2009-09-25 13.30.41

 
»
Kandidaatin opinnot »

Kandidaatin opinnot

Op: 180
  • Pääaineen opinnot (89 op): Perusopinnot (25 op), opintojaksot SP01 - SP05. Aineopinnot (64 op), opintojaksot SP10 - SP21.
  • Yleisopinnot 31 op: Orientoiva HOPS, kieli- ja kommunikaatio-opinnot, Tvt-opinnot (johdanto- ja spss-kurssi), tilastotieteen johdantokurssi, sosiologian johdantokurssi.
  • Sivuaineopinnot: perusopinnot kahdessa aineessa 50 op tai perus- ja aineopinnot yhdessä aineessa 60 op.
  • Valinnaiset opinnot 0/10 op

Alajaksot

 
»
Yleisopinnot »

Yleisopinnot kandidaatin tutkinnossa

Op: 31

Sisältö

Yhteensä 31 op:

HOPSin teko aloitetaan portfoliotyöskentelyllä, joka kandidaatin tutkinnon osalta kirjautuu opintojaksossa SP21.

 
»
Perusopinnot (25 op) »

Perusopinnot

Tunniste: 740080 Op: 25
Perusopintojen vastuuopettaja on Inga Jasinskaja-Lahti.

Sisältö

SP01-05
 
»
SP01 Johdatus sosiaalipsykologiaan (4 op) »
 
»
SP01 Johdatus sosiaalipsykologiaan (4 op) »

SP01 Johdatus sosiaalipsykologiaan

Tunniste: 740001 Op: 4

Tavoite

Tutustutaan sosiaalipsykologian peruskäsitteisiin, keskeisiin ongelmanasetteluihin ja yleisimmin käytettyihin menetelmiin. Opiskelija saa yleiskuvan tutkimuksesta, joka koskee sosiaalista kognitiota, arvoja ja asenteita, vuorovaikutusta ja ryhmäprosesseja sekä persoonallisuuden ja identiteetin sosiaalisia kehitysehtoja. Lisäksi tavoitteena on hankkia perustiedot sosiaalipsykologian tieteenalan historiasta ja uudemmista kehityslinjoista.

Suoritustapa

Pääaineopiskelijoille: A-seminaari. Tavoitteet: Seminaarissa perehdytään tieteellisten tekstien ominaispiirteisiin niitä lukemalla ja analysoimalla sekä kirjoittamalla itse tieteellistä tekstiä.

Sivuaineopiskelijoille: a) Luentokurssi ja loppukuulustelu tai b) Verkkokurssi, johon sisältyvät pienryhmäkeskustelut ja loppukuulustelu. Loppukuulustelussa tentitään sekä luennot että kirjallisuus.

Kirjallisuus

Pääaineopiskelijat: Opettajan seminaarin alussa ilmoittamat artikkelit.

Sivuaineopiskelijat:
  • Helkama K, Myllyniemi R, Liebkind K.: Johdatus sosiaalipsykologiaan. (ruots. Socialpsykologi - en introduktion). (n. 300 s)
 
»
SP02 Psykologian perusteita (3 op) »
 

SP02 Psykologian perusteita

Tunniste: 740002 Op: 3

Tavoite

Opiskelija saa yleiskatsauksen sellaisiin psykologian peruskäsitteisiin ja teorioihin, jotka ovat tarpeellisia sosiaalipsykologian opinnoissa: käyttäytymisen biologinen perusta, oppiminen, muisti, ajattelu, tiedonkäsittely, kieli, emootiot ja sosiaalinen käyttäytyminen.

Suoritustapa

Kirjallisuuden kuulustelu tiedekuntatentissä tai mikäli opetusta järjestetään, luennot ja luennon loppukuulustelu.

Kohderyhmä

Pää- ja sivuaineopiskelijat.

Kirjallisuus

  • Gleitman H, Fridlund A J & Reisberg D.: Psychology (6th ed.) Luvut 2,4,7,8,9,11. (noin 300 s.)
 
»
SP03 Sosiaalipsykologian juuret I (5 op) »
 

SP03 Sosiaalipsykologian juuret I

Tunniste: 740003 Op: 5

Tavoite

Tutustutaan sosiaalipsykologian teorianmuodostuksen keskeisiin suuntauksiin ja niiden kehittymiseen sekä alan klassikoihin ja muihin historiallisesti merkittäviin vaikuttajiin.

Schellenberg tarjoaa teoksessaan elämänkerrallisen lähestymistavan neljään sosiaalipsykologian klassikkoon (Freud, Lewin, Mead ja Skinner) sekä pohtii heidän tieteenalalle jättämäänsä perintöä teorioiden ja koulukuntien muodossa. Burr esittelee sosiaalipsykologian historiaa ja sen erilaisia tutkimussuuntia. Kirjan keskeisenä kysymyksenä on, mikä sosiaalipsykologiassa on sosiaalista. Burr tarkastelee tieteenalaa kriittisesti psykologisesta ja sosiologisesta näkökulmasta käsin sekä erittelee erilaisten ihmiskuvien yhteyksiä sosiaalipsykologian keskeisiin teorioihin.

Valinnaisissa klassikkoteoksissa sosiaalipsykologia näyttäytyy erilaisten lähestymistapojen valossa. Toisessa historiallisessa ääripäässään sosiaalipsykologia kiinnittyy ihmistieteiden yleiseen historiaan ja luonnontieteelliseen taustaan (Darwin), toisessa päässä yksilötason psykoanalyyttisiin tarkasteluihin (Freud). Näiden väliin sijoittuvat erilaiset yksilö/sosiaalinen -jakoa välittävät käsitykset, kuten hahmopsykologia (Kaila), kriittinen teoria (Fromm), ryhmienvälisten suhteiden tutkimus (Allport, Tajfel), kognitiivinen sosiaalipsykologia (Festinger), tottelevaisuuden tutkimus (Milgram) sekä symboliseen interaktionismiin pohjautuva mikrososiologia (Goffman). Oman lukunsa muodostaa behaviorismin perinnöstä kehittynyt sosiaalisen oppimisen teoria, joka yhdistää kognitiiviset näkökulmat inhimillisen toiminnan biologiseen taustaan (Bandura).

Suoritustapa

Kirjatentti tai korvaava opetus. Koko kirjallisuus tentitään yhdessä tentissä mikäli korvaavia suorituksia ei ole. Kirjallisuus muodostuu kahdesta pakollisesta teoksesta (1 ja 2) sekä vapaavalintaisista teoksista, joiden yhteinen laajuus tulee olla 3 op.

Klassikko -luentosarja lopputentteineen korvaa 3 op opintojaksosta SP03 (teokset Burr ja Schellenberg). Opintojakson viimeiset 2 op tentitään tiedekuntatentissä sen jälkeen, kun luentosarja on suoritettu hyväksytysti. Tiedekuntatentissä tentitään 2 op:n laajudelta teoksia vapaasti valittavien teosten joukosta.

Huom! Kirjoita tentti-ilmoittautumiseen päivämäärä, jolloin suoritit luentosarjan ja samalla selitys, miksi tentit vain 2 op vapaasti valittavia teoksia.

Kirjallisuus

1.
  • Burr, V.: Sosiaalipsykologisia ihmiskäsityksiä (1 op), noin 160 s.
2.
  • Schellenberg, J.: Sosiaalipsykologian klassikoita. (Neljä lukua: Mead, Freud, Skinner, Lewin) (1 op), noin 150 s.
3. Kaksi valinnaista klassikkokirjaa, (yhteensä 3 op)
  • Allport G.: The nature of prejudice (2 op)
  • Bandura, A.: Social learning theory (2 op)
  • Darwin C.: The expression of the emotions in man and animals (2 op)
  • Festinger L.: A theory of cognitive dissonance (2 op)
  • Freud S.: Johdatus psykoanalyysiin I (s. 1-406.) (ruots. Orientering i psykoanalys; engl. Introductory lectures on psychoanalysis) (2 op)
  • Fromm E.: Pako vapaudesta (tai Fromm E.: Vaarallinen vapaus; ruots. Flykten från friheten; engl. Escape from freedom) (1 op)
  • Goffman E.: Arkielämän roolit (tai ruots. Jaget och maskerna; engl. The presentation of self in everyday life) (1 op)
  • Kaila E.: Persoonallisuus (ruots. Personlighetens psykologi) (2 op)
  • Milgram S.: Obedience to authority. (1 op)
  • Tajfel H: Human groups and social categories. (2 op)
 
»
SP04 Sosiaalipsykologian sovelluksia I (5 op) »
 
»
SP04 Sosiaalipsykologian sovelluksia I (5 op) »

SP04 Sosiaalipsykologian sovelluksia I

Tunniste: 740004 Op: 5

Tavoite

Tutustutaan ajankohtaisiin soveltavan sosiaalipsykologian tutkimuksiin ja teksteihin esimerkkitutkimuksin, jotka vastaavat edellä opiskeltua teoriaa. Liebkindin teoksessa tutustutaan akkulturaatiota, ennakkoluuloisuutta ja sen vähentämistä koskevaan sosiaalipsykologiseen soveltavaan tutkimukseen. Vesalan teos tarkastelee yrittäjien tapoja tulkita omaa toimintaansa ja erittelee kriittisesti individualismia yrittäjän työn kuvauksena.

Juujärven ja Myyryn sekä Ikonen-Varilan luvut teoksessa Arvot, moraali ja yhteiskunta laajentavat johdantokurssin tietoja moraalin tutkimuksesta erityisesti työelämän ja ammatillisuuden näkökulmasta. Pohjanheimon luvussa käsitellään suomalaisten arvoja ja niissä tapahtuneita muutoksia johdantokurssilla esitetyn Schwartzin arvoteorian viitekehyksessä. Tontin sekä Uutelan ja Haukkalan luvut esittelevät terveyden sosiaalipsykologian keskeisiä kysymyksiä: Tontin luku käsittelee masennusta ja Uutelan & Haukkalan luku tupakointia. Lahikainen taas erittelee työelämän muutosten ja informaatioteknologian kehityksen vaikutuksia perheiden ja lasten elämään. Kirjan luvut siis täydentävät kuvaa sosiaalipsykologian sovellutusmahdollisuuksista.

Suoritustapa

Kirjatentti tai korvaava opetus. Koko kirjallisuus tentitään yhdessä tentissä, ellei korvaavia suorituksia ole. Jos korvaavia suorituksia on, loppuosa kirjallisuudesta suoritetaan yhdessä tentissä. (Huom. Vaikka ydinaines tässä opintojaksossa muodostuu tutkimustuloksista, opiskelijoilta ei vielä tässä edellytetä tutkimusmenetelmien yksityiskohtien omaksumista.)

Kirjallisuus

  • Liebkind K ym. (2000): Monikulttuurinen Suomi (1,5 op), noin 170 s.
  • Vesala K M: Yrittäjyys ja individualismi (1,5 op), noin 160 s.
  • Pirttilä-Backman ym (toim.): Arvot, moraali ja yhteiskunta (2 op). Tentitään kuusi lukua: luvut Juujärvi & Myyry, Ikonen-Varila, Pohjanheimo, Lahikainen, Tontti sekä Uutela & Haukkala. Noin 120 s.
 
»
SP05 Sosiaalipsykologian tutkimuskohteita I (8 op) »
 
»
SP05 Sosiaalipsykologian tutkimuskohteita I (8 op) »

SP05 Sosiaalipsykologian tutkimuskohteita I

Tunniste: 740005 Op: 8

Tavoite

Syvennetään johdantokurssilla muodostettua käsitystä sosiaalipsykologian keskeisistä tutkimuskohteista, kuten ryhmäprosesseista, ryhmien välisistä suhteista, asenteista ja sosiaalisesta kehityksestä.

Kohdassa 1 tutustutaan perustasolla eri ryhmäprosesseihin. Penningtonin teos tarkastelee ryhmiä ja organisaatioita koskevaa tietoa ja sen soveltamista sekä esittelee käytettyjä tutkimusmenetelmiä.

Kohdassa 2 tutustutaan ennakkoluuloisuuden eri muotojen ja sen vähentämistä koskevien sosiaalipsykologisten teorioiden perusteisiin. Brown painottaa teoksessaan ennakkoluuloisuuden sosiaalista alkuperää ja käsittelee ennakkoluuloisuutta ryhmien välisenä ilmiönä.

Kohdassa 3 jatketaan perehtymistä asenteiden, stereotypioiden ja sosiaalisten representaatioiden peruskäsitteisiin ja prosesseihin. Erwin tarjoaa perustan klassisista asennemalleista käsitellen asenteiden alkuperää, funktioita ja mittaamistapoja. Kirjassa käsitellään myös asenteiden ja käyttäytymisen välistä yhteyttä sekä asenteiden muutokseen liittyviä tekijöitä. Hinton käsittelee teoksessaan keskeisiä sosiaalisia ja kognitiivisia näkökulmia stereotypioiden syntyyn ja niiden muuttumiseen liittyen. Esiin nousevat myös kielen ja kulttuurin vaikutukset stereotypioiden muodostumiseen. Wagnerin ja kumppaneiden artikkeli täydentää johdantokurssin tietoja kertaamalla sosiaalisten representaatioiden teorian keskeiset käsitteet ja olettamukset ja esittelemällä lyhyesti kuusi eri menetelmillä toteutettua empiiristä tutkimusta.

Huom! Kuuntele myös professori Wolfgang Wagnerin (Johannes Kepler Universität, Linz, Itävalta) haastattelu laitoksen Kirjailijan ääni –sarjassa (http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/materiaalia.htm).

Kohdassa 4 täydennetään yleiskäsitystä sosialisaation ja sosiaalisen kehityksen pääteorioista ja tutkimusmenetelmistä. Kehitystä tarkastellaan elinkaaren eri vaiheissa esimerkiksi biologisen, kognitiivisen, sosiaalisen, persoonallisuuden, kielen ja moraalin kehityksen näkökulmista. Tarkoituksena on luoda lukijalle holistinen kuva kehityspsykologian eri tutkimusaloista.

G. Hofsteden teos Cultures conseguences esittelee yhden tunnetuimmista kulttuurien välisistä vertailevista tutkimuksissa. Kohdan 5 Hofsted & Hofsteden teos jatkaa tästä esitellen aiemman neljän ulottuvuuden sijasta viisi perusulottuvuutta, joiden suhteen maiden on havaittu poikkeavan toisistaan.

Suoritustapa

Kirjatentti tai korvaava opetus ja kirjatentti. Korvaava suoritus tulee olla tehtynä (vähintään aloitettuna) ennen kuin kirjatenttiin voi ilmoittautua. Koko kirjallisuus tentitään yhdessä tentissä mikäli korvaavia suorituksia ei ole.

Kohderyhmä

Pää- ja sivuaineopiskelijat.

Kirjallisuus

1. RYHMÄPROSESSIT, 1 op
  • Pennington D C: Pienryhmän sosiaalipsykologia (engl. The social psychology of behaviour in small groups). (n. 200 s.)
2. RYHMIEN VÄLISET SUHTEET, 1 op
  • Brown R: Prejudice. Its social psychology. Luvut 1-2, 4, 6-8. (n. 160 s.)

3. ASENTEET, STEREOTYPIAT JA SOSIAALISET REPRESENTAATIOT, 3 op

  • Erwin P: Asenteet ja niihin vaikuttaminen (engl. Attitudes and persuasion). (130 s.)
  • Hinton P: Stereoptypes, cognition and culture. (200 s.)
  • Wagner W, Duveen G, Farr R, Jovchelovitch S, Lorenzi-Cioldi F, Markovà I & Rose D: Theory and method of social representations. Asian Journal of Social Psychology, (1999) 2, 95-125. (30 s.) Saatavilla e-lehtenä.
4. SOSIAALINEN KEHITYS, 1 op
  • Teoksesta Demetriou A & al (toim.): Life-span developmental psychology luvut 1,6,8,9 (n. 165 s.)
5. KULTTUURIEN VERTAILEVA TUTKIMUS, 2 op
  • Hofstede G & Hofstede G J: Cultures and Organizations: Software of the Mind (uusi painos, 2005), (n. 390 s.)
 
»
Aineopinnot (64/35 op ) »

Aineopinnot

Tunniste: 740085 Op: 64/35
  • Pääaineopiskelijat 64 op
  • Sivuaineopiskelijat 35 op

    Aineopintojen vastuuopettaja on NN (=ilmoitetaan myöhemmin).

 
»
SP10 Työelämään orientointi (2 op) »

SP10 Sosiaalipsykologina työelämässä

Tunniste: 740010 Op: 2

Tavoite

Opiskelijat tutustuvat siihen, minkälaisten asioiden parissa sosiaalipsykologit työskentelevät yliopistossa ja yliopiston ulkopuolella. Opintojakso tukee opiskelijoita oman HOPSin laatimisessa ja omien opiskeluvaihtoehtojen suunnittelussa. Tavoitteena on pohtia omaa portfoliota varten sitä, mikä olisi omasta mielestä kiinnostava työsarka tulevaisuutta ajatellen, ja miksi juuri se (tai ne)? Lisäksi tavoitteena on ohjata opiskelija miettimään jo opintojen alkuvaiheessa myös sitä, mitä sellaista, mikä auttaisi sijoittumista juuri itseä kiinnostavalle alalle voi tehdä jo nyt opiskeluaikana?

Ks. lisämateriaalia työhön sijoittumisesta myös laitoksen www-sivujen kohdasta Opinnot -> Valmiuksia työelämään http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/selviytymistaitoja%20tyoelamaan.pdf

sekä Selvitys vuosina 2002 - 2006 Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitokselta valmistuneiden maistereiden työhön sijoittumisesta osoitteesta http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/selvitys_sijoittumisesta.pdf

Suoritustapa

Vierailuluentosarja pääaineopiskelijoille.

Kohderyhmä

Pääaineopiskelijat.
 
»
SP11 Sosiaalipsykologian teoreettismetodologiset perusteet (4 op) »
 
»
SP11 Sosiaalipsykologian teoreettismetodologiset perusteet (4 op) »

SP11 Sosiaalipsykologian teoreettismetodologiset perusteet

Tunniste: 740011 Op: 4

Tavoite

Opintojaksossa perehdytään sosiaalipsykologiseen kysymyksenasetteluun ja päättelyn, selittämisen ja ymmärtämisen lähtökohtiin. Työpajassa käsitellään kysymyksenasettelultaan ja lähestymistavoiltaan erilaisia tutkimusesimerkkejä, jotka edustavat sekä perus- että soveltavaa, kokeellista ja kvasikokeellista, kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusta. Samalla harjaannutaan englanninkielisten tekstien lukemiseen.

Oppimistavoitteena on luoda pohja tuleville menetelmäopinnoille eri tutkimusmenetelmien yhtäläisyyksien ja erojen, käyttötarkoitusten sekä taustaolettamusten ymmärtämisen kautta.

Edeltävät opinnot

Perusopinnot.

Suoritustapa

Pääaineopiskelijoille: Metodologian työpaja

Sivuaineopiskelijoille: Kirjallisuuskuulustelu

Kirjallisuus

Sivuaineopiskelijoille:
  • Breakwell, G. (ed.): Doing Social Psychology Research (n. 380 s)
 
»
SP12 Sosiaalipsykologian juuret II (4 op) »
 
»
SP12 Sosiaalipsykologian juuret II (4 op) »

SP12 Sosiaalipsykologian juuret II

Tunniste: 740012 Op: 4

Tavoite

Jatketaan perehtymistä sosiaalipsykologian historiaan sekä tutustumista sosiaalipsykologian teorianmuodostuksen ja historian kannalta merkityksellisiin henkilöihin ja heidän tuotoksiinsa.

Sosiaalipsykologian suunnäyttäjiä -teoksesta on valittu luettavaksi ne luvut, jotka edustavat laitoksen opetusohjelman ja tutkimuksen näkökulmasta keskeisimpiä suunnannäyttäjiä. Heistä Darwin ja Goffman esiteltiin jo Juuret I -jaksolla. Vygotski tunnetaan ajattelun ja kielellisen kehityksen sosiaalista kontekstia korostavan kulttuurihistoriallisen koulukunnan perustajana. Antropologinakin tunnetun Batesonin keskeisin anti sosiaalipsykologialle liittyy sosiaalisen vuorovaikutuksen, oppimisen, kommunikaation ja ryhmien välisten suhteiden tutkimukseen. Kohlberg taas tunnetaan moraaliajattelun kehityksen teoriastaan, joka pohjautuu piagetlaiseen käsitykseen kehityksen vaiheittaisesta etenemisestä. Sosiaalisen konstruktionismin, todellisuuden sosiaalista rakentumista tutkivan koulukunnan keskeisiä nimiä ovat Gergen (Yhdysvallat) sekä Harré, Moscovici ja Billig (Eurooppa). Suunnannäyttäjien nuorempaa sukupolvea edustaisivat myös Leon Festinger, Albert Bandura ja Henri Tajfel, joista kirjassa ei kuitenkaan ole omaa lukua.

Suoritustapa

Kirjallisuuskuulustelu. Koko kirjallisuus tentitään yhdessä tentissä.

Kirjallisuus

  • Hewstone M, Stroebe W & Jonas K (eds.): Introduction to Social Psychology. A European Perspective (4th edition), luku 1 (s. 2 - 19).
  • Hänninen V, Partanen J & Ylijoki O (toim.): Sosiaalipsykologian suunnannäyttäjiä, 2 op Luvut Darwin, Vygotski, Bateson, Kohlberg, Harre, Moscovici, Gergen, Billig, Goffman.
  • Moscvici & Markova: The Making of Modern Social Psychology. luvut 1 ja 2 (s. 1 – 54).
 
»
SP13 Sosiaalipsykologian sovelluksia II (6 op) »
 
»
SP13 Sosiaalipsykologian sovelluksia II (6 op) »

SP13 Sosiaalipsykologian sovelluksia II

Tunniste: 740013 Op: 6

Tavoite

Opiskelija perehtyy valitsemiinsa kahteen sosiaalipsykologian keskeiseen sovellusalueeseen. A-osassa tutustutaan organisaatiopsykologian keskeisimpiin käsitteisiin ja teorioihin mm. johtamisen, työmotivaation, päätöksenteon ja tiimityön osalta. B-osassa syvennetään opiskelijan tietoa sekä suomalaisesta että kansainvälisestä akkulturaatiota ja ennakkoluuloisuutta koskevasta sosiaalipsykologisesta soveltavasta tutkimuksesta sekä esitellään etnisen identiteetin tutkimusta. C-osassa esitellään terveyskäyttäytymisen muutoksessa sovellettuja sosiaalipsykologisia teorioita ja stressin ja terveysvaikutusten välistä tutkimusta.

D-osassa sosiaalipsykologiaa sovelletaan työelämän tutkimukseen. Vesalan ja Rantasen teos käsittelee maatalousyrittäjien identiteetin rakentumista, yrittäjien asenteita omia vaikutusmahdollisuuksiaan kohtaan sekä erilaisten sidosryhmien merkitystä maatalousyrittäjyydelle. Kortteinen ja Tuomikoski kartoittavat tutkimuksessaan työttömyyden terveydellisiä, taloudellisia ja ihmissuhteisiin liittyviä vaikutuksia sekä analysoivat työttömyyttä niin yksilötason kuin yhteiskunnallisenkin tason ongelmana. Bordeaux ja kumppanit luovat katsauksen työn ja perhe-elämän suhdetta käsittelevään kirjallisuuteen. Kirkpatrick Johnson kumppaneineen erittelevät ammatillisia arvoja työn palkitsevuutta jäsentävinä perusulottuvuuksina.

Suoritustapa

Kirjallisuuskuulustelu tai korvaava opetus. Koko kirjallisuus tentitään yhdessä tentissä mikäli korvaavia suorituksia ei ole. Mikäli osa tentistä korvataan muilla suorituksilla, tenttiin mennään vasta lopuksi kun muut suoritukset on ensin tehty.

HUOM! Vaikka kirjallisuus tulee suorittaa kokonaan yhdessä tentissä, ilmoittautuminen kuhunkin alakohtaan tulee tehdä erikseen WebOodissa.

Kirjallisuus

1. Organisaatioiden sosiaalipsykologia, 3 op (Kuulustelija: VTM Tuija Seppälä)

  • Robbins, S.: Essentials of organizational behavior (6.tai 7. painos). (n. 300 s.)

2. Maahanmuuttajat ja etniset vähemmistöt, 3 op (Kuulustelija: yliopistonlehtori Inga Jasinskaja-Lahti)

  • Berry J & Sam D (eds.): Cambridge Handbook of Acculturation Psychology. Luvut 2 - 6 ja 24 - 26. (n. 150 s.)
  • Jasinskaja-Lahti ym: Rasismi ja syrjintä Suomessa. (n.150 s.)

3. Terveyspsykologia, 3 op (Kuulustelija: yliopistonlehtori Ari Haukkala)

  • Stroebe, W.: Social psychology and health (n. 270 s.)
  • Hänninen V, Koski-Jännes A. Narratives of recovery from addictive behaviours ():Addiction 1999, vol. 94 (12):1837-1848.

4. Työelämän sosiaalipsykologiaa, 3 op (Kuulustelija: lehtori Kari Vesala)

  • Kortteinen M &Tuomikoski H: Työtön. Tutkimus pitkäaikaistyöttömien selviytymisestä. (n. 200 s.)
  • Vesala K & Rantanen T: Pelkkä puhe ei riitä. Maanviljelijän yrittäjäidentiteetin rakentumisen sosiaalipsykologisia ehtoja. (85 s.)
  • Bordeaux C, Brinley, A, Eby L, asper W & Lockwood A: Work and family research in IO/OB: Content analysis and review of the literature (1980-2002). Journal of Vocational Behavior 66 (2005) (s. 124-197) (Saatavilla e-lehtenä.)
  • Kirkpatric Johnson M, Montimer L. Lee & Stern M: Judgements about Work. Dimensionality revisited. Work and Occupations 34 (2007) (s. 290 – 317) (Saatavilla e-lehtenä.)
 
»
SP14 Sosiaalipsykologian tutkimuskohteita II (pää:13 op, sivu: 15 op) »
 
»
SP14 Sosiaalipsykologian tutkimuskohteita II (pää:13 op, sivu: 15 op) »

SP14 Sosiaalipsykologian tutkimuskohteita II

Tunniste: 740014 Op: 13 - 15
  • Pääaineopiskelijat 13 op
  • Sivuaineopiskelijat 15 op

Tavoite

Syvennetään opiskelijan tietoja sosiaalipsykologian keskeisistä tutkimuskohteista.

Sisältö

Syvennetään opiskelijan tietoja sosiaalipsykologian keskeisistä tutkimuskohteista. Osassa A aiheina ovat sosiaalinen havaitseminen, asenteet, attribuutiot, ennakkoluulot, sosiaaliset representaatiot, diskursiivinen psykologia, sosiaalisen identiteetin teoria (SIT), ryhmien väliset suhteet ja ryhmäkäyttäytyminen. Augoustinouksen ja kumppaneiden teoksessa kerrataan jo aiemmin opeteltuja asioita (esim. asenteet ja skeemat), mutta samalla laajennetaan näkökulmia tutkittaviin asioihin. Täydentämisen ohella kirjan erityinen anti on siinä, että se integroi perinteisen empiirisen sosiaalipsykologisen tutkimuksen (ns. mainstream sosiaalipsykologia) lähestymistapoja uudempiin, postmoderneiksi tai kriittisiksi nimettyihin lähestymistapoihin.

Ryhmien välisiä suhteita käsittelevät artikkelit (Ellemers & al. ja Hewstone & al.) syventävät opiskelijoiden tietoa ryhmien välisistä suhteista sekä ennakkoluuloisuutta ja sen vähentämistä koskevista sosiaalipsykologisista teorioista.

Osassa B aiheina ovat vuorovaikutus, sosiaaliset liikkeet ja rakenteet. Tannen käsittelee teoksessaan keskustelua vuorovaikutustilanteena, eritellen erilaisten keskustelutapojen ja -strategioiden vaikutuksia vuorovaikutukseen. Smithin, Bondin ja Kagitcibasin perusteos kulttuurienvälisestä psykologiasta johdattaa pohtimaan, miten kulttuuri vaikuttaa psykologisiin ja sosiaalisiin prosesseihin erilaisissa konteksteissa. Teoksessa esitellään kootusti alan tutkimuksia sekä arvioidaan keskeisimpien teorioiden ja menetelmien vahvuuksia ja rajoituksia. Klandermansin teos keskittyy pohtimaan sosiaalisten liikkeiden syntyä, toimintaa ja hajoamista. Keskeisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi, miten kollektiiviset uskomukset syntyvät ja muokkautuvat, miten tyytymättömyys suuntautuu toiminnaksi, ja mitkä prosessit ovat keskeisiä sosiaalisiin liikkeisiin osallistumisessa ja niistä irtautumisessa. Burr taas esittelee teoksessaan sukupuolen sosiaalipsykologian teoreettisia näkökulmia sekä feministisen tutkimuksen eri suuntauksia. Kirjassa pohditaan kriittisesti sukupuolten eroja sekä sovelletaan esitettyjä näkökulmia esimerkiksi koulutuksen, työn ja perhe-elämän konteksteihin.

Osassa C aiheena ovat sosialisaatio, emootiot, arvot ja moraali. Schafferin kirja käsittelee sosiaalista kehitystä vauvaiästä nuoruuteen sekä sosialisaatiotutkimuksen erilaisia lähtökohtia. Schwartzin artikkelissa tutustutaan yhteiskuntien arvomaailmaa kuvaavaan moraalisen universumin laajuuden käsitteeseen. Parrotin kirjan luvuissa tarkastellaan emootiotutkimusta kulttuurin, sukupuolen ja sosiaalisen kognition näkökulmasta sekä emootioiden sosiaalista funktiota.

Suoritustapa

Pääaineopiskelijat (13 op): Kirjallisuuskuulustelu joka suoritetaan kolmessa osassa: osa A, osa B ja osa C erikseen. Osa B suoritetaan aina kirjallisuuskuulusteluna, mutta osan A tai C voi korvata myös opetuksella tai vaihtoehtoisilla suoritusmuodoilla (esim. lukupiiri)mikäli niitä on tarjolla.

Huom: osa B on pääaineopiskelijoille suppeampi (5 op) kuin sivuaineopiskelijoille.

Sivuaineopiskelijat (15 op): Kirjallisuuskuulustelu joka suoritetaan kolmessa osassa: osa A, osa B ja osa C erikseen. Huom: osa B on sivuaineopiskelijoille laajempi (7 op) kuin pääaineopiskelijoille.

Kirjallisuus

Ks. SP14 osa A, osa B tai osa C.
 

SP14A Sosiaalipsykologian tutkimuskohteita II (osa A)

Tunniste: 740014a Op: 4

Tavoite

Syvennetään opiskelijan tietoja sosiaalipsykologian keskeisistä tutkimuskohteista.

Suoritustapa

Osa A voidaan tenttiä kirjallisuuskuulustelussa tai korvata opetuksella tai vaihtoehtoisilla suoritusmuodoilla (esim. lukupiiri). Korvaava suoritus tulee olla tehtynä (vähintään aloitettuna) ennen kuin kirjallisuuskuulusteluun voi ilmoittautua. Koko kirjallisuus tentitään yhdessä tentissä.

Kirjallisuus

OSA A, yhteensä 4 op
Sosiaalisesta havaitemisesta ideologiaan, 2 op
  • Augoustinos M, Walker I & Donaghue N: Social cognition. An Intergrated Introduction. (2nd edition) (376 s.)
Ryhmien väliset suhteet, 1 op
  • Ellemers, N., Spears, R. & Doosje, B. (artikkeli Self and Social Identity): Annual Review of Psychology (2002, 53, 161-186)
  • Hewstone, M., Rubin, M., & Willis, H. (artikkeli Intergroup Bias): Annual review of Psychology (2002, 53, 575-604)
(Artikkelit saatavilla e-lehtenä.)
Ryhmäkäyttäytyminen, 1 op
  • Brown, R. (2000): Group processes (Luvut 1-5, n. 200 s)
 

SP14B Sosiaalipsykologian tutkimuskohteita II (osa B)

Tunniste: 740014b Op: 5 - 7
  • 5 op pääaineopiskelijoille
  • 7 op sivuaineopiskelijoille

Tavoite

Syvennetään opiskelijan tietoja sosiaalipsykologian keskeisistä tutkimuskohteista. Osassa B aiheina ovat vuorovaikutus, sosiaaliset liikkeet ja rakenteet.

Suoritustapa

Pääaineopiskelijat: Osa B suoritetaan aina kirjallisuuskuulusteluna.

Huom: osa B on pääaineopiskelijoille suppeampi kuin sivuaineopiskelijoille.

Sivuaineopiskelijat: Osa B suoritetaan aina kirjallisuuskuulusteluna.

Huom: osa B on sivuaineopiskelijoille laajempi kuin pääaineopiskelijoille.

Kohderyhmä

Pää- ja sivuaineopiskelijat.

Kirjallisuus

OSA B, yhteensä 5 op pääaineopiskelijoille / 7 op sivuaineopiskelijoille

Kaikille yhteinen kirjallisuus:
  • Tannen D: Conversational Style. (n. 270 s.)
  • Smith P B, Bond M H & Kagitcibasi C: Understanding Social Psychology Across Cultures. (n. 340 s.)

Pääaineopiskelijat : valitsevat yhteisten teosten lisäksi yhden alla olevista kahdesta teoksesta.

Sivuaineopiskelijat : tenttivät yhteisten teosten lisäksi molemmat alla olevat teokset.

  • Klandermans B: Social psychology of protest (n. 260 s.)
  • Burr V: Gender and social psychology (n. 170 s.)
 

SP14C Sosiaalipsykologian tutkimuskohteita II (osa C)

Tunniste: 740014c Op: 4

Tavoite

Syvennetään opiskelijan tietoja sosiaalipsykologian keskeisistä tutkimuskohteista.

Suoritustapa

Osa C voidaan tenttiä kirjallisuuskuulustelussa tai korvata opetuksella tai vaihtoehtoisilla suoritusmuodoilla (esim. lukupiiri). Korvaava suoritus tulee olla tehtynä (vähintään aloitettuna) ennen kuin kirjallisuuskuulusteluun voi ilmoittautua. Koko kirjallisuus tentitään yhdessä tentissä.

Kirjallisuus

OSA C, yhteensä 4 op
Sosialisaatio, emootiot, arvot ja moraali, 4 op
  • Schaffer, H. R. : Social development (n. 400 s.)
  • Schwartz, S. : Universalismiarvot ja moraalisen universumimme laajuus. Kirjassa: Pirttilä-Backman ym. (toim.) Arvot, moraali ja yhteiskunta, s.216-236.
  • Parrott, G. (toim.): Emotions in social psychology (Osat/parts 3-6, s. 115-226)
 
»
SP15 Kvalitatiiviset menetelmät I (4 op) »

SP15 Kvalitatiiviset menetelmät I

Tunniste: 740015 Op: 4

Tavoite

Muodostetaan näkemys kvalitatiivisen tutkimusasetelman peruselementeistä ja kokonaisuudesta. Harjoitellaan kvalitatiivisten tutkimusaineistojen tuottamista ja käsittelyä havaintoja tunnistavan ja niitä jäsentävän analyysin tasolla. Muodostetaan yleiskuva erilaisten kvalitatiivisten lähestymistapojen variaatiosta.

Kohderyhmä

Pääaineopiskelijat.

Kirjallisuus

Oheiskirjallisuus joka tentitään erikseen sovittavilta osin:

  • Smith J (toim.): Qualitative psychology. (n. 230 s.)
  • Mason J: Qualitative researching. (n. 180 s.)
  • Vesala K M & Rantanen T: Argumentaatio ja tulkinta (n. 250 s.)
 
»
SP16 Kvalitatiiviset menetelmät II (4 op) »

SP16 Kvalitatiiviset menetelmät II

Tunniste: 740016 Op: 4

Tavoite

Syvennetään näkemystä kvalitatiivisesta tutkimusasetelmasta ja sen rakentamisesta. Harjoitellaan tutkimusaineistojen tulkitsevaa analysointia. Syvennetään näkemystä erilaisten kvalitatiivisten lähestymistapojen metodologisen ja teoreettisen luonteen merkityksestä tutkimusasetelmalle.

Edeltävät opinnot

SP15 Kvalitatiiviset menetelmät I

Kohderyhmä

Pääaineopiskelijat.

Kirjallisuus

Oheiskirjallisuus joka tentitään erikseen sovittavilta osin:

  • Flick U: An introduction to qualitative research. (2nd edition)(n. 290 s.)
  • Alasuutari P: Laadullinen tutkimus (3. uudistettu painos). (n. 260 s.)
 
»
SP17 Kvantitatiiviset menetelmät I (4 op) »

SP17 Kvantitatiiviset menetelmät I

Tunniste: 740017 Op: 4

Tavoite

Kurssilla perehdytään kvantitatiivisen tutkimuksen perusteisiin sekä opetellaan kvantitatiivisten menetelmien perusanalyysien kuten ristiintaulukoiden, varianssianalyysin, ja regressioanalyysin tekeminen, tulosten tulkinta ja raportoiminen. Kurssilla tehdään harjoitustöitä.

Edeltävät opinnot

SPSS -kurssi

Suoritustapa

Oheiskirjallisuus joka tentitään erikseen sovittavilta osin.

Kohderyhmä

Pääaineopiskelijat.

Kirjallisuus

Oheiskirjallisuus, joka tentitään erikseen sovittavilta osin:

  • Breakwell G M (toim.): Doing social psychology research
  • Field A: Discovering Statistics Using SPSS (Introducing Statistical Methods S.) (2nd edition)
  • Nummenmaa L: Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät.
  • Pallant J: SPSS Survival Manual. (A step by step guide to data analysis using SPSS version 12.) 3rd edition.
 
»
SP18 Kvantitatiiviset menetelmät II (4 op) »

SP18 Kvantitatiiviset menetelmät II

Tunniste: 740018 Op: 4

Tavoite

Kurssilla perehdytään kvantitatiivisen tutkimuksen prosessiin laajemmin. Kurssin aikana tehdään ryhmätyönä kvantitatiivisen tutkimuksen raportti opiskelijoiden valitsemasta aiheesta. Työn ohella tutustutaan tutkimusasetelmiin, aineiston keräämiseen, mittaamiseen liittyviin käsitteisiin, esitellään erilaisia analyysimenetelmiä sekä kausaaliseen päättelyyn liittyviä ongelmia käytännön tutkimuksessa.

Edeltävät opinnot

SP17

Suoritustapa

Oheiskirjallisuus joka tentitään erikseen sovittavilta osin.

Kohderyhmä

Pääaineopiskelijat.

Kirjallisuus

Oheiskirjallisuus, joka tentitään erikseen sovittavilta osin:

  • Breakwell G M (toim.): Doing social psychology research.
  • Field A: Discovering Statistics Using SPSS (Introducing Statistical Methods S.) (2nd edition)
  • Nummenmaa L: Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät.
  • Pallant J: SPSS Survival Manual. (A step by step guide to data analysis using SPSS version 12.) 3nd edition.
 
»
SP19 Valinnainen lähiopetus (pää:12 op, sivu: 6 op) »
 
»
SP19 Valinnainen lähiopetus (pää:12 op, sivu: 6 op) »

SP19 Valinnainen lähiopetus

Tunniste: 740019
  • Pääaineopiskelijat: 12 op
  • Sivuaineopiskelijat: 6 op

Tavoite

Syvennetään opiskelijoiden ymmärrystä keskeisistä ja ajankohtaisista sosiaalipsykologian teoreettisista tai soveltavista kysymyksistä. Kohdan voi suorittaa seminaareilla, luentosarjoilla tai työpajoilla. Pääaineopiskelijoiden on osallistuttava vähintään yhteen seminaariin, jonka seminaarityöstä tehdään kandidaatintutkielma. On suositeltavaa osallistua useampaan kuin yhteen seminaariin.

Ulkomailla vaihdossa olleet voivat korvata ulkomailla suoritettuja opintoja esim. tässä kohtaa.

Huom: Sivuaineopiskelijat suorittavat kohdan suppeampana (6 op) kuin pääaineopiskelijat (12 op).

Suoritustapa

Korvaava opetus (pääsääntöisesti luentosarjat korvaavat 3 op ja seminaarit 6 op).

HUOM! Opetus korvaa yleensä myös erikseen määriteltyjä kohtia opintojaksoista SP13 ja SP14.

Kohderyhmä

Pää- ja sivuaineopiskelijat.
 
»
SP20 Kandidaatintutkielma (6 op) »

SP20 Kandidaatintutkielma

Tunniste: 740020 Op: 6

Tavoite

Kandidaatin tutkielma on tieteellinen kirjoitus jostakin sosiaalipsykologian alaan kuuluvasta aiheesta. Tutkielman tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijaa tutkimuskirjallisuuden arviointiin ja jonkin erityiskysymyksen käsittelyyn tieteellisen kirjallisuuden pohjalta. Tutkielma perustuu useista lähteistä koottuihin tietoihin ja siitä näkyy, että tekijä on perehtynyt lähdekirjallisuuden hankintaan, sosiaalipsykologiseen teorianmuodostukseen ja empiiristen tutkimustulosten tulkintaan.

Kandidaatintutkielman arviointilomake sekä ohjeet sosiaalipsykologian kirjoitelmien laatijoille löytyvät laitoksen opintosivujen kohdasta Ohjeita sosiaalipsykologian kirjoitelmien laatijoille http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/opinnot.htm

Suoritustapa

Tutkielman tulisi perustua tekijän aikaisempaan, hyväksyttyyn seminaariesitelmään. Tutkielman aiheesta, rajauksesta ja käytettävästä lähdemateriaalista sovitaan ohjaavan opettajan (useimmiten seminaarin vetäjän) kanssa. Kandidaatintutkielman laajuus on 15-25 sivua varsinaista leipätekstiä (riviväli 1,5, fonttikoko 12pt, 6000-8000 sanaa). Lähdeluetteloa ei lasketa sivumäärään.

Kandidaatin tutkielma ei ole omaan, empiiriseen tutkimusaineistoon perustuva työ, eli tutkimusmetodien omakohtaista käyttöä ja hallintaa ei edellytetä.

Ennen kandidaatintutkielman jättämistä tarkastettavaksi opiskelija toimittaa sen kielentarkastukseen äidinkielen lehtorille. Ks. tarkemmat ohjeet tiedekunnan www-sivulta kielentarkastuksesta http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/opiskelu/opiskelijalle/kielentarkastus.htm ja tarkastukseen jättämisestä http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/opiskelu/opiskelijalle/tarkastukseen.html

Arvosteltava työ jätetään laitoksen toimistoon tiedekunnan pro gradu -tutkielmien 'jättöpäiviä'{http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/opiskelu/opiskelijalle/aikataulu.html} noudattaen.

Laitoksen johtaja määrää tutkielman tarkastajan. Mikäli kandidaatintutkielma perustuu ryhmätyönä tehtyyn seminaarityöhön, tulee tutkielman liitteeksi laittaa seminaarityö ja muiden tekijöiden kirjallinen suostumus, sekä selvitys kunkin kirjoittajan kontribuutiosta seminaarityöhön.

Tiedekunnan ohjeet kandidaatin tutkielmasta löytyvät osoitteesta http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/opiskelu/opiskelijalle/kandi.htm

Kandidaatin tutkielma on jätettävä tarkastettavaksi viimeistään seminaarin tai kurssin päättymistä seuraavan opetusperiodin kuluessa.

Arviointi

Hyväksytty tutkielma arvostellaan asteikolla 1-5. Arvosteluperusteina käytetään teoreettisten käsitteiden hallintaa ja niiden käytön selkeyttä ja johdonmukaisuutta, lähdepohjan laajuutta, kirjoituksesta ilmenevää kriittistä ajattelua (esim. tieteellisen tiedon erottaminen arkitiedosta ja lähdekritiikki) ja kirjallisen ilmaisun jäsentyneisyyttä ja viimeistelyä.
 
»
SP21 HOPS/Pofo I (1 op) »

SP21 HOPS/Pofo I

Tunniste: 740021 Op: 1
Syksyn 2009 portfoliotapaamiset maanataina 5.10.2009
  • klo 10-12 pofo I (portfoliotyöskentelyä aloittavat) U37 h. 2035
  • klo 12-14 pofo II (muut) U37 h. 2035

Kevään 2010 portfoliotapaamiset maanantaina 25.1.2009

  • klo 10-12 pofo I (portfoliotyöskentelyä aloittavat) U37 h. 2035
  • klo 12-14 pofo II (muut) U37 h. 2035

Kaikki portfoliotapaamiset pitää yliopistonlehtori Inga Jasinskaja-Lahti.

Tavoite

Portfoliokertomuksessaan opiskelija jäsentää ja arvioi kokoavasti omaa oppimisprosessiaan sekä omaa kandidaatintutkintoaan ja sen antamia valmiuksia.

Sisältö

Portfoliotapaamisten tarkoituksena on tarjota vapaamuotoinen tapaaminen, jossa opiskelijat voivat yhdessä opettajan kanssa miettiä, kuinka koota ja jäsentää omaa aineopintojen portfoliotaan ja jossa heille tarjotaan käytännön opetus blogi-portfolion tekemiseen. Portfoliotapaamisia järjestetään kerran lukukaudessa.

Lisätietoja blogi-portfoliosta löytyy laitoksen www-sivulta http://blogs.helsinki.fi/sospsyk-blogiportfolio/mika-on-portfolio

Ennen syksyä 2007 aloittaneiden portfolio- ohjeet löytyvät laitoksen www-sivujen Opintojen tueksi -kohdasta: http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/opinnot.htm

Suoritustapa

Kirjallinen portfoliokertomus kandidaatintutkinnosta, jonka hyväksyy opettajatuutori. Kertomuksen laatimisen perustana on koko opintojen ajan jatkuva portfoliotyöskentely, jonka yhtenä osana on oman portfolio-blogin ylläpitäminen. Osana portfoliokertomusta arvioidaan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa (HOPSia) ja sen toteutumista. Portfoliokertomukseen kuuluu myös opiskelijan oma arvio portfoliotyöskentelystään ja portfoliokertomuksesta opintosuorituksena.

Huom! Portfolio jätetaan aina omalle opettajatuutorille.

Kohderyhmä

Aine- ja perusopintojen portfoliotaan työstävät pääaineopiskelijat.

Aineopintoja tekevien opiskelijoiden lisäksi tapaamisiin odotetaan erityisesti kaikkia tänä vuonna aloittavia ja yleisopintojen HOPS:ia tekeviä opiskelijoita.

 
»
Maisteriopinnot »

Maisteriopinnot

Tunniste: 740090 Op: 120
  • Pääaineen opinnot 96 op (syventävät opinnot 56 op ja pro gradu -tutkielma 40 op).
  • Valinnaiset opinnot 24 op

    Maisteriopintojen vastuuopettaja on Klaus Helkama.

Alajaksot

 
»
SP51 HOPS/Pofo II (1 op) »

SP51 HOPS/Pofo II

Tunniste: 740051 Op: 1

Tavoite

Opiskelija laatii tarkennetun henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) maisteriopintojaan varten. Maisteriopintojen HOPS-lomake löytyy osoitteesta http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/maisterihops.pdf

Tutkimussuunnitelmaseminaarin aikana opiskelija käy keskustelemassa gradu-ohjaajansa kanssa maisteriopintojen HOPSistaan. Kun gradu-ohjaaja on antanut HOPSille hyväksyntänsä, opiskelija tallettaa HOPSinsa omaan portfolioonsa. Myöhemmin opiskelija voi nojautua HOPSiinsa kirjoittaessaan maisteriopintojen portfoliokertomusta (opintojakso SP60).

Portfoliokoulutuksissa (ks. SP01 ja SP21) aktivoidaan portfoliotyöskentelyä. Portfoliokoulutusten tarkoituksena on tarjota vapaamuotoinen tapaaminen, jossa eri opintovaiheissa olevat opiskelijat voivat yhdessä opettajan kanssa miettiä, kuinka koota ja jäsentää omaa aineopintojen portfoliotaan. Portfoliokoulutuksia järjestetään kerran lukukaudessa.

Syksyn 2009 portfoliokoulutukset maanataina 5.10.2009 (U37 2. krs:n atk-luokka)

  • klo 10-12 pofo (portfoliotyöskentelyä aloittavat)
  • klo 12-14 pofo (muut)

Kevään 2010 portfoliokoulutukset maanantaina 25.1.2010 (U37 2. krs:n atk-luokka)

  • klo 10-12 pofo (portfoliotyöskentelyä aloittavat)
  • klo 12-14 pofo (muut)

Kaikki portfoliokoulutukset pitää yliopistonlehtori Inga Jasinskaja-Lahti.

Maisteriopintojen portfoliota (ks.opintojakso SP60) esitellään valmistumisvaiheessa portfolio-iltapäivässä.

Sisältö

Sosiaalipsykologian laitoksen "Opinnot" sivuilta löytyy laajempi selostus portfoliosta:

http://www.helsinki.fi/sosiaalipsykologia/opiskelu/opiskelun_tueksi/portfolio.htm

 
»
SP52 Tutkimussuunnitelmaseminaari (4 op) »

SP52 Tutkimussuunnitelmaseminaari (4 op)

Tunniste: 740052

Tavoite

Seminaarin tavoitteena on tukea pro gradu -tutkielman aiheen valintaa, perehdyttää tutkimussuunnitelman laatimiseen ja arvioimiseen sekä käynnistää tutkielman tekeminen. Tavoitteena on myös, että opiskelija harjaantuu arvioimaan sosiaalipsykologisten selvitysten ja tutkimusten suunnitelmia antaessaan palautetta muiden osallistujien suunnitelmista. Lisäksi seminaarissa pohditaan sosiaalipsykologiseen tutkimukseen liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Seminaarin aikana tehdään myös maisteriopintojen HOPS, jonka graduohjaaja hyväksyy.

Hyödyllisiä linkkejä: Gradusivuston alkusivu: http://www.valt.helsinki.fi/blogs/spsy-gradu/ Gradusivusto -> tutkimussuunnitelmasta: http://www.valt.helsinki.fi/blogs/spsy-gradu/tutkimussuunnitelma.htm

Sisältö

Opiskelija tekee oman pro gradu -tutkielman tutkimussuunnitelman. Hän saa palautetta tutkimussuunnitelmansa kysymyksenasettelusta, teoriataustasta ja suunnitelluista menetelmistä. Seminaarissa myös varmistetaan suunnitelman realistisuus.

Edeltävät opinnot

Kandidaatin tutkinto.

Suoritustapa

Osallistuminen seminaariin, jossa kukin osanottaja laatii alustavan tutkimussuunnitelman valittuaan tutkielman aiheen tai aihepiirin. Seminaariin sisältyy myös tietokantojen käytön opetusta. Seminaarissa opiskelijat täyttävät tutkimussuunnitelmalomakkeen kahtena kappaleena, ja palauttavat toisen seminaarin pitäjälle.

Tutkimussuunnitelmalomakkeen voi tulostaa laitoksen www-sivulta http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/TUTK_SUUN_lomake.pdf

Seminaariin kuuluu lisäksi Gradu-iltapäivä, jossa hiljattain gradunsa valmiiksi saaneet opiskelijat kertovat omasta graduprosessistaan.

Syksyn graduiltapäivä pidetään keskiviikkona 16.9.2009 klo 16-18 Porthaniassa, sali P672.

Kirjallisuus

Oheiskirjallisuus, joka suoritetaan erikseen sovittavalla tavalla:

  • Löppönen P, Mäkelä P H & Paunio K (toim.): Tiede ja etiikka. (s. 1-174 ja 191–244)
  • Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen. Elektroninen julkaisu: www.tenk.fi/JulkaisutjaOhjeet/htkfi.pdf
  • Publication Manual of the American Psychological Association, 5. painos : Publication Manual of the American Psychological Association, 5. painos
  • Mäkelä, Klaus: Sosiaalitutkimuksen eettinen säätely. Yhteiskuntapolitiikka 70 (2005): 4, s. 386 - 395
  • Mäkelä, Klaus: Lääketieteen etiikka ja yhteiskuntatutkimuksen ennakkosäätely, Tieteessä tapahtuu 1/2007, s. 21 – 27.
 
»
SP53 Sosiaalipsykologian metodit (8 op) »

SP53 Sosiaalipsykologian metodit

Tunniste: 740053 Op: 8

Tavoite

Opiskelija paneutuu syventävästi kvantitatiivisiin ja/tai kvalitatiivisiin menetelmiin. Opiskelija harjaantuu jonkun (tai joidenkin) metodisen ja metodologisen lähestymistavan soveltamiseen osana teoreettista kysymyksenasettelua niin, että se palvelee tutkielman tekemistä. Laitoksen metoditarjonnan lisäksi opiskelija voi hyödyntää myös tiedekunnan yhteistä metoditarjontaa sekä tiedekunnan muiden laitosten kursseja. Näistä on kootusti tietoa metodiopintojen kokonaisuus -sivulla http://www.valt.helsinki.fi/opas2006/valt/menetkok/index.html

Suoritustapa

Harjoituskursseja ja kirjallisuuskuulusteluja erikseen pro gradu –tutkielman ohjaajan kanssa sovittavalla tavalla. Opiskelija valitsee menetelmäopintojensa painopisteen tutkielmansa kannalta mielekkäällä tavalla.

Kohderyhmä

Pro gradu -tutkielmaansa valmistelevat pääaineopiskelijat.

Kirjallisuus

  • Field A: Discovering Statistics Using SPSS (Introducing Statistical Methods S.) (2nd edition) [Teos on käsikirja kvantitatiivisten menetelmien käyttäjille.]
  • Tabachnick B G & Fidell L: Using multivariate statistics (UUSI 5. painos). [Teos on käsikirja kvantitatiivisten menetelmien käyttäjille.]
 
»
SP54 Sosiaalipsykologian tutkimuskohteita III (12 op) »

SP54 Sosiaalipsykologian tutkimuskohteita III

Tunniste: 740054 Op: 12

Tavoite

Opiskelija syventyy yhteen tai useampaan sosiaalipsykologian keskeiseen tutkimuskohteeseen SP54a – SP54g.

Suoritustapa

Opiskelija sopii tentaattorin/tentaattoreiden kanssa tentittävän kirjallisuuden ennen tenttiin ilmoittautumista. Luettavan kirjallisuuden laajuus tulee olla n. 1500 sivua. Opintojakso suoritetaan kokonaisuudessaan yhdessä tentissä.

Opiskelija voi korvata osan opintojaksosta lähiopetuksella. Kirjallisuuskuulusteluun mennään vasta lopuksi, kun kaikki korvaavat suoritukset on tehty.

 
»
SP54a Sosialisaatio sekä sosiaalinen ja moraalinen kehitys »

SP54a Sosialisaatio sekä sosiaalinen ja moraalinen kehitys

Tunniste: 740054a Op: 1 - 12

Suoritustapa

Opiskelija sopii tentaattorin/tentaattoreiden kanssa tentittävän kirjallisuuden ennen tenttiin ilmoittautumista. Luettavan kirjallisuuden laajuus tulee olla n. 1500 sivua. Opintojakso suoritetaan kokonaisuudessaan yhdessä tentissä.

Opiskelija voi korvata osan opintojaksosta lähiopetuksella. Kirjallisuuskuulusteluun mennään vasta lopuksi, kun kaikki korvaavat suoritukset on tehty.

Kirjallisuus

  • Apter T.: Secret paths: Women in the midlife
  • Barrett L.: Dunbar R. Lycett J. Human evolutionary psychology
  • Bowlby J.: Attachment and loss (I)
  • Bowlby J.: Attachment and loss (II)
  • Cassidy J & Shaver P.: Handbook of attachment
  • Demetriou A, Doise W, van Lieshout C (toim): Life-span developmental psychology (Niiltä osin kuin opiskelija ei ole teosta aiemmin tenttinyt)
  • Dunn J.: The beginnings of social understanding
  • Gibbs, J.C. Moral development and reality: Beyond the theories of Kohlberg and Hoffman
  • Harris P L.: Children and emotion
  • Hoffman M.: Empathy and moral development. Implications for caring and justice
  • Kegan R.: The evolving self
  • Killen M & Hart D (toim.): Morality in everyday life
  • Lapsley D, Narvaéz D (toim): Moral development, self, and identity
  • Levinson D.: The seasons of man's life
  • Rest J et al.: Postconventional moral thinking: A neo-Kohlbergian approach
  • Rogoff, B.: The cultural nature of human development
  • Skoe, E, von der Lippe A (toim): Personality development in adolescence
  • Stern D: The interpersonal world of the infant
  • Tagney, J.P., Dearing, R.L.: Shame and guilt
 
»
SP54b Tieto, sosiaaliset representaatiot sekä politiikka »

SP54b Tieto, sosiaaliset representaatiot sekä politiikka

Tunniste: 740054b Op: 1 - 12

Sisältö

Tässä alakohdassa tarjotaan mahdollisuus syventyä kolmeen toisiaan sivuavaan tutkimusalueeseen. Perryn, Belenkyn ja kumppaneiden, Baxter Magoldan, Pirttilä-Backmanin sekä Hoferin & Pintrichin tekstit esittelevät tietokäsitysten tutkimuksen erilaisia suuntauksia ja keskeisiä tuloksia. Sosiaalisia representaatioita käsittelevät kirjat syventävät aiemmin hankittuja tietoja tästä aihepiiristä. Teokset edustavat yhtälailla alan klassisia teoksia (esim. Moscovici, Jodelet ja Hertzlich) kuin alan uusimpaa keskustelua ja tutkimusta (esim. Deauxin ja Philogenen toimittama teos). Poliittisen psykologian teokset muodostavat oman itsenäisen kokonaisuutensa tässä alakohdassa. Tutkimustulosten ohella ne tarjoavat erilaisia näkökulmia aihealueeseen.

Suoritustapa

Opiskelija sopii tentaattorin/tentaattoreiden kanssa tentittävän kirjallisuuden ennen tenttiin ilmoittautumista. Luettavan kirjallisuuden laajuus tulee olla n. 1500 sivua. Opintojakso suoritetaan kokonaisuudessaan yhdessä tentissä.

Opiskelija voi korvata osan opintojaksosta lähiopetuksella. Kirjallisuuskuulusteluun mennään vasta lopuksi, kun kaikki korvaavat suoritukset on tehty.

Kirjallisuus

  • Bar-Tal D & Kruglanski A (toim.): The social psychology of knowledge.
  • Bauer, M W & Gaskell, G. Towards a paradigm for the study of social representations. Journal for the Theory of Social Behaviour 29, no. 2 (1999), pp. 187-201. Löytyy e-lehtenä. : Bauer, M W & Gaskell, G. Towards a paradigm for the study of social representations. Journal for the Theory of Social Behaviour 29, no. 2 (1999), pp. 187-201. Löytyy e-lehtenä.
  • Baxter Magolda M B: Knowing and reasoning in college: Gender-related patterns in students’ intellectual development.
  • Belenky M F et al.: Women's ways of knowing. New
  • Billig M : Ideology and opinions. (luku 3, s. 57-78)
  • Collavin E: Food biotechnologies in Italy: a social psychological study
  • Deaux K & Philogene G (eds.) Representations of the social. Bridging theoretical traditions. : Deaux K & Philogene G (eds.) Representations of the social. Bridging theoretical traditions.
  • Doise, W: Human rights as social representations.
  • Farr R & Moscovici S (toim.): Social representations.
  • Flick U (ed.) The psychology of the social. : Flick U (ed.) The psychology of the social.
  • Furnham A F: Lay theories.
  • Herzlich C: Health and Illness.
  • Hofer B K & Pintrich P R: Personal epistemology: the psychology of beliefs about knowledge and knowing and their relationship to learning. Review of Educational Research 67, 88-140.
  • Hofer B K & Pintrich P R (eds.): Personal epistemology : the psychology of beliefs about knowledge and knowing
  • Jodelet D: Madness and social representations.
  • Jost J T & Sidanius J (eds.): Political psychology.
  • Monroe, K R (eds..) Political psychology. : Monroe, K R (eds..) Political psychology.
  • Moscovici S: Social representations. Explorations in social psychology.
  • Moscovici S: Psychoanalysis: Its image and its public (alkup. La psychoanaluse, son image et son public)
  • Mugny G & Carugati F : Social representations of intelligence.
  • Ottati V C et al. (eds.) The social psychology of politics. Social psychological applications to social issues, vol. 5. : Ottati V C et al. (eds.) The social psychology of politics. Social psychological applications to social issues, vol. 5.
  • Perry, W. G. Jr. : Forms of intellectual and ethical development in the college years. A scheme.
  • Philogene G: From black to African American: A new social representation.
  • Pirttilä-Backman A-M.: The social psychology of knowledge reassessed.
  • Purkhardt C.: Transforming social representations. A social psychology of common sense and science.
  • Roland-Lévy, C., Kirchler, E., Penz, E.& Gray, C. (eds.) Everyday representations of the economy. : Roland-Lévy, C., Kirchler, E., Penz, E.& Gray, C. (eds.) Everyday representations of the economy.
  • Wagner W & Hayes N: Everyday discourse and common sense.

Huom! Kuuntele myös professori Willem Doisen (University of Geneva, Sveitsi), professori Paula Castron (ISCTE, Lissabon, Portugali), professori Wolfgang Wagnerin (Johannes Kepler Universität, Linz, Itävalta) ja professori Christian Staerklén (University of Lausanne, Sveitsi) haastattelut, joissa he kertovat omasta työstään sosiaalisten representaatioiden parissa. Haastattelut löytyvät Kirjailijan ääni -sarjassa (http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/materiaalia.htm ).

 
»
SP54c Sosiaalinen kognitio, asenteet ja attribuutiot »

SP54c Sosiaalinen kognitio, asenteet ja attribuutiot

Tunniste: 740054c Op: 1 - 12

Tavoite

Opiskelija syventää aiemmin opinnoissa saamiaan tietoja sosiaalisesta kognitiosta.

Sisältö

Valittavissa olevat teokset voi jakaa sisällöllisesti esimerkiksi tähän tapaan:
  • :sosiaalinen oppiminen (Banduran teokset)
  • :minuuden tutkimus, esim. minäkäsitys, itsetunto, itsesäätely ja minuus suhteessa kulttuuriin (Baumeisterin toimittama teos) retorinen näkökulma (Billig)
  • :asenteet ja niiden muutos, esim. määrittely, mittaaminen, muodostuminen, rakenne ja yhteys käyttäytymiseen (Chaiken & Trope, Eagly & Chaiken)
  • :stereotypiat, esim. stereotypioiden määrittely ja muodostuminen, stereotypiat ja ennakkoluulot (Leyens ym., Stangorin toimittama teos)
  • :motivaatio, attribuutiot ja vastuuarvioinnit (Weinerin teokset)
  • :kielen merkitys sosiaalisessa kognitiossa (Semin & Fiedler)

Suoritustapa

Opiskelija sopii tentaattorin/tentaattoreiden kanssa tentittävän kirjallisuuden ennen tenttiin ilmoittautumista. Luettavan kirjallisuuden laajuus tulee olla n. 1500 sivua. Opintojakso suoritetaan kokonaisuudessaan yhdessä tentissä. Opiskelija voi korvata osan opintojaksosta lähiopetuksella. Kirjallisuuskuulusteluun mennään vasta lopuksi, kun kaikki korvaavat suoritukset on tehty.

Kirjallisuus

  • Bandura A: Social foundations of thought and action. A social cognitive theory
  • Bandura A: Self-efficacy the exercise of control (New York, Freeman, 1997)
  • Baumeister, R. (ed): The Self in Social Psychology
  • Billig, M Arguing and thinking. : Billig, M Arguing and thinking.
  • Breakwell G (toim.): Social psychology of political and economic cognition
  • Chaiken, S., & Trope, Y.: Dual-process theories in social psychology
  • Eagly A & Chaiken S: The psychology of attitudes
  • Haddock G & Maio (eds.): Contemporary Perspectives on the Psychology of Attitudes
  • Leyens J-P, Yzerbyt V, Schadron G: Stereotypes and social cognition
  • Semin G & Fiedler K (toim.): Language, interaction and social cognition
  • Stangor (toim.): Stereotypes and prejudice: essential readings
  • Weiner, B: An attributional theory of motivation and emotion
  • Weiner B: Judgments of responsibility
 

SP54d Arvot ja oikeudenmukaisuus

Tunniste: 740054d Op: 1 - 12

Suoritustapa

Opiskelija sopii tentaattorin/tentaattoreiden kanssa tentittävän kirjallisuuden ennen tenttiin ilmoittautumista. Luettavan kirjallisuuden laajuus tulee olla n. 1500 sivua. Opintojakso suoritetaan kokonaisuudessaan yhdessä tentissä.

Opiskelija voi korvata osan opintojaksosta lähiopetuksella. Kirjallisuuskuulusteluun mennään vasta lopuksi, kun kaikki korvaavat suoritukset on tehty.

Kirjallisuus

  • Colquitt & Greenberg: Handbook of Organizational justice (Lukuja sopimuksen mukaan)
  • Cropanzano R (toim.): Justice in the workplace (Vol 2)
  • Gilliland S, Steiner D, & Skarlicki D: Theoretical and cultural perspectives on organizational justice
  • Gilliland, Steiner, Van den Bos: What motivates fairness in organizations? (2005)
  • Greenberg & Cropanzano (toim.): Advances in organizational justice
  • Heelas P & Morris P (toim.): The values of the enterprise culture
  • Jost J & Major B: Psychology of legitimacy
  • Kelman H C & Hamilton V L: Crimes of obedience
  • Lind & Tyler: The social psychology of procedural justice
  • Schminke M. (toim.): Managerial ethics
  • S H Schwartzin artikkeli "Universals in the content and structure of values" teoksessa Zanna M (toim.): Advances in experimental social psychology (Vol 25)
  • Triandis H.: Individualism and collectivism
  • Tyler T & Blader S.: Cooperation in groups: procedural justice, social identity and behavioural engagement
 
»
SP54e Vuorovaikutus, kommunikaatio ja sosiaalinen todellisuus »

SP54e Vuorovaikutus, kommunikaatio ja sosiaalinen todellisuus

Tunniste: 740054e Op: 1 - 12

Sisältö

Opiskelija perehtyy vuorovaikutuksen, kommunikaation ja sosiaalisen todellisuuden tutkimukseen valitsemistaan näkökulmista käsin. Valittavana olevat teokset voi ryhmitellä sisällöllisesti esimerkiksi tähän tapaan:
  1. vuorovaikutuksen ja kommunikaation tutkimus
  2. vuorovaikutuksen tutkimus symbolinen interaktionismi: (Charon)
  3. relationistinen sosiaalipsykologia: (Bateson, Goffman) ja
  4. etnometodologia: (Heritage)
  5. kommunikaation tutkimus: (Goleman, Hargie, Ketola ym., Littlejohn)
  6. sosiaalinen konstruktionismi
  7. yleisesityksiä: (Burr, Kuusela)
  8. diskurssianalyysi ja etogenia: (Harrén teokset, Jokinen ym., Potter & Wetherell)
  9. narratiiviset tarkastelut: (Hänninen, Joselsson & Lieblich, Valkonen, Ylijoki)
  10. vallan rakentuminen ja sosiaalinen vaikuttaminen
  11. : Billig, Crawford, Fairclough, Foucault, Moscovici, Turner

Suoritustapa

Opiskelija sopii tentaattorin/tentaattoreiden kanssa tentittävän kirjallisuuden ennen tenttiin ilmoittautumista. Luettavan kirjallisuuden laajuus tulee olla n. 1500 sivua. Opintojakso suoritetaan kokonaisuudessaan yhdessä tentissä.

Opiskelija voi korvata osan opintojaksosta lähiopetuksella. Kirjallisuuskuulusteluun mennään vasta lopuksi, kun kaikki korvaavat suoritukset on tehty.

Kirjallisuus

  • Bachmann R & Zaheer A (eds.): Handbook of Trust Research
  • Bateson, G. Steps to an Ecology of Mind : Bateson, G. Steps to an Ecology of Mind
  • Billig M: Fascists a social psychological view of the National Front
  • Burr V : An introduction to social constructionism
  • Charon, J.M: Symbolic interactionism. An introduction, an interpretation, an integration.
  • Crawford M : Talking difference
  • Fairclough N : Language and power
  • Foucault M : Tarkkailla ja rangaista
  • Goffman E : Frame analysis
  • Goleman, D. Vital Lies, Simple Truths. The Psychology of Self-Deception : Goleman, D. Vital Lies, Simple Truths. The Psychology of Self-Deception
  • Hargie et al : Social skills in interpersonal communication.
  • Hänninen V : Sisäinen tarina, elämä ja muutos (Saatavana nyt myös elektronisessa muodossa. Voit lainata elektronisen kurssikirjan kirjaston Helka-tietokannan kautta)
  • Harré R & Gillet G: The discursive mind
  • Harré R & van Langenhove L (toim.): Positioning theory
  • Harré R: Social Being
  • Heritage J: Harold Garfinkel ja etnometodologia
  • Jokinen A, Juhila K & Suoninen E: Diskurssianalyysi liikkeessä
  • Josselson,R Lieblich A (eds.): Making Meaning of Narratives
  • Ketola K et al: Puuttuvat viestit. Nonkommunikaatio inhimillisessä vuorovaikutuksessa
  • Kuusela P: Sosiaalipsykologian maailmanhypoteesit
  • Littlejohn S: Theories of human communication (6. painos)
  • Moscovici S: The age of the crowd
  • Potter J & Wetherell M: Discourse and social psychology
  • Turner, Social Influence : Turner, Social Influence
  • Valkonen, J: Kuntoutus, tarinat ja soveltava sosiaalipsykologia
  • Ylijoki O-H: Akateemiset heimokulttuurit ja noviisien sosialisaatio
 
»
SP54f Ryhmien väliset suhteet, sosiaalinen identiteetti ja kulttuurinen psykologia »

SP54f Ryhmien väliset suhteet, sosiaalinen identiteetti ja kulttuurinen psykologia

Tunniste: 740054f Op: 1 - 12

Sisältö

Tässä alakohdassa esitellään ryhmien välisten suhteiden sosiaalipsykologiaa sekä kulttuurien välisen psykologian perusteita ja eri tutkimuskohteita. Opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus syventää tietoaan ja erikoistua johonkin ryhmien välisiä suhteita, sosiaalista identiteettiä, ennakkoluuloisuutta tai rasismia ja sen vähentämistä koskevista sosiaalipsykologisista teorioista. Viimeisenä luettelossa olevan Journal of Cross-Cultural Psychology –lehden teemanumerossa esitetään kulttuurien välisen psykologian historian sekä nykytilan kriittinen arviointi sekä tulevaisuuden suuntauksia.

Suoritustapa

Opiskelija sopii tentaattorin/tentaattoreiden kanssa tentittävän kirjallisuuden ennen tenttiin ilmoittautumista. Luettavan kirjallisuuden laajuus tulee olla n. 1500 sivua. Opintojakso suoritetaan kokonaisuudessaan yhdessä tentissä.

Opiskelija voi korvata osan opintojaksosta lähiopetuksella. Kirjallisuuskuulusteluun mennään vasta lopuksi, kun kaikki korvaavat suoritukset on tehty.

Kirjallisuus

  • Abrams D & Hogg M (toim.): Social identity and social cognition (n. 400 s.)
  • Berry, J et al.: Cross-cultural psychology. Research and application (1996, n. 440 s.)
  • Brewer, M & Hewstone, M. (toim.): Self and Social Identity (2004, n. 350 s.)
  • Brewer, M. & Miller, N.: Intergroup Relations (1996, n. 180 s.)
  • Brown, R. & Gaertner, S. (toim.): Intergroup Processes. Blackwell Handbook of Social Psychology, volume IV. (2001, n. 530 s.)
  • Capozza, D. & Brown, R.: Social Identity Processes (2000, n. 200 s.)
  • Dovidio, J. & Gaertner, S. (toim.): Prejudice, discrimination and racism (1986, n. 330 s.)
  • Dovidio, J., Glick, P., & Rudman , L. (toim.): On the nature of prejudice. Fifty years after Allport (2005, n. 430 s.)
  • Duckitt, J.: The Social Psychology of Prejudice (1992, n. 300 s.)
  • Eberhardt, J. & Fiske, S.: Confronting Racism. The problem and the response (1998, n. 300 s.)
  • Ellemers, N., Spears, R. & Doosje, B. (toim.):Social identity –context, commitment, content (1999, n. 250 s.)
  • Gaertner, S. & Dovidio, J.: Reducing Intergroup Bias (2000, n. 180 s.)
  • Hutnik, N: Ethnic minority identity (1992, n. 200 s.)
  • Journal of Cross-Cultural Psychology (January 2000, Volume 31, No. 1, Special issue on the Symposium Millenium Prelude: The present State and Future of Cross-Cultural Psychology. (Noin 140 s.) Saatavilla e-lehtenä.
  • Simon, B: Identity in Modern Society. A Social Psychological Perspective. Malden: Blackwell.
 

SP54g Sukupuolen sosiaalipsykologia

Tunniste: 740054g Op: 1 - 12

Suoritustapa

Opiskelija sopii tentaattorin/tentaattoreiden kanssa tentittävän kirjallisuuden ennen tenttiin ilmoittautumista. Luettavan kirjallisuuden laajuus tulee olla n. 1500 sivua. Opintojakso suoritetaan kokonaisuudessaan yhdessä tentissä.

Opiskelija voi korvata osan opintojaksosta lähiopetuksella.

Kirjallisuus

  • Hofstede, G: Masculinity and femininity. The taboo dimension of national cultures (n. 240 s.)
  • Howard, J A. & Hollander, J A.: Gendered situations, gendered selves: a gender lens on social psychology. (2000, n. 160 s.)
  • Husu, L.: Sexism, support and survival in academia: academic women and hidden discrimination in Finland (2001, n. 380 s.)
  • Ronkainen, S.: Ajan ja paikan merkitsemät: subjektiviteetti, tieto ja toimijuus (1999, n. 290 s.)
  • Segal, L: Slow Motion. Changing masculinities, changing men (n. 380 s.)
  • Shields S. A.: Speaking from the heart (n. 230 s.)
  • Wager, M.: Constructions of femininity in academic women: continuity between private and professional identity (1994, n. 290 s.)
  • Wilson, E (toim): Organizational behaviour reassessed. The impact of gender (n. 240 s.)
Huom!

Kuuntele myös professori Ligia Amancion (ISCTE, Lissabon, Portugali) haastattelu, jossa hän johdattelee laajemmin sukupuolen sosiaalipsykologiseen tarkasteluun. Haastattelu löytyy Kirjailijan ääni -sarjassa http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/materiaalia.htm

 
»
SP55 Sosiaalipsykologian sovelluksia III (12 op) »

SP55 Sosiaalipsykologian sovelluksia III

Tunniste: 740055 Op: 12

Tavoite

Opiskelija syventyy kahteen sosiaalipsykologian keskeiseen sovellusalueeseen.

Suoritustapa

Opiskelija sopii tentaattorin/tentaattoreiden kanssa tentittävän kirjallisuuden ennen tenttiin ilmoittautumista. Opiskelija tenttii kaksi osa-aluetta, jotka ovat yhteensä 12 op. Toisin kuin opintojaksossa SP54, tässä opintojaksossa osa-alueiden kirjallisuutta ei valita itse, vaan se tentitään tässä oppaassa ilmoitetussa laajuudessa. Mikäli opiskelija korvaa osan opintojaksosta muilla opintosuorituksilla, tenttiin ilmoittaudutaan vasta, kun kaikki korvaavat suoritukset on tehty.

Huom! Mikäli osa-alueen kohdalla ilmoitetaan, että kirjallisuudesta suoritetaan tentaattorin kanssa lukuja sopimuksen mukaan (osa-alueet h ja i), tällöin yhden osa-alueen laajuus on n. 750 s.

 
»
SP55a Työorganisaatioiden sosiaalipsykologia »

SP55a Työorganisaatioiden sosiaalipsykologia

Tunniste: 740055a Op: 1 - 12

Sisältö

Opiskelija syventyy työorganisaatioiden sosiaalipsykologiaan oikeudenmukaisuuden tutkimuksen, sosiaalisen identiteetin teorian ja ryhmien toiminnan näkökulmista. Folgerin ja Cropanzanon teos tarjoaa tietopaketin siitä, mitä organisatorinen oikeudenmukaisuus on, ja miksi se on tärkeää. Kirjoittajat paitsi käyvät läpi aiempia tutkimuksia ja teorioita aiheesta, myös esittelevät niiden pohjalta integroimansa teorian oikeudenmukaisuudesta. Haslam taas käsittelee organisaatiopsykologiaa SIT:n näkökulmasta sekä esittelee teorian keskeisiä organisaatiopsykologisia sovellusalueita. Westin toimittama käsikirja antaa opiskelijalle mahdollisuuden perehtyä valintansa mukaan työryhmien/tiimien erilaisiin konteksteihin, ryhmäprosesseihin, tuloksellisuuteen, ryhmiin organisaatioiden osina sekä kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ryhmän toiminnassa.

Kirjallisuus

  • Folger R & Cropanzano R: Organizational justice and human resource management.
  • Haslam S A: Psychology in organizations: the social identity approach (2nd ed.).
  • Organ D W, Podsakoff P M & MacKenzie S B: Organizational Citizenship Behavior: Its Nature, Antecedents, and Consequences
 
»
SP55b Yrittäjyyden sosiaalipsykologia »

SP55b Yrittäjyyden sosiaalipsykologia

Tunniste: 740055b Op: 1 - 12

Kirjallisuus

  • Swedberg R: Entrepreneurship. The social science view.
  • Achs Z J & Audretchs D B (eds.): Handbook of entrepreneurship research seuraavat artikkelit:
  • Shaver K: The social psychology of entrepreneurial behaviour
  • Krueger N: The cognitive psychology of entrepreneurship
  • Shane S & Eckhardt J: The individual-opportunity nexus
  • Thornton P & Flynn K: Entrepreneurship, networks, and geographies
  • Vihinen H & Vesala K M (toim.): Maatilayritysten monialaistuminen maaseudun elinkeinopolitiikassa ja sen rakentuminen kuntatason kehittämiskohteena.
 
»
SP55c Etnisten vähemmistöjen ja maahanmuuttajien sosiaalipsykologia »

SP55c Etnisten vähemmistöjen ja maahanmuuttajien sosiaalipsykologia

Tunniste: 740055c Op: 1 - 12

Sisältö

Syvennetään opiskelijan tietoa sekä suomalaisesta että kansainvälisestä akkulturaatiota, etnistä identiteettiä ja ennakkoluuloisuutta koskevasta sosiaalipsykologisesta soveltavasta tutkimuksesta. Verkuytenin teoksessa sosiaalipsykologiset näkökulmat lisäksi täydentyvät antropologisilla lähestymistavoilla etniseen identiteettiin.

Kirjallisuus

  • Chryssochoou X: Cultural Diversity. Its Social Psychology
  • Liebkind ym.: Venäläinen, virolainen, suomalainen. Kolmen maahanmuuttajaryhmän sopeutuminen Suomeen
  • Verkuyten M: The Social Psychology of Ethnic Identity (2005)
 
»
SP55d Kulttuurien kohtaaminen ja akkulturaatio »

SP55d Kulttuurien kohtaaminen ja akkulturaatio

Tunniste: 740055d Op: 1 - 12

Sisältö

Opiskelija syventyy näkökulmiin, jotka tulee huomioida kulttuurien kohtaamiseen liittyvien haasteiden ja niistä selviytymisen tutkimisessa. Chunin ja kumppaneiden monitieteisessä teoksessa esitellään akkulturaatiotutkimuksen keskeisiä teoreettisia suuntauksia, tutkimusmenetelmiä ja sovellusalueita. Swimin ja Stangorin teos täydentää ennakkoluuloista aiemmin opinnoissa saatuja tietoja uhrin näkökulmalla. Kirjassa pohditaan ennakkoluulojen kohtaamista, niiden seurauksia yksilön hyvinvoinnille sekä selviytymis- ja identiteettiprosesseja, jotka käynnistyvät ennakkoluulojen kohteeksi joutumisesta selviytymiseksi. Ward ja kumppanit taas käsittelevät toista kulttuurien kohtaamisesta seuraavaa ilmiötä, kulttuurishokkia, oppimisteoreettisesta lähestymistavasta käsin. Esiin nostetaan kulttuurien kohdatessa käynnistyviä psyykkisiä ja sosiaalisia prosesseja esim. uusien taitojen oppimiseen, kulttuuri-identiteetin muutokseen ja selviytymiseen liittyen.

Kirjallisuus

  • Berry, Phinney, Sam & Vedder (eds.): Immigrant Youth in Cultural Transition. Acculturation, identity, and adaption across national contexts.
  • Swim J & Stangor C: Prejudice. The target’s perspective.
  • Ward C, Bochner S & Furnham A: The psychology of culture shock, 2nd Ed.
 

SP55e Uskonnon sosiaalipsykologia

Tunniste: 740055e

Sisältö

Opiskelija tutustuu uskonnon sosiaalipsykologiaan yksilötason ja kulttuurisen tason tarkasteluista käsin. Batsonin ja kumppaneiden teoksessa keskitytään uskonnon rooliin yksilön elämässä, ei niinkään uskontoon sosiaalisena instituutiona. Huomio kiinnittyy yksilötason uskonnollisuuden syntyyn, luonteeseen ja seurauksiin. Viimeaikaisten empiiristen tutkimusten lisäksi teoksessa käsitellään uskonnon sosiaalipsykologian klassisia teoreetikkoja (esim. James, Freud ja Allport).

Kirjallisuus

  • Batson D, Schoenrade P & Ventis L : Religion and the individual.
  • Pesonen H & Vesala K M: Seurakunnat maaseudun kehittäjinä. Uskonto paikallistason vuorovaikutuksessa.
  • Pyysiäinen I & Anttonen V (eds.): Current Approaches in the Cognitive Science of Religion (ss. 1 – 152.)
  • Vesala K M: Sosiaalipsykologinen näkökulma uskontoon. Teoksessa Sjöblom T & Utriainen T (toim.) Mikä ihmeen uskonto? Suomalaisten tutkijoiden puheenvuoroja uskonnosta. (ss. 215 – 232.)
  • Journal for the Scientific Study of Religion 1987, 26 (3) seuraavat kaksi artikkelia:
  • Van Der Lans J: The Value of Sundén´s Role-Theory Demonstrated and Tested with Respect to Religious Experiences in Meditation (ss. 401 – 412.)
  • Wikström O: Attribution, Roles and Religion: A Theoretical Analysis of Sundén´s Role Theory of Religion and the Attributional Approach to Religious Experience (ss. 390 – 400.)
 
»
SP55f Ruokailun sosiaalipsykologia »

SP55f Ruokailun sosiaalipsykologia

Tunniste: 740055f Op: 1 - 12

Sisältö

Kohdan tavoitteena on tarjota perustiedot syömisen ja ruokailun sosiaalipsykologiasta yhtälailla yksilöllisestä (Conner & Armitage) kuin historiallisesta ja yhteiskunnallisesta (Beardsworth & Keil) perspektiivistä. Kokonaisuudessaan valitut tekstit ja tutkimukset tarkastelevat aihepiiriä niin kansainvälisestä kuin suomalaisestakin näkökulmasta.

Kirjallisuus

  • Beardsworth, A., & Keil, T. : Sociology on the menu: an invitation to the study of food and society
  • Conner, M., & Armitage, C. J. : The social psychology of food
  • Fischler, C. : Food, self and identity (Social Science Information, 27, 275-293)
  • Holm L. artikkeli "Family meals" teoksessa U. Kjaernes (toim.): Eating patterns. A day in the lives of Nordic peoples (235-255)
  • Huotilainen, A : Dimensions of novelty - Social representations of new foods, 2005 (Elintarviketeknologian laitos. EKT-sarja, 2005). Löytyy e-lehtenä.
  • Karisto, A., Prättälä, R., & Berg, M.-A. The good, the bad, and the ugly. Differences and changes in health-related lifestyles. Teoksessa U. Kjaernes et al. (toim.): Regulating markets, regulating people. On food and nutrition policy (pp. 185-204)
  • Rozin, P. : Towards a psychology of food and eating: from motivation to module to model to marker, morality, meaning, and metaphor. Current Directions in Psychological Science (5, 18-24)
Huom!

Kuuntele myös professori Mark Connerin (University of Leeds, Iso-Britannia) haastattelu Kirjailijan ääni -sarjassa http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/materiaalia.htm

 
»
SP55g Maaseudun sosiaalipsykologia »

SP55g Maaseudun sosiaalipsykologia

Tunniste: 740055g Op: 1 - 12

Sisältö

Opiskelija perehtyy maaseudun muutoksen tutkimiseen sekä maaseudun kehittämisen käytäntöihin ja niiden teoreettiseen tarkasteluun sosiaalipsykologisesta ja yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta. Moseley tarkastelee EU:n maaseudun paikallisen tason suunnittelua ja kehittämisen käytäntöjä brittiläisen maaseutututkimuksen perinteestä käsin. Putnamin uraauurtava Italiassa tehty tutkimus erittelee instituutioiden, sosiaalisen pääoman, demokratian ja paikallisen kehityksen yhteyksiä keskiajalta nykyaikaan. Hyyryläisen verkkoartikkelissa sekä Hyyryläisen ja Rannikon julkaisussa suomalaiset tutkijat analysoivat Suomen paikallisen tason kansalaistoimintaa kansainvälistyvän poliittisen järjestelmän oloissa. Nirkon ja Vesalan toimittamassa kirjoituskokoelmassa tarkastellaan suomalaisten maanviljelijöiden elämäntapaa ja kulttuuria maanviljelijöiden omien kokemusten pohjalta EU-ajan alkaessa.

Kirjallisuus

  • Cloke P, Marsden T & Mooney P H: Handbook of Rural Studies

o Part 1, Approaches to rural studies 1 - 7 (s. 3 - 123)

o Part 2G-Part3, Identity and Exclusion (s. 365 - 447)

  • Heinonen M, Nikula J; Kopoteva I & Granberg L: Reflecting Transformation in Post-socialist Rural Areas
  • Nirkko J & Vesala K (toim.): Kirjoituksia maan sydämeltä. Tutkimusnäkökulmia maanviljelijöiden kilpakeruuaineistoon.
 
»
SP55h Ympäristön sosiaalipsykologia »

SP55h Ympäristön sosiaalipsykologia

Tunniste: 740055h Op: 1 - 12

Sisältö

Tässä alajaksossa opiskelija perehtyy ympäristön sosiaalipsykologiaan, tarkastellen vuorovaikutusta ihmisten ja ympäristön välillä. Bechtelin ja Churchmanin toimittama käsikirja tarjoaa monitieteisen katsauksen ympäristöpsykologiaan teorioiden, menetelmien, eri tieteenalojen painotusten, sovellusalueiden ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmista. Janoff-Bullman tarkastelee ihmisten kohtaamien traumojen, kuten ympäristökatastrofien, vaikutuksia esimerkiksi psyykkiseen hyvinvointiin, minäkuvaan, kontrolliodotuksiin, maailmankuvaan ja coping-keinoihin. Kamppisen ja kumppanien teoksessa taas keskitytään riskien inhimilliseen ja yhteiskunnalliseen dynamiikkaan: mitä riskeillä tarkoitetaan, millaisia psykologisia ja sosiaalisia ulottuvuuksia esim. ympäristöriskeillä on, ja miten riskejä voidaan hallita. Seminin ja Fiedlerin toimittaman soveltavan sosiaalipsykologian käsikirjan luku 7 käsittelee toisaalta ihmisten käyttäytymisen vaikutuksia ympäristöön ja toisaalta ympäristön haitta- ja riskitekijöiden vaikutuksia ihmisten elämään.

Kirjallisuus

  • Bechtel, R.B., Churchman, A (toim): Handbook of environmental psychology (Lukuja sopimuksen mukaan n. 300 sivun verran)
  • Janoff-Bullman R. : Shattered assumptions: towards a new psychology of trauma
  • Kamppinen M. : Riskit yhteiskunnassa
  • Semin G R & Fiedler K (toim.): Applied social psychology (Luku 7)
 
»
SP55i Terveyskysymysten sosiaalipsykologia »

SP55i Terveyskysymysten sosiaalipsykologia

Tunniste: 740055i Op: 1 - 12

Tavoite

Opiskelija perehtyy terveyskysymysten sosiaalipsykologiaan sekä teorioiden ja tutkimustiedon että käytännön interventioiden näkökulmista. Sulsin ja Wallstonin toimittama käsikirja kattaa laajasti keskeisimmät terveyteen ja sairauteen liittyvät sosiaalipsykologiset kysymykset sairauksien syihin, ehkäisyyn ja interventioihin liittyen. Keskeisiä teemoja ovat esimerkiksi terveyskäyttäytymisen muutokset, sosio-kognitiiviset prosessit terveyskäyttäytymisen taustalla, persoonallisuuspiirteiden vaikutukset terveyteen ja sairauteen sekä selviytymiskeinot sairauksiin sopeutumisessa. Radley taas käsittelee teoksessaan terveyteen ja sairauteen liittyviä käsityksiä ja selitysmalleja. Käsitysten muotoutumiseen liittyviä vuorovaikutusprosesseja tarkastellaan niin yksilö-, yhteisö- kuin yhteiskunnallisellakin tasolla. Bartholomewn ja kumppaneiden teoksessa käsitellään terveyskäyttäytymiseen liittyvien interventioiden suunnittelua teorioihin ja tutkimustietoon pohjautuen. Huomio kiinnitetään yksityiskohtaisesti suunnittelun eri vaiheisiin.

Kirjallisuus

  • Bartholomew L K, Parcel G, Kok G, Gottlieb N : Intervention Mapping: Designing Theory and Evidence-Based Health Promotion Programs (2nd edition), luvut 1-10
  • Radley A, Making Sense of Illness : The Social Psychology of Health and Disease
  • Suls J & Wallston K A. : Social psychological foundations of health and illness (Lukuja sopimuksen mukaan)
 

SP55j Mielenterveystyö

Tunniste: 740055j Op: 1 - 12

Sisältö

Tässä alakohdassa opiskelija tutustuu mielenterveystyöhön toisaalta psykoterapian, toisaalta erilaisten terapeuttisten ryhmien näkökulmista. Gurman ja Messer esittelevät 12 keskeistä psykoterapian muotoa niin teoreettisten näkökulmien kuin käytännön sovellustenkin kautta. Teoksessa käsitellään sekä terapiamuotojen historiallisia taustoja että viimeaikaisia suuntauksia, mahdollistaen myös eri terapiamuotojen keskinäisen vertailun esimerkiksi käsitteiden, tekniikoiden ja muutosmekanismien näkökulmista. Garvinin ja kumppaneiden toimittamassa kirjassa taas keskitytään erilaisten sosiaali- ja mielenterveystyössä käytettyjen ryhmien tarkasteluun. Esiin nostetaan ryhmien käytön teoreettisia ja filosofisia taustoja, terapeuttisten ryhmien keskeisiä malleja ja sovellusalueita sekä näkökulmia ryhmätyön arviointiin ja tutkimiseen.

Kirjallisuus

  • Gurman A S and Messer S B. : Essential Psychotherapies. Theory and Practice (2nd ed.)
  • Garvin, Gutierrez & Galinsky (eds): Handbook of social work with groups (Luvut 4-17.)
 
»
SP55k Teknologian sosiaalipsykologiaa »

SP55k Teknologian sosiaalipsykologiaa

Tunniste: 740055k

Kirjallisuus

  • Aro, J. Tietoteknologinen kehitys ja yhteiskunnallinen muutos teoksessa M. Vuorensyrjä & R. Savolainen (toim.): Tieto ja tietoyhteiskunta (139-157).
  • Boyd, D.M. Why Youth -Heart- Social Network Sites. The Role of Networked Publics in Teenage Social Life teoksessa David Buckingham (ed.): Youth, Identity, and Digital Media (119-142). (Löytyy myös: www.danah.org/papers/WhyYouthHeart.pdf .)
  • Fernback, J: Beyond the Diluted Community Concept: a Symbolic Interactionist Perspective on Online Social Relations (New Media & Society, 9 (1), 49 - 69.)
  • Hankonen N, Ristolainen H. & Lehtinen V: Sosiaalipsykologisia lähestymistapoja verkkovuorovaikutukseen. Psykologia 42 (4), 276-288.
  • Kilpiö A: Opettajien teknologiasuhteen luonne ja muodostuminen. Löytyy elektronisena e-thesisksestä.
  • Pinch, T. J. & Bijker, W. E.: . The Social Construction of Facts and Artifacts Or How the Sociology of Science and the Sociology of Technology Might Benefit Each Other (Social Studies of Science 14, 399-441.) (1984)
  • Smith, M. A. & Kollock, P.: Communities in Cyberspace. (1999)
  • Tamminen S & Matikainen J: Teknologian sosiaalipsykologiaa? Psykologia 42 (6), 465-475.
 
»
SP56 Työharjoittelu (6 op) »

SP56 Työharjoittelu

Tunniste: 740056 Op: 6
Työharjoittelu sosiaalipsykologian opiskelijoille

Vuosittain noin 15 opiskelijalle on tarjolla tiedekunnan myöntämä harjoitteluraha. Raha kattaa kolmen kuukauden harjoittelusta kahden kuukauden palkan. Työnantajan edellytetään maksavan yhden kuukauden palkan. Poikkeustapauksissa harjoittelu voi olla lyhyempi; tällöin siitä on neuvoteltava laitoksen työharjoitteluvastaavan kanssa (lv 2009-2010 yliopistonlehtori Ari Haukkala).

Harjoitteluraha myönnetään arpomalla hakukelpoisten hakijoiden kesken. Raha maksetaan suoraan työnantajalle harjoittelusopimusta ja työnantajan laskua vastaan.

Opiskelija voi hakea harjoittelurahaa mikäli:

  1. Opiskelija on sosiaalipsykologian pääaineopiskelija.
  2. Opiskelija ei ole suorittanut opintojaksoa SP56 (työharjoittelu).
  3. Opiskelija on suorittanut sosiaalipsykologiasta vähintään 60 op ja sivuaineista (ei koske yleisopintoja) vähintään 25 op. Lisäksi kvalitatiivisten ja kvantitatiivisten menetelmien opinnot (SP15-SP18) tulee olla suoritettuna.

Tämän lisäksi:

  1. Hakijat jotka ovat jättäneet kandityön asetetaan etusijalle.
  2. Hakijat joilta puuttuu jokin yllä mainituista arvotaan seuraaville varasijoille.

Haku: Hakuaika vuonna 2010 tehtävään työharjoitteluun päättyy ma 30.11.2009 klo 15.45. Hakeminen tapahtuu lomakkeella, johon liitetään opintorekisteriote. Lomake avataan haun lähestyessä ja se linkitetään tälle sivulle.

Tavoite

Opiskelija perehtyy työharjoittelun avulla sosiaalipsykologien työskentelyyn käytännössä tai vaihtoehtoisesti täydentää opintojaksojen Tutkimuskohteita III tai Sovelluksia III opintoja kirjallisuuskuulustelussa.

Suoritustapa

Työharjoittelu raportteineen sosiaalipsykologian laitoksen hyväksymässä harjoittelupaikassa (väh. 6 viikkoa) tai kirjallisuuden kuulustelu tiedekuntatentissä. Työharjoitteluraportti jätetään laitoksen harjoitteluyhdyshenkilölle (Ari Haukkala), joka myös antaa merkinnän opintojakson suorittamisesta.

Työharjoittelu raportin tulee olla 5-7 sivua pitkä ja sen liitteeksi tulee kopio työtodistuksesta. Työharjoitteluraportissa kuvataan harjoitteluorganisaation tavoitteet ja rakenne, oman työyksikön tehtävät ja organisaatio sekä omat työtehtävät. Lisäksi kuvataan sitä, miten harjoittelupaikassa on voinut soveltaa sosiaalipsykologian opinnoissa oppimaansa tai mitä sosiaalipsykologisesti mielenkiintoista työssä ja työpaikassa on oppinut. Loppuun liitetään myös arvio siitä, miten hyvin työpaikan tarjoamat työtehtävät vastasivat tarkoitustaan.

SSKH:n kautta pääaineopiskelijoiksi siirtyneet suorittavat harjoittelun sijaan opintojaksojen Tutkimuskohteita III tai Sovelluksia III opintoja.

Valtiotieteellisen tiedekunnan työharjoittelusivut löytyvät osoitteesta http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/opiskelu/tyoelama/index.htm

Ks. myös Valmiuksia työelämään -tietopaketti laitoksen www-sivujen kohdasta Opinnot: http://www.helsinki.fi/sosiaalipsykologia/opiskelu/tyohon/index.html

Ajoitus

Harjoittelurahan saanut opiskelija on velvollinen ilmoittamaan amanuenssille 30.4.2010 mennessä, kuinka aikoo käyttää työharjoittelurahan. Mikäli opiskelija ei rahan myöntämisen jälkeen tarvitsekaan harjoittelurahaa, hänen tulee ilmoittaa siitä mahdollisimman nopeasti amanuenssille, jolloin raha voidaan myöntää seuraavana varasijalla olevalle hakijalle.
 
»
SP57 Pro gradu -seminaari (6 op) »

SP57 Pro gradu -seminaari

Tunniste: 740057 Op: 6

Tavoite

Seminaarissa opiskelija saa palautetta pro gradu -työnsä kokonaisuuden rakenteesta, teoriataustan käsittelystä, tulosten analyysistä ja tieteellisestä kirjoittamisesta. Muiden töiden kommentoinnin ja tieteellisestä kirjoittamisesta käytävän keskustelun tavoitteena on syventävää opiskelijan tieteellisen kirjoittamisen taitoja laajemminkin.

Kohderyhmä

Pääaineopiskelijat

Kirjallisuus

  • APAn manuaali (5. painos): Publication Manual of the American Psychological Association
 
»
SP58 Sosiaalipsykologian juuret III ja luonne tieteenä (6 op) »

SP58 Sosiaalipsykologian juuret III ja luonne tieteenä

Tunniste: 740058 Op: 6

Tavoite

Täydennetään tietoja sosiaalipsykologian historiasta, keskeisistä kysymyksistä ja sosiaalipsykologiasta yhteiskuntatieteenä.

Sisältö

Täydennetään tietoja sosiaalipsykologian historiasta, keskeisistä kysymyksistä ja sosiaalipsykologiasta yhteiskuntatieteenä. Opintojen varhaisemmissa vaiheissa on jo muodostettu monipuolinen kuva sosiaalipsykologian historiasta. Tähän tenttiin valitut artikkelit rikastuttavat muodostunutta kuvaa kahdella varhaisella artikkelilla, jotka molemmat löytyvät Lindzey & Aronsonin käsikirjan alusta. Nämä Allportin ja Jonesin tekstit kuvaavat tieteenalaa kahdesta erilaisesta näkökulmasta käsin, joita Farr analysoi kriittisesti kirjassaan. McGartyn ja Haslamin teos puolestaan kertaa sosiaalipsykologian keskeisiä kysymyksiä ja teemoja.

Kirjallisuus

  • Allport G: The historical background of social psychology. Teoksessa Lindzey G & Aronson E (toim.): Handbook of social psychology Vol I, 3. painos. (s. 1-46).
  • Jones E E: Major developments in social psychology during the past five decades. Teoksessa Lindzey G & Aronson E (toim.): Handbook of social psychology Vol I, 3. painos. (s. 47-107).
  • Farr R: Roots of modern social psychology.
  • McGarty C & Haslam C (toim): The message of social psychology.
 
»
SP59 Pro gradu -tutkielma (40 op) »

SP59 Pro gradu -tutkielma

Tunniste: 740059 Op: 40

Tavoite

Pro gradu -tutkielma on laajahko kirjallinen työ, jonka tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijaa itsenäiseen tutkimustyöhön, sosiaalipsykologiassa käytettyjen menetelmien hallintaan, lähteiden käyttöön sekä tieteelliseen esitystapaan ja asian esittämiseen hyvässä kirjallisessa muodossa. Pro gradu -tutkielman suositeltava pituus on 60–80 sivua, mutta tutkimuksen luonteen mukaan myös tätä suppeammat tai laajemmat työt voivat tulla kysymykseen. Tutkielman ei kuitenkaan tulisi ylittää 120:tä sivua.

Lisätietoja gradun laatimisesta, arvostelusta ja tarkastukseen jättämisestä löydät

http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/opiskelu/opiskelijalle/tarkastukseen.html

Edeltävät opinnot

Huom! Pro gradu -tutkielman tarkastukseen jättäminen edellyttää, että opiskelijalla on rekisterissään merkintä valtiotieteiden kandidaatin tutkinnon suorittamisesta (ei koske pelkästään maisterin tutkintoa suorittavia).

Suoritustapa

Tutkielman teko on ohjaajan opastuksella tapahtuvaa itsenäistä työskentelyä, jota tutkimussuunnitelmaseminaari, menetelmäkurssit, opintojaksot SP54 ja SP55 sekä pro gradu -seminaari tukevat. Tutkielman aihe hyväksytään tutkimussuunnitelmaseminaarissa.
 
»
SP60 HOPS/Pofo III (1 op) »

SP60 HOPS/Pofo III

Tunniste: 740060 Op: 1
Portfoliosalkun esittely:

Opiskelija varaa ennen portfoliokertomuksen arvioitavaksi jättämistä itselleen ajan portfolioiltapäivään. Aika varataan laitoksen osastosihteeriltä viimeistään viikkoa ennen kutakin tilaisuutta. Tilaisuudessa kukin opiskelija esittelee aluksi lyhyesti salkkuaan, jonka jälkeen keskustellaan kokoavasti sosiaalipsykologian opiskelusta ja urasuunnitelmista.

Syksyn 2009 maisteriopintojen portfolion (SP60) esittelytilaisuudet (laitoksen käsikirjastossa):

Ti 22.9. klo 14-16

Ti 24.11. klo 14-16

Kevään 2010 maisteriopintojen portfolion (SP60) esittelytilaisuudet (laitoksen käsikirjastossa):

ti 9.2. klo 14-16

ti 30.3. klo 14-16

ti 18.5. klo 14-16

Tavoite

Maisteriopintojen portfoliokertomuksessaan opiskelija jäsentää ja arvioi kokoavasti omaa oppimisprosessiaan, omaa maisterintutkintoaan ja sen antamia valmiuksia.

Lisätietoja portfoliokertomuksesta löytyy laitoksen www-sivujen Opiskelu -kohdasta: http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/opinnot.htm

Edeltävät opinnot

Laitos järjestää kerran lukukaudessa portfoliotapaamisen, jonka tarkoituksena on tarjota opiskelijoille vapaamuotoinen tilaisuus keskustella opettajan ja toistensa kanssa oman maisterinopintojen portfoliokertomuksen kokoamisesta ja jäsentämisestä. Katso tarkemmat ajat opintojaksojen SP01 tai SP21 kohdalta.

Suoritustapa

Kirjallinen portfoliokertomus maisteritutkinnosta ja portfoliosalkun tai blogiprotfolion esittely portfolion esittelytilaisuudessa (ajat löytyvät opinto-oppaasta opintojakso SP60 kohdalta). Kertomuksen laatimisen perustana on koko opintojen ajan jatkuva portfoliotyöskentely, jonka yhtenä osana on oman portfoliosalkun täydentäminen (ennen syksyä 2007 opinnot aloittaneet) tai blogiportfoliotyöskentely (syksystä 2007 opinnot aloittaneet). Osana portfoliokertomusta opiskelija arvioi henkilökohtaista opintosuunnitelmaansa (HOPSia) ja sen toteutumista. Portfoliokertomukseen kuuluu myös opiskelijan oma arvio portfoliotyöskentelystään ja portfoliokertomuksesta opintosuorituksena. Portfoliokertomukset jätetään professori Klaus Helkamalle.

Lisätietoja laitoksen www-sivulta http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/portfolio.htm.

Lisätietoja blogiportfoliosta: http://blogs.helsinki.fi/sospsyk-blogiportfolio/mika-on-portfolio/.

 
»
SP61 Maisteriopintoihin kuuluvat valinnaiset opinnot (24 op) »

SP61 Maisteriopintoihin kuuluvat valinnaiset opinnot (24 op)

Tunniste: 740061 Op: 24
Valtiotieteen maisterin tutkinto (120 op), pääaineena sosiaalipsykologia, koostuu seuraavista opinnoista:
  • Sosiaalipsykologian pääaineopinnot 96 op
  • Muut vapaasti valittavat, tutkintoa täydentävät opinnot 24 op

Opinto-oppaassa määriteltyjen maisterin pääaineopintojen lisäksi (opintojaksot SP51-SP60) maisterin tutkintoon sosiaalipsykologiassa kuuluu 24 op vapaasti valittavia, tutkintoa täydentäviä opintoja. Näihin vapaasti valittaviin opintoihin opiskelija voi valita joka oman laitoksen tai muiden oppiaineiden tarjoamia, mielekkäästi tutkintoon liittyviä opintoja. Vapaasti valittavien opintojen tulisi olla maisteriopintojen tai vähintään aineopintojen tasoisia. Tässä suositeltavat kurssit ovat siis ehdotuksia, eivät vaatimuksia.

 

Ensisijaisesti suositeltavat kurssit

Ensisijaisesti kaikille sosiaalipsykologian maisteriopiskelijoille suositellaan laitoksen järjestämää ammattietiikan kurssia (linkki alla).

Tämän lisäksi suositeltavia kursseja ovat

  • dosentti Teemu Rantasen kurssi "Kehittäminen ja arviointi" (linkki alla)
  • tiedekunnan järjestämä "Tutkimusetiikka" kurssi (osa menetelmäopintojen kokonaisuutta; linkki tähän)
  • tiedekunnan järjestämä "Arviointitutkimus" kurssi (osa menetelmäopintojen kokonaisuutta; linkki tähän)
 

Toissijaisesti suositeltavat kurssit

Alla olevia kursseja suositellaan toissijaisesti vapaasti valittaviin maisteriopintoihin, mikäli niitä ei ole käyty jo aiemmin.
 
»
Sosiaalipsykologia sivuaineena »

Sosiaalipsykologia sivuaineena

Sosiaalipsykologia on vapaa sivuaine kaikille HY:n opiskelijoille

Perusopinnot sivuaineopiskelijoille: Opinnot tulee aloittaa johdantokurssista (ks. ajat oppaasta), sen jälkeen perusopintojen suoritusjärjestys on vapaa.

Aineopinnot sivuaineopiskelijoille: SP11, SP12, SP13, SP14, SP19

Alajaksot

 
»
Perusopinnot sivuaineopiskelijoille (25 op) »

Perusopinnot sivuaineopiskelijoille

Tunniste: 740080 Op: 25
 
»
Aineopinnot sivuaineopiskelijoille (35 op) »

Aineopinnot sivuaineopiskelijoille

Tunniste: 740086 Op: 35
 
»
Jatkokoulutus »

Jatko-opinnot

Edeltävät opinnot

Maisterin tutkinto. Jatko-opiskeljaksi aikovia pyydetään ottamaan yhteyttä prof. Klaus Helkamaan, vastaanotto lukukausien aikana ti 9.30-11.30.

Katso myös: http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/tutkimus/jatkokoulutus/index.html

Jatko-opiskelijoille on oma sähköpostilista (sp-jatko@helsinki.fi), jolla mm. tiedotetaan kesäkouluista, kursseista, vierailuluennoista ja mahdollisista muutoksista jatkoulutusseminaarien ohjelmissa. Listan moderaattorina toimii jatkokoulutusyhdyshenkilö Eerika Finell (eerika.finell@helsinki.fi).

Opetus

A-seminaari (pääaineopiskelijoille)

Ackulturation -seminarium

Asenteet, stereotypiat ja sosiaaliset representaatiot -verkkokurssi

Attachment theory and methods

Baltic countryside in transition

Cultures in contact

Experimental social psychology (lecture course)

Forskningsplanerings- och pro gradu -seminarium

Föreläsningsserie om förhållandet mellan minoriteter och majoriteter

Identiteetti, syrjäytyminen ja verkostot maaseutututkimuksessa

Informaatioteknologian sosiaalipsykologiaa

Intensive course on social representations

Introduction to Social Psychology -exam for international students

Jatkokoulutusseminaari (kevät)

Jatkokoulutusseminaari (syksy)

Johdatus sosiaalipsykologiaan

Johdatus sosiaalipsykologiaan -verkkokurssi sivuaineopiskelijoille (syksy)

Kandidaatintutkielman tarkastukseen jättäminen webOodissa

Kansainvälistymisen ja maahanmuuton sosiaalipsykologia -seminaari

Kehittäminen ja arviointi

Klassikko-luentosarja

Kurs i kvalitativa forskningsmetoder

Kvalitatiiviset menetelmät 1

Kvalitatiiviset menetelmät 2

Kvalitatiivisten menetelmien työpaja

Kvantitatiiviset menetelmät 1

Kvantitatiiviset menetelmät 2

Käyttäytymisen muutoksen tähtäävien ohjelmien suunnittelu

LukupiiriSP14A

Metodologian työpaja (pääaineopiskelijoille)

Minorities and majorities (lecture course)

Opintopiiri läheisten ihmissuhteiden sosiaalipsykologiasta

Organisaatiopsykologian seminaari

Portfoliokoulutus

Portfoliokoulutus 1. vuoden opiskelijoille

Pro gradu -seminaari

Pro gradu -seminaari

Pro gradu -seminarium

Ryhmädynamiikan teoria ja käytäntö

SP14A Työpaja

Seminaari ryhmäprosesseista

Sosiaalipsykologian teoriat työelämässä

Sosiaalipsykologina työelämässä

Sosiaalipsykologisen maaseutututkimuksen verkkokurssi

Syventävien opintojen kvantitatiiviset menetelmät

Terveyden sosiaalipsykologia -seminaari

The construction of entrepreneurial agency on farms

Tutkimussuunnitelmaseminaari (kevät)

Tutkimussuunnitelmaseminaari (syksy)

Values and morality

Workshop on social representations

Workshop on values

Yrittäjyys sosiaalisessa kontekstissa. Teoreettisia näkökulmia yrittäjyyteen maaseudulla