Tulostettava versio tuotettu 2005-09-16 12.42.48
Yleisopinnot ovat luonteeltaan yleissivistäviä, muita opintoja tukevia opintoja. Pakollisena vaadittavat yleisopinnot määräytyvät pääaineen mukaan. Yleisopintoja voi sisällyttää tutkintoon myös vapaasti valittavina opintoina.
Tavoitteena on perehdyttää opiskelija yliopisto-opintoihin ja erityisesti opiskeluun valtiotieteellisessä tiedekunnassa ja siten jouduttaa opintojen käynnistymistä.
Kohderyhmä: Kaikille uusille opiskelijoille tarjotaan opintoihin orientoiva jakso.
Työskentelymuodot: Opintoihin orientointiin kuuluu kaikille uusille opiskelijoille yhteisiä luentoja ja teemakohtaisesti sekä laitoksittain eriytyviä tilaisuuksia sekä opiskelijatutorointi.
Opintojaksosta saa yhden (1) opintoviikon edellyttäen, että opiskelija laatii alustavan henkilökohtaisen opintosuunnitelman.
Pääaineesta riippumatta perustutkintoon vaadittavat kieliopinnot koostuvat seuraavista opintojaksoista:
Kieliopinnot suositellaan ajoitettavan seuraavasti:
Kurssin tarkoituksena on hyvän viestintätaidon merkityksen tiedostaminen sekä tämän taidon parantaminen. Kurssilla käsitellään moitteettoman kielenkäytön perusasioita, hyvän asiatyylin ominaisuuksia ja virkakielen ongelmia.
Kohderyhmä: Valtiotieteellisessä tiedekunnassa perustutkinnon suorittaville pakollinen. Kurssille saavat osallistua vain valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijat.
Edeltävät opinnot: Lukion äidinkielen kurssit tai vastaava oppimäärä - mitään tiettyjä tiedekunnan tai yliopiston opintoja ei edellytetä.
Suoritustapa: Luento-osuuden jälkeen pidetään välikoe. Ne, jotka eivät selviä kokeesta, osallistuvat harjoitusjaksoon, jossa käsitellään esimerkkien ja harjoitusten avulla asiatyylistä kirjoittamista.
Inlärningsmål: Studieperioden är avsedd att prova de studerandes kommunikativa färdigheter på modersmålet. Kursen innehåller föreläsningar samt övningar. De skriftliga övningarna tar främst upp språkriktighet och begriplighet; speciell uppmärksamhet fästes vid det offentliga språket.
Genomförandet: Aktivt deltagande i kursen jämte godkända övningar ersätter tentamen.
Ansvarig: Lektorn i svenska vid SSKH. Studiesekreteraren vid SSKH ger närmare uppgifter om kursen.
Kohderyhmä: Valtiotieteellisessä tiedekunnassa perustutkinnon suorittavilta vaaditaan yhdessä vieraassa kielessä tekstin ymmärtämisen koe (1 ov) (samassa kielessä suullisen taidon koe (2 ov)).
Huom! Poliittisen historian pääaineopiskelijoilta vaaditaan tekstin ymmärtämisen koe myös toisessa vieraassa kielessä 1 ov.
Oppimistavoitteet: Opintojakson tarkoituksena on antaa opiskelijalle sellainen vieraan kielen kirjoitetun tekstin ymmärtämisen taito, että hän pystyy lukemaan oman alansa kirjallisuutta.
Vaihtoehtoisia vieraita kieliä ovat:
Kurssin sisältö: Kurssiin (1 lukukausi, 4t/v) sisältyy tekstin ymmärtämisharjoituksia, sanastoja, rakenneharjoituksia sekä lukutekniikan kehittämisharjoituksia.
Suorittaminen: Ennen kielikurssia järjestetään tasokoe, jossa hyvin menestyneet opiskelijat vapautetaan kielikurssista.
Opetus ja kokeet ks. kielikeskuksen opinto-opas http://www.helsinki.fi/kksc/
Huom. Tekstin ymmärtämisen kokeen laajuus on muuttunut 1.9.2000. Tätä ennen kieliopinnot suorittanut voi lukea hyväkseen tiedekunnassa suoritettavaan tutkintoon opintojakson kahden (2) opintoviikon laajuisena.
Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle sellainen yhden vieraan kielen suullinen taito, että hän ymmärtää puhuttua yleisluonteista ja yhteiskuntatieteellisen alan kieltä sekä kykenee selviytymään keskustelutilanteista.
Kohderyhmä: Valtiotieteellisessä tiedekunnassa perustutkinnon suorittavilta vaaditaan yhdessä vieraassa kielessä suullisen taidon koe (2 ov) (samassa kielessä tekstin ymmärtämisen koe (1 ov)).
Vaihtoehtoiset kielet ovat:
Työskentelymuodot: Kurssiin sisältyy kielistudioharjoituksia ja keskusteluharjoituksia pienryhmissä.
Suorittaminen: Ks. kielikeskuksen opinto-opas sekä www-sivut. Aikaisemmin kieliopintoja suorittaneet ks. http://www.valt.helsinki.fi/opas/hyvaksilukeminen.htm
Opintojakson tarkoituksena on antaa opiskelijalle sellainen ruotsin/suomen kielen taito, että hän ymmärtää oman alansa puhuttua ja kirjoitettua ruotsin/suomen kieltä sekä pystyy keskustelemaan omaan alaansa liittyvistä kysymyksistä sekä laatimaan sanakirjan avulla kirjallisen esityksen ammattialaltaan. Opintojakson läpäisseen opiskelijan tulee osoittaa omaavansa sellainen ruotsin/suomen kielen taito, joka vastaa valtion virkamieheltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (149/22) nojalla kaksikielisellä virka-alueella toimivalta korkeakoulututkinnon suorittaneelta valtion virkamieheltä vaadittavaa kielitaitoa.
Kohderyhmä: Valtiotieteellisessä tiedekunnassa perustutkinnon suorittaville pakollinen.
Suorittaminen: ks. kielikeskuksen opinto-opas ja www-sivut.
Valtiotieteellisen tiedekunnan tieto- ja viestintätekniikan opetus lukukaudella 2004 - 2005:
Kurssi keskittyy erityisesti opiskelussa tarpeellisten tietokonetaitojen opettamiseen. Opiskelijan tulisi kurssin käytyään:
Katso lisätietoa osoitteesta http://www.valt.helsinki.fi/tvt-opetus/johdanto-s2004.htm.
Suoritustapa: Atk:n johdantokurssi koostuu luennoista (14 h) ja harjoitustunneista (16 h) sekä harjoitustyöstä. Kokeneet atk-käyttäjät voivat suorittaa kurssin myös johdantokurssin ohessa järjestettävällä pikakurssilla ja kuulustelulla.
Valtiotieteellisen tiedekunnan tieto- ja viestintätekniikan opetus lukukaudella 2004 - 2005:
Vapaasti valittaviksi opinnoiksi on mahdollista sisällyttää muissa tiedekunnissa tai yliopistoissa suoritettuja yleisopintojaksoja (ks. opintojen hyväksilukeminen).
Tavoitteena on antaa yleiskuva hallinnollisesta suunnittelusta ja päätöksenteosta, hallintokoneiston toiminnasta, käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista sekä lainvalmistelusta ja -säädäntömenettelystä.
Kohderyhmä: Kurssi vaaditaan perustutkintoa suorittavilta, joiden pääaine on:
Suorittaminen: Luentoja (40t) loppukuulusteluineen, jonka yhteydessä suoritetaan oheiskirjallisuus. Kurssilla edellytetään läsnäoloa ja luennoille osallistuminen on edellytyksenä loppukuulusteluun osallistumiselle!
Suoritustapa: Luennot (40 t) loppukuulusteluineen, jonka yhteydessä suoritetaan alla mainittu kirjallisuus. Kurssi järjestetään syyslukukaudella.
Kurssi vaaditaan perustutkintoa suorittavilta, joiden pääaine on:
Katso käytännöllinen filosofia: http://www.helsinki.fi/filosofia
Tavoitteena on yleiskäsitys tilastollisen tutkimusmenetelmän päämääristä ja soveltamisen periaatteista.
Suoritustavat: Luentoja 52 h ja harjoituksia 24 h sekä välikokeet tai loppukoe lukukausien ensimmäisessä tai viimeisessä tiedekuntatentissä.
Katso tilastotiede:
Yleisiä perusteita opintoviikkojen myöntämisestä:
Yliopistoyhteisön luottamustehtävissä toimineille opiskelijoille voidaan myöntää 1-5 opintoviikkoa. Hakemuksen liitteenä tulee olla ko. elimen antama todistus hakijan toiminnasta.Vapaamuotoinen hakemus toimitetaan tiedekunnan opintoasiainpäällikölle opintotoimistoon.
Opintoasiainpäällikkö Tuula Hakkola
Valtiotieteellinen tiedekunta, Opintotoimisto, PL 54 (Unioninkatu 37), 00014 HELSINGIN YLIOPISTO
Sähköposti: etunimi.sukunimi@helsinki.fi
puh. 191 24806
Yhteinen menetelmä- ja metodiopetus
Monilla aloilla tarvitaan enemmän tilastollisten menetelmien asiantuntijoita. Tätä varten tilastotieteen laitos tarjoaa sovelluspainotteisen tilastollisten menetelmien sivuainekokonaisuuden valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijoille (lukuun ottamatta kansantaloustieteen opiskelijoita) sekä kaikkien muiden tiedekuntien opiskelijoille. Kokonaisuuden voi muodostaa useilla vaihtoehtoisilla tavoilla, ja siihen voi sisällyttää myös eri ainelaitosten metodiopetukseen kuuluvia kursseja ao. laitosten kanssa erikseen sovittavalla tavalla.
Tilastotieteen laitos on tarjonnut syksystä 2000 alkaen valtiotieteellisen tiedekunnan sekä muiden tiedekuntien opiskelijoille soveltuvan sivuainekokonaisuuden, jonka tavoitteena on tukea pääaineen opintoja antamalla menetelmällisiä valmiuksia tilastollisten aineistojen käsittelyyn. Sivuainekokonaisuus on koottu soveltuvin osin tilastotieteen opetussuunnitelmaan sisältyvistä opinnoista.
Kokonaisuuteen on mahdollista sisällyttää myös eri ainelaitosten metodiopetukseen kuuluvia kursseja ao. ainelaitosten kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Kokonaisuus on mahdollista suorittaa joko A-opintokokonaisuus (13 - 15 ov) tai B-opintokokonaisuus (25-30 ov). Kokonaisuuteen sisältyvien jaksojen tarkemmasta sisällöstä http://www.valt.helsinki.fi/til/kurssit/index.htm
Seuraavassa eräitä yliopiston kaikkien tiedekuntien opiskelijoille tarjolla olevia sivuainekokonaisuuksia, jotka soveltuvat hyvin sivuaineiksi valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijoille. Näiden lisäksi Helsingin yliopistossa on lukuisia muita kaikkien tiedekuntien opiskelijoille tarkoitettuja sivuainekokonaisuuksia, joista tarkempia tietoja http://www.helsinki.fi/opiskelu/
Elämänkatsomustieto on monitieteinen opintokokonaisuus, joka koostuu filosofian, uskontotieteen ja kulttuuriantropologian opinnoista. Elämänkatsomustiedon oppimäärät on suunniteltu luokan- ja aineenopettajiksi aikoville, mutta myös muut opiskelijat voivat sisällyttää ne tutkintoonsa. Filosofian ja elämänkatsomustiedon perus- ja aineopinnot sisältävät osin samaa oppiainesta. Mahdolliset yhteiset kurssit hyväksytään suoritukseksi kumpaankin opintokokonaisuuteen, mutta tutkinnon kokonaislaajuutta laskettaessa kunkin opintojakson opintoviikkomäärä otetaan huomioon vain kerran. Lisätietoja opintojen yhteensovittamisesta saat käytännöllisen filosofian laitokselta amanuenssi Tuula Pietilältä. Elämänkatsomustiedon opinnoista julkaistaan erillinen esite, jota on saatavana mm. käytännöllisen filosofian laitokselta sekä tiedekunnan opintotoimistosta. Lisätietoja http://www.helsinki.fi/filosofia/
EU-sivuainekokonaisuus on monitieteinen opintokokonaisuus, joka soveltuu sivuainekokonaisuudeksi erityisesti valtiotieteellisessä ja oikeustieteellisessä tiedekunnassa, mutta on käytettävissä myös muiden tiedekuntien opiskelijoille. Kokonaisuuden tavoitteena on luoda opiskelijoille paremmat valmiudet toimia Euroopan unioniin liittyvissä työtehtävissä. Opintokokonaisuus valottaa Euroopan unionia usean eri tieteenalan näkökulmasta ja tarjoaa ajankohtaisen ja monipuolisen paketin EU:n ympärillä käytävään tieteelliseen keskusteluun.
Lisätietoja http://www.valt.helsinki.fi/opetus/vol/eu/index.html
Johtamista on mahdollista opiskella lyhyenä tai pitkänä sivuaineena.
Yleisen valtio-opin laitos vastaa opintojaksoista JOS1-8, JOS11-12 sekä JOS14, sosiaalipsykologian laitos jaksosta JOS9, viestinnän laitos jaksosta JOS10 ja yhteiskuntahistorian laitos opintojaksosta JOS13.
Johtamisen perusteet –kurssi järjestetään kerran vuodessa syyslukukaudella, strategisen johtamisen kurssi kerran vuodessa kevätlukukaudella. Näiden kurssien lisäksi järjestetään vuosittain kymmenkunta muuta kurssia. Ks. http://www.valt.helsinki.fi/opetus/vol/jos/index.html
Merkinnät A- ja B- ja C-oppimäärien suorittamisesta antaa yleisen valtio-opin laitos.
Oikeustieteellinen tiedekunta tarjoaa muiden tiedekuntien opiskelijoille sivuaineopintoja kansainvälisessä oikeudessa. Opinto-oikeus on automaattisesti valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijoilla. Opinnot on ryhmitelty kumulatiivisiksi oppimääriksi seuraavasti: A-oppimäärä (15 ov), B-oppimäärä (25 ov) ja C-oppimäärä (35 ov).
Kansainvälisen oikeuden sivuaineopinnot soveltuvat parhaiten aineyhdistelmiin, joissa pääaineena on yleinen valtio-oppi, poliittinen historia tai kansainvälinen politiikka. Kansainvälisen oikeuden tutkimus on kuitenkin laaja-alaista, joten myös muut yhteiskuntatieteet voivat tarjota mielenkiintoisen vertailukohdan.
Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijat
Kansainvälisen oikeuden opinto-oikeus on automaattisesti jokaisella Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijalla (tarvittaessa opinto-oikeutta kuitenkin voidaan joutua rajoittamaan). Kansainvälisen oikeuden opinnot voi aloittaa vapaasti missä tahansa opintojen vaiheessa. Suositeltavaa kuitenkin on, että valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelija on suorittanut tiedekuntansa yleisopintoihin liittyvän julkisoikeuden kurssin ennen kansainvälisen oikeuden opintojen aloittamista. Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijan ei tarvitse ilmoittaa A-oppimäärän opintojen aloittamisesta erikseen.
Valtiotieteellisen tiedekunnan järjestämään kansainvälisten tehtävien opintokokonaisuuteen kuuluu kansainvälisen oikeuden opintoja. Suoritettavat opinnot määrätään valtiotieteellisessä tiedekunnassa.
Muiden tiedekuntien opiskelijat
Muiden Helsingin yliopiston tiedekuntien opiskelijoilla on oikeus suorittaa kuusi oikeustieteen kandidaatin tutkintoon sisältyvää pakollista aineopinto-jaksoa ja lisäksi yhdessä näistä aineista täydentäviä opintoja sekä syventävät opinnot. Kansainvälisen oikeuden sivuaineoikeuden hyväksyy aineen opettaja, joka ilmoittaa myönnetystä opinto-oikeudesta tiedekunnan kansliaan.
Sivuaineoikeutta haetaan oikeustieteellisen tiedekunnan kansliasta saatavalla lomakkeella (puh. 191 22477). Hakemukseen on liitettävä opiskelijan pääaineen professorin lausunto opintojen liittymisestä tutkintoon tai selvitys muusta painavasta perusteesta.
Muiden yliopistojen ja laitosten opiskelijat sekä tutkinnon suorittaneet henkilöt
Henkilölle, joka ei ole Helsingin yliopiston kirjoissa tutkintoa suorittavana opiskelijana, voidaan myöntää opinto-oikeus JOO-sopimuksen perusteella tai erillisten opintojen suoritusoikeutta koskevasta hakemuksesta. JOO-sopimuksen piiriin kuuluvien yliopistojen opiskelijoiden tulee ottaa yhteyttä yliopistonsa opintosihteeriin. JOO-sopimuksen piiriin kuulumattomien korkeakoulujen ja laitosten opiskelijoita ja jo tutkinnon suorittaneita henkilöitä pyydetään ottamaan yhteyttä oikeustieteellisen tiedekunnan kansliaan (puh. 191 22477).
Tenttiminen ja luentosarjojen seuraaminen
Sivuaineopiskelijan on ilmoittauduttava erikseen jokaiseen tenttiin viimeis-tään 8 päivää ennen kuulustelua. Tenttikysymysten laatimista varten opiskelijan on ilmoitettava suoritettava oppimäärä, tentittävä kirjallisuus ja tentin päivämäärä. Myös seuratut luentosarjat ja aiemmat suoritukset kansainvälisessä oikeudessa tulee ilmoittaa. Tärkeää on, että sivuaine-opiskelija ilmoittaa myös varsinaisen opiskelupaikkansa.
Ilmoittautuminen tapahtuu tiedekunnasta saatavalla tenttiin ilmoittautumislomakkeella tarkoitusta varten varattuun laatikkoon (Porthania 5. kerros) tai vapaamuotoisesti postitse (osoite: Helsingin yliopisto, Oikeustieteellisen tiedekunnan kanslia, PL 4, 00014 Helsingin yliopisto. Kuoreen merkintä "ilmoittautuminen tenttiin").
Sivuaineopintojen tentit järjestetään kansainvälisen oikeuden tenttipäivinä. Tenttipäivämäärät on ilmoitettu oikeustieteellisen tiedekunnan opinto-oppaassa. Tenttisalina on Porthania I, ellei toisin mainita. Tentit alkavat kello 9.00 ja kestävät viisi tuntia. Kansainvälisen oikeuden tentit eivät ole lakikirjatenttejä: lakikirjoja, säädöskokoelmakappaleita tai sopimusjäljennöksiä ei saa tuoda tenttiin mukaan.
Järjestettävät luentosarjat on ilmoitettu oikeustieteellisen tiedekunnan opinto-oppaassa. Lisäksi tarjottavasta opetuksesta tiedotetaan kansain-välisen oikeuden www-sivuilla sekä julkisoikeuden laitoksen ja LL.M.-opetuksen ilmoitustauluilla (Porthania 5. kerros). Luentosarjojen kuulusteluista ilmoitetaan luennoilla erikseen.
Tentti on mahdollista kirjoittaa suomeksi ja ruotsiksi sekä sopimuksen mukaan myös muulla tentittävän materiaalin kielellä.
Kansainvälisen oikeuden A-oppimäärän laajuus on 15 opintoviikkoa. Oppimäärän tavoitteena on antaa yleiskuva kansainvälisiä suhteita koskevista oikeussäännöistä ja kansainvälisten oikeussubjektien keskinäisistä oikeussuhteista. A-oppimäärä koostuu kahdesta luentosarjasta, kirjatentistä ja harjoitusseminaarista. Kirjatenttiä ei voi jakaa.
Merkintä oppimäärän suorittamisesta
Oppimäärän tultua suoritetuksi sivuaineopiskelijan on tehtävä asiasta ilmoitus kansainvälisen oikeuden assistentille. Vapaamuotoisen ilmoituksen jälkeen oppimäärän suorittamisesta tehdään merkintä opintorekisteriin.
Suoritusten vanheneminen
Luentosarjat vanhenevat luentosarjan päättymistä seuraavan kolmannen lukukauden ensimmäisellä kansainvälisen oikeuden tenttikierroksella. Tähän mennessä sivuaineopiskelijan on tullut suorittaa oppimäärän kaikki opinnot. Vanhentuneet luennot on suoritettava uudelleen.
A-oppimäärän suorittajan on tentittävä kirjallisuutta seuraavasti:
A) Hakapää, K., Uusi kansainvälinen oikeus (1995; vuoden 2003 alusta vuoden 2002 painos);
B) Valtiosopimusoikeutta koskeva Wienin yleissopimus (SopS 33/1980) ja asetus yleissopimuksen voimaansaattamisesta (SopS33/1980); Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirja ja Kansainvälisen tuomioistuimen perussääntö (SopS 1/1956) myöhemmin tehtyine muutoksineen (SopS 69/1965, 43/ 1968 sekä 73/1973) F 23. Sopimukset on julkaistu mm. oikeustieteellisen tiedekunnan ja eduskunnan kirjastossa säilytettävässä Suomen sopimussarjassa.
C) Kolme tai neljä seuraavista teoksista:
1. Amerasinghe, C. F., Principles of the Institutional Law of International Organizations (Cambridge University Press 1996);
2. Aro, Miia & Petman, Jarna, Voimankäytön oikeuttaminen ja sotilaallisten järjestelmien muutokset Euroopassa ja Suomessa (Erik Castrén -instituutti/HY 1999);
3. Birnie, Patricia & Boyle, Alan, International Law and the Environment, 2nd edition (Oxford University Press 2002);
4. Cassese, Antonio, International Criminal Law (Oxford University Press 2003);
5. Chinkin, C., Third Parties in International Law (Oxford University Press 1993);
6. Falk, Richard A., Human Rights Horizons: The Pursuit of Justice in a Globalizing World (Routledge 2000);
7. Klabbers, Jan, The concept of treaty in international law (The Hague, Kluwer 1996);
8. Korhonen, Outi & Gras, Jutta, International post-conflict governance (Erik Castrén -instituutti/HY 2001);
9. Marks, Susan, The Riddle of All Constitutions. International Law, Democracy and the Critique of Ideology (Oxford University Press 2000);
10. Roth, Brad R., Governmental Illegitimacy in International Law (Oxford, Clarendon Press 1999);
11. Trebilcock, Michael & Howse, Robert, Regulation of International Trade, 2nd edition (Routledge 1999)
Tentittävän sivumäärän on oltava yhteensä vähintään noin 1500 sivua.
Harjoitusseminaari koostuu joko A) 2 opintoviikon oikeustapausseminaarista ja 1 opintoviikon kirjallisesta työstä tai B) yhdestä seuratusta luento-sarjasta sekä 2 opintoviikon kirjallisesta seminaarityöstä. Kirjoitelman aiheesta sovitaan kansainvälisen oikeuden assistentin tai professorin kanssa näiden vastaanottoaikoina.
B-oppimäärä tarjoaa syvällisemmän katsauksen kansainväliseen oikeuteen. Ennen B-oppimäärän opintojen aloittamista tulee A-oppimäärän olla koko-naisuudessaan suoritettu. B-oppimäärän suorittamista haluavan tulee ottaa yhteyttä kansainvälisen oikeuden professoriin tai assistenttiin projektia edeltävän kevätlukukauden kuluessa. Suorittajien määrää voidaan tarvittaessa joutua rajoittamaan.
B-oppimäärä koostuu syventävien opintojen projektista sekä kirjatentistä. Syventävien opintojen projekti on oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijoille järjestettävä opintokokonaisuus, johon kuuluu seminaareja sekä kirjoitelmia. Projekti alkaa vuosittain syyslukukauden alussa.
Merkintä oppimäärän suorittamisesta
Oppimäärän tultua suoritetuksi sivuaineopiskelijan on tehtävä asiasta ilmoitus kansainvälisen oikeuden assistentille. Vapaamuotoisen ilmoituksen jälkeen oppimäärän suorittamisesta tehdään merkintä opintorekisteriin.
Suoritusten vanheneminen
Luentosarjat vanhenevat luentosarjan päättymistä seuraavan kolmannen lukukauden ensimmäisellä kansainvälisen oikeuden tenttikierroksella. Tähän mennessä sivuaineopiskelijan on tullut suorittaa oppimäärän kaikki opinnot. Vanhentuneet luennot on suoritettava uudelleen.
Tenttiä varten opiskelijan on hallittava seuraava kirjallisuus:
A) Brownlie, Ian, Principles of Public International Law, 5th edition (Oxford University Press 1998);
B) Vähintään yksi seuraavista teoksista:
1. Charlesworth, Hilary& Chinkin, Christine, The boundaries of international law: a feminist analysis (Manchester, MUP 2000);
2. Chayes, Abram & Handler Chayes, Antonia, The new sovereignty: compliance with international regulatory instruments (Cambridge MA, Harvard UP 1995);
3. Chimni, B.S., International law and world order: a critique of contemporary approaches (New Delhi, SAGE 1993);
4. Koskenniemi, Martti, From Apology to Utopia: the structure of international legal argument (Helsinki, Finnish Lawyers' Publishing Co. 1989);
5. Amerasinghe, C. F., Principles of the Institutional Law of International Organizations (Cambridge University Press 1996);
6. Aro, Miia & Petman, Jarna, Voimankäytön oikeuttaminen ja sotilaallisten järjestelmien muutokset Euroopassa ja Suomessa (Erik Castrén -instituutti/HY 1999);
7. Birnie, Patricia & Boyle, Alan, International Law and the Environment, 2nd edition (Oxford University Press 2002);
8. Cassese, Antonio, International Criminal Law (Oxford University Press 2003);
9. Chinkin, C., Third Parties in International Law (Oxford University Press 1993);
10. Falk, Richard A., Human Rights Horizons: The Pursuit of Justice in a Globalizing World (Routledge 2000);
11. Klabbers, Jan, The concept of treaty in international law (The Hague, Kluwer 1996);
12. Korhonen, Outi & Gras, Jutta, International post-conflict governance (Erik Castrén -instituutti/HY 2001);
13. Marks, Susan, The Riddle of All Constitutions. International Law, Democracy and the Critique of Ideology (Oxford University Press 2000);
14. Roth, Brad R., Governmental Illegitimacy in International Law (Oxford, Clarendon Press 1999);
15. Trebilcock, Michael & Howse, Robert, Regulation of International Trade, 2nd edition (Routledge 1999)
Tentittävän kirjallisuuden on oltava yhteensä vähintään noin 1000 sivua.
C-oppimäärän opinnot järjestetään yhteistyössä aineen opettajien kanssa. Opinnot koostuvat luentosarjojen ja kurssien seuraamisesta, laajoista kirjatenteistä ja mittavasta kirjoitelmasta. C-oppimäärästä kiinnostunutta pyydetään ystävällisesti ottamaan yhteyttä kansainvälisen oikeuden assistenttiin.
Merkintä oppimäärän suorittamisesta
Oppimäärän tultua suoritetuksi sivuaineopiskelijan on tehtävä asiasta ilmoitus kansainvälisen oikeuden assistentille. Vapaamuotoisen ilmoituksen jälkeen oppimäärän suorittamisesta tehdään merkintä opintorekisteriin.
Suoritusten vanheneminen
Luentosarjat vanhenevat luentosarjan päättymistä seuraavan kolmannen lukukauden ensimmäisellä kansainvälisen oikeuden tenttikierroksella. Tähän mennessä sivuaineopiskelijan on tullut suorittaa oppimäärän kaikki opinnot. Vanhentuneet luennot on suoritettava uudelleen.
Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijoille on järjestetty erityinen 10 opintoviikon opintokokonaisuus. Tiedekunnan opiskelijat, jotka ovat suorittaneet Tampereen yliopistossa kansainvälisen ja eurooppalaisen oikeuden opintokokonaisuuden (15 ov), voivat suorittaa Helsingin yliopistossa cum laude approbaturiin tarvittavat 10 opintoviikkoa.
Tampereen yliopiston opiskelijoille järjestetty 10 opintoviikon kokonaisuus käsittää kirjatentin, yhden seuratun luentosarjan ja seminaarityön.
Kirjatentissä on hallittava oikeustieteellisen tiedekunnan täydentävien aineopintojen kirjatentin tutkintovaatimukset (edellä kohta 2.2.1) kuitenkin niin, että kohdan B teoksia on luettava 3 kappaletta. Yhteenlasketun sivumäärän on oltava vähintään 1500 sivua. Seminaarityön on oltava noin 20 sivua pitkä esitys kansainvälisen oikeuden professorin tai assistentin kanssa sovitusta aiheesta.
Merkintä oppimäärän suorittamisesta
Oppimäärän tultua suoritetuksi sivuaineopiskelijan on tehtävä asiasta ilmoitus kansainvälisen oikeuden assistentille. Vapaamuotoisen ilmoituksen jälkeen oppimäärän suorittamisesta tehdään merkintä opintorekisteriin.
Suoritusten vanheneminen
Luentosarjat vanhenevat luentosarjan päättymistä seuraavan kolmannen lukukauden ensimmäisellä kansainvälisen oikeuden tenttikierroksella. Tähän mennessä sivuaineopiskelijan on tullut suorittaa oppimäärän kaikki opinnot. Vanhentuneet luennot on suoritettava uudelleen.
Valtiotieteellisessä tiedekunnassa on mahdollista suorittaa 35 opintoviikon laajuinen sivuainekokonaisuus, jonka avulla tarjotaan opiskelijoille uusilla kansainvälisillä työmarkkinoilla tarvittavia tietoja ja taitoja. Koulutuksessa painotetaan Euroopan Unioniin liittyviä kysymyksiä. Vuoden 2005 kokonaisuuteen järjestetään haku syyslukukauden 2004 aikana. http://www.valt.helsinki.fi/kvtok/index.htm
Kaupunkitutkimuksen opetuksen tavoitteena on johdattaa opiskelijat arvioimaan kriittisesti kaupunkeja ja niiden kehitystä, antaa valmiuksia erilaisiin kaupunkisuunnittelutehtäviin ja kouluttaa kaupunkitutkimuksen tekemiseen. Kaupunkitutkimuksen opintokokonaisuus voidaan suorittaa joko sosiaalipolitiikan muuhun opetukseen integroituneena kokonaisuutena tai se voidaan valita erilliseksi sivuainekokonaisuudeksi (15 ov). Integroituneena kaupunkitutkimus tarjoaa erikoistumistien niille pääaineopiskelijoille, jotka haluavat sosiaalipolitiikan opinnoissaan painottaa kaupunkiin liittyviä kysymyksiä. Opintokokonaisuuden suorittaneet saavat halutessaan erillisen opintotodistuksen. Erikoistumisopintokokonaisuus esitellään tarkemmin sosiaalipolitiikan tutkintovaatimusten yhteydessä: http://www.valt.helsinki.fi/opetus/sospo/kautut/index.html
Tieteentutkimus on nopeasti laajeneva tieteidenvälinen tutkimusala, jonka tutkimuskohteena ovat tiede ja teknologia. Tieteentutkimuksellista tietoa tarjoavat tieteenhistoria, -sosiologia, -psykologia ja -filosofia. Kansainvälisesti tieteentutkimusta kutsutaan nimellä Science and Technology Studies (STS) Suomeen on vakiintunut termi tieteentutkimus. Tieteentutkimuksesta voi suorittaa sekä perusopinnot (vähintään 15 ov) että aineopinnot (vähintään 35 ov). Opinnot koostuvat eri laitosten järjestämistä kursseista ja niihin mahdollisesti liittyvistä harjoituksista sekä kirjallisuuskuulusteluista. Tieteentutkimuksesta julkistaan oma esite, jota on saatavana neuvontatoimistosta, tiedekunnan opintotoimistosta, Philosophica-kirjastosta sekä käytännöllisen filosofian laitokselta. Lisätietoja myös http://www.helsinki.fi/filosofia/tiettutk.htm
Monilla aloilla tarvitaan enemmän tilastollisten menetelmien asiantuntijoita. Tätä varten tilastotieteen laitos tarjoaa sovelluspainotteisen tilastollisten menetelmien sivuainekokonaisuuden valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijoille (lukuun ottamatta kansantaloustieteen opiskelijoita) sekä kaikkien muiden tiedekuntien opiskelijoille. Kokonaisuuden voi muodostaa useilla vaihtoehtoisilla tavoilla, ja siihen voi sisällyttää myös eri ainelaitosten metodiopetukseen kuuluvia kursseja ao. laitosten kanssa erikseen sovittavalla tavalla.
Tilastotieteen laitos on tarjonnut syksystä 2000 alkaen valtiotieteellisen tiedekunnan sekä muiden tiedekuntien opiskelijoille soveltuvan sivuainekokonaisuuden, jonka tavoitteena on tukea pääaineen opintoja antamalla menetelmällisiä valmiuksia tilastollisten aineistojen käsittelyyn. Sivuainekokonaisuus on koottu soveltuvin osin tilastotieteen opetussuunnitelmaan sisältyvistä opinnoista.
Kokonaisuuteen on mahdollista sisällyttää myös eri ainelaitosten metodiopetukseen kuuluvia kursseja ao. ainelaitosten kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Kokonaisuus on mahdollista suorittaa joko A-opintokokonaisuus (13 - 15 ov) tai B-opintokokonaisuus (25-30 ov). Kokonaisuuteen sisältyvien jaksojen tarkemmasta sisällöstä http://www.valt.helsinki.fi/til/kurssit/index.htm
Vanhenemisen tutkimus on sosiaalipolitiikan laitoksen uusin erikoistumisopintokokonaisuus pääaine- ja sivuaineopiskelijoille. Se toimii 15 opintoviikon laajuisena sivuaineena ja sen yksittäisiä opintojaksoja voidaan sisällyttää sosiaalipolitiikan tai sosiaalityön opintoihin. Tutkittavina ovat vanheneminen, elämänkulku ja ikäsidonnaiset ilmiöt, joita tarkastellaan yhteiskunnan ja sen muutoksen näkökulmasta. Myös vanhustyö, vanhustenhuolto ja väestön vanhenemisen yhteiskunnalliset vaikutukset kuuluvat opintokokonaisuuden piiriin. Vanhenemisen tutkimus kattaa periaatteessa kaikki ikävaiheet, vaikka pääpaino onkin vanhuudessa. Erikoistumisopintokokonaisuus esitellään tarkemmin sosiaalipolitiikan tutkintovaatimusten yhteydessä: http://www.valt.helsinki.fi/opetus/sospo/vanhen/index.html
Ympäristöpolitiikan opintokokonaisuus voidaan suorittaa joko sosiaalipolitiikan muuhun opetukseen integroituneena kokonaisuutena tai valita erilliseksi sivuaineeksi (15 ov). Tavoitteena on tarjota yleisnäkemys ympäristöongelmien yhteiskunnallisista ulottuvuuksista sekä esitellä ympäristöongelmien tärkeimpiä ratkaisu- ja vaikutuskeinoja. Opintokokonaisuuden suorittaneet saavat halutessaan erillisen opintotodistuksen suorituksestaan. Erikoistumisopintokokonaisuus esitellään tarkemmin sosiaalipolitiikan tutkintovaatimusten yhteydessä: http://www.valt.helsinki.fi/opetus/sospo/ympo/index.html
Finnish Society and Culture on korkeintaan 25 opintoviikon laajuinen, englannin kielellä suoritettava Suomea ja suomalaisuutta käsittelevä opintokokonaisuus. Kokonaisuuden kurssien tarkoitus on antaa perustietoa Suomesta lähinnä niille henkilöille, jotka ovat juuri saapuneet maahan joko suorittamaan tutkintoa tai sitten vaihto-opiskelijoille. Kokonaisuudesta on mahdollista suorittaa joko erillisiä kursseja, A-opintokokonaisuus (15 ov) tai B-opintokokonaisuus (25 ov). Lisätietoja http://www.valt.helsinki.fi/kv/fsc/fcsc.htm
Keväästä 1995 lähtien yhteiskuntatieteellisellä alalla on voinut saavuttaa opettajankelpoisuuden suorittamalla opettajan pedagogiset opinnot (kasvatustieteen tai aikuiskasvatustieteen cum laude approbatur - arvosana) osana valtiotieteiden maisterin tutkintoa. Vaihtoehtona on edelleen suorittaa vastaavat opinnot maisterin tutkinnon jälkeen. Ensinmainitussa tapauksessa opettajan pedagogiset opinnot, laajuudeltaan 35 opintoviikkoa, sisältyvät tutkintoon sivuaineen asemassa. Opinnot edellyttävät päätoimista opiskelua ja ne kestävät yhden lukuvuoden. Opintoihin kuuluu opetusharjoittelu. Opintojen järjestämisestä vastaa kasvatustieteellinen tiedekunta.
Opettajan pedagogisiin opintoihin on valittu vuosittain 15 tiedekunnan tutkinto-opiskelijaa. Valinta tapahtuu keväällä soveltuvuuskokeen perusteella. Maisterin tutkinnon suorittaneet hakevat eri kiintiössä.
Yhteiskuntatieteellisellä alalla opettajankoulutus tähtää ensisijaisesti muun oppilaitoksen kuin peruskoulun tai lukion opetustehtäviin. Peruskoulussa ja lukiossa opetustehtäviä on tietyin edellytyksin tarjolla mm. filosofian ja historian opettajina. Tällä hetkellä lukion opetusohjelmaan sisältyy ainoastaaan yksi pakollinen filosofian kurssi, joten aineen opetus yhdistetään usein jonkun muun aineen opettajan tehtäviin.
Historian ja yhteiskuntaopin lehtorin kelpoisuus
Tiedekunnassa poliittista historiaa tai talous- ja sosiaalihistoriaa pääaineenaan opiskeleva, joka on suorittanut opettajat pedagogiset opinnot, voi saavuttaa historian opettajalta vaadittavan aineenhallinnan täydentämällä opintojaan humanistisen tiedekunnan historian laitoksen kanssa sovitulla tavalla. Vaadittavista lisäopinnoista saa tietoja historian laitoksen amanuenssilta. Historian opettajaksi aikovan on tarkoituksenmukaista suorittaa myös yhteiskuntaopin opinnot (35 ov), koska käytännössä toistaiseksi peruskouluissa ja lukioissa historian ja yhteiskuntaopin opetus on yhdistetty samaan virkaan.
Yhteiskuntaopin opinnot (35 ov) koostuvat seuraavista opinnoista:
a) Pakolliset opinnot : kansantaloustieteen tai valtio-opin perusopinnot (15 ov) sekä oikeustieteellisiä opintoja 3 ov (esim. hallinto-oikeuden kurssi tai vastaava) ja
b) Valinnaiset opinnot (17 ov) : kansantaloustieteen, valtio-opin, sosiaalipolitiikan, sosiologian tai näihin rinnastettavien aineiden opintoja yhteensä vähintään 17 ov.
Kansantaloustieteen opintojen - vähintään johdantokurssi tai sitä vastaavat tiedot - sisällyttäminen kokonaisuuteen on erityisen suositeltavaa, koska lukioiden opetussuunnitelmiin sisältyy pakollisena taloustiedon kurssi.
Yhteiskuntaoppia ei rekisteröidä eikä merkitä tutkintotodistukseen erillisenä aineena. Opettajan pedagogiset opinnot sekä yhteiskuntaopin kokonaisuuteen kuuluvat opinnot (35 ov) suorittaneiden tutkintotodistukseen tai tutkinnon jälkeen annettavaan erilliseen todistukseen merkitään, että asianomaisella on opetustoimen henkilöstön kelpoisuudesta annetun asetuksen (986/98) mukaiset aineenopettajan kelpoisuuden antavat 35 opintoviikon laajuiset opetettavan aineen opinnot yhteiskuntaopissa.
Mediakasvatuksen 15 opintoviikon kokonaisuus hahmottaa mediakasvatuksen, tieto- ja viestintätekniikan, avoimen ja etäopiskelun asemaa tieto- ja viestinyhteiskunnassa. Kokonaisuus toteutetaan opettajankoulutuslaitoksen Mediakasvatuskeskuksen, viestinnän laitoksen ja kasvatustieteen laitoksen yhteistyönä.
Lisätietoja http://www.edu.helsinki.fi/media/ sekä Mediakasvatuskeskuksen ilmoitustaululta, os. Ratakatu 6 A, 3.krs. Puh. 191 28139.
Helsingin yliopistossa voi opiskella naistutkimusta sivuaineena (40 + 20 ov). Opetusta koordinoi ja suunnittelee Kristiina-instituutti. Opetusta järjestävät sekä Kristiina-instituutti että tiedekunnat ja laitokset. Kokonaisuuden tavoitteena on antaa yleiskuva naistutkimuksen taustasta, lähtökohdista ja teorioista sekä eri alojen naistutkimuksen tähänastisista lähestymistavoista ja saavutuksista.
Kristiina-instituutin osoite: Unioninkatu 38 E, 2. krs, (PL 59, 00014 Helsingin yliopisto) puh: 09-191 23387 (toimisto), faksi: 09-191 23315, sähköposti: kristiina-instituutti@helsinki.fi. Lisätietoja http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/
Instituutissa on mahdollista opiskella seuraavia kokonaisuuksia:
Renvall-instituutti julkaisee erillisen oppaan opetuksestaan elo-syyskuussa. Tutkintovaatimukset ja opetustiedot ovat myös humanistisen tiedekunnan opinto-oppaassa. Katso myös http://www.helsinki.fi/hum/renvall/ .
Instituutin osoite: Unioninkatu 38 E (PL 59, 00014 Helsingin yliopisto), puh. 191 23282.
Tutkielman tekoon liittyvät sivut löytyvät osoitteesta: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tuteko/index.htm
Sivujen sisältö:
Katso myös Valmistuminen
http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/valmistuminen/index.htm
Vuosittain tiedekunnan opiskelijoiden haettavana on ollut valtionhallinnon harjoittelupaikkoja. Harjoittelumääräraha ei riitä takaamaan kaikille opiskelijoille harjoittelupaikkaa. Harjoitteluksi voidaan hyväksyä myös opiskelijan hankkima työnantajan rahoittama työ.
Harjoittelu ajoittuu opintojen loppuvaiheeseen. Tarkempia tietoja laitoksen periaatteista ja menettelytavoista saa oman laitoksensa harjoittelun yhdyshenkilöltä.
Harjoittelu voi liittyä pääaineen opintoihin pakollisena tai vaihtoehtoisena suoritusmuotona. Harjoittelu voi tapahtua julkisella tai yksityisellä sektorilla. Harjoittelusta vastaa asianomainen laitos, joka myös hyväksyy harjoittelupaikat. Tiedekunnan kullakin laitoksella vastaa harjoittelun käytännön järjestelyistä tähän tehtävään nimetty henkilö. Lisätietoja laitosten www-sivuilta. Harjoittelun osalta voi ottaa yhteyttä myös opintoasiainpäällikköön.
Svenskspråkig undervisning ges vid statsvetenskapliga fakulteten i allmän statslära, socialpolitik särskilt socialt arbete och socialpsykologi. Hösten 1984 anslöts Svenska social och -kommunalhöskolan som en särskild enhet till statsvetenskapliga fakulteten. All undervisning vid denna enhet sker på svenska. De svenksspråkiga studerandena vid statsvetenskapliga fakulteten har möjlighet att delta i enskilda studieperioder vid högskolan i mån av undervisningsresurser. Studiesekreteraren vid Svenska social och -kommunalhögskolan ger närmare upplysningar om denna möjlighet. Eftersom Helsingfors universitet är tvåspråkigt kan båda inhemska språken användas i alla sammanhang. Alla tentamina – både de skriftliga och de muntliga – samt seminarieföredrag osv. kan sålunda hållas på svenska. Vid fakultetstentamina studeranden skall kryssa för alternativet på anmälningskuverten. I samband med finskspråkiga kurserna studeranden skall begära på förhand att hon tilldelas provfrågorna på svenska.