Tulostettava versio tuotettu 2008-01-08 15.13.09
Laajuus: Op: 180 Ov: 120
Laajuus: Op: 32
Yhteensä 32 op:
Yleisopinnot ovat luonteeltaan yleissivistäviä, muita opintoja tukevia opintoja ja niitä voi sisällyttää tutkintoon myös vapaasti valittavina opintoina. Yleisopinnot ovat esitetty opinto-oppaan yhteisessä osassa http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/valt/
Laajuus: Op: 25 Ov: 15
Perusopintojen vastuuopettaja on Inga Jasinskaja-Lahti.
SP01-05
Inga Jasinskaja-Lahti
Laajuus: Op: 4 Ov: 2
Tutustutaan sosiaalipsykologian peruskäsitteisiin, keskeisiin ongelmanasetteluihin ja yleisimmin käytettyihin menetelmiin. Opiskelija saa yleiskuvan sosiaalisen kognition sekä arvojen ja asenteiden tutkimuksesta, vuorovaikutuksesta ja ryhmäprosesseista sekä persoonallisuuden ja identiteetin sosiaalisista kehitysehdoista. Lisäksi tavoitteena on hankkia perustiedot sosiaalipsykologian tieteenalan historiasta ja uudemmista kehityslinjoista.
Pääaineopiskelijoille: A-seminaari. Tavoitteet: Seminaarissa perehdytään tieteellisten tekstien ominaispiirteisiin niitä analysoimalla ja tuottamalla. A-seminaarin yhteydessä opiskelijat saavat myös johdatuksen portfoliotyöskentelyyn (Pofo) perehtymällä portfoliotyöskentelyn tavoitteisiin ja työmuotoihin sekä käynnistämällä oma portfoliotyöskentely. (Joinakin vuosina tämä johdatus saatetaan järjestää erillisenä tilaisuutena uusille opiskelijoille lukukauden alkaessa.)
Sivuaineopiskelijoille: a) Luennot ja loppukuulustelu tai b) Verkkokurssi, johon sisältyvät pienryhmäkeskustelut ja loppukuulustelu. Loppukuulustelussa tentitään sekä luennot että kirjallisuus.
Klaus Helkama
Pääaineopiskelijat: Opettajan seminaarin alussa ilmoittamat artikkelit.
Seminaari kokoontuu torstaisin klo 12 - 16 U37 sh3.
Seminaari korvaa pääaineopiskelijoille opintojakson SP01 (4 op) kokonaan.
Ensimmäisen vuoden pääaineopiskelijat.
A-seminaarin tavoitteena on tutustua suomalaiseen sosiaalipsykologiseen keskusteluun sosiaalisesta vuorovaikutuksesta ja opetella sosiaalipsykologisten tekstien erittelevää lukemista. Samalla harjoitellaan suullista ja kirjallista osallistumista lähiopetusryhmässä käytävään keskusteluun sekä oman oppimisen reflektointia.
Opintosuoritus koostuu aktiivisesta osallistumisesta seminaari-istuntoihin, kirjallisesta tekstiesittelystä, tekstiesittelyn opponoinnista, oppimispäiväkirjan pitämisestä ja oppimispäiväkirjaraportin laatimisesta. Kirjallisten tekstiesittelyiden pohjana käytetään teosta Sosiaalinen vuorovaikutus (toim. Lahikainen
This examination is for international students ONLY!
The examinations will take place on October 5th, 2007 and February 1st, 2008. The exams will be held on Fridays at 9-11 at the Department (Unioninkatu 37, 2nd floor, room 2045). Please register for the examination via the link below.
Text book: Pennington D., Gillen K.
Maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 12 - 14 Franzeninkatu 13, A-sali.
Kurssi korvaa kokonaisuudessaan opintojakson SP01.
Sivuaineopiskelijat.
Läsnäolo luentokurssilla ja loppukuulustelu viimeisellä kerralla. Johdantokurssiin liittyy oleellisena osana vapaaehtoinen osallistuminen sosiaalipsykologiseen tutkimukseen.
Kurssi pidetään alkukokoontumista ja loppukuulustelua lukuun ottamatta kokonaan verkossa.
Alkutapaaminen to 6.9.2007 klo 16-18 Unioninkatu 35, luentosali.
Läsnäolo aloitustapaamisessa on välttämätön koska siellä opettaja antaa ohjeet verkkokurssilla toimimista varten.
Lopputentti to 15.11.2007 klo 16-18 Porthania sali II.
Uusintatentti 29.11.2007 klo 16-18 Päärakennus sali 13.
Kurssi korvaa kokonaisuudessaan opintojakson SP01.
Sivuaineopiskelijat. Kurssille ilmoittaudutaan WebOodin kautta (linkki yllä). Kurssille otetaan vain 100 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. (Ilmoittautumisaika alkaa 3.8.2007 ja päättyy 3.9.2007)
Osallistuminen alkutapaamiseen, luentojen kuuntelu verkossa, kirjan lukeminen, verkkokeskustelu, oppimistehtävät sekä loppukuulustelu. Kurssin aikana jokainen opiskelija on edellisten lisäksi vastuussa ryhmäkeskustelusta ja kirjoittaa siitä loppuyhteenvedon. Kurssi on työläs ja edellyttää opiskelijalta n. 7-10 tunnin työpanosta joka viikko.
Loppukuulusteluun kuuluvat sekä luennot että Johdatus sosiaalipsykologiaan -teos.
Huom! Kurssilla käytettävää Johdatus sosiaalipsykologiaan -teosta on vain rajoitetusti kurssilainaamoissa. Kaikkia opiskelijoita pyydetään huolehtimaan että heillä on oppikirja käytössään koko kurssin ajan.
Kirjallisuus: Helkama, Myllyniemi, Liebkind: Johdatus sosiaalipsykologiaan.
Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää loppukuulustelun läpäisemisen lisäksi monivalintatehtävien, kurssikeskustelun vetämisen ja yhteenvedon kirjoittamisen sekä osallistumisen vähintään neljään kurssin viidestä verkkokeskustelusta. Arvosana määräytyy loppukuulustelun perusteella.
Kurssia arvioidaan ja kehitetään edelleen ja se on osa sosiaalipsykologian laitoksen verkko-opetuksen laadun kehittämishanketta. Kaikessa arvioinnissa ja kehittämisessä huolehditaan opiskelijoiden yksityisyyden suojasta.
Laajuus: Op: 3 Ov: 1
Esitellään yleiskatsaus sellaisista psykologian peruskäsitteistä ja teorioista, jotka ovat tarpeellisia sosiaalipsykologian opinnoissa: käyttäytymisen biologinen perusta, oppiminen, muisti, ajattelu, tiedonkäsittely, kieli, emootiot ja sosiaalinen käyttäytyminen.
Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä tai luennot ja loppukuulustelu.
Pää- ja sivuaineopiskelijat.
Laajuus: Op: 5 Ov: 4
Tutustutaan sosiaalipsykologian teorianmuodostuksen keskeisiin suuntauksiin ja niiden kehittymiseen sekä alan klassikoihin ja muihin historiallisesti merkittäviin vaikuttajiin.
Schellenberg tarjoaa teoksessaan elämänkerrallisen lähestymistavan neljään sosiaalipsykologian klassikkoon (Freud, Lewin, Mead ja Skinner) sekä pohtii heidän tieteenalalle jättämäänsä perintöä teorioiden ja koulukuntien muodossa.
Burr esittelee sosiaalipsykologian historiaa ja sen erilaisia tutkimussuuntia. Kirjan keskeisenä kysymyksenä on, mikä sosiaalipsykologiassa on sosiaalista. Burr tarkastelee tieteenalaa kriittisesti psykologisesta ja sosiologisesta näkökulmasta käsin sekä erittelee erilaisten ihmiskuvien yhteyksiä sosiaalipsykologian keskeisiin teorioihin.
Valinnaisissa klassikkoteoksissa sosiaalipsykologia näyttäytyy erilaisten lähestymistapojen valossa. Toisessa historiallisessa ääripäässään sosiaalipsykologia kiinnittyy ihmistieteiden yleiseen historiaan ja luonnontieteelliseen taustaan (Darwin), toisessa päässä yksilötason psykoanalyyttisiin tarkasteluihin (Freud). Näiden väliin sijoittuvat erilaiset yksilö/sosiaalinen -jakoa välittävät käsitykset, kuten hahmopsykologia (Kaila), kriittinen teoria (Fromm), ryhmienvälisten suhteiden tutkimus (Allport, Tajfel), kognitiivinen sosiaalipsykologia (Festinger), tottelevaisuuden tutkimus (Milgram) sekä symboliseen interaktionismiin pohjautuva mikrososiologia (Goffman). Oman lukunsa muodostaa behaviorismin perinnöstä kehittynyt sosiaalisen oppimisen teoria, joka yhdistää kognitiiviset näkökulmat inhimillisen toiminnan biologiseen taustaan (Bandura).
Kirjatentti tai korvaava opetus. Koko kirjallisuus tentitään yhdessä tentissä mikäli korvaavia suorituksia ei ole. Kirjallisuus muodostuu kahdesta pakollisesta teoksesta (1 ja 2) sekä vapaavalintaisista teoksista, joiden yhteinen laajuus tulee olla 3 op.
Mikäli opiskelija on käynyt Klassikko -luentokurssin keväällä 2006 tai aiemmin, jolloin kurssi oli 3 op:n laajuinen, hänen tulee tenttiä teokset Burr ja Schellenberg.
Tiistaisin ja torstaisin klo 16.30-19. Luentosali ilmoitetaan myöhemmin.
Luentokuulustelu ke 23.4.2008 klo 17-20 ja uusintakuulustelu ma 26.5.2008 klo 17-20.
Luentosarja lopputentteineen korvaa 3 op opintojaksosta SP03 (teokset Burr ja Schellenberg). Opintojakson viimeiset 2 op tentitään tiedekuntatentissä sen jälkeen, kun luentosarja on suoritettu hyväksytysti. Tiedekuntatentissä tentitään 2 op:n laajudelta teoksia vapaasti valittavien teosten joukosta.
Huom! Kirjoita tentti-ilmoittautumiseen päivämäärä, jolloin suoritit luentosarjan ja samalla selitys, miksi tentit vain 2 op vapaasti valittavia teoksia.
Luentosarja on yhteisopetusta Avoimen yliopiston kanssa.
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Tutustutaan joihinkin ajankohtaisiin, suomalaisen soveltavan sosiaalipsykologian tutkimuksiin ja teksteihin esimerkkitutkimuksin, jotka vastaavat edellä opiskeltua teoriaa. Liebkindin teoksessa tutustutaan suomalaiseen akkulturaatiota, ennakkoluuloisuutta ja sen vähentämistä koskevaan sosiaalipsykologiseen soveltavaan tutkimukseen. Vesalan teos tarkastelee yrittäjien tapoja tulkita omaa toimintaansa ja erittelee kriittisesti individualismia yrittäjän työn kuvauksena. Juujärven ja Myyryn sekä Ikonen-Varilan luvut teoksessa Arvot, moraali ja yhteiskunta laajentavat johdantokurssin tietoja moraalin tutkimuksesta erityisesti työelämän ja ammatillisuuden näkökulmasta. Pohjanheimon luvussa käsitellään suomalaisten arvoja ja niissä tapahtuneita muutoksia johdantokurssilla esitetyn Schwartzin arvoteorian viitekehyksessä. Tontin sekä Uutelan ja Haukkalan luvut esittelevät terveyden sosiaalipsykologian keskeisiä kysymyksiä ja Lahikaisen uutta mediaa lasten elämässä. Kirjan luvut siis täydentävät kuvaa sosiaalipsykologian sovellutusmahdollisuuksista.
Tutustutaan joihinkin suomalaisen soveltavan sosiaalipsykologian tutkimuksiin ja teksteihin esimerkkitutkimusten kautta. Liebkindin teoksessa tutustutaan suomalaiseen akkulturaatiota, ennakkoluuloisuutta ja sen vähentämistä koskevaan sosiaalipsykologiseen soveltavaan tutkimukseen. Vesalan teos tarkastelee yrittäjien tapoja tulkita omaa toimintaansa ja erittelee kriittisesti individualismia yrittäjän työn kuvauksena. Juujärven ja Myyryn sekä Ikonen-Varilan luvut teoksessa Arvot, moraali ja yhteiskunta laajentavat johdantokurssin tietoja moraalin tutkimuksesta erityisesti työelämän ja ammatillisuuden näkökulmasta. Pohjanheimon luvussa käsitellään suomalaisten arvoja ja niissä tapahtuneita muutoksia johdantokurssilla esitetyn Schwartzin arvoteorian viitekehyksessä. Tontin sekä Uutelan ja Haukkalan luvut esittelevät terveyden sosiaalipsykologian keskeisiä kysymyksiä: Tontin luku käsittelee masennusta ja Uutelan & Haukkalan luku tupakointia. Lahikainen taas erittelee työelämän muutosten ja informaatioteknologian kehityksen vaikutuksia perheiden ja lasten elämään. Kirjan luvut siis täydentävät kuvaa sosiaalipsykologian sovellutusmahdollisuuksista.
Kirjatentti tai korvaava opetus. Koko kirjallisuus tentitään yhdessä tentissä, ellei korvaavia suorituksia ole. (Huom. Vaikka ydinaines tässä opintojaksossa muodostuu tutkimustuloksista, opiskelijoilta ei vielä tässä edellytetä tutkimusmenetelmien yksityiskohtien omaksumista.)
Laajuus: Op: 8 Ov: 5
Syvennetään johdantokurssilla muodostettua käsitystä sosiaalipsykologian keskeisistä tutkimuskohteista, kuten ryhmäprosesseista, ryhmien välisistä suhteista, asenteista ja sosiaalisesta kehityksestä.
Kohdassa 1 tutustutaan perustasolla eri ryhmäprosesseihin. Pennington tarkastelee teoksessaan pienryhmiä ja soveltaa pienryhmäprosesseja koskevaa tietoa organisaatioihin. Hän esittelee myös pienryhmien tutkimisessa käytettyjä tutkimusmenetelmiä.
Kohdassa 2 tutustutaan ennakkoluuloisuuden eri muotojen ja sen vähentämistä koskevien sosiaalipsykologisten teorioiden perusteisiin. Brown painottaa teoksessaan ennakkoluuloisuuden sosiaalista alkuperää ja käsittelee ennakkoluuloisuutta ryhmien välisenä ilmiönä.
Kohdassa 3 jatketaan perehtymistä asenteiden, stereotypioiden ja sosiaalisten representaatioiden peruskäsitteisiin ja prosesseihin. Erwin tarjoaa perustan klassisista asennemalleista käsitellen asenteiden alkuperää, funktioita ja mittaamistapoja. Kirjassa käsitellään myös asenteiden ja käyttäytymisen välistä yhteyttä sekä asenteiden muutokseen liittyviä tekijöitä. Hinton käsittelee teoksessaan keskeisiä sosiaalisia ja kognitiivisia näkökulmia stereotypioiden syntyyn ja niiden muuttumiseen liittyen. Esiin nousevat myös kielen ja kulttuurin vaikutukset stereotypioiden muodostumiseen. Wagnerin ja kumppaneiden artikkeli täydentää johdantokurssin tietoja kertaamalla sosiaalisten representaatioiden teorian keskeiset käsitteet ja olettamukset ja esittelemällä lyhyesti kuusi eri menetelmillä toteutettua empiiristä tutkimusta. Huom! Kuuntele myös professori Wolfgang Wagnerin (Johannes Kepler Universität, Linz, Itävalta) haastattelu laitoksen Kirjailijan ääni –sarjassa http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/kirjailijanaani.htm
Kohdan 4 teos tarjoaa opiskelijalle yleiskäsityksen sosialisaation ja sosiaalisen kehityksen pääteorioista ja tutkimusmenetelmistä. Kehitystä tarkastellaan elinkaaren eri vaiheissa esimerkiksi biologisen, kognitiivisen, sosiaalisen, persoonallisuuden, kielen ja moraalin kehityksen näkökulmista. Tarkoituksena on luoda lukijalle holistinen kuva kehityspsykologian eri tutkimusaloista.
Kohdassa 5 opiskelija perehtyy Hofsteden teokseen, joka on yksi tunnetuimmista kulttuurien välisistä vertailevista tutkimuksista. Hofstede esittelee ulottuvuuksia, joilla kansallisten kulttuurien on havaittu poikkeavan toisistaan. Kirjassa käsitellään myös näiden ulottuvuuksien ilmenemismuotoja erilaisissa sosiaalisissa konteksteissa.
Kirjatentti tai korvaava opetus. Koko kirjallisuus tentitään yhdessä tentissä mikäli korvaavia suorituksia ei ole.
Pää- ja sivuaineopiskelijat.
3. ASENTEET, STEREOTYPIAT JA SOSIAALISET REPRESENTAATIOT , 3 op
4. SOSIAALINEN KEHITYS, 1 op
Verkkokurssilla on pakollinen alku- ja lopputapaaminen.
Alkutapaaminen pidetään ti 16.10.2007 klo 16-18 U40 sali 12.
Lopputapaaminen pidetään ti 11.12.2007 klo 16-18 U40 sali 12.
Pian ilmoittautumisajan päätyttyä jokainen saa sähköpostiviestin, jossa kerrotaan, onko tullut hyväksytyksi kurssille vai ei. Sähköpostitse saa myös tiedot oppimisympäristöön (Blackboard) rekisteröitymisestä.
Opintojakso SP01 Johdatus sosiaalipsykologiaan käyty tai parhaillaan menossa.
Kurssi korvaa 3 op (2 ov) opintojaksosta SP05: kohdan 3 (Asenteet, stereotypiat ja sosiaaliset representaatiot).
Opintojakson loppuosa suoritetaan joko muilla korvaavilla suorituksilla tai tiedekuntatentissä. (ks. opintojakson esittely).
Ilmoittautuessasi tiedekuntatenttiin tenttimään opintojakson SP05 loppuosaa, kirjoita lisätietoihin että olet jo käynyt tämän kurssin.
Ilmoittaudu SP05 tiedekuntatenttiin vasta, kun olet suorittanut tämän kurssin hyväksytysti.
Pää- ja sivuaineopiskelijat, kuitenkin enintään 40 opiskelijaa.
Kurssin tavoitteena on perehtyä syvällisemmin asenteisiin, streotypioihin ja sosiaalisiin representaatioihin sosiaalipsykologian tutkimuskohteina.
Työskentely tapahtuu pääosin verkossa. Työskentely perustuu opintojakson kirjallisuuden lukemiseen ja sen pohjalta tehtäviin oppimistehtäviin (ks. tarkemmin kurssin kotisivulta osoittesta http://www.valt.helsinki.fi/blogs/makiniem/
Kotisivulta löytyy tarkempaa tietoa mm. oppimistehtävistä, kurssin työtavoista sekä oppimateriaalin hankkimisesta. Kotisivua päivitetään tarvittaessa, joten sitä kannattaa seurata.
KIRJALLISUUS
Kurssia on kehitetty vuoden 2006 kurssipalautteen perusteella. Myös vuoden 2007 kurssilta kerätään kurssin päättyessä palaute, jonka perusteella kurssia kehitetään edelleen. Verkkoalueella julkaistaan myös vastine opiskelijoiden antamaan palautteeseen ja kerrotaan, mitä palautteen pohjalta tullaan jatkossa tekemään. Jatkuvaa palautetta kurssin aikana voi antaa sähköpostitse opettajalle tai kurssialueella.
Laajuus: Op: 63/35
Aineopintojen vastuuopettaja on Kari Vesala.
Kari Vesala
Laajuus: Op: 1 Ov: 1
Opiskelijat tutustuvat laitoksen tutkijoiden työhön sekä muualla työelämässä työskenteleviin sosiaalipsykologeihin, jotka kertovat omasta työstään. Kurssilla opiskelijat tutustuvat siihen, minkälaisten asioiden parissa valmistuneet sosiaalipsykologit työskentelevät yliopistossa ja yliopiston ulkopuolella. Kurssilla työstään käyvät kertomassa niin laitoksen opettajat kuin laitokselta valmistuneet sosiaalipsykologit. Kurssi tukee opiskelijoita oman HOPSin laatimisessa ja omien opiskeluvaihtoehtojen suunnittelussa. Kurssin aikana opiskelijat voivat pohdiskella omaa portfoliotaan varten sitä, mikä olisi omasta mielestä kiinnostava työsarka tulevaisuutta ajatellen, ja miksi juuri se (tai ne)? Lisäksi, mitä voi tehdä jo nyt, opiskeluaikana, joka auttaisi sijoittumista juuri itseä kiinnostavalle alalle?
Ks. lisämateriaalia työhön sijoittumisesta myös laitoksen www-sivujen kohdasta Opinnot http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/opinnot.htm
Vierailuluentosarja pääaineopiskelijoille.
Pääaineopiskelijat.
Anu Kuusela
Maanantaisin ja torstaisin klo 14-16 U37 sh 1.
Kurssille voi osallistua heti opintojen alussa.
Kurssi korvaa opintojakson SP10 kokonaisuudessan.
Pääaineopiskelijat.
Opiskelijat tutustuvat siihen, minkälaisten asioiden parissa valmistuneet sosiaalipsykologit työskentelevät yliopistossa ja yliopiston ulkopuolella. Kurssilla työstään käyvät kertomassa niin laitoksen opettajat kuin laitokselta valmistuneet sosiaalipsykologit.
Kurssi tukee opiskelijoita oman HOPSin laatimisessa ja omien opiskeluvaihtoehtojen suunnittelussa. Kurssin aikana opiskelijat voivat pohdiskella omaa portfoliotaan varten sitä, mikä olisi omasta mielestä kiinnostava työsarka tulevaisuutta ajatellen, ja miksi juuri se (tai ne)? Lisäksi, mitä voi tehdä jo nyt, opiskeluaikana, joka auttaisi sijoittumista juuri itseä kiinnostavalle alalle?
29.10. Anna-Maija Pirttilä-Backman, professori, Helsingin yliopisto
1.11. Tuula-Maria Ahtonen, toimittaja ja Roska päivässä –liikkeen perustaja
5.11. Helsingin yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut
8.11. EI LUENTOA
12.11. Helsingin yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut
15.11. Anna Abramova, henkilöstösuunnittelija (Planmeca Groupin)
19.11. Leena Ehrling, tutkija, Helsingin yliopisto
22.11. EI LUENTOA
26.11. Ari Haukkala, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
29.11. Teemu Kujala, Senior Consultant / Key Account Manager, WSOYpro
3.12. Katja Alaja, Journalist, Communication Trainer, Consultant
6.12. EI LUENTOA (Itsenäisyyspäivä)
10.12. EI LUENTOA
13.12. Tuija Seppälä, tutkija, Helsingin yliopisto. Kurssin yhteenveto ja loppukeskustelu
Läsnäolo luennoilla ja annettavien tehtävien tekeminen. Luennoilta voi olla poissa enintään kolme kertaa.
Hyväksytty/hylätty.
Kurssille osallistuneille lähetetään linkki sähköiseen palautelomakkeeseen, johon kaikkien opiskelijoiden toivotaan vastaavan.
Laajuus: Op: 4 Ov: 2
Opintojaksossa perehdytään sosiaalipsykologiseen kysymyksenasetteluun ja päättelyn, selittämisen ja ymmärtämisen lähtökohtiin. Työpajassa käsitellään kysymyksenasettelultaan ja lähestymistavoiltaan erilaisia tutkimusesimerkkejä, jotka edustavat sekä perus- että soveltavaa, kokeellista ja kvasikokeellista, kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusta. Samalla harjaannutaan englanninkielisten artikkeleiden lukemiseen.
Oppimistavoitteena on luoda pohja tuleville menetelmäopinnoille eri tutkimusmenetelmien yhtäläisyyksien ja erojen, käyttötarkoitusten sekä taustaolettamusten ymmärtämisen kautta.
Perusopinnot.
Pääaineopiskelijoille: Metodologian työpaja korvaa kirjallisuuskuulustelun.
Sivuaineopiskelijoille: kirjallisuuskuulustelu
Työpaja kokoontuu keskiviikkoisin klo 9 - 12 U37 sh 2
Perusopinnot.
Kurssi korvaa opintojakson SP11 kokonaisuudessaan.
Pääaineopiskelijat.
Laajuus: Op: 4 Ov: 2
Jatketaan perehtymistä sosiaalipsykologian historiaan sekä tutustumista sosiaalipsykologian teorianmuodostuksen ja historian kannalta merkityksellisiin henkilöihin ja heidän tuotoksiinsa. Farrin teos tarjoaa kokonaiskuvan sosiaalipsykologian historian suurista linjoista sekä keskeisistä tapahtumista ja vaikuttajista. Tieteenalan historiaa käsitellään niin yhdysvaltalaisten kuin eurooppalaistenkin kehitysaskeleiden osalta, tarkastellen sosiaalipsykologian sekä sosiologiaa että psykologiaa lähellä olevia muotoja.
Sosiaalipsykologian suunnäyttäjiä -teoksesta on valittu luettavaksi ne luvut, jotka edustavat laitoksen opetusohjelman ja tutkimuksen näkökulmasta keskeisimpiä suunnannäyttäjiä. Heistä Darwin ja Goffman esiteltiin jo Juuret I -jaksolla. Vygotski tunnetaan ajattelun ja kielellisen kehityksen sosiaalista kontekstia korostavan kulttuurihistoriallisen koulukunnan perustajana. Antropologinakin tunnetun Batesonin keskeisin anti sosiaalipsykologialle liittyy sosiaalisen vuorovaikutuksen, oppimisen, kommunikaation ja ryhmien välisten suhteiden tutkimukseen. Kohlberg taas tunnetaan moraaliajattelun kehityksen teoriastaan, joka pohjautuu piagetlaiseen käsitykseen kehityksen vaiheittaisesta etenemisestä. Sosiaalisen konstruktionismin, todellisuuden sosiaalista rakentumista tutkivan koulukunnan keskeisiä nimiä keskeisiä nimiä ovat Gergen (Yhdysvallat) sekä Harré, Moscovici ja Billig (Eurooppa). Suunnannäyttäjien nuorempaa sukupolvea edustaisivat myös Leon Festinger, Albert Bandura ja Henri Tajfel, joista kirjassa ei kuitenkaan ole omaa lukua. Nyt valituissa suunnannäyttäjissä ei ole yhtään naista, ja onkin kiinnostavaa, nouseeko muutaman vuosikymmenen päästä suunnannäyttäjäksi vaikkapa Vivian Burr.
Kirjallisuuskuulustelu. Koko kirjallisuus tentitään yhdessä tentissä.
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Opiskelija perehtyy valitsemiinsa kahteen sosiaalipsykologian keskeiseen sovellusalueeseen.
• Ensimmäisessä sovellusalueessa tutustutaan organisaatiopsykologian keskeisimpiin käsitteisiin ja teorioihin mm. johtamisen, työmotivaation, päätöksenteon ja tiimityön osalta.
• Toisessa sovellusalueessa syvennetään opiskelijan tietoa sekä suomalaisesta että kansainvälisestä akkulturaatiota ja ennakkoluuloisuutta koskevasta sosiaalipsykologisesta soveltavasta tutkimuksesta sekä esitellään etnisen identiteetin tutkimusta.
• Kolmannessa esitellään terveyskäyttäytymisen muutoksessa sovellettuja sosiaalipsykologisia teorioita sekä stressin ja terveysvaikutusten välistä tutkimusta.
• Neljännessä kohdassa sosiaalipsykologiaa sovelletaan työelämän tutkimukseen. Vesalan ja Rantasen teos käsittelee maatalousyrittäjien identiteetin rakentumista, yrittäjien asenteita omia vaikutusmahdollisuuksiaan kohtaan sekä erilaisten sidosryhmien merkitystä maatalousyrittäjyydelle. Kortteinen ja Tuomikoski kartoittavat tutkimuksessaan työttömyyden terveydellisiä, taloudellisia ja ihmissuhteisiin liittyviä vaikutuksia sekä analysoivat työttömyyttä niin yksilötason kuin yhteiskunnallisenkin tason ongelmana. Vartiainen taas esittelee teoksessaan työn tutkimuksen ja kehittämisen erilaisia traditioita sekä käsittelee tapoja yhdistää työn taloudellinen tuottavuus ja henkilöstön hyvinvointi.
Kirjallisuuskuulustelu tai korvaava opetus. Koko kirjallisuus tentitään yhdessä tentissä mikäli korvaavia suorituksia ei ole. Mikäli osa tentistä korvataan muilla suorituksilla, tenttiin mennään vasta lopuksi kun muut suoritukset on ensin tehty.
1. Organisaatioiden sosiaalipsykologia, 3 op (Kuulustelija: Tuija Seppälä)
2. Maahanmuuttajat ja etniset vähemmistöt, 3 op (Kuulustelija: yliopistonlehtori Inga Jasinskaja-Lahti)
3. Terveyspsykologia, 3 op (Kuulustelija: yliopistonlehtori Ari Haukkala)
4. Työelämän sosiaalipsykologiaa, 3 op (Kuulustelija: lehtori Kari Vesala)
To 10 - 12 U37 rum 3
Förhandsanmälning till seminariet skall göras via weboodi (se nedan).
Seminariet ersätter 6 studiepoäng. Poängen kan användas till SP13 (punkt 2; 3 poäng), SP 19 (6 poäng), eller SP55 (punkterna c eller d; 6 poäng).
Målet med seminariet är ge en djupare insikt i den socialpsykologi som berör relationer mellan grupper, ackulturation, fördomar och etnisk identitet. Seminariets ämnesområden omfattar olika aspekter på invandring, minoriteter, rasism, stereotypier och diskriminering, samt hur dessa fenomen inverkar på minoritetsmedlemmars välmåga och anpassning. De studerande övar sig också i vetenskapligt skrivande och användning av vetenskapliga källor.
Varje deltagare väljer ett ämne inom ramen för kursens ämnesområde, skriver ett föredrag på 10-15 sidor och fungerar som opponent till en annan deltagares föredrag i enlighet med de instruktioner som delas ut på kursens första sammankomst. Föredragen delas ut till alla deltagare i förväg och diskuteras på seminariet.
HUOM! Suomenkieliset opiskelijat voivat kirjoittaa esitelmänsä ja opponoida suomeksi. "
Fre. 10 - 12, SSKH; sal 307.
Kursen ersätter
Seminaari järjestäytyy ke 19.09.2007 klo 10 - 12, U37 sh 2.
Seminaari kokoontuu ke 31.10. - 12.12.2007 klo 9 - 12, U37 sh 4.
Seminaarilla voi korvata 2 op opintojaksosta SP13 (tällöin 4 op korvaa opintojaksoa SP19) tai 6 op opintojaksoista SP19 tai SP55 (c,d).
Seminaariin otetaan rajattu määrä opiskelijoita. Etusijalla ovat kandityötään aiheesta tekevät pääaineopiskelijat, seuraavana muut pääaineopiskelijat. Sivuaineopiskelijoita otetaan mikäli paikkoja jää yli.
Seminaariin ilmoittaudutaan 19.8.-12.9.2007 weboodin kautta, linkki alla. Tärkeää: kirjoita ilmoittautumisen "lisätietoja" -kohtaan:
Kaikille ilmoittautuneille lähetetään tieto valinnasta 17.9.2007 sähköpostilla.
Maanantaisin klo 16 - 18, Mariankatu 11 ls 5.
Kurssi korvaa 3 op (2 ov) opintojaksosta
Huom! Mikäli olet suorittanut luentosarjan 1 opintoviikon laajuisena, se korvaa SP13 kohdasta 2 teoksen Rasismi ja syrjintä Suomessa.
17.9. "Kansanluonteet kohtaavat vertailevassa sosiaalipsykologiassa" Prof. Klaus Helkama (Sosiaalipsykologianlaitos, HY)
24.9. "Kulttuuri ja etnisyys" VTT, tutkija Helena Jerman (Kehitysmaatutkimuksen laitos,HY)
1.10. "Islam ja vaikeat kysymykset" FT, tutkija Susanne Dahlgren (Tutkijakollegium, HY)
8.10. "Somalialaisperheiden hyvinvointi ja transnationaaliset siteet" FT, tutkija Marja Tiilikainen (Väestöliitto)
15.10. "Seksuaalisuuden käsikirjoitukset Suomessa ja Venäjällä” VTT, dosentti Anna Rotkirch (Yhteiskuntapolitiikan laitos, HY)
29.10. "Ennakkoluulot ja etninen identiteetti" Prof. Karmela Liebkind (Sosiaalipsykologian laitos, HY)
5.11 "Maahanmuuttajat mediassa" YTT, tutkijatohtori, Karina Horsti (CEREN, HY)
12.11. "Työ- ja organisaatiokulttuurit" VTT Markku Kiviniemi (Yleisen valtio-opin laitos, HY)
19.11. ”Maahanmuuttajalapset ja -nuoret: koulutuksen kautta tasa-arvoon?” FT, monikulttuurisuusasioiden päällikkö Anne Alitolppa-Niitamo (Väestöliitto)
26.11. "Eurooppalainen identiteetti ja kansalliset kulttuurit" Dosentti Heikki Mikkeli (Renvall-instituutti, HY)
10.12 LOPPUKUULUSTELU
17.12 UUSINTATENTTI
Läsnäolo luennoilla ja luentokuulustelu viimeisellä kokoontumiskerralla.
The lectures will be held on Fridays at 10-12 in Unioninkatu 35, lecture hall (U35 ls). No lectures will be held during the break between periods.
Some basic knowledge in Social Psychology is highly recommended, but not a prerequisite for participation.
The course gives 3 credit points (2 study weeks) for study unit
The aim of the lecture course is to give an overview of the social psychology of intergroup relations, acculturation and the development of ethnic identity.
The lecture course covers the social psychology of intergroup relations, acculturation and the development of ethnic identity. The theme of the course also includes issues concerning prejudice, stereotyping and racism as well as the target's reactions to these. In addition, the adaptation and integration of ethnic/cultural minorities will be dealt with.
Titles of lectures:
Students will acquire copies of the lecture transparencies and there will be a written examination at the end of the course.
Please register for the course via WebOodi (links below).
Torstaisin klo 10-12, Porthania sali 344.
Seminaarilla voi korvata 3 op opintojaksosta SP13 (tällöin loput 3 op korvaavat opintojaksoa SP19) tai 6 op opintojaksosta SP19, SP55 tai vapaasti valittavia maisteriopintoja.
Pää- ja sivuaineopiskelijat. Seminaariin mahtuu 15 opiskelijaa.
Laajuus: Op: 13 (15) Ov: 9(10)
Syvennetään opiskelijan tietoja sosiaalipsykologian keskeisistä tutkimuskohteista.
Osassa A aiheina ovat sosiaaliset representaatiot, sosiaalisen identiteetin teoria (SIT), ryhmien väliset suhteet, ryhmäkäyttäytyminen. Augoustinouksen ja Walkerin teoksessa kerrataan jo aiemmin käsiteltyjä tutkimuskohteita (asenteet, skeemat jne). Teos täydentää aiempia esityksiä mm. asenteiden funktioiden monipuolisella käsittelyllä. Täydentämisen ohella kirjan erityinen anti on siinä, että se integroi perinteisen empiirisen sosiaalipsykologisen tutkimuksen (ns. mainstream sosiaalipsykologia) lähestymistapoja uudempiin, postmoderneiksi nimettyihin lähestymistapoihin. Bauerin ja Gaskellin artikkeli tarkastelee sosiaalisten representaatioiden tutkimusta paradigmana, luoden näin kokonaiskuvan tutkimusalasta.
Ryhmien välisiä suhteita käsittelevät kolme artikkelia (Ellemers & al, Hewstone & al ja Brown) syventävät opiskelijoiden tietoa SIT:sta, sosiaalisesta identiteetistä, ryhmien välisistä suhteista yleensä sekä ennakkoluuloisuutta ja sen vähentämistä koskevista sosiaalipsykologisista teorioista.
Osassa B aiheina ovat vuorovaikutus, sosiaaliset liikkeet ja rakenteet. Tannen käsittelee teoksessaan keskustelua vuorovaikutustilanteena, eritellen erilaisten keskustelutapojen ja -strategioiden vaikutuksia vuorovaikutukseen. Smithin ja Bondin (uusimmassa painoksessa kirjoittajana myös Kagitcibasi) perusteos kulttuurienvälisestä psykologiasta johdattaa pohtimaan, miten kulttuuri vaikuttaa psykologisiin ja sosiaalisiin prosesseihin erilaisissa konteksteissa. Teoksessa esitellään kootusti alan tutkimuksia sekä arvioidaan keskeisimpien teorioiden ja menetelmien vahvuuksia ja rajoituksia. Klandermansin teos keskittyy pohtimaan sosiaalisten liikkeiden syntyä, toimintaa ja hajoamista. Keskeisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi, miten kollektiiviset uskomukset syntyvät ja muokkautuvat, miten tyytymättömyys suuntautuu toiminnaksi, ja mitkä prosessit ovat keskeisiä sosiaalisiin liikkeisiin osallistumisessa ja niistä irtautumisessa. Burr taas esittelee teoksessaan sukupuolen sosiaalipsykologian teoreettisia näkökulmia sekä feministisen tutkimuksen eri suuntauksia. Kirjassa pohditaan kriittisesti sukupuolten eroja sekä sovelletaan esitettyjä näkökulmia esimerkiksi koulutuksen, työn ja perhe-elämän konteksteihin.
Osassa C aineina ovat sosiaalinen kehitys, emootiot, arvot ja moraali.
Pääaineopiskelijat (13 op): Kirjallisuuskuulustelu joka suoritetaan kolmessa osassa: osa A, osa B ja osa C erikseen. Osa B suoritetaan aina kirjallisuuskuulusteluna, mutta osan A tai C voi korvata myös opetuksella tai vaihtoehtoisilla suoritusmuodoilla (esim. lukupiiri)mikäli niitä on tarjolla.
Huom: osa B on pääaineopiskelijoille suppeampi (5 op) kuin sivuaineopiskelijoille.
Sivuaineopiskelijat (15 op): Kirjallisuuskuulustelu joka suoritetaan kolmessa osassa: osa A, osa B ja osa C erikseen. Huom: osa B on sivuaineopiskelijoille laajempi (7 op) kuin pääaineopiskelijoille.
Karmela Liebkind, Ari Haukkala, Liisa Myyry
Lukupiiri kokoontuu maanataisin ja perjantaisin klo 10-12
ma 10-12 PR AUD IV
pe 10-12 U37 SH 4
Korvaa 4 op opintojaksosta SP14 A.
Ilmoittautuminen suoraan piirin vetäjälle jontup@suomi24.fi 8.10.-24.10.2007
Kurssille otetaan 30 ensimmäiseksi ilmoittautunutta.
Pää- ja sivuaineopiskelijat
Lukupiirissä käydään läpi opintojaksoon SP14A kuuluva kirjallisuus. Kts. http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/spsy/sp14A/
Työskentelytapana on tehtäviä, jotka auttavat tiivistämään ja löytämään olennaisuudet luettavista asiakokonaisuuksista.
The workshop meets every other week on Thursdays at 12-16 in Mariankatu 11, lecture hall 2.
Note: part of the workshop meets face-to-face and part via the Internet.
All participants must have successfully completed exam SP14a before taking the workshop.
A maximum of 20 students will be accepted with preference given to Social Psychology majors.
The workshop gives 6 credits which is equivalent to 160 working hours.
The workshop gives 6 credits towards study unit SP19 or SP54.
This workshop aims to familiarize the students with social representation theory so that they are able to understand the key concepts of the theory and to study the variety of societal phenomena such as health and illness, madness, AIDS, biogenetics, food, race from the perspective of social representations. By exploring the special features of the approach, the workshop aims to deepen students’ understanding of social representations.
The workshop will work both face-to-face and in a learning environment via the Internet.
The content of the workshop is divided into two parts: The first part of the workshop deals with the THEORY and basic concepts of social representations. Students will read some basic texts and work together in small groups in a web-based learning environment.
The aim of the latter part of the workshop is to go deeper into one optional THEMATIC area (e.g. risk, health and illness, madness, food, Europe) and to learn how to apply the theory in practice. In order to reach this objective, students first read some texts from one thematic area and then prepare a research plan in small groups.
Course work consists of reading papers, group discussions, group exercises and a research plan done in small groups. The evaluation of students is based on group exercises, active participation and personal reflections. There won't be any final examination at the end of the workshop.
Note: In order to participate in the workshop, you need to use the Internet weekly. You also need a user account in the University’s IT system.
Prior registration is required (link below). Detailed instructions on how to access the web-based learning environment will be sent to each participant by e-mail after the end of registration.
Laajuus: Op: 4 Ov: 2
Syvennetään opiskelijan tietoja sosiaalipsykologian keskeisistä tutkimuskohteista. Osassa A aiheina ovat sosiaaliset representaatiot, SIT, ryhmien väliset suhteet ja ryhmäkäyttäytyminen. Agoustinoksen ja Walkerin teoksessa kerrataan jo aiemmin käsiteltyjä tutkimuskohteita (asenteet, skeemat jne). Teos täydentää aiempia esityksiä mm. asenteiden funktioiden monipuolisella käsittelyllä. Täydentämisen ohella kirjan erityinen anti on siinä, että se integroi perinteisen empiirisen sosiaalipsykologisen tutkimuksen (ns. mainstream sosiaalipsykologia) lähestymistapoja uudempiin, postmoderneiksi nimettyihin lähestymistapoihin. Samalla otsikolla (Social Cognition) on julkaistu useitakin teoksia, mutta ne ovat tyypillisesti huomattavasti kapea-alaisempia. Bauerin ja Gaskellin artikkeli tarkastelee sosiaalisten representaatioiden tutkimusta paradigmana, luoden näin kokonaiskuvan tutkimusalasta.
Ryhmien välisiä suhteita käsittelevät kolme artikkelia (Ellemrs & al, Hewstone & al ja Brown) syventävät opiskelijoiden tietoa SIT:istä, sosiaalisesta kategorioinnista sekä muista ryhmien välisiä suhteita, ennakkoluuloisuutta ja sen vähentämistä koskevista sosiaalipsykologisista teorioista.
Pääaineopiskelijat: Opintojakso SP14 suoritetaan kolmessa osassa: osa A, B ja C erikseen. Tässä esitetty osa A voidaan tenttiä kirjallisuuskuulustelussa tai korvata opetuksella tai vaihtoehtoisilla suoritusmuodoilla (esim. lukupiiri).
Sivuaineopiskelijat: Opintojakso SP14 suoritetaan kolmessa osassa: osa A, B ja C erikseen. Tässä esitetty osa A voidaan tenttiä kirjallisuuskuulustelussa tai korvata opetuksella.
Artikkeli on elektronisesti saatavilla http://ejournals.helsinki.fi/
Artikkelit ovat elektronisesti saatavilla http://ejournals.helsinki.fi/ ja laitoksella on niistä lukukappaleet käytävän hyllyssä.
Laajuus: Op: 5 - 7 Ov: 4 - 5
Syvennetään opiskelijan tietoja sosiaalipsykologian keskeisistä tutkimuskohteista. Osassa B aiheina ovat vuorovaikutus, sosiaaliset liikkeet ja rakenteet.
Pääaineopiskelijat: Opintojakso SP14 suoritetaan kolmessa osassa: osa A, B ja C erikseen. Tässä esitetty osa B suoritetaan aina kirjallisuuskuulusteluna. (Osan A ja C voi korvata myös opetuksella mikäli sitä on tarjolla.) Huom: osa B on pääaineopiskelijoille suppeampi kuin sivuaineopiskelijoille.
Sivuaineopiskelijat: Opintojakso SP14 suoritetaan kolmessa osassa: osa A, B ja C erikseen. Tässä esitetty osa B suoritetaan aina kirjallisuuskuulusteluna. (Osan A ja C voi korvata myös opetuksella mikäli sitä on tarjolla.) Huom: osa B on sivuaineopiskelijoille laajempi kuin pääaineopiskelijoille.
Pää- ja sivuaineopiskelijat.
OSA B, yhteensä 5 op (4 ov) pääaineopiskelijoille / 7 op (5 ov) sivuaineopiskelijoille
Pääaineopiskelijat : valitsevat yhteisten teosten lisäksi yhden alla olevista kahdesta teoksesta.
Sivuaineopiskelijat : tenttivät yhteisten teosten lisäksi molemmat alla olevat teokset.
Laajuus: Op: 4 Ov: 2
Syvennetään opiskelijan tietoja sosiaalipsykologian keskeisistä tutkimuskohteista. Osassa C aiheina ovat sosiaalinen kehitys, emootiot, arvot ja moraali.
Pääaineopiskelijat: Opintojakso Sp14 suoritetaan kolmessa osassa: osa A, B ja C erikseen. Tässä esitetty osa C voidaan tenttiä kirjallisuuskuulustelussa tai korvata opetuksella tai vaihtoehtoisilla suoritusmuodoilla (esim. lukupiiri).
Sivuaineopiskelijat: Opintojakso SP14 suoritetaan kolmessa osassa: osa A, B ja C erikseen. Tässä esitetty osa C voidaan tenttiä kirjallisuuskuulustelussa tai korvata opetuksella.
Muodostetaan näkemys kvalitatiivisen tutkimusasetelman peruselementeistä ja kokonaisuudesta. Harjoitellaan kvalitatiivisten tutkimusaineistojen tuottamista ja käsittelyä havaintoja tunnistavan ja niitä jäsentävän analyysin tasolla. Muodostetaan yleiskuva erilaisten kvalitatiivisten lähestymistapojen variaatiosta.
Pääaineopiskelijat.
Kari Vesala
Oheiskirjallisuus joka tentitään erikseen sovittavilta osin:
Maanantaisin klo 10 - 14, U37 sh 1.
Harjoituskurssi korvaa opintojakson SP15 kokonaisuudessaan.
Pääaineopiskelijat.
Laajuus: Op: 4 Ov: 2,5
Syvennetään näkemystä kvalitatiivisesta tutkimusasetelmasta ja sen rakentamisesta. Harjoitellaan tutkimusaineistojen tulkitsevaa analysointia. Syvennetään näkemystä erilaisten kvalitatiivisten lähestymistapojen metodologisen ja teoreettisen luonteen merkityksestä tutkimusasetelmalle.
SP15 Kvalitatiiviset menetelmät I
Pääaineopiskelijat.
Kari Vesala
Oheiskirjallisuus joka tentitään erikseen sovittavilta osin:
Maanataisin klo 10 - 14, U37 sh 1.
Harjoituskurssi pääaineopiskelijoille korvaa opintojakson SP16 kokonaisuudessaan.
Pääaineopiskelijat.
Laajuus: Op: 4 Ov: 2,5
Kurssilla perehdytään kvantitatiivisen tutkimuksen perusteisiin sekä opetellaan kvantitatiivisten menetelmien perusanalyysien kuten ristiintaulukoiden, varianssianalyysin, ja regressioanalyysin tekeminen, tulosten tulkinta ja raportoiminen. Kurssilla tehdään harjoitustöitä.
Pääaineopiskelijat.
Ari Haukkala
Oheiskirjallisuus joka tentitään erikseen sovittavilta osin:
Maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 12 - 14, U37 sh 1.
Tilastotieteen johdantokurssi, spss-kurssi.
Harjoituskurssi korvaa opintojakson SP17 kokonaisuudessaan.
Pääaineopiskelijat.
Laajuus: Op: 4 Ov: 2,5
Kurssilla perehdytään kvantitatiivisen tutkimuksen prosessiin laajemmin. Kurssin aikana tehdään ryhmätyönä kvantitatiivisen tutkimuksen raportti opiskelijoiden valitsemasta aiheesta. Työn ohella tutustutaan tutkimusasetelmiin, aineiston keräämiseen, mittaamiseen liittyviin käsitteisiin, esitellään erilaisia analyysimenetelmiä sekä kausaaliseen päättelyyn liittyviä ongelmia käytännön tutkimuksessa.
SP17
Pääaineopiskelijat.
Ari Haukkala
Oheiskirjallisuus joka tentitään erikseen sovittavilta osin:
Maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 12 - 14, U37, sh 3.
Kurssiin kuuluu myös harjoituskertoja, joiden ajat ja paikka ilmnoitetaan myöhemmin.
SP17
Harjoituskurssi pääaineopiskelijoille korvaa opintojakson SP18 kokonaisuudessaan.
Laajuus:
Syvennetään opiskelijoiden ymmärrystä keskeisistä ja ajankohtaisista sosiaalipsykologian teoreettisista tai soveltavista kysymyksistä. Kohdan voi suorittaa seminaareilla tai luentosarjoilla. Pääaineopiskelijoiden on osallistuttava vähintään yhteen seminaariin, jonka seminaarityöstä tehdään kandidaatintutkielma. Ulkomailla vaihdossa olleet voivat korvata ulkomailla suoritettuja opintoja tässä kohtaa.
Huom: sivuaineopiskelijat suorittavat kohdan suppeampana (6 op) kuin pääaineopiskelijat (12 op).
Korvaava opetus (pääsääntöisesti luentosarjat korvaavat 3 op ja seminaarit 6 op).
Pää- ja sivuaineopiskelijat.
Kari Vesala
To 10 - 12 U37 rum 3
Förhandsanmälning till seminariet skall göras via weboodi (se nedan).
Seminariet ersätter 6 studiepoäng. Poängen kan användas till SP13 (punkt 2; 3 poäng), SP 19 (6 poäng), eller SP55 (punkterna c eller d; 6 poäng).
Målet med seminariet är ge en djupare insikt i den socialpsykologi som berör relationer mellan grupper, ackulturation, fördomar och etnisk identitet. Seminariets ämnesområden omfattar olika aspekter på invandring, minoriteter, rasism, stereotypier och diskriminering, samt hur dessa fenomen inverkar på minoritetsmedlemmars välmåga och anpassning. De studerande övar sig också i vetenskapligt skrivande och användning av vetenskapliga källor.
Varje deltagare väljer ett ämne inom ramen för kursens ämnesområde, skriver ett föredrag på 10-15 sidor och fungerar som opponent till en annan deltagares föredrag i enlighet med de instruktioner som delas ut på kursens första sammankomst. Föredragen delas ut till alla deltagare i förväg och diskuteras på seminariet.
HUOM! Suomenkieliset opiskelijat voivat kirjoittaa esitelmänsä ja opponoida suomeksi. "
Tuesdays and Thursdays at 12-14
On Tuesdays the course meets in the Main building, hall 16
On thursdays the course meets in the Main building, hall 20
Course timetable
week 41 Tue: Ahokas Thur: Hankonen
week 42 Tue: Ahokas Thur: Hankonen
week 43: no lectures
week 44 Tue: Ahokas Thur: Hankonen
week 45 Tue: Ahokas Thur: Tuija Seppälä
weeks 45-47 Students work on the group project
week 47 Thur: Hankonen groupwork 1
week 48 Tue: Ahokas groupwork 2 Thur: Hankonen groupwork 3
week 49 Tue: Ahokas groupwork 4 Thur: independence day, holiday
week 50 Tue: Hankonen review and feedback
The course meets in computer class 2036 (Unioninkatu 37, 2nd floor) always at 9-12 am as follows:
Tues 06.11 Lecture
Fri 09.11 Lecture
Tues 13.11 Laboratory
Fri 16.11 Laboratory
Tues 20.11 Laboratory
Fri 23.11 Laboratory
Tues 27.11 Laboratory
Fri 30.11 Lecture
Tues 03.12 Lecture
Basic course in statistics. (Brush up on your statistics before the course.) A maximum of 20 students will be accepted in the order of registration. Registration starts September 29 and ends October 29.
The course gives 3-5 credits (2-4 study weeks) for study unit SP19 or SP53, depending on the number of assignments the student submits.
This course provides an introduction to the area of experimental social psychology, which studies how the behaviors, thoughts and feelings of individuals and groups are influenced by other people and social situations. The experimental method applies the model of the natural sciences to social psychology. Importantly, only with this approach can the researchers propose causal explanations for social psychological phenomena. Throughout the course the main assumptions of the experimental method will be presented, the basics principles of experimental design will be explained, and the ethical implications of this kind of research will be discussed. Empirical examples will illustrate the profound impact that experimental methodology has had in the study of topics such as prejudice, altruism, attitudes, and decision making. Additionally laboratory sessions on experiment generation software and electronic databases will be conducted.
By the end of the course, the participants should become:
The participants will be actively involved in understanding the way experiments are designed and conducted by means of in-class and homework assignments.
To earn 3 credits (2 study weeks) for the course, the student must attend most of lectures and lab sessions and hand in all class-project reports. To earn 5 credits (4 study weeks) for the course, the student must, in addition to the above, write a review of a research article.
Fre. 10 - 12, SSKH; sal 307.
Kursen ersätter
Seminaari järjestäytyy ke 19.09.2007 klo 10 - 12, U37 sh 2.
Seminaari kokoontuu ke 31.10. - 12.12.2007 klo 9 - 12, U37 sh 4.
Seminaarilla voi korvata 2 op opintojaksosta SP13 (tällöin 4 op korvaa opintojaksoa SP19) tai 6 op opintojaksoista SP19 tai SP55 (c,d).
Seminaariin otetaan rajattu määrä opiskelijoita. Etusijalla ovat kandityötään aiheesta tekevät pääaineopiskelijat, seuraavana muut pääaineopiskelijat. Sivuaineopiskelijoita otetaan mikäli paikkoja jää yli.
Seminaariin ilmoittaudutaan 19.8.-12.9.2007 weboodin kautta, linkki alla. Tärkeää: kirjoita ilmoittautumisen "lisätietoja" -kohtaan:
Kaikille ilmoittautuneille lähetetään tieto valinnasta 17.9.2007 sähköpostilla.
Kurssi muodostuu luennoista ja työpajatyöskentelystä.
Luennot pidetään tiistaisin ja torstaisin 30.10. - 29.11.2007 klo 12 - 14 U37 sh 2.
Työpaja kokoontuu tiistaisin 4.12. - 11.12.2007 klo 12 - 16 U37 sh 4.
Kurssilla perehdytään työelämän tutkivaan kehittämiseen. Tavoitteena on, että opiskelija osaa eritellä työelämän kehittämisprosessien teoreettis-metodologisia lähtökohtia. Opiskelija osaa jäsentää ja suunnitella tutkivan kehittämistoiminnan prosessia sekä hallitsee työn kehittämisen, arvioinnin ja kehittämistoiminnan raportoinnin lähestymistapoja.
Johdantoluentojen alustavat sisällöt
1.Mitä on tutkiva kehittäminen?
• Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan käsitteet • Työn tutkivan kehittämisen erilaisia suuntauksia • Suunnittelu ja prosessiorientoitunut työn kehittäminen
2. Kehittämisen filosofis-metodologisia lähtökohtia
• Työelämän kehittämisprojektit ja sosiaalitieteellisen tutkimuksen metodologiset perinteet • Kehittämistoiminnan tietokäsitys • Arkitieto ja tieteellinen tieto, kokemustieto osana kehittämistä • Realistinen ja konstruktionistinen näkökulma kehittämiseen
3. Työn kehittämisen tieteellisiä lähestymistapoja, esimerkkejä
• Toimintatutkimuksellinen lähestymistapa, kehittävä työntutkimus • Tutkimusavusteiden kehittäminen • Tutkiva työote ja käytäntötutkimus
4. Kriittinen kehittäminen
• Kriittinen etnografia ja marginaalitarinat työn ja ammattikäytäntöjen kehittämisen lähtökohtina • Kehittämistoiminnan tiedonintressi ja näkökulma • Asiantuntijuuden käsite ja kumppanuus • Kansalaislähtöinen kehittäminen • Kriittinen kehittämisnäkökulma ja arviointi
5. Kehittämistoiminnan prosessi
• Projektisykli • Toimintatutkimuksellinen kehittämisprosessi
6. Kehittämistoiminnan menetelmiä
• Kehittämisprosessin hallinnan menetelmät • Työmenetelmien ja –prosessien kehittämisen menetelmät • Osallistavat menetelmät
7. Kehittämistoiminnan arviointi
• Arvioinnin käsite ja merkitys • Arviointitiedon luonne ja arvioinnin filosofis-metodologiset sitoumukset • Prosessi- ja vaikuttavuusarviointi, realistinen ja konstruktionistinen arviointi • Erilaisia arvioinnin suuntauksia
8. Tutkivan kehittämisen metodologiaa
• Kehittämistoiminnan raportointi • Kehittämistoiminnan dokumentaatio • Reflektointi tiedon tuottamisen välineenä • Kehittämistoiminnassa syntyneen tiedon yleistettävyys ja siirrettävyys
9. Tutkiva kehittäminen tiedontuotantona
• Kehittäjän rooli ja luotettavuuden käsite kehittämistoiminnassa • Kehittämistoiminnassa syntyneen tiedon yleistettävyys, siirrettävyys ja käyttökelpoisuus
10. Tutkiva kehittäminen tieteen ja innovaatiotoiminnan rajamaastossa
Luentojen materiaalit löytyvät osoitteesta http://kampela.it.helsinki.fi/bscw/
Kurssin osat
1. Aiheeseen johdattelevia luentoja 10 x 2 h 2. Työpajatyöskentelyä, johon liittyy harjoitustehtävä.
Arviointi: Kurssi arvioidaan numeerisesti. Arviointi perustuu harjoitustehtävään.
Harjoitustehtävän tarkemmista tavoitteista, sisällöistä, laajuudesta, esitystavasta ym. sovitaan erikseen.
Maanantaisin klo 16 - 18, Mariankatu 11 ls 5.
Kurssi korvaa 3 op (2 ov) opintojaksosta
Huom! Mikäli olet suorittanut luentosarjan 1 opintoviikon laajuisena, se korvaa SP13 kohdasta 2 teoksen Rasismi ja syrjintä Suomessa.
17.9. "Kansanluonteet kohtaavat vertailevassa sosiaalipsykologiassa" Prof. Klaus Helkama (Sosiaalipsykologianlaitos, HY)
24.9. "Kulttuuri ja etnisyys" VTT, tutkija Helena Jerman (Kehitysmaatutkimuksen laitos,HY)
1.10. "Islam ja vaikeat kysymykset" FT, tutkija Susanne Dahlgren (Tutkijakollegium, HY)
8.10. "Somalialaisperheiden hyvinvointi ja transnationaaliset siteet" FT, tutkija Marja Tiilikainen (Väestöliitto)
15.10. "Seksuaalisuuden käsikirjoitukset Suomessa ja Venäjällä” VTT, dosentti Anna Rotkirch (Yhteiskuntapolitiikan laitos, HY)
29.10. "Ennakkoluulot ja etninen identiteetti" Prof. Karmela Liebkind (Sosiaalipsykologian laitos, HY)
5.11 "Maahanmuuttajat mediassa" YTT, tutkijatohtori, Karina Horsti (CEREN, HY)
12.11. "Työ- ja organisaatiokulttuurit" VTT Markku Kiviniemi (Yleisen valtio-opin laitos, HY)
19.11. ”Maahanmuuttajalapset ja -nuoret: koulutuksen kautta tasa-arvoon?” FT, monikulttuurisuusasioiden päällikkö Anne Alitolppa-Niitamo (Väestöliitto)
26.11. "Eurooppalainen identiteetti ja kansalliset kulttuurit" Dosentti Heikki Mikkeli (Renvall-instituutti, HY)
10.12 LOPPUKUULUSTELU
17.12 UUSINTATENTTI
Läsnäolo luennoilla ja luentokuulustelu viimeisellä kokoontumiskerralla.
The lectures will be held on Fridays at 10-12 in Unioninkatu 35, lecture hall (U35 ls). No lectures will be held during the break between periods.
Some basic knowledge in Social Psychology is highly recommended, but not a prerequisite for participation.
The course gives 3 credit points (2 study weeks) for study unit
The aim of the lecture course is to give an overview of the social psychology of intergroup relations, acculturation and the development of ethnic identity.
The lecture course covers the social psychology of intergroup relations, acculturation and the development of ethnic identity. The theme of the course also includes issues concerning prejudice, stereotyping and racism as well as the target's reactions to these. In addition, the adaptation and integration of ethnic/cultural minorities will be dealt with.
Titles of lectures:
Students will acquire copies of the lecture transparencies and there will be a written examination at the end of the course.
Please register for the course via WebOodi (links below).
Ons 14-16, U40, sal 24
Kurssin opetuskieli on ruotsi, mutta kurssin voi suorittaa myös suomen ja englannin kielellä.
Vad betyder religion och vad är ett mångkulturellt samhälle? Hur anknyter sig frågor kring kön, ungdom och religion till mångkulturalism? Under kursen "Mångkulturella ungdomar och religion" behandlas mångkulturalismens historia och teoretiska diskussioner bakom begreppet ur ett religionsvetenskapligt perspektiv. Undervisningen sker på svenska men kursen kan även avläggas på finska eller engelska.
Opintojakso suoritetaan kirjoittamalla oppimispäiväkirja (1 sivu per kerta).
Kurssin opetuskieli on ruotsi, mutta kurssin voi suorittaa myös suomen ja englannin kielellä.
HUOMAA MUUTOKSET KURSSIN AIKATAULUSSA!
Seminaari korvaa 6 op (4 ov) opintojaksosta SP19 sekä johtamisen opintokokonaisuudesta JOS9.
Seminaariin otetaan rajattu määrä opiskelijoita (15). Etusijalla ovat seminaarin aiheesta kandityötään tekevät pääaineopiskelijat, seuraavana muut pääaineopiskelijat. Sivuaineopiskelijoita otetaan mikäli paikkoja jää yli.
Seminaariin ilmoittaudutaan 26.10.-26.11.2007 weboodin kautta.
Tärkeää: kirjoita ilmoittautumisen "lisätietoja" -kohtaan:
Kaikille ilmoittautuneille lähetetään tieto valinnasta 30.11.2007 sähköpostilla.
Tavoitteena on tutustua tällä hetkellä ajankohtaisiin sosiaalipsykologisen organisaatiotutkimuksen suuntauksiin ja tutkimusalueisiin.
Seminaarin osallistujat suorittavat alkutenttinä tammikuun 2008 tiedekuntatentissä teoksen Haslam: Psychology in organizations - The Social identity approach. Tähän tenttiin ilmoittaudutaan erikseen weboodissa, opintojakson SP55 sivulta. Merkitse "Lisätietoja" kenttään, että tentit pelkästään Haslamin teoksen alkutenttinä organisaatiopsykologian seminaariin.
Seminaari alkaa luennoilla ja alkutentillä. Tenttikirjana on Haslamin teos Psychology in Organizations – The Social Identity Approach, jossa esitellään organisaatiopsykologian keskeisiä osa-alueita painottaen erityisesti viime vuosina voimakkaasti yleistynyttä sosiaalisen identiteetin lähestymistapaa organisaatiopsykologiassa. Alkutenttikirjassa ja luennoilla käsitellään mm. johtajuutta, motivaatiota, organisaatiositoutumista, ryhmän päätöksentekoa, valtaa, ryhmien välisiä konflikteja, lakkoja, ryhmän tuloksellisuutta, organisaation koettua oikeudenmukaisuutta, fuusioita ym. Tämän jälkeen opiskelija syventää tietojaan valitsemallaan alueella tekemällä oman esitelmän.
Alkutentin lisäksi osallistujat kirjoittavat oman esitelmän seminaarin vetäjän kanssa sopimastaan aiheesta sekä opponoivat suullisesti ja kirjallisesti muiden osallistujien esitelmiä. Esitelmä on laajuudeltaan 10-15 sivua ja se on luonteeltaan kirjallisuuskatsaus johonkin organisaatiopsykologiseen teemaan tai aiheeseen.
Kurssi kokoontuu tiistaisin klo 10-12.
4.9. S10 sali 117; 11.9. ja 18.9. S10 sali 212; 25.9. S10 sali 209; 2.10. S10 sali 114; 9.10. S10 sali 116; 16.10., 30.10., 6.11., 13.11., 20.11. S10 sali 117; 27.11. S10 sali 212
Kurssi korvaa 6 opintopistettä joko opintojaksosta SP19 tai maisteriopintojen vapaasti valittavia opintoja.
Kurssin tavoitteena on kytkeä aiemmin opittu teoria-aines ryhmäprosesseista käytännön sovelluksiin ja tätä kautta edelleen syventää myös ryhmädynamiikan teoreettista ymmärrystä. Lisäksi tavoitteena on ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitojen kehittyminen oman osallistumisen kautta.
Kurssi koostuu neljästä osasta:
Arvioinnissa kiinnitetään huomiota kirjallisen oppimispäiväkirjan lisäksi opiskelijan aktiivisuuteen keskusteluissa ja harjoituksissa. Oppimispäiväkirjassa opiskelijalta edellytetään paitsi kurssin keskeisten sisältöjen erittelyä, myös oman oppimisprosessin reflektointia.
Kurssista tullaan keräämään kirjallista opiskelijapalautetta tulevien kurssien suunnittelun tueksi. Kurssin loopuksi osallistujien kesken pidetään myös palautekeskustelu.
HUOM! JÄRJESTÄYTYMISTILAISUUDEN AJANKOHTA MUUTTUNUT
Seminaari järjestäytyy to 24.1.2008 klo 14 - 16, U37 sh 1.
Seminaari työskentelee ke 12.3.-30.4.2008 klo 9 - 12, U37 sh 2.
Seminaarilla voi korvata 1-2 op opintojaksosta SP14a (ryhmien väliset suhteet ja/tai ryhmäkäyttäytyminen)(tällöin 4-5 op korvaa opintojaksoa SP19). Seminaarilla voi korvata 6 op opintojaksosta SP19 tai maisteriopintojen vapaasti valittavia kursseja.
Seminaariin otetaan rajattu määrä opiskelijoita. Etusijalla ovat seminaarin aiheesta kandityötään tekevät pääaineopiskelijat, seuraavana muut pääaineopiskelijat. Sivuaineopiskelijoita otetaan mikäli paikkoja jää yli.
Seminaariin ilmoittaudutaan 22.12.2007 - 15.1.2008 weboodin kautta, linkki alla. Tärkeää: kirjoita ilmoittautumisen "lisätietoja" -kohtaan:
Kaikille ilmoittautuneille lähetetään tieto valinnasta 18.1.2008 sähköpostilla.
Mondays 16-18 and Thursdays 15-17 at Innopoli 2, 4th floor, Otaniemi
You can register for the seminar by writing to: hotpotato@soberit.hut.fi In your message please mention the courses in methodology that you have attended previously and explain briefly why you would like to join the seminar. The deadline to the registration is September 21th 2007.
For any inquiries feel free to reach the course lecturer via email: jorge.sinisterra at helsinki.fi
Torstaisin klo 10-12, Porthania sali 344.
Seminaarilla voi korvata 3 op opintojaksosta SP13 (tällöin loput 3 op korvaavat opintojaksoa SP19) tai 6 op opintojaksosta SP19, SP55 tai vapaasti valittavia maisteriopintoja.
Pää- ja sivuaineopiskelijat. Seminaariin mahtuu 15 opiskelijaa.
More information on the web site
http://sockom.helsinki.fi/studier/0708/cie/?amne=cie&kurs=71557
ECTS credits: 4 Credits (study weeks): 2
The course meets on Wednesdays at 12-16 at Unioninkatu 37, seminar room 1.
The course gives 4-6 credits (2-4 study weeks) for study unit SP19 or SP54.
For social psychology major and minor students. Prior registration is mandatory via webOodi (link above).
The goal of this course is to give an overview of the current social psychological reserch on morality, based on the functional system approach developed at the Helsinki social psychology department.
1. Values and moral values
2. Historical changes in morality: Sophocles' Antigone, Dante's Divine Comedy, and Balzac's Comédie humaine as illustrations.
3. The development of moral judgment: from Piaget to Kohlberg vs. Shweder.
4. The development of the ethic of care: from Gilligan to Skoe and Juujärvi.
5. The typological approach to moral judgment.
Lectures, group discussions based on watching a classical movie (chosen by the students), essay writing for those who are interested, final exam.
The workshop meets every other week on Thursdays at 12-16 in Mariankatu 11, lecture hall 2.
Note: part of the workshop meets face-to-face and part via the Internet.
All participants must have successfully completed exam SP14a before taking the workshop.
A maximum of 20 students will be accepted with preference given to Social Psychology majors.
The workshop gives 6 credits which is equivalent to 160 working hours.
The workshop gives 6 credits towards study unit SP19 or SP54.
This workshop aims to familiarize the students with social representation theory so that they are able to understand the key concepts of the theory and to study the variety of societal phenomena such as health and illness, madness, AIDS, biogenetics, food, race from the perspective of social representations. By exploring the special features of the approach, the workshop aims to deepen students’ understanding of social representations.
The workshop will work both face-to-face and in a learning environment via the Internet.
The content of the workshop is divided into two parts: The first part of the workshop deals with the THEORY and basic concepts of social representations. Students will read some basic texts and work together in small groups in a web-based learning environment.
The aim of the latter part of the workshop is to go deeper into one optional THEMATIC area (e.g. risk, health and illness, madness, food, Europe) and to learn how to apply the theory in practice. In order to reach this objective, students first read some texts from one thematic area and then prepare a research plan in small groups.
Course work consists of reading papers, group discussions, group exercises and a research plan done in small groups. The evaluation of students is based on group exercises, active participation and personal reflections. There won't be any final examination at the end of the workshop.
Note: In order to participate in the workshop, you need to use the Internet weekly. You also need a user account in the University’s IT system.
Prior registration is required (link below). Detailed instructions on how to access the web-based learning environment will be sent to each participant by e-mail after the end of registration.
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Kandidaatin tutkielma on tieteellinen kirjoitus jostakin sosiaalipsykologian alaan kuuluvasta aiheesta. Tutkielman tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijaa tutkimuskirjallisuuden arviointiin ja jonkin erityiskysymyksen käsittelyyn tieteelliseen kirjallisuuden pohjalta. Tutkielma perustuu useista lähteistä koottuihin tietoihin ja siitä näkyy, että tekijä on perehtynyt lähdekirjallisuuden hankintaan, sosiaalipsykologiseen teorianmuodostukseen ja empiiristen tutkimustulosten tulkintaan.
Kandidaatintutkielman arviointilomake sekä ohjeet sosiaalipsykologian kirjoitelmien laatijoille löytyvät laitoksen opintosivujen kohdasta Ohjeita sosiaalipsykologian kirjoitelmien laatijoille http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/opinnot.htm
Tutkielman tulisi perustua tekijän aikaisempaan, hyväksyttyyn seminaariesitelmään. Tutkielman aiheesta, rajauksesta ja käytettävästä lähdemateriaalista sovitaan ohjaavan opettajan (useimmiten seminaarin vetäjän) kanssa. Kandidaatintutkielman laajuus on 15-25 sivua varsinaista leipätekstiä (riviväli 1,5, fonttikoko 12pt, 6000-8000 sanaa), eli lähdeluetteloa ei lasketa sivumäärään.
Kandidaatin tutkielma ei ole omaan, empiiriseen tutkimusaineistoon perustuva työ, eli tutkimusmetodien omakohtaista käyttöä ja hallintaa ei edellytetä.
Arvosteltava työ jätetään laitoksen kansliaan tiedekunnan määräämällä tavalla. Laitoksen johtaja määrää tutkielman tarkastajan, jonka tulee olla laitoksen opettaja. Mikäli kandidaatintutkielma perustuu ryhmätyönä tehtyyn seminaarityöhön, tulee tutkielman liitteeksi laittaa seminaarityö ja muiden tekijöiden kirjallinen suostumus.
Ennen kandidaatintutkielman jättämistä tarkastettavaksi opiskelija toimittaa sen kielentarkastukseen äidinkielen lehtorille. Ks. tarkemmat ohjeet tiedekunnan www-sivulta kielentarkastuksesta http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tuteko/kielentarkastusohjeet.htm ja tarkastukseen jättämisestä http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tuteko/kandi.htm
Hyväksytty tutkielma arvostellaan asteikolla 1-5. Arvosteluperusteina käytetään teoreettisten käsitteiden hallintaa ja niiden käytön selkeyttä ja johdonmukaisuutta, lähdepohjan laajuutta, kirjoituksesta ilmenevää kriittistä ajattelua (esim. tieteellisen tiedon erottaminen arkitiedosta ja lähdekritiikki) ja kirjallisen ilmaisun jäsentyneisyyttä ja viimeistelyä. Kandidaatintutkielma ei ole empiiriseen tutkimusaineistoon perustuva työ, eli tutkimusmetodien omakohtaista käyttöä ja hallintaa ei edellytetä.
Kari Vesala
Kandidaatintutkielman tarkastukseen jättäminen webOodissa
Valmis tutkielma jätetään tarkastukseen laitoksen kansliaan viimeistään seminaarin päättymistä seuraavan opetusperiodin kuluessa. Perustellusta syystä tutkielman voi jättää vastuuopettajan kanssa sovittavan määräajan kuluessa. Samalla kun opiskelija jättää tutkielmansa arvosteltavaksi, hänen on tehtävä ilmoittautuminen WebOodiin. WebOodi ei hyväksy ilmoittautumista, jos äidinkielen lehtori ei ole katsonut opiskelijan kielen hallintaa riittäväksi eikä suoritusta ole rekisteröity.
Kandidaatin tutkielma osana kandidaatin tutkintoa: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tuteko/kandi.htm
Laajuus: Op: 1 Ov: 1
Syksyn 2007 portfoliotapaaminen perjantaina 14.9.2007 klo 12-14, U37 sh 3.
Kevään 2008 portfoliotapaaminen perjantaina 18.1.2008 klo 12-14, U37 sh 3.
Molemmat portfoliotapaamiset pitää yliopistonlehtori Inga Jasinskaja-Lahti.
Portfoliokertomuksessaan opiskelija jäsentää ja arvioi kokoavasti omaa oppimisprosessiaan, omaa kandidaatintutkintoaan ja sen antamia valmiuksia. Lisätietoja portfoliosta löytyy laitoksen www-sivujen Opintojen tueksi -kohdasta: http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/opinnot.htm
Portfoliotapaamisten tarkoituksena on tarjota vapaamuotoinen tapaaminen, jossa opiskelijat voivat yhdessä opettajan kanssa miettiä, kuinka koota ja jäsentää omaa aineopintojen portfoliotaan. Portfoliotapaamisia järjestetään kerran lukukaudessa.
Kirjallinen portfoliokertomus kandidaatintutkinnosta, jonka hyväksyy opettajatuutori. Kertomuksen laatimisen perustana on koko opintojen ajan jatkuva portfoliotyöskentely, jonka yhtenä osana on oman portfoliosalkun täydentäminen. Osana portfoliokertomusta arvioidaan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa (HOPSia) ja sen toteutumista. Portfoliokertomukseen kuuluu myös opiskelijan oma arvio portfoliotyöskentelystään ja portfoliokertomuksesta opintosuorituksena.
Huom! Portfolio jätetaan aina omalle opettajatuutorille.
Aine- ja perusopintojen portfoliotaan työstävät pääaineopiskelijat.
Aineopintoja tekevien opiskelijoiden lisäksi tapaamisiin odotetaan erityisesti kaikkia tänä vuonna aloittavia ja yleisten opintojen HOPS:ia tekeviä opiskelijoita.
Inga Jasinskaja-Lahti
Laajuus: Op: 120 Ov: 160
Maisteriopintojen vastuuopettaja on Klaus Helkama.
Klaus Helkama
Laajuus: Op: 1 Ov: 1
Tutkimussuunnitelmaseminaarissa aktivoidaan portfoliotyöskentelyä. Opiskelija laatii tarkennetun henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) maisteriopintoihin. Syventävien opintojen HOPS kirjoitetaan vapaamuotoisesti (ei lomaketta) tutkimussuunnitelmaseminaarissa esitettäväksi. Lisätietoja portfoliosta löytyy laitoksen www-sivujen kohdasta Opintojen tueksi: http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/opinnot.htm
Maisteriopintoja koskeva henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laadinta ja esittäminen. HOPS esitellään tutkimussuunnitelmaseminaarissa oman tutkimussuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Suunnitelmasta on hyvä keskustella tätä ennen oman opettajatuutorin kanssa.
Portfoliotapaamisten tarkoituksena on tarjota vapaamuotoinen tapaaminen, jossa opiskelijat voivat yhdessä opettajan kanssa miettiä, kuinka koota ja jäsentää omaa aineopintojen portfoliotaan. Portfoliotapaamisia järjestetään kerran lukukaudessa.
Syksyn 2007 portfoliotapaaminen perjantaina 14.9.2007 klo 14-16, U37 sh 3.
Kevään 2008 portfoliotapaaminen perjantaina 18.1.2008 klo 14-16, U37 sh 3.
Molemmat portfoliotapaamiset pitää yliopistonlehtori Inga Jasinskaja-Lahti.
Anna-Maija Pirttilä-Backman, Klaus Helkama
Seminaarin tavoitteena on tukea pro gradu -tutkielman aiheen valintaa, perehdyttää tutkimussuunnitelman laatimiseen ja arvioimiseen sekä käynnistää tutkielman tekeminen. Tavoitteena on myös, että opiskelija harjaantuu arvioimaan sosiaalipsykologisten selvitysten ja tutkimusten suunnitelmia antaessaan palautetta muiden osallistujien suunnitelmista. Lisäksi seminaarissa pohditaan, millaisia tutkimuseettisiä tekijöitä sosiaalipsykologisessa tutkimuksessa tulee ottaa huomioon.
Hyödyllisiä linkkejä tutkimussuunnitelman tekoon löydät laitoksen www-sivuilta, Opiskelu-sivustolta http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/opinnot.htm Siellä on mm. gradusivusto, jossa käsitellään esim. tutkimussuunnitelmaa, opettajat antavat graduaiheita sekä kontaktipalsta graduntekijöille.
Opiskelija saa palautetta tutkimussuunnitelmansa kysymyksenasettelusta, teoriataustasta ja suunnitelluista menetelmistä. Seminaarissa myös varmistetaan suunnitelman realistisuus. Oman suunnitelman yhteydessä käsitellään myös maisteriopintojen HOPS.
Kandidaatin tutkinto.
Osallistuminen seminaariin, jossa kukin osanottaja laatii alustavan tutkimussuunnitelman valittuaan tutkielman aiheen tai aihepiirin. Seminaariin sisältyy myös tietokantojen käytön opetusta. Seminaarissa opiskelijat täyttävät tutkimussuunnitelmalomakkeen kahtena kappaleena, ja palauttavat toisen laitoksen toimistoon. Lomakkeen voi tulostaa laitoksen www-sivulta http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/TUTK_SUUN_lomake.pdf
Seminaariin kuuluu lisäksi Gradu-iltapäivä, jossa hiljattain gradunsa valmiiksi saaneet opiskelijat kertovat omasta graduprosessistaan.
Anna-Maija Pirttilä-Backman, Klaus Helkama
Elektroninen julkaisu: http://www.tenk.fi/JulkaisutjaOhjeet/htkfi.pdf
Onsdagar, kl. 14-16, sammanträdesrummet, II. våningen Svenska social- och kommunalhögskolan
Anmäl dig direkt till prof. Hautamäki.
Laudaturseminariet samlar studerande som befinner sig på olika punkter i sitt avhandlingsarbete. Dels presenteras forskningsplaner med fokus på undersökningsdesignen, dels avhandlingar som omfattar empirisk dataanalys. Studerande får återkoppling på avhandlingens struktur, undersökningens design, resultatanalys samt -rapportering. Målet för dialogen kring presenterade arbeten är att studerande fördjupar sina färdigheter i vetenskapligt skrivande samt i teoretiskt stringent och empiriskt vederhäftig argumentation.
Studerande skriver ett föredrag, antingen en forskningsplan eller en mini- avhandling, med preliminär resultatanalys och -presentation. Respondent och opponent befinner sig på samma punkt i sitt avhandlingsarbete.
Litteratur: Publication Manual of the American Psychological Association (Fifth Edition) samt institutionens skrivregler (http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/seminaariohjeet2006.pdf).
Seminaarin järjestäytyy ti 12.2.2008 klo 14-16, U37, sh 3.
Seminaari kokoontuu tiistaisin 11.3.-29.4.2007 klo 14-18, U37, sh 2.
Huom! Seminaariin sisältyy tietokantojen käytön opetus ti 18.3.2008 klo 14-18 U35, valt. tdk:n kirjaston atk-luokassa, opettajana informaatikko Terttu Turunen.
Seminaarissa käytetään BSCW-ryhmätyöohjelmaa.
Kandidaatin tutkinto.
Seminaari korvaa opintojakson SP52 kokonaisuudessaan.
Huom: Seminaariin kuuluu tietokantojen käytön opetusta ke 17.10.2007 klo 14-18 U37 atk-luokassa 2036. Tietokantojen käyttöä opettaa informaatikko Terttu Turunen.
Kandidaatin tutkinto.
Kaikkien seminaariin hyväksyttyjen tulee jättää kurssin BSCW-aleelle tutkimusetiikkaa käsittelevä essee pe 19.10.2007 mennessä. Ohjeet esseen kirjoittamiseen löytyvät seminaarin pitäjän kotisivulta http://www.valt.helsinki.fi/blogs/pirttila/post32.htm Esseen jättäminen ilmoitettuun ajankohtaan mennessä on edellytys kurssille osallistumiselle.
Seminaari korvaa opintojakson SP52 kokonaisuudessaan.
Kandidaatinopinnot suorittaneet pääaineopiskelijat.
Järjestäytymistilaisuus jakaantuu kahteen osaan, ensimmäisessä osassa käsitellään syventäviä opintoja kokonaisuudessaan, toisessa osassa tutkimussuunnitelmaseminaaria, ja tämän osalta tehdään loppusyksyn ohjelma. Tämän jälkeen on graduiltapäivä, jossa hiljattain gradunsa tehneet opiskelijat kertovat graduprosessistaan.
Läsnäolo järjestäytymistilaisuudessa on välttämätön.
Jokaisen kurssin osallistujan tulee tehdä tukimusetiikkaa käsittelevä essee (1-2 sivua konekirjoitettua tekstiä), jossa esitellään omasta mielestä tärkein, kiinnostavin tai haastavin eettinen kysymys, jonka sosiaalipsykologian graduntekijä voi kohdata. Kysymys tulee yksilöidä ja sitä tulee käsitellä opintojakson oheislukemiston pohjalta sekä henkilökohtaisesti arvioiden. Esseet jätetään viimeistään 29.10.2007 kurssin BSCW- alueelle niille varattuun kansioon. Tiedoston nimeksi suositellaan omaa sukunimä. Esseen jättäminen viimeistään määräaikana on edellytys kurssille osallistumiselle. Esseistä keskustellaan kurssilla yhdessä myöhemmin sovittavana ajankohtana.
Seminaarissa käytetään BSCW-ryhmätyöohjelmistoa.
Laajuus: Op: 8 Ov: 4
Opiskelija paneutuu syventävästi kvantitatiivisiin ja/tai kvalitatiivisiin menetelmiin. Opiskelija harjaantuu jonkun (tai joidenkin) metodisen ja metodologisen lähestymistavan soveltamiseen osana teoreettista kysymyksenasettelua niin, että se palvelee tutkielman tekemistä. Laitoksen metoditarjonnan lisäksi opiskelija voi hyödyntää myös tiedekunnan yhteistä metoditarjontaa sekä tiedekunnan muiden laitosten kursseja. Näistä on kootusti tietoa metodiopintojen kokonaisuus -sivulla http://www.valt.helsinki.fi/opas2006/valt/menetkok/index.html
Harjoituskursseja ja kirjallisuuskuulusteluja erikseen pro gradu –tutkielman ohjaajan kanssa sovittavalla tavalla. Opiskelija valitsee menetelmäopintojensa painopisteen tutkielmansa kannalta mielekkäällä tavalla.
Pro gradu -tutkielmaansa valmistelevat pääaineopiskelijat.
This intensive course meets on Thursdays and Fridays 27-28.3.2008, 10-11.4.2008 and 24-25.4.2008 from 9 a.m. to 3 p.m. The venue of the course is in the university main building at the following auditoriums:
Thu 27.03.2008 09:00-15:00 AUD II
Fri 28.03.2008 09:00-15:00 AUD II
Thu 10.04.2008 09:00-15:00 AUD IV
Fri 11.04.2008 09:00-15:00 AUD II
Thu 24.04.2008 09:00-15:00 AUD IV
Fri 25.04.2008 09:00-15:00 AUD IX
SP53
Only a limited number of students (15) will be admitted. Prior registration starts February 12 and ends March 12, 2007. All registered students will be informed of the results of the selection during week 12 by e-mail.
This seminar (36 h) consists of lectures, tutorials and independent practical analytic work by students. During the course, students will:
The course covers issues like: how do people do factual descriptions, how do we deal with and construct delicate and moral issues in our talk, how are categories (like sex, age, or race) used in spoken language to create order in our social worlds, and how is membership in a variety of categories accomplished. The course provides discursive routes and practical methods into the study of attitudes, morality, memories, reminiscence, identities and facts, and uses concrete examples from a variety of recent empirical studies.
A list of readings for this course will be given out during the first meeting.
Course contents:
Week one (27 - 28.3)
Week two (10. - 11.4)
Week three (24 - 25.4.)
The seminar consists of lectures, tutorials and independent practical analytic work by the students. In addition, students will present verbal summaries on chosen key articles in the course reading list.
Before the course, please read a chapter on discourse analysis by Pirjo Nikander at http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/Nikander.pdf
The course meets in computer class 2036 (Unioninkatu 37, 2nd floor) always at 9-12 am as follows:
Tues 06.11 Lecture
Fri 09.11 Lecture
Tues 13.11 Laboratory
Fri 16.11 Laboratory
Tues 20.11 Laboratory
Fri 23.11 Laboratory
Tues 27.11 Laboratory
Fri 30.11 Lecture
Tues 03.12 Lecture
Basic course in statistics. (Brush up on your statistics before the course.) A maximum of 20 students will be accepted in the order of registration. Registration starts September 29 and ends October 29.
The course gives 3-5 credits (2-4 study weeks) for study unit SP19 or SP53, depending on the number of assignments the student submits.
This course provides an introduction to the area of experimental social psychology, which studies how the behaviors, thoughts and feelings of individuals and groups are influenced by other people and social situations. The experimental method applies the model of the natural sciences to social psychology. Importantly, only with this approach can the researchers propose causal explanations for social psychological phenomena. Throughout the course the main assumptions of the experimental method will be presented, the basics principles of experimental design will be explained, and the ethical implications of this kind of research will be discussed. Empirical examples will illustrate the profound impact that experimental methodology has had in the study of topics such as prejudice, altruism, attitudes, and decision making. Additionally laboratory sessions on experiment generation software and electronic databases will be conducted.
By the end of the course, the participants should become:
The participants will be actively involved in understanding the way experiments are designed and conducted by means of in-class and homework assignments.
To earn 3 credits (2 study weeks) for the course, the student must attend most of lectures and lab sessions and hand in all class-project reports. To earn 5 credits (4 study weeks) for the course, the student must, in addition to the above, write a review of a research article.
Tis 9 - 12 M11 ls 2. Se grundligare kursinformation (programmet,anmälning) på http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sostyo/KVALIFORSK/
Luennot pidetään tiistaisin klo 10 - 12 ja työpajat perjantaisin (alk. 5.10.) klo 12 - 16.
Opetustilana on 19.10. saakka Metsätalon sali 24 (Unioninkatu 40). Tämän jälkeen opetustilana on U37 seminaarihuone 3 (Unioninkatu 37).
Kandidaatin opinnot.
Kurssi korvaa suoritustavasta riippuen 2-5 op (1-3 ov) opintojaksosta SP53 tai maisteriopintojen vapaasti valittavista opinnoista.
Maisteriopintojen vaiheessa olevat sosiaalipsykologian pääaineopiskelijat. Huom! Kurssille otetaan enintään 17 opiskelijaa.
Kurssilla opettajat ja tutkijat esittelevät erilaisia laadullisia sosiaalipsykologisia tutkimusmenetelmiä (ks. ohjelmarunko). Kutakin menetelmää käsitellään ensin luentokerralla (tiistaisin), jonka jälkeen siihen syvennytään työpajassa (perjantaisin). Kurssi on mahdollista suorittaa myös suppeana versiona (2 op) työpajoihin osallistumatta. (Ks. tarkemmin kohta ”Työtavat ja suorittaminen”.)
Tavoitteena on saada hyvä yleiskäsitys yleisimmistä laadullisista tutkimusmenetelmistä (2op) ja tarjota myös käytännön apuvälineitä käsiteltävien menetelmien soveltamiseen esim. opinnäytetyössä (5op).
ti 18.9. Järjestäytyminen
ti 25.9. Yleisiä näkökohtia kvalitatiivisen tutkimuksen logiikkaan (Kari Vesala)
ti 2.10. ja pe 5.10. Aineistolähtöinen analyysi ja teorian muodostus (Inari Sakki)
ti 9.10. ja pe 12.10. Diskurssianalyysi (Tanja Haarakangas)
ti 16.10. ja pe 19.10. Laadullinen haastattelu (Satu Liimakka)
ti 23.10. ja pe 26.10. VÄLIVIIKKO, ei opetusta
ti 30.10. ja pe 2.11. Teemahaastattelu etnografian kontekstissa (Päivi Berg)
ti 6.11. ja pe 9.11. Fokusryhmähaastattelu (Anna Kilpiö)
ti 13.11. ja pe 16.11. Laadullinen asennetutkimus (Juuso Peura)
ti 20.11. ja pe 23.11. Dilemmapohjaiset menetelmät (Liisa Myyry)
ti 27.11. ja pe 30.11. Narratiiviset menetelmät (Jukka Valkonen)
ti 4.12. Loppuyhteenveto ja keskustelu
Ennen kutakin luentoa opiskelijat orientoituvat viikon aiheeseen lukemalla opettajan valitseman johdantotekstin. Työpajaan osallistuvat opiskelijat kirjoittavat luennon jälkeen lisäksi lyhyet verkkokommentit luennon pohjalta. Kommenttien tarkoituksena on auttaa opitun reflektoinnissa ja toisaalta tukea opettajaa perjantain työpajan suunnittelussa, vastaamaan opiskelijoiden tarpeita. Kommentteja ei arvostella. Työpajassa keskustellaan työpajaa varten etukäteen luetusta, opetettavaan menetelmään liittyvästä artikkelista ja perehdytään menetelmään käytännössä, esim. opettajan tuomaa harjoitusmateriaalia analysoimalla. Lisätietoa kurssin suoritustavoista ensimmäisellä kokoontumiskerralla, sekä myöhemmin avautuvilta kurssin kotisivuilta.
Kurssin voi suorittaa joko 2 tai 5 op:n laajuisena. Opiskelija päättää kurssin alussa, minkä laajuisena hän suorittaa kurssin.
• 2 op:n suoritus: osallistuminen luennoille (sis. luentoon orientoivaan ennakkomateriaaliin tutustumisen) ja luentopäiväkirjan kirjoittaminen oheiskirjallisuutta hyväksikäyttäen.
• 5 op:n suoritus: kuten edellä sekä lisäksi verkkokommenttien kirjoittaminen luentojen pohjalta, osallistuminen työpajatyöskentelyyn (sis. ennakkomateriaalin tutustumisen) ja oppimispäiväkirjan kirjoittaminen työpajatyöskentelyn pohjalta oheiskirjallisuutta hyväksikäyttäen. (Luentojen ja työpajatyöskentelyn pohjalta voi tehdä myös ns. yhdistelmäpäiväkirjat.)
Luennoitsijat tarkistavat ja arvioivat oman aihealueensa päiväkirjat ja kurssiarvosana muodostuu näiden töiden keskiarvon perusteella.
Kursens målsättning är att ge fördjupad förståelse för olika kvantitativa analysmetoders möjligheter och begränsningar. Kursen ger också goda färdigheter i att använda det statistiska programpaketet SPSS. Kursen är tänkt att passa alla samhälls- och beteendevetare oberoende av huvudämne.
Obligatorisk närvaro vid dataövningarna. Det är också önskvärt att kursdeltagarna är närvarande vid föreläsningarna. Det exakta kursinnehållet beror till en del på deltagarnas förkunskaper och intressen, Power point -dior från föreläsningarna kommer att vara tillgängliga.
Till kursen hör förutom tentamen fyra hemuppgifter.
Litteratur: Julie Pallant: SPSS Survival Manual. Det vore bra om kursdeltagarna hade tillgång till boken under hela kursen.
Kursens målsättning är att ge fördjupad förståelse för olika kvantitativa analysmetoders möjligheter och begränsningar. Kursen ger också goda färdigheter i att använda det statistiska programpaketet SPSS. Kursen är tänkt att passa alla samhälls- och beteendevetare oberoende av huvudämne.
Obligatorisk närvaro vid dataövningarna. Det är också önskvärt att kursdeltagarna är närvarande vid föreläsningarna. Det exakta kursinnehållet beror till en del på deltagarnas förkunskaper och intressen, Power point -dior från föreläsningarna kommer att vara tillgängliga.
Till kursen hör förutom tentamen fyra hemuppgifter.
Litteratur: Julie Pallant: SPSS Survival Manual. Det vore bra om kursdeltagarna hade tillgång till boken under hela kursen.
The course meets on Mondays from 12-16 and Tuesdays from 10-12 during the three last weeks of term 1 and the three first weeks of term 2, i.e. from 1/10 to 16/10 and 29/10-13/11.
Place: Unioninkatu 35, 2nd floor (= building of the Faculty's library).
Bachelor's studies.
SP53
The course will cover a review of uni- and bivariate techniques as a prerequirement for multivariate analysis, followed by an introduction to various hypothesis testing and multivariate techniques, such as ANOVA, OLS regression and logistic regression.
The students will complete a series of exercises throughout the course. In addition, students will report one comprehensive anaysis on real data using a statistical technique taught during the course.
Pass/failure of the course is dependent on the completion of all the exercises as well as the final report.
Only 12 students will be accepted and preference will be given to English language social psychology (sociology) majors.
Mondays 16-18 and Thursdays 15-17 at Innopoli 2, 4th floor, Otaniemi
You can register for the seminar by writing to: hotpotato@soberit.hut.fi In your message please mention the courses in methodology that you have attended previously and explain briefly why you would like to join the seminar. The deadline to the registration is September 21th 2007.
For any inquiries feel free to reach the course lecturer via email: jorge.sinisterra at helsinki.fi
11.9 14-16 valtsikan kirjasto
18.9 14-16 U37 atk-luokka 2035
25.9 14-16 U37 atk-luokka 2036
2.10 14-16 S20R k219
9.10 14-16 U37 atk-luokka 2036
16.10. 14-16 S20R k219
Kurssi korvaa opintojakson SP53 kokonaisuudessaan.
Laajuus: Op: 12 Ov: 8
Opiskelija syventyy yhteen tai useampaan sosiaalipsykologian keskeiseen tutkimuskohteeseen (a) – (g).
Opiskelija sopii tentaattorin/tentaattoreiden kanssa tentittävän kirjallisuuden ennen tenttiin ilmoittautumista. Luettavan kirjallisuuden laajuus tulee olla n. 1500 sivua. Opintojakso suoritetaan kokonaisuudessaan yhdessä tentissä.
Opiskelija voi korvata osan opintojaksosta lähiopetuksella. Kirjallisuuskuulusteluun mennään vasta lopuksi, kun kaikki korvaavat suoritukset on tehty.
a) Sosialisaatio sekä sosiaalinen ja moraalinen kehitys (Kuulustelija: professori Klaus Helkama)
b) Tieto, sosiaaliset representaatiot sekä politiikka (Kuulustelija: professori Anna-Maija Pirttilä-Backman)
Tässä alakohdassa tarjotaan mahdollisuus syventyä kolmeen toisiaan sivuavaan tutkimusalueeseen. Perryn, Belenkyn ja kumppaneiden, Baxter Magoldan, Pirttilä-Backmanin sekä Hoferin & Pintrichin tekstit esittelevät tietokäsitysten tutkimuksen erilaisia suuntauksia ja keskeisiä tuloksia. Sosiaalisia representaatioita käsittelevät kirjat syventävät aiemmin hankittuja tietoja tästä aihepiiristä. Teokset edustavat yhtälailla alan klassisia teoksia (esim. Jodelet ja Hertzlich) kuin alan uusimpaa keskustelua ja tutkimusta (esim. Deauxin ja Philogenen toimittama teos). Poliittisen psykologian teokset muodostavat oman itsenäisen kokonaisuutensa tässä alakohdassa. Tutkimustulosten ohella ne tarjoavat erilaisia näkökulmia aihealueeseen.
Huom! Kuuntele myös professori Wolfgang Wagnerin (Johannes Kepler Universität, Linz, Itävalta)haastattelu jossa hän kertoo omasta työstään sosiaalisten representaatioiden parissa. Haastattelu löytyy Kirjailijan ääni -sarjassa http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/materiaalia.htm .
c) Sosiaalinen kognitio, asenteet ja attribuutiot (Kuulustelija: yliopistonlehtori Ari Haukkala)
Opiskelija syventää aiemmin opinnoissa saamiaan tietoja sosiaalisesta kognitiosta. Valittavissa olevat teokset voi jakaa sisällöllisesti esimerkiksi tähän tapaan:
• minuuden tutkimus, esim. minäkäsitys, itsetunto, itsesäätely ja minuus suhteessa kulttuuriin (Baumeisterin toimittama teos) • retorinen näkökulma (Billig) • asenteet ja niiden muutos, esim. määrittely, mittaaminen, muodostuminen, rakenne ja yhteys käyttäytymiseen (Chaiken & Trope, Eagly & Chaiken) • stereotypiat, esim. stereotypioiden määrittely ja muodostuminen, stereotypiat ja ennakkoluulot (Leyens ym., Stangorin toimittama teos) • motivaatio, attribuutiot ja vastuuarvioinnit (Weinerin teokset) • kielen merkitys sosiaalisessa kognitiossa (Semin & Fiedler)
d) Arvot ja oikeudenmukaisuus (Kuulustelija: professori Klaus Helkama)
e) Vuorovaikutus, kommunikaatio ja sosiaalinen todellisuus (Kuulustelija: professori Kari Vesala)
Opiskelija perehtyy vuorovaikutuksen, kommunikaation ja sosiaalisen todellisuuden tutkimukseen valitsemistaan näkökulmista käsin. Valittavana olevat teokset voi ryhmitellä sisällöllisesti esimerkiksi tähän tapaan:
• vuorovaikutuksen tutkimus: symbolinen interaktionismi (Charon), relationistinen sosiaalipsykologia (Bateson, Goffman) ja etnometodologia (Heritage) • kommunikaation tutkimus (Goleman, Hargie, Ketola ym., Littlejohn)
• yleisesityksiä (Burr, Kuusela) • diskurssianalyysi ja etogenia (Harrén teokset, Jokinen ym., Potter & Wetherell) • narratiiviset tarkastelut (Hänninen, Joselsson & Lieblich, Valkonen, Ylijoki)
3. vallan rakentuminen ja sosiaalinen vaikuttaminen: • Billig, Crawford, Fairclough, Foucault, Moscovici, Turner
f) Ryhmien väliset suhteet, sosiaalinen identiteetti ja kulttuurinen psykologia (Kuulustelija: professori Karmela Liebkind)
Tässä alakohdassa esitellään ryhmien välisten suhteiden sosiaalipsykologiaa sekä kulttuurien välisen psykologian perusteita ja eri tutkimuskohteita. Opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus syventää tietoaan ja erikoistua johonkin ryhmien välisiä suhteita, sosiaalista identiteettiä, ennakkoluuloisuutta tai rasismia ja sen vähentämistä koskevista sosiaalipsykologisista teorioista. Viimeisenä luettelossa olevan Journal of Cross-Cultural Psychology –lehden teemanumerossa esitetään kulttuurien välisen psykologian historian sekä nykytilan kriittinen arviointi sekä tulevaisuuden suuntauksia.
g) Sukupuolen sosiaalipsykologia (Kuulustelija: professori Klaus Helkama)
Kuuntele myös professori Ligia Amancion (Lissabon, Portugali) haastattelu, jossa hän johdattelee laajemmin sukupuolen sosiaalipsykologiseen tarkasteluun. Haastattelu löytyy Kirjailijan ääni -sarjassa http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/materiaalia.htm
The workshop meets on Tuesdays and Thursdays at 10-12 in the University Main building (Unioninkatu 34), Auditorium XVIII.
The seminar gives 6 credits (4 study weeks) for study unit SP54.
The aim of the course is to introduce to the students the key concepts and theoretical frameworks of gender studies, so that they are able to explore and analyse gender relations from the social psychological perspective.
In the workshop we dicuss the following: How do we produce and maintain gender differences in our everyday social interaction? Why is research on gender and gender differences meaningful?
The work during the course is based on the following social psychological questions:
1) How does gender become a social fact / social reality?
2) How do women and men produce and reproduce gender differences in their social realtions?
3) Why do these differences seem to be natural and self-evident?
4) In what ways does power in gender relations become visible, or invisible?
The coursework consists of lectures, group discussions, group exercise, and a paper, which is done in pairs/groups. The students are expected to participate actively in the coursework, and assign their paper.
Prior registration is required (link above).
Mondays 16-18 and Thursdays 15-17 at Innopoli 2, 4th floor, Otaniemi
You can register for the seminar by writing to: hotpotato@soberit.hut.fi In your message please mention the courses in methodology that you have attended previously and explain briefly why you would like to join the seminar. The deadline to the registration is September 21th 2007.
For any inquiries feel free to reach the course lecturer via email: jorge.sinisterra at helsinki.fi
The course meets on Wednesdays at 12-16 at Unioninkatu 37, seminar room 1.
The course gives 4-6 credits (2-4 study weeks) for study unit SP19 or SP54.
For social psychology major and minor students. Prior registration is mandatory via webOodi (link above).
The goal of this course is to give an overview of the current social psychological reserch on morality, based on the functional system approach developed at the Helsinki social psychology department.
1. Values and moral values
2. Historical changes in morality: Sophocles' Antigone, Dante's Divine Comedy, and Balzac's Comédie humaine as illustrations.
3. The development of moral judgment: from Piaget to Kohlberg vs. Shweder.
4. The development of the ethic of care: from Gilligan to Skoe and Juujärvi.
5. The typological approach to moral judgment.
Lectures, group discussions based on watching a classical movie (chosen by the students), essay writing for those who are interested, final exam.
The workshop meets every other week on Thursdays at 12-16 in Mariankatu 11, lecture hall 2.
Note: part of the workshop meets face-to-face and part via the Internet.
All participants must have successfully completed exam SP14a before taking the workshop.
A maximum of 20 students will be accepted with preference given to Social Psychology majors.
The workshop gives 6 credits which is equivalent to 160 working hours.
The workshop gives 6 credits towards study unit SP19 or SP54.
This workshop aims to familiarize the students with social representation theory so that they are able to understand the key concepts of the theory and to study the variety of societal phenomena such as health and illness, madness, AIDS, biogenetics, food, race from the perspective of social representations. By exploring the special features of the approach, the workshop aims to deepen students’ understanding of social representations.
The workshop will work both face-to-face and in a learning environment via the Internet.
The content of the workshop is divided into two parts: The first part of the workshop deals with the THEORY and basic concepts of social representations. Students will read some basic texts and work together in small groups in a web-based learning environment.
The aim of the latter part of the workshop is to go deeper into one optional THEMATIC area (e.g. risk, health and illness, madness, food, Europe) and to learn how to apply the theory in practice. In order to reach this objective, students first read some texts from one thematic area and then prepare a research plan in small groups.
Course work consists of reading papers, group discussions, group exercises and a research plan done in small groups. The evaluation of students is based on group exercises, active participation and personal reflections. There won't be any final examination at the end of the workshop.
Note: In order to participate in the workshop, you need to use the Internet weekly. You also need a user account in the University’s IT system.
Prior registration is required (link below). Detailed instructions on how to access the web-based learning environment will be sent to each participant by e-mail after the end of registration.
Laajuus: Op: 12 Ov: 8
Opiskelija syventyy kahteen sosiaalipsykologian keskeiseen sovellusalueeseen.
Opiskelija sopii tentaattoreiden kanssa tentittävän kirjallisuuden ennen tenttiin ilmoittautumista. Opiskelija tenttii kahdesta osa-alueesta yhteensä n. 1500 sivua. Opintojakso suoritetaan kokonaisuudessaan yhdessä tentissä. Opiskelija voi korvata osan opintojaksosta lähiopetuksella.
a) Työorganisaatioiden sosiaalipsykologia (Kuulustelija: professori Klaus Helkama)
Opiskelija syventyy työorganisaatioiden sosiaalipsykologiaan oikeudenmukaisuuden tutkimuksen, sosiaalisen identiteetin teorian ja ryhmien toiminnan näkökulmista. Folgerin ja Cropanzanon teos tarjoaa tietopaketin siitä, mitä organisatorinen oikeudenmukaisuus on, ja miksi se on tärkeää. Kirjoittajat paitsi käyvät läpi aiempia tutkimuksia ja teorioita aiheesta, myös esittelevät niiden pohjalta integroimansa teorian oikeudenmukaisuudesta. Haslam taas käsittelee organisaatiopsykologiaa SIT:n näkökulmasta sekä esittelee teorian keskeisiä organisaatiopsykologisia sovellusalueita. Westin toimittama käsikirja antaa opiskelijalle mahdollisuuden perehtyä valintansa mukaan työryhmien/tiimien erilaisiin konteksteihin, ryhmäprosesseihin, tuloksellisuuteen, ryhmiin organisaatioiden osina sekä kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ryhmän toiminnassa.
b) Työelämän sosiaalipsykologia (Kuulustelija: lehtori Kari Vesala)
Siltalan ja Swedbergin teosten kautta opiskelija perehtyy sellaisiin työelämän tutkimuksellisiin näkökulmiin, jotka jäävät usein työ- ja organisaatiopsykologian tutkimuksessa vähemmälle huomiolle (esim. työttömyys ja yrittäjyys).
c) Etnisten vähemmistöjen ja maahanmuuttajien sosiaalipsykologia (Kuulustelija: professori Karmela Liebkind)
Syvennetään opiskelijan tietoa sekä suomalaisesta että kansainvälisestä akkulturaatiota, etnistä identiteettiä ja ennakkoluuloisuutta koskevasta sosiaalipsykologisesta soveltavasta tutkimuksesta. Verkuytenin teoksessa sosiaalipsykologiset näkökulmat lisäksi täydentyvät antropologisilla lähestymistavoilla etniseen identiteettiin.
d) Kulttuurien kohtaaminen ja akkulturaatio (Kuulustelija: yliopistonlehtori Inga Jasinskaja-Lahti)
Opiskelija syventyy näkökulmiin, jotka tulee huomioida kulttuurien kohtaamiseen liittyvien haasteiden ja niistä selviytymisen tutkimisessa. Chunin ja kumppaneiden monitieteisessä teoksessa esitellään akkulturaatiotutkimuksen keskeisiä teoreettisia suuntauksia, tutkimusmenetelmiä ja sovellusalueita. Swimin ja Stangorin teos täydentää ennakkoluuloista aiemmin opinnoissa saatuja tietoja uhrin näkökulmalla. Kirjassa pohditaan ennakkoluulojen kohtaamista, niiden seurauksia yksilön hyvinvoinnille sekä coping- ja identiteettiprosesseja, jotka käynnistyvät ennakkoluulojen kohteeksi joutumisesta selviytymiseksi. Ward ja kumppanit taas käsittelevät toista kulttuurien kohtaamisesta seuraavaa ilmiötä, kulttuurishokkia, oppimisteoreettisesta lähestymistavasta käsin. Esiin nostetaan kulttuurien kohdatessa käynnistyviä psyykkisiä ja sosiaalisia prosesseja esim. uusien taitojen oppimiseen, kulttuuri-identiteetin muutokseen ja copingiin liittyen.
e) Uskonnon sosiaalipsykologia (Kuulustelija: lehtori Kari Vesala)
Opiskelija tutustuu uskonnon sosiaalipsykologiaan yksilötason ja kulttuurisen tason tarkasteluista käsin. Batsonin ja kumppaneiden teoksessa keskitytään uskonnon rooliin yksilön elämässä, ei niinkään uskontoon sosiaalisena instituutiona. Huomio kiinnittyy yksilötason uskonnollisuuden syntyyn, luonteeseen ja seurauksiin. Viimeaikaisten empiiristen tutkimusten lisäksi teoksessa käsitellään uskonnon sosiaalipsykologian klassisia teoreetikkoja (esim. James, Freud ja Allport). Heelasin toimittama teos taas kytkee uskonnon tutkimuksen kulttuurintutkimuksellisiin teoretisointeihin. Kirjassa käsitellään uskonnon moderneja ja postmoderneja muotoja esimerkiksi globalisaation, nationalismin, sekularisaation, liberalismin ja fundamentalismin näkökulmista.
f) Ruokailun sosiaalipsykologia (Kuulustelija: professori Anna-Maija Pirttilä-Backman)
Kohdan tavoitteena on tarjota perustiedot syömisen ja ruokailun sosiaalipsykologiasta yhtälailla yksilöllisestä (Conner & Armitage) kuin historiallisesta ja yhteiskunnallisesta (Beardsworth & Keil) perspektiivistä. Kokonaisuudessaan valitut tekstit ja tutkimukset tarkastelevat aihepiiriä niin kansainvälisestä kuin suomalaisestakin näkökulmasta.
Huom! Kuuntele myös professori Mark Connerin (University of Leeds, Iso-Britannia) haastattelu Kirjailijan ääni -sarjassa http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/materiaalia.htm .
g) Maaseudun sosiaalipsykologia (Kuulustelija: professori Leo Granberg)
Opiskelija perehtyy maaseudun muutoksen tutkimiseen sekä maaseudun kehittämisen käytäntöihin ja niiden teoreettiseen tarkasteluun sosiaalipsykologisesta ja yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta. Moseley tarkastelee EU:n maaseudun paikallisen tason suunnittelua ja kehittämisen käytäntöjä brittiläisen maaseutututkimuksen perinteestä käsin. Putnamin uraauurtava Italiassa tehty tutkimus erittelee instituutioiden, sosiaalisen pääoman, demokratian ja paikallisen kehityksen yhteyksiä keskiajalta nykyaikaan. Hyyryläisen verkkoartikkelissa sekä Hyyryläisen ja Rannikon julkaisussa suomalaiset tutkijat analysoivat Suomen paikallisen tason kansalaistoimintaa kansainvälistyvän poliittisen järjestelmän oloissa. Nirkon ja Vesalan toimittamassa kirjoituskokoelmassa tarkastellaan suomalaisten maanviljelijöiden elämäntapaa ja kulttuuria maanviljelijöiden omien kokemusten pohjalta EU-ajan alkaessa.
h) Ympäristön sosiaalipsykologia (Kuulustelija: professori Klaus Helkama)
Tässä alajaksossa opiskelija perehtyy ympäristön sosiaalipsykologiaan, tarkastellen vuorovaikutusta ihmisten ja ympäristön välillä. Bechtelin ja Churchmanin toimittama käsikirja tarjoaa monitieteisen katsauksen ympäristöpsykologiaan teorioiden, menetelmien, eri tieteenalojen painotusten, sovellusalueiden ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmista. Janoff-Bullman tarkastelee ihmisten kohtaamien traumojen, kuten ympäristökatastrofien, vaikutuksia esimerkiksi psyykkiseen hyvinvointiin, minäkuvaan, kontrolliodotuksiin, maailmankuvaan ja coping-keinoihin. Kamppisen ja kumppanien teoksessa taas keskitytään riskien inhimilliseen ja yhteiskunnalliseen dynamiikkaan: mitä riskeillä tarkoitetaan, millaisia psykologisia ja sosiaalisia ulottuvuuksia esim. ympäristöriskeillä on, ja miten riskejä voidaan hallita. Seminin ja Fiedlerin toimittaman soveltavan sosiaalipsykologian käsikirjan luku 7 käsittelee toisaalta ihmisten käyttäytymisen vaikutuksia ympäristöön ja toisaalta ympäristön haitta- ja riskitekijöiden vaikutuksia ihmisten elämään.
i) Terveyskysymysten sosiaalipsykologia (Kuulustelija: yliopistonlehtori Ari Haukkala)
Opiskelija perehtyy terveyskysymysten sosiaalipsykologiaan sekä teorioiden ja tutkimustiedon että käytännön interventioiden näkökulmista. Sulsin ja Wallstonin toimittama käsikirja kattaa laajasti keskeisimmät terveyteen ja sairauteen liittyvät sosiaalipsykologiset kysymykset sairauksien syihin, ehkäisyyn ja interventioihin liittyen. Keskeisiä teemoja ovat esimerkiksi terveyskäyttäytymisen muutokset, sosio-kognitiiviset prosessit terveyskäyttäytymisen taustalla, persoonallisuuspiirteiden vaikutukset terveyteen ja sairauteen sekä coping-keinot sairauksiin sopeutumisessa. Radley taas käsittelee teoksessaan terveyteen ja sairauteen liittyviä käsityksiä ja selitysmalleja. Käsitysten muotoutumiseen liittyviä vuorovaikutusprosesseja tarkastellaan niin yksilö-, yhteisö- kuin yhteiskunnallisellakin tasolla. Bartholomewn ja kumppaneiden teoksessa käsitellään terveyskäyttäytymiseen liittyvien interventioiden suunnittelua teorioihin ja tutkimustietoon pohjautuen. Huomio kiinnitetään yksityiskohtaisesti suunnittelun eri vaiheisiin.
j) Mielenterveystyö (Kuulustelija: yliopistonlehtori Ari Haukkala)
Tässä alakohdassa opiskelija tutustuu mielenterveystyöhön toisaalta psykoterapian, toisaalta erilaisten terapeuttisten ryhmien näkökulmista. Gurman ja Messer esittelevät 12 keskeistä psykoterapian muotoa niin teoreettisten näkökulmien kuin käytännön sovellustenkin kautta. Teoksessa käsitellään sekä terapiamuotojen historiallisia taustoja että viimeaikaisia suuntauksia, mahdollistaen myös eri terapiamuotojen keskinäisen vertailun esimerkiksi käsitteiden, tekniikoiden ja muutosmekanismien näkökulmista. Garvinin ja kumppaneiden toimittamassa kirjassa taas keskitytään erilaisten sosiaali- ja mielenterveystyössä käytettyjen ryhmien tarkasteluun. Esiin nostetaan ryhmien käytön teoreettisia ja filosofisia taustoja, terapeuttisten ryhmien keskeisiä malleja ja sovellusalueita sekä näkökulmia ryhmätyön arviointiin ja tutkimiseen.
To 10 - 12 U37 rum 3
Förhandsanmälning till seminariet skall göras via weboodi (se nedan).
Seminariet ersätter 6 studiepoäng. Poängen kan användas till SP13 (punkt 2; 3 poäng), SP 19 (6 poäng), eller SP55 (punkterna c eller d; 6 poäng).
Målet med seminariet är ge en djupare insikt i den socialpsykologi som berör relationer mellan grupper, ackulturation, fördomar och etnisk identitet. Seminariets ämnesområden omfattar olika aspekter på invandring, minoriteter, rasism, stereotypier och diskriminering, samt hur dessa fenomen inverkar på minoritetsmedlemmars välmåga och anpassning. De studerande övar sig också i vetenskapligt skrivande och användning av vetenskapliga källor.
Varje deltagare väljer ett ämne inom ramen för kursens ämnesområde, skriver ett föredrag på 10-15 sidor och fungerar som opponent till en annan deltagares föredrag i enlighet med de instruktioner som delas ut på kursens första sammankomst. Föredragen delas ut till alla deltagare i förväg och diskuteras på seminariet.
HUOM! Suomenkieliset opiskelijat voivat kirjoittaa esitelmänsä ja opponoida suomeksi. "
Tämä on Rural Studies maisteriohjelmaan kuuluva kurssi, jolle sosiaalipsykologian pääaineopiskelijat voivat osallistua.
Lähijakso 27.8. - 31.8.2007, etäjakso 10.9. - 12.10.2007.
Tarkemmat tiedot kurssista löytyvät Rural Studies -verkoston opinto-oppaasta ks. http://www.ruralstudies.fi/
Fre. 10 - 12, SSKH; sal 307.
Kursen ersätter
Sosiologian laitoksen järjestämä kurssi, jolle ei tarvitse ilmoittautua erikseen. Katso tarkemmat tiedot sosiologian laitoksen oppaasta. http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/K434s06/
Kurssi kokoontuu maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 17- 20:
Sosiaalipsykologian pääaineopiskelijoilta kurssi korvaa 3 op/2ov SP55 alakohdasta a tai b tai maisteriopintojen vapaasti valittavia opintoja.
Seminaari järjestäytyy ke 19.09.2007 klo 10 - 12, U37 sh 2.
Seminaari kokoontuu ke 31.10. - 12.12.2007 klo 9 - 12, U37 sh 4.
Seminaarilla voi korvata 2 op opintojaksosta SP13 (tällöin 4 op korvaa opintojaksoa SP19) tai 6 op opintojaksoista SP19 tai SP55 (c,d).
Seminaariin otetaan rajattu määrä opiskelijoita. Etusijalla ovat kandityötään aiheesta tekevät pääaineopiskelijat, seuraavana muut pääaineopiskelijat. Sivuaineopiskelijoita otetaan mikäli paikkoja jää yli.
Seminaariin ilmoittaudutaan 19.8.-12.9.2007 weboodin kautta, linkki alla. Tärkeää: kirjoita ilmoittautumisen "lisätietoja" -kohtaan:
Kaikille ilmoittautuneille lähetetään tieto valinnasta 17.9.2007 sähköpostilla.
Tämä on Rural Studies maisteriohjelmaan kuuluva kurssi, jolle sosiaalipsykologian pääaineopiskelijat voivat osallistua.
Ilmoittautuminen tammikuussa 2008.
Tarkemmat tiedot kurssista löytyvät Rural Studies -verkoston opinto-oppaasta ks. http://www.ruralstudies.fi/
Maanantaisin klo 16 - 18, Mariankatu 11 ls 5.
Kurssi korvaa 3 op (2 ov) opintojaksosta
Huom! Mikäli olet suorittanut luentosarjan 1 opintoviikon laajuisena, se korvaa SP13 kohdasta 2 teoksen Rasismi ja syrjintä Suomessa.
17.9. "Kansanluonteet kohtaavat vertailevassa sosiaalipsykologiassa" Prof. Klaus Helkama (Sosiaalipsykologianlaitos, HY)
24.9. "Kulttuuri ja etnisyys" VTT, tutkija Helena Jerman (Kehitysmaatutkimuksen laitos,HY)
1.10. "Islam ja vaikeat kysymykset" FT, tutkija Susanne Dahlgren (Tutkijakollegium, HY)
8.10. "Somalialaisperheiden hyvinvointi ja transnationaaliset siteet" FT, tutkija Marja Tiilikainen (Väestöliitto)
15.10. "Seksuaalisuuden käsikirjoitukset Suomessa ja Venäjällä” VTT, dosentti Anna Rotkirch (Yhteiskuntapolitiikan laitos, HY)
29.10. "Ennakkoluulot ja etninen identiteetti" Prof. Karmela Liebkind (Sosiaalipsykologian laitos, HY)
5.11 "Maahanmuuttajat mediassa" YTT, tutkijatohtori, Karina Horsti (CEREN, HY)
12.11. "Työ- ja organisaatiokulttuurit" VTT Markku Kiviniemi (Yleisen valtio-opin laitos, HY)
19.11. ”Maahanmuuttajalapset ja -nuoret: koulutuksen kautta tasa-arvoon?” FT, monikulttuurisuusasioiden päällikkö Anne Alitolppa-Niitamo (Väestöliitto)
26.11. "Eurooppalainen identiteetti ja kansalliset kulttuurit" Dosentti Heikki Mikkeli (Renvall-instituutti, HY)
10.12 LOPPUKUULUSTELU
17.12 UUSINTATENTTI
Läsnäolo luennoilla ja luentokuulustelu viimeisellä kokoontumiskerralla.
The lectures will be held on Fridays at 10-12 in Unioninkatu 35, lecture hall (U35 ls). No lectures will be held during the break between periods.
Some basic knowledge in Social Psychology is highly recommended, but not a prerequisite for participation.
The course gives 3 credit points (2 study weeks) for study unit
The aim of the lecture course is to give an overview of the social psychology of intergroup relations, acculturation and the development of ethnic identity.
The lecture course covers the social psychology of intergroup relations, acculturation and the development of ethnic identity. The theme of the course also includes issues concerning prejudice, stereotyping and racism as well as the target's reactions to these. In addition, the adaptation and integration of ethnic/cultural minorities will be dealt with.
Titles of lectures:
Students will acquire copies of the lecture transparencies and there will be a written examination at the end of the course.
Please register for the course via WebOodi (links below).
Ons 14-16, U40, sal 24
Kurssin opetuskieli on ruotsi, mutta kurssin voi suorittaa myös suomen ja englannin kielellä.
Vad betyder religion och vad är ett mångkulturellt samhälle? Hur anknyter sig frågor kring kön, ungdom och religion till mångkulturalism? Under kursen "Mångkulturella ungdomar och religion" behandlas mångkulturalismens historia och teoretiska diskussioner bakom begreppet ur ett religionsvetenskapligt perspektiv. Undervisningen sker på svenska men kursen kan även avläggas på finska eller engelska.
Opintojakso suoritetaan kirjoittamalla oppimispäiväkirja (1 sivu per kerta).
Kurssin opetuskieli on ruotsi, mutta kurssin voi suorittaa myös suomen ja englannin kielellä.
Mondays 16-18 and Thursdays 15-17 at Innopoli 2, 4th floor, Otaniemi
You can register for the seminar by writing to: hotpotato@soberit.hut.fi In your message please mention the courses in methodology that you have attended previously and explain briefly why you would like to join the seminar. The deadline to the registration is September 21th 2007.
For any inquiries feel free to reach the course lecturer via email: jorge.sinisterra at helsinki.fi
Kokonaan verkossa toteutettava kurssi pidetään tammi-maaliskuussa 2008 WebCT-oppimisympäristössä. (Kurssi ei edellytä aikaisempaa kokemusta WebCT-ympäristöstä.)
Kurssille ilmoittaudutaan e-lomakkeella, johon pääset tältä sivulta 10.12.2007 alkaen. E-lomake löytyy osoitteesta
https://kampela.it.helsinki.fi/elomake/lomakkeet/5548/lomake.html
Ilmoittautumisaika kurssille on 10.12.2007 – 5.1.2008.
Kurssi korvaa sosiaalipsykologian pääaineopiskelijoille 6 op (4 ov) opintojaksosta SP55 (kohta g) tai maisteriopintojen vapaasti valittavia opintoja. Rural Studies -opiskelijoille kurssi korvaa opintojakson RS103.
Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat maaseudun ihmisiä koskevan sosiaalitieteellisen, erityisesti sosiaalipsykologisen tutkimuksen keskeisiin käsitteisiin, teorioihin, menetelmiin ja tuloksiin sekä antaa yleiskuva suomalaisen maaseutuväestön arvojen, asenteiden, maailmankuvan ja identiteetin muutoksista. Kurssilla tarkastellaan myös ulkomailla tehtyä sosiaalipsykologista maaseutututkimusta.
Kurssi suoritetaan WebCT -oppimisympäristössä, jossa oppimateriaaliin tutustumisen lisäksi opiskelijat työstävät oppimistehtäviä ja keskustelevat pienryhmissä. Lisäksi kurssiin kuuluu kirjallisuusosa, joka suoritetaan esseellä.
Hyväksytty kurssisuoritus edellyttää aktiivista osallistumista verkkokeskusteluun, oppimistehtävien ja esseen tekemistä annettuissa aikarajoissa ja opponointia. Kurssin lopuksi opiskelijat arvioivat oppimistaan (itsearviointi), antavat palautetta kurssista sekä osallistuvat yhteenvetokeskusteluun.
Torstaisin klo 10-12, Porthania sali 344.
Seminaarilla voi korvata 3 op opintojaksosta SP13 (tällöin loput 3 op korvaavat opintojaksoa SP19) tai 6 op opintojaksosta SP19, SP55 tai vapaasti valittavia maisteriopintoja.
Pää- ja sivuaineopiskelijat. Seminaariin mahtuu 15 opiskelijaa.
More information on the web site
http://sockom.helsinki.fi/studier/0708/cie/?amne=cie&kurs=71557
ECTS credits: 4 Credits (study weeks): 2
Seminaari kokoontuu 13.9.2007 alkaen joka toinen torstai (parittomat viikot) klo 14-16 yhteiskuntapolitiikan laitoksen seminaarisalissa Snellmaninkatu 10, 1. krs)
Ilmoittautuminen paikalla tai sähköpostilla. Professori Leo Granberg leo.granberg@helsinki.fi VTT Tiina Silvasti S-posti tiina.silvasti@helsinki.fi
Perus- ja aineopinnot
Kurssi korvaa 4 op (2 ov) opintojaksosta SP55 tai maisteriopintoihin kuuluvista valinnaisista opinnoista.
Sosiaalipolitiikan, sosiaalipsykologian ja sosiologian perus- ja jatko-opiskelijat
Syvennytään maaseutututkimuksen ajankohtaisiin tutkimusalueisiin ja alan kirjallisuuteen, mm. maaseudun hyvinvointia, sosiaalisia verkostoja, luonto-kulttuurisuhdetta, uutta maaseutua ja maaseutupolitiikkaa koskevissa kysymyksissä.
Opintojakson voi suorittaa esittämällä tutkimussuunnitelman tai pitämällä kirjallisuuteen pohjaavan seminaariesitelmän.
Kurssille ilmoittaudutaan e-lomakkeella, johon pääset tältä sivulta 11.2.2008 alkaen. Ilmoittautumisaika kurssille on 11.2.2008 – 8.3.2008.
Verkkokurssi korvaa 6 op (4 ov) opintojaksosta SP55 alakohdasta b tai g (Työelämän sosiaalipsykologia/Maaseudun sosiaalipsykologia) tai maisteriopintoihin kuuluvista valinnaisista opinnoista. Rural Studies -opiskelijoille kurssi korvaa opintojakson RS601.
Kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat sosiaalipsykologiseen näkökulmaan yrittäjyystutkimuksessa sekä esitellä maaseudun pienyrittäjyyteen liittyvää problematiikkaa. Kurssi harjaannuttaa teoreettisten käsitteiden ja käytännön esimerkkien kytkemiseen.
Kurssi koostuu verkkoluennoista, kirjallisesta materiaalista sekä yritystapausten analyysista, joiden pohjalta kirjoitetaan harjoitustyö.
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Opiskelija perehtyy työharjoittelun avulla sosiaalipsykologien työskentelyyn käytännössä tai vaihtoehtoisesti täydennetään opintojaksojen Tutkimuskohteita III tai Sovelluksia III opintoja kirjallisuuskuulustelussa.
Ks. myös Valmiuksia työelämään -tietopaketti laitoksen www-sivujen kohdasta Opinnot: http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/opinnot.htm
Työharjoittelu raportteineen sosiaalipsykologian laitoksen hyväksymässä harjoittelupaikassa (väh. 6 viikkoa) tai kirjallisuuden kuulustelu tiedekuntatentissä. Työharjoitteluraportti jätetään laitoksen harjoitteluyhdyshenkilölle (Ari Haukkala), joka myös antaa merkinnän opintojakson suorittamisesta.
Työharjoittelu raportin tulee olla 5-7 sivua pitkä ja sen liitteeksi tulee kopio työtodistuksesta. Työharjoitteluraportissa kuvataan harjoitteluorganisaation tavoitteet ja rakenne, oman työyksikön tehtävät ja organisaatio sekä omat työtehtävät. Lisäksi kuvataan sitä, miten harjoittelupaikassa on voinut soveltaa sosiaalipsykologian opinnoissa oppimaansa tai mitä sosiaalipsykologisesti mielenkiintoista työssä ja työpaikassa on oppinut. Loppuun liitetään myös arvio siitä, miten hyvin työpaikan tarjoamat työtehtävät vastasivat tarkoitustaan.
SSKH:n kautta pääaineopiskelijoiksi siirtyneet suorittavat harjoittelun sijaan opintojaksojen Tutkimuskohteita III tai Sovelluksia III opintoja.
Sosiaalipsykologian laitoksen työharjoitteulusivut löytyvät osoitteesta http://www.valt.helsinki.fi/opisk/rekry/post107.htm
Laajuus: Op: 6 Ov: 3
Seminaarissa opiskelija saa palautetta pro gradu -työnsä kokonaisuuden rakenteesta, teoriataustan käsittelystä, tulosten analyysistä ja tieteellisestä kirjoittamisesta. Muiden töiden kommentoinnin ja tieteellisestä kirjoittamisesta käytävän keskustelun tavoitteena on syventävää opiskelijan tieteellisen kirjoittamisen taitoja laajemminkin.
Kari Vesala, Inga Jasinskaja-Lahti, Airi Hautamäki, Karmela Liebkind
Onsdagar, kl. 14-16, sammanträdesrummet, II. våningen Svenska social- och kommunalhögskolan
Anmäl dig direkt till prof. Hautamäki.
Laudaturseminariet samlar studerande som befinner sig på olika punkter i sitt avhandlingsarbete. Dels presenteras forskningsplaner med fokus på undersökningsdesignen, dels avhandlingar som omfattar empirisk dataanalys. Studerande får återkoppling på avhandlingens struktur, undersökningens design, resultatanalys samt -rapportering. Målet för dialogen kring presenterade arbeten är att studerande fördjupar sina färdigheter i vetenskapligt skrivande samt i teoretiskt stringent och empiriskt vederhäftig argumentation.
Studerande skriver ett föredrag, antingen en forskningsplan eller en mini- avhandling, med preliminär resultatanalys och -presentation. Respondent och opponent befinner sig på samma punkt i sitt avhandlingsarbete.
Litteratur: Publication Manual of the American Psychological Association (Fifth Edition) samt institutionens skrivregler (http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/seminaariohjeet2006.pdf).
Kandin opinnot, SP52
SP57
Kandin opinnot sekä SP52.
Seminaari korvaa opintojakson SP57 kokonaan.
Pääaineopiskelijat.
Unionsgatan 37 seminarierum 3 to kl 10-12.
På seminariet får den studerande feed-back på sin pro gradu avhandlings struktur, resultatanalysen och sitt vetenskapliga skrivande. Målet med att kommentera andras arbete och diskutera vetenskapligt skrivande är att mera allmänt fördjupa den studerandes kunskaper och färdigheter i vetenskapligt skrivande.
Litteratur: Publication manual of the American Psychological Association (APA), 5.upplagan samt institutionens skrivregler (http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/seminaariohjeet2006.pdf).
Den studerande skriver i regel två kortare föredrag i stället för ett långt. I det första förknippas den teoretiska bakgrunden med forskningsproblemet och i det senare presenteras pro graduns empiriska del utgående från forskningsproblemet.
HUOM! Suomenkieliset opiskelijat voivat kirjoittaa esitelmänsä ja opponoida suomeksi. "
Laajuus: Op: 6 Ov: 3
Täydennetään tietoja sosiaalipsykologian historiasta, keskeisistä kysymyksistä ja sosiaalipsykologiasta yhteiskuntatieteenä.
Opintojen varhaisemmissa vaiheissa on jo muodostettu monipuolinen kuva sosiaalipsykologian historiasta. Tähän tenttiin valitut artikkelit rikastuttavat muodostunutta kuvaa kahdella varhaisella artikkelilla, jotka molemmat löytyvät Lindzey & Aronsonin käsikirjan alusta. Nämä Allportin ja Jonesin tekstit kuvaavat tieteenalaa kahdesta erilaisesta näkökulmasta käsin, joita Farr analysoi kriittisesti kirjassaan (Juuret II). McGartyn ja Haslamin teos puolestaan antaa lukujen valinnaisuuden myötä mahdollisuuden täydentää opintoja omien tarpeiden (esim. heikoiksi jääneet tiedot) tai mielenkiintojen mukaan. Himmelweitin ja Gaskellin toimittama teos on edelleen ajankohtainen katsaus yhteiskunnalliseen sosiaalipsykologiaan, sen peruskysymyksiin ja keskeisiin tutkimuskohteisiin.
Allport G: The historical background of social psychology. Teoksessa Lindzey G & Aronson E (toim.): Handbook of social psychology Vol I , 3. painos. (s. 1-107)
Jones E E: Major developments in social psychology during the past five decades. Teoksessa Lindzey G & Aronson E (toim.): Handbook of social psychology Vol I , 3. painos. (s. 1-107).
McGarty C & Haslam C (toim): The message of social psychology . Tentitään 15 artikkelia oman valinnan mukaan.
Himmelweit H T & Gaskell G (toim): Societal psychology
Laajuus: Op: 40 Ov: 20
Pro gradu -tutkielma on laajahko kirjallinen työ, jonka tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijaa itsenäiseen tutkimustyöhön, sosiaalipsykologiassa käytettyjen menetelmien hallintaan, lähteiden käyttöön sekä tieteelliseen esitystapaan ja asian esittämiseen hyvässä kirjallisessa muodossa. Pro gradu -tutkielman suositeltava pituus on 60–80 sivua, mutta tutkimuksen luonteen mukaan myös tätä suppeammat tai laajemmat työt voivat tulla kysymykseen. Tutkielman ei kuitenkaan tulisi ylittää 120:tä sivua.
Lisätietoja gradun laatimisesta ja arvostelusta löydät • tiedekunnan www-sivuilta: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tuteko/gradu.htm , • laitoksen www-sivuilta kohdasta Tutkielmat ja kirjoittaminen http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/opinnot.htm • sosiaalipsykologian gradusivustolta: http://www.valt.helsinki.fi/blogs/spsy-gradu/
Tutkielman teko on ohjaajan opastuksella tapahtuvaa itsenäistä työskentelyä, jota tutkimussuunnitelmaseminaari, menetelmäkurssit sekä pro gradu -seminaari tukevat. Tutkielman aihe hyväksytään tutkimussuunnitelmaseminaarissa.
Klaus Helkama
Laajuus: Op: 1 Ov: 1
Syksyn 2007 portfolion esittelytilaisuudet (laitoksen käsikirjastossa):
Ti 18.9. klo 14-16
Ti 20.11. klo 14-16
Kevään 2008 portfolion esittelytilaisuudet (laitoksen käsikirjastossa):
ti 5.2. klo 14-16
ti 1.4. klo 14-16
ti 20.5. klo 14-16
Portfoliosalkun esittely:
Opiskelija varaa ennen portfoliokertomuksen arvioitavaksi jättämistä itselleen ajan portfolioiltapäivään. Aika varataan laitoksen osastosihteeriltä viimeistään viikkoa ennen kutakin tilaisuutta. Tilaisuudessa kukin opiskelija esittelee aluksi lyhyesti salkkuaan, jonka jälkeen keskustellaan kokoavasti sosiaalipsykologian opiskelusta ja urasuunnitelmista.
Maisteriopintojen portfoliokertomuksessaan opiskelija jäsentää ja arvioi kokoavasti omaa oppimisprosessiaan, omaa maisterintutkintoaan ja sen antamia valmiuksia.
Lisätietoja portfoliokertomuksesta löytyy laitoksen www-sivujen Opiskelu -kohdasta: http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/opinnot.htm
Laitos järjestää kerran lukukaudessa portfoliotapaamisen, jonka tarkoituksena on tarjota opiskelijoille vapaamuotoinen tilaisuus keskustella opettajan ja toistensa kanssa oman maisterinopintojen portfoliokertomuksen kokoamisesta ja jäsentämisestä.
Syksyn 2007 portfoliotapaaminen on perjantaina 14.9.2007 klo 14-16 U37 sh 3. Kevään 2008 portfoliotapaaminen on perjantaina 18.1.2008 klo 14-16 U37 sh 3.
Molemmat tapaamiset pitää yliopistonlehtori Inga Jasinskaja-Lahti.
Kirjallinen portfoliokertomus maisteritutkinnosta ja portfoliosalkun esittely laitoksella (esittelytilaisuuksien ajat sivun ylälaidassa).
Kertomuksen laatimisen perustana on koko opintojen ajan jatkuva portfoliotyöskentely, jonka yhtenä osana on oma portfoliosalkun täydentäminen. Osana portfoliokertomusta arvioidaan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa (HOPSia) ja sen toteutumista. Portfoliokertomukseen kuuluu myös opiskelijan oma arvio portfoliotyöskentelystään ja portfoliokertomuksesta opintosuorituksena.
Klaus Helkama
Laajuus: Op: 24
Valtiotieteen maisterin tutkinto (120 op), pääaineena sosiaalipsykologia, koostuu seuraavista opinnoista:
Opinto-oppaassa määriteltyjen maisterin pääaineopintojen lisäksi (opintojaksot SP51-SP60) maisterin tutkintoon sosiaalipsykologiassa kuuluu 24 op vapaasti valittavia, tutkintoa täydentäviä opintoja. Näihin vapaasti valittaviin opintoihin opiskelija voi valita joka oman laitoksen tai muiden oppiaineiden tarjoamia, pääsääntöisesti maisteriopintojen tasoisia opintoja. Tällä sivulla näkyvät kurssit ovat siis ehdotuksia, eivät vaatimuksia.
Klaus Helkama
Laajuus:
Ensisijaisesti kaikille sosiaalipsykologian maisteriopiskelijoille suositellaan laitoksen järjestämää ammattietiikan kurssia (linkki alla).
Tämän lisäksi suositeltavia kursseja ovat
Klaus Helkama
Verkkokurssi, jolla on pakollinen alku- ja loppukokoontuminen.
Alkutapaaminen pidetään ke 12.03.2008 klo 16-18 U37 laitoksen käsikirjastossa (huone 2041).
Loppukokoontuminen ilmoitetaan myöhemmin.
Kandidaatin opinnot.
Maisterivaiheen- ja jatko-opiskelijoille. Kurssille otetaan max. 30 henkilöä.
Kurssilla tutustutaan työelämässä kohdattaviin moraalisiin kysymyksiin ja haasteisiin sekä siihen miten niitä ratkotaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Kurssin tehtävät sekä perehdyttävät sosiaalipsykologisiin moraalisen päätöksenteon mallehin että antavat virikkeitä omaan eettisen ajatteluun. Tavoitteena on oppia sekä teorioiden ydinsisällöt että soveltaa niitä.
Ammattietiikkaa tarkastellaan sosiaalipsykologian näkökulmasta ja soveltaen. Perehdymme esimerkiksi siihen, mitä on on moraali, millaisia ovat eri ammattien eettiset säännöt ja moraaliset dilemmat. Tutustumme erilaisiin moraalisen päätöksenteon malleihin ja siihen, mitkä tekijät vaikuttavat tähän päätöksentekoprosessiin.
Kurssi toteutetaan WebCT-verkkoympäristössä. Verkkoympäristön käyttö edellyttää voimassa olevaa käyttäjätunnusta. Ohje alueelle rekisteröitymisestä tulee sähköpostilla ilmoittautumisajan päätyttyä. Ilmoittautuminen tapahtuu WebOodin kautta 25.10 mennessä. Kurssille otetaan max. 30 opiskelijaa. Kurssi on luonteeltaan intensiivinen ja edellyttää mahdollisuutta vierailla kurssisivulla säännöllisesti. Kurssin laajuus on 3 opintopistettä, mikä vastaa n. 80 tunnin työmäärää. Kurssin oppimateriaalina ovat tieteelliset artikkelit, jotka ilmoitetaan opiskelijoille alkutapaamisella. Alkutapaamisella käydään läpi artikkelien saatavuus tarkemmin ja hankalasti saatava materiaali on kopioitavissa. Kurssilla tehdään tietokantahakuja e-lehdistä ja odotetaan, että opiskelija hankkii artikkeleita omatoimisesti myös sähköisenä. Ohjeet e-lehtien hakemiseen annetaan. Kolme videohaastattelua, joiden katseluun tarvitaan Real Player-ohjelmaa kuuluvat kurssin sisältöihin. Ohjeet videohaastattelujen kuunteluun annetaan. Kurssilla on pakollinen alku- ja lopputapaaminen. Oppimateriaalin pohjalta työstetään oppimispäiväkirjaa sekä keskustellaan verkossa.
Kurssin suorittaminen hyväksyttävästi edellyttää sekä verkkokeskusteluun osallistumista että oppimistehtävien tekemistä aikataulussa. Tarkat arvostelukriteerit julkaistaan verkkoalueella ennen työskentelyn alkua.
Kurssi muodostuu luennoista ja työpajatyöskentelystä.
Luennot pidetään tiistaisin ja torstaisin 30.10. - 29.11.2007 klo 12 - 14 U37 sh 2.
Työpaja kokoontuu tiistaisin 4.12. - 11.12.2007 klo 12 - 16 U37 sh 4.
Kurssilla perehdytään työelämän tutkivaan kehittämiseen. Tavoitteena on, että opiskelija osaa eritellä työelämän kehittämisprosessien teoreettis-metodologisia lähtökohtia. Opiskelija osaa jäsentää ja suunnitella tutkivan kehittämistoiminnan prosessia sekä hallitsee työn kehittämisen, arvioinnin ja kehittämistoiminnan raportoinnin lähestymistapoja.
Johdantoluentojen alustavat sisällöt
1.Mitä on tutkiva kehittäminen?
• Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan käsitteet • Työn tutkivan kehittämisen erilaisia suuntauksia • Suunnittelu ja prosessiorientoitunut työn kehittäminen
2. Kehittämisen filosofis-metodologisia lähtökohtia
• Työelämän kehittämisprojektit ja sosiaalitieteellisen tutkimuksen metodologiset perinteet • Kehittämistoiminnan tietokäsitys • Arkitieto ja tieteellinen tieto, kokemustieto osana kehittämistä • Realistinen ja konstruktionistinen näkökulma kehittämiseen
3. Työn kehittämisen tieteellisiä lähestymistapoja, esimerkkejä
• Toimintatutkimuksellinen lähestymistapa, kehittävä työntutkimus • Tutkimusavusteiden kehittäminen • Tutkiva työote ja käytäntötutkimus
4. Kriittinen kehittäminen
• Kriittinen etnografia ja marginaalitarinat työn ja ammattikäytäntöjen kehittämisen lähtökohtina • Kehittämistoiminnan tiedonintressi ja näkökulma • Asiantuntijuuden käsite ja kumppanuus • Kansalaislähtöinen kehittäminen • Kriittinen kehittämisnäkökulma ja arviointi
5. Kehittämistoiminnan prosessi
• Projektisykli • Toimintatutkimuksellinen kehittämisprosessi
6. Kehittämistoiminnan menetelmiä
• Kehittämisprosessin hallinnan menetelmät • Työmenetelmien ja –prosessien kehittämisen menetelmät • Osallistavat menetelmät
7. Kehittämistoiminnan arviointi
• Arvioinnin käsite ja merkitys • Arviointitiedon luonne ja arvioinnin filosofis-metodologiset sitoumukset • Prosessi- ja vaikuttavuusarviointi, realistinen ja konstruktionistinen arviointi • Erilaisia arvioinnin suuntauksia
8. Tutkivan kehittämisen metodologiaa
• Kehittämistoiminnan raportointi • Kehittämistoiminnan dokumentaatio • Reflektointi tiedon tuottamisen välineenä • Kehittämistoiminnassa syntyneen tiedon yleistettävyys ja siirrettävyys
9. Tutkiva kehittäminen tiedontuotantona
• Kehittäjän rooli ja luotettavuuden käsite kehittämistoiminnassa • Kehittämistoiminnassa syntyneen tiedon yleistettävyys, siirrettävyys ja käyttökelpoisuus
10. Tutkiva kehittäminen tieteen ja innovaatiotoiminnan rajamaastossa
Luentojen materiaalit löytyvät osoitteesta http://kampela.it.helsinki.fi/bscw/
Kurssin osat
1. Aiheeseen johdattelevia luentoja 10 x 2 h 2. Työpajatyöskentelyä, johon liittyy harjoitustehtävä.
Arviointi: Kurssi arvioidaan numeerisesti. Arviointi perustuu harjoitustehtävään.
Harjoitustehtävän tarkemmista tavoitteista, sisällöistä, laajuudesta, esitystavasta ym. sovitaan erikseen.
Luennot ovat perjantaisin 21.9.-14.12. Unioninkatu 37, seminaarihuone 1. Alku- ja lopputapaamiset ovat nelituntisia, klo 12-16, muut luennot kaksituntisia, klo 12-14.
Luentosarja maisterivaiheen opintoihin ja jatko-opintoihin.
Luentosarjan tavoitteena on perehdyttää opiskelijat keskeisimpiin interventiomenetelmiin ja niiden sosiaalipsykologiseen teoriataustaan sekä muodostaa kuva interventioiden käytöstä yhteiskunnassa.
Luentosarjassa käsitellään käytännön esimerkkien avulla sitä, miten erilaisiin ongelmiin on yritetty vaikuttaa yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden avulla. Interventiolla tarkoitetaan toimenpiteitä tai laajempia ohjelmia, joiden avulla pyritään vaikuttamaan yksilöiden tai ryhmien käyttäytymiseen. Useilla tieteenaloilla tämäntapaisia vaikuttamisyrityksiä kutsutaan interventio-tutkimuksiksi, joissa tutkimuksiin ja teorioihin perustuen luodaan ohjelma, jonka vaikuttavuutta tarkastellaan tutkimuksen keinoin.
Luennoitsijat ovat sosiaalipsykologian professoreita ja dosentteja sekä lähitieteenalojen edustajia.
Ohjelma:
21.9. Alkutapaaminen – johdantoluento: Antti Uutela
28.9. Ei luentoa
5.10. Ari Haukkala: Nuorten terveyskäyttäytymiseen liittyvien interventioiden arviointi
12.10. Ei luentoa
19.10. Anja Koski-Jännes: Kokemuksia ja havaintoja päihdealan interventiotutkimuksista
26.10. Väliviikko – ei luentoa
2.11. Pilvikki Absetz: Elintapamuutoksen tukeminen asiakastyössä: käyttäytymistieteeseen perustuvia toimintamalleja sosiaali- ja terveystoimeen
9.11. Karmela Liebkind: Interventio keinona vähentää rasismia kouluissa
16.11. Ei luentoa
23.11. Jarkko Hautamäki: Ajattelun kehittäminen ja interventiot
30.11. Ei luentoa
7.12. Pirjo Aunio: Pienten lasten (5–8-v.) matemaattisen ajattelun kehittäminen intervention keinoin
14.12. Lopputapaaminen – paneeli: Antti Uutela, Jarkko Hautamäki ja Ari Haukkala
Läsnäolo vähintään 80 % luennoista.
Laajuus:
Alla olevia kursseja suositellaan toissijaisesti vapaasti valittaviin maisteriopintoihin, mikäli niitä ei ole käyty jo aiemmin.
Klaus Helkama
To 10 - 12 U37 rum 3
Förhandsanmälning till seminariet skall göras via weboodi (se nedan).
Seminariet ersätter 6 studiepoäng. Poängen kan användas till SP13 (punkt 2; 3 poäng), SP 19 (6 poäng), eller SP55 (punkterna c eller d; 6 poäng).
Målet med seminariet är ge en djupare insikt i den socialpsykologi som berör relationer mellan grupper, ackulturation, fördomar och etnisk identitet. Seminariets ämnesområden omfattar olika aspekter på invandring, minoriteter, rasism, stereotypier och diskriminering, samt hur dessa fenomen inverkar på minoritetsmedlemmars välmåga och anpassning. De studerande övar sig också i vetenskapligt skrivande och användning av vetenskapliga källor.
Varje deltagare väljer ett ämne inom ramen för kursens ämnesområde, skriver ett föredrag på 10-15 sidor och fungerar som opponent till en annan deltagares föredrag i enlighet med de instruktioner som delas ut på kursens första sammankomst. Föredragen delas ut till alla deltagare i förväg och diskuteras på seminariet.
HUOM! Suomenkieliset opiskelijat voivat kirjoittaa esitelmänsä ja opponoida suomeksi. "
Tuesdays and Thursdays at 12-14
On Tuesdays the course meets in the Main building, hall 16
On thursdays the course meets in the Main building, hall 20
Course timetable
week 41 Tue: Ahokas Thur: Hankonen
week 42 Tue: Ahokas Thur: Hankonen
week 43: no lectures
week 44 Tue: Ahokas Thur: Hankonen
week 45 Tue: Ahokas Thur: Tuija Seppälä
weeks 45-47 Students work on the group project
week 47 Thur: Hankonen groupwork 1
week 48 Tue: Ahokas groupwork 2 Thur: Hankonen groupwork 3
week 49 Tue: Ahokas groupwork 4 Thur: independence day, holiday
week 50 Tue: Hankonen review and feedback
Tämä on Rural Studies maisteriohjelmaan kuuluva kurssi, jolle sosiaalipsykologian pääaineopiskelijat voivat osallistua.
Lähijakso 27.8. - 31.8.2007, etäjakso 10.9. - 12.10.2007.
Tarkemmat tiedot kurssista löytyvät Rural Studies -verkoston opinto-oppaasta ks. http://www.ruralstudies.fi/
The course meets in computer class 2036 (Unioninkatu 37, 2nd floor) always at 9-12 am as follows:
Tues 06.11 Lecture
Fri 09.11 Lecture
Tues 13.11 Laboratory
Fri 16.11 Laboratory
Tues 20.11 Laboratory
Fri 23.11 Laboratory
Tues 27.11 Laboratory
Fri 30.11 Lecture
Tues 03.12 Lecture
Basic course in statistics. (Brush up on your statistics before the course.) A maximum of 20 students will be accepted in the order of registration. Registration starts September 29 and ends October 29.
The course gives 3-5 credits (2-4 study weeks) for study unit SP19 or SP53, depending on the number of assignments the student submits.
This course provides an introduction to the area of experimental social psychology, which studies how the behaviors, thoughts and feelings of individuals and groups are influenced by other people and social situations. The experimental method applies the model of the natural sciences to social psychology. Importantly, only with this approach can the researchers propose causal explanations for social psychological phenomena. Throughout the course the main assumptions of the experimental method will be presented, the basics principles of experimental design will be explained, and the ethical implications of this kind of research will be discussed. Empirical examples will illustrate the profound impact that experimental methodology has had in the study of topics such as prejudice, altruism, attitudes, and decision making. Additionally laboratory sessions on experiment generation software and electronic databases will be conducted.
By the end of the course, the participants should become:
The participants will be actively involved in understanding the way experiments are designed and conducted by means of in-class and homework assignments.
To earn 3 credits (2 study weeks) for the course, the student must attend most of lectures and lab sessions and hand in all class-project reports. To earn 5 credits (4 study weeks) for the course, the student must, in addition to the above, write a review of a research article.
Fre. 10 - 12, SSKH; sal 307.
Kursen ersätter
Sosiologian laitoksen järjestämä kurssi, jolle ei tarvitse ilmoittautua erikseen. Katso tarkemmat tiedot sosiologian laitoksen oppaasta. http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sosio/K434s06/
Kurssi kokoontuu maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 17- 20:
Sosiaalipsykologian pääaineopiskelijoilta kurssi korvaa 3 op/2ov SP55 alakohdasta a tai b tai maisteriopintojen vapaasti valittavia opintoja.
Seminaari järjestäytyy ke 19.09.2007 klo 10 - 12, U37 sh 2.
Seminaari kokoontuu ke 31.10. - 12.12.2007 klo 9 - 12, U37 sh 4.
Seminaarilla voi korvata 2 op opintojaksosta SP13 (tällöin 4 op korvaa opintojaksoa SP19) tai 6 op opintojaksoista SP19 tai SP55 (c,d).
Seminaariin otetaan rajattu määrä opiskelijoita. Etusijalla ovat kandityötään aiheesta tekevät pääaineopiskelijat, seuraavana muut pääaineopiskelijat. Sivuaineopiskelijoita otetaan mikäli paikkoja jää yli.
Seminaariin ilmoittaudutaan 19.8.-12.9.2007 weboodin kautta, linkki alla. Tärkeää: kirjoita ilmoittautumisen "lisätietoja" -kohtaan:
Kaikille ilmoittautuneille lähetetään tieto valinnasta 17.9.2007 sähköpostilla.
Tämä on Rural Studies maisteriohjelmaan kuuluva kurssi, jolle sosiaalipsykologian pääaineopiskelijat voivat osallistua.
Ilmoittautuminen tammikuussa 2008.
Tarkemmat tiedot kurssista löytyvät Rural Studies -verkoston opinto-oppaasta ks. http://www.ruralstudies.fi/
Luennot pidetään tiistaisin klo 10 - 12 ja työpajat perjantaisin (alk. 5.10.) klo 12 - 16.
Opetustilana on 19.10. saakka Metsätalon sali 24 (Unioninkatu 40). Tämän jälkeen opetustilana on U37 seminaarihuone 3 (Unioninkatu 37).
Kandidaatin opinnot.
Kurssi korvaa suoritustavasta riippuen 2-5 op (1-3 ov) opintojaksosta SP53 tai maisteriopintojen vapaasti valittavista opinnoista.
Maisteriopintojen vaiheessa olevat sosiaalipsykologian pääaineopiskelijat. Huom! Kurssille otetaan enintään 17 opiskelijaa.
Kurssilla opettajat ja tutkijat esittelevät erilaisia laadullisia sosiaalipsykologisia tutkimusmenetelmiä (ks. ohjelmarunko). Kutakin menetelmää käsitellään ensin luentokerralla (tiistaisin), jonka jälkeen siihen syvennytään työpajassa (perjantaisin). Kurssi on mahdollista suorittaa myös suppeana versiona (2 op) työpajoihin osallistumatta. (Ks. tarkemmin kohta ”Työtavat ja suorittaminen”.)
Tavoitteena on saada hyvä yleiskäsitys yleisimmistä laadullisista tutkimusmenetelmistä (2op) ja tarjota myös käytännön apuvälineitä käsiteltävien menetelmien soveltamiseen esim. opinnäytetyössä (5op).
ti 18.9. Järjestäytyminen
ti 25.9. Yleisiä näkökohtia kvalitatiivisen tutkimuksen logiikkaan (Kari Vesala)
ti 2.10. ja pe 5.10. Aineistolähtöinen analyysi ja teorian muodostus (Inari Sakki)
ti 9.10. ja pe 12.10. Diskurssianalyysi (Tanja Haarakangas)
ti 16.10. ja pe 19.10. Laadullinen haastattelu (Satu Liimakka)
ti 23.10. ja pe 26.10. VÄLIVIIKKO, ei opetusta
ti 30.10. ja pe 2.11. Teemahaastattelu etnografian kontekstissa (Päivi Berg)
ti 6.11. ja pe 9.11. Fokusryhmähaastattelu (Anna Kilpiö)
ti 13.11. ja pe 16.11. Laadullinen asennetutkimus (Juuso Peura)
ti 20.11. ja pe 23.11. Dilemmapohjaiset menetelmät (Liisa Myyry)
ti 27.11. ja pe 30.11. Narratiiviset menetelmät (Jukka Valkonen)
ti 4.12. Loppuyhteenveto ja keskustelu
Ennen kutakin luentoa opiskelijat orientoituvat viikon aiheeseen lukemalla opettajan valitseman johdantotekstin. Työpajaan osallistuvat opiskelijat kirjoittavat luennon jälkeen lisäksi lyhyet verkkokommentit luennon pohjalta. Kommenttien tarkoituksena on auttaa opitun reflektoinnissa ja toisaalta tukea opettajaa perjantain työpajan suunnittelussa, vastaamaan opiskelijoiden tarpeita. Kommentteja ei arvostella. Työpajassa keskustellaan työpajaa varten etukäteen luetusta, opetettavaan menetelmään liittyvästä artikkelista ja perehdytään menetelmään käytännössä, esim. opettajan tuomaa harjoitusmateriaalia analysoimalla. Lisätietoa kurssin suoritustavoista ensimmäisellä kokoontumiskerralla, sekä myöhemmin avautuvilta kurssin kotisivuilta.
Kurssin voi suorittaa joko 2 tai 5 op:n laajuisena. Opiskelija päättää kurssin alussa, minkä laajuisena hän suorittaa kurssin.
• 2 op:n suoritus: osallistuminen luennoille (sis. luentoon orientoivaan ennakkomateriaaliin tutustumisen) ja luentopäiväkirjan kirjoittaminen oheiskirjallisuutta hyväksikäyttäen.
• 5 op:n suoritus: kuten edellä sekä lisäksi verkkokommenttien kirjoittaminen luentojen pohjalta, osallistuminen työpajatyöskentelyyn (sis. ennakkomateriaalin tutustumisen) ja oppimispäiväkirjan kirjoittaminen työpajatyöskentelyn pohjalta oheiskirjallisuutta hyväksikäyttäen. (Luentojen ja työpajatyöskentelyn pohjalta voi tehdä myös ns. yhdistelmäpäiväkirjat.)
Luennoitsijat tarkistavat ja arvioivat oman aihealueensa päiväkirjat ja kurssiarvosana muodostuu näiden töiden keskiarvon perusteella.
Ons 14-16, U40, sal 24
Kurssin opetuskieli on ruotsi, mutta kurssin voi suorittaa myös suomen ja englannin kielellä.
Vad betyder religion och vad är ett mångkulturellt samhälle? Hur anknyter sig frågor kring kön, ungdom och religion till mångkulturalism? Under kursen "Mångkulturella ungdomar och religion" behandlas mångkulturalismens historia och teoretiska diskussioner bakom begreppet ur ett religionsvetenskapligt perspektiv. Undervisningen sker på svenska men kursen kan även avläggas på finska eller engelska.
Opintojakso suoritetaan kirjoittamalla oppimispäiväkirja (1 sivu per kerta).
Kurssin opetuskieli on ruotsi, mutta kurssin voi suorittaa myös suomen ja englannin kielellä.
HUOMAA MUUTOKSET KURSSIN AIKATAULUSSA!
Seminaari korvaa 6 op (4 ov) opintojaksosta SP19 sekä johtamisen opintokokonaisuudesta JOS9.
Seminaariin otetaan rajattu määrä opiskelijoita (15). Etusijalla ovat seminaarin aiheesta kandityötään tekevät pääaineopiskelijat, seuraavana muut pääaineopiskelijat. Sivuaineopiskelijoita otetaan mikäli paikkoja jää yli.
Seminaariin ilmoittaudutaan 26.10.-26.11.2007 weboodin kautta.
Tärkeää: kirjoita ilmoittautumisen "lisätietoja" -kohtaan:
Kaikille ilmoittautuneille lähetetään tieto valinnasta 30.11.2007 sähköpostilla.
Tavoitteena on tutustua tällä hetkellä ajankohtaisiin sosiaalipsykologisen organisaatiotutkimuksen suuntauksiin ja tutkimusalueisiin.
Seminaarin osallistujat suorittavat alkutenttinä tammikuun 2008 tiedekuntatentissä teoksen Haslam: Psychology in organizations - The Social identity approach. Tähän tenttiin ilmoittaudutaan erikseen weboodissa, opintojakson SP55 sivulta. Merkitse "Lisätietoja" kenttään, että tentit pelkästään Haslamin teoksen alkutenttinä organisaatiopsykologian seminaariin.
Seminaari alkaa luennoilla ja alkutentillä. Tenttikirjana on Haslamin teos Psychology in Organizations – The Social Identity Approach, jossa esitellään organisaatiopsykologian keskeisiä osa-alueita painottaen erityisesti viime vuosina voimakkaasti yleistynyttä sosiaalisen identiteetin lähestymistapaa organisaatiopsykologiassa. Alkutenttikirjassa ja luennoilla käsitellään mm. johtajuutta, motivaatiota, organisaatiositoutumista, ryhmän päätöksentekoa, valtaa, ryhmien välisiä konflikteja, lakkoja, ryhmän tuloksellisuutta, organisaation koettua oikeudenmukaisuutta, fuusioita ym. Tämän jälkeen opiskelija syventää tietojaan valitsemallaan alueella tekemällä oman esitelmän.
Alkutentin lisäksi osallistujat kirjoittavat oman esitelmän seminaarin vetäjän kanssa sopimastaan aiheesta sekä opponoivat suullisesti ja kirjallisesti muiden osallistujien esitelmiä. Esitelmä on laajuudeltaan 10-15 sivua ja se on luonteeltaan kirjallisuuskatsaus johonkin organisaatiopsykologiseen teemaan tai aiheeseen.
Kurssi pidetään maanantaisin klo 10-14 sh 1, U37 (1. krs)
Kurssi kokoontuu tiistaisin klo 10-12.
4.9. S10 sali 117; 11.9. ja 18.9. S10 sali 212; 25.9. S10 sali 209; 2.10. S10 sali 114; 9.10. S10 sali 116; 16.10., 30.10., 6.11., 13.11., 20.11. S10 sali 117; 27.11. S10 sali 212
Kurssi korvaa 6 opintopistettä joko opintojaksosta SP19 tai maisteriopintojen vapaasti valittavia opintoja.
Kurssin tavoitteena on kytkeä aiemmin opittu teoria-aines ryhmäprosesseista käytännön sovelluksiin ja tätä kautta edelleen syventää myös ryhmädynamiikan teoreettista ymmärrystä. Lisäksi tavoitteena on ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitojen kehittyminen oman osallistumisen kautta.
Kurssi koostuu neljästä osasta:
Arvioinnissa kiinnitetään huomiota kirjallisen oppimispäiväkirjan lisäksi opiskelijan aktiivisuuteen keskusteluissa ja harjoituksissa. Oppimispäiväkirjassa opiskelijalta edellytetään paitsi kurssin keskeisten sisältöjen erittelyä, myös oman oppimisprosessin reflektointia.
Kurssista tullaan keräämään kirjallista opiskelijapalautetta tulevien kurssien suunnittelun tueksi. Kurssin loopuksi osallistujien kesken pidetään myös palautekeskustelu.
HUOM! JÄRJESTÄYTYMISTILAISUUDEN AJANKOHTA MUUTTUNUT
Seminaari järjestäytyy to 24.1.2008 klo 14 - 16, U37 sh 1.
Seminaari työskentelee ke 12.3.-30.4.2008 klo 9 - 12, U37 sh 2.
Seminaarilla voi korvata 1-2 op opintojaksosta SP14a (ryhmien väliset suhteet ja/tai ryhmäkäyttäytyminen)(tällöin 4-5 op korvaa opintojaksoa SP19). Seminaarilla voi korvata 6 op opintojaksosta SP19 tai maisteriopintojen vapaasti valittavia kursseja.
Seminaariin otetaan rajattu määrä opiskelijoita. Etusijalla ovat seminaarin aiheesta kandityötään tekevät pääaineopiskelijat, seuraavana muut pääaineopiskelijat. Sivuaineopiskelijoita otetaan mikäli paikkoja jää yli.
Seminaariin ilmoittaudutaan 22.12.2007 - 15.1.2008 weboodin kautta, linkki alla. Tärkeää: kirjoita ilmoittautumisen "lisätietoja" -kohtaan:
Kaikille ilmoittautuneille lähetetään tieto valinnasta 18.1.2008 sähköpostilla.
Mondays 16-18 and Thursdays 15-17 at Innopoli 2, 4th floor, Otaniemi
You can register for the seminar by writing to: hotpotato@soberit.hut.fi In your message please mention the courses in methodology that you have attended previously and explain briefly why you would like to join the seminar. The deadline to the registration is September 21th 2007.
For any inquiries feel free to reach the course lecturer via email: jorge.sinisterra at helsinki.fi
Kokonaan verkossa toteutettava kurssi pidetään tammi-maaliskuussa 2008 WebCT-oppimisympäristössä. (Kurssi ei edellytä aikaisempaa kokemusta WebCT-ympäristöstä.)
Kurssille ilmoittaudutaan e-lomakkeella, johon pääset tältä sivulta 10.12.2007 alkaen. E-lomake löytyy osoitteesta
https://kampela.it.helsinki.fi/elomake/lomakkeet/5548/lomake.html
Ilmoittautumisaika kurssille on 10.12.2007 – 5.1.2008.
Kurssi korvaa sosiaalipsykologian pääaineopiskelijoille 6 op (4 ov) opintojaksosta SP55 (kohta g) tai maisteriopintojen vapaasti valittavia opintoja. Rural Studies -opiskelijoille kurssi korvaa opintojakson RS103.
Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat maaseudun ihmisiä koskevan sosiaalitieteellisen, erityisesti sosiaalipsykologisen tutkimuksen keskeisiin käsitteisiin, teorioihin, menetelmiin ja tuloksiin sekä antaa yleiskuva suomalaisen maaseutuväestön arvojen, asenteiden, maailmankuvan ja identiteetin muutoksista. Kurssilla tarkastellaan myös ulkomailla tehtyä sosiaalipsykologista maaseutututkimusta.
Kurssi suoritetaan WebCT -oppimisympäristössä, jossa oppimateriaaliin tutustumisen lisäksi opiskelijat työstävät oppimistehtäviä ja keskustelevat pienryhmissä. Lisäksi kurssiin kuuluu kirjallisuusosa, joka suoritetaan esseellä.
Hyväksytty kurssisuoritus edellyttää aktiivista osallistumista verkkokeskusteluun, oppimistehtävien ja esseen tekemistä annettuissa aikarajoissa ja opponointia. Kurssin lopuksi opiskelijat arvioivat oppimistaan (itsearviointi), antavat palautetta kurssista sekä osallistuvat yhteenvetokeskusteluun.
Torstaisin klo 10-12, Porthania sali 344.
Seminaarilla voi korvata 3 op opintojaksosta SP13 (tällöin loput 3 op korvaavat opintojaksoa SP19) tai 6 op opintojaksosta SP19, SP55 tai vapaasti valittavia maisteriopintoja.
Pää- ja sivuaineopiskelijat. Seminaariin mahtuu 15 opiskelijaa.
More information on the web site
http://sockom.helsinki.fi/studier/0708/cie/?amne=cie&kurs=71557
ECTS credits: 4 Credits (study weeks): 2
The workshop meets every other week on Thursdays at 12-16 in Mariankatu 11, lecture hall 2.
Note: part of the workshop meets face-to-face and part via the Internet.
All participants must have successfully completed exam SP14a before taking the workshop.
A maximum of 20 students will be accepted with preference given to Social Psychology majors.
The workshop gives 6 credits which is equivalent to 160 working hours.
The workshop gives 6 credits towards study unit SP19 or SP54.
This workshop aims to familiarize the students with social representation theory so that they are able to understand the key concepts of the theory and to study the variety of societal phenomena such as health and illness, madness, AIDS, biogenetics, food, race from the perspective of social representations. By exploring the special features of the approach, the workshop aims to deepen students’ understanding of social representations.
The workshop will work both face-to-face and in a learning environment via the Internet.
The content of the workshop is divided into two parts: The first part of the workshop deals with the THEORY and basic concepts of social representations. Students will read some basic texts and work together in small groups in a web-based learning environment.
The aim of the latter part of the workshop is to go deeper into one optional THEMATIC area (e.g. risk, health and illness, madness, food, Europe) and to learn how to apply the theory in practice. In order to reach this objective, students first read some texts from one thematic area and then prepare a research plan in small groups.
Course work consists of reading papers, group discussions, group exercises and a research plan done in small groups. The evaluation of students is based on group exercises, active participation and personal reflections. There won't be any final examination at the end of the workshop.
Note: In order to participate in the workshop, you need to use the Internet weekly. You also need a user account in the University’s IT system.
Prior registration is required (link below). Detailed instructions on how to access the web-based learning environment will be sent to each participant by e-mail after the end of registration.
Seminaari kokoontuu 13.9.2007 alkaen joka toinen torstai (parittomat viikot) klo 14-16 yhteiskuntapolitiikan laitoksen seminaarisalissa Snellmaninkatu 10, 1. krs)
Ilmoittautuminen paikalla tai sähköpostilla. Professori Leo Granberg leo.granberg@helsinki.fi VTT Tiina Silvasti S-posti tiina.silvasti@helsinki.fi
Perus- ja aineopinnot
Kurssi korvaa 4 op (2 ov) opintojaksosta SP55 tai maisteriopintoihin kuuluvista valinnaisista opinnoista.
Sosiaalipolitiikan, sosiaalipsykologian ja sosiologian perus- ja jatko-opiskelijat
Syvennytään maaseutututkimuksen ajankohtaisiin tutkimusalueisiin ja alan kirjallisuuteen, mm. maaseudun hyvinvointia, sosiaalisia verkostoja, luonto-kulttuurisuhdetta, uutta maaseutua ja maaseutupolitiikkaa koskevissa kysymyksissä.
Opintojakson voi suorittaa esittämällä tutkimussuunnitelman tai pitämällä kirjallisuuteen pohjaavan seminaariesitelmän.
Kurssille ilmoittaudutaan e-lomakkeella, johon pääset tältä sivulta 11.2.2008 alkaen. Ilmoittautumisaika kurssille on 11.2.2008 – 8.3.2008.
Verkkokurssi korvaa 6 op (4 ov) opintojaksosta SP55 alakohdasta b tai g (Työelämän sosiaalipsykologia/Maaseudun sosiaalipsykologia) tai maisteriopintoihin kuuluvista valinnaisista opinnoista. Rural Studies -opiskelijoille kurssi korvaa opintojakson RS601.
Kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat sosiaalipsykologiseen näkökulmaan yrittäjyystutkimuksessa sekä esitellä maaseudun pienyrittäjyyteen liittyvää problematiikkaa. Kurssi harjaannuttaa teoreettisten käsitteiden ja käytännön esimerkkien kytkemiseen.
Kurssi koostuu verkkoluennoista, kirjallisesta materiaalista sekä yritystapausten analyysista, joiden pohjalta kirjoitetaan harjoitustyö.
Laajuus:
Sosiaalipsykologia on vapaa sivuaine kaikille HY:n perustutkinto-opiskelijoille
Vanhan tutkintoasetuksen mukaiset opinnot:
Anu Kuusela
Laajuus: Op: 25 Ov: 15
Inga Jasinskaja-Lahti
Laajuus: Op: 35 Ov: 22
Kari Vesala
Laajuus:
Syvennetään opiskelijan tietoja sosiaalipsykologian keskeisistä tutkimuskohteista.
Osassa A aiheina ovat sosiaaliset representaatiot, sosiaalisen identiteetin teoria (SIT), ryhmien väliset suhteet, ryhmäkäyttäytyminen. Augoustinouksen ja Walkerin teoksessa kerrataan jo aiemmin käsiteltyjä tutkimuskohteita (asenteet, skeemat jne). Teos täydentää aiempia esityksiä mm. asenteiden funktioiden monipuolisella käsittelyllä. Täydentämisen ohella kirjan erityinen anti on siinä, että se integroi perinteisen empiirisen sosiaalipsykologisen tutkimuksen (ns. mainstream sosiaalipsykologia) lähestymistapoja uudempiin, postmoderneiksi nimettyihin lähestymistapoihin. Bauerin ja Gaskellin artikkeli tarkastelee sosiaalisten representaatioiden tutkimusta paradigmana, luoden näin kokonaiskuvan tutkimusalasta.
Ryhmien välisiä suhteita käsittelevät kolme artikkelia (Ellemers & al, Hewstone & al ja Brown) syventävät opiskelijoiden tietoa SIT:sta, sosiaalisesta identiteetistä, ryhmien välisistä suhteista yleensä sekä ennakkoluuloisuutta ja sen vähentämistä koskevista sosiaalipsykologisista teorioista.
Osassa B aiheina ovat vuorovaikutus, sosiaaliset liikkeet ja rakenteet. Tannen käsittelee teoksessaan keskustelua vuorovaikutustilanteena, eritellen erilaisten keskustelutapojen ja -strategioiden vaikutuksia vuorovaikutukseen. Smithin ja Bondin (uusimmassa painoksessa kirjoittajana myös Kagitcibasi) perusteos kulttuurienvälisestä psykologiasta johdattaa pohtimaan, miten kulttuuri vaikuttaa psykologisiin ja sosiaalisiin prosesseihin erilaisissa konteksteissa. Teoksessa esitellään kootusti alan tutkimuksia sekä arvioidaan keskeisimpien teorioiden ja menetelmien vahvuuksia ja rajoituksia. Klandermansin teos keskittyy pohtimaan sosiaalisten liikkeiden syntyä, toimintaa ja hajoamista. Keskeisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi, miten kollektiiviset uskomukset syntyvät ja muokkautuvat, miten tyytymättömyys suuntautuu toiminnaksi, ja mitkä prosessit ovat keskeisiä sosiaalisiin liikkeisiin osallistumisessa ja niistä irtautumisessa. Burr taas esittelee teoksessaan sukupuolen sosiaalipsykologian teoreettisia näkökulmia sekä feministisen tutkimuksen eri suuntauksia. Kirjassa pohditaan kriittisesti sukupuolten eroja sekä sovelletaan esitettyjä näkökulmia esimerkiksi koulutuksen, työn ja perhe-elämän konteksteihin.
Osassa C aineina ovat sosiaalinen kehitys, emootiot, arvot ja moraali.
Sivuaineopiskelijat (15 op): Kirjallisuuskuulustelu joka suoritetaan kolmessa osassa: osa A, osa B ja osa C erikseen. Huom: osa B on sivuaineopiskelijoille laajempi (7 op) kuin pääaineopiskelijoille.
Pääaineopiskelijat (13 op): Kirjallisuuskuulustelu joka suoritetaan kolmessa osassa: osa A, osa B ja osa C erikseen. Osa B suoritetaan aina kirjallisuuskuulusteluna, mutta osan A tai C voi korvata myös opetuksella tai vaihtoehtoisilla suoritusmuodoilla (esim. lukupiiri)mikäli niitä on tarjolla. *Huom: osa B on pääaineopiskelijoille suppeampi (5 op) kuin sivuaineopiskelijoille.
Tuija Seppälä, Inga Jasinskaja-Lahti, Ari Haukkala, Kari Vesala
Post-Graduate Study in Social Psychology
Upon being accepted for doctoral studies in social psychology, the student has prepared a preliminary study plan. A more detailed plan for social psychological studies, with a time-table will be drawn up by the student together with her or his advisor.
The rules and regulations of the Faculty of Social Sciences regarding supervision, annual work plans and reports are followed at the social psychology department (http://www.valt.helsinki.fi/faculty/Studies/posteducation/index.htm). [Note: The English-language pages of the faculty are very brief. This brief information will be talked through during the first session each semester. More extensive information can be found on the faculty's Finnish-language web-pages: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/jatko-opinnot/index.htm]
Those who have a Master’s degree with a major other than social psychology all read the following books before starting their doctoral studies:
In gaining the doctorate in social psychology, the main principle is learning by doing. No formal examination of literature is required, but if the students want, they can take a written exam consisting of advanced level literature (list available from the advisors). There is a great deal of individual variation in the ways to gain the 60 credits required for a doctoral degree in social psychology. The individual records are worked out and be kept up to date jointly by the students and their advisors.
Doctoral studies of social psychology consist of the following parts:
1) Seminar (at least 3 terms, 4 credits each) The seminar gives the students practice in communicating their research ideas and discussing other people’s projects. The goal is also to get more broadly acquainted with the variety of approaches and methodologies currently in use in the social psychological research, as well as with the problems encountered in different stages of doctoral work. The position of social psychology in society will also be covered in the seminar work. The participants present both research proposals, ongoing studies, and research which is in its final stages. The seminar includes also guest lectures by senior scholars in the field.
It is advisable to divide one’s participation in the seminars over a period of several years. Ideally, students present (1) their research plan at the outset of their study, (2) portions of on-going study (e.g., a manuscript for an article) in the middle, and (3) an overview of the doctoral project in the final stages of the doctorate.
2) General scientific skills and knowledge (20-40 credits) This part can be covered by a variety of courses, e.g. on scientific writing and publishing, research and professional ethics (particularly recommended), national and international summer and winter schools (e.g. by SOVAKO, EAESP, ESF etc.), courses on methodology, active participation in relevant congresses, learning diaries on guest lectures and examinations of doctoral theses, as well as teaching social psychology. While many of the courses currently indicate the number of credits to be gained by attendance, it is advisable to consult the advisor before participation. A list of suitable courses and congresses is available at the seminar. The students may naturally suggest suitable courses themselves
3) Specialized training on the topic of the doctoral thesis (10-30 credits) This part consists of studies of the student’s special area. Credits can be gained by attending or teaching specialized courses more immediately related to the thesis. The courses must be ‘academic’ in the sense of focusing on new scientific knowledge. Professional or continuing education courses which emphasize acquisition of new skills are not accepted.
Maisterin tutkinto. Jatko-opiskeljaksi aikovia pyydetään ottamaan yhteyttä prof. Klaus Helkamaan, vastaanotto lukukausien aikana ti 9.30-11.30.
Katso myös: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/jatko-opinnot/opiskelijaksi.htm
Jatko-opiskelijoille on oma sähköpostilista (sp-jatko@helsinki.fi), jolla mm. tiedotetaan kesäkouluista, kursseista, vierailuluennoista ja mahdollisista muutoksista jatkoulutusseminaarien ohjelmissa. Listan moderaattorina toimii jatkokoulutusyhdyshenkilö Eerika Finell (eerika.finell@helsinki.fi).
Klaus Helkama
Verkkokurssi, jolla on pakollinen alku- ja loppukokoontuminen.
Alkutapaaminen pidetään ke 12.03.2008 klo 16-18 U37 laitoksen käsikirjastossa (huone 2041).
Loppukokoontuminen ilmoitetaan myöhemmin.
Kandidaatin opinnot.
Maisterivaiheen- ja jatko-opiskelijoille. Kurssille otetaan max. 30 henkilöä.
Kurssilla tutustutaan työelämässä kohdattaviin moraalisiin kysymyksiin ja haasteisiin sekä siihen miten niitä ratkotaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Kurssin tehtävät sekä perehdyttävät sosiaalipsykologisiin moraalisen päätöksenteon mallehin että antavat virikkeitä omaan eettisen ajatteluun. Tavoitteena on oppia sekä teorioiden ydinsisällöt että soveltaa niitä.
Ammattietiikkaa tarkastellaan sosiaalipsykologian näkökulmasta ja soveltaen. Perehdymme esimerkiksi siihen, mitä on on moraali, millaisia ovat eri ammattien eettiset säännöt ja moraaliset dilemmat. Tutustumme erilaisiin moraalisen päätöksenteon malleihin ja siihen, mitkä tekijät vaikuttavat tähän päätöksentekoprosessiin.
Kurssi toteutetaan WebCT-verkkoympäristössä. Verkkoympäristön käyttö edellyttää voimassa olevaa käyttäjätunnusta. Ohje alueelle rekisteröitymisestä tulee sähköpostilla ilmoittautumisajan päätyttyä. Ilmoittautuminen tapahtuu WebOodin kautta 25.10 mennessä. Kurssille otetaan max. 30 opiskelijaa. Kurssi on luonteeltaan intensiivinen ja edellyttää mahdollisuutta vierailla kurssisivulla säännöllisesti. Kurssin laajuus on 3 opintopistettä, mikä vastaa n. 80 tunnin työmäärää. Kurssin oppimateriaalina ovat tieteelliset artikkelit, jotka ilmoitetaan opiskelijoille alkutapaamisella. Alkutapaamisella käydään läpi artikkelien saatavuus tarkemmin ja hankalasti saatava materiaali on kopioitavissa. Kurssilla tehdään tietokantahakuja e-lehdistä ja odotetaan, että opiskelija hankkii artikkeleita omatoimisesti myös sähköisenä. Ohjeet e-lehtien hakemiseen annetaan. Kolme videohaastattelua, joiden katseluun tarvitaan Real Player-ohjelmaa kuuluvat kurssin sisältöihin. Ohjeet videohaastattelujen kuunteluun annetaan. Kurssilla on pakollinen alku- ja lopputapaaminen. Oppimateriaalin pohjalta työstetään oppimispäiväkirjaa sekä keskustellaan verkossa.
Kurssin suorittaminen hyväksyttävästi edellyttää sekä verkkokeskusteluun osallistumista että oppimistehtävien tekemistä aikataulussa. Tarkat arvostelukriteerit julkaistaan verkkoalueella ennen työskentelyn alkua.
The seminar meets on Tuesdays at 16-18 at Unioninkatu 37 seminar room 1. All participants must be present at the first seminar meeting.
Seminaari työskentelee tiistaisin klo 16-18, U37 sh 1. Läsnäolo ensimmäisellä kokoontumiskerralla välttämätön.
Seminaari ei kokoonnu väliviikolla (4.3.) / No seminar during period break (4.3.)
Kurssilla hyödynnetään BSCW-aluetta, jolle pääse ainoastaan helsinki.fi -päätteisillä käyttäjätunnuksilla. Varmista enttä sinulla on helsinki.fi -käyttäjätunnus. Ensimmäisellä kerralla katsotaan, tarvitaanko BSCW:n käytöstä järjestää koulutusta.
The seminar will work using BSCW which is a web area accessed only by user accounts ending in "helsinki.fi". Please make sure you have your helsinki.fi -user account activated. If there are several students who are not familiar with BSCW in the first meeting, training for them will be provided.
Note: The seminar is bilingual. Seminaari on kaksikielinen.
Master's degree. Maisterin tutkinto.
The seminar meets on Tuesdays at 16-18 at U37 sh 1. All participants must be present at the first seminar meeting.
Seminaari työskentelee tiistaisin klo 16-18, U37 sh 1. Läsnäolo ensimmäisellä kokoontumiskerralla välttämätön.
Seminaari ei kokoonnu väliviikolla (23.10.) / No seminar during period break (23.10.)
Kurssilla hyödynnetään BSCW-aluetta, jolle pääse ainoastaan helsinki.fi -päätteisillä käyttäjätunnuksilla. Varmista enttä sinulla on helsinki.fi -käyttäjätunnus. Ensimmäisellä kerralla katsotaan, tarvitaanko BSCW:n käytöstä järjestää koulutusta.
The seminar will work using BSCW which is a web area accessed only by user accounts ending in "helsinki.fi". Please make sure you have your helsinki.fi -user account activated. If there are several students who are not familiar with BSCW in the first meeting, training for them will be provided.
Note: The seminar is bilingual. Seminaari on kaksikielinen.
Master's degree. Maisterin tutkinto.