistelusta ja -säädäntömenettelystä.
Luentoja (40t) loppukuulusteluineen, jonka yhteydessä suoritetaan oheiskirjallisuus:
Kurssin loppukuulustelu järjestetään ma 18.12.2006 klo 9-12, PR sali 1.
Kurssilla edellytetään läsnäoloa ja luennoille osallistuminen on edellytyksenä loppukuulusteluun osallistumiselle!
ti klo 16 - 18, PR 10 ke klo 16 - 18, PR 10
Taloudelliset Termit Tutuiksi (TTT –kurssi, 3 op)
Kurssin koordinaattori: Juha Vehviläinen tel. 09-19128740; juha.vehvilainen@helsinki.fi
Kurssin ohjelmasta ilmoitetaan tarkemmin syksyn aikana.
Ilmoitetaan tarkemmin syksyn aikana.
Syksyn 2006 kurssi: ke 8-10, pe 10-12 U40, Sali 1
Kevään 2007 kurssi: ma 14-16, to 12-14, PR, Sali 1
Kurssin sisältö on aikaisemmasta poiketen sama syksy- ja kevätlukukaudella.
Kurssin voi suorittaa neljän, kahdeksan tai kymmenen opintopisteen laajuisena. Suositeltavaa on suorittaa kurssi kymmenen opintopisteen laajuisena. Neljän opintopisteeen laajuisena kurssin voi suorittaa ainoastaan, jos oman pääaineen tutkintovaatimuksissa on näin määritelty. Tarkempaa tietoa suoritustavoista löytyy kurssin kotisivulta.
Kurssi järjestetään seuraavan kerran keväällä 2007. Tarkemmat tiedot kurssin sisällöstä ja aikataulusta ilmoitetaan syksyn kuluessa.
Periodi III, ma 12-14 S20A aud 107 ja ke 12-14 S20D sali 1
Opintojakson voi suorittaa myös valtiotieteellisen tiedekunnan tiedekuntatentissä filosofian tenttipäivinä. Tentissä suoritettaan vähintään kaksi seuraavista kirjoista (väh. 3 op):
Korvaa vanhojen tutkintovaatimusten mukaisen opintojakson: Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf140) 3 ov.
Kurssin arvosanaa voi korottaa suorittamalla argumenttitehtävän verkossa. Lisätietoja sivulta http://www.valt.helsinki.fi/blogs/argumentti/
Laajuus: Op: 25 Ov: 15
Opintokokonaisuuden tarkoituksena on tarjota yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa käytettävistä menetelmistä koostuva perusopintojen laajuinen (25 op/15 ov) kokonaisuus, joka soveltuu myös valtiotieteellisessä tiedekunnassa suoritettavan tutkinnon sivuaineeksi. Kokonaisuuden tavoitteena on, että opiskelija tutustuu laajemmin yhteiskuntatieteellisten tutkimusten kriittiseen arviointiin, tutkimuksen tekemiseen ja samalla monipuolistaa työelämässä tarvittavia menetelmällisiä valmiuksia. Kokonaisuus sisältää sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia menetelmiä.
Kokonaisuuteen sisällytettävät opinnot ovat pääosin tiedekunnan eri oppiaineen tutkintovaatimuksiin sisältyviä opintoja. Kokonaisuuteen ei voi sisällyttää oman pääaineen menetelmäopintoja tai muita menetelmäopintoja, jotka on käytetty jo muuhun kokonaisuuteen.
Edeltävinä opintoina suositellaan oman pääaineen aineopintotasoiset menetelmäopinnot, tilastotieteen johdantokurssi tai sitä vastaavat tiedot sekä tieto- ja viestintätekniikan opinnot. Lisäksi joidenkin jaksojen kohdalla voi olla erityisvaatimuksia, jotka ilmoitetaan tarkemmin kunkin jakson kohdalla.
Kokonaisuus koostuu kaikille kokonaisuuden suorittajille yhteisistä jaksoista sekä valinnaisista jaksoista. Pakollista valitaan kaksi (2) ja loput täydennetään valinnaisista siten, että kokonaislaajuus on vähintään 25 opintopistettä/ 15 opintoviikkoa.
On suositeltavaa, että kokonaisuuteen sisällytetään sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia menetelmiä. Valittaviksi jaksoiksi voidaan sopimuksen mukaan hyväksyä myös muita soveltuvia menetelmäopintoja.
Kokonaisuuden kehittämisestä ja järjestämisestä vastaa opintojen kehittämistoimikunta yhteistyössä järjestävien laitosten kanssa. Hallinnollisista tehtävistä vastaa toimikunnan sihteeri.
Laajuus: Op: 2 Ov: 1
Tavoitteena on perehdyttää opiskelija akateemisessa tutkimuksessa noudatettaviin eettisiin periaatteisiin ja edistää hyvän tieteellisen käytännön tuntemusta.
Jakso perustuu mm. yliopiston alma-sivustoihin http://portal-07.it.helsinki.fi/download/2000000018517/Tutkimusetiikka_HY_41.4.2006.pdf
Johdantoluentoja sekä kirjallisuuskuulustelu. Luennot järjestetään 2. periodilla.
Luennot järjestetään 2. periodilla.
Vastuutaho: Tiedekunta
Kirjallisuuskuulustelussa suoritetaan:
Laajuus: Op: 3 Ov: 2
Kurssin tavoitteena on hyvän ajattelun ja argumentoinnin taitojen harjaannuttaminen. Painopiste-alueena ovat käytännön keskustelutaito, tieteellinen argumentaatio, argumentoinnin tutkimus, tieteentutkimus, tieteenfilosofia, yhteiskuntatieteet.
Opintojakson voi suorittaa myös valtiotieteellisen tiedekunnan tiedekuntatentissä filosofian tenttipäivinä.
Kurssi järjestetään 3. periodilla.
Kurssin pitäjä dos. Arto Siitonen , vastuulaitos: Filosofia
Periodi III, ma 12-14 S20A aud 107 ja ke 12-14 S20D sali 1
Opintojakson voi suorittaa myös valtiotieteellisen tiedekunnan tiedekuntatentissä filosofian tenttipäivinä. Tentissä suoritettaan vähintään kaksi seuraavista kirjoista (väh. 3 op):
Korvaa vanhojen tutkintovaatimusten mukaisen opintojakson: Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf140) 3 ov.
Kurssin arvosanaa voi korottaa suorittamalla argumenttitehtävän verkossa. Lisätietoja sivulta http://www.valt.helsinki.fi/blogs/argumentti/
Laajuus: Op: 3 Ov: 2
Miksi meillä on sellaisia tilastoja kuin on? Miten tilastot syntyvät ja miten niitä käytetään? Miten tilastojen antama kuva yhteiskunnasta määräytyy? Kurssilla asetetaan kysymyksiä nykyaikaisen tilastolaitoksen synnystä ja toiminnasta ja selvitetään, miten maailman kansainvälistyminen vaikuttaa tilastolaitokseen. Kurssi ei ole tilastotiedettä, vaan kytkeytyy hyvinvointi- ja talouspolitiikkojen tutkimukseen.
”Tilastojen yhteiskunta” –kurssi suoritetaan laatimalla jostakin tilastotuotannon alueesta tai tilastotuotteesta lyhyt essee (5-10 liuskaa).
Vastuulaitos: Yhteiskuntapolitiikka
Laajuus: Op: 8 - 10 Ov: 5 - 6
Kurssin tavoitteena on laajentaa johdantokurssien antamaa kuvaa tilastollisten menetelmien roolista empiirisen tutkimusaineiston keräämisessä, puhdistamisessa, analyysissa ja tulosten jakelussa, kehittää tilastollista ajattelua ja sen hyödyntämistä erityyppisissä tutkimusongelmissa, antaa historiallista perspektiiviä tilastotieteen kehittymisestä ja toisaalta mahdollisia näkökulmia tulevaisuuteen sekä edistää tilastotieteen realistista ja tervejärkistä hyötykäyttöä. Käytännön esimerkkien avulla havainnollistetaan esiteltävien tilastollisten menetelmien periaatteita ja soveltuvuutta erilaisiin tutkimustilanteisiin. Lisäksi esitellään yleisimpiä tilastollisia ohjelmistoja (SAS, SPSS, eräitä erikoisohjelmia) ja annetaan ohjelmistojen käyttöesimerkkejä.
Tilastotieteen johdantokurssi tai vastaavat tiedot sekä oman pääaineen aineopintotasoiset menetelmäopinnot
Luentoja (48 t). Välikokeet tai loppukuulustelu (8 op), välikokeet tai loppukuulustelu ja harjoitustyö (10 op).
Kurssi järjestetään vuosittain, 1. ja 2. periodi
Kurssin pitäjät: Seppo Laaksonen ja Risto Lehtonen, vastuulaitos: Matematiikan ja tilastotieteen laitos
Föreläsningar måndagar 16-18, Svenska social och kommunalhögskolan
Svenska social- och kommunalhögskolans adress är Topeliusgatan 16.
Datorövningar onsdagar 16-18, Svenska social- och kommunalhögskolan
Detta är inte en grundkurs. Förkunskaper, motsvarande innehållet i kompendierna Forskningsmetodik I och Forskningsmetodik II a (SSKH) förutsätts, likaså avklarad grundkurs i statistik.
Kursens målsättning är att ge fördjupad förståelse för olika kvantitativa analysmetoders möjligheter och begränsningar. Kursen ger också goda färdigheter i att använda det statistiska programpaketet SPSS. Kursen är tänkt att passa alla samhälls- och beteendevetare oberoende av huvudämne.
Obligatorisk närvaro vid dataövningarna. Det är också önskvärt att kursdeltagarna är närvarande vid föreläsningarna. Det exakta kursinnehållet beror till en del på deltagarnas förkunskaper och intressen, Power point -dior från föreläsningarna kommer att vara tillgängliga; både i elektronisk form och som ett kompendium, vilket kan köpas från högskolans bibliotek. Till kursen hör förutom tentamen fyra hemuppgifter.
Stödlitteratur:
Du som har en dator hemma bör installera SPSS-programmet i Din dator. Programmet kan erhållas från universitetets datacentral. Se http://www.helsinki.fi/atk/myynti/tilasto_ohje.html
Kursens undervisningsspråk är svenska. Hemuppgifter, tent m.m. få naturligtvis också skrivas på finska.
Observera att kursen tar rätt mycket tid i anspråk!
Föreläsningar måndagar 12-14, torsdagar 10-12, Svenska social och kommunalhögskolan
Svenska social- och kommunalhögskolans adress är Topeliusgatan 16,
Datorövningar tisdagar 10-12, Svenska social- och kommunalhögskolan
Kursens målsättning är att ge fördjupad förståelse för olika kvantitativa analysmetoders möjligheter och begränsningar. Kursen ger också goda färdigheter i att använda det statistiska programpaketet SPSS. Kursen är tänkt att passa alla samhälls- och beteendevetare oberoende av huvudämne.
Obligatorisk närvaro vid dataövningarna (mist 6 gånger). Det är också önskvärt att kursdeltagarna ärnärvarande vid föreläsningarna. Det exakta kursinnehållet beror till en del på deltagarnas förkunskaper och intressen, Power point -dior från föreläsningarna kommer att vara tillgängliga; både i elektronisk form och som ett kompendium, vilket kan köpas från högskolans bibliotek.
Till kursen hör förutom tentamen fyra hemuppgifter.
Stödlitteratur: Julie Pallant: SPSS Survival Manual . Det vore bra om kursdeltagarna hade tillgång tillboken under hela kursen. Andy Field: Discovering Statistics Using SPSS (2005) rekommenderas också.
Detta är inte en grundkurs. Förkunskaper, motsvarande innehållet i kompendierna Forskningsmetodik Ioch Forskningsmetodik II a (SSKH) förutsätts.
Du som har en dator hemma bör installera SPSS-programmet i Din dator. Programmet kan erhållas från universitetets datacentral. Se http://www.helsinki.fi/atk/myynti/tilasto_ohje.html
Kursens undervisningsspråk är svenska. Hemuppgifter, tent m.m. få naturligtvis också skrivas på finska.
Observera att kursen tar rätt mycket tid i anspråk!
Valtiotieteellisen tiedekunnan järjestämä kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien verkkokurssi pidetään syyslukukaudella 2006. WebOodi-ilmoittautuminen kurssille alkaa 1.8.2006 ja päättyy 6.9.2006. Kurssilla on alkutapaaminen keskiviikkona 6.9. klo 16-18, paikka valtiotieteellisen tiedekunnan neuvotteluhuone (U37).
Pääaineesta riippuen kvalitatiivisten menetelmien peruskurssi.
Riippuu pääainelaitoksesta.
Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijat, jotka haluavat saada yleiskuvan yhteiskuntatieteiden laadullisista menetelmistä.
Luentosarjan tavoitteena on sekä esitellä laadullisten menetelmien kirjoa valtiotieteellisessä tiedekunnassa että selventää empiiristen esimerkkien avulla sitä, miten menetelmävalinnat kytkeytyvät tutkimustehtävään, kysymyksenasetteluun, teoreettiseen viitekehykseen ja vastausten muotoiluun.
Luennolla käsitellään laadullisten tutkimusmenetelmien käyttöä yhteiskuntatieteissä. Tehtävänä on erilaisiin laadullisiin tutkimusmenetelmiin tutustuminen (esim. typologiat, omaelämäkertatutkimus, sosiokognitiiviset dilemmahaastattelut, media-analyysi, retorinen luenta, fokusryhmähaastattelu, narratiivinen analyysi). Kurssisivut ovat osoitteessa http://www.valt.helsinki.fi/blogs/laadtut/
Kurssi suoritetaan verkkokurssina, jolloin keskustellaan pienryhmissä verkossa. Suorittaminen sisältää luentoäänitteiden kuuntelemista, ryhmätyöskentelyä, ja oppimispäiväkirja (raportti).
Oppimispäiväkirjojen arvioinnissa sovelletaan vertaisarviointia, jolloin kunkin päiväkirjan arvoi kaksi muuta opiskelijaa opettajan antamien ohjeiden mukaisesti (kriteereinä ymmärrettävyys, omintakeisuus, kriittisyys ja ulkoasu/selkeys).
Tulokset ilmoitetaan viimeistään viikolla 2.
Opiskelijoiden toivotaan täyttävän kurssin päätteeksi palautelomake verkossa sekä osallistuvan loppupalautetapaamiseen (aika ja ajankohta ilm. myöh.).
Laajuus: Op: 4 Ov: 3
Kurssin tavoitteena on oppia tilastollisen tietojenkäsittelyn perusteita, tilastoaineiston esikäsittelyä sekä hyviä työskentelytapoja. Käsiteltäviin asioihin kuuluvat tilastoaineistojen ohella myös työvälineet eli tilastollisen tietojenkäsittelyn ohjelmistot, sekä työskentelytavat ja töiden dokumentointi. Kurssin aiheet voidaan tiivistää kolmeen teemaan: välineet, aineistot ja työtavat. Kurssin tukena käytetään BSCW-ryhmätyöohjelmaa, jonka perustaidot opetetaan kurssin alussa.
Luentoja (8 t), harjoituksia (8 t) ja ryhmätöiden esitystilaisuuksia (8 t)
Luennoidaan kahdesti vuosittain, sekä 2. että 4. periodi
Kurssin pitäjät: Maria Valaste ja Kimmo Vehkalahti. Vastuulaitos: Matematiikan ja tilastotieteen laitos
Laajuus: Op: 6 - 10 Ov: 4 - 6
Kurssin tavoitteena on oppia analysoimaan käytännön tutkimusaineistoja ja formuloimaan, estimoimaan ja arvioimaan tilastollista mallia havaintoaineiston informaation tiivistäjänä sekä esittämään tutkimusongelmat ja tulokset selkeästi graafisia menetelmiä ja muita tilastollisia esitystapoja käyttäen. Kurssi on sovelluspainotteinen, ja siinä keskitytään erityisesti regressioanalyysin soveltamiseen eri alojen tilastollisessa tutkimuksessa. Kurssin tukena käytetään BSCW-ryhmätyöohjelmaa, jonka perustaidot opetetaan kurssin alussa. Kurssilla voi käyttää mitä tahansa soveltuvaa tilastollista ohjelmistoa, joita ovat mm. Survo, R, SPSS ja SAS. Lisäksi kurssilla tutustutaan regressioanalyysin visualisointiin erikoistuneeseen Arc-ohjelmistoon.
6 op: tilastotieteen johdantokurssi, 8 op: tilastollinen päättely ja lineaariset mallit
Luentoja (14 t), harjoituksia (14 t) ja harjoitustehtävien esitystilaisuuksia (14 t) sekä itsenäinen harjoitustyö; 10 op:n suoritus edellyttää lisäksi teoreettisempaa esseetä tai harjoitustyötä.
Luennoidaan vuosittain, 1. periodi
Kurssin pitäjä: Kimmo Vehkalahti. Vastuulaitos: Matematiikan ja tilastotieteen laitos
Laajuus: Op: 6 - 10 Ov: 4 - 6
Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija tilastoaineiston keruun ongelmiin, erityisesti satunnaisuudesta johtuvaan epävarmuuteen. Satunnaisvaihtelu vaikuttaa otantaan ja mittaamisen tarkkuuteen. Kurssilla laajen-netaan satunnaisuuden vaikutuksen arviointia otannasta myös mittauksen laatuun, mittausvirheisiin ja mitta-uksen sisältöön. Kurssilla perehdytään havaintoaineiston laadun arvioimiseen ja mittausvirheiden vaikutuk-sen arviointiin sekä tässä tarvittaviin tilastollisiin menetelmiin. Kurssi soveltuu kaikille, jotka joutuvat laati-maan mitta-asteikkoja, indeksilukuja ja muita tilastollisten yksiköitten tunnuslukuja. Kurssi tukee myös tieteellisten artikkelien kriittistä lukemista ja arviointia. Tarkasteltavia aiheita ovat mittaamisen tasot (luokittelu-, järjestys-, välimatka- ja suhdeasteikko), mittaamisen tason vaikutus analyysimenetelmiin, mittaamisen laadun arviointi (reliabiliteetti ja validiteetti), mittausmalli ja rakennevaliditeetti, mittauksen reliabiliteetin arvioiminen, mitta-asteikkojen laatiminen, ennustevaliditeetti.
Kurssin suorittamista helpottaa, jos tilastotieteen johdantokurssin lisäksi kurssi Lineaaristen mallien sovellukset on suoritettu.
Luentoja (28 t) ja harjoituksia (28 t). Harjoitustyö (6 op), harjoitustyö ja essee (10 op).
Luennoidaan vuosittain, 2. periodi
Kurssin pitäjä: Lauri Tarkkonen. Vastuulaitos: Matematiikan ja tilastotieteen laitos
Laajuus: Op: 6 - 10 Ov: 4 - 6
Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija moniulotteisten ilmiöiden tutkimiseen eräiden klassisten monimuuttujamenetelmien avulla sekä tuoda monimuuttujamenetelmien sovellukset lähemmäksi tutkittavia ilmiöitä. Kurssilla tarkastellaan erityisesti tilastollisten muuttujien ja tarkasteltavien ilmiöiden välistä riippuvuutta. Kurssi keskittyy klassisen monimuuttujateorian mukaisten korrelaatiopohjaisten riippuvuusrakenteiden tarkasteluun. Tarkasteltavia menetelmiä ovat eksploratorinen faktorianalyysi, konfirmatorinen faktori-analyysi, rakenneyhtälömallit, regressioanalyysi ja kanoninen analyysi.
Kurssin suorittamista helpottaa, jos tilastotieteen johdantokurssin lisäksi kurssi Lineaaristen mallien sovellukset on suoritettu.
Luentoja (28 t) ja harjoituksia (28 t). Harjoitustyö (6 op), harjoitustyö ja essee (10 op).
Luennoidaan vuosittain, 3. periodi
Kurssin pitäjä: Lauri Tarkkonen. Vastuulaitos: Matematiikan ja tilastotieteen laitos
Laajuus: Op: 6 - 10 Ov: 4 - 6
Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija moniulotteisten frekvenssiaineistojen analyysiin ja kuvaamiseen tilanteissa joissa mittaaminen on usein nominaaliasteikollista ja riippuvuudet epälineaarisia. Tällaisia tilanteita esiintyy tyypillisesti mm. käyttäytymistieteissä, lääketieteessä ja biologiassa. Kurssi keskittyy frekvenssiaineistojen analysointiin erityisesti korrespondenssianalyysiin ja epälineaaristen monimuuttuja-analyysien avulla. Muita tarkasteltavia menetelmiä ovat erotteluanalyysi, ryhmittelyanalyysi, regressiomalli-en yleistäminen nominaaliasteikoille, moniulotteinen skaalaus ja rinnakkaisten arvioitsijoiden luotettavuuden arviointi (Cohenin kappa).
Kurssin suorittamista helpottaa, jos tilastotieteen johdantokurssin lisäksi kurssi Lineaaristen mallien sovellukset on suoritettu.
Luentoja (28 t) ja harjoituksia (28 t). Harjoitustyö (6 op), harjoitustyö ja essee (10 op).
Luennoidaan vuosittain, 4. periodi
Kurssin pitäjä: Lauri Tarkkonen. Vastuulaitos: Matematiikan ja tilastotieteen laitos
Laajuus: Op: 8 - 10 Ov: 5 - 6
Kurssilla esitellään surveyn keskeiset käsitteet ja menetelmät. Se kattaa survey-prosessin kaikki vaiheet seuraavasti: aineiston kokoaminen ml. lomakesuunnittelu, poikkileikkaus- ja pitkittäisaineistot, otannan ja estimoinnin perusmenetelmät, aineiston puhdistaminen ml. tilastollinen editointi, imputointi ja uudelleenpainotus, survey-aineistojen ja rekisteriaineistojen yhteiskäyttö, ideaalin survey-aineiston ominaisuudet, survey-aineiston perusanalyysi sekä aineiston jakelu ml. tietosuojamenetelmät. Matemaattisteknillinen esitystapa minimoidaan olennaisimpaan.
Kurssi antaa hyvät perustiedot syventämään surveyn eri erikoisalojen osaamista. Sitä suositellaan niille jotka aikovat jatkaa erikoiskursseilla Otantamenetelmät ja Otanta-aineistojen analyysi. Kurssi sopii eri alojen opiskelijoille ja tutkijoille.
: Kurssin suorittamista helpottaa, jos tilastotieteen johdantokurssin lisäksi kurssi Tilastotiede käytännön tutkimuksessa on suoritettu.
Luentoja, seminaari-istuntoja ja käytännön harjoituksia (yht. 42 t). Loppukuulustelu (8 op), loppukuulustelu ja harjoitustyö (10 op).
Luennoidaan vuosittain, 3. periodi
Kurssin pitäjä: Seppo Laaksonen. Vastuulaitos: Matematiikan ja tilastotieteen laitos
Laajuus: Op: 6 - 8 Ov: 4 - 5
Kurssilla annetaan yleiskuva tilastollisista otantamenetelmistä ja niiden käytöstä eri tieteenalojen empiirisessä tutkimuksessa. Esiteltäviä menetelmiä ovat yksinkertainen satunnaisotanta, systemaattinen otanta ja ositettu satunnaisotanta sekä vaativampina menetelminä ryväsotanta, moniasteinen otanta ja pps-menetelmä (todennäköisyys suhteellinen kokoon) ja menetelmiin liittyvä piste-estimointi ja väliestimointi. Muita käsiteltäviä aiheita ovat otoskoon määrittelyn perusteet ja lisäinformaation käyttö otannassa ja estimoinnissa. Esimerkkejä annetaan aidoista tilanteista, ml. ihmisiä, kotitalouksia ja yrityksiä koskevat otosperusteiset tiedonkeruut ja tutkimukset. Lisäksi tarkastellaan otantaan ja estimointiin soveltuvia tilastollisia ohjelmistoja. Kurssi soveltuu tilastotieteen aine- tai syventäviä opintoja suorittaville opiskelijoille sekä myös yliopistoissa, korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa toimiville jatko-opiskelijoille ja tutkijoille.
Kurssin suorittamista helpottaa, jos tilastotieteen johdantokurssin lisäksi kurssit Tilastotiede käytännön tutkimuksessa ja Survey-metodiikka on suoritettu.
Luentoja, seminaari-istuntoja ja käytännön harjoituksia (yht. 36 t). Loppukuulustelu (6 op), loppukuulustelu ja harjoitustyö (8 op). Harjoituksissa käytetään tilastollisia ohjelmistoja (SAS, SPSS, erikoisohjelmistoja).
Luennoidaan säännöllisesti (joka toinen vuosi, 4. periodi)
Kurssin pitäjät: Seppo Laaksonen / Risto Lehtonen. Vastuulaitos: Matematiikan ja tilastotieteen laitos
Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija otanta-aineistojen tilastolliseen analyysiin erityisesti tilanteissa, joissa aineisto on kerätty jollakin mutkikkaalla otanta-asetelmalla. Tällaisia ovat esimerkiksi ositetut moniasteiset otanta-asetelmat, joihin sisältyy ositus ja ryvästyminen. Mutkikkaita otanta-asetelmia käytetään monien eri tieteenalojen empiirisessä tutkimuksessa. Kurssilla käsitellään ns. asetelmaperusteisia tilastollisia menetelmiä, joilla otanta-asetelman ominaispiirteet (ositus, ryvästyminen, painokertoimet) voidaan ottaa huo-mioon tilastollisen analyysin yhteydessä. Yhteensopivuus-, homogeenisuus- ja riippumattomuustestien lisäksi käsitellään lineaarisia ja logistisia malleja ja menetelmien soveltamista tilastollisilla ohjelmistoilla.
Kurssin suorittamista helpottaa, jos tilastotieteen johdantokurssin lisäksi kurssit Tilastotiede käytännön tutkimuksessa, Survey-metodiikka ja/tai Otantamenetelmät on suoritettu.
Luentoja, seminaari-istuntoja ja käytännön harjoituksia (yht. 36 t). Loppukuulustelu (6 op), loppukuulustelu ja harjoitustyö (8 op). Harjoituksissa käytetään tilastollisia ohjelmistoja (SAS, SPSS, erikoisohjelmistoja). Harjoituksissa analysoidaan esimerkkiaineistoja ja haluttaessa myös osallistujien omia aineistoja.
Luennoidaan säännöllisesti (joka toinen vuosi, 4. periodi)
Kurssin pitäjä: Risto Lehtonen. Vastuulaitos: Matematiikan ja tilastotieteen laitos
Laajuus: Op: 8 Ov: 5
Perehtyä perusteellisesti yhteen kvalitatiiviseen analyysimenetelmään.
Aineopintojen kvalitatiivisten menetelmien kurssi.
Luentokurssi, joka koostuu luennoista, harjoitustöistä ja loppukuulustelusta. Kursseja pyritään järjestämään eri lukukausina mm. tekstianalyysista, etnografisista menetelmistä, vuorovaikutuksen analyysista ja teema-haastattelusta.
Vastuulaitos: Sosiologia
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Arviointitutkimus työllistää niin nuorempia kuin varttuneempia tutkijoita. Sen avulla on mahdollista tukea ja legitimoida tai kyseenalaistaa vallitsevia yhteiskuntapoliittisia käytäntöjä. Syksyn 2006 arviointitutkimuksen kurssilla käydään monipuolisesti läpi arviointitutkimuksen asemaa julkishallinnossa. Teoreettisesti arviointitutkimusta käsitellään nyky-yhteiskunnan läpitunkevana hallintamekanismina, mutta kurssilla opiskellaan myös arviointitutkimuksen menetelmiä, koulukuntia ja käytännön sovelluksia sekä niiden ongelmia. Esimerkkejä on eri tutkimusaloilta ja yhteiskunnan eri sektoreilta. alkoholipolitiikka, kriminalipolitiikka, nuorisopolitiikka, työllisyyspolitiikka, ja kansalaisjärjestötoiminta. Vierailijana ulkopuolisia asiantuntijoita.
Kahden periodin pituinen arviointitutkimuksen kurssi koostuu
Ryhmätöissä harjoitellaan arviointitutkimukseen perustuvien rahoitushakemusten ja tutkimussuunnitelmien tekemistä.
Kurssi suoritetaan tenttimällä – välitentti ja lopputentti ja osallistumalla ryhmätöihin.
Kurssin pitäjänä toimii VTT Kati Rantala. Vastuulaitos: Sosiologian laitos
Laajuus: Op: 4 Ov: 3
Opiskelija perehtyy tutkimuksen tekemiseen ja tieteelliseen kirjoittamiseen. Kurssin tavoitteena on kehittää opiskelijan metodologisia valmiuksia eli kykyä ongelmanasetteluun, käsitteiden määrittelyyn sekä teoreettisen ja empiirisen ajattelun yhdistämiseen. Lisäksi kurssilla pyritään perehtymään akateemisiin puhetapoihin, tieteellisen tekstin lajityyppeihin, julkaisukäytäntöihin ja kirjoittamiseen osana tutkimusprosessia.
Viestinnän perusopinnot (suositus).
Luennot 20 t ja oheiskirjallisuus.
Vastuulaitos: Viestintä
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Opintojakso perehdyttää historialliseen ajatteluun, yhteiskuntahistorialliseen tutkimukseen ja lähestymistapaan, aineistotyyppeihin (esimerkein), lähteisiin ja lähdekritiikin periaatteisiin, tutkimukseen työprosessina sekä tieteelliseen kirjoittamiseen. Metodikysymyksiä käsitellään käytännönläheisellä tavalla. Arkistovierailuilla tutustutaan muutamaan keskeiseen arkistoon ja saadaan siten valmiuksia itsenäiseen aineiston hankitaan. Arkistoraporttia varten tehdään arkistohaku omavalintaisesta aineistosta.
Luentosarja (12h) ja oheinen kirjallisuus loppukuulustelun yhteydessä, kolme arkistovierailua ja arkistora-portti.
HUOM! Kirjallisuuden voivat tenttiä erikseen tiedekuntatentissä ainoastaan ne, jotka täydentävät entisiä suorituksia (Historioitsijan tiedonhankintamenetelmät -kurssi suoritettu aikaisemmin).
Vastuulaitos: Yhteiskuntahistoria
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Tavoitteena on opiskelijan teoreettisten ja menetelmällisten valmiuksien syventäminen. Opintojakson sisältö räätälöidään niin, että se tukisi mahdollisimman hyvin opiskelijoiden pro gradu –tutkielman tekemistä.
Kurssi järjestetään 3. periodilla
Tarkoitus ensisijaisesti maisteritason sekä jatko-opiskelijoille
Vastuulaitos viestintä
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Tavoitteena on antaa opiskelijalle käsitys osallistavista menetelmistä ja niiden käytöstä kenttätutkimustyössä.
Luento, ryhmätyöharjoitukset, harjoitustyö, harjoitustyön opponointi, raportointi ja esitys. Intensiivikurssi koostuu luennoista, joissa käsitellään osallistavien menetelmien käyttöä, kehitystä, etuja ja vaikeuksia. Intensiivikurssin ryhmätöissä ja harjoituksissa tavoitellaan kokemusperäistä oppimista sekä laaditaan kerätystä aineistosta raportointti. Harjoitustyön opponointi ja oman työn esittäminen sisältyvät kurssin.
Kurssi toteutetaan integroituna intensiivikurssina 3. periodilla.
Kurssin pitäjinä FM Jussi Ylhäisi ja MMM Irmeli Mustalahti. Vastuulaitos: Kehitysmaatutkimus
Laajuus: Op: 4 Ov: 4
Credits
ECTS credits: 4 Credits (study weeks): 2
Teachers
PhD Emilia Palonen E-mail emiliapalonen@yahoo.co.uk
Time and location
11.09.2006 - 18.10.2006
11.9.-18.10. Mon and Wed 16-18, U37 sh 4.
Prior registration for the course between 21.-28.8. in WebOodi. Max 30 participants. Priority given to Political Science degree students at Helsinki University.
Objectives
To make a distinction with a variety of discourse theoretical approaches with a main focus on Laclauian discourse theory. Strong analytical skills, ability to interpret and analyse texts, objects and wider political phenomena. Critically analyse underlying values of statements and phenomena. Students also will be expected to learn about hermeneutic and textual approaches to the study of politics as both empirical and theoretical inquiry. Critically reflect the consequences of different methods for the object of analysis. The essay will be demonstrating ability to grasp and analyse a specific political topic in a structured well argued and referenced manner. This will offer the basics for the future research project, such as MA thesis.
For a full course description and hyperlinks, see the course page: http://www.valt.helsinki.fi/opas2006/vol/y405_palonen/
Tiedekunnan menetelmäopinnoista on koottu yhteinen menetelmäkori. katso tarkemmin http://www.valt.helsinki.fi/opas2006/menetelmakori.html
Laajuus: Op: 25 Ov: 15
Tämä sivuaineopiskelijoille tarkoitettu metodipaketti on tarjolla valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Siinä opiskelija suorittaa valintansa mukaan väh. 25 op seuraavia kursseja:
Linkit avautuvat uuteen ikkunaan matematiikan ja tilastotieteen laitoksen sivuille.
Vastuulaitos: Matematiikan ja tilastotieteen laitos
Wed 24.1.16-18, Fri 26.1. 10-12, Wed 31.1. 16-18 and Fri 2.2. 10-12. Location: Unioninkatu 37, Faculty meeting room (first floor).
International degree students of the Faculty. The course is obligatory for bachelor’s degree students of the Faculty. Master’s degree students are strongly encouraged to join the course.
The aim of the course is to familiarize international degree students of the Faculty with Finnish labour market. Students will learn what kind of careers graduates of the Faculty have followed. The course will also offer practical advice for job hunting in Finland. The ultimate objective of the course is to help the students in the planning of their own studies and career.
First session: Wednesday 24.1. (16-18)
Speakers: Labour Market Contact Person Antti Kosonen, Faculty of Social Sciences, Leena Itkonen, Planning Officer, Career Services, University of Helsinki, Alumni speaker (to be confirmed later)
Issues to be covered:
Second session: Friday 26.1. (10-12)
Speaker: Leena Itkonen, Planning Officer, Career Services, University of Helsinki
Issues to be covered:
Third session: Wednesday 31.1. (16-18)
Speakers: Labour Market Contact Person Antti Kosonen, Faculty of Social Sciences, Kristina Tilev, Faculty of Social Sciences
Issues to be covered:
Fourth session: Friday 2.2. (10-12)
Speaker: Leena Itkonen, Planning Officer, Career Services, University of Helsinki
Issues to be covered:
Please note that the course information is only preliminary. Changes to the content and schedule may occur.
Please see the following link: http://www.valt.helsinki.fi/tvt-opetus/about.htm
Objectives of the program
This program aims at introducing international students to Finland. It will provide a versatile picture of Finland; the eventful history, the idiosyncrasies of the society as well as law, media and other relevant topics.
Organisation and content
The program consists of separate courses. They may be taken either individually or grouped together as a minor subject (the minimum requirement of the University of Helsinki for a minor subject is 25 Finnish study points). The courses are organised by several universities in the Helsinki Area.
Further information: International Coordinator . Address: Faculty of Social Sciences, P.O.Box 54 (Unioninkatu 37), 00014 University of Helsinki, Finland. E-mail: marianne.jarvelainen@helsinki.fi , Tel. +358-9-191 24807, fax +358-9-191 24835
Participants
The program is intended for all students registered at the faculties of the University of Helsinki. Also other students studying at the Metropolitan area may participate at the courses, provided their institutions have a co-operation agreement with the University, the so-called JOO (joustava opinto-oikeus) -agreement. Please consult your institution´s International Relations’ Office for details or see http://www.valt.helsinki.fi/faculty/studies/joo.htm or http://www.joopas.fi/.
Times: Wed and Fri 12-14
Location: Wednesday Unioninkatu 40, lecture room 14; Fridays Unioninkatu 40, lecture room 15.
Course level: 1 Basic studies
FINNISH SOCIETY AND CULTURE Finnish Economy
Prof. Conchita García-Iglesias University of Helsinki Spring 2007
Course Description
The main purpose of this course is to emphasize different aspects of the Finnish economy from the nineteenth century until today. The main economic topics are the following: the historical pattern of Finnish economic and social development since the mid 1800s, its structure, and evolution; Finland’s natural resources, population, and labor force; Finnish investment patterns, consumption expenditure, prices, wages, and income policies; Finnish fiscal and monetary policies together with banking; Finnish public finances, insurance schemes, and regional development and policies; and Finland and the EU. In order to cover this wide range of topics, expert Finnish scholars are invited to the class as guest speakers. They provide the expertise needed to explain different aspects of the Finnish economy. To complement the lectures, students need to read by their own and prepare for a final exam. If time allows, a visit to one Finnish organization may be planned. Thus, students get an overall analysis of the working of the Finnish economy.
There is a required reading for this course “Down from the heavens, up from the ashes”, eds. Kalela, Kiander, Kivikuru, Loikkanen and Simpura (2001). It can be downloaded from www.vatt.fi, as a pdf file. Students are responsible of getting the book and prepare the required chapters for the final exam. Readings are complements to lectures and should be done beforehand to participate in class discussions. Moreover, attendance is mandatory as the exam will include questions from the material explained during lectures. Participation, attendance, and final exam will constitute the final grade of the course.
Required Readings
From the mentioned book, “Down from the heavens, up from the ashes”, questions from the following chapters will be included in the final exam,
1. Introduction 2. Finnish Economic Crises in the 20th Century 3. The Economic Crisis of the 1990s in Finland 4. Did the Crisis Change he Welfare State in Finland? 5. On the Social History of Unemployment and Poverty in Finland 1860-2000
Normal scaling, 1(lowest pass) - 5 (excellent)
Will be discussed during the lectures
The course is arranged both in the autumn term and spring term.
Enrol in advance to outi.vasko[a]helsinki.fi . In order to be organised enough students must be enroled in the course.
Times: 19.9.2006 10.00-12.15, 26.9.2006 10.00-12.15, 3.10.2006 10.00-12.15
Place: 19.9.2006 Lecture hall K112 (Siltavurenpenger 20R), 26.9.2006 Auditorium 107, Siltavuorenpenger 20 A, 3.10.2006 Auditorium 225, Siltavuorenpenger 10
The main purpose of the course is to understand Finnish educational tradition and development of Finnish school system from 1809 until today. Historical analysis of education can provide some answers to current issues: mentality of Finnish people, national identity and e.g. PISA-success. Also these issues will be discussed during the course.
More information is available on the webpages of the department of Applied Sciences Education (Faculty of Behavioral Sciences).
Literature: 1. Kuikka, M.T. (1997). A History of Finnish Education. Helsinki: Otava. 2. One up-to-date journal article about educational policy.
Period II, Thu 12-16, U37 ls.
Content: Study unit M115 (partly) http://www.valt.helsinki.fi/opas2006/vol/m115_auffermann/
The course is especially meant for exchange students.
This course is held as a web-course, no meetings.
Registration period: 14.8.-11.9.2006 http://www.uta.fi/viesverk/english/virtualstudies/registration.php
The course will introduce the students to the history, development and the present directions of Finnish media. The themes are: newspapers, radio, tv, media convergence, information society.
Weekly assignments, discussions in Moodle-environment, an essay (about 6 pages).
Wed 14-16
Place/Location: Sibelius Academy T522 (Töölönkati 28, auditorium)
No prior registration required.
Basic studies
This course is a part of the Finnish Society and Culture programme ( http://www.valt.helsinki.fi/kv/fsc/fcsc.htm ), and is arranged by the Sibelius Academy. For further information, please see http://www.siba.fi/eng/ or send an email to Heidi Salomäki, heidi.salomaki@siba.fi.
Thu 16-20. Place/Location: Main building, lecture hall 10
No prior registration required
Basic studies
An introduction to Finnish politics. Topics to be covered include Finnish nationalism, the origins of the constitution, conflicts and cleavages, civil society, elections and political parties, the role of the parliament, the office of the president, the formation and functioning of coalition governments, the executive and local self-government, and domestic and foreign policy-making.
Dialogue/exam.
Spring term. This course is organised by the Helsinki University of Technology. More information is available in January 2007.
An Introductory Course for Foreign Students
Literature:
Monday to Friday 13-16 daily, September 11th to 15th
Place: Biocenter 3, Viikinkaari 1, seminar room 1402 and 2402 (15th)
Quota of students: 30
Enrolment by e-mail to pekka.pakarinen(at)helsinki.fi by September 1st
N.B.! This course is a part of the Program in Boreal Biota and Ecology (BBE) arranged by the department of Biological and Environmental Sciences at the Faculty of Biosciences. All the questions ought to be directed to the coordinator of the program, Ms. Riitta Savolainen ( riitta.savolainen@helsinki.fi ).
Level: Intermediate
Prerequisites: Basic knowledge of ecology, botany and zoology
The lectures will deal with the taiga biome both from the point of view of plants and animals. Main themes dealt with are: (1) a general overview of the physiography and bioclimatic regions of Fennoscandia; (2) invasion of plants and animals to Fennoscandia in the postglacial period; (3) major terrestrial ecosystems and their vegetation ecology, especially forests and mires; (4) regional features in biogeography, floral and faunal elements; and (5) human impact and recent changes.
To pass the course, each student writes an essay on a selected topic dealing with Fennoscandian or European biogeography; the essay will be assessed.
Friday 16–18 Place/Location: Main Building, lecture hall 14
Registration information: No prior registration required
The course is organised by the Department of Finnish language and literature.
Basic studies
The course is an overview of the literature of Finland, basically divided into the following sections:
Teaching is mainly in lecture form, texts are distributed for examination in class and reading at home. Short video clips of film versions of Finnish literary works are shown in class.
The course requirements are regular attendance and the submission of an essay.
Additional Information: violacapkova@hotmail.com
Times: Wed 1.11. and 8.11., Tue 7.11., Mon 6.11., Fri 3.11. 10-12; Fri 10.11., Tue 14.11. and 21.11., Thu 16.11. and 23.11. (exam), Fri 1.12 (re-sit) 10-14.
Place: 1.11. and 8.11. PR8, 7.11. PR15, 6.11. P673, Fri 3.11. and 10.11. P673, 14.11. PR15, 21.11. and 16.11. LS5, 23.11. LS6, 1.12 P673.
The course is arranged by the Faculty of Law.
No prior registration required.
Basic studies.
This course is intended for exchange students at the Faculty of Law and at other faculties. Since the level is elementary, graduate students (LL.M., LL.Lic., LL.D.) may attend the course if they wish to but they cannot use the credits towards completion of their programmes.
The course consists of introductory lectures to different aspects in the Finnish legal system as well as set literature. The course consists of lectures and an exam with additional literature. Lectures by Hupli and Yenkong Hodu Ngangjoh: sources of Finnish law, reasoning underlining judicial decisions, forms of court procedure and leave to appeal system, insolvency law, fundamental rights, contract law. Additional literature: An Introduction to Finnish Law, Finnish Lawyers' Publishing, Helsinki 2002 (Juha Pöyhönen, ed.)
This course can be completed by attending to the lectures and taking the exam; it is not possible to have credits by only attending the lectures or by only taking the exam. The exam is based on the lectures and the additional literature.
Mon, Tue, Wed, 16-18, A7 lr 5 (Aleksanterinkatu 7, lecture room 5)
The course is arranged by the Faculty of Theology.
Basic studies
Some excursions will be made during the course. Information about the excursions will be given at the start of the course.
Spring term, period III.
Enrol in advance to outi.vasko[a]helsinki.fi . In order to be organised enough students must be enroled in the course.
The course aims
1) to introduce Finnish society and religious communities
2) to increase students´ knowledge about different religious and cultural communities
3) to increase students’ ability to cooperate with different religions and cultures
4) to introduce Finnish models of teaching and practice in education of RE and ethics
For updated information on the course schedules please see the webpages of the department of Applied Education.
Wed 16-20. Place/Location: MB lecture hall 13
No prior registration required
Basic studies
Culture shock: how to survive in Finland? Background and main features of the Finnish ways of life: cultural, social, economic, environmental, political and defence aspects.
Dialogue/exam.
Wed 14-16
Place: Swedish School of Social Science
Registration: WebOodi
Basic studies
Finland has two official languages, Finnish and Swedish. Approximately 6 % of the Finnish population has Swedish as mother tongue. Compared to other national and linguistic minority groups in Europe, the Swedish-speaking Finns have a special status. They are well integrated, resourceful and have a strong group identity. There are, however, different challenges to the well-being of the group.
The purpose of the course is to give insights into the special situation of the Swedish-speaking Finns in a European context through the lenses of scientific theories. The course will discuss issues like the administrative consequences of the two official languages, the statutory rights of the Swedish-speaking group, language and especially matters related to bilingualism, the Swedish-speaking identity, and the extraordinarily rich media landscape.
Examination: Course participants are examined on the basis of lecture diaries and essays (5-8 pages) (4 credit points). Students who want to reach 6 credit points must write a longer essay (15 pages).
The course meets on four separate Thursdays, from 12 to 17 p.m. in the Porthania building (on Yliopistonkatu). The dates and halls are:
Registration in WebOodi.
The concept of cross-cultural context will be analyzed broadly from various angles: national cultures, work organizations, gender, age and individuals. An introduction to theories on work motivation will be presented. Cross-cultural studies of work organizations will be analyzed using Geert Hofstede's studies as a starting point. Diversity management, corporate social responsibility (CSR) and managing across cultures will be discussed while visiting Finnish companies.
The course will consist of lectures, group work and discussions, visits to Finnish companies and composing an essay based on the suggested book.
Resource book: When cultures collide by Richard D. Lewis. Nicholas Brealey Publishing London 2002.
The course is organised by the Swedish School of Social Science, for detailed information, please see http://sockom.helsinki.fi/studier/0607/cie/
This course is arranged by the dept. of Social Policy, please see http://www.valt.helsinki.fi/opas2006/sospo/K73223_GL/
Wednesday 14-16 and thursday 10-12, U35 lecture room.
Pre-registration in WebOodi (see http://www.valt.helsinki.fi/opas2006/yhis/Laakkonen06.3/index-en.html ).
The course is relevant for foreign students in the fields of social science history, history and environmental history studies, environmental policy studies, environmental sociology, and possibly also in other related studies. In addition, a number of foreign students of natural sciences or even environmental technology studies (HUT) may be interested in the course. The course may be integrated with Finnish Culture and Society studies as well.
This course is organised by the department of Social Science History. For detailed information please see http://www.valt.helsinki.fi/opas2006/yhis/Laakkonen06.3/index-en.html
Part I: 23.1 – 26.1.2007, daily 16-18 Part II: 29.1 – 2.2.2007, daily 16-18
Registration: WebOodi
The course is organised by the Swedish School of Social Science.
Part I:
Part II:
Literature:
Part I:
1. T. Marsden, The Consuming Countryside and its Regulations. Sociologia Ruralis vol. 39, no 4, pp. 501–526.
2. Urry, J., & Sheller, M. (eds.), Tourism mobilities places to play, places in play. London 2004. 240 p.
Part II
1. Löfgren, O., On Holiday. Berkeley 1999. 320 p.
2. Meethan, K., Tourism in Global Society, Place, Culture, Consumption. New York 2001. 176 p.
Examination: Course participants are examined on the basis of essays and an examination on course literature.
This course is arranged by the Swedish School of Social Science, please see http://sockom.helsinki.fi/studier/0607/cie/
Autumn term.
This course is organised by the Swedish School of Social Science. For detailed information please see http://sockom.helsinki.fi/studier/0607/cie/.
The lectures will be held on Fridays at 10-12 in Unioninkatu 35, lecture hall (U35 ls).
Note! There will be no lectures on
Some basic knowledge in Social Psychology is highly recommended, but not a prerequisite for participation.
The aim of the lecture course is to give an overview of the social psychology of intergroup relations, acculturation and the development of ethnic identity.
The course is organised by the dept. of Social Psychology. For detailed information please see http://www.valt.helsinki.fi/opas2006/spsy/Liebkind07/index-en.html
Tue 16-18, U38 D113.
This course is primarily for those students who plan or prepare a Master’s thesis on African issues. The course will be offered in co-operation with the department of Development Studies and the Institute for Asian and African Studies.
For detailed information, please see http://www.valt.helsinki.fi/opas2006/kmi/K990086/index-en.html
For detailed information, please see http://www.valt.helsinki.fi/opas2006/kmi/K990086/index-en.html
MO and WE 10-12 U38 D113
The course is organised by the dept. of Development Studies.
The course is meant for advanced students, who have basic knowledge of the region.
Objective of the course is to contextualize the political, economic and cultural issues of development by delving into the state and society of the countries in South Asia, i.e. India, Pakistan, Bangladesh, Sri Lanka and Nepal.
The course would provide a comprehensive knowledge of the state and society of the countries in the region by addressing the appropriate local, national and regional actors and structure of the basic developmental issues of these countries.
The course will focus on the issues e.g. the historical and intellectual antecedents of the state and nation formation; the socio-political inequalities/injustice in terms of ethnic, religious and gender division of the societies; violent conflicts; national developmental policies; environmental and ecological impacts of the modernization projects; developmental initiatives of the non-governmental organization.
The course will consist of ten lectures and a seminar. After the lecture series students will sit for an examination based on the lectures and a reading list. In the seminar students will write a seminar paper with the help of the course conductor to accumulate further knowledge on a particular developmental issue of the countries in South Asia.
Laajuus:
coming soon . . .