Tulostettava versio tuotettu 2009-09-03 10.52.36
Kandidaatin opinnotLaajuus op 180
Yleisopinnot kandidaatin tutkinnossaLaajuus op 31
Yhteensä 31 op:
Yleisopinnot ovat luonteeltaan yleissivistäviä, muita opintoja tukevia opintoja ja niitä voi sisällyttää tutkintoon myös vapaasti valittavina opintoina. Erityisesti suositellaan Yhteiskuntatieteellinen argumentaatio -kurssia ja Talouden termit tutuiksi -kurssia. Yleisopinnot ovat esitetty opinto-oppaan yhteisessä osassa http://www.valt.helsinki.fi/opas2008/valt/
HOPSin teko aloitetaan portfoliotyöskentelyllä, joka kandidaatin tutkinnon osalta kirjautuu opintojaksossa SP21.
Perusopinnot Laajuus op 25
Perusopintojen vastuuopettaja on Inga Jasinskaja-Lahti.
SP01-05
SP01 Johdatus sosiaalipsykologiaan Laajuus op 4
Tutustutaan sosiaalipsykologian peruskäsitteisiin, keskeisiin ongelmanasetteluihin ja yleisimmin käytettyihin menetelmiin. Opiskelija saa yleiskuvan tutkimuksesta, joka koskee sosiaalista kognitiota, arvoja ja asenteita, vuorovaikutusta ja ryhmäprosesseja sekä persoonallisuuden ja identiteetin sosiaalisia kehitysehtoja. Lisäksi tavoitteena on hankkia perustiedot sosiaalipsykologian tieteenalan historiasta ja uudemmista kehityslinjoista.
Pääaineopiskelijoille: A-seminaari. Tavoitteet: Seminaarissa perehdytään tieteellisten tekstien ominaispiirteisiin niitä analysoimalla ja tuottamalla.
Sivuaineopiskelijoille: a) Luennot ja loppukuulustelu tai b) Verkkokurssi, johon sisältyvät pienryhmäkeskustelut ja loppukuulustelu. Loppukuulustelussa tentitään sekä luennot että kirjallisuus.
Pääaineopiskelijat: Opettajan seminaarin alussa ilmoittamat artikkelit.
SP02 Psykologian perusteita Laajuus op 3
Opiskelija saa yleiskatsauksen sellaisiin psykologian peruskäsitteisiin ja teorioihin, jotka ovat tarpeellisia sosiaalipsykologian opinnoissa: käyttäytymisen biologinen perusta, oppiminen, muisti, ajattelu, tiedonkäsittely, kieli, emootiot ja sosiaalinen käyttäytyminen.
Kirjallisuuden kuulustelu tiedekuntatentissä tai mikäli opetusta järjestetään, luennot ja luennon loppukuulustelu.
Pää- ja sivuaineopiskelijat.
SP03 Sosiaalipsykologian juuret I Laajuus op 5
Tutustutaan sosiaalipsykologian teorianmuodostuksen keskeisiin suuntauksiin ja niiden kehittymiseen sekä alan klassikoihin ja muihin historiallisesti merkittäviin vaikuttajiin.
Schellenberg tarjoaa teoksessaan elämänkerrallisen lähestymistavan neljään sosiaalipsykologian klassikkoon (Freud, Lewin, Mead ja Skinner) sekä pohtii heidän tieteenalalle jättämäänsä perintöä teorioiden ja koulukuntien muodossa. Burr esittelee sosiaalipsykologian historiaa ja sen erilaisia tutkimussuuntia. Kirjan keskeisenä kysymyksenä on, mikä sosiaalipsykologiassa on sosiaalista. Burr tarkastelee tieteenalaa kriittisesti psykologisesta ja sosiologisesta näkökulmasta käsin sekä erittelee erilaisten ihmiskuvien yhteyksiä sosiaalipsykologian keskeisiin teorioihin.
Valinnaisissa klassikkoteoksissa sosiaalipsykologia näyttäytyy erilaisten lähestymistapojen valossa. Toisessa historiallisessa ääripäässään sosiaalipsykologia kiinnittyy ihmistieteiden yleiseen historiaan ja luonnontieteelliseen taustaan (Darwin), toisessa päässä yksilötason psykoanalyyttisiin tarkasteluihin (Freud). Näiden väliin sijoittuvat erilaiset yksilö/sosiaalinen -jakoa välittävät käsitykset, kuten hahmopsykologia (Kaila), kriittinen teoria (Fromm), ryhmienvälisten suhteiden tutkimus (Allport, Tajfel), kognitiivinen sosiaalipsykologia (Festinger), tottelevaisuuden tutkimus (Milgram) sekä symboliseen interaktionismiin pohjautuva mikrososiologia (Goffman). Oman lukunsa muodostaa behaviorismin perinnöstä kehittynyt sosiaalisen oppimisen teoria, joka yhdistää kognitiiviset näkökulmat inhimillisen toiminnan biologiseen taustaan (Bandura).
Kirjatentti tai korvaava opetus. Koko kirjallisuus tentitään yhdessä tentissä mikäli korvaavia suorituksia ei ole. Kirjallisuus muodostuu kahdesta pakollisesta teoksesta (1 ja 2) sekä vapaavalintaisista teoksista, joiden yhteinen laajuus tulee olla 3 op.
Klassikko -luentosarja lopputentteineen korvaa 3 op opintojaksosta SP03 (teokset Burr ja Schellenberg). Opintojakson viimeiset 2 op tentitään tiedekuntatentissä sen jälkeen, kun luentosarja on suoritettu hyväksytysti. Tiedekuntatentissä tentitään 2 op:n laajudelta teoksia vapaasti valittavien teosten joukosta.
Huom! Kirjoita tentti-ilmoittautumiseen päivämäärä, jolloin suoritit luentosarjan ja samalla selitys, miksi tentit vain 2 op vapaasti valittavia teoksia.
SP04 Sosiaalipsykologian sovelluksia ILaajuus op 5
Tutustutaan ajankohtaisiin soveltavan sosiaalipsykologian tutkimuksiin ja teksteihin esimerkkitutkimuksin, jotka vastaavat edellä opiskeltua teoriaa. Liebkindin teoksessa tutustutaan akkulturaatiota, ennakkoluuloisuutta ja sen vähentämistä koskevaan sosiaalipsykologiseen soveltavaan tutkimukseen. Vesalan teos tarkastelee yrittäjien tapoja tulkita omaa toimintaansa ja erittelee kriittisesti individualismia yrittäjän työn kuvauksena.
Juujärven ja Myyryn sekä Ikonen-Varilan luvut teoksessa Arvot, moraali ja yhteiskunta laajentavat johdantokurssin tietoja moraalin tutkimuksesta erityisesti työelämän ja ammatillisuuden näkökulmasta. Pohjanheimon luvussa käsitellään suomalaisten arvoja ja niissä tapahtuneita muutoksia johdantokurssilla esitetyn Schwartzin arvoteorian viitekehyksessä. Tontin sekä Uutelan ja Haukkalan luvut esittelevät terveyden sosiaalipsykologian keskeisiä kysymyksiä: Tontin luku käsittelee masennusta ja Uutelan & Haukkalan luku tupakointia. Lahikainen taas erittelee työelämän muutosten ja informaatioteknologian kehityksen vaikutuksia perheiden ja lasten elämään. Kirjan luvut siis täydentävät kuvaa sosiaalipsykologian sovellutusmahdollisuuksista.
Kirjatentti tai korvaava opetus. Koko kirjallisuus tentitään yhdessä tentissä, ellei korvaavia suorituksia ole. Jos korvaavia suorituksia on, loppuosa kirjallisuudesta suoritetaan yhdessä tentissä. (Huom. Vaikka ydinaines tässä opintojaksossa muodostuu tutkimustuloksista, opiskelijoilta ei vielä tässä edellytetä tutkimusmenetelmien yksityiskohtien omaksumista.)
SP05 Sosiaalipsykologian tutkimuskohteita I Laajuus op 8
Syvennetään johdantokurssilla muodostettua käsitystä sosiaalipsykologian keskeisistä tutkimuskohteista, kuten ryhmäprosesseista, ryhmien välisistä suhteista, asenteista ja sosiaalisesta kehityksestä.
Kohdassa 1 tutustutaan perustasolla eri ryhmäprosesseihin. Penningtonin teos tarkastelee ryhmiä ja organisaatioita koskevaa tietoa ja sen soveltamista sekä esittelee käytettyjä tutkimusmenetelmiä.
Kohdassa 2 tutustutaan ennakkoluuloisuuden eri muotojen ja sen vähentämistä koskevien sosiaalipsykologisten teorioiden perusteisiin. Brown painottaa teoksessaan ennakkoluuloisuuden sosiaalista alkuperää ja käsittelee ennakkoluuloisuutta ryhmien välisenä ilmiönä.
Kohdassa 3 jatketaan perehtymistä asenteiden, stereotypioiden ja sosiaalisten representaatioiden peruskäsitteisiin ja prosesseihin. Erwin tarjoaa perustan klassisista asennemalleista käsitellen asenteiden alkuperää, funktioita ja mittaamistapoja. Kirjassa käsitellään myös asenteiden ja käyttäytymisen välistä yhteyttä sekä asenteiden muutokseen liittyviä tekijöitä. Hinton käsittelee teoksessaan keskeisiä sosiaalisia ja kognitiivisia näkökulmia stereotypioiden syntyyn ja niiden muuttumiseen liittyen. Esiin nousevat myös kielen ja kulttuurin vaikutukset stereotypioiden muodostumiseen. Wagnerin ja kumppaneiden artikkeli täydentää johdantokurssin tietoja kertaamalla sosiaalisten representaatioiden teorian keskeiset käsitteet ja olettamukset ja esittelemällä lyhyesti kuusi eri menetelmillä toteutettua empiiristä tutkimusta.
Huom! Kuuntele myös professori Wolfgang Wagnerin (Johannes Kepler Universität, Linz, Itävalta) haastattelu laitoksen Kirjailijan ääni –sarjassa (http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/materiaalia.htm).
Kohdassa 4 täydennetään yleiskäsitystä sosialisaation ja sosiaalisen kehityksen pääteorioista ja tutkimusmenetelmistä. Kehitystä tarkastellaan elinkaaren eri vaiheissa esimerkiksi biologisen, kognitiivisen, sosiaalisen, persoonallisuuden, kielen ja moraalin kehityksen näkökulmista. Tarkoituksena on luoda lukijalle holistinen kuva kehityspsykologian eri tutkimusaloista.
G. Hofsteden teos Cultures conseguences esittelee yhden tunnetuimmista kulttuurien välisistä vertailevista tutkimuksissa. Kohdan 5 Hofsted & Hofsteden teos jatkaa tästä esitellen aiemman neljän ulottuvuuden sijasta viisi perusulottuvuutta, joiden suhteen maiden on havaittu poikkeavan toisistaan.
Kirjatentti tai korvaava opetus ja kirjatentti. Korvaava suoritus tulee olla tehtynä (vähintään aloitettuna) ennen kuin kirjatenttiin voi ilmoittautua. Koko kirjallisuus tentitään yhdessä tentissä mikäli korvaavia suorituksia ei ole.
Pää- ja sivuaineopiskelijat.
3. ASENTEET, STEREOTYPIAT JA SOSIAALISET REPRESENTAATIOT, 3 op
AineopinnotLaajuus op 64/35
Aineopintojen vastuuopettaja on Kari Vesala.
SP10 Työelämään orientointi Laajuus op 2
Opiskelijat tutustuvat siihen, minkälaisten asioiden parissa sosiaalipsykologit työskentelevät yliopistossa ja yliopiston ulkopuolella. Opintojakso tukee opiskelijoita oman HOPSin laatimisessa ja omien opiskeluvaihtoehtojen suunnittelussa. Tavoitteena on pohtia omaa portfoliota varten sitä, mikä olisi omasta mielestä kiinnostava työsarka tulevaisuutta ajatellen, ja miksi juuri se (tai ne)? Lisäksi tavoitteena on ohjata opiskelija miettimään jo opintojen alkuvaiheessa myös sitä, mitä sellaista, mikä auttaisi sijoittumista juuri itseä kiinnostavalle alalle voi tehdä jo nyt opiskeluaikana?
Ks. lisämateriaalia työhön sijoittumisesta myös laitoksen www-sivujen kohdasta Opinnot -> Valmiuksia työelämään http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/selviytymistaitoja%20tyoelamaan.pdf
sekä Selvitys vuosina 2002 - 2006 Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitokselta valmistuneiden maistereiden työhön sijoittumisesta osoitteesta http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/selvitys_sijoittumisesta.pdf
Vierailuluentosarja pääaineopiskelijoille.
Keväällä 2009 tarjotaan kokeiluluontoisesti mahdollisuus suorittaa kurssi vaihtoehtoisella tavalla, ks. tarkemmin Opetus-linkistä sivun oikeassa laidassa.
Pääaineopiskelijat.
SP11 Sosiaalipsykologian teoreettismetodologiset perusteet Laajuus op 4
Opintojaksossa perehdytään sosiaalipsykologiseen kysymyksenasetteluun ja päättelyn, selittämisen ja ymmärtämisen lähtökohtiin. Työpajassa käsitellään kysymyksenasettelultaan ja lähestymistavoiltaan erilaisia tutkimusesimerkkejä, jotka edustavat sekä perus- että soveltavaa, kokeellista ja kvasikokeellista, kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusta. Samalla harjaannutaan englanninkielisten tekstien lukemiseen.
Oppimistavoitteena on luoda pohja tuleville menetelmäopinnoille eri tutkimusmenetelmien yhtäläisyyksien ja erojen, käyttötarkoitusten sekä taustaolettamusten ymmärtämisen kautta.
Perusopinnot.
Pääaineopiskelijoille: Metodologian työpaja
Sivuaineopiskelijoille: Kirjallisuuskuulustelu
SP12 Sosiaalipsykologian juuret II Laajuus op 4
Jatketaan perehtymistä sosiaalipsykologian historiaan sekä tutustumista sosiaalipsykologian teorianmuodostuksen ja historian kannalta merkityksellisiin henkilöihin ja heidän tuotoksiinsa.
Sosiaalipsykologian suunnäyttäjiä -teoksesta on valittu luettavaksi ne luvut, jotka edustavat laitoksen opetusohjelman ja tutkimuksen näkökulmasta keskeisimpiä suunnannäyttäjiä. Heistä Darwin ja Goffman esiteltiin jo Juuret I -jaksolla. Vygotski tunnetaan ajattelun ja kielellisen kehityksen sosiaalista kontekstia korostavan kulttuurihistoriallisen koulukunnan perustajana. Antropologinakin tunnetun Batesonin keskeisin anti sosiaalipsykologialle liittyy sosiaalisen vuorovaikutuksen, oppimisen, kommunikaation ja ryhmien välisten suhteiden tutkimukseen. Kohlberg taas tunnetaan moraaliajattelun kehityksen teoriastaan, joka pohjautuu piagetlaiseen käsitykseen kehityksen vaiheittaisesta etenemisestä. Sosiaalisen konstruktionismin, todellisuuden sosiaalista rakentumista tutkivan koulukunnan keskeisiä nimiä ovat Gergen (Yhdysvallat) sekä Harré, Moscovici ja Billig (Eurooppa). Suunnannäyttäjien nuorempaa sukupolvea edustaisivat myös Leon Festinger, Albert Bandura ja Henri Tajfel, joista kirjassa ei kuitenkaan ole omaa lukua.
Kirjallisuuskuulustelu. Koko kirjallisuus tentitään yhdessä tentissä.
SP13 Sosiaalipsykologian sovelluksia II Laajuus op 6
Opiskelija perehtyy valitsemiinsa kahteen sosiaalipsykologian keskeiseen sovellusalueeseen. A osassa tutustutaan organisaatiopsykologian keskeisimpiin käsitteisiin ja teorioihin mm. johtamisen, työmotivaation, päätöksenteon ja tiimityön osalta. B osassa syvennetään opiskelijan tietoa sekä suomalaisesta että kansainvälisestä akkulturaatiota ja ennakkoluuloisuutta koskevasta sosiaalipsykologisesta soveltavasta tutkimuksesta sekä esitellään etnisen identiteetin tutkimusta. C osassa esitellään terveyskäyttäytymisen muutoksessa sovellettuja sosiaalipsykologisia teorioita ja stressin ja terveysvaikutusten välistä tutkimusta.
D osassa sosiaalipsykologiaa sovelletaan työelämän tutkimukseen. Vesalan ja Rantasen teos käsittelee maatalousyrittäjien identiteetin rakentumista, yrittäjien asenteita omia vaikutusmahdollisuuksiaan kohtaan sekä erilaisten sidosryhmien merkitystä maatalousyrittäjyydelle. Kortteinen ja Tuomikoski kartoittavat tutkimuksessaan työttömyyden terveydellisiä, taloudellisia ja ihmissuhteisiin liittyviä vaikutuksia sekä analysoivat työttömyyttä niin yksilötason kuin yhteiskunnallisenkin tason ongelmana. Bordeaux et al. luovat katsauksen työn ja perhe-elämän suhdetta käsittelevään kirjallisuuteen. Kirkpatrick Johnson et al. erittelevät ammatillisia arvoja työn palkitsevuutta jäsentävinä perusulottuvuuksina.
Kirjallisuuskuulustelu tai korvaava opetus. Koko kirjallisuus tentitään yhdessä tentissä mikäli korvaavia suorituksia ei ole. Mikäli osa tentistä korvataan muilla suorituksilla, tenttiin mennään vasta lopuksi kun muut suoritukset on ensin tehty.
HUOM! Vaikka kirjallisuus tulee suorittaa kokonaan yhdessä tentissä, ilmoittautuminen kuhunkin alakohtaan tulee tehdä erikseen WebOodissa.
1. Organisaatioiden sosiaalipsykologia, 3 op (Kuulustelija: VTM Tuija Seppälä)
2. Maahanmuuttajat ja etniset vähemmistöt, 3 op (Kuulustelija: yliopistonlehtori Inga Jasinskaja-Lahti)
3. Terveyspsykologia, 3 op (Kuulustelija: yliopistonlehtori Ari Haukkala)
4. Työelämän sosiaalipsykologiaa, 3 op (Kuulustelija: lehtori Kari Vesala)
SP14 Sosiaalipsykologian tutkimuskohteita II Laajuus op 13 - 15
Syvennetään opiskelijan tietoja sosiaalipsykologian keskeisistä tutkimuskohteista.
Syvennetään opiskelijan tietoja sosiaalipsykologian keskeisistä tutkimuskohteista. Osassa A aiheina ovat sosiaalinen havaitseminen, asenteet, attribuutiot, ennakkoluulot, sosiaaliset representaatiot, diskursiivinen psykologia, sosiaalisen identiteetin teoria (SIT), ryhmien väliset suhteet ja ryhmäkäyttäytyminen. Augoustinouksen ja kumppaneiden teoksessa kerrataan jo aiemmin opeteltuja asioita (esim. asenteet ja skeemat), mutta samalla laajennetaan näkökulmia tutkittaviin asioihin. Täydentämisen ohella kirjan erityinen anti on siinä, että se integroi perinteisen empiirisen sosiaalipsykologisen tutkimuksen (ns. mainstream sosiaalipsykologia) lähestymistapoja uudempiin, postmoderneiksi tai kriittisiksi nimettyihin lähestymistapoihin.
Ryhmien välisiä suhteita käsittelevät artikkelit (Ellemers & al. ja Hewstone & al.) syventävät opiskelijoiden tietoa ryhmien välisistä suhteista sekä ennakkoluuloisuutta ja sen vähentämistä koskevista sosiaalipsykologisista teorioista.
Osassa B aiheina ovat vuorovaikutus, sosiaaliset liikkeet ja rakenteet. Tannen käsittelee teoksessaan keskustelua vuorovaikutustilanteena, eritellen erilaisten keskustelutapojen ja -strategioiden vaikutuksia vuorovaikutukseen. Smithin, Bondin ja Kagitcibasin perusteos kulttuurienvälisestä psykologiasta johdattaa pohtimaan, miten kulttuuri vaikuttaa psykologisiin ja sosiaalisiin prosesseihin erilaisissa konteksteissa. Teoksessa esitellään kootusti alan tutkimuksia sekä arvioidaan keskeisimpien teorioiden ja menetelmien vahvuuksia ja rajoituksia. Klandermansin teos keskittyy pohtimaan sosiaalisten liikkeiden syntyä, toimintaa ja hajoamista. Keskeisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi, miten kollektiiviset uskomukset syntyvät ja muokkautuvat, miten tyytymättömyys suuntautuu toiminnaksi, ja mitkä prosessit ovat keskeisiä sosiaalisiin liikkeisiin osallistumisessa ja niistä irtautumisessa. Burr taas esittelee teoksessaan sukupuolen sosiaalipsykologian teoreettisia näkökulmia sekä feministisen tutkimuksen eri suuntauksia. Kirjassa pohditaan kriittisesti sukupuolten eroja sekä sovelletaan esitettyjä näkökulmia esimerkiksi koulutuksen, työn ja perhe-elämän konteksteihin.
Osassa C aiheena ovat sosialisaatio, emootiot, arvot ja moraali. Schafferin kirja käsittelee sosiaalista kehitystä vauvaiästä nuoruuteen sekä sosialisaatiotutkimuksen erilaisia lähtökohtia. Schwartzin artikkelissa tutustutaan yhteiskuntien arvomaailmaa kuvaavaan moraalisen universumin laajuuden käsitteeseen. Parrotin kirjan luvuissa tarkastellaan emootiotutkimusta kulttuurin, sukupuolen ja sosiaalisen kognition näkökulmasta sekä emootioiden sosiaalista funktiota.
Pääaineopiskelijat (13 op): Kirjallisuuskuulustelu joka suoritetaan kolmessa osassa: osa A, osa B ja osa C erikseen. Osa B suoritetaan aina kirjallisuuskuulusteluna, mutta osan A tai C voi korvata myös opetuksella tai vaihtoehtoisilla suoritusmuodoilla (esim. lukupiiri)mikäli niitä on tarjolla.
Huom: osa B on pääaineopiskelijoille suppeampi (5 op) kuin sivuaineopiskelijoille.
Sivuaineopiskelijat (15 op): Kirjallisuuskuulustelu joka suoritetaan kolmessa osassa: osa A, osa B ja osa C erikseen. Huom: osa B on sivuaineopiskelijoille laajempi (7 op) kuin pääaineopiskelijoille.
SP14A Sosiaalipsykologian tutkimuskohteita II (osa A)Laajuus op 4
Syvennetään opiskelijan tietoja sosiaalipsykologian keskeisistä tutkimuskohteista.
Osa A voidaan tenttiä kirjallisuuskuulustelussa tai korvata opetuksella tai vaihtoehtoisilla suoritusmuodoilla (esim. lukupiiri). Korvaava suoritus tulee olla tehtynä (vähintään aloitettuna) ennen kuin kirjallisuuskuulusteluun voi ilmoittautua. Koko kirjallisuus tentitään yhdessä tentissä.
SP14B Sosiaalipsykologian tutkimuskohteita II (osa B)Laajuus op 5 - 7
Syvennetään opiskelijan tietoja sosiaalipsykologian keskeisistä tutkimuskohteista. Osassa B aiheina ovat vuorovaikutus, sosiaaliset liikkeet ja rakenteet.
Pääaineopiskelijat: Osa B suoritetaan aina kirjallisuuskuulusteluna.
Huom: osa B on pääaineopiskelijoille suppeampi kuin sivuaineopiskelijoille.
Sivuaineopiskelijat: Osa B suoritetaan aina kirjallisuuskuulusteluna.
Huom: osa B on sivuaineopiskelijoille laajempi kuin pääaineopiskelijoille.
Pää- ja sivuaineopiskelijat.
OSA B, yhteensä 5 op pääaineopiskelijoille / 7 op sivuaineopiskelijoille
Pääaineopiskelijat : valitsevat yhteisten teosten lisäksi yhden alla olevista kahdesta teoksesta.
Sivuaineopiskelijat : tenttivät yhteisten teosten lisäksi molemmat alla olevat teokset.
SP14C Sosiaalipsykologian tutkimuskohteita II (osa C)Laajuus op 4
Syvennetään opiskelijan tietoja sosiaalipsykologian keskeisistä tutkimuskohteista.
Osa C voidaan tenttiä kirjallisuuskuulustelussa tai korvata opetuksella tai vaihtoehtoisilla suoritusmuodoilla (esim. lukupiiri). Korvaava suoritus tulee olla tehtynä (vähintään aloitettuna) ennen kuin kirjallisuuskuulusteluun voi ilmoittautua. Koko kirjallisuus tentitään yhdessä tentissä.
SP15 Kvalitatiiviset menetelmät I Laajuus op 4
Muodostetaan näkemys kvalitatiivisen tutkimusasetelman peruselementeistä ja kokonaisuudesta. Harjoitellaan kvalitatiivisten tutkimusaineistojen tuottamista ja käsittelyä havaintoja tunnistavan ja niitä jäsentävän analyysin tasolla. Muodostetaan yleiskuva erilaisten kvalitatiivisten lähestymistapojen variaatiosta.
Pääaineopiskelijat.
Oheiskirjallisuus joka tentitään erikseen sovittavilta osin:
SP16 Kvalitatiiviset menetelmät II Laajuus op 4
Syvennetään näkemystä kvalitatiivisesta tutkimusasetelmasta ja sen rakentamisesta. Harjoitellaan tutkimusaineistojen tulkitsevaa analysointia. Syvennetään näkemystä erilaisten kvalitatiivisten lähestymistapojen metodologisen ja teoreettisen luonteen merkityksestä tutkimusasetelmalle.
SP15 Kvalitatiiviset menetelmät I
Pääaineopiskelijat.
Oheiskirjallisuus joka tentitään erikseen sovittavilta osin:
SP17 Kvantitatiiviset menetelmät I Laajuus op 4
Kurssilla perehdytään kvantitatiivisen tutkimuksen perusteisiin sekä opetellaan kvantitatiivisten menetelmien perusanalyysien kuten ristiintaulukoiden, varianssianalyysin, ja regressioanalyysin tekeminen, tulosten tulkinta ja raportoiminen. Kurssilla tehdään harjoitustöitä.
SPSS -kurssi
Oheiskirjallisuus joka tentitään erikseen sovittavilta osin.
Pääaineopiskelijat.
Oheiskirjallisuus, joka tentitään erikseen sovittavilta osin:
SP18 Kvantitatiiviset menetelmät II Laajuus op 4
Kurssilla perehdytään kvantitatiivisen tutkimuksen prosessiin laajemmin. Kurssin aikana tehdään ryhmätyönä kvantitatiivisen tutkimuksen raportti opiskelijoiden valitsemasta aiheesta. Työn ohella tutustutaan tutkimusasetelmiin, aineiston keräämiseen, mittaamiseen liittyviin käsitteisiin, esitellään erilaisia analyysimenetelmiä sekä kausaaliseen päättelyyn liittyviä ongelmia käytännön tutkimuksessa.
SP17
Oheiskirjallisuus joka tentitään erikseen sovittavilta osin.
Pääaineopiskelijat.
Oheiskirjallisuus, joka tentitään erikseen sovittavilta osin:
SP19 Valinnainen lähiopetus
Syvennetään opiskelijoiden ymmärrystä keskeisistä ja ajankohtaisista sosiaalipsykologian teoreettisista tai soveltavista kysymyksistä. Kohdan voi suorittaa seminaareilla, luentosarjoilla tai työpajoilla. Pääaineopiskelijoiden on osallistuttava vähintään yhteen seminaariin, jonka seminaarityöstä tehdään kandidaatintutkielma. On suositeltavaa osallistua useampaan kuin yhteen seminaariin.
Ulkomailla vaihdossa olleet voivat korvata ulkomailla suoritettuja opintoja esim. tässä kohtaa.
Huom: Sivuaineopiskelijat suorittavat kohdan suppeampana (6 op) kuin pääaineopiskelijat (12 op).
Korvaava opetus (pääsääntöisesti luentosarjat korvaavat 3 op ja seminaarit 6 op).
HUOM! Opetus korvaa yleensä myös erikseen määriteltyjä kohtia opintojaksoista SP13 ja SP14.
Pää- ja sivuaineopiskelijat.
SP20 Kandidaatintutkielma Laajuus op 6
Kandidaatin tutkielma on tieteellinen kirjoitus jostakin sosiaalipsykologian alaan kuuluvasta aiheesta. Tutkielman tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijaa tutkimuskirjallisuuden arviointiin ja jonkin erityiskysymyksen käsittelyyn tieteellisen kirjallisuuden pohjalta. Tutkielma perustuu useista lähteistä koottuihin tietoihin ja siitä näkyy, että tekijä on perehtynyt lähdekirjallisuuden hankintaan, sosiaalipsykologiseen teorianmuodostukseen ja empiiristen tutkimustulosten tulkintaan.
Kandidaatintutkielman arviointilomake sekä ohjeet sosiaalipsykologian kirjoitelmien laatijoille löytyvät laitoksen opintosivujen kohdasta Ohjeita sosiaalipsykologian kirjoitelmien laatijoille http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/opinnot.htm
Tutkielman tulisi perustua tekijän aikaisempaan, hyväksyttyyn seminaariesitelmään. Tutkielman aiheesta, rajauksesta ja käytettävästä lähdemateriaalista sovitaan ohjaavan opettajan (useimmiten seminaarin vetäjän) kanssa. Kandidaatintutkielman laajuus on 15-25 sivua varsinaista leipätekstiä (riviväli 1,5, fonttikoko 12pt, 6000-8000 sanaa). Lähdeluetteloa ei lasketa sivumäärään.
Kandidaatin tutkielma ei ole omaan, empiiriseen tutkimusaineistoon perustuva työ, eli tutkimusmetodien omakohtaista käyttöä ja hallintaa ei edellytetä.
Ennen kandidaatintutkielman jättämistä tarkastettavaksi opiskelija toimittaa sen kielentarkastukseen äidinkielen lehtorille. Ks. tarkemmat ohjeet tiedekunnan www-sivulta kielentarkastuksesta http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/opiskelu/opiskelijalle/kielentarkastus.htm ja tarkastukseen jättämisestä http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/opiskelu/opiskelijalle/tarkastukseen.html
Arvosteltava työ jätetään laitoksen toimistoon tiedekunnan pro gradu -tutkielmien jättöpäiviä noudattaen.
Laitoksen johtaja määrää tutkielman tarkastajan. Mikäli kandidaatintutkielma perustuu ryhmätyönä tehtyyn seminaarityöhön, tulee tutkielman liitteeksi laittaa seminaarityö ja muiden tekijöiden kirjallinen suostumus, sekä selvitys kunkin kirjoittajan kontribuutiosta seminaarityöhön.
Tiedekunnan ohjeet kandidaatin tutkielmasta löytyvät osoitteesta http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/opiskelu/opiskelijalle/kandi.htm
Kandidaatin tutkielma on jätettävä tarkastettavaksi viimeistään seminaarin tai kurssin päättymistä seuraavan opetusperiodin kuluessa.
Hyväksytty tutkielma arvostellaan asteikolla 1-5. Arvosteluperusteina käytetään teoreettisten käsitteiden hallintaa ja niiden käytön selkeyttä ja johdonmukaisuutta, lähdepohjan laajuutta, kirjoituksesta ilmenevää kriittistä ajattelua (esim. tieteellisen tiedon erottaminen arkitiedosta ja lähdekritiikki) ja kirjallisen ilmaisun jäsentyneisyyttä ja viimeistelyä.
SP21 HOPS/Pofo ILaajuus op 1
Syksyn 2008 portfoliotapaamiset maanataina 13.10.2009
Lisäksi Arja Kukkonen pitää blogipofo- tukitapaamisen pe 7.11 klo 14-16 h. 2035 niille tänä vuonna (2008) aloittaneille opiskelijoille, jotka eivät pääse varsinaiseen tapaamiseen tai jotka kaipaavat lisää tukea blogiportfolion perustamiseen.
Kevään 2009 portfoliotapaamiset maanantaina 19.1.2009
Kaikki portfoliotapaamiset pitää yliopistonlehtori Inga Jasinskaja-Lahti.
Portfoliokertomuksessaan opiskelija jäsentää ja arvioi kokoavasti omaa oppimisprosessiaan sekä omaa kandidaatintutkintoaan ja sen antamia valmiuksia.
Portfoliotapaamisten tarkoituksena on tarjota vapaamuotoinen tapaaminen, jossa opiskelijat voivat yhdessä opettajan kanssa miettiä, kuinka koota ja jäsentää omaa aineopintojen portfoliotaan ja jossa heille tarjotaan käytännön opetus blogi-portfolion tekemiseen. Portfoliotapaamisia järjestetään kerran lukukaudessa.
Lisätietoja blogi-portfoliosta löytyy laitoksen www-sivulta http://blogs.helsinki.fi/sospsyk-blogiportfolio/mika-on-portfolio
Ennen syksyä 2007 aloittaneiden portfolio- ohjeet löytyvät laitoksen www-sivujen Opintojen tueksi -kohdasta: http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/opinnot.htm
Kirjallinen portfoliokertomus kandidaatintutkinnosta, jonka hyväksyy opettajatuutori. Kertomuksen laatimisen perustana on koko opintojen ajan jatkuva portfoliotyöskentely, jonka yhtenä osana on oman portfolio-blogin ylläpitäminen. Osana portfoliokertomusta arvioidaan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa (HOPSia) ja sen toteutumista. Portfoliokertomukseen kuuluu myös opiskelijan oma arvio portfoliotyöskentelystään ja portfoliokertomuksesta opintosuorituksena.
Huom! Portfolio jätetaan aina omalle opettajatuutorille.
Aine- ja perusopintojen portfoliotaan työstävät pääaineopiskelijat.
Aineopintoja tekevien opiskelijoiden lisäksi tapaamisiin odotetaan erityisesti kaikkia tänä vuonna aloittavia ja yleisopintojen HOPS:ia tekeviä opiskelijoita.
Maisteriopinnot Laajuus op 120
Maisteriopintojen vastuuopettaja on Klaus Helkama.
SP51 HOPS/Pofo II Laajuus op 1
Opiskelija laatii tarkennetun henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) maisteriopintoihin. Maisteriopintojen HOPS löytyy osoitteesta http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/maisterihops.pdf
Maisteriopintojen HOPS käydään tutkimussuunnitelmaseminaarin aikana gradu-ohjaajan kanssa lävitse. Graduohjaaja hyväksyy HOPSin.
Portfoliotapaamisissa aktivoidaan portfoliotyöskentelyä. Portfoliotapaamisten tarkoituksena on tarjota vapaamuotoinen tapaaminen, jossa opiskelijat voivat yhdessä opettajan kanssa miettiä, kuinka koota ja jäsentää omaa aineopintojen portfoliotaan. Portfoliotapaamisia järjestetään kerran lukukaudessa.
Syksyn 2008 portfoliotapaamiset maanataina 13.10.2009
Kevään 2009 portfoliotapaamiset maanantaina 19.1.2009
Kaikki portfoliotapaamiset pitää yliopistonlehtori Inga Jasinskaja-Lahti.
Maisteriopintojen portfoliota esitellään valmistumisvaiheessa portfolio-iltapäivässä. (Kts. opintojakso SP60 http://www.valt.helsinki.fi/opas2008/spsy/sp60/)
Syksyn 2008 portfolion esittelytilaisuudet (laitoksen käsikirjastossa):
Ti 16.9. klo 14-16
Ti 18.11. klo 14-16
Kevään 2009 portfolion esittelytilaisuudet (laitoksen käsikirjastossa):
ti 10.2. klo 14-16
ti 2.4. klo 14-16
ti 19.5. klo 14-16
SP52 Tutkimussuunnitelmaseminaari (4 op)Seminaarin tavoitteena on tukea pro gradu -tutkielman aiheen valintaa, perehdyttää tutkimussuunnitelman laatimiseen ja arvioimiseen sekä käynnistää tutkielman tekeminen. Tavoitteena on myös, että opiskelija harjaantuu arvioimaan sosiaalipsykologisten selvitysten ja tutkimusten suunnitelmia antaessaan palautetta muiden osallistujien suunnitelmista. Lisäksi seminaarissa pohditaan sosiaalipsykologiseen tutkimukseen liittyviä eettisiä kysymyksiä.
Seminaarin aikana tehdään myös maisteriopintojen HOPS, jonka graduohjaaja hyväksyy.
Hyödyllisiä linkkejä: Gradusivuston alkusivu: http://www.valt.helsinki.fi/blogs/spsy-gradu/ Gradusivusto -> tutkimussuunnitelmasta: http://www.valt.helsinki.fi/blogs/spsy-gradu/tutkimussuunnitelma.htm
Opiskelija tekee oman pro gradu -tutkielman tutkimussuunnitelman. Hän saa palautetta tutkimussuunnitelmansa kysymyksenasettelusta, teoriataustasta ja suunnitelluista menetelmistä. Seminaarissa myös varmistetaan suunnitelman realistisuus.
Kandidaatin tutkinto.
Osallistuminen seminaariin, jossa kukin osanottaja laatii alustavan tutkimussuunnitelman valittuaan tutkielman aiheen tai aihepiirin. Seminaariin sisältyy myös tietokantojen käytön opetusta. Seminaarissa opiskelijat täyttävät tutkimussuunnitelmalomakkeen kahtena kappaleena, ja palauttavat toisen seminaarin pitäjälle.
Tutkimussuunnitelmalomakkeen voi tulostaa laitoksen www-sivulta http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/TUTK_SUUN_lomake.pdf
Seminaariin kuuluu lisäksi Gradu-iltapäivä, jossa hiljattain gradunsa valmiiksi saaneet opiskelijat kertovat omasta graduprosessistaan.
Syksyn graduiltapäivä pidetään keskiviikkona 10.9.2008 klo 16-18 U40 sali 7
Oheiskirjallisuus, joka suoritetaan erikseen sovittavalla tavalla:
SP53 Sosiaalipsykologian metodit Laajuus op 8
Opiskelija paneutuu syventävästi kvantitatiivisiin ja/tai kvalitatiivisiin menetelmiin. Opiskelija harjaantuu jonkun (tai joidenkin) metodisen ja metodologisen lähestymistavan soveltamiseen osana teoreettista kysymyksenasettelua niin, että se palvelee tutkielman tekemistä. Laitoksen metoditarjonnan lisäksi opiskelija voi hyödyntää myös tiedekunnan yhteistä metoditarjontaa sekä tiedekunnan muiden laitosten kursseja. Näistä on kootusti tietoa metodiopintojen kokonaisuus -sivulla http://www.valt.helsinki.fi/opas2006/valt/menetkok/index.html
Harjoituskursseja ja kirjallisuuskuulusteluja erikseen pro gradu –tutkielman ohjaajan kanssa sovittavalla tavalla. Opiskelija valitsee menetelmäopintojensa painopisteen tutkielmansa kannalta mielekkäällä tavalla.
Pro gradu -tutkielmaansa valmistelevat pääaineopiskelijat.
SP54 Sosiaalipsykologian tutkimuskohteita III Laajuus op 12
Opiskelija syventyy yhteen tai useampaan sosiaalipsykologian keskeiseen tutkimuskohteeseen SP54a – SP54g.
Opiskelija sopii tentaattorin/tentaattoreiden kanssa tentittävän kirjallisuuden ennen tenttiin ilmoittautumista. Luettavan kirjallisuuden laajuus tulee olla n. 1500 sivua. Opintojakso suoritetaan kokonaisuudessaan yhdessä tentissä.
Opiskelija voi korvata osan opintojaksosta lähiopetuksella. Kirjallisuuskuulusteluun mennään vasta lopuksi, kun kaikki korvaavat suoritukset on tehty.
SP54a Sosialisaatio sekä sosiaalinen ja moraalinen kehitysLaajuus op 1 - 12
Opiskelija sopii tentaattorin/tentaattoreiden kanssa tentittävän kirjallisuuden ennen tenttiin ilmoittautumista. Luettavan kirjallisuuden laajuus tulee olla n. 1500 sivua. Opintojakso suoritetaan kokonaisuudessaan yhdessä tentissä.
Opiskelija voi korvata osan opintojaksosta lähiopetuksella. Kirjallisuuskuulusteluun mennään vasta lopuksi, kun kaikki korvaavat suoritukset on tehty.
SP54b Tieto, sosiaaliset representaatiot sekä politiikkaLaajuus op 1 - 12
Tässä alakohdassa tarjotaan mahdollisuus syventyä kolmeen toisiaan sivuavaan tutkimusalueeseen. Perryn, Belenkyn ja kumppaneiden, Baxter Magoldan, Pirttilä-Backmanin sekä Hoferin & Pintrichin tekstit esittelevät tietokäsitysten tutkimuksen erilaisia suuntauksia ja keskeisiä tuloksia. Sosiaalisia representaatioita käsittelevät kirjat syventävät aiemmin hankittuja tietoja tästä aihepiiristä. Teokset edustavat yhtälailla alan klassisia teoksia (esim. Moscovici, Jodelet ja Hertzlich) kuin alan uusimpaa keskustelua ja tutkimusta (esim. Deauxin ja Philogenen toimittama teos). Poliittisen psykologian teokset muodostavat oman itsenäisen kokonaisuutensa tässä alakohdassa. Tutkimustulosten ohella ne tarjoavat erilaisia näkökulmia aihealueeseen.
Opiskelija sopii tentaattorin/tentaattoreiden kanssa tentittävän kirjallisuuden ennen tenttiin ilmoittautumista. Luettavan kirjallisuuden laajuus tulee olla n. 1500 sivua. Opintojakso suoritetaan kokonaisuudessaan yhdessä tentissä.
Opiskelija voi korvata osan opintojaksosta lähiopetuksella. Kirjallisuuskuulusteluun mennään vasta lopuksi, kun kaikki korvaavat suoritukset on tehty.
Huom! Kuuntele myös professori Willem Doisen (University of Geneva, Sveitsi), professori Paula Castron (ISCTE, Lissabon, Portugali), professori Wolfgang Wagnerin (Johannes Kepler Universität, Linz, Itävalta) ja professori Christian Staerklén (University of Lausanne, Sveitsi) haastattelut, joissa he kertovat omasta työstään sosiaalisten representaatioiden parissa. Haastattelut löytyvät Kirjailijan ääni -sarjassa (http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/materiaalia.htm ).
SP54c Sosiaalinen kognitio, asenteet ja attribuutiotLaajuus op 1 - 12
Opiskelija syventää aiemmin opinnoissa saamiaan tietoja sosiaalisesta kognitiosta.
Valittavissa olevat teokset voi jakaa sisällöllisesti esimerkiksi tähän tapaan:
Opiskelija sopii tentaattorin/tentaattoreiden kanssa tentittävän kirjallisuuden ennen tenttiin ilmoittautumista. Luettavan kirjallisuuden laajuus tulee olla n. 1500 sivua. Opintojakso suoritetaan kokonaisuudessaan yhdessä tentissä. Opiskelija voi korvata osan opintojaksosta lähiopetuksella. Kirjallisuuskuulusteluun mennään vasta lopuksi, kun kaikki korvaavat suoritukset on tehty.
SP54d Arvot ja oikeudenmukaisuusLaajuus op 1 - 12
Opiskelija sopii tentaattorin/tentaattoreiden kanssa tentittävän kirjallisuuden ennen tenttiin ilmoittautumista. Luettavan kirjallisuuden laajuus tulee olla n. 1500 sivua. Opintojakso suoritetaan kokonaisuudessaan yhdessä tentissä.
Opiskelija voi korvata osan opintojaksosta lähiopetuksella. Kirjallisuuskuulusteluun mennään vasta lopuksi, kun kaikki korvaavat suoritukset on tehty.
SP54e Vuorovaikutus, kommunikaatio ja sosiaalinen todellisuusLaajuus op 1 - 12
Opiskelija perehtyy vuorovaikutuksen, kommunikaation ja sosiaalisen todellisuuden tutkimukseen valitsemistaan näkökulmista käsin. Valittavana olevat teokset voi ryhmitellä sisällöllisesti esimerkiksi tähän tapaan:
1. vuorovaikutuksen ja kommunikaation tutkimus
2. sosiaalinen konstruktionismi
3. vallan rakentuminen ja sosiaalinen vaikuttaminen
Opiskelija sopii tentaattorin/tentaattoreiden kanssa tentittävän kirjallisuuden ennen tenttiin ilmoittautumista. Luettavan kirjallisuuden laajuus tulee olla n. 1500 sivua. Opintojakso suoritetaan kokonaisuudessaan yhdessä tentissä.
Opiskelija voi korvata osan opintojaksosta lähiopetuksella. Kirjallisuuskuulusteluun mennään vasta lopuksi, kun kaikki korvaavat suoritukset on tehty.
SP54f Ryhmien väliset suhteet, sosiaalinen identiteetti ja kulttuurinen psykologiaLaajuus op 1 - 12
Tässä alakohdassa esitellään ryhmien välisten suhteiden sosiaalipsykologiaa sekä kulttuurien välisen psykologian perusteita ja eri tutkimuskohteita. Opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus syventää tietoaan ja erikoistua johonkin ryhmien välisiä suhteita, sosiaalista identiteettiä, ennakkoluuloisuutta tai rasismia ja sen vähentämistä koskevista sosiaalipsykologisista teorioista. Viimeisenä luettelossa olevan Journal of Cross-Cultural Psychology –lehden teemanumerossa esitetään kulttuurien välisen psykologian historian sekä nykytilan kriittinen arviointi sekä tulevaisuuden suuntauksia.
Opiskelija sopii tentaattorin/tentaattoreiden kanssa tentittävän kirjallisuuden ennen tenttiin ilmoittautumista. Luettavan kirjallisuuden laajuus tulee olla n. 1500 sivua. Opintojakso suoritetaan kokonaisuudessaan yhdessä tentissä.
Opiskelija voi korvata osan opintojaksosta lähiopetuksella. Kirjallisuuskuulusteluun mennään vasta lopuksi, kun kaikki korvaavat suoritukset on tehty.
SP54g Sukupuolen sosiaalipsykologiaLaajuus op 1 - 12
Opiskelija sopii tentaattorin/tentaattoreiden kanssa tentittävän kirjallisuuden ennen tenttiin ilmoittautumista. Luettavan kirjallisuuden laajuus tulee olla n. 1500 sivua. Opintojakso suoritetaan kokonaisuudessaan yhdessä tentissä.
Opiskelija voi korvata osan opintojaksosta lähiopetuksella.
Kuuntele myös professori Ligia Amancion (ISCTE, Lissabon, Portugali) haastattelu, jossa hän johdattelee laajemmin sukupuolen sosiaalipsykologiseen tarkasteluun. Haastattelu löytyy Kirjailijan ääni -sarjassa http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/materiaalia.htm
SP55 Sosiaalipsykologian sovelluksia IIILaajuus op 12
Opiskelija syventyy kahteen sosiaalipsykologian keskeiseen sovellusalueeseen.
Opiskelija sopii tentaattorin/tentaattoreiden kanssa tentittävän kirjallisuuden ennen tenttiin ilmoittautumista. Opiskelija tenttii kahdesta osa-alueesta yhteensä n. 1500 sivua. Mikäli opiskelija korvaa osan opintojaksosta muilla opintosuorituksilla, tenttiin ilmoittaudutaan vasta, kun kaikki korvaavat suoritukset on tehty.
SP55a Työorganisaatioiden sosiaalipsykologiaLaajuus op 1 - 12
Opiskelija syventyy työorganisaatioiden sosiaalipsykologiaan oikeudenmukaisuuden tutkimuksen, sosiaalisen identiteetin teorian ja ryhmien toiminnan näkökulmista. Folgerin ja Cropanzanon teos tarjoaa tietopaketin siitä, mitä organisatorinen oikeudenmukaisuus on, ja miksi se on tärkeää. Kirjoittajat paitsi käyvät läpi aiempia tutkimuksia ja teorioita aiheesta, myös esittelevät niiden pohjalta integroimansa teorian oikeudenmukaisuudesta. Haslam taas käsittelee organisaatiopsykologiaa SIT:n näkökulmasta sekä esittelee teorian keskeisiä organisaatiopsykologisia sovellusalueita. Westin toimittama käsikirja antaa opiskelijalle mahdollisuuden perehtyä valintansa mukaan työryhmien/tiimien erilaisiin konteksteihin, ryhmäprosesseihin, tuloksellisuuteen, ryhmiin organisaatioiden osina sekä kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ryhmän toiminnassa.
SP55b Yrittäjyyden sosiaalipsykologiaLaajuus op 1 - 12
SP55c Etnisten vähemmistöjen ja maahanmuuttajien sosiaalipsykologiaLaajuus op 1 - 12
Syvennetään opiskelijan tietoa sekä suomalaisesta että kansainvälisestä akkulturaatiota, etnistä identiteettiä ja ennakkoluuloisuutta koskevasta sosiaalipsykologisesta soveltavasta tutkimuksesta. Verkuytenin teoksessa sosiaalipsykologiset näkökulmat lisäksi täydentyvät antropologisilla lähestymistavoilla etniseen identiteettiin.
SP55d Kulttuurien kohtaaminen ja akkulturaatioLaajuus op 1 - 12
Opiskelija syventyy näkökulmiin, jotka tulee huomioida kulttuurien kohtaamiseen liittyvien haasteiden ja niistä selviytymisen tutkimisessa. Chunin ja kumppaneiden monitieteisessä teoksessa esitellään akkulturaatiotutkimuksen keskeisiä teoreettisia suuntauksia, tutkimusmenetelmiä ja sovellusalueita. Swimin ja Stangorin teos täydentää ennakkoluuloista aiemmin opinnoissa saatuja tietoja uhrin näkökulmalla. Kirjassa pohditaan ennakkoluulojen kohtaamista, niiden seurauksia yksilön hyvinvoinnille sekä selviytymis- ja identiteettiprosesseja, jotka käynnistyvät ennakkoluulojen kohteeksi joutumisesta selviytymiseksi. Ward ja kumppanit taas käsittelevät toista kulttuurien kohtaamisesta seuraavaa ilmiötä, kulttuurishokkia, oppimisteoreettisesta lähestymistavasta käsin. Esiin nostetaan kulttuurien kohdatessa käynnistyviä psyykkisiä ja sosiaalisia prosesseja esim. uusien taitojen oppimiseen, kulttuuri-identiteetin muutokseen ja selviytymiseen liittyen.
SP55e Uskonnon sosiaalipsykologiaOpiskelija tutustuu uskonnon sosiaalipsykologiaan yksilötason ja kulttuurisen tason tarkasteluista käsin. Batsonin ja kumppaneiden teoksessa keskitytään uskonnon rooliin yksilön elämässä, ei niinkään uskontoon sosiaalisena instituutiona. Huomio kiinnittyy yksilötason uskonnollisuuden syntyyn, luonteeseen ja seurauksiin. Viimeaikaisten empiiristen tutkimusten lisäksi teoksessa käsitellään uskonnon sosiaalipsykologian klassisia teoreetikkoja (esim. James, Freud ja Allport).
SP55f Ruokailun sosiaalipsykologiaLaajuus op 1 - 12
Kohdan tavoitteena on tarjota perustiedot syömisen ja ruokailun sosiaalipsykologiasta yhtälailla yksilöllisestä (Conner & Armitage) kuin historiallisesta ja yhteiskunnallisesta (Beardsworth & Keil) perspektiivistä. Kokonaisuudessaan valitut tekstit ja tutkimukset tarkastelevat aihepiiriä niin kansainvälisestä kuin suomalaisestakin näkökulmasta.
Kuuntele myös professori Mark Connerin (University of Leeds, Iso-Britannia) haastattelu Kirjailijan ääni -sarjassa http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/materiaalia.htm
SP55g Maaseudun sosiaalipsykologiaLaajuus op 1 - 12
Opiskelija perehtyy maaseudun muutoksen tutkimiseen sekä maaseudun kehittämisen käytäntöihin ja niiden teoreettiseen tarkasteluun sosiaalipsykologisesta ja yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta. Moseley tarkastelee EU:n maaseudun paikallisen tason suunnittelua ja kehittämisen käytäntöjä brittiläisen maaseutututkimuksen perinteestä käsin. Putnamin uraauurtava Italiassa tehty tutkimus erittelee instituutioiden, sosiaalisen pääoman, demokratian ja paikallisen kehityksen yhteyksiä keskiajalta nykyaikaan. Hyyryläisen verkkoartikkelissa sekä Hyyryläisen ja Rannikon julkaisussa suomalaiset tutkijat analysoivat Suomen paikallisen tason kansalaistoimintaa kansainvälistyvän poliittisen järjestelmän oloissa. Nirkon ja Vesalan toimittamassa kirjoituskokoelmassa tarkastellaan suomalaisten maanviljelijöiden elämäntapaa ja kulttuuria maanviljelijöiden omien kokemusten pohjalta EU-ajan alkaessa.
o Part 1, Approaches to rural studies 1 - 7 (s. 3 - 123)
o Part 2G-Part3, Identity and Exclusion (s. 365 - 447)
SP55h Ympäristön sosiaalipsykologiaLaajuus op 1 - 12
Tässä alajaksossa opiskelija perehtyy ympäristön sosiaalipsykologiaan, tarkastellen vuorovaikutusta ihmisten ja ympäristön välillä. Bechtelin ja Churchmanin toimittama käsikirja tarjoaa monitieteisen katsauksen ympäristöpsykologiaan teorioiden, menetelmien, eri tieteenalojen painotusten, sovellusalueiden ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmista. Janoff-Bullman tarkastelee ihmisten kohtaamien traumojen, kuten ympäristökatastrofien, vaikutuksia esimerkiksi psyykkiseen hyvinvointiin, minäkuvaan, kontrolliodotuksiin, maailmankuvaan ja coping-keinoihin. Kamppisen ja kumppanien teoksessa taas keskitytään riskien inhimilliseen ja yhteiskunnalliseen dynamiikkaan: mitä riskeillä tarkoitetaan, millaisia psykologisia ja sosiaalisia ulottuvuuksia esim. ympäristöriskeillä on, ja miten riskejä voidaan hallita. Seminin ja Fiedlerin toimittaman soveltavan sosiaalipsykologian käsikirjan luku 7 käsittelee toisaalta ihmisten käyttäytymisen vaikutuksia ympäristöön ja toisaalta ympäristön haitta- ja riskitekijöiden vaikutuksia ihmisten elämään.
SP55i Terveyskysymysten sosiaalipsykologiaLaajuus op 1 - 12
Opiskelija perehtyy terveyskysymysten sosiaalipsykologiaan sekä teorioiden ja tutkimustiedon että käytännön interventioiden näkökulmista. Sulsin ja Wallstonin toimittama käsikirja kattaa laajasti keskeisimmät terveyteen ja sairauteen liittyvät sosiaalipsykologiset kysymykset sairauksien syihin, ehkäisyyn ja interventioihin liittyen. Keskeisiä teemoja ovat esimerkiksi terveyskäyttäytymisen muutokset, sosio-kognitiiviset prosessit terveyskäyttäytymisen taustalla, persoonallisuuspiirteiden vaikutukset terveyteen ja sairauteen sekä selviytymiskeinot sairauksiin sopeutumisessa. Radley taas käsittelee teoksessaan terveyteen ja sairauteen liittyviä käsityksiä ja selitysmalleja. Käsitysten muotoutumiseen liittyviä vuorovaikutusprosesseja tarkastellaan niin yksilö-, yhteisö- kuin yhteiskunnallisellakin tasolla. Bartholomewn ja kumppaneiden teoksessa käsitellään terveyskäyttäytymiseen liittyvien interventioiden suunnittelua teorioihin ja tutkimustietoon pohjautuen. Huomio kiinnitetään yksityiskohtaisesti suunnittelun eri vaiheisiin.
SP55j MielenterveystyöLaajuus op 1 - 12
Tässä alakohdassa opiskelija tutustuu mielenterveystyöhön toisaalta psykoterapian, toisaalta erilaisten terapeuttisten ryhmien näkökulmista. Gurman ja Messer esittelevät 12 keskeistä psykoterapian muotoa niin teoreettisten näkökulmien kuin käytännön sovellustenkin kautta. Teoksessa käsitellään sekä terapiamuotojen historiallisia taustoja että viimeaikaisia suuntauksia, mahdollistaen myös eri terapiamuotojen keskinäisen vertailun esimerkiksi käsitteiden, tekniikoiden ja muutosmekanismien näkökulmista. Garvinin ja kumppaneiden toimittamassa kirjassa taas keskitytään erilaisten sosiaali- ja mielenterveystyössä käytettyjen ryhmien tarkasteluun. Esiin nostetaan ryhmien käytön teoreettisia ja filosofisia taustoja, terapeuttisten ryhmien keskeisiä malleja ja sovellusalueita sekä näkökulmia ryhmätyön arviointiin ja tutkimiseen.
SP55k Teknologian sosiaalipsykologiaaSP56 Työharjoittelu Laajuus op 6
Työharjoittelu sosiaalipsykologian laitoksella
Vuosittain noin 15 opiskelijalle on tarjolla tiedekunnan myöntämä harjoitteluraha. Rahat jaetaan arpomalla hakukelpoisten hakijoiden kesken.
Hakukelpoisuus:
1. Opiskelija on sosiaalipsykologian pääaineopiskelija.
2. Opiskelija ei ole suorittanut työharjoittelua (SP56/vanha oj 405)
3. Opiskelija on suorittanut pääainetta vähintään 60 op ja sivuaineita (ei yleisopintoja) vähintään 25 op. Lisäksi kvalitatiivisten ja kvantitatiivisten menetelmien opinnot tulee olla suoritettuna.
4. Näistä hakijat, jotka ovat jättäneet kandityön, asetetaan etusijalle.
5. Hakijat, joilta puuttuu jokin osasuoritus, arvotaan seuraaville varasijoille.
Haku: Hakuaika päättyy 12.12.2008 Hakeminen tapahtuu lomakkeella, johon liitetään opintorekisteriote. Lomake avataan haun lähestyessä.
Opiskelija perehtyy työharjoittelun avulla sosiaalipsykologien työskentelyyn käytännössä tai vaihtoehtoisesti täydennetään opintojaksojen Tutkimuskohteita III tai Sovelluksia III opintoja kirjallisuuskuulustelussa.
Työharjoittelu raportteineen sosiaalipsykologian laitoksen hyväksymässä harjoittelupaikassa (väh. 6 viikkoa) tai kirjallisuuden kuulustelu tiedekuntatentissä. Työharjoitteluraportti jätetään laitoksen harjoitteluyhdyshenkilölle (Ari Haukkala), joka myös antaa merkinnän opintojakson suorittamisesta.
Työharjoittelu raportin tulee olla 5-7 sivua pitkä ja sen liitteeksi tulee kopio työtodistuksesta. Työharjoitteluraportissa kuvataan harjoitteluorganisaation tavoitteet ja rakenne, oman työyksikön tehtävät ja organisaatio sekä omat työtehtävät. Lisäksi kuvataan sitä, miten harjoittelupaikassa on voinut soveltaa sosiaalipsykologian opinnoissa oppimaansa tai mitä sosiaalipsykologisesti mielenkiintoista työssä ja työpaikassa on oppinut. Loppuun liitetään myös arvio siitä, miten hyvin työpaikan tarjoamat työtehtävät vastasivat tarkoitustaan.
SSKH:n kautta pääaineopiskelijoiksi siirtyneet suorittavat harjoittelun sijaan opintojaksojen Tutkimuskohteita III tai Sovelluksia III opintoja.
Valtiotieteellisen tiedekunnan työharjoittelusivut löytyvät osoitteesta http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/opiskelu/tyoelama/index.htm
Ks. myös Valmiuksia työelämään -tietopaketti laitoksen www-sivujen kohdasta Opinnot: http://www.helsinki.fi/sosiaalipsykologia/opiskelu/tyohon/index.html
SP57 Pro gradu -seminaari Laajuus op 6
Seminaarissa opiskelija saa palautetta pro gradu -työnsä kokonaisuuden rakenteesta, teoriataustan käsittelystä, tulosten analyysistä ja tieteellisestä kirjoittamisesta. Muiden töiden kommentoinnin ja tieteellisestä kirjoittamisesta käytävän keskustelun tavoitteena on syventävää opiskelijan tieteellisen kirjoittamisen taitoja laajemminkin.
Pääaineopiskelijat
SP58 Sosiaalipsykologian juuret III ja luonne tieteenä Laajuus op 6
Täydennetään tietoja sosiaalipsykologian historiasta, keskeisistä kysymyksistä ja sosiaalipsykologiasta yhteiskuntatieteenä.
Täydennetään tietoja sosiaalipsykologian historiasta, keskeisistä kysymyksistä ja sosiaalipsykologiasta yhteiskuntatieteenä. Opintojen varhaisemmissa vaiheissa on jo muodostettu monipuolinen kuva sosiaalipsykologian historiasta. Tähän tenttiin valitut artikkelit rikastuttavat muodostunutta kuvaa kahdella varhaisella artikkelilla, jotka molemmat löytyvät Lindzey & Aronsonin käsikirjan alusta. Nämä Allportin ja Jonesin tekstit kuvaavat tieteenalaa kahdesta erilaisesta näkökulmasta käsin, joita Farr analysoi kriittisesti kirjassaan. McGartyn ja Haslamin teos puolestaan kertaa sosiaalipsykologian keskeisiä kysymyksiä ja teemoja.
SP59 Pro gradu -tutkielma Laajuus op 40
Pro gradu -tutkielma on laajahko kirjallinen työ, jonka tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijaa itsenäiseen tutkimustyöhön, sosiaalipsykologiassa käytettyjen menetelmien hallintaan, lähteiden käyttöön sekä tieteelliseen esitystapaan ja asian esittämiseen hyvässä kirjallisessa muodossa. Pro gradu -tutkielman suositeltava pituus on 60–80 sivua, mutta tutkimuksen luonteen mukaan myös tätä suppeammat tai laajemmat työt voivat tulla kysymykseen. Tutkielman ei kuitenkaan tulisi ylittää 120:tä sivua.
Lisätietoja gradun laatimisesta, arvostelusta ja tarkastukseen jättämisestä löydät
http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/opiskelu/opiskelijalle/tarkastukseen.html
Huom! Pro gradu -tutkielman tarkastukseen jättäminen edellyttää, että opiskelijalla on rekisterissään merkintä valtiotieteiden kandidaatin tutkinnon suorittamisesta (ei koske pelkästään maisterin tutkintoa suorittavia).
Tutkielman teko on ohjaajan opastuksella tapahtuvaa itsenäistä työskentelyä, jota tutkimussuunnitelmaseminaari, menetelmäkurssit, opintojaksot SP54 ja SP55 sekä pro gradu -seminaari tukevat. Tutkielman aihe hyväksytään tutkimussuunnitelmaseminaarissa.
SP60 HOPS/Pofo III Laajuus op 1
Portfoliosalkun esittely:
Opiskelija varaa ennen portfoliokertomuksen arvioitavaksi jättämistä itselleen ajan portfolioiltapäivään. Aika varataan laitoksen osastosihteeriltä viimeistään viikkoa ennen kutakin tilaisuutta. Tilaisuudessa kukin opiskelija esittelee aluksi lyhyesti salkkuaan, jonka jälkeen keskustellaan kokoavasti sosiaalipsykologian opiskelusta ja urasuunnitelmista.
Syksyn 2008 portfolion esittelytilaisuudet (laitoksen käsikirjastossa):
Ti 16.9. klo 14-16
Ti 18.11. klo 14-16
Kevään 2009 portfolion esittelytilaisuudet (laitoksen käsikirjastossa):
ti 10.2. klo 14-16
ti 7.4. klo 14-16
ti 19.5. klo 14-16
Maisteriopintojen portfoliokertomuksessaan opiskelija jäsentää ja arvioi kokoavasti omaa oppimisprosessiaan, omaa maisterintutkintoaan ja sen antamia valmiuksia.
Lisätietoja portfoliokertomuksesta löytyy laitoksen www-sivujen Opiskelu -kohdasta: http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/opinnot.htm
Laitos järjestää kerran lukukaudessa portfoliotapaamisen, jonka tarkoituksena on tarjota opiskelijoille vapaamuotoinen tilaisuus keskustella opettajan ja toistensa kanssa oman maisterinopintojen portfoliokertomuksen kokoamisesta ja jäsentämisestä.
Syksyn 2008 portfoliotapaamiset maanataina 13.10.2009
Kevään 2009 portfoliotapaamiset maanantaina 19.1.2009
Molemmat tapaamiset pitää yliopistonlehtori Inga Jasinskaja-Lahti.
Kirjallinen portfoliokertomus maisteritutkinnosta ja portfoliosalkun tai blogiprotfolion esittely portfolion esittelytilaisuudessa (ajat löytyvät opinto-oppaasta opintojakso SP60 kohdalta). Kertomuksen laatimisen perustana on koko opintojen ajan jatkuva portfoliotyöskentely, jonka yhtenä osana on oman portfoliosalkun täydentäminen (ennen syksyä 2007 opinnot aloittaneet) tai blogiportfoliotyöskentely (syksystä 2007 opinnot aloittaneet). Osana portfoliokertomusta opiskelija arvioi henkilökohtaista opintosuunnitelmaansa (HOPSia) ja sen toteutumista. Portfoliokertomukseen kuuluu myös opiskelijan oma arvio portfoliotyöskentelystään ja portfoliokertomuksesta opintosuorituksena. Portfoliokertomukset jätetään professori Klaus Helkamalle.
Lisätietoja laitoksen www-sivulta http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/portfolio.htm.
Lisätietoja blogiportfoliosta: http://blogs.helsinki.fi/sospsyk-blogiportfolio/mika-on-portfolio/.
Maisteriopintoihin kuuluvat valinnaiset opinnot Laajuus op 24
Valtiotieteen maisterin tutkinto (120 op), pääaineena sosiaalipsykologia, koostuu seuraavista opinnoista:
Opinto-oppaassa määriteltyjen maisterin pääaineopintojen lisäksi (opintojaksot SP51-SP60) maisterin tutkintoon sosiaalipsykologiassa kuuluu 24 op vapaasti valittavia, tutkintoa täydentäviä opintoja. Näihin vapaasti valittaviin opintoihin opiskelija voi valita joka oman laitoksen tai muiden oppiaineiden tarjoamia, mielekkäästi tutkintoon liittyviä opintoja. Suositeltavat kurssit ovat siis ehdotuksia, eivät vaatimuksia.
Ensisijaisesti suositeltavat kurssit
Ensisijaisesti kaikille sosiaalipsykologian maisteriopiskelijoille suositellaan laitoksen järjestämää ammattietiikan kurssia (linkki alla).
Tämän lisäksi suositeltavia kursseja ovat
Toissijaisesti suositeltavat kurssit
Alla olevia kursseja suositellaan toissijaisesti vapaasti valittaviin maisteriopintoihin, mikäli niitä ei ole käyty jo aiemmin.
Sosiaalipsykologia sivuaineena
Sosiaalipsykologia on vapaa sivuaine kaikille HY:n opiskelijoille
Perusopinnot sivuaineopiskelijoille: Opinnot tulee aloittaa johdantokurssista (ks. ajat oppaasta), sen jälkeen perusopintojen suoritusjärjestys on vapaa.
Aineopinnot sivuaineopiskelijoille: SP11, SP12, SP13, SP14, SP19
Perusopinnot sivuaineopiskelijoilleLaajuus op 25
Aineopinnot sivuaineopiskelijoilleLaajuus op 35
Jatko-opinnotMaisterin tutkinto. Jatko-opiskeljaksi aikovia pyydetään ottamaan yhteyttä prof. Klaus Helkamaan, vastaanotto lukukausien aikana ti 9.30-11.30.
Katso myös: http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/tutkimus/jatkokoulutus/index.html
Jatko-opiskelijoille on oma sähköpostilista (sp-jatko@helsinki.fi), jolla mm. tiedotetaan kesäkouluista, kursseista, vierailuluennoista ja mahdollisista muutoksista jatkoulutusseminaarien ohjelmissa. Listan moderaattorina toimii jatkokoulutusyhdyshenkilö Eerika Finell (eerika.finell@helsinki.fi).
A-seminaari (pääaineopiskelijoille)Seminaari kokoontuu torstaisin klo 12 - 16 U37 sh 3, paitsi 11.9.2008 päärakennus sali 9.
Seminaari korvaa pääaineopiskelijoille opintojakson SP01 (4 op) kokonaan.
Ensimmäisen vuoden pääaineopiskelijat.
A-seminaarin tavoitteena on tutustua suomalaiseen sosiaalipsykologiseen keskusteluun sosiaalisesta vuorovaikutuksesta ja opetella sosiaalipsykologisten tekstien erittelevää lukemista. Samalla harjoitellaan suullista ja kirjallista osallistumista lähiopetusryhmässä käytävään keskusteluun sekä oman oppimisen reflektointia.
Opintosuoritus koostuu aktiivisesta osallistumisesta seminaari-istuntoihin, kirjallisesta tekstiesittelystä, tekstiesittelyn opponoinnista, oppimispäiväkirjan pitämisestä ja oppimispäiväkirjaraportin laatimisesta. Kirjallisten tekstiesittelyiden pohjana käytetään teosta Sosiaalinen vuorovaikutus (toim. Lahikainen
Ackulturation -seminariumTo 10 - 12 U37 rum 3
Förhandsanmälning till seminariet skall göras via weboodi.
Seminariet ersätter 6 studiepoäng. Poängen kan användas till SP13 (punkt 2; 3 poäng), SP 19 (6 poäng), eller SP55 (punkterna c eller d; 6 poäng).
Målet med seminariet är ge en djupare insikt i den socialpsykologi som berör relationer mellan grupper, ackulturation, fördomar och etnisk identitet. Seminariets ämnesområden omfattar olika aspekter på invandring, minoriteter, rasism, stereotypier och diskriminering, samt hur dessa fenomen inverkar på minoritetsmedlemmars välmåga och anpassning. De studerande övar sig också i vetenskapligt skrivande och användning av vetenskapliga källor.
Varje deltagare väljer ett ämne inom ramen för kursens ämnesområde, skriver ett föredrag på 10-15 sidor och fungerar som opponent till en annan deltagares föredrag i enlighet med de instruktioner som delas ut på kursens första sammankomst. Föredragen delas ut till alla deltagare i förväg och diskuteras på seminariet.
HUOM! Suomenkieliset opiskelijat voivat kirjoittaa esitelmänsä ja opponoida suomeksi.
Asenteet, stereotypiat ja sosiaaliset representaatiot -verkkokurssiVerkkokurssilla on pakollinen alku- ja lopputapaaminen.
Alkutapaaminen pidetään torstaina 11.12.2008 klo 16-18 U40 sali 4 Lopputapaaminen pidetään torstaina 26.2.2009 klo 16-18 U37 ls
Pian ilmoittautumisajan päätyttyä jokainen saa sähköpostiviestin, jossa kerrotaan, onko tullut hyväksytyksi kurssille vai ei. Sähköpostitse saa myös tiedot oppimisympäristöön (Blackboard) rekisteröitymisestä.
Opintojakso SP01 Johdatus sosiaalipsykologiaan käyty tai parhaillaan menossa.
Kurssi korvaa 3 op opintojaksosta SP05: kohdan 3 (Asenteet, stereotypiat ja sosiaaliset representaatiot).
Opintojakson loppuosa suoritetaan joko muilla korvaavilla suorituksilla tai tiedekuntatentissä. (ks. opintojakson esittely).
Ilmoittautuessasi tiedekuntatenttiin tenttimään opintojakson SP05 loppuosaa, kirjoita lisätietoihin että olet jo käynyt tämän kurssin.
Ilmoittaudu SP05 tiedekuntatenttiin vasta, kun olet suorittanut tämän kurssin hyväksytysti.
Pää- ja sivuaineopiskelijat, kuitenkin enintään 40 opiskelijaa.
Kurssin tavoitteena on perehtyä syvällisemmin asenteisiin, streotypioihin ja sosiaalisiin representaatioihin sosiaalipsykologian tutkimuskohteina.
Työskentely tapahtuu pääosin verkossa ja perustuu opintojakson kirjallisuuden lukemiseen sekä sen pohjalta tehtäviin oppimistehtäviin. Kurssin kotisivu löytyy osoitteesta http://blogs.helsinki.fi/tamahone/opetus/. Kurssisivulla voi tutustua halutessaan edellisen kurssin kuvaukseen. Kurssin tehtävät voivat kuitenkin muuttua hieman edelliskertaisista. Kotisivulta tulee löytymään kurssin lähestyessä tarkempaa ja ajantasaisempaa tietoa mm. oppimistehtävistä, kurssin työtavoista sekä oppimateriaalin hankkimisesta. Kotisivua päivitetään tarvittaessa myös kurssin kuluessa, joten sitä kannattaa seurata.
KIRJALLISUUS
Kurssia on kehitetty aiempien vuosien kurssipalaute huomioiden. Myös tulevalta kurssilta kerätään palautetta, jonka perusteella kurssia kehitetään edelleen. Palautekäytännöistä tullaan antamaan tarkempia lisätietoja kurssin käynnistyttyä.
Aspects of rural transition in Bulgaria, Romania and UkraineEducation of immigrants in plural societiesThe course will meet at Siltavuorenpenger 10, 2nd floor, the small lecture hall.
The course is organized by the Department of Social Psychology (Faculty of Social Sciences) and the Department of Applied Sciences of Education (Faculty of Behavioral Sciences).
The course gives 2 credits. Social psychology students can use these credits towards SP13, part 2 (Immigrants and ethnic minorities) to replace the chapters in Berry & Sam, or towards SP19, or towards SP55d to replace one book (Chen, Organista & Marin or Berry, Vedeer, jSam & Phinney), or for free choice courses in the advanced studies.
Those Social Psychology students who attend only the lecture get marks for the lectures in their lecture passport.
Major students of both Social Psychology and Applied Scineces of Education. Also students of the following Master's Programs are eligible for the course: ERI, REMS and ICE.
The aim of the seminar is to broaden the knowledge of the students regarding various aspects related to the education and counseling of immigrants. We will emphasize the uniqueness of the area within the disciplines of multicultural education and cross-cultural psychology, as it deals with processes and factors specific to the immigration experience. The seminar will be grounded in a contextual approach.
9.15 – 10.45 Lecture unit 1. Language, identity and school adjustment
11.00 – 12.30 Lecture unit 2. School counseling in pluralistic settings
12.30 - 13-30 (Lunch break)
13.30 – 15.00 Lecture unit 3. The school acculturative context
15.15 - 16.45 Lecture unit 4. Immigrants and minorities in the Israeli educational system
READING LIST:
Lecture unit 1: Vedder, P., Horenczyk, G., & Liebkind, K. (2006). Ethno-culturally diverse education settings; Problems, challenges and solutions. Educational Research Review, 1, 157-168.
Lecture unit 2: Tatar, M. (1998). Counselling immigrants: School contexts and emerging strategies. British Journal of Guidance and Counselling, 26, 337 - 352.
Lecture unit 3: Horenczyk, G., & Tatar, M. (2002). Teachers' attitudes toward multiculturalism and their perceptions of the school organizational culture. Teaching and Teacher Education, 18, 435-445.
Lecture unit 4: Horenczyk, G., & Tatar, M. (2004). Education in a plural society or multicultural education? The views of Israeli Arab and Jewish school counselors. Journal of Peace Education, 1, 191-204.
Experimental social psychology (lecture course)The course meets in computer class 2035 (Unioninkatu 37, 2nd floor) Tuesdays and Fridays from 09-12 as follows:
Tues 04.11 Lecture
Fri 07.11 Lecture
Tues 11.11 Laboratory
Fri 14.11 Laboratory
Tues 18.11 Laboratory
Fri 21.11 Laboratory
Tues 25.11 Laboratory
Fri 28.11 Laboratory
Tues 02.12. Laboratory
Fri 05.12 Final exam (laboratory)
This is an introductory level course, it is intended for those interested in learning the basics of the experimental methodology in social psychology. Some statistics concepts will be dealt with, but you do not need previous courses in statistics. A maximum of 20 students will be accepted in the order of registration. Registration starts September 11 and ends October 15.
The course gives 3-5 credits (2-4 study weeks) for study unit SP19 or SP53, depending on the number of assignments the student submits.
This course provides an introduction to the area of experimental social psychology, which studies how the behaviors, thoughts and feelings of individuals and groups are influenced by other people and social situations. The experimental method applies the model of the natural sciences to social psychology. Importantly, only with this approach can the researchers propose causal explanations for social psychological phenomena. Throughout the course the main assumptions of the experimental method will be presented, the basics principles of experimental design will be explained, and the ethical implications of this kind of research will be discussed. Empirical examples will illustrate the profound impact that experimental methodology has had in the study of topics such as prejudice, altruism, attitudes, and decision making. Additionally laboratory sessions on experiment generation software and electronic databases will be conducted.
By the end of the course, the participants should become:
The participants will learn the basic concepts of the experimental methodology by means of lectures, lab practices in experimental design and hands-on projects.
To earn 3 credits (2 study weeks) for the course, the student must attend most of the lectures and lab sessions and hand in all class-project reports. To earn 5 credits (4 study weeks) for the course, the student must, in addition to the above, approve a final examination covering the topics presented in the lectures an the suggested reading of the course (about 40 pages)
Explaining policy attitudes: social class, societal beliefs and prejudiceIntensive course Wed-Fri 14-18
Wed 5.11. Mariankatu 11 lr 9
Thu 6.11. Unioninkatu 40 lr 14
Fri 7.11. Unioninkatu 37 lr 1
Minimal background in statistics (especially regression analysis) is required to take full advantage of the course.
Post-graduate students in Social Sciences
REMS -students
This workshop provides an introduction to quantitative policy attitude research. The course is based on national and international survey research analysed from a social psychological perspective, and focuses on the social construction of public attitudes towards the welfare state, multiculturalism and disciplinary-repressive policies. Major paradigms of policy attitude construction will be reviewed, and methods for studying attitude construction at different levels of explanation will be discussed. On the individual level, the role of various societal beliefs in policy attitude construction is highlighted; on the group level, the role of class membership, intergroup relations, and prejudice is analysed; on the institutional level, international survey research using multilevel models illustrates how individual- and group level processes are shaped by different national and institutional contexts. Overall, the workshop proposes that policy attitudes serve as instrumental and symbolic devices with which social order of contemporary societies is regulated and legitimised. The workshop intersects with sociology, social policy and social psychology, and emphasises the relationships between theoretical, conceptual and methodological concerns.
The evaluation is based on workshop participation and a short text (between 3000 and 5000 words) on one of the topics treated during the course.
Fakultetens kurs i kvalitativa forskningsmetoderTis 9 - 12 M11 ls 2. Se grundligare kursinformation (programmet,anmälning) på http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sostyo/KVALIFORSK/
Forskningsplanerings- och pro gradu -seminariumOnsdagar, kl. 14-16, sammanträdesrummet, II. våningen Svenska social- och kommunalhögskolan
Anmäl dig direkt till prof. Hautamäki.
Laudaturseminariet samlar studerande som befinner sig på olika punkter i sitt avhandlingsarbete. Dels presenteras forskningsplaner med fokus på undersökningsdesignen, dels avhandlingar som omfattar empirisk dataanalys. Studerande får återkoppling på avhandlingens struktur, undersökningens design, resultatanalys samt -rapportering. Målet för dialogen kring presenterade arbeten är att studerande fördjupar sina färdigheter i vetenskapligt skrivande samt i teoretiskt stringent och empiriskt vederhäftig argumentation.
Studerande skriver ett föredrag, antingen en forskningsplan eller en mini- avhandling, med preliminär resultatanalys och -presentation. Respondent och opponent befinner sig på samma punkt i sitt avhandlingsarbete.
Litteratur: Publication Manual of the American Psychological Association (Fifth Edition) samt institutionens skrivregler (http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/seminaariohjeet2006.pdf).
Föreläsningsserie om förhållandet mellan minoriteter och majoriteterFre. 10 - 12, SSKH; sal 307.
Kursen ersätter
Föreläsningskursens mål är att ge en översikt av socialpsykologin om grupprelationer, ackulturation och etnisk identitet.
Föreläsningskursen täcker socialpsykologin om grupprelationer, ackulturation och etnisk identitet. Kursens tema omfattar även fördomar, stereotypier och rasism samt offrets reaktioner på dessa. Dessutom behandlas etniska/kulturminoriteters anpassning och integration.
Föreläsningarnas rubriker: Ett socialpsykologiskt perspektiv på grupprelationer Kultur, etnicitet och socialt medvetande Samhällsskikt och gruppmedlemskap Växelverkan mellan minoritets- och majoritetsgrupper Negativ gruppidentitet och den emotionella sidan av gruppidentiteten Kategorisering, stereotypier, fördomar Fördomar och rasism Minoriteters anpassningsstrategier Assimilationstrycket och dess följder Lösning av identifikationskonflikter Exempel på olika grupprelationer
Deltagarna får kopior av föreläsningstransparangerna. Föreläsningens slutexamen omfattar endast föreläsningarna. Anmäl dig till kursen via WebOodi.
Indian perspectives on collectivism, leadership and motivationProf. Verma will give two lectures on Tuesday, May 12th, 2009, from 10.15 a.m. until 2 p.m. at Unioninkatu 40, 3th floor, Hall 12.
The lectures present an Indian perspective on questions about individualism and collectivism, leadership and motivation.
First lecture: Indian Collectivism at 10.15 - 11.15 a.m.
Second lecture: Enlightened leadership & Spiritual angle of motivation at 12.00 - 14.00 p.m.
Students attending the lectures may earn 2 credits by studying the assigned reading material, submitting a question for the lecturer for each topic in advance (3 topics), and writing a learning diary. The assigned reading material will be announced after the closing of registration (April 30th, 2009).
The advance questions must be submitted by May 10th, 2009 to tuija.seppala@helsinki.fi. The learning diary is two pages of personal reflections on what new perspectives the student gained from the lectures, what topics or ideas did not become clear, as well as new ideas inspired by the lectures. The learning diaries must be submitted by May 15th, 2009, to tuija.seppala@helsinki.fi.
Students wishing to attend only one or both of the lectures but not earn the full credits may obtain a mark/two marks for their lecture pass.
Passed / failed.
Jyoti Verma, Ph.D. is professor of psychology at Patna University. She has been awarded gold medals from Benaras Hindu University and Patna University and been Indian Council of Social Sciences, Doctoral fellow at the A. N. Sinha Institute of Social Studies, Patna. Dr. Verma was awarded the Young Scientist Group’s Award by the Indian Science Congress Association and visited USA as the Post Doctoral Fulbright Fellow and later France, under the Indo-French Social Scientists’ Exchange Program; on the fellowship of the French Ministry of Research & Higher Education and as the Indian collaborator of Observatoire Cidil de l’ Harmonie Alimantaire, Paris project. Prof. Verma has travelled very widely across the world on fellowships, on exchange programs as visiting professor, and for participating in international conferences and has delivered lectures in a number of European Universities. She has to her credit around 50 papers in national and international journals and a number of research reports. She has been Consulting Editor of an international journal and has held the position of the Regional Representative for South East Asia for the International Association for Cross-Cultural psychology. Besides teaching at post graduate level and in the professional courses run by Patna University, Dr. Verma has been invited as the guest faculty to the HRD training programs of nationalized banks in Patna. Her interest includes cross-cultural psychology, acculturation issues of Indian immigrants, organizational psychology and Indian traditional thought.
India Collectivism
Jyoti Verma Ph.D.
Patna University, India
The paper presents the Indian scene as regards to collectivism. Taking evidences from empirical studies it is said that Indians describe them selves as allocentric and perceive the Indian system as more or less collectivist. However, regional similarities and differences are also observed. The dominant theme of Indian collectivism appears to be relationship orientation, familism and belief in hierarchy. Some other themes were harmony and tolerance, inquisitiveness about others’ evaluation and utilization of social contacts. Furthermore, it appears that Indians look upon norms as accommodative rules for meeting the demands of the situation and that Indians happen to be ‘context sensitive’ people, is a matter of much observational and empirical interest for others. The concept of a happy life for young students meant a small family, nice social and physical environment, peace and contentment, wealth and education. Their self referent mirrored their immediate context and concerns but could still be placed under the category of social identity. Indian collectivism was positively related to psychological wellbeing but only under socially supportive environment. There is however, ample possibility to understand and present Indian collectivism beyond the data.
Enlightened Leadership and the Spiritual Angle of Motivation: A Perspective on Leadership and Motivation
Jyoti Verma, Ph.D.
University Professor of Psychology, Patna University
An effort has been made to highlight the significant themes of the concept of enlightened leadership and explicate its relatedness with the spiritual models of motivation. The ‘deficiency driven’ conceptualisation of motivation suggests that individuals are motivated to reinstate the balance which is lost due to a ‘felt deficiency’ generally, grounded in some lower order needs like survival, safety and belongingness. On the other hand, the incentives for the spiritual model of motivation are higher order needs (i.e., needs for self actualization, self evolvement or self purification) known as ‘growth need.’ The very process of realising the growth need is both challenging and gratifying experience and gives the individual a sense of accomplishment and achievement. Enlightened leadership is motivated by ‘growth need’ and is connected to an inner or spiritual source of motivation encouraging the leader to seek gratification and contentment in the process of goal realisation. In the conceptualisation of enlightened leadership, one witnesses a highly suitable frame for being driven by higher order needs. A combination of enlightened leadership backed by a spiritual model of motivation and social or institutional power motive, offers a profound paradigm for realising objectives effectively, empowering those around and becoming self evolved in the process of doing so. The paper attempts to unravel the concept of enlightened leadership and present some spiritual models of motivation. A mention is made to Indian models of evolved leadership proposed by Indian experts.
The Spiritual Angle of Human Motivation
Jyoti Verma Ph.D.
Patna University, India After giving a look at the complexity of human motivation an attempt is made to present the ‘growth oriented’ model of motivation grounded in the Indian traditional thinking and offers a different perspective on human motivation. The paper mentions the ‘deficiency driven’ and ‘growth oriented’ conceptualisations of motivation and argues that the latter orientation offers the possibility to be in touch with the inner source of motivation which remains permanent and continuous. Effort is made to explain why incentives that can perhaps meet the material and social needs are not permanently motivating and one alternative perspective is to derive gratification in the ‘process’ of goal realisation instead of the ‘goal’ or the outcome. The Indian traditional thinking offers (a) Giving model vs the utilitarian approach, (b) duty and obligation model of motivation and (c) the theory of ‘karma’ (action) that are growth oriented models and therefore add a spiritual angle to the subject of motivation. Indian organizations in particular have to deal with the problem of de motivated employees and therefore presenting an indigenous perspective on motivation is quite relevant for them. For the people from the Western cultures having strong work values, this perspective is still quite interesting firstly, as it talks about the possibility of self growth in the process of performing one’s organizational duties and secondly, because it says something with which they are not familiar with that is, not giving importance to the ‘outcome’.
Introduction and Applications of Human Evolutionary PsychologyTeaching takes place, in an intensive form, between 22.4-15.5 2009. Teaching period consists of 2x3 hour lectures/week, and 1-2 hours of seminar/ project supervision sessions/week.
Lectures are taking place on Mondays 14-17, Wednesdays 14-17 and project supervision is on Thursdays 16-17 (timetables subject to change).
For more information on the location and registration for the course, please go to http://www.valt.helsinki.fi/opas2008/sospo/EVOLUTION/
4-6 credits SP19 or SP61
The course aims at providing a framework for applying the theory of evolution to different aspects of human behaviour. Visiting lecturers are introducing several areas of study, such as sexual selection, altruism, morality and religion and criminology.
The lectures and course materials are in English. Assessment is in the form of reflexive diaries and short weekly tasks. There is also a possibility to earn more credits by conducting a short research project.
Majority of the course material will be provided by the lecturers. In addition to that,we recommend Barrett, L., Dunbar, R.
Introduction to Social Psychology -exam for international studentsThis examination is for international students ONLY!
The examinations will take place on October 3rd, 2008 and February 6th, 2009. The exams will be held on Fridays at 9-11.
3.10.2008 Place: Unioninkatu 37, sr 1.
Please register for the examination via the link above.
Text book: Pennington D, Gillen K & Hill: Social Psychology (Arnold & Oxford University Press, 1999)
Jatkokoulutusseminaari (kevät)The seminar meets on Tuesdays at 16-18 at Unioninkatu 37 seminar room 2. All participants must be present at the first seminar meeting.
Seminaari työskentelee tiistaisin klo 16-18, U37 sh 2. Läsnäolo ensimmäisellä kokoontumiskerralla välttämätön.
Seminaari ei kokoonnu väliviikolla (3.3.2009) / No seminar during period break (3.3.2009)
Kurssilla hyödynnetään BSCW-aluetta, jolle pääse ainoastaan helsinki.fi -päätteisillä käyttäjätunnuksilla. Varmista enttä sinulla on helsinki.fi -käyttäjätunnus. Ensimmäisellä kerralla katsotaan, tarvitaanko BSCW:n käytöstä järjestää koulutusta.
The seminar will work using BSCW which is a web area accessed only by user accounts ending in "helsinki.fi". Please make sure you have your helsinki.fi -user account activated. If there are several students who are not familiar with BSCW in the first meeting, training for them will be provided.
Note: The seminar is tri-lingual. Seminaari on kolmikielinen.
Master's degree. Maisterin tutkinto.
Jatkokoulutusseminaari (syksy)The seminar meets on Tuesdays at 16-18 at U37 sh 1. All participants must be present at the first seminar meeting.
Seminaari työskentelee tiistaisin klo 16-18, U37 sh 1. Läsnäolo ensimmäisellä kokoontumiskerralla välttämätön.
Seminaari ei kokoonnu väliviikolla (21.10.2008) / No seminar during period break (21.10.2008)
Kurssilla hyödynnetään BSCW-aluetta, jolle pääse ainoastaan helsinki.fi -päätteisillä käyttäjätunnuksilla. Varmista enttä sinulla on helsinki.fi -käyttäjätunnus. Ensimmäisellä kerralla katsotaan, tarvitaanko BSCW:n käytöstä järjestää koulutusta.
The seminar will work using BSCW which is a web area accessed only by user accounts ending in "helsinki.fi". Please make sure you have your helsinki.fi -user account activated. If there are several students who are not familiar with BSCW in the first meeting, training for them will be provided.
Note: The seminar is tri-lingual. Seminaari on kolmekielinen.
Master's degree. Maisterin tutkinto.
Johdatus sosiaalipsykologiaan -verkkokurssi sivuaineopiskelijoille (kevät)Kurssi pidetään alkukokoontumista ja loppukuulustelua lukuun ottamatta verkossa.
Alkutapaaminen keskiviikkona 18.2.2009. klo 10-12, U37 luentosali (1. krs). Läsnäolo aloitustapaamisessa on välttämätön koska siellä opettaja antaa ohjeet verkkokurssilla toimimista varten.
Kurssi korvaa kokonaisuudessaan opintojakson SP01.
Sivuaineopiskelijat. Kurssille ilmoittaudutaan WebOodin kautta.
Osallistuminen alkutapaamiseen, luentojen kuuntelu verkossa, kirjan lukeminen, verkkokeskustelu, oppimistehtävä sekä loppukuulustelu. Kurssin aikana jokainen opiskelija on yhden viikon vastuussa ryhmäkeskustelusta ja kirjoittaa siihen alustuksen kirjan ja luentojen pohjalta.
Loppukuulusteluun kuuluvat sekä luennot että Johdatus sosiaalipsykologiaan -teos.
Huom! Kurssilla käytettävää Johdatus sosiaalipsykologiaan -teosta on vain rajoitetusti kurssilainaamoissa. Kaikkia opiskelijoita pyydetään huolehtimaan että heillä on oppikirja käytössään koko kurssin ajan.
Kirjallisuus: Helkama, Myllyniemi, Liebkind: Johdatus sosiaalipsykologiaan.
Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää loppukuulustelun läpäisemisen lisäksi monivalintatehtävän, kurssikeskustelun vetämisen ja alustuksen kirjoittamisen sekä osallistumisen vähintään neljään kurssin viidestä verkkokeskustelusta.
Kurssia arvioidaan ja kehitetään edelleen ja se on osa sosiaalipsykologian laitoksen verkko-opetuksen laadun kehittämishanketta. Kaikessa arvioinnissa ja kehittämisessä huolehditaan opiskelijoiden yksityisyyden suojasta.
Johdatus sosiaalipsykologiaan -verkkokurssi sivuaineopiskelijoille (syksy)Myöhässä tulleita ilmoittautumisia ei oteta vastaan.
Kurssi pidetään alkukokoontumista ja loppukuulustelua lukuun ottamatta verkossa.
Alkutapaaminen to 4.9.2008 klo 17-19 U35 ls
Läsnäolo aloitustapaamisessa on välttämätön koska siellä opettaja antaa ohjeet verkkokurssilla toimimista varten.
Lopputentti ke 12.11.2008 klo 17-19 U35 ls
Uusintatentti ke 3.12.2008 klo 17-19 U35 ls
Kurssi korvaa kokonaisuudessaan opintojakson SP01.
Sivuaineopiskelijat. Kurssille ilmoittaudutaan WebOodin kautta.
Osallistuminen alkutapaamiseen, luentojen kuuntelu verkossa, kirjan lukeminen, verkkokeskustelu, oppimistehtävä sekä loppukuulustelu. Kurssin aikana jokainen opiskelija on yhden viikon vastuussa ryhmäkeskustelusta ja kirjoittaa siihen alustuksen kirjan ja luentojen pohjalta.
Loppukuulusteluun kuuluvat sekä luennot että Johdatus sosiaalipsykologiaan -teos.
Huom! Kurssilla käytettävää Johdatus sosiaalipsykologiaan -teosta on vain rajoitetusti kurssilainaamoissa. Kaikkia opiskelijoita pyydetään huolehtimaan että heillä on oppikirja käytössään koko kurssin ajan.
Kirjallisuus: Helkama, Myllyniemi, Liebkind: Johdatus sosiaalipsykologiaan.
Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää loppukuulustelun läpäisemisen lisäksi monivalintatehtävän, kurssikeskustelun vetämisen ja alustuksen kirjoittamisen sekä osallistumisen vähintään neljään kurssin viidestä verkkokeskustelusta.
Kurssia arvioidaan ja kehitetään edelleen ja se on osa sosiaalipsykologian laitoksen verkko-opetuksen laadun kehittämishanketta. Kaikessa arvioinnissa ja kehittämisessä huolehditaan opiskelijoiden yksityisyyden suojasta.
Johdatus työnsosiologiaan ja eurooppalaisiin työmarkkinasuhteisiinSosiologian laitoksen järjestämä kurssi, jolle ei tarvitse ilmoittautua erikseen. Katso tarkemmat tiedot sosiologian laitoksen oppaasta. http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/K434s06/
Kurssi kokoontuu maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 17- 20:
Sosiaalipsykologian pääaineopiskelijoilta kurssi korvaa 3 op/2ov SP55 alakohdasta a tai b tai maisteriopintojen vapaasti valittavia opintoja.
Kandidaatintutkielman tarkastukseen jättäminen webOodissaKandidaatintutkielman tarkastukseen jättäminen webOodissa
Valmis tutkielma jätetään laitoksen toimistoon tiedekunnan pro gradu -tutkielmien jättöpäiviä noudattaen viimeistään seminaarin päättymistä seuraavan opetusperiodin kuluessa. Perustellusta syystä tutkielman voi jättää vastuuopettajan kanssa sovittavan määräajan kuluessa. Samalla kun opiskelija jättää tutkielmansa arvosteltavaksi, hänen on tehtävä ilmoittautuminen WebOodiin. WebOodi ei hyväksy ilmoittautumista, jos äidinkielen lehtori ei ole katsonut opiskelijan kielen hallintaa riittäväksi eikä suoritusta ole rekisteröity.
Kandidaatin tutkielma osana kandidaatin tutkintoa: http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/opiskelu/opiskelijalle/kandi.htm
Kansainvälistymisen ja maahanmuuton sosiaalipsykologia -seminaariSeminaari järjestäytyy to 16.10.2008 klo 10 - 12, U37 sh 1.
Seminaari kokoontuu to 30.10. - 11.12.2008 klo 10 - 13, U40 sali 31
Seminaarilla voi korvata 3 op opintojaksosta SP13 (kohta 2.; tällöin 3 op korvaa opintojaksoa SP19) tai 6 op opintojaksoista SP19 tai SP55 (c,d).
Seminaariin otetaan rajattu määrä opiskelijoita. Etusijalla ovat kandityötään aiheesta tekevät pääaineopiskelijat, seuraavana muut pääaineopiskelijat. Sivuaineopiskelijoita otetaan mikäli paikkoja jää yli.
Seminaariin ilmoittaudutaan 14.8.-16.9.2008 weboodin kautta. Tärkeää: kirjoita ilmoittautumisen "lisätietoja" -kohtaan:
Kaikille ilmoittautuneille lähetetään tieto valinnasta 22.9.2008 sähköpostilla.
Kehittäminen ja arviointiKurssi muodostuu luennoista ja työpajatyöskentelystä.
Luennot pidetään 28.10. - 19.11.2008 tiistaisin klo 12-14 ja keskiviikkoisin klo 10-12 U37 sh 1.
Työpaja kokoontuu tiistaisin 25.11.-9.12.2008 klo 12 - 16
25.11. U37 sh 4
2.12. U37 sh 4
9.12. klo 12-14 U37 sh 1 ja 14-16 U37 sh4
Kurssilla perehdytään työelämän tutkivaan kehittämiseen. Tavoitteena on, että opiskelija osaa eritellä työelämän kehittämisprosessien teoreettis-metodologisia lähtökohtia. Opiskelija osaa jäsentää ja suunnitella tutkivan kehittämistoiminnan prosessia sekä hallitsee työn kehittämisen, arvioinnin ja kehittämistoiminnan raportoinnin lähestymistapoja.
Kurssin sisältö /ohjelma Johdantoluentojen alustavat sisällöt:
Kurssin osat
1. Aiheeseen johdattelevia luentoja 8 x 2 h
2. Työpajatyöskentelyä, johon liittyy harjoitustehtävä.
Arviointi: Kurssi arvioidaan numeerisesti. Arviointi perustuu harjoitustehtävään.
Harjoitustehtävän tarkemmista tavoitteista, sisällöistä, laajuudesta, esitystavasta ym. sovitaan erikseen.
Klassikko-luentosarjaMaanantaisin ja torstaisin klo 17.15-18.45. Paikka on Porthania sali P674, Luentokuulustelu ke 25.2.2009 klo 17-20 ja uusintakuulustelu ke 18.3.2009 klo 17-20.
Luentosarja lopputentteineen korvaa 3 op opintojaksosta SP03 (teokset Burr ja Schellenberg). Opintojakson viimeiset 2 op tentitään tiedekuntatentissä sen jälkeen, kun luentosarja on suoritettu hyväksytysti. Tiedekuntatentissä tentitään 2 op:n laajudelta teoksia vapaasti valittavien teosten joukosta.
Huom! Kirjoita tentti-ilmoittautumiseen päivämäärä, jolloin suoritit luentosarjan ja samalla selitys, miksi tentit vain 2 op vapaasti valittavia teoksia.
Luentosarja on yhteisopetusta Avoimen yliopiston kanssa.
Kulttuurien kohtaaminen -vierailuluentosarjaMaanantaisin klo 16 - 18, Mariankatu 11 ls 5.
Kurssi korvaa 3 op opintojaksosta
20.10. "Ennakkoluulot ja etninen identiteetti" Prof. Karmela Liebkind (Sosiaalipsykologian laitos, HY)
27.10. "Työ- ja organisaatiokulttuurit" VTT Markku Kiviniemi (Yleisen valtio-opin laitos, HY)
3.11. ”Maahanmuuttajien akkulturaatio ja sopeutuminen” Dosentti Inga Jasinskaja-Lahti (Sosiaalipsykologian laitos, HY)
10.11. "Islam ja vaikeat kysymykset" FT, tutkija Susanne Dahlgren (Tutkijakollegium, HY)
17.11. "Maahanmuuttajat mediassa" YTT, tutkijatohtori, Karina Horsti (CEREN, HY)
24.11. "Seksuaalisuuden käsikirjoitukset Suomessa ja Venäjällä” VTT, dosentti Anna Rotkirch (Yhteiskuntapolitiikan laitos, HY)
1.12. "Kansanluonteet kohtaavat vertailevassa sosiaalipsykologiassa" Prof. Klaus Helkama (Sosiaalipsykologianlaitos, HY)
8.12 "Eurooppalainen identiteetti ja kansalliset kulttuurit" Dosentti Heikki Mikkeli (Renvall-instituutti, HY)
15.12.2009 LOPPUKUULUSTELU
12.1.2010 UUSINTATENTTI
Huom. Kurssin aikana on menossa myös kansainvälinen seminaari “International Perspectives on Integration – multiple identities in acculturation” (IPI 2008), 21. -22.10.2008, jonka luennoille myös Kulttuurien kohtaaminen-kurssin osanottajat ovat tervetulleita. Lisää tietoja kansainvälisestä seminaarista laitoksen Ajankohtaista-sivulla osoitteessa http://www.helsinki.fi/sosiaalipsykologia/opiskelu/course.html
Läsnäolo luennoilla ja luentokuulustelu viimeisellä kokoontumiskerralla.
Kvalitatiiviset menetelmät 1Maanantaisin klo 10 - 14, U37 sh 1.
Harjoituskurssi korvaa opintojakson SP15 kokonaisuudessaan.
Pääaineopiskelijat.
Kvalitatiiviset menetelmät 2Maanantaisin klo 10 - 14, U37 sh 1.
(Toinen ryhmä kokoontuu maanataisin 26.1.; 9.2. ja 23.2. U40 sali 24.)
Harjoituskurssi pääaineopiskelijoille korvaa opintojakson SP16 kokonaisuudessaan.
Pääaineopiskelijat.
Kvalitatiivisten menetelmien työpajaLuennot pidetään tiistaisin klo 10 - 12
periodi 1 U37 sh 2
periodi 2 S20A ls 334D
Työpajat pidetään perjantaisin (alk. 3.10.2008) klo 12 - 16 U37 sh 2.
Kandidaatin opinnot.
Kurssi korvaa suoritustavasta riippuen 2-5 op (1-3 ov) opintojaksosta SP53 tai maisteriopintojen vapaasti valittavista opinnoista.
Maisteriopintojen vaiheessa olevat sosiaalipsykologian pääaineopiskelijat. Huom! Kurssille otetaan enintään 17 opiskelijaa.
Kurssilla opettajat ja tutkijat esittelevät erilaisia laadullisia sosiaalipsykologisia tutkimusmenetelmiä (ks. ohjelmarunko). Kutakin menetelmää käsitellään ensin luentokerralla (tiistaisin), jonka jälkeen siihen syvennytään työpajassa (perjantaisin). Kurssi on mahdollista suorittaa myös suppeana versiona (2 op) työpajoihin osallistumatta. (Ks. tarkemmin kohta ”Työtavat ja suorittaminen”.)
Tavoitteena on saada hyvä yleiskäsitys yleisimmistä laadullisista tutkimusmenetelmistä (2op) ja tarjota myös käytännön apuvälineitä käsiteltävien menetelmien soveltamiseen esim. opinnäytetyössä (5op).
ti 16.9. klo 10 -12 Järjestäytyminen (Päivi Berg)
PE ei opetusta
ti 23.9. klo 10–12 Yleisiä näkökohtia kvalitatiivisen tutkimuksen
logiikkaan (Kari Vesala)
PE ei opetusta
ti 30.9. klo 10–12 Teemahaastattelu etnografian kontekstissa, luento (Päivi Berg)
pe 3.10. klo 12–16 Teemahaastattelu etnografian kontekstissa, työpaja (Päivi Berg)
ti 7.10. klo 10–12 Laadullinen haastattelu, luento (Leena Ehrling)
pe 10.10. klo 12–16 Laadullinen haastattelu, työpaja (Leena Ehrling)
ti 14.10. klo 10-12 Fokusryhmähaastattelu, luento (Susanna Lähteenoja)
pe 17.10. klo 12–16 Fokusryhmähaastattelu, työpaja (Susanna Lähteenoja)
ti 21.10. ja pe 24.10. VÄLIVIIKKO, ei opetusta
ti 28.10. klo 10–12 Dilemmapohjaiset menetelmät, luento (Liisa Myyry)
pe 31.10. klo 12–16 Dilemmapohjaiset menetelmät, työpaja (Liisa Myyry)
ti 4.11. klo 10–12 Aineistolähtöinen analyysi ja teorian muodostus, luento (Inari Sakki)
pe 7.11. klo 12–16 Aineistolähtöinen analyysi ja teorian muodostus, työpaja (Inari Sakki)
ti 11.11. klo 10–12 Keskusteluanalyysi + videoanalyysi, luento (Leena Ehrling)
pe 14.11. klo 12–16 Keskusteluanalyysi + videoanalyysi, työpaja (Leena Ehrling)
ti 18.11. klo 10–12 Narratiiviset menetelmät, luento (Sirkku Varjonen)
pe 21.11. klo 12–16 Narratiiviset menetelmät, työpaja (Sirkku Varjonen)
ti 25.11. klo 10–12 Jan Trostin luento laadullisesta tutkimuksesta/haastattelusta
PE ei opetusta
ti 2.12. klo 10–12 Laadullinen asennetutkimus, luento (Jarkko Pyysiäinen tai Saku Tamminen)
pe 5.12. klo 12–16 Laadullinen asennetutkimus, työpaja (Jarkko Pyysiäinen tai Saku Tamminen)
ti 9.12. klo 10–12 Loppuyhteenveto ja -keskustelu (Päivi)
Ennen kutakin luentoa opiskelijat orientoituvat viikon aiheeseen lukemalla opettajan valitseman johdantotekstin. Työpajaan osallistuvat opiskelijat kirjoittavat luennon jälkeen lisäksi lyhyet verkkokommentit luennon pohjalta. Kommenttien tarkoituksena on auttaa opitun reflektoinnissa ja toisaalta tukea opettajaa perjantain työpajan suunnittelussa, vastaamaan opiskelijoiden tarpeita. Kommentteja ei arvostella. Työpajassa keskustellaan työpajaa varten etukäteen luetusta, opetettavaan menetelmään liittyvästä artikkelista ja perehdytään menetelmään käytännössä, esim. opettajan tuomaa harjoitusmateriaalia analysoimalla. Lisätietoa kurssin suoritustavoista ensimmäisellä kokoontumiskerralla, sekä myöhemmin avautuvilta kurssin kotisivuilta.
Kurssin voi suorittaa joko 2 tai 5 op:n laajuisena. Opiskelija päättää kurssin alussa, minkä laajuisena hän suorittaa kurssin.
• 2 op:n suoritus: osallistuminen luennoille (sis. luentoon orientoivaan ennakkomateriaaliin tutustumisen) ja luentopäiväkirjan kirjoittaminen oheiskirjallisuutta hyväksikäyttäen.
• 5 op:n suoritus: kuten edellä sekä lisäksi verkkokommenttien kirjoittaminen luentojen pohjalta, osallistuminen työpajatyöskentelyyn (sis. ennakkomateriaalin tutustumisen) ja oppimispäiväkirjan kirjoittaminen työpajatyöskentelyn pohjalta oheiskirjallisuutta hyväksikäyttäen. (Luentojen ja työpajatyöskentelyn pohjalta voi tehdä myös ns. yhdistelmäpäiväkirjat.)
Luennoitsijat tarkistavat ja arvioivat oman aihealueensa päiväkirjat ja kurssiarvosana muodostuu näiden töiden keskiarvon perusteella.
Kvantitatiiviset menetelmät 1Maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 12 - 14, U37 sh 4.
Tilastotieteen johdantokurssi, spss-kurssi.
Harjoituskurssi korvaa opintojakson SP17 kokonaisuudessaan.
Pääaineopiskelijat.
Kvantitatiiviset menetelmät 2Maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 12 - 14
ma 12-14 U37 sh 1
ke 12 - 14 U37 atk-luokka
Kurssiin kuuluu myös harjoituskertoja, joiden ajat ja paikka ilmoitetaan myöhemmin.
SP17
Harjoituskurssi pääaineopiskelijoille korvaa opintojakson SP18 kokonaisuudessaan.
Kvantitativa forskningsmetoder (hösttermin)Kursens målsättning är att ge fördjupad förståelse för olika kvantitativa analysmetoders möjligheter och begränsningar. Kursen ger också goda färdigheter i att använda det statistiska programpaketet SPSS. Kursen är tänkt att passa alla samhälls- och beteendevetare oberoende av huvudämne.
Obligatorisk närvaro vid dataövningarna. Det är också önskvärt att kursdeltagarna är närvarande vid föreläsningarna. Det exakta kursinnehållet beror till en del på deltagarnas förkunskaper och intressen, Power point -dior från föreläsningarna kommer att vara tillgängliga.
Till kursen hör förutom tentamen fyra hemuppgifter.
Litteratur: Julie Pallant: SPSS Survival Manual. Det vore bra om kursdeltagarna hade tillgång till boken under hela kursen.
Käyttäytymisen muutos: Tavoitteet ja motivaatioKurssi kokoontuu kahdesti viikossa: tiistaisin 14-16 ja perjantaisin 12-14:
pe 16.1. U37 sh1
ti 20.1. A7 ls5 (Aleksanaterinkatu 7)
pe 23.1. U37 sh1
ti 27.1.
pe 30.1. U37 sh4
ti 3.2. PR Aud XI
pe 6.2.U37 sh4
ti 10.2. PR Aud XI
pe 13.2.U37 sh4
ti 17.2. PR Aud XI
pe 20.2.U37 sh4
Ensisijaisesti maisterivaiheen pääaineopiskelijoille. Mikäli tilaa on, kurssille otetaan myös kandivaiheen- ja sivuaineopiskelijoita.
Kurssilla käsitellään tavoitteiden ja motivaation merkitystä niin ihmisen elämänkaaren ja hyvinvoinnin kuin toiminnan muuttamisen näkökulmasta. Myös asetettujen tavoitteiden saavuttamiselle keskeisiä psykologisia prosesseja käsitellään. Kurssilla käsitellään tutkimusnäyttöön perustuvia välineitä ihmisen käyttäytymisen muuttamisen prosessin hallintaan/ ohjaukseen sekä motivoimiseen, ja tietoa, jota voi soveltaa sosiaalipsykologeja työllistävillä alueilla (esim. nuorisotyö, uraohjaus, työnhaunohjaus ja elintapaneuvonta, terapia- ja päihdetyö).
Kurssilla esitellään myös teoriapohjaisia ja näyttöön perustuvia interventioita, ja käydään läpi joitakin teorioihin liittyviä interventiotekniikoita malliesimerkein.
12 kurssikertaa. Ensimmäisellä kerralla johdantoa ja alustusta aihepiiriin luentomuotoisesti. Muilla kerroilla hyödynnetään kollokviomuotoista työskentelyä: kutakin kollokviokertaa varten opiskelijat lukevat kerran teemaan liittyvän tekstin (esim. aiheeseen liittyvä keskeinen tutkimusartikkeli), ja kollokvioistunnossa keskustellaan luetusta tekstistä.
Lukemisto ilmoitetaan/jaetaan ensimmäisellä kerralla.
Huom. Opiskelijoiden ei tarvitse kirjoittaa erillistä laajaa seminaarityötä, mutta aikaa tulisi varata artikkelien lukemiseen.
Metodologian työpaja (pääaineopiskelijoille)Ensimmäinen tapaaminen keskiviikkona 25.2.2009 klo 10-12 U37 sh 2
Työpaja kokoontuu keskiviikkoisin klo 10-13 U37 sh 3 11.3.2009 alkaen
Perusopinnot.
Kurssi korvaa opintojakson SP11 kokonaisuudessaan.
Pääaineopiskelijat.
Minorities and majorities (lecture course)The lectures will be held on Fridays at 10-12 in Unioninkatu 35, lecture hall (U35 ls). No lectures will be held during the break between periods.
Some basic knowledge in Social Psychology is highly recommended, but not a prerequisite for participation.
The course gives 3 credit points for study unit
The aim of the lecture course is to give an overview of the social psychology of intergroup relations, acculturation and ethnic identity.
The lecture course covers the social psychology of intergroup relations, acculturation and ethnic identity. The theme of the course also includes issues concerning prejudice, stereotyping and racism as well as the target's reactions to these. In addition, the adaptation and integration of ethnic/cultural minorities will be dealt with.
Programme:
23.1. A social psychological perspective on intergroup relations
30.1. (no class)
6.2. Culture, ethnicity and social consciousness
13.2. Social class and group membership
20.2. Group identity and the interaction between minority and majority groups.
27.2. Categorization, stereotypes, prejudice and racism 1
6.3. Period break (no class)
13.3. Categorization, stereotypes, prejudice and racism 2
20.3. Categorization, stereotypes, prejudice and racism 3
27.3. Adaptation strategies of minorities
3.4. Ethnic identity and acculturation
10.4. Good Friday (no class)
17.4. Immigrants and refugees: Challenges in acculturation
24.4. (no class)
1.5. The First May (no class)
8.5. Examples of different intergroup relations
22.5. Examination
29.5. (Second examination)
Students will acquire copies of the lecture transparencies and there will be a written examination at the end of the course.
Please register for the course via WebOodi.
Mångkulturella ungdomar och religionMon klo 10.15.-11.45 PR aud I
Undervisningen sker på svenska men kursen kan även avläggas på finska eller engelska.
Kurssin opetuskieli on ruotsi, mutta kurssin voi suorittaa myös suomen ja englannin kielellä.
Vad betyder religion och vad är ett mångkulturellt samhälle? Hur anknyter sig frågor kring kön, ungdom och religion till mångkulturalism? Under kursen "Mångkulturella ungdomar och religion" behandlas mångkulturalismens historia och teoretiska diskussioner bakom begreppet ur ett religionsvetenskapligt perspektiv. Undervisningen sker på svenska men kursen kan även avläggas på finska eller engelska.
Opintojakso suoritetaan kirjoittamalla oppimispäiväkirja (1 sivu per kerta).
Kurssin opetuskieli on ruotsi, mutta kurssin voi suorittaa myös suomen ja englannin kielellä.
Organisaatiopsykologian seminaariSeminaari korvaa 6 op opintojaksosta SP19 sekä johtamisen opintokokonaisuudesta JOS9.
Seminaariin otetaan rajattu määrä opiskelijoita (15). Etusijalla ovat seminaarin aiheesta kandityötään tekevät pääaineopiskelijat, seuraavana muut pääaineopiskelijat. Sivuaineopiskelijoita otetaan mikäli paikkoja jää yli.
Seminaariin ilmoittaudutaan 11.12.2008-26.1.2009 weboodin kautta.
Tärkeää: kirjoita ilmoittautumisen "lisätietoja" -kohtaan:
Kaikille ilmoittautuneille lähetetään tieto valinnasta 2.2.2009 sähköpostilla.
Tavoitteena on tutustua tällä hetkellä ajankohtaisiin sosiaalipsykologisen organisaatiotutkimuksen suuntauksiin ja tutkimusalueisiin.
Seminaarin osallistujat suorittavat alkutenttinä tammikuun 2009 tiedekuntatentissä teoksen Haslam: Psychology in organizations - The Social identity approach. Tähän tenttiin ilmoittaudutaan erikseen weboodissa, opintojakson SP55 sivulta. Merkitse "Lisätietoja" kenttään, että tentit pelkästään Haslamin teoksen alkutenttinä organisaatiopsykologian seminaariin.
Seminaari alkaa luennoilla ja alkutentillä. Tenttikirjana on Haslamin teos Psychology in Organizations – The Social Identity Approach, jossa esitellään organisaatiopsykologian keskeisiä osa-alueita painottaen erityisesti viime vuosina voimakkaasti yleistynyttä sosiaalisen identiteetin lähestymistapaa organisaatiopsykologiassa. Alkutenttikirjassa ja luennoilla käsitellään mm. johtajuutta, motivaatiota, organisaatiositoutumista, ryhmän päätöksentekoa, valtaa, ryhmien välisiä konflikteja, lakkoja, ryhmän tuloksellisuutta, organisaation koettua oikeudenmukaisuutta, fuusioita ym. Tämän jälkeen opiskelija syventää tietojaan valitsemallaan alueella tekemällä oman esitelmän.
Alkutentin lisäksi osallistujat kirjoittavat oman esitelmän seminaarin vetäjän kanssa sopimastaan aiheesta sekä opponoivat suullisesti ja kirjallisesti muiden osallistujien esitelmiä. Esitelmä on laajuudeltaan 10-15 sivua ja se on luonteeltaan kirjallisuuskatsaus johonkin organisaatiopsykologiseen teemaan tai aiheeseen.
Pro gradu -seminaariKandin opinnot, SP52
SP57
Pro gradu -seminaariSeminaaritöiden käsittely maanantaisin klo 10-14 U40 ls 33
Kandin opinnot sekä SP52.
Seminaari korvaa opintojakson SP57 kokonaan.
Pääaineopiskelijat.
Pro gradu -seminariumUnionsgatan 37 seminarierum 3 to kl 10-12.
På seminariet får den studerande feed-back på sin pro gradu
Den studerande skriver i regel två kortare föredrag i stället för ett långt. I det första förknippas den teoretiska bakgrunden med forskningsproblemet och i det senare presenteras pro graduns empiriska del utgående från forskningsproblemet.
HUOM! Suomenkieliset opiskelijat voivat kirjoittaa esitelmänsä ja opponoida suomeksi. "
Qualitative research methodsNOTE THE NEW REGISTRATION TIME.
Book examination:
Mon 12.01.09 12-14 Fabianinkatu 33 (Main Building) AUD IX
or
Mon 19.01.09 8-10 Unioninkatu 37 sr 2
Material to be studied for the book examination:
Lectures:
SP 53
This course is part of the REMS-Master´s Programme.
Maximum 20 students will be admitted to the workshop.
Priority is given to those students who participate in REMS- and ERI-programs, and the students of sociology, social psychology and social policy.
The study unit will present an overview of a range of qualitative approaches to research. Discursive and narrative approaches will be focused on more closely. The course consists of preliminary book examination at the beginning of the course (12.1.2009), reading tasks, discussions, lectures and analysing exercises. Students will also write a learning diary during the course.
Supplementary material:
Quantitative methods I & IINOTE!
There will be two groups in Quantitative methods II, maximum of 15 students per group. The prioritized students (see below) get the opportunity to choose group first.
Time: 3.11.-9.12.
Group 1: Mondays 12-15 and Tuesdays 09-12
Group 2: Mondays 15-18 and Tuesdays 15-18
Place: Unioninkatu 35, Social Science Library's computer lab, second floor.
Priority will be given to students who belong to the REMS and ERI master program and other students who major in social psychology, social policy or sociology at Helsinki University and who need to take a quantitative methods course at the masters level in English.
Quantitative methods I: Introduction course, 2 ECTS
This introduction course in meant only for those students who do not have adequate skills in quantitative methods. Those who already have the adequate skills, agree with their supervisor about substitutive studies.
Description: Introduction to quantitative methods and SPSS.
Literature:
Time: the course will be held in the interim week as an intensive course, ie. between the first and second period as follows:
09-12 Lecture: Introduction to quantitative research, terminology (reliability, validity, measurement level of variables etc.), data, cases/units, variables, population, sample, descriptive and inferential statistics explained.
13-16: Introduction to SPSS, SPSS exercise on typing in data to create a data set and recoding of variables.
09-12 Lecture: Univariate analysis. Frequency distribution, measures of centrality and spread and shape of distribution, relative to each type of measurement level of variables. Histogram and boxplot. 13-15: Exercises on descriptive univariate analysis of continuous and categorical variables.
15-16: Introduction to inferential statistics, estimation of confidence interval of the population mean for a continuous variable.
09-11 Lecture: Statistical hypothesis testing. Alternative versus null hypothesis. Types of hypotheses (uni-, bi- and multivariate). Testing the mean difference between two independent samples.
11-12: Exercises.
13-15: Lecture on bivariate analysis, causality and dependent versus independent variables, the Chi-square test for two categorical variables.
15-16: Exercise on the chi-square test.
09-14: Individual reading.
14-16: Lecture on the topic Association, correlation, regression.
Quantitative methods II, 8 ECTS
Description: Short review of terms of definitions in quantitative methods and the quantitative research process, short review of uni- and bivariate analysis, data management prior to multivariate analysis, bi- and multiple OLS regression (including how to create effect plots, diagnostics, curvelinearity and polynomials, interation effects), logistic regression, Analysis of Variance (Anova), and work on the empirical term paper.
Mode of assessment: There will be at least 3 compulsory exercises submitted on a weekly basis. In addition to active participation in class and completion of the compulsory exercises, the student must pass the term paper to earn the course credits (8 ECTS). The paper is graded from 1 to 5.
Time: 3.11.-9.12.
Group 1: Mondays 12-15 and Tuesdays 09-12
Group 2: Mondays 15-18 and Tuesdays 15-18
Place: Unioninkatu 35, Social Science Library's computer lab, second floor.
Literature:
Research workshopWed 10-12 Unioninkatu 37 sr 2
Thu 10-12 Mariankatu 11 sr 1
Except Thu 4.9. and 11.9. Unioninkatu 35, Social Science Library's computer lab, second floor (Library tutorial)
Maximum 16 students will be admitted to the workshop.
Priority is given to those students who participate in REMS- and ERI-programs, and the students of sociology, social psychology and social policy.
The aim of the study unit is to familiarize the students to the specialization lines in social research by reading articles, writing essays and discussion. The workshop also includes a Library Tutorial and teaching of academic writing in English.
The student is also advised on creating and maintaining her/his own study portfolio. The portfolio is a reflective and analytic evaluation of studies and its collection lasts the entire duration of the student’s studies.
Social Psychology: NB! Modification in the reading list!
Urban studies (Social Policy)
Actors, Practices and Institutions in Welfare Society (Sociology)
1. 1. Cho et al. (2006) 'Validity in Qualitative Research Revisited' 6(3) Qualitative research 2. 2. Tillemma et al. (2008) 'Articulating choice and deliberation in conducting research - researcher working in the interpertive zone' 3(1) Ethnography and Education 3. 3. Payne and Williams (2005) 'Generalization in Qualitative research' 39(2) Sociology 295-314.
The students participate in workshop meetings, write essays on the basis of the articles read and give feedback to other student’s essays. The students also keep a learning diary.
Ryhmädynamiikan teoria ja käytäntöHUOM! Perjantaina 19.9. ei poikkeuksellisesti kokoonnuta.
Kurssi kokoontuu keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 10-12.
Keskiviikko 10-12 U37 sh 1
Perjantai 10-12 PR aud. IX
Kurssi korvaa 6 opintopistettä joko opintojaksosta SP19 tai maisteriopintojen vapaasti valittavia opintoja.
Kurssin painopiste on jo omaksutun ryhmäteorian eläväksi tekemisessä. Kurssilla harjoitellaan toiminnallisten menetelmien avulla ryhmäilmiöiden havaitsemista, tilanteiden tutkimista ja ratkaisuvaihtoehtoja. Tavoitteena on syventää ja havainnollistaa jo aiemmin opittua teoria-ainesta tuomalla ”teoria käytäntöön”. Toinen keskeinen tavoite on tutkia ja kehittää opiskelijan omia ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitoja. Kurssin sovellusalueita ovat erilaiset ryhmätilanteet (mm. kokemus- ja oppimisryhmät), joskin kirjallisuus nivoutuu suuressa määrin työelämäkontekstiin.
Kurssilla opetellaan havaitsemaan ja ymmärtämään ryhmäilmiöitä ja hankitaan työvälineitä erilaisten ryhmätilanteiden tutkimiseen ja työstämiseen. Lisäksi kurssi antaa jokaiselle kurssilaiselle mahdollisuuden kehittyä ryhmänohjaajana. Kurssi koostuu kolmesta osa-alueesta, joiden avulla syvennetään osaamista ja tehdään oppiaines eläväksi:
Osa-alueita työstetään ryhmän kanssa (ryhmän taso) ja oppimispäiväkirjan (jäsenkokemus) avulla. Oppimispäiväkirjan tehtävä on auttaa opiskelijaa tutkimaan ja havainnoimaan itseä ryhmän jäsenenä ja ohjaajana.
Arvioinnissa kiinnitetään huomiota kirjallisen oppimispäiväkirjan lisäksi opiskelijan aktiivisuuteen keskusteluissa ja harjoituksissa. Oppimispäiväkirjaan opiskelijalta edellytetään paitsi kurssin keskeisten sisältöjen erittelyä, myös oman oppimisprosessin reflektointia.
Kurssista tullaan keräämään kirjallista opiskelijapalautetta tulevien kurssien suunnittelun tueksi. Kurssin loopuksi osallistujien kesken pidetään myös palautekeskustelu.
Ryhmät, kommunikaatio ja yhteistyöKurssi järjestetään yhteistyössä TKK:n kanssa.
Tarkemmat tiedot kurssista löytyvät osoitteesta https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/tu-53.1350/esite
Ilmoittautuminen suoraan Jukka Lipposelle osoitteeseen jukka.lipponen@helsinki.fi
SP14A TyöpajaTyöpaja kokoontuu maanantaisin ja torstaisin klo 10-12
maanantaisin klo 10-12 PR ls 4
torstaisin klo 10-12 PR aud XI
Korvaa 4 op opintojaksosta SP14 A
Pää- ja sivuaineopiskelijat
Työpajaan osallistuminen edellyttää aktiivista läsnäoloa ja sitoutumista työskentelyyn. Työpajassa käydään läpi opintojaksoon SP14A kuuluva kirjallisuus. Työskentelytapana on tehtäviä, jotka auttavat tiivistämään ja löytämään olennaisuudet luettavista asiakokonaisuuksista. Työpajassa käydään kirjallisuutta lävitse pienryhmätyöskentelynä yhteistoiminnallisesti, keskustellen sekä tapaamisten välillä yksilötyöskentelynä.
Seminaari ryhmäprosesseistaSeminaari järjestäytyy ke 10.12.2008 klo 10-12 U37 sh 4
Seminaari työskentelee ke 14.1.2009 - 25.2.2009 klo 10 - 13, U37 sh 3.
Seminaarilla voi korvata 1-2 op opintojaksosta SP14a (ryhmien väliset suhteet ja/tai ryhmäkäyttäytyminen)(tällöin 4-5 op korvaa opintojaksoa SP19). Seminaarilla voi korvata 6 op opintojaksosta SP19 tai maisteriopintojen vapaasti valittavia kursseja.
Seminaariin otetaan rajattu määrä opiskelijoita. Etusijalla ovat seminaarin aiheesta kandityötään tekevät pääaineopiskelijat, seuraavana muut pääaineopiskelijat. Sivuaineopiskelijoita otetaan mikäli paikkoja jää yli.
Seminaariin ilmoittaudutaan 23.10.2008 - 28.11.2008 weboodin kautta.
Tärkeää: kirjoita ilmoittautumisen "lisätietoja" -kohtaan:
Kaikille ilmoittautuneille lähetetään tieto valinnasta 1.12.2008 sähköpostilla.
Sosiaalipsykologian teoriat työelämässäTiistaisin klo 14-16 U37 ls
Luentosarja korvaa 3 op opintojaksosta sp19 tai maisteriopintojen vapaasti valittavia opintoja.
Luentosarja on avoin kaikille työ- ja organisaatioelämän ilmiöistä kiinnostuneille sosiaalipsykologian pää- ja sivuaineopiskelijoille.
Opiskelijalle muodostuu käsitys siitä, mitä sovellusarvoa sosiaalipsykologian alaan kuuluvilla teorioilla on, kun pyritään ymmärtämään erilaisia työ- ja organisaatioelämän ilmiöitä. Lisäksi tavoitteena on syventää tietämystä ja ymmärrystä näistä sosiaalipsykologian alaan kuuluvista teorioista.
Kurssin lähiopetus muodostuu kymmenestä luennosta, joilla vierailee työelämässä toimivia, sosiaalipsykologin koulutuksen saaneita henkilöitä. Luennoitsijat esittelevät sosiaalipsykologian alan teorioita ja sitä kuinka he omassa työssään ovat soveltaneet tai käyttäneet näitä teorioita.
Lähiopetuksen lisäksi opiskelijan edellytetään lukevan ennen jokaista luentoa luennolla käsiteltävään aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Kirjallisuudesta annetaan yksityiskohtaista tietoa lähiopetuksen yhteydessä. Luentokurssi suoritetaan oppimispäiväkirjaa pitämällä. Yksityiskohtaiset ohjeet oppimispäiväkirjan laatimiseen annetaan lähiopetuksen yhteydessä.
Sosiaalipsykologisen maaseutututkimuksen verkkokurssiKokonaan verkossa toteutettava kurssi pidetään 5.1.2009 - 6.3.2009 Blackboard-oppimisympäristössä. (Kurssi ei edellytä aikaisempaa kokemusta Blackboard-ympäristöstä.)
Kurssille ilmoittaudutaan e-lomakkeella http://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/12872/lomake.html
Ilmoittautumisaika kurssille on 1.12.2008 – 23.12.2008.
Kurssi korvaa sosiaalipsykologian pääaineopiskelijoille 6 op opintojaksosta SP55 (kohta g) tai maisteriopintojen vapaasti valittavia opintoja. Rural Studies -opiskelijoille kurssi korvaa opintojakson RS103.
Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat maaseudun ihmisiä koskevan sosiaalitieteellisen, erityisesti sosiaalipsykologisen tutkimuksen keskeisiin käsitteisiin, teorioihin, menetelmiin ja tuloksiin sekä antaa yleiskuva suomalaisen maaseutuväestön arvojen, asenteiden, maailmankuvan ja identiteetin muutoksista. Kurssilla tarkastellaan myös ulkomailla tehtyä sosiaalipsykologista maaseutututkimusta.
Kurssi suoritetaan Blackboard-oppimisympäristössä, jossa oppimateriaaliin tutustumisen lisäksi opiskelijat työstävät oppimistehtäviä ja keskustelevat pienryhmissä. Lisäksi kurssiin kuuluu kirjallisuusosa, joka suoritetaan esseellä. Kurssin lopuksi opiskelijat arvioivat oppimistaan, antavat palautetta kurssista sekä osallistuvat yhteenvetokeskusteluun.
Hyväksytty kurssisuoritus edellyttää aktiivista osallistumista verkkokeskusteluun, oppimistehtävien ja esseen tekemistä annetuissa aikarajoissa sekä yhden esseen opponointia.
Sosiaalipsykologit työelämässäMaanantaisin ja torstaisin klo 14-16 U40 sali 18
Kurssille voi osallistua heti opintojen alussa.
Kurssi korvaa opintojakson SP10 kokonaisuudessan.
Pääaineopiskelijat.
Opiskelijat tutustuvat siihen, minkälaisten asioiden parissa valmistuneet sosiaalipsykologit työskentelevät yliopistossa ja yliopiston ulkopuolella. Kurssilla työstään käyvät kertomassa niin laitoksen opettajat kuin laitokselta valmistuneet sosiaalipsykologit.
Kurssi tukee opiskelijoita oman HOPSin laatimisessa ja omien opiskeluvaihtoehtojen suunnittelussa. Kurssin aikana opiskelijat voivat pohdiskella omaa portfoliotaan varten sitä, mikä olisi omasta mielestä kiinnostava työsarka tulevaisuutta ajatellen, ja miksi juuri se (tai ne)? Lisäksi, mitä voi tehdä jo nyt, opiskeluaikana, joka auttaisi sijoittumista juuri itseä kiinnostavalle alalle?
To 12.3. Anna-Maija Pirttilä-Backman, professori, Helsingin yliopisto
Ma 16.3. Karmela Liebkind, professori, Helsingin yliopisto
To 19.3. Jukka Tontti, yliopistonlehtori, Avoin yliopisto
Ma 23.3. Klaus Helkama, professori, Helsingin yliopisto
To 26.3. EI LUENTOA
Ma 30.3. Matti Salo, koulutusyrittäjä, Advertor Oy
To 2.4. Reetta Ruokonen, projektikoordinaattori (Neliveto vai etukeno?), Elämäntapaliitto
Ma 6.4. Petri Godenhjelm, tutkija, Tilastokeskus
To 9.4. EI LUENTOA
Ma 13.4. EI LUENTOA
To 16.4. Anneli Pienimäki, päihdetyön kehittämispäällikkö, Sininauhaliitto
Ma 20.4. Anna Suvilaakso, henkilöstösuunnittelija, Planmeca Group
To 23.4. Tuija Seppälä, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto
Ma 27.4. Ari Haukkala, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
To 30.4. EI LUENTOA
Ma 4.5. Kari Vesala, lehtori, Helsingin yliopisto
To 7.5. Aino Mannio, rekrytointikoordinaattori, VR
Ma 11.5. EI LUENTOA
To 14.5. Henna Mustonen, projektipäällikkö (Yksintulleiden turvapaikanhakijalasten psykososiaalisen arvioinnin kehittämishanke), Yhteiset Lapsemme ry
Läsnäolo luennoilla ja annettavien tehtävien tekeminen. Luennoilta voi olla poissa enintään kolme kertaa.
Kurssille osallistujien tulee tehdä seuraava tehtävä:
Lue Psychological Inquiry -lehden erikoisnumero 4, vol. 16 vuodelta 2005 (s. 151–202). Lue myös suomenkielinen yhteenveto tästä erikoisnumerosta Psykologia-lehden numerosta 2/2006 (s. 137–139). Molemmat lehdet löytyvät Helsingin yliopiston E-lehdistä http://ejournals.helsinki.fi/ . Erikoisnumeron artikkelien kirjoittajina on eri teoreettisia suuntauksia edustavia sosiaalipsykologeja. He pohtivat artikkeleissaan perustutkimuksen lähtökohdista käytännöllisiksi katsomiaan keskeisiä sosiaalipsykologian tuloksia. Tee 1,5 sivun pituinen oppimispäiväkirja lukemastasi mielellään pareittain. Kullakin luentokerralla on varattu aikaa kysymyksille ja keskustelulle. Valmista siis parisi kanssa jokaiselle kurssin luennoitsijalle vähintään kaksi erilaista kysymystä. Osan kysymyksistä tulisi pohjautua yllä mainittuun materiaaliin, mutta muistakin näkökulmista voi tehdä kysymyksiä. Kirjaa kysymykset oppimispäiväkirjasi liitteeksi. Kysymykset tulee kirjata, vaikka kaikki parit eivät ehtisikään esittää kysymyksiään luennolla. Kysymykset tulee laatia ja kirjata jokaista luentokertaa varten, vaikka joutuisitkin olemaan poissa kyseiseltä luennolta.
Valmistaudu kullekin luennolle selvittämällä esimerkiksi joitain perustetietoja organisaatiosta, jossa kyseisen kerran luennoitsija työskentelee sekä tutustumalla luennoitsijan mahdollisiin julkaisuihin.
Toimita kurssin lopussa kopio 1,5 sivun oppimispäiväkirjasta, jonka liitteenä on vähintään kaksi kysymystä / luentokerta, viimeistään 14.5.2009 Salla Aholalle paperisena laitoksen käsikirjaston henkilökunnan lokerikkoon tai sähköpostin liitetiedostona salla.ahola at helsinki.fi. Viimeisen palautuspäivän jälkeen oppimispäiväkirjoja ei oteta arvioitaviksi. Liitä oppimispäiväkirja portfolioosi. Opintojesi edetessä voit palata oppimispäiväkirjaasi.
Laadi kooste sosiaalipsykologian sovellutusalueista siten kuin ne näyttäytyvät tutkintovaatimuksien perus- ja aineopinnoissa. Lue Psychological Inquiry -lehden erikoisnumero 4, vol. 16 vuodelta 2005 (s. 151–202). Lue myös suomenkielinen yhteenveto tästä erikoisnumerosta Psykologia-lehden numerosta 2/2006 (s. 137–139). Molemmat lehdet löytyvät Helsingin yliopiston E-lehdistä http://ejournals.helsinki.fi/. Suhteuta toisiinsa laatimasi kooste ja Psychological Inquiry -lehden erikoisnumeron anti.
Haastattele kolmea sosiaalipsykologian keskeisellä sovellutusalueella toimivaa sosiaalipsykologia siitä, miten he arvioivat tutkintovaatimuksissa olevaa soveltavaa tutkimusta esittelevää kirjallisuutta ja sen hyödyllisyyttä oman toimintansa kannalta. Varaudu siihen, että haastattelemasi henkilö on valmistunut aikana, jolloin soveltavaa kirjallisuutta oli vaatimuksissa vähän. Käytännössä tee etukäteen kirjallinen muistio, jonka avulla pystyt esittelemään haastateltavallesi hänen alaansa liittyvää tutkintovaatimuskirjallisuutta.
Tee noin viiden sivun raportti, jonka tulee sisältää laatimasi kooste sovellutusalueista ja suhteuttaminen Psychological Inquiry -lehden erikoisnumeroon sekä haastattelujen anti. Laita liitteeksi muistio, jonka pohjalta esittelit haastateltaville nykyistä tutkintovaatimuskirjallisuutta. Sosiaalipsykologien alumnineuvosto on yksi hyvä foorumi rekrytoida haastateltavia.
Kirjalliset raportit tulee palauttaa viimeistään 14.5.2009 Salla Aholalle paperisena laitoksen käsikirjaston henkilökunnan lokerikkoon tai s-postilla salla.ahola at helsinki.fi. Viimeisen palautuspäivän jälkeen raportteja ei oteta arvioitaviksi.
Hyväksytty/hylätty.
Kurssille osallistuneille lähetetään linkki sähköiseen palautelomakkeeseen, johon kaikkien opiskelijoiden toivotaan vastaavan.
Sukupuolentutkimus yhteiskuntatieteissä: teorioita ja teemojaPe 10-12
Tarkemmat tiedot löytyvät osoitteesta http://oodi-www.it.helsinki.fi/hy/opettaptied.jsp?
Syventävien opintojen kvantitatiiviset menetelmätKurssi korvaa opintojakson SP53 kokonaisuudessaan.
Terveyden sosiaalipsykologia -seminaariTorstaisin klo 14-16, U37 sh 3
Seminaarilla voi korvata 3 op opintojaksosta SP13 (tällöin loput 3 op korvaavat opintojaksoa SP19) tai 6 op opintojaksosta SP19, SP55 tai vapaasti valittavia maisteriopintoja.
Pää- ja sivuaineopiskelijat. Seminaariin mahtuu 15 opiskelijaa.
Terveyden sosiaaliset määrittäjätTorstaisin 16-18 periodit 1 ja 2
Tarkemmat tiedot kurssista löytyvät sosiologian laitoksen opinto-oppaasta osoitteesta http://www.valt.helsinki.fi/opas2008/sosio/k420_08s/
Korvaa 3 op opintojaksosta SP55 i)Terveyskysymysten sosiaalipsykologia
Tutkimussuunnitelmaseminaari (kevät)Seminaarin järjestäytyy ti 10.2.2009 klo 14-16 U40 sali 13
Seminaari kokoontuu tiistaisin 10.3.-12.5.2009 klo 14-18 U37 sh 1
Huom! Seminaariin sisältyy tietokantojen käytön opetus ti 17.3.2009 klo 14-18 U35, valt. tdk:n kirjaston atk-luokassa, opettajana informaatikko Terttu Turunen.
Kandidaatin tutkinto.
Seminaari korvaa opintojakson SP52 kokonaisuudessaan.
Tutkimussuunnitelmaseminaari (syksy)Huom! Seminaariin sisältyy tietokantojen käytön opetus ti 4.11.2008 klo 15-19 U35, valt. tdk:n kirjaston atk-luokassa, opettajana informaatikko Terttu Turunen.
Kandidaatin tutkinto.
Kaikkien seminaariin hyväksyttyjen tulee jättää kurssin BSCW-aleelle tutkimusetiikkaa käsittelevä essee ke 29.10.2008 mennessä. Ohjeet esseen kirjoittamiseen löytyvät seminaarin pitäjän kotisivulta http://blogs.helsinki.fi/pirttila/in-english/about-the-seminar-practices/ Esseen jättäminen ilmoitettuun ajankohtaan mennessä on edellytys kurssille osallistumiselle.
Seminaari korvaa opintojakson SP52 kokonaisuudessaan.
Kandidaatinopinnot suorittaneet pääaineopiskelijat.
Järjestäytymistilaisuus jakaantuu kahteen osaan, ensimmäisessä osassa käsitellään syventäviä opintoja kokonaisuudessaan, toisessa osassa tutkimussuunnitelmaseminaaria, ja tämän osalta tehdään loppusyksyn ohjelma. Tämän jälkeen on graduiltapäivä, jossa hiljattain gradunsa tehneet opiskelijat kertovat graduprosessistaan.
Läsnäolo järjestäytymistilaisuudessa on välttämätön.
Jokaisen kurssin osallistujan tulee tehdä tukimusetiikkaa käsittelevä essee (1-2 sivua konekirjoitettua tekstiä), jossa esitellään omasta mielestä tärkein, kiinnostavin tai haastavin eettinen kysymys, jonka sosiaalipsykologian graduntekijä voi kohdata. Kysymys tulee yksilöidä ja sitä tulee käsitellä opintojakson oheislukemiston pohjalta sekä henkilökohtaisesti arvioiden. Esseet jätetään viimeistään 29.10.2008 kurssin BSCW- alueelle niille varattuun kansioon. Tiedoston nimeksi suositellaan omaa sukunimä. Esseen jättäminen viimeistään määräaikana on edellytys kurssille osallistumiselle. Esseistä keskustellaan kurssilla yhdessä myöhemmin sovittavana ajankohtana.
Seminaarissa käytetään BSCW-ryhmätyöohjelmistoa.
Uskonto ja sosiaalinenMaanantaisin klo 10-14, Mariankatu 11, ls 10.
Huom! Ei luentoa 13.4.2009
Kurssi korvaa 3 op opintojaksosta sp19, sp55 tai maisteriopintojen vapaasti valittavat opinnot. HUOM! Teknisten ongelmien takia kaikki opiskelijat ilmoittautuvat opintojaksolle sp19. Tämä ei mitenkään vaikuta siihen, mihin opiskelija tulee käyttämään opintojakson korvaavuuden, myös sp55 tai vapaasti valittavat maisteriopinnot ovat edelleen mahdollisia.
Kurssilla tarkastellaan yksilön, uskonnon ja sosiaalisen välistä vuorovaikutusta, ja näitä prosesseja tutkivia teoreettisia näkökulmia. Luentojen aihepiirit liittyvät tämän hetken suomalaiseen uskonnollisuuteen. Kurssin luennoitsijoina toimivat kurssin vetäjät ja joukko vierailevia luennoitsijoita. Kurssilla tehdään myös pienimuotoisia harjoitustöitä, joissa analysoidaan aihepiiriä käsitteleviä tekstejä. Suoritustavat Kurssin hyväksyttyyn suorittamiseen vaaditaan osallistuminen luennoille ja keskusteluihin sekä harjoitustyöt. Lisätiedot
Uskonto ja sosiaalinen –luentokurssin ohjelma
9.3. 2009 klo 10-12 Heikki Pesonen & Kari Vesala: Johdatus kurssiin ja uskonnollisen ilmiökentän jäsentämiseen klo 12-14 Vesala: Individualismi ja uskonnollisen kokemuksen tuottaminen
16.3.2009 klo 10-12 Pesonen: Evankelisluterilaiset vapaaseurakunnat ja fundamentalismi klo 12-14 Anna-Maija Pirttilä-Backman: Luomiskertomus, evoluutioteoria ja reflektiivisten arviointien kehitys
23.3.2009 klo 10-12 Tuula Sakaranaho: Uskonto ja monikulttuurisuus klo 12-14 Kimmo Ketola: Uudet uskonnolliset liikkeet ja uskonnollisen kentän muutos
30.3.2009 klo 10-12 Terhi Utriainen: Holismi ja/tai dedifferentiaatio klo 12-14 Tuija Hovi: Koettu ja kerrottu uskonto
6.4.2009 klo 10-12 Tuomas Martikainen: Maahanmuuttajien uskonnolliset yhteisöt klo 12-14 Veikko Anttonen: Uskonto, pyhä ja yhteisömuodostus
20.4.2009 klo 10-12 Ilkka Pyysiäinen: Uskonto ja sosiaalinen kognitio klo 12-14 Pesonen & Vesala: Loppukoonti
Kurssin hyväksyttyyn suorittamiseen vaaditaan osallistuminen luennoille ja keskusteluihin sekä harjoitustyöt.
Values and moralityThe course meets on Wednesdays at 12-16 at Unioninkatu 37, seminar room 4 (except Wed May 13th, U37 sr 2).
Re-examination (optional) on Wednesday, May 27th, 2009, at 12-14 in seminar room 4, Unioninkatu 37.
The course gives 4-6 credits for study unit SP19 or SP54.
For social psychology major and minor students. Prior registration is mandatory via webOodi (link above).
The goal of this course is to give an overview of the current social psychological reserch on morality, based on the functional system approach developed at the Helsinki social psychology department.
1. Values and moral values
2. Historical changes in morality: Sophocles' Antigone, Dante's Divine Comedy, and Balzac's Comédie humaine as illustrations.
3. The development of moral judgment: from Piaget to Kohlberg vs. Shweder.
4. The development of the ethic of care: from Gilligan to Skoe and Juujärvi.
5. The typological approach to moral judgment.
Lectures, group discussions based on watching a classical movie (chosen by the students), essay writing for those who are interested, final exam.
Venäjän maaseudun murrosPerjantaisin 9-12, Unioninkatu 37 SH2
Ilmoittautuminen 10.1.2009 mennessä vie-maisterikoulu [at] helsinki.fi
Lisätietoja www.helsinki.fi/vie-maisterikoulu tai leo.granberg[at]helsinki.fi
Korvaavuus vie-maisterikoulun teema-alueeseen sosiaaliset muutokset. Korvaavuus sosiaalipsykologiassa kohtaan SP55g tai sopimuksen mukaan
Kurssi käsittelee Neuvostoliiton jälkeisen Venäjän maaseudun murrosta, sen taustaa sekä sitä koskevia teoreettisia tulkintoja. Kurssilla käsitellään Neuvostoliiton maatalouden kollektivisoinnin historiaa, vertaillaan Venäjän ja Baltian maatalouden yksityistämistä, tarkastellaan Venäjän maatalouden rakenteiden murrosta, maaseudun yritystoiminnan syntyä sekä eri paikallisten toimijoiden roolia ja kansalaisyhteiskunnan tilaa. Kurssilla käytetään aineistona Venäjän Karjalasta, Nizhnyi Novgorodista ja Sahan tasavallasta Siperiasta kerättyä tutkimusaineistoa.
16.1. 9-12 Leo Granberg: Katsaus Venäjän maatalouden historiaan. Kollektivisoinnista perestroikkaan.
23.1. 9-12 Leo Granberg: Transition piirteitä maaseudulla, maatalouden rakenteiden muutos.
30.1. 9-12 Jouko Nikula: Maatalouskombinaatit Venäjällä.
6.2. 9-12 Jouko Nikula: Maaseudun uudet yrittäjät.
13.2. 9-12 Inna Kopoteva: Institutional and organizational changes in Russian rural areas.
20.2. 9-12 Ulla Partanen: Siperian maaseutu, tapaustutkimus ikiroudan alueelta Sahan tasavallasta.
27.2. 9-12 Leo Granberg: Pientuotanto Venäjän maaseudun selkärankana.
Vastuuhenk.: Prof. Leo Granberg, Sosiaalipsykologian laitos, HY
Lectures: Dr. Jouko Nikula, Aleksanteri-instituutti, HY Lis. Inna Kopoteva, Ruralia-instituutti, HY Valt.maist. Ulla Partanen, Yhteiskuntahistorian laitos, HY
Luennot ja luentopäiväkirja, joka laaditaan luennoista ja oheismateriaalista.
Workshop on social representationsNOTE THE NEW SCHEDULE:
The workshop meets on Wednesdays 10-14, Mariankatu 11 lr 2, on the following dates:
14.1, 21.1, 28.1, 4.2, 11.2, ja 25.2
Note: part of the workshop meets face-to-face and part via the Internet.
All participants must have successfully completed exam SP14A before taking the workshop.
A maximum of 20 students will be accepted with preference given to Social Psychology majors.
The workshop gives 6 credits which is equivalent to 160 working hours.
The workshop gives 6 credits towards study unit SP19 or SP54.
The workshop is a part of REMS -Master Programme.
This workshop aims to familiarize the students with social representation theory so that they are able to understand the key concepts of the theory and to study the variety of societal phenomena such as health and illness, madness, AIDS, biogenetics, food, race from the perspective of social representations. By exploring the special features of the approach, the workshop aims to deepen students’ understanding of social representations.
The workshop will work both face-to-face and in a learning environment via the Internet.
The content of the workshop is divided into two parts: The first part of the workshop deals with the THEORY and basic concepts of social representations. Students will read some basic texts and work together in small groups in a web-based learning environment.
The aim of the latter part of the workshop is to go deeper into one optional THEMATIC area (e.g. risk, health and illness, madness, food, Europe) and to learn how to apply the theory in practice. In order to reach this objective, students first read some texts from one thematic area and then prepare a research plan in small groups.
Course work consists of reading papers, group discussions, group exercises and a research plan done in small groups. The evaluation of students is based on group exercises, active participation and personal reflections. There won't be any final examination at the end of the workshop.
Note: In order to participate in the workshop, you need to use the Internet weekly. You also need a user account in the University’s IT system.
Prior registration is required (link below). Detailed instructions on how to access the web-based learning environment will be sent to each participant by e-mail after the end of registration.
Workshop on valuesWed 10-12, Unioninkatu 40 lr 9.
All participants must be present at the first meeting.
Maximum 16 students will be admitted to the workshop.
Priority is given to those students who participate in REMS- and ERI-programs, and the students of sociology, social psychology and social policy.
The aim of the workshop is to give a broad understanding of the field while highlighting some specific aspects of values reasearch.
The workshop starts with an introductory lecture during which a reading list will be given. This reading list forms the basis of subsequent group discussions. The participants will jointly write an essay of 3-4 pages based on the articles. The evaluation is based on workshop participation and the written assignment.
Yrittäjyys sosiaalisessa kontekstissaKurssille ilmoittaudutaan e-lomakkeella, johon pääset tästä linkistä: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/13905/lomake.html
Ilmoittautumisaika kurssille on 9.2.2009 – 6.3.2009. Huom! Ei web-oodi ilmoittautumista, ainoastaan e-lomakkeella.
Verkkokurssi korvaa 6 op opintojaksosta SP55 alakohdasta b tai g (Työelämän sosiaalipsykologia/Maaseudun sosiaalipsykologia) tai maisteriopintoihin kuuluvista valinnaisista opinnoista. Rural Studies -opiskelijoille kurssi korvaa opintojakson RS601.
Kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat sosiaalipsykologiseen näkökulmaan yrittäjyystutkimuksessa sekä esitellä maaseudun pienyrittäjyyteen liittyvää problematiikkaa. Kurssi harjaannuttaa teoreettisten käsitteiden ja käytännön esimerkkien kytkemiseen.
Kurssi suoritetaan Blackboard-oppimisympäristössä. Kurssimateriaali koostuu kirjallisesta materiaalista sekä verkkoluennoista, joiden pohjalta tehdään oppimistehtäviä. Lisäksi kurssilla kirjoitetaan harjoitustyö, jossa luentojen ja kirjallisen materiaalin pohjalta analysoidaan kahta yritystapausta.
Hyväksytty kurssisuoritus edellyttää oppimistehtävien ja harjoitustyön tekemistä annetuissa aikarajoissa.