Tulostettava versio tuotettu 2007-02-16 11.34.53
Laajuus: Op 180 Ov 120
Laajuus: Op 32
Yhteensä 32 op:
Yleisopinnot ovat luonteeltaan yleissivistäviä, muita opintoja tukevia opintoja ja niitä voi sisällyttää tutkintoon myös vapaasti valittavina opintoina. Yleisopinnot ovat esitetty opinto-oppaan yhteisessä osassa http://www.valt.helsinki.fi/opas2006/valt/
Laajuus: Op 25 Ov 15
Perusopintojen vastuuopettaja on Inga Jasinskaja-Lahti.
Inga Jasinskaja-Lahti inga.jasinskaja@helsinki.fi
Tutustutaan sosiaalipsykologian peruskäsitteisiin, keskeisiin ongelmanasetteluihin ja yleisimmin käytettyihin menetelmiin. Opiskelija saa yleiskuvan sosiaalisen kognition sekä arvojen ja asenteiden tutkimuksesta, vuorovaikutuksesta ja ryhmäprosesseista sekä persoonallisuuden ja identiteetin sosiaalisista kehitysehdoista. Lisäksi tavoitteena on hankkia perustiedot sosiaalipsykologian tieteenalan historiasta ja uudemmista kehityslinjoista.
Pääaineopiskelijoille: A-seminaari. Tavoitteet: Seminaarissa perehdytään tieteellisten tekstien ominaispiirteisiin niitä analysoimalla ja tuottamalla. A-seminaarin yhteydessä opiskelijat saavat myös johdatuksen portfoliotyöskentelyyn (Pofo) perehtymällä portfoliotyöskentelyn tavoitteisiin ja työmuotoihin sekä käynnistämällä oma portfoliotyöskentely. (Joinakin vuosina tämä johdatus saatetaan järjestää erillisenä tilaisuutena uusille opiskelijoille lukukauden alkaessa.)
Sivuaineopiskelijoille: a) Luennot ja loppukuulustelu tai b) Verkkokurssi, johon sisältyvät pienryhmäkeskustelut ja loppukuulustelu. Loppukuulustelussa tentitään sekä luennot että kirjallisuus.
Klaus Helkama klaus.helkama@helsinki.fi
Pääaineopiskelijat: Opettajan seminaarin alussa ilmoittamat artikkelit.
Sivuaineopiskelijat:
Seminaari kokoontuu torstaisin klo 12-16 U37 sh2.
Seminaari korvaa pääaineopiskelijoille opintojakson SP01 (4 op) kokonaan.
Ensimmäisen vuoden pääaineopiskelijat.
A-seminaarin tavoitteena on tutustua suomalaiseen sosiaalipsykologiseen keskusteluun sosiaalisesta vuorovaikutuksesta ja opetella sosiaalipsykologisten tekstien erittelevää lukemista. Samalla harjoitellaan suullista ja kirjallista osallistumista lähiopetusryhmässä käytävään keskusteluun sekä oman oppimisen reflektointia.
Opintosuoritus koostuu aktiivisesta osallistumisesta seminaari-istuntoihin, kirjallisesta tekstiesittelystä, tekstiesittelyn opponoinnista, oppimispäiväkirjan pitämisestä ja oppimispäiväkirjaraportin laatimisesta. Kirjallisten tekstiesittelyiden pohjana käytetään teosta Sosiaalinen vuorovaikutus (toim. Lahikainen
This examination is for international students ONLY! The exams will be held on Fridays at 9-11 in the Department (Unioninkatu 37, 2nd floor, room 2045).
Text book: Pennington D., Gillen K. & Hill P. P.: Social Psychology.
Maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 12-14
Huom! Suuren osallistujamäärän vuoksi luentosali on vaihdettu 17.1. alkaen: Franzeninkatu 13, A-sali.
Kurssi korvaa kokonaisuudessaan opintojakson SP01.
Sivuaineopiskelijat.
Läsnäolo luentokurssilla ja loppukuulustelu viimeisellä kerralla.
Ensimmäinen uusintakuulustelu pidetään 14.3.2007 Metsätalolla U40, sali 1, klo 9-11. Ei ennakkoilmoittautumista.
Toinen uusintakuulustelu pidetään 28.3.2007 Metsätalolla U40, sali 2, klo 9-11. Ei ennakkoilmoittautumista.
Kurssi pidetään alkukokoontumista ja loppukuulustelua lukuun ottamatta kokonaan verkossa.
Alkutapaaminen pidetään ma 30.10.2006 klo 16-18 Porthaniassa, P674.
Läsnäolo aloitustapaamisessa välttämätön.
Kurssin loppukuulustelu pidetään to 14.12.2006 klo 16-18 Porthaniassa PII.
Uusintakuulustelu pidetään ma 15.1.2007 klo 16-18 Porthaniassa P674.
Kurssi korvaa kokonaisuudessaan opintojakson SP01.
Sivuaineopiskelijat. Kurssille ilmoittaudutaan WebOodin kautta (linkki alla). Kurssille otetaan vain 120 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. (Ilmoittautumisaika alkaa 25.9. ja päättyy 22.10.2006)
Osallistuminen alkutapaamiseen, luentojen kuuntelu verkossa, kirjan lukeminen, verkkokeskustelu, oppimistehtävät sekä loppukuulustelu. Kurssin aikana jokainen opiskelija on edellisten lisäksi vastuussa ryhmäkeskustelusta ja kirjoittaa siitä loppuyhteenvedon. Kurssi on työläs ja edellyttää opiskelijalta n. 7-10 tunnin työpanosta joka viikko.
Loppukuulusteluun kuuluvat sekä luennot että Johdatus sosiaalipsykologiaan -teos. Huom! Kurssilla käytettävää Johdatus sosiaalipsykologiaan -teosta on vain rajoitetusti kurssilainaamoissa. Kaikkia opiskelijoita pyydetään huolehtimaan että heillä on oppikirja käytössään koko kurssin ajan.
(Helkama, Myllyniemi, Liebkind: Johdatus sosiaalipsykologiaan.)
Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää loppukuulustelun läpäisemisen lisäksi monivalintatehtävien, kurssikeskustelun vetämisen ja yhteenvedon kirjoittamisen sekä osallistumisen vähintään neljään kurssin viidestä verkkokeskustelusta. Arvosana määräytyy loppukuulustelun perusteella.
Kurssia arvioidaan ja kehitetään edelleen ja se on osa sosiaalipsykologian laitoksen verkko-opetuksen laadun kehittämishanketta. Kaikessa arvioinnissa ja kehittämisessä huolehditaan opiskelijoiden yksityisyyden suojasta.
Esitellään yleiskatsaus sellaisista psykologian peruskäsitteistä ja teorioista, jotka ovat tarpeellisia sosiaalipsykologian opinnoissa: käyttäytymisen biologinen perusta, oppiminen, muisti, ajattelu, tiedonkäsittely, kieli, emootiot ja sosiaalinen käyttäytyminen.
Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä tai luennot ja loppukuulustelu.
Pää- ja sivuaineopiskelijat.
Inari Mattsson inari.mattsson@helsinki.fi
Tutustutaan sosiaalipsykologian teorianmuodostuksen keskeisiin suuntauksiin ja niiden kehittymiseen sekä alan klassikoihin ja muihin historiallisesti merkittäviin vaikuttajiin.
Schellenberg tarjoaa teoksessaan elämänkerrallisen lähestymistavan neljään sosiaalipsykologian klassikkoon (Freud, Lewin, Mead ja Skinner) sekä pohtii heidän tieteenalalle jättämäänsä perintöä teorioiden ja koulukuntien muodossa.
Burr esittelee sosiaalipsykologian historiaa ja sen erilaisia tutkimussuuntia. Kirjan keskeisenä kysymyksenä on, mikä sosiaalipsykologiassa on sosiaalista. Burr tarkastelee tieteenalaa kriittisesti psykologisesta ja sosiologisesta näkökulmasta käsin sekä erittelee erilaisten ihmiskuvien yhteyksiä sosiaalipsykologian keskeisiin teorioihin.
Valinnaisissa klassikkoteoksissa sosiaalipsykologia näyttäytyy erilaisten lähestymistapojen valossa. Toisessa historiallisessa ääripäässään sosiaalipsykologia kiinnittyy ihmistieteiden yleiseen historiaan ja luonnontieteelliseen taustaan (Darwin), toisessa päässä yksilötason psykoanalyyttisiin tarkasteluihin (Freud). Näiden väliin sijoittuvat erilaiset yksilö/sosiaalinen -jakoa välittävät käsitykset, kuten hahmopsykologia (Kaila), kriittinen teoria (Fromm), ryhmienvälisten suhteiden tutkimus (Allport, Tajfel), kognitiivinen sosiaalipsykologia (Festinger), tottelevaisuuden tutkimus (Milgram) sekä symboliseen interaktionismiin pohjautuva mikrososiologia (Goffman). Oman lukunsa muodostaa behaviorismin perinnöstä kehittynyt sosiaalisen oppimisen teoria, joka yhdistää kognitiiviset näkökulmat inhimillisen toiminnan biologiseen taustaan (Bandura).
Kirjatentti tai korvaava opetus. Koko kirjallisuus tentitään yhdessä tentissä mikäli korvaavia suorituksia ei ole. Kirjallisuus muodostuu kahdesta pakollisesta teoksesta (1 ja 2) sekä vapaavalintaisista teoksista, joiden yhteinen laajuus tulee olla 3 op.
Mikäli opiskelijalla on käynyt Klassikko-luentokurssin keväällä 2006 tai aiemmin, jolloin kurssi oli 3 op:n laajuinen, hänen tulee tenttiä teokset Burr ja Schellenberg.
Inari Mattsson inari.mattsson@helsinki.fi
1.
2.
3. Kaksi valinnaista klassikkokirjaa, (yhteensä 3 op)
Tiistaisin ja torstaisin klo 16.30-19, P674 (Porthania 6. kerroksen iso luentosali).
Lopputentti 22.3. ja uusintatentti 29.3.2007.
Luentosarja lopputentteineen korvaa koko opintojakson SP03. Lopputentissä tentitään luentosarjan lisäksi teokset Burr ja Schellenberg.
Luentosarja on yhteisopetusta Avoimen yliopiston kanssa.
Tutustutaan joihinkin ajankohtaisiin, suomalaisen soveltavan sosiaalipsykologian tutkimuksiin ja teksteihin esimerkkitutkimuksin, jotka vastaavat edellä opiskeltua teoriaa. Liebkindin teoksessa tutustutaan suomalaiseen akkulturaatiota, ennakkoluuloisuutta ja sen vähentämistä koskevaan sosiaalipsykologiseen soveltavaan tutkimukseen. Vesalan teos tarkastelee yrittäjien tapoja tulkita omaa toimintaansa ja erittelee kriittisesti individualismia yrittäjän työn kuvauksena. Juujärven ja Myyryn sekä Ikonen-Varilan luvut teoksessa Arvot, moraali ja yhteiskunta laajentavat johdantokurssin tietoja moraalin tutkimuksesta erityisesti työelämän ja ammatillisuuden näkökulmasta. Pohjanheimon luvussa käsitellään suomalaisten arvoja ja niissä tapahtuneita muutoksia johdantokurssilla esitetyn Schwartzin arvoteorian viitekehyksessä. Tontin sekä Uutelan ja Haukkalan luvut esittelevät terveyden sosiaalipsykologian keskeisiä kysymyksiä ja Lahikaisen uutta mediaa lasten elämässä. Kirjan luvut siis täydentävät kuvaa sosiaalipsykologian sovellutusmahdollisuuksista.
Tutustutaan joihinkin suomalaisen soveltavan sosiaalipsykologian tutkimuksiin ja teksteihin esimerkkitutkimusten kautta. Liebkindin teoksessa tutustutaan suomalaiseen akkulturaatiota, ennakkoluuloisuutta ja sen vähentämistä koskevaan sosiaalipsykologiseen soveltavaan tutkimukseen. Vesalan teos tarkastelee yrittäjien tapoja tulkita omaa toimintaansa ja erittelee kriittisesti individualismia yrittäjän työn kuvauksena. Juujärven ja Myyryn sekä Ikonen-Varilan luvut teoksessa Arvot, moraali ja yhteiskunta laajentavat johdantokurssin tietoja moraalin tutkimuksesta erityisesti työelämän ja ammatillisuuden näkökulmasta. Pohjanheimon luvussa käsitellään suomalaisten arvoja ja niissä tapahtuneita muutoksia johdantokurssilla esitetyn Schwartzin arvoteorian viitekehyksessä. Tontin sekä Uutelan ja Haukkalan luvut esittelevät terveyden sosiaalipsykologian keskeisiä kysymyksiä: Tontin luku käsittelee masennusta ja Uutelan & Haukkalan luku tupakointia. Lahikainen taas erittelee työelämän muutosten ja informaatioteknologian kehityksen vaikutuksia perheiden ja lasten elämään. Kirjan luvut siis täydentävät kuvaa sosiaalipsykologian sovellutusmahdollisuuksista.
Kirjatentti tai korvaava opetus. Koko kirjallisuus tentitään yhdessä tentissä, ellei korvaavia suorituksia ole. (Huom. Vaikka ydinaines tässä opintojaksossa muodostuu tutkimustuloksista, opiskelijoilta ei vielä tässä edellytetä tutkimusmenetelmien yksityiskohtien omaksumista.)
Mia Silfver-Kuhalampi mia.silfver@helsinki.fi
Syvennetään johdantokurssilla muodostettua käsitystä sosiaalipsykologian keskeisistä tutkimuskohteista, kuten ryhmäprosesseista, ryhmien välisistä suhteista, asenteista ja sosiaalisesta kehityksestä.
Kohdassa 1 tutustutaan perustasolla eri ryhmäprosesseihin. Pennington tarkastelee teoksessaan pienryhmiä ja soveltaa pienryhmäprosesseja koskevaa tietoa organisaatioihin. Hän esittelee myös pienryhmien tutkimisessa käytettyjä tutkimusmenetelmiä.
Kohdassa 2 tutustutaan ennakkoluuloisuuden eri muotojen ja sen vähentämistä koskevien sosiaalipsykologisten teorioiden perusteisiin. Brown painottaa teoksessaan ennakkoluuloisuuden sosiaalista alkuperää ja käsittelee ennakkoluuloisuutta ryhmien välisenä ilmiönä.
Kohdassa 3 jatketaan perehtymistä asenteiden, stereotypioiden ja sosiaalisten representaatioiden peruskäsitteisiin ja prosesseihin. Erwin tarjoaa perustan klassisista asennemalleista käsitellen asenteiden alkuperää, funktioita ja mittaamistapoja. Kirjassa käsitellään myös asenteiden ja käyttäytymisen välistä yhteyttä sekä asenteiden muutokseen liittyviä tekijöitä. Hinton käsittelee teoksessaan keskeisiä sosiaalisia ja kognitiivisia näkökulmia stereotypioiden syntyyn ja niiden muuttumiseen liittyen. Esiin nousevat myös kielen ja kulttuurin vaikutukset stereotypioiden muodostumiseen. Wagnerin ja kumppaneiden artikkeli täydentää johdantokurssin tietoja kertaamalla sosiaalisten representaatioiden teorian keskeiset käsitteet ja olettamukset ja esittelemällä lyhyesti kuusi eri menetelmillä toteutettua empiiristä tutkimusta. Huom! Kuuntele myös professori Wolfgang Wagnerin (Johannes Kepler Universität, Linz, Itävalta) haastattelu laitoksen Kirjailijan ääni –sarjassa http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/kirjailijanaani.htm
Kohdan 4 teos tarjoaa opiskelijalle yleiskäsityksen sosialisaation ja sosiaalisen kehityksen pääteorioista ja tutkimusmenetelmistä. Kehitystä tarkastellaan elinkaaren eri vaiheissa esimerkiksi biologisen, kognitiivisen, sosiaalisen, persoonallisuuden, kielen ja moraalin kehityksen näkökulmista. Tarkoituksena on luoda lukijalle holistinen kuva kehityspsykologian eri tutkimusaloista.
Kohdassa 5 opiskelija perehtyy Hofsteden teokseen, joka on yksi tunnetuimmista kulttuurien välisistä vertailevista tutkimuksista. Hofstede esittelee ulottuvuuksia, joilla kansallisten kulttuurien on havaittu poikkeavan toisistaan. Kirjassa käsitellään myös näiden ulottuvuuksien ilmenemismuotoja erilaisissa sosiaalisissa konteksteissa.
Kirjatentti tai korvaava opetus. Koko kirjallisuus tentitään yhdessä tentissä mikäli korvaavia suorituksia ei ole.
Pää- ja sivuaineopiskelijat.
Tuija Seppälä tuija.seppala@helsinki.fi
1. RYHMÄPROSESSIT, 1,5 op
2. RYHMIEN VÄLISET SUHTEET, 1,5 op
3. ASENTEET, STEREOTYPIAT JA SOSIAALISET REPRESENTAATIOT , 3 op
4. SOSIAALINEN KEHITYS, 1 op
5. KULTTUURIEN VERTAILEVA TUTKIMUS, 1 op
Verkkokurssilla on pakollinen alku- ja lopputapaaminen.
Alkutapaaminen pidetään ke 6.9.2006 klo 14-16 U35 luentosali.
Lopputapaaminen pidetään ke 18.10.2006 klo 14-16 U35 luentosali.
Kurssi korvaa opintojaksosta SP05 kohdan 3 (Asenteet, stereotypiat ja sosiaaliset representaatiot).
Pää- ja sivuaineopiskelijat.
Kurssin tavoitteena on perehtyä syvällisemmin asenteisiin, streotypioihin ja sosiaalisiin representaatioihin sosiaalipsykologian tutkimuskohteina.
Työskentely tapahtuu verkossa lukuunottamatta alku- ja lopputapaamista.
Opintojakson SP05 loppuosan voi suorittaa tiedekuntatentissä kurssin suorittamisen jälkeen tai sen aikana, ei ennen kurssia.
Lukupiirityyppisellä verkkokurssilla (WebCT-ympäristössä) paneudutaan opintojakson kirjallisuuteen itsenäisesti lukemalla, yhdessä keskustelemalla sekä tekemällä oppimistehtäviä. Kurssiin kuuluu alku- ja lopputapaaminen. Kirjallisuus on oltava käytössä kurssin aikana.
KIRJALLISUUS
Erwin, P : Attitudes and persuasion. Myös suomeksi "Asenteet ja niihin vaikuttaminen". Hinton P : Stereoptypes, cognition and culture. Wagner, W., Duveen, G., Farr, R., Jovchelovitch, S., Lorenzi-Cioldi, F., Markovà, I.
Kurssia arvioidaan ja kehitetään edelleen ja se on osa sosiaalipsykologian laitoksen verkko-opetuksen laadun kehittämishanketta. Kaikessa arvioinnissa ja kehittämisessä huolehditaan opiskelijoiden yksityisyyden suojasta.
Laajuus: Op 63/35
Aineopintojen vastuuopettaja on Kari Vesala.
Laajuus: Op 1 Ov 1
Opiskelijat tutustuvat laitoksen tutkijoiden työhön sekä muualla työelämässä työskenteleviin sosiaalipsykologeihin, jotka kertovat omasta työstään. Kurssilla opiskelijat tutustuvat siihen, minkälaisten asioiden parissa valmistuneet sosiaalipsykologit työskentelevät yliopistossa ja yliopiston ulkopuolella. Kurssilla työstään käyvät kertomassa niin laitoksen opettajat kuin laitokselta valmistuneet sosiaalipsykologit. Kurssi tukee opiskelijoita oman HOPSin laatimisessa ja omien opiskeluvaihtoehtojen suunnittelussa. Kurssin aikana opiskelijat voivat pohdiskella omaa portfoliotaan varten sitä, mikä olisi omasta mielestä kiinnostava työsarka tulevaisuutta ajatellen, ja miksi juuri se (tai ne)? Lisäksi, mitä voi tehdä jo nyt, opiskeluaikana, joka auttaisi sijoittumista juuri itseä kiinnostavalle alalle?
Ks. lisämateriaalia työhön sijoittumisesta myös laitoksen www-sivujen kohdasta Opinnot http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/opinnot.htm
Vierailuluentosarja pääaineopiskelijoille.
Pääaineopiskelijat.
Susanna Lähteenoja susanna.lahteenoja@helsinki.fi
Maanantaisin ja torstaisin klo 14-16 U37 sh 2.
Kurssille voi osallistua heti opintojen alussa.
Kurssi korvaa opintojakson SP10 kokonaisuudessan.
Pääaineopiskelijat.
Opiskelijat tutustuvat siihen, minkälaisten asioiden parissa valmistuneet sosiaalipsykologit työskentelevät yliopistossa ja yliopiston ulkopuolella. Kurssilla työstään käyvät kertomassa niin laitoksen opettajat kuin laitokselta valmistuneet sosiaalipsykologit.
Kurssi tukee opiskelijoita oman HOPSin laatimisessa ja omien opiskeluvaihtoehtojen suunnittelussa. Kurssin aikana opiskelijat voivat pohdiskella omaa portfoliotaan varten sitä, mikä olisi omasta mielestä kiinnostava työsarka tulevaisuutta ajatellen, ja miksi juuri se (tai ne)? Lisäksi, mitä voi tehdä jo nyt, opiskeluaikana, joka auttaisi sijoittumista juuri itseä kiinnostavalle alalle?
Oheiskirjallisuus: Psychological Inquiry -lehden erikoisnumero 4, vol 16 vuodelta 2005. Suomenkielinen yhteenveto tästä erikoisnumerosta löytyy Psykologia-lehden numerossa 2/2006 (s. 137-139).
Läsnäolo luennoilla (max. kaksi poissaoloa sallitaan).
Hyväksytty/hylätty.
Kurssille osallistuneille lähetetään linkki sähköiseen palautelomakkeeseen, johon kaikkien opiskelijoiden toivotaan vastaavan.
Laajuus: Op 4 Ov 2
Opintojaksossa perehdytään sosiaalipsykologiseen kysymyksenasetteluun ja päättelyn, selittämisen ja ymmärtämisen lähtökohtiin. Työpajassa käsitellään kysymyksenasettelultaan ja lähestymistavoiltaan erilaisia tutkimusesimerkkejä, jotka edustavat sekä perus- että soveltavaa, kokeellista ja kvasikokeellista, kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusta. Samalla harjaannutaan englanninkielisten artikkeleiden lukemiseen.
Oppimistavoitteena on luoda pohja tuleville menetelmäopinnoille eri tutkimusmenetelmien yhtäläisyyksien ja erojen, käyttötarkoitusten sekä taustaolettamusten ymmärtämisen kautta.
Perusopinnot.
Pääaineopiskelijoille: Metodologian työpaja korvaa kirjallisuuskuulustelun.
Sivuaineopiskelijoille: kirjallisuuskuulustelu
Inga Jasinskaja-Lahti Inga.Jasinskaja@helsinki.fi
Sivuaineopiskelijoille:
Työpaja kokoontuu torstaisin klo 9-12 U37 sh 2
Perusopinnot.
Kurssi korvaa opintojakson SP11 kokonaisuudessaan.
Pääaineopiskelijat.
Laajuus: Op 4 Ov 2
Jatketaan perehtymistä sosiaalipsykologian historiaan sekä tutustumista sosiaalipsykologian teorianmuodostuksen ja historian kannalta merkityksellisiin henkilöihin ja heidän tuotoksiinsa. Farrin teos tarjoaa kokonaiskuvan sosiaalipsykologian historian suurista linjoista sekä keskeisistä tapahtumista ja vaikuttajista. Tieteenalan historiaa käsitellään niin yhdysvaltalaisten kuin eurooppalaistenkin kehitysaskeleiden osalta, tarkastellen sosiaalipsykologian sekä sosiologiaa että psykologiaa lähellä olevia muotoja.
Sosiaalipsykologian suunnäyttäjiä -teoksesta on valittu luettavaksi ne luvut, jotka edustavat laitoksen opetusohjelman ja tutkimuksen näkökulmasta keskeisimpiä suunnannäyttäjiä. Heistä Darwin ja Goffman esiteltiin jo Juuret I -jaksolla. Vygotski tunnetaan ajattelun ja kielellisen kehityksen sosiaalista kontekstia korostavan kulttuurihistoriallisen koulukunnan perustajana. Antropologinakin tunnetun Batesonin keskeisin anti sosiaalipsykologialle liittyy sosiaalisen vuorovaikutuksen, oppimisen, kommunikaation ja ryhmien välisten suhteiden tutkimukseen. Kohlberg taas tunnetaan moraaliajattelun kehityksen teoriastaan, joka pohjautuu piagetlaiseen käsitykseen kehityksen vaiheittaisesta etenemisestä. Sosiaalisen konstruktionismin, todellisuuden sosiaalista rakentumista tutkivan koulukunnan keskeisiä nimiä keskeisiä nimiä ovat Gergen (Yhdysvallat) sekä Harré, Moscovici ja Billig (Eurooppa). Suunnannäyttäjien nuorempaa sukupolvea edustaisivat myös Leon Festinger, Albert Bandura ja Henri Tajfel, joista kirjassa ei kuitenkaan ole omaa lukua. Nyt valituissa suunnannäyttäjissä ei ole yhtään naista, ja onkin kiinnostavaa, nouseeko muutaman vuosikymmenen päästä suunnannäyttäjäksi vaikkapa Vivian Burr.
Kirjallisuuskuulustelu. Koko kirjallisuus tentitään yhdessä tentissä.
Kari Vesala kari.vesala@helsinki.fi
Laajuus: Op 6 Ov 4
Opiskelija perehtyy valitsemiinsa kahteen sosiaalipsykologian keskeiseen sovellusalueeseen.
• Ensimmäisessä sovellusalueessa tutustutaan organisaatiopsykologian keskeisimpiin käsitteisiin ja teorioihin mm. johtamisen, työmotivaation, päätöksenteon ja tiimityön osalta.
• Toisessa sovellusalueessa syvennetään opiskelijan tietoa sekä suomalaisesta että kansainvälisestä akkulturaatiota ja ennakkoluuloisuutta koskevasta sosiaalipsykologisesta soveltavasta tutkimuksesta sekä esitellään etnisen identiteetin tutkimusta.
• Kolmannessa esitellään terveyskäyttäytymisen muutoksessa sovellettuja sosiaalipsykologisia teorioita sekä stressin ja terveysvaikutusten välistä tutkimusta.
• Neljännessä kohdassa sosiaalipsykologiaa sovelletaan työelämän tutkimukseen. Vesalan ja Rantasen teos käsittelee maatalousyrittäjien identiteetin rakentumista, yrittäjien asenteita omia vaikutusmahdollisuuksiaan kohtaan sekä erilaisten sidosryhmien merkitystä maatalousyrittäjyydelle. Kortteinen ja Tuomikoski kartoittavat tutkimuksessaan työttömyyden terveydellisiä, taloudellisia ja ihmissuhteisiin liittyviä vaikutuksia sekä analysoivat työttömyyttä niin yksilötason kuin yhteiskunnallisenkin tason ongelmana. Vartiainen taas esittelee teoksessaan työn tutkimuksen ja kehittämisen erilaisia traditioita sekä käsittelee tapoja yhdistää työn taloudellinen tuottavuus ja henkilöstön hyvinvointi.
Kirjallisuuskuulustelu tai korvaava opetus. Koko kirjallisuus tentitään yhdessä tentissä mikäli korvaavia suorituksia ei ole. Mikäli osa tentistä korvataan muilla suorituksilla, tenttiin mennään vasta lopuksi kun muut suoritukset on ensin tehty.
Klaus Helkama (osa 1), Inga Jasinskaja-Lahti (osa 2), Ari Haukkala (osa 3), Kari Vesala (osa 4)
1. Organisaatioiden sosiaalipsykologia, 3 op (Kuulustelija: professori Klaus Helkama)
2. Maahanmuuttajat ja etniset vähemmistöt, 3 op (Kuulustelija: yliopistonlehtori Inga Jasinskaja-Lahti)
3. Terveyspsykologia, 3 op (Kuulustelija: yliopistonlehtori Ari Haukkala)
4. Työelämän sosiaalipsykologiaa, 3 op (Kuulustelija: lehtori Kari Vesala)
To 10-12 U37 rum 3
Förhandsanmälning till seminariet skall göras via weboodi (se nedan).
Seminariet ersätter 6 studiepoäng. Poängen kan användas till SP13 (punkt 2; 3 poäng), SP 19 (6 poäng), eller SP55 (punkterna c eller d; 6 poäng).
Fre. 10-12, SSKH sal 206.
Kursen ersätter
Maanantaisin klo 16-18, Mariankatu 11 ls 5.
Kurssi korvaa 3 op (2 ov) opintojaksosta
Huom! Mikäli olet suorittanut luentosarjan 1 opintoviikon laajuisena, se korvaa SP13 kohdasta 2 teoksen Rasismi ja syrjintä Suomessa.
9.10. "Kansanluonteet kohtaavat vertailevassa sosiaalipsykologiassa" Prof. Klaus Helkama (Sosiaalipsykologianlaitos, HY)
16.10. "Kulttuuri ja etnisyys" VTT, tutkija Helena Jerman (Kehitysmaatutkimuksen laitos,HY)
23.10. "Islam ja vaikeat kysymykset" FT, tutkija Susanne Dahlgren (Tutkijakollegium, HY)
30.10. "Maahanmuuttajanuoret ja koulutus. Esimerkkinä somalinuoret koulutuksen kontekstissa" FT, monikulttuurisuusasioiden päällikkö Anne Alitolppa-Niitamo (Väestöliitto)
6.11. "Seksuaalisuuden käsikirjoitukset Suomessa ja Venäjällä” VTT, dosentti Anna Rotkirch (Yhteiskuntapolitiikan laitos, HY)
13.11. "Ennakkoluulot ja etninen identiteetti" Prof. Karmela Liebkind (Sosiaalipsykologian laitos, HY)
20.11 "Etniset vähemmistöt mediassa - esimerkkinä Suomen venäläiset" YTT, tutkija, Pentti Raittila (Tiedotusopin laitos, TaY)
27.11. "Työ- ja organisaatiokulttuurit" VTT Markku Kiviniemi (Yleisen valtio-opin laitos, HY)
4.12. "Somalialaisperheiden hyvinvointi ja transnationaaliset siteet" FT, tutkija, Marja Tiilikainen (Sosiologian laitos, HY)
11.12. "Eurooppalainen identiteetti ja kansalliset kulttuurit" Dosentti Heikki Mikkeli (Renvall-instituutti, HY)
18.12. LOPPUKUULUSTELU
22.1.2007 RÄSTITENTTI klo 16-18
Läsnäolo luennoilla ja luentokuulustelu viimeisellä kokoontumiskerralla.
Uusintakuulustelu rästitentissä 22.1.2007 klo 16-18 Mariankatu 11 ls 5. Rästitenttiin ilmoittaudutaan erikseen WebOodissa 8.-15.1.2007.
The lectures will be held on Fridays at 10-12 in Unioninkatu 35, lecture hall (U35 ls).
Note! There will be no lectures on
Some basic knowledge in Social Psychology is highly recommended, but not a prerequisite for participation.
The course gives 3 credit points (2 study weeks) for study unit
The aim of the lecture course is to give an overview of the social psychology of intergroup relations, acculturation and the development of ethnic identity.
The lecture course covers the social psychology of intergroup relations, acculturation and the development of ethnic identity. The theme of the course also includes issues concerning prejudice, stereotyping and racism as well as the target"s reactions to these. In addition, the adaptation and integration of ethnic/cultural minorities will be dealt with.
Titles of lectures:
Students will acquire copies of the lecture transparencies and there will be a written examination at the end of the course.
Please register for the course via WebOodi (links below).
Laajuus:
Syvennetään opiskelijan tietoja sosiaalipsykologian keskeisistä tutkimuskohteista. Osassa A aiheina ovat sosiaaliset representaatiot, sosiaalisen identiteetin teoria (SIT), ryhmien väliset suhteet, ryhmäkäyttäytyminen, sosiaalinen kehitys, emootiot, arvot ja moraali. Augoustinouksen ja Walkerin teoksessa kerrataan jo aiemmin käsiteltyjä tutkimuskohteita (asenteet, skeemat jne). Teos täydentää aiempia esityksiä mm. asenteiden funktioiden monipuolisella käsittelyllä. Täydentämisen ohella kirjan erityinen anti on siinä, että se integroi perinteisen empiirisen sosiaalipsykologisen tutkimuksen (ns. mainstream sosiaalipsykologia) lähestymistapoja uudempiin, postmoderneiksi nimettyihin lähestymistapoihin. Bauerin ja Gaskellin artikkeli tarkastelee sosiaalisten representaatioiden tutkimusta paradigmana, luoden näin kokonaiskuvan tutkimusalasta.
Ryhmien välisiä suhteita käsittelevät kolme artikkelia (Ellemers & al, Hewstone & al ja Brown) syventävät opiskelijoiden tietoa SIT:sta, sosiaalisesta identiteetistä, ryhmien välisistä suhteista yleensä sekä ennakkoluuloisuutta ja sen vähentämistä koskevista sosiaalipsykologisista teorioista.
Osassa B aiheina ovat vuorovaikutus, sosiaaliset liikkeet ja rakenteet. Tannen käsittelee teoksessaan keskustelua vuorovaikutustilanteena, eritellen erilaisten keskustelutapojen ja -strategioiden vaikutuksia vuorovaikutukseen. Smithin ja Bondin (uusimmassa painoksessa kirjoittajana myös Kagitcibasi) perusteos kulttuurienvälisestä psykologiasta johdattaa pohtimaan, miten kulttuuri vaikuttaa psykologisiin ja sosiaalisiin prosesseihin erilaisissa konteksteissa. Teoksessa esitellään kootusti alan tutkimuksia sekä arvioidaan keskeisimpien teorioiden ja menetelmien vahvuuksia ja rajoituksia. Klandermansin teos keskittyy pohtimaan sosiaalisten liikkeiden syntyä, toimintaa ja hajoamista. Keskeisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi, miten kollektiiviset uskomukset syntyvät ja muokkautuvat, miten tyytymättömyys suuntautuu toiminnaksi, ja mitkä prosessit ovat keskeisiä sosiaalisiin liikkeisiin osallistumisessa ja niistä irtautumisessa. Burr taas esittelee teoksessaan sukupuolen sosiaalipsykologian teoreettisia näkökulmia sekä feministisen tutkimuksen eri suuntauksia. Kirjassa pohditaan kriittisesti sukupuolten eroja sekä sovelletaan esitettyjä näkökulmia esimerkiksi koulutuksen, työn ja perhe-elämän konteksteihin.
Pääaineopiskelijat (13 op): Kirjallisuuskuulustelu joka suoritetaan kahdessa osassa: osa A ja osa B erikseen. Osa B suoritetaan aina kirjallisuuskuulusteluna, mutta osan A voi korvata myös opetuksella tai vaihtoehtoisilla suoritusmuodoilla (esim. lukupiiri). Huom: osa B on pääaineopiskelijoille suppeampi (5 op) kuin sivuaineopiskelijoille.
Sivuaineopiskelijat (15 op): Kirjallisuuskuulustelu joka suoritetaan kahdessa osassa: osa A ja osa B erikseen. Huom: osa B on sivuaineopiskelijoille laajempi (7 op) kuin pääaineopiskelijoille.
Karmela Liebkind, Ari Haukkala
Ks. SP14 osa A tai osa B.
Laajuus: Op 8 Ov 5
Syvennetään opiskelijan tietoja sosiaalipsykologian keskeisistä tutkimuskohteista. Osassa A aiheina ovat sosiaaliset representaatiot, SIT, ryhmien väliset suhteet, ryhmäkäyttäytyminen, sosiaalinen kehitys, emootiot, arvot ja moraali. Agoustinoksen ja Walkerin teoksessa kerrataan jo aiemmin käsiteltyjä tutkimuskohteita (asenteet, skeemat jne). Teos täydentää aiempia esityksiä mm. asenteiden funktioiden monipuolisella käsittelyllä. Täydentämisen ohella kirjan erityinen anti on siinä, että se integroi perinteisen empiirisen sosiaalipsykologisen tutkimuksen (ns. mainstream sosiaalipsykologia) lähestymistapoja uudempiin, postmoderneiksi nimettyihin lähestymistapoihin. Samalla otsikolla (Social Cognition) on julkaistu useitakin teoksia, mutta ne ovat tyypillisesti huomattavasti kapea-alaisempia. Bauerin ja Gaskellin artikkeli tarkastelee sosiaalisten representaatioiden tutkimusta paradigmana, luoden näin kokonaiskuvan tutkimusalasta.
Ryhmien välisiä suhteita käsittelevät kolme artikkelia (Ellemrs & al, Hewstone & al ja Brown) syventävät opiskelijoiden tietoa SIT:istä, sosiaalisesta kategorioinnista sekä muista ryhmien välisiä suhteita, ennakkoluuloisuutta ja sen vähentämistä koskevista sosiaalipsykologisista teorioista.
Pääaineopiskelijat: Opintojakso Sp14 suoritetaan kahdessa osassa: osa A ja osa B erikseen. Tässä esitetty osa A voidaan tenttiä kirjallisuuskuulustelussa tai korvata opetuksella tai vaihtoehtoisilla suoritusmuodoilla (esim. lukupiiri).
Sivuaineopiskelijat: Opintojakso SP14 suoritetaan kahdessa osassa: osa A ja osa B erikseen. Tässä esitetty osa A voidaan tenttiä kirjallisuuskuulustelussa tai korvata opetuksella.
Karmela Liebkind karmela.liebkind@helsinki.fi
OSA A, yhteensä 8 op (5 ov):
Sosiaalinen kognitio ja sosiaaliset representaatiot, 2 op
Artikkeli on elektronisesti saatavilla http://ejournals.helsinki.fi/
Ryhmien väliset suhteet ja SIT, 1 op
Artikkelit ovat elektronisesti saatavilla http://ejournals.helsinki.fi/ ja laitoksella on niistä lukukappaleet käytävän hyllyssä.
Ryhmäkäyttäytyminen, 1 op
Sosialisaatio, emootiot, arvot ja moraali, 4 op
Laajuus: Op 5 - 7 Ov 4 - 5
Syvennetään opiskelijan tietoja sosiaalipsykologian keskeisistä tutkimuskohteista. Osassa B aiheina ovat vuorovaikutus, sosiaaliset liikkeet ja rakenteet.
Pääaineopiskelijat: Opintojakso SP14 suoritetaan kahdessa osassa: osa A ja osa B erikseen. Tässä esitetty osa B suoritetaan aina kirjallisuuskuulusteluna. (Osan A voi korvata myös opetuksella.) Huom: osa B on pääaineopiskelijoille suppeampi kuin sivuaineopiskelijoille.
Sivuaineopiskelijat: Opintojakso SP14 suoritetaan kahdessa osassa: osa A ja osa B erikseen. Tässä esitetty osa B suoritetaan aina kirjallisuuskuulusteluna. (Osan A voi korvata myös opetuksella.) Huom: osa B on sivuaineopiskelijoille laajempi kuin pääaineopiskelijoille.
Pää- ja sivuaineopiskelijat.
Ari Haukkala ari.haukkala@helsinki.fi
OSA B, yhteensä 5 op (4 ov) pääaineopiskelijoille / 7 op (5 ov) sivuaineopiskelijoille
Kaikille yhteinen kirjallisuus:
Pääaineopiskelijat: valitsevat yhteisten teosten lisäksi yhden alla olevista kahdesta teoksesta.
Sivuaineopiskelijat : tenttivät yhteisten teosten lisäksi molemmat alla olevat teokset.
Muodostetaan näkemys kvalitatiivisen tutkimusasetelman peruselementeistä ja kokonaisuudesta. Harjoitellaan kvalitatiivisten tutkimusaineistojen tuottamista ja käsittelyä havaintoja tunnistavan ja niitä jäsentävän analyysin tasolla. Muodostetaan yleiskuva erilaisten kvalitatiivisten lähestymistapojen variaatiosta.
Pääaineopiskelijat.
Kari Vesala kari.vesala@helsinki.fi
Oheiskirjallisuus joka tentitään erikseen sovittavilta osin:
Maanantaisin klo 10-14, U37 sh 1.
Harjoituskurssi korvaa opintojakson SP15 kokonaisuudessaan.
Pääaineopiskelijat.
Laajuus: Op 4 Ov 2,5
Syvennetään näkemystä kvalitatiivisesta tutkimusasetelmasta ja sen rakentamisesta. Harjoitellaan tutkimusaineistojen tulkitsevaa analysointia. Syvennetään näkemystä erilaisten kvalitatiivisten lähestymistapojen metodologisen ja teoreettisen luonteen merkityksestä tutkimusasetelmalle.
SP15 Kvalitatiiviset menetelmät I
Pääaineopiskelijat.
Kari Vesala kari.vesala@helsinki.fi
Oheiskirjallisuus joka tentitään erikseen sovittavilta osin:
Maanataisin klo 10-14, U37 sh 1.
Harjoituskurssi pääaineopiskelijoille korvaa opintojakson SP16 kokonaisuudessaan.
Pääaineopiskelijat.
Laajuus: Op 4 Ov 2,5
Kurssilla perehdytään kvantitatiivisen tutkimuksen perusteisiin sekä opetellaan kvantitatiivisten menetelmien perusanalyysien kuten ristiintaulukoiden, varianssianalyysin, ja regressioanalyysin tekeminen, tulosten tulkinta ja raportoiminen. Kurssilla tehdään harjoitustöitä.
Pääaineopiskelijat.
Ari Haukkala ari.haukkala@helsinki.fi
Oheiskirjallisuus joka tentitään erikseen sovittavilta osin:
Luennot 30.10.-13.12.2006 maanantaisin klo 12-14 U37 sh 4 ja keskiviikkoisin klo 12-14 V1 sh 446. (Huom. eri paikka keskiviikkona.)
Harjoitukset 7.11.-14.12.2006 atk-luokassa U37 2. krs (h. 2035). Harjoitukset pidetään tiistaisin klo 14-16 ja torstaisin klo 10-12.
Tilastotieteen johdantokurssi, spss-kurssi.
Harjoituskurssi korvaa opintojakson SP17 kokonaisuudessaan.
Pääaineopiskelijat.
Laajuus: Op 4 Ov 2,5
Kurssilla perehdytään kvantitatiivisen tutkimuksen prosessiin laajemmin. Kurssin aikana tehdään ryhmätyönä kvantitatiivisen tutkimuksen raportti opiskelijoiden valitsemasta aiheesta. Työn ohella tutustutaan tutkimusasetelmiin, aineiston keräämiseen, mittaamiseen liittyviin käsitteisiin, esitellään erilaisia analyysimenetelmiä sekä kausaaliseen päättelyyn liittyviä ongelmia käytännön tutkimuksessa.
SP17
Pääaineopiskelijat.
Ari Haukkala ari.haukkala@helsinki.fi
Oheiskirjallisuus joka tentitään erikseen sovittavilta osin:
Maanantaisin klo 14-16 ja keskiviikkoisin klo 12-14, U37, sh 1.
Kurssiin kuuluu myös harjoituskertoja, joiden ajat ja paikka ilmnoitetaan myöhemmin.
SP17
Harjoituskurssi pääaineopiskelijoille korvaa opintojakson SP18 kokonaisuudessaan.
Laajuus:
Syvennetään opiskelijoiden ymmärrystä keskeisistä ja ajankohtaisista sosiaalipsykologian teoreettisista tai soveltavista kysymyksistä. Kohdan voi suorittaa seminaareilla tai luentosarjoilla. Pääaineopiskelijoiden on osallistuttava vähintään yhteen seminaariin, jonka seminaarityöstä tehdään kandidaatintutkielma. Ulkomailla vaihdossa olleet voivat korvata ulkomailla suoritettuja opintoja tässä kohtaa.
Huom: sivuaineopiskelijat suorittavat kohdan suppeampana (6 op) kuin pääaineopiskelijat (12 op).
Korvaava opetus (pääsääntöisesti luentosarjat korvaavat 3 op ja seminaarit 6 op).
Pää- ja sivuaineopiskelijat.
Kari Vesala kari.vesala@helsinki.fi
To 10-12 U37 rum 3
Förhandsanmälning till seminariet skall göras via weboodi (se nedan).
Seminariet ersätter 6 studiepoäng. Poängen kan användas till SP13 (punkt 2; 3 poäng), SP 19 (6 poäng), eller SP55 (punkterna c eller d; 6 poäng).
Seminaari järjestäytyy ke 7.2.2007 klo 10-12 U38 F113.
Seminaari työskentelee torstaisin 15.3.-3.5.2007 klo 10-12 U37 sh2.
Seminaariin otetaan rajattu määrä opiskelijoita. Etusijalla ovat seminaarin aiheesta kandityötään tekevät pääaineopiskelijat, seuraavana muut pääaineopiskelijat. Sivuaineopiskelijoita otetaan mikäli paikkoja jää yli.
Seminaariin ilmoittaudutaan 29.12.2006 -29.1.2007 weboodin kautta, linkki alla. Tärkeää: kirjoita ilmoittautumisen "lisätietoja" -kohtaan:
Kaikille ilmoittautuneille lähetetään tieto valinnasta 2.2.2007 sähköpostilla.
Fridays at 12-16 o’clock in the University main building, lecture hall 14.
Register for the course via the homepage (link below).
SP19, SP55g
Baltic countryside in transition is a lecture course which analyzes rural social change in the Baltic countries (Estonia, Latvia and Lithuania) after socialism. In each of these countries a dramatic privatization process of collective agriculture took place, while political and economic structures were reconstructed after independence from the Soviet Union in the end of 1980"s.
The lecturers will highlight these processes, economic restructuring, social and cultural consequences of these changes, and the ways of adaptation in the market economy by Baltic people. The lectures are based on results of several field research projects. The lecturers are coming from Universities of Vilnius (Poviliunas), Riga (Tisenkopfs), Tallinn (Ruutsoo), Jyväskylä (Alanen) and Helsinki (Nikula, Granberg, Ojala).
19.1.2007
12-14 Introduction. Moral economy and structural changes after socialism in Baltic countries and Russia (Leo Granberg)
14-16 Dissolution of collective agriculture and rebirth of entrepreneurship. The case of Kanepi, Estonia (Jouko Nikula)
26.1.2007
12-16 Rural communities and development initiatives in Latvia (Talis Tisenkopfs)
2.2.2007
12-14 Environmental values, attitudes and behavior in Estonia (Ann Ojala)
14-16 Politics and formation of Civic Society in Baltic countryside (Rein Ruutsoo)
9.2.2007
12-14 Social movements in rural Lithuania (Arunas Poviliunas)
14-16 Coping strategies in the countryside,successful persons and poor ones (Ilkka Alanen)
16.2.2007
12-14 Social networks in Estonia (Leo Granberg)
14-16 Theoretical interpretation of rural transition in Baltic countries (Jouko Nikula)
23.2.2006 Final exam at 12-14
Literature: Alanen, Ilkka (ed.), Mapping the Rural Problem in the Baltic Countryside. Ashgate 2004
The course meets on Thursdays at 14-16 in Mariankatu 11 lecture hall 2.
The aims of the course unit are: a. To provide students with an overview of the principal theoretical concerns in attribution theory. b. To familiarize students with the variety of empirical approaches used in testing attribution theories. c. To give students an understanding of the applications of attribution theory in a variety of real-world settings, particularly in the work environment.
Course Content: a. The nature of the attribution process. b. Common biases in the attribution process (e.g. the ultimate attribution error, self-serving biases, self-defensive attributions). c. Impact of culture on the attribution theory. d. Practical applications of attribution theory (in understanding emotions, in the work environment etc).
Each session will be a combination of lectures and discussions. Background information and introduction will be provided through lectures. Students will be asked to read specific research papers / chapters to be discussed in class. A list of specific readings will thus be provided at the beginning of the course. At the end of the course there will be a final examination (October 20, 2006).
The students are required to attend all lectures. No more than two absences from the lectures will be allowed.
Course Texts: 1.Warr, P. B. (Ed) (1996). Psychology at Work. 4th ed. Penguin. 2.Arnold, J., Cooper, C.L. et al. (1994). Understanding the Psychology of the Workplace. 3. Hewstone, M., Stroebe, W.,
The colloquium will organize itself on Wed 18.10.2006 at 16-18 in the University main building, hall 19 (5th floor). Attendance at the first meeting is mandatory.
The colloquium will meet on Wed 15.11. and 13.12.2006 at 10-14 in the University main building, hall 19 (5th floor).
Note: part of the colloquium work is done face-to-face and part via the Internet.
Some basic knowledge in Social Psychology is highly recommended, but not a prerequisite for participation. A maximum of 20 students will be accepted with preference given to Social Psychology majors.
The colloquium gives 6 credits which is equivalent to 160 working hours.
This colloquium aims to familiarize the students with social representation theory so that they are able to understand the key concepts of the theory and to study the variety of societal phenomena such as health and illness, madness, AIDS, biogenetics, food, race from the perspective of social representations. By exploring the special features of the approach, the colloquium aims to deepen students’ understanding of social representations.
The colloquium works via Internet on a WebCT area. There will be three face-to-face meetings: in the beginning (18.10), in the middle (15.11), and at the end (13.12) of the course.
The content of colloquium is divided into two parts: The first part of the colloquium deals with the THEORY and basic concepts of social representations. Students will read some basic texts and work together in small groups on WebCT area.
The aim of the latter part of the colloquium is to go deeper into one optional THEMATIC area (e.g. risk, health and illness, madness, food, Europe) and to learn how to apply the theory in practice. In order to reach this objective, students first read some texts from one thematic area and then prepare a research plan in small groups.
Course work consists of reading papers, group discussions, group exercises and a research plan done in small groups. The evaluation of students is based on group exercises, active participation and personal reflections. There won"t be any final examination at the end of the colloquium.
Note: In order to participate in the colloquium, you need to use the Internet several times a week. You also need a user account in the University’s IT system.
Prior registration is required (link below). Detailed instructions on how to access the WebCT area will be sent to each participant by e-mail after the end of registration.
Toomas Niit from the University of Tallinn gives a workshop on environmental psychology in March 2007. (This course replaces the previously announced Values, norms and axioms -course.)
The workshop meets on four days (Mondays and Tuesdays) at Fabianinkatu 33 (main building) hall 20, 5th floor:
Monday, March 12 at 14-18 Tuesday, March 13 at 14-18 Monday, March 19 at 14-18 Tuesday, March 20 at 14-18
Prior registration for the course: see link below.
The workshop consists of lectures and group discussions as well as a written exam.
Tue 7.11.2006; Fri 10.11.2006, and Fri 24.11.2006
Three lab sessions at Unioninkatu 37, computer class 2035, at 10-13 on
Tue 14.11.2006; Fri 17.11.2006, and Tue 21.11.2006.
Basic course in statistics. (Brush up on your statistics before the course.) A maximum of 20 students will be accepted in the order of registration. Registration starts October 1st and ends October 31st.
The course gives 3-5 credits (2-4 study weeks) for study unit SP19 or SP53, depending on the number of assignments the student submits.
The course provides an introduction to the use of the experimental method in social psychology. It will attempt to demonstrate the suitability of this approach to deal with various relevant and concrete issues in social psychology. The course will also underscore the importance of the effort that experimental researchers devote to the creation of a shared operational language that is kept constant along the development of a research body; the necessity of such a language and some of its properties will be presented.
The participants will be actively involved in understanding the way experiments are designed and carried out by means of in-class and homework assignments.
To earn 3 credits (2 study weeks) for the course, the student must attend all three lectures and three lab sessions and hand in all assignments no later than December 5th.
To earn 5 credits (4 study weeks) for the course, the student must, in addition to the above, write a final overview. The overview is written in two phases: the first version must be handed in for the teacher"s comments no later than December 5th. The final version must be handed in no later than December 15th.
Fre. 10-12, SSKH sal 206.
Kursen ersätter
Seminaari järjestäytyy to 19.10.2006 klo 10-12, U37 sh 2.
Seminaari kokoontuu to 2.11.-14.12.2006 klo 9 - 12, M11 rh 1.
Seminaariin otetaan rajattu määrä opiskelijoita. Etusijalla ovat kandityötään aiheesta tekevät pääaineopiskelijat, seuraavana muut pääaineopiskelijat. Sivuaineopiskelijoita otetaan mikäli paikkoja jää yli.
Seminaariin ilmoittaudutaan 9.10.-10.10.2006 weboodin kautta, linkki alla. Tärkeää : kirjoita ilmoittautumisen "lisätietoja" -kohtaan:
Kaikille ilmoittautuneille lähetetään tieto valinnasta 12.10.2006 sähköpostilla.
Kurssi muodostuu luennoista ja työpajatyöskentelystä.
Luennot pidetään torstaisin 7.9.-12.10.2006 klo 14-16 V1 sh 446.
Työpaja kokoontuu tiistaisin 7.11.-21.11.2006 klo 12-16 U37 sh 3.
Kurssilla perehdytään työelämän tutkivaan kehittämiseen ja sen taustalla oleviin olettamuksiin. Tavoitteena on, että opiskelija osaa eritellä työelämän kehittämisprosessien tieto-opillisia, ontologisia ja metodologisia lähtökohtia. Opiskelija osaa jäsentää tutkivan kehittämistoiminnan prosessia sekä hallitsee arvioinnin ja raportoinnin lähestymistapoja.
Johdantoluentojen alustavat sisällöt
1. Kehittämisen filosofis-metodologisia lähtökohtia
• Työn tutkimus ja kehittäminen
• Työelämän kehittämisprojektit ja sosiaalitieteellisen tutkimuksen metodologiset perinteet
• Kehittämistoiminnan tietokäsitys
• Arkitieto ja tieteellinen tieto, kokemustieto osana kehittämistä
• Realistinen ja konstruktionistinen näkökulma kehittämiseen
2. Työn kehittämisen tieteellisiä lähestymistapoja, esimerkkejä
• Toimintatutkimuksellinen lähestymistapa, kehittävä työntutkimus
• Käyttöteoriat ja laadullinen asennetutkimus
• Tutkiva työote ja käytäntötutkimus
3. Näkökulmia kehittämiseen
• Tieteellinen tieto ja käytännöllinen tieto
• Kehittäjän rooli ja luotettavuuden käsite kehittämistoiminnassa
• Toimijoiden osallisuus
• Kehittämistoiminnan prosessi
• Tarveanalyysi osana kehittämistoiminnan tavoitteiden määrittelyä
4. Kehittämistoiminnan arviointi
• Arvioinnin käsite ja merkitys
• Arviointitiedon luonne ja arvioinnin filosofis-metodologiset sitoumukset
• Prosessi- ja vaikuttavuusarviointi, realistinen ja konstruktionistinen arviointi
• Erilaisia arvioinnin suuntauksia
5. Kriittinen kehittäminen
• Kriittinen etnografia ja marginaalitarinat työn ja ammattikäytäntöjen kehittämisen lähtökohtina
• Kehittämistoiminnan tiedonintressi ja näkökulma
• Asiantuntijuuden käsite ja kumppanuus
• Kansalaislähtöinen kehittäminen
• Kriittinen kehittämisnäkökulma ja arviointi
6. Tutkivan kehittämisen metodologiaa
• Kehittämistoiminnan raportointi
• Kehittämistoiminnan dokumentaatio
• Reflektointi tiedon tuottamisen välineenä
• Kehittämistoiminnassa syntyneen tiedon yleistettävyys ja siirrettävyys
Kurssin osat
1. Aiheeseen johdattelevia luentoja 6 x 2 h 2. Työpajatyöskentelyä, johon liittyy harjoitustehtävä.
Arviointi: Kurssi arvioidaan numeerisesti. Arviointi perustuu harjoitustehtävään.
Harjoitustehtävän tarkemmista tavoitteista, sisällöistä, laajuudesta, esitystavasta ym. sovitaan erikseen.
Maanantaisin klo 16-18, Mariankatu 11 ls 5.
Kurssi korvaa 3 op (2 ov) opintojaksosta
Huom! Mikäli olet suorittanut luentosarjan 1 opintoviikon laajuisena, se korvaa SP13 kohdasta 2 teoksen Rasismi ja syrjintä Suomessa.
9.10. "Kansanluonteet kohtaavat vertailevassa sosiaalipsykologiassa" Prof. Klaus Helkama (Sosiaalipsykologianlaitos, HY)
16.10. "Kulttuuri ja etnisyys" VTT, tutkija Helena Jerman (Kehitysmaatutkimuksen laitos,HY)
23.10. "Islam ja vaikeat kysymykset" FT, tutkija Susanne Dahlgren (Tutkijakollegium, HY)
30.10. "Maahanmuuttajanuoret ja koulutus. Esimerkkinä somalinuoret koulutuksen kontekstissa" FT, monikulttuurisuusasioiden päällikkö Anne Alitolppa-Niitamo (Väestöliitto)
6.11. "Seksuaalisuuden käsikirjoitukset Suomessa ja Venäjällä” VTT, dosentti Anna Rotkirch (Yhteiskuntapolitiikan laitos, HY)
13.11. "Ennakkoluulot ja etninen identiteetti" Prof. Karmela Liebkind (Sosiaalipsykologian laitos, HY)
20.11 "Etniset vähemmistöt mediassa - esimerkkinä Suomen venäläiset" YTT, tutkija, Pentti Raittila (Tiedotusopin laitos, TaY)
27.11. "Työ- ja organisaatiokulttuurit" VTT Markku Kiviniemi (Yleisen valtio-opin laitos, HY)
4.12. "Somalialaisperheiden hyvinvointi ja transnationaaliset siteet" FT, tutkija, Marja Tiilikainen (Sosiologian laitos, HY)
11.12. "Eurooppalainen identiteetti ja kansalliset kulttuurit" Dosentti Heikki Mikkeli (Renvall-instituutti, HY)
18.12. LOPPUKUULUSTELU
22.1.2007 RÄSTITENTTI klo 16-18
Läsnäolo luennoilla ja luentokuulustelu viimeisellä kokoontumiskerralla.
Uusintakuulustelu rästitentissä 22.1.2007 klo 16-18 Mariankatu 11 ls 5. Rästitenttiin ilmoittaudutaan erikseen WebOodissa 8.-15.1.2007.
Seminaari korvaa 6 op (4 ov) opintojaksosta SP19 sekä johtamisen opintokokonaisuudesta JOS9.
Seminaariin otetaan rajattu määrä opiskelijoita. Etusijalla ovat seminaarin aiheesta kandityötään tekevät pääaineopiskelijat, seuraavana muut pääaineopiskelijat. Sivuaineopiskelijoita otetaan mikäli paikkoja jää yli.
Seminaariin ilmoittaudutaan 4.11.-4.12.2006 weboodin kautta, linkki tämän sivun alalaidassa. Tärkeää: kirjoita ilmoittautumisen "lisätietoja" -kohtaan:
Kaikille ilmoittautuneille lähetetään tieto valinnasta 7.12.2006 sähköpostilla.
Tavoitteena on tutustua tällä hetkellä ajankohtaisiin sosiaalipsykologisen organisaatiotutkimuksen suuntauksiin ja tutkimusalueisiin.
Seminaarin osallistujat suorittavat alkutenttinä tammikuun tiedekuntatentissä teoksen Haslam: Psychology in organizations - The Social identity approach. Tähän tenttiin ilmoittaudutaan erikseen weboodissa, opintojakson SP55 sivulta. Merkitse "Lisätietoja" kenttään, että tentit pelkästään Haslamin teoksen alkutenttinä organisaatiopsykologian seminaariin.
Seminaari alkaa luennoilla ja alkutentillä. Tenttikirjana on Haslamin teos Psychology in Organizations – The Social Identity Approach, jossa esitellään organisaatiopsykologian keskeisiä osa-alueita painottaen erityisesti viime vuosina voimakkaasti yleistynyttä sosiaalisen identiteetin lähestymistapaa organisaatiopsykologiassa. Alkutenttikirjassa ja luennoilla käsitellään mm. johtajuutta, motivaatiota, organisaatiositoutumista, ryhmän päätöksentekoa, valtaa, ryhmien välisiä konflikteja, lakkoja, ryhmän tuloksellisuutta, organisaation koettua oikeudenmukaisuutta, fuusioita ym. Tämän jälkeen opiskelija syventää tietojaan valitsemallaan alueella tekemällä oman esitelmän.
Alkutentin lisäksi osallistujat kirjoittavat oman esitelmän seminaarin vetäjän kanssa sopimastaan aiheesta sekä opponoivat suullisesti ja kirjallisesti muiden osallistujien esitelmiä. Esitelmä on laajuudeltaan 10-15 sivua ja se on luonteeltaan kirjallisuuskatsaus johonkin organisaatiopsykologiseen teemaan tai aiheeseen.
Seminaari järjestäytyy ke 28.2.2007 klo 14-16, U37 sh 2.
Seminaari työskentelee ke 14.3.-2.5.2007 klo 9-12, U37 sh 2.
Seminaariin otetaan rajattu määrä opiskelijoita. Etusijalla ovat seminaarin aiheesta kandityötään tekevät pääaineopiskelijat, seuraavana muut pääaineopiskelijat. Sivuaineopiskelijoita otetaan mikäli paikkoja jää yli.
Seminaariin ilmoittaudutaan 19.1.-19.2.2007 weboodin kautta, linkki alla. Tärkeää: kirjoita ilmoittautumisen "lisätietoja" -kohtaan:
Kaikille ilmoittautuneille lähetetään tieto valinnasta 21.2.2007 sähköpostilla.
Kollokviossa on kolme pakollista tapaamista: alku-, väli- ja lopputapaaminen.
Alkutapaaminen ke 18.10.2006 klo 16-18 U40 sali 7. Välitapaaminen ke 15.11.2006 klo. 10 – 14 U37 sh 3 Lopputapaaminen ke 13.12.2006 klo. 10 – 14 U37 sh 3.
Kurssin työskentely alkaa heti alkutapaamisesta. Tapaamisten välissä opiskelijat työskentelevät pienryhmissä lähinnä WebCT-verkkoympäristössä. Verkkoympäristön käyttö edellyttää voimassa olevaa käyttäjätunnusta. Verkkoalueelle kirjautumisohjeet lähetetään sähköpostitse, ilmottautumisajan päättymisen (11.10.) jälkeen.
Kollokvio on ensisijaisesti tarkoitettu korvaamaan opintojakson SP54 tai maisteriopintojen vapaasti valittavia opintoja. Sitä voi myös käyttää opintojaksoon SP19.
Kollokvion tavoitteena on syventää käsitystä sosiaalisten representaatioiden lähestymistavasta sekä teorian keskeisiin peruskysymyksiin keskittymällä että lähestymistavan keskeisiin tutkimusaiheisiin (esim. terveys, psyykkiset ongelmat, bioteknologia, ruoka) paneutumalla.
Kollokvioon osallistuminen edellyttää mahdollisuutta osallistua aktiivisesti ja säännöllisesti pienryhmän toimintaan ja verkkokeskusteluun. Kollokvio jakautuu sisällöllisesti ja työskentelytavoiltaan kahteen vaiheeseen, joiden väliin sijoittuu välitapaaminen (15.11). Ensimmäisessä vaiheessa opiskelijat käsittelevät pienryhmissä verkossa teoreettisia peruskysymyksiä tieteellisten artikkelien pohjalta ja laativat kirjallisen yhteenvedon. Verkkokeskustelu on tässä vaiheessa keskeinen työskentelytapa. Kirjalliset tuotokset esitetään välitapaamisessa. Toisessa vaiheessa opiskelijat syventyvät edelleen valitsemaansa teemaan ja siiihen liittyvään empiiriseen tutkimukseen ja tuottavat tämän pohjalta tutkimussuunnitelman. Tutkimussuunnitelmat esitellään lopputapaamisella. Kurssiin sisältyy myös oman oppimisen arvioitia ja reflektointia.
Arvionnissa kiinnitetään huomiota em. oppimistehtävien ja niiden esittämisen lisäksi opiskelijan omaan oppimisen arviointiin sekä aktiivisuuteen. Tarkemmat arvostelukriteerit julkaistaan verkkoalueella.
Kurssia arvioidaan ja kehitetään edelleen ja se on osa sosiaalipsykologian laitoksen verkko-opetuksen laadun kehittämishanketta. Kaikessa arvioinnissa ja kehittämisessä huolehditaan opiskelijoiden yksityisyyden suojasta.
The course meets on Mondays at 10-14 at Unioninkatu 37, seminar room 4 (2nd floor).
The course gives 4-6 credits (2-4 study weeks) for study unit SP19 or SP54.
For social psychology major and minor students. Prior registration is mandatory via weboodi (link below).
The goal of this course is to give an overview of the current social psychological reserch on morality, based on the functional system approach developed at the Helsinki social psychology department.
1. Values and moral values
2. Historical changes in morality: Sophocles" Antigone, Dante"s Divine Comedy, and Balzac"s Comédie humaine as illustrations.
3. The development of moral judgment: from Piaget to Kohlberg vs. Shweder.
4. The development of the ethic of care: from Gilligan to Skoe and Juujärvi.
5. The typological approach to moral judgment.
Lectures, group discussions based on watching a classical movie (chosen by the students), essay writing for those who are interested, final exam.
The course meets on four separate Thursdays, from 12 to 17 p.m. in the Porthania building (on Yliopistonkatu). The dates and halls are:
NOTE The beginning of the course has changed: the course begins on February 15 contrary to previous information.
The course gives 3 credits (2 study weeks) for study unit SP19.
Please register for the course at WebOodi by February 1 at the latest.
The concept of cross-cultural context will be analyzed broadly from various angles: national cultures, work organizations, gender, age and individuals. An introduction to theories on work motivation will be presented. Cross-cultural studies of work organizations will be analyzed using Geert Hofstede"s studies as a starting point. Diversity management, corporate social responsibility (CSR) and managing across cultures will be discussed while visiting Finnish companies.
The course will consist of lectures, group work and discussions, visits to Finnish companies and composing an essay based on the suggested book.
Resource book: When cultures collide by Richard D. Lewis. Nicholas Brealey Publishing London 2002.
Laajuus: Op 6 Ov 4
Kandidaatin tutkielma on tieteellinen kirjoitus jostakin sosiaalipsykologian alaan kuuluvasta aiheesta. Tutkielman tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijaa tutkimuskirjallisuuden arviointiin ja jonkin erityiskysymyksen käsittelyyn tieteelliseen kirjallisuuden pohjalta. Tutkielma perustuu useista lähteistä koottuihin tietoihin ja siitä näkyy, että tekijä on perehtynyt lähdekirjallisuuden hankintaan, sosiaalipsykologiseen teorianmuodostukseen ja empiiristen tutkimustulosten tulkintaan.
Kandidaatintutkielman arviointilomake sekä ohjeet sosiaalipsykologian kirjoitelmien laatijoille löytyvät laitoksen opintosivujen kohdasta Tutkielmat ja kirjoittaminen: http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/opinnot.htm
Tutkielman tulisi perustua tekijän aikaisempaan, hyväksyttyyn seminaariesitelmään. Tutkielman aiheesta, rajauksesta ja käytettävästä lähdemateriaalista sovitaan ohjaavan opettajan (useimmiten seminaarin vetäjän) kanssa. Kandidaatintutkielman laajuus on 15-25 sivua varsinaista leipätekstiä (riviväli 1,5, fonttikoko 12pt, 6000-8000 sanaa), eli lähdeluetteloa ei lasketa sivumäärään.
Kandidaatin tutkielma ei ole omaan, empiiriseen tutkimusaineistoon perustuva työ, eli tutkimusmetodien omakohtaista käyttöä ja hallintaa ei edellytetä.
Arvosteltava työ jätetään laitoksen kansliaan tiedekunnan määräämällä tavalla. Laitoksen johtaja määrää tutkielman tarkastajan, jonka tulee olla laitoksen opettaja. Mikäli kandidaatintutkielma perustuu ryhmätyönä tehtyyn seminaarityöhön, tulee tutkielman liitteeksi laittaa seminaarityö ja muiden tekijöiden kirjallinen suostumus.
Ennen kandidaatintutkielman jättämistä tarkastettavaksi siitä on kirjoitettava 1-2 harjoitusainetta äidinkielenopettajalle. Ks. tarkemmat ohjeet tiedekunnan www-sivulta harjoitusaineen laatimisesta http://www.valt.helsinki.fi/opas/tutkielmat.htm ja tarkastukseen jättämisestä http://www.valt.helsinki.fi/opas/kandi.htm
Hyväksytty tutkielma arvostellaan asteikolla 1-5. Arvosteluperusteina käytetään teoreettisten käsitteiden hallintaa ja niiden käytön selkeyttä ja johdonmukaisuutta, lähdepohjan laajuutta, kirjoituksesta ilmenevää kriittistä ajattelua (esim. tieteellisen tiedon erottaminen arkitiedosta ja lähdekritiikki) ja kirjallisen ilmaisun jäsentyneisyyttä ja viimeistelyä. Kandidaatintutkielma ei ole empiiriseen tutkimusaineistoon perustuva työ, eli tutkimusmetodien omakohtaista käyttöä ja hallintaa ei edellytetä.
Kari Vesala kari.vesala@helsinki.fi
Kandidaatintutkielman tarkastukseen jättäminen webOodissa
Valmis tutkielma jätetään pääsääntöisesti seminaarin pitäjälle viimeistään seminaarin päättymistä seuraavan opetusperiodin kuluessa. Perustellusta syystä tutkielman voi jättää vastuuopettajan kanssa sovittavan määräajan kuluessa. Samalla kun opiskelija jättää tutkielmansa arvosteltavaksi, hänen on tehtävä ilmoittautuminen WebOodiin. WebOodi ei hyväksy ilmoittautumista, jos äidinkielen lehtori ei ole katsonut opiskelijan kielen hallintaa riittäväksi eikä suoritusta ole rekisteröity.
Kandidaatin tutkielma osana kandidaatin tutkintoa: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tuteko/kandi.htm
Laajuus: Op 1 Ov 1
Syksyn 2006 portfoliotapaaminen perjantaina 15.9.2006 klo 12-14, U37 sh 2.
Kevään 2007 portfoliotapaaminen perjantaina 26.1.2007 klo 12-14, U37 sh 2.
Molemmat portfoliotapaamiset vetää yliopistonlehtori Inga Jasinskaja-Lahti.
Portfoliokertomuksessaan opiskelija jäsentää ja arvioi kokoavasti omaa oppimisprosessiaan, omaa kandidaatintutkintoaan ja sen antamia valmiuksia. Lisätietoja portfoliosta löytyy laitoksen www-sivujen Opintojen tueksi -kohdasta: http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/opinnot.htm
Portfoliotapaamisten tarkoituksena on tarjota vapaamuotoinen tapaaminen, jossa opiskelijat voivat yhdessä opettajan kanssa miettiä, kuinka koota ja jäsentää omaa aineopintojen portfoliotaan. Portfoliotapaamisia järjestetään kerran lukukaudessa.
Kirjallinen portfoliokertomus kandidaatintutkinnosta, jonka hyväksyy opettajatuutori. Kertomuksen laatimisen perustana on koko opintojen ajan jatkuva portfoliotyöskentely, jonka yhtenä osana on oman portfoliosalkun täydentäminen. Osana portfoliokertomusta arvioidaan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa (HOPSia) ja sen toteutumista. Portfoliokertomukseen kuuluu myös opiskelijan oma arvio portfoliotyöskentelystään ja portfoliokertomuksesta opintosuorituksena.
Huom! Portfolio jätetaan aina omalle opettajatuutorille.
Aineopintojen portfoliotaan työstävät pääaineopiskelijat.
Inga Jasinskaja-Lahti inga.jasinskaja@helsinki.fi
Laajuus: Op 120 Ov 160
Maisteriopintojen vastuuopettaja on Klaus Helkama.
Klaus Helkama klaus.helkama@helsinki.fi
Laajuus: Op 1 Ov 1
Tutkimussuunnitelmaseminaarissa aktivoidaan portfoliotyöskentelyä. Opiskelija laatii tarkennetun henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) maisteriopintoihin. Syventävien opintojen HOPS kirjoitetaan vapaamuotoisesti (ei lomaketta) tutkimussuunnitelmaseminaarissa esitettäväksi. Lisätietoja portfoliosta löytyy laitoksen www-sivujen kohdasta Opintojen tueksi: http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/opinnot.htm
Maisteriopintoja koskeva henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laadinta ja esittäminen. HOPS esitellään tutkimussuunnitelmaseminaarissa oman tutkimussuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Suunnitelmasta on hyvä keskustella tätä ennen oman opettajatuutorin kanssa.
Anna-Maija Pirttilä-Backman, Klaus Helkama
Seminaarin tavoitteena on tukea pro gradu -tutkielman aiheen valintaa, perehdyttää tutkimussuunnitelman laatimiseen ja arvioimiseen sekä käynnistää tutkielman tekeminen. Tavoitteena on myös, että opiskelija harjaantuu arvioimaan sosiaalipsykologisten selvitysten ja tutkimusten suunnitelmia antaessaan palautetta muiden osallistujien suunnitelmista. Lisäksi seminaarissa pohditaan, millaisia tutkimuseettisiä tekijöitä sosiaalipsykologisessa tutkimuksessa tulee ottaa huomioon.
Hyödyllisiä linkkejä tutkimussuunnitelman tekoon löydät laitoksen www-sivuilta, Opiskelu-sivustolta http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/opinnot.htm Siellä on mm. gradusivusto, jossa käsitellään esim. tutkimussuunnitelmaa, opettajat antavat graduaiheita sekä kontaktipalsta graduntekijöille.
Opiskelija saa palautetta tutkimussuunnitelmansa kysymyksenasettelusta, teoriataustasta ja suunnitelluista menetelmistä. Seminaarissa myös varmistetaan suunnitelman realistisuus. Oman suunnitelman yhteydessä käsitellään myös maisteriopintojen HOPS.
Kandidaatin tutkinto.
Osallistuminen seminaariin, jossa kukin osanottaja laatii alustavan tutkimussuunnitelman valittuaan tutkielman aiheen tai aihepiirin. Seminaariin sisältyy myös tietokantojen käytön opetusta. Seminaarissa opiskelijat täyttävät tutkimussuunnitelmalomakkeen kahtena kappaleena, ja palauttavat toisen laitoksen toimistoon. Lomakkeen voi tulostaa laitoksen www-sivulta http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/TUTK_SUUN_lomake.pdf
Seminaariin kuuluu lisäksi Gradu-iltapäivä, jossa hiljattain gradunsa valmiiksi saaneet opiskelijat kertovat omasta graduprosessistaan. Ks. tarkemmin http://www.valt.helsinki.fi/opas2006/spsy/Pirttila01/
Anna-Maija Pirttilä-Backman, Klaus Helkama
Elektroninen julkaisu: http://pro.tsv.fi/tenk/htk.pdf
1) Forskningsplanseminarium (Tutkimussuunitelmaseminaari) keskiviikkoisin, klo 14-16, onsdagar, kl. 14-16, Svenska social- och kommunalhögskolan, Styrelserummet. Vi påbörjar seminariet 6.9.2006.
2) Pro graduseminarium (Pro graduseminaari) keskiviikkoisin, klo 16-18, onsdagar, kl. 16-18, Svenska social- och kommunalhögskolan, Styrelserummet. Vi påbörjar seminariet 6.9.2006.
Anmäl dig direkt till prof. Hautamäki.
Seminaari kokoontuu tiistaisin 13.3.-24.4.2007 klo 14-18, U37 sh 2.
Seminaarin yhteydessä pidetään graduiltapäivä 13.3.2007 klo 16-18.
Tietokantojen käytön opetus 20.3.2007 klo 14-18 valt. tdk:n kirjaston atk-luokassa (opettajana informaatikko Terttu Turunen).
Seminaarissa käytetään BSCW-ryhmätyöohjelmaa.
Kandidaatin tutkinto.
Seminaari korvaa opintojakson SP52 kokonaisuudessaan.
Huom: Seminaariin kuuluu tietokantojen käytön opetusta 25.10.2006 klo 14-18 valtiotieteellisen tiedekunnan kirjaston atk-luokassa. Tietokantojen käyttöä opettaa informaatikko Terttu Turunen.
Kandidaatin tutkinto.
Kaikkien seminaariin hyväksyttyjen tulee jättää kurssin BSCW-aleelle tutkimusetiikkaa käsittelevä essee 25.10.2006 mennessä. Ohjeet esseen kirjoittamiseen löytyvät seminaarin pitäjän kotisivulta http://www.valt.helsinki.fi/blogs/pirttila/post32.htm Esseen jättäminen ilmoitettuun ajankohtaan mennessä on edellytys kurssille osallistumiselle.
Seminaari korvaa opintojakson SP52 kokonaisuudessaan.
Kandidaatinopinnot suorittaneet pääaineopiskelijat.
Seminaarissa käytetään BSCW-ryhmätyöohjelmistoa.
Laajuus: Op 8 Ov 4
Opiskelija paneutuu syventävästi kvantitatiivisiin ja/tai kvalitatiivisiin menetelmiin. Opiskelija harjaantuu jonkun (tai joidenkin) metodisen ja metodologisen lähestymistavan soveltamiseen osana teoreettista kysymyksenasettelua niin, että se palvelee tutkielman tekemistä. Laitoksen metoditarjonnan lisäksi opiskelija voi hyödyntää myös tiedekunnan yhteistä metoditarjontaa sekä tiedekunnan muiden laitosten kursseja. Näistä on kootusti tietoa metodiopintojen kokonaisuus -sivulla http://www.valt.helsinki.fi/opas2006/valt/menetkok/index.html
Harjoituskursseja ja kirjallisuuskuulusteluja erikseen pro gradu –tutkielman ohjaajan kanssa sovittavalla tavalla. Opiskelija valitsee menetelmäopintojensa painopisteen tutkielmansa kannalta mielekkäällä tavalla.
Pro gradu -tutkielmaansa valmistelevat pääaineopiskelijat.
graduohjaajat
This intensive course meets on Thursdays and Fridays 29-30.3.2007, 12-13.4.2007 and 26-27.4.2007 from 9 a.m. to 3 p.m. The course meets in Bulevardi 18 - please take note of the seminar room:
Thu 29.3. at 9-15 in seminar room 6
Fri 30.3. at 9-15 in seminar room 3
Thu 12.4. at 9-15 in seminar room 6
Fri 13.4. at 9-15 in seminar room 3
Thu 26.4. at 9-15 in seminar room 3
Fri 27.4. at 9-15 in seminar room 3
SP53
Only a limited number of students (15) will be admitted. Prior registration starts February 12 and ends March 12, 2007. All registered students will be informed of the results of the selection during week 12 by e-mail.
This seminar (36 h) consists of lectures, tutorials and independent practical analytic work by students. During the course, students will:
The course covers issues like: how do people do factual descriptions, how do we deal with and construct delicate and moral issues in our talk, how are categories (like sex, age, or race) used in spoken language to create order in our social worlds, and how is membership in a variety of categories accomplished. The course provides discursive routes and practical methods into the study of attitudes, morality, memories, reminiscence, identities and facts, and uses concrete examples from a variety of recent empirical studies.
A list of readings for this course will be given out during the first meeting.
Course contents:
Week one (29 - 30.3)
Week two (12 - 13.4)
Week three (26 - 27.4.)
The seminar consists of lectures, tutorials and independent practical analytic work by the students.
Tue 7.11.2006; Fri 10.11.2006, and Fri 24.11.2006
Three lab sessions at Unioninkatu 37, computer class 2035, at 10-13 on
Tue 14.11.2006; Fri 17.11.2006, and Tue 21.11.2006.
Basic course in statistics. (Brush up on your statistics before the course.) A maximum of 20 students will be accepted in the order of registration. Registration starts October 1st and ends October 31st.
The course gives 3-5 credits (2-4 study weeks) for study unit SP19 or SP53, depending on the number of assignments the student submits.
The course provides an introduction to the use of the experimental method in social psychology. It will attempt to demonstrate the suitability of this approach to deal with various relevant and concrete issues in social psychology. The course will also underscore the importance of the effort that experimental researchers devote to the creation of a shared operational language that is kept constant along the development of a research body; the necessity of such a language and some of its properties will be presented.
The participants will be actively involved in understanding the way experiments are designed and carried out by means of in-class and homework assignments.
To earn 3 credits (2 study weeks) for the course, the student must attend all three lectures and three lab sessions and hand in all assignments no later than December 5th.
To earn 5 credits (4 study weeks) for the course, the student must, in addition to the above, write a final overview. The overview is written in two phases: the first version must be handed in for the teacher"s comments no later than December 5th. The final version must be handed in no later than December 15th.
Onsdagar kl 9-12, Mariegatan 11, sal 2. See grundligare kursinformation (programmet,anmälning) på http://www.valt.helsinki.fi/opas2006/sostyo/KVALIFORSK/
Luennot pidetään tiistaisin klo 10-12, Mariankatu 11, ryhmätyöhuone 2 ja työpajat perjantaisin klo 12-16, Unioninkatu 37, seminaarihuone 2.
Kandidaatin opinnot.
Kurssi korvaa suoritustavasta riippuen 2-5 op (1-3 ov) opintojaksosta SP53 tai maisteriopintojen vapaasti valittavista opinnoista.
Maisteriopintojen vaiheessa olevat sosiaalipsykologian pääaineopiskelijat. Huom! Kurssille otetaan enintään 24 opiskelijaa.
Kurssilla opettajat ja tutkijat esittelevät erilaisia laadullisia sosiaalipsykologisia tutkimusmenetelmiä (ks. ohjelmarunko). Kutakin menetelmää käsitellään ensin luentokerralla (tiistaisin), jonka jälkeen siihen syvennytään työpajassa (perjantaisin). Muutamilla kerroilla opiskelijat kuuntelevat aikaisemmin taltioidun luennon verkosta. Työpajassa keskustellaan etukäteen luetuista, opetettavaan menetelmään liittyvästä 1-2 artikkelista ja perehdytään menetelmään käytännössä, esim. opettajan tuomaa harjoitusmateriaalia analysoimalla.
Ohjelma:
Kurssin voi suorittaa joko 2 tai 5 op:n laajuisena. Opiskelija päättää kurssin alussa, minkä laajuisena hän suorittaa kurssin.
Luennoitsijat tarkistavat ja arvioivat oman aihealueensa päiväkirjat ja kurssiarvosana muodostuu näiden töiden keskiarvon perusteella.
The course meets on Tuesdays at 14-18 and Wednesdays at 16-18 in the faculty library"s computer class (Unioninkatu 35).
Bachelor"s studies.
SP53
The course will cover a review of uni- and bivariate techniques as a prerequirement for multivariate analysis, followed by an introduction to various hypothesis testing and multivariate techniques, such as ANOVA, OLS regression, logit regression and factor analysis.
The students will complete a series of exercises throughout the course. In addition, students will report one comprehensive anaysis on real data using a statistical technique taught during the course.
Pass/failure of the course is dependent on the completion of all the exercises as well as the final report.
Only 12 students will be accepted and preference will be given to English language social psychology (sociology) majors.
Kurssi korvaa opintojakson SP53 kokonaisuudessaan.
Laajuus: Op 12 Ov 8
Opiskelija syventyy yhteen tai useampaan sosiaalipsykologian keskeiseen tutkimuskohteeseen (a) – (g).
Opiskelija sopii tentaattorin/tentaattoreiden kanssa tentittävän kirjallisuuden ennen tenttiin ilmoittautumista. Luettavan kirjallisuuden laajuus tulee olla n. 1500 sivua. Opintojakso suoritetaan kokonaisuudessaan yhdessä tentissä.
Opiskelija voi korvata osan opintojaksosta lähiopetuksella. Kirjallisuuskuulusteluun mennään vasta lopuksi, kun kaikki korvaavat suoritukset on tehty.
Klaus Helkama klaus.helkama@helsinki.fi
a) Sosialisaatio sekä sosiaalinen ja moraalinen kehitys (Kuulustelija: professori Klaus Helkama)
b) Tieto, sosiaaliset representaatiot sekä politiikka (Kuulustelija: professori Anna-Maija Pirttilä-Backman)
Tässä alakohdassa tarjotaan mahdollisuus syventyä kolmeen toisiaan sivuavaan tutkimusalueeseen. Perryn, Belenkyn ja kumppaneiden, Baxter Magoldan, Pirttilä-Backmanin sekä Hoferin & Pintrichin tekstit esittelevät tietokäsitysten tutkimuksen erilaisia suuntauksia ja keskeisiä tuloksia. Sosiaalisia representaatioita käsittelevät kirjat syventävät aiemmin hankittuja tietoja tästä aihepiiristä. Teokset edustavat yhtälailla alan klassisia teoksia (esim. Jodelet ja Hertzlich) kuin alan uusimpaa keskustelua ja tutkimusta (esim. Deauxin ja Philogenen toimittama teos). Poliittisen psykologian teokset muodostavat oman itsenäisen kokonaisuutensa tässä alakohdassa. Tutkimustulosten ohella ne tarjoavat erilaisia näkökulmia aihealueeseen.
Huom! Kuuntele myös professori Wolfgang Wagnerin (Johannes Kepler Universität, Linz, Itävalta)haastattelu jossa hän kertoo omasta työstään sosiaalisten representaatioiden parissa. Haastattelu löytyy Kirjailijan ääni -sarjassa http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/materiaalia.htm .
c) Sosiaalinen kognitio, asenteet ja attribuutiot (Kuulustelija: yliopistonlehtori Ari Haukkala)
Opiskelija syventää aiemmin opinnoissa saamiaan tietoja sosiaalisesta kognitiosta. Valittavissa olevat teokset voi jakaa sisällöllisesti esimerkiksi tähän tapaan:
• sosiaalinen oppiminen (Banduran teokset) • minuuden tutkimus, esim. minäkäsitys, itsetunto, itsesäätely ja minuus suhteessa kulttuuriin (Baumeisterin toimittama teos) • retorinen näkökulma (Billig) • asenteet ja niiden muutos, esim. määrittely, mittaaminen, muodostuminen, rakenne ja yhteys käyttäytymiseen (Chaiken & Trope, Eagly & Chaiken) • stereotypiat, esim. stereotypioiden määrittely ja muodostuminen, stereotypiat ja ennakkoluulot (Leyens ym., Stangorin toimittama teos) • motivaatio, attribuutiot ja vastuuarvioinnit (Weinerin teokset) • kielen merkitys sosiaalisessa kognitiossa (Semin & Fiedler)
d) Arvot ja oikeudenmukaisuus (Kuulustelija: professori Klaus Helkama)
e) Vuorovaikutus, kommunikaatio ja sosiaalinen todellisuus (Kuulustelija: professori Kari Vesala)
Opiskelija perehtyy vuorovaikutuksen, kommunikaation ja sosiaalisen todellisuuden tutkimukseen valitsemistaan näkökulmista käsin. Valittavana olevat teokset voi ryhmitellä sisällöllisesti esimerkiksi tähän tapaan:
1. vuorovaikutuksen ja kommunikaation tutkimus: • vuorovaikutuksen tutkimus: symbolinen interaktionismi (Charon), relationistinen sosiaalipsykologia (Bateson, Goffman) ja etnometodologia (Heritage) • kommunikaation tutkimus (Goleman, Hargie, Ketola ym., Littlejohn)
2. sosiaalinen konstruktionismi: • yleisesityksiä (Burr, Kuusela) • diskurssianalyysi ja etogenia (Harrén teokset, Jokinen ym., Potter & Wetherell) • narratiiviset tarkastelut (Hänninen, Joselsson & Lieblich, Valkonen, Ylijoki)
3. vallan rakentuminen ja sosiaalinen vaikuttaminen: • Billig, Crawford, Fairclough, Foucault, Moscovici, Turner
f) Ryhmien väliset suhteet, sosiaalinen identiteetti ja kulttuurinen psykologia (Kuulustelija: professori Karmela Liebkind)
Tässä alakohdassa esitellään ryhmien välisten suhteiden sosiaalipsykologiaa sekä kulttuurien välisen psykologian perusteita ja eri tutkimuskohteita. Opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus syventää tietoaan ja erikoistua johonkin ryhmien välisiä suhteita, sosiaalista identiteettiä, ennakkoluuloisuutta tai rasismia ja sen vähentämistä koskevista sosiaalipsykologisista teorioista. Viimeisenä luettelossa olevan Journal of Cross-Cultural Psychology –lehden teemanumerossa esitetään kulttuurien välisen psykologian historian sekä nykytilan kriittinen arviointi sekä tulevaisuuden suuntauksia.
g) Sukupuolen sosiaalipsykologia (Kuulustelija: professori Klaus Helkama)
Huom!
Kuuntele myös professori Ligia Amancion (Lissabon, Portugali) haastattelu, jossa hän johdattelee laajemmin sukupuolen sosiaalipsykologiseen tarkasteluun. Haastattelu löytyy Kirjailijan ääni -sarjassa http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/materiaalia.htm
The colloquium will organize itself on Wed 18.10.2006 at 16-18 in the University main building, hall 19 (5th floor). Attendance at the first meeting is mandatory.
The colloquium will meet on Wed 15.11. and 13.12.2006 at 10-14 in the University main building, hall 19 (5th floor).
Note: part of the colloquium work is done face-to-face and part via the Internet.
Some basic knowledge in Social Psychology is highly recommended, but not a prerequisite for participation. A maximum of 20 students will be accepted with preference given to Social Psychology majors.
The colloquium gives 6 credits which is equivalent to 160 working hours.
This colloquium aims to familiarize the students with social representation theory so that they are able to understand the key concepts of the theory and to study the variety of societal phenomena such as health and illness, madness, AIDS, biogenetics, food, race from the perspective of social representations. By exploring the special features of the approach, the colloquium aims to deepen students’ understanding of social representations.
The colloquium works via Internet on a WebCT area. There will be three face-to-face meetings: in the beginning (18.10), in the middle (15.11), and at the end (13.12) of the course.
The content of colloquium is divided into two parts: The first part of the colloquium deals with the THEORY and basic concepts of social representations. Students will read some basic texts and work together in small groups on WebCT area.
The aim of the latter part of the colloquium is to go deeper into one optional THEMATIC area (e.g. risk, health and illness, madness, food, Europe) and to learn how to apply the theory in practice. In order to reach this objective, students first read some texts from one thematic area and then prepare a research plan in small groups.
Course work consists of reading papers, group discussions, group exercises and a research plan done in small groups. The evaluation of students is based on group exercises, active participation and personal reflections. There won"t be any final examination at the end of the colloquium.
Note: In order to participate in the colloquium, you need to use the Internet several times a week. You also need a user account in the University’s IT system.
Prior registration is required (link below). Detailed instructions on how to access the WebCT area will be sent to each participant by e-mail after the end of registration.
Toomas Niit from the University of Tallinn gives a workshop on environmental psychology in March 2007. (This course replaces the previously announced Values, norms and axioms -course.)
The workshop meets on four days (Mondays and Tuesdays) at Fabianinkatu 33 (main building) hall 20, 5th floor:
Monday, March 12 at 14-18 Tuesday, March 13 at 14-18 Monday, March 19 at 14-18 Tuesday, March 20 at 14-18
Prior registration for the course: see link below.
The workshop consists of lectures and group discussions as well as a written exam.
The workshop meets on Tuesdays and Thursdays at 10-12 in the University Main building (Unioninkatu 34), Auditorium XVIII.
The seminar gives 6 credits (4 study weeks) for study unit SP54.
The aim of the course is to introduce to the students the key concepts and theoretical frameworks of gender studies, so that they are able to explore and analyse gender relations from the social psychological perspective.
In the workshop we dicuss the following: How do we produce and maintain gender differences in our everyday social interaction? Why is research on gender and gender differences meaningful?
The work during the course is based on the following social psychological questions:
1) How does gender become a social fact / social reality?
2) How do women and men produce and reproduce gender differences in their social realtions?
3) Why do these differences seem to be natural and self-evident?
4) In what ways does power in gender relations become visible, or invisible?
The coursework consists of lectures, group discussions, group exercise, and a paper, which is done in pairs/groups. The students are expected to participate actively in the coursework, and assign their paper.
Prior registration is required (link below).
Kollokviossa on kolme pakollista tapaamista: alku-, väli- ja lopputapaaminen.
Alkutapaaminen ke 18.10.2006 klo 16-18 U40 sali 7. Välitapaaminen ke 15.11.2006 klo. 10 – 14 U37 sh 3 Lopputapaaminen ke 13.12.2006 klo. 10 – 14 U37 sh 3.
Kurssin työskentely alkaa heti alkutapaamisesta. Tapaamisten välissä opiskelijat työskentelevät pienryhmissä lähinnä WebCT-verkkoympäristössä. Verkkoympäristön käyttö edellyttää voimassa olevaa käyttäjätunnusta. Verkkoalueelle kirjautumisohjeet lähetetään sähköpostitse, ilmottautumisajan päättymisen (11.10.) jälkeen.
Kollokvio on ensisijaisesti tarkoitettu korvaamaan opintojakson SP54 tai maisteriopintojen vapaasti valittavia opintoja. Sitä voi myös käyttää opintojaksoon SP19.
Kollokvion tavoitteena on syventää käsitystä sosiaalisten representaatioiden lähestymistavasta sekä teorian keskeisiin peruskysymyksiin keskittymällä että lähestymistavan keskeisiin tutkimusaiheisiin (esim. terveys, psyykkiset ongelmat, bioteknologia, ruoka) paneutumalla.
Kollokvioon osallistuminen edellyttää mahdollisuutta osallistua aktiivisesti ja säännöllisesti pienryhmän toimintaan ja verkkokeskusteluun. Kollokvio jakautuu sisällöllisesti ja työskentelytavoiltaan kahteen vaiheeseen, joiden väliin sijoittuu välitapaaminen (15.11). Ensimmäisessä vaiheessa opiskelijat käsittelevät pienryhmissä verkossa teoreettisia peruskysymyksiä tieteellisten artikkelien pohjalta ja laativat kirjallisen yhteenvedon. Verkkokeskustelu on tässä vaiheessa keskeinen työskentelytapa. Kirjalliset tuotokset esitetään välitapaamisessa. Toisessa vaiheessa opiskelijat syventyvät edelleen valitsemaansa teemaan ja siiihen liittyvään empiiriseen tutkimukseen ja tuottavat tämän pohjalta tutkimussuunnitelman. Tutkimussuunnitelmat esitellään lopputapaamisella. Kurssiin sisältyy myös oman oppimisen arvioitia ja reflektointia.
Arvionnissa kiinnitetään huomiota em. oppimistehtävien ja niiden esittämisen lisäksi opiskelijan omaan oppimisen arviointiin sekä aktiivisuuteen. Tarkemmat arvostelukriteerit julkaistaan verkkoalueella.
Kurssia arvioidaan ja kehitetään edelleen ja se on osa sosiaalipsykologian laitoksen verkko-opetuksen laadun kehittämishanketta. Kaikessa arvioinnissa ja kehittämisessä huolehditaan opiskelijoiden yksityisyyden suojasta.
The course meets on Mondays at 10-14 at Unioninkatu 37, seminar room 4 (2nd floor).
The course gives 4-6 credits (2-4 study weeks) for study unit SP19 or SP54.
For social psychology major and minor students. Prior registration is mandatory via weboodi (link below).
The goal of this course is to give an overview of the current social psychological reserch on morality, based on the functional system approach developed at the Helsinki social psychology department.
1. Values and moral values
2. Historical changes in morality: Sophocles" Antigone, Dante"s Divine Comedy, and Balzac"s Comédie humaine as illustrations.
3. The development of moral judgment: from Piaget to Kohlberg vs. Shweder.
4. The development of the ethic of care: from Gilligan to Skoe and Juujärvi.
5. The typological approach to moral judgment.
Lectures, group discussions based on watching a classical movie (chosen by the students), essay writing for those who are interested, final exam.
Laajuus: Op 12 Ov 8
Opiskelija syventyy kahteen sosiaalipsykologian keskeiseen sovellusalueeseen.
Opiskelija sopii tentaattoreiden kanssa tentittävän kirjallisuuden ennen tenttiin ilmoittautumista. Opiskelija tenttii kahdesta osa-alueesta yhteensä n. 1500 sivua. Opintojakso suoritetaan kokonaisuudessaan yhdessä tentissä. Opiskelija voi korvata osan opintojaksosta lähiopetuksella.
Klaus Helkama klaus.helkama@helsinki.fi
a) Työorganisaatioiden sosiaalipsykologia (Kuulustelija: professori Klaus Helkama)
Opiskelija syventyy työorganisaatioiden sosiaalipsykologiaan oikeudenmukaisuuden tutkimuksen, sosiaalisen identiteetin teorian ja ryhmien toiminnan näkökulmista. Folgerin ja Cropanzanon teos tarjoaa tietopaketin siitä, mitä organisatorinen oikeudenmukaisuus on, ja miksi se on tärkeää. Kirjoittajat paitsi käyvät läpi aiempia tutkimuksia ja teorioita aiheesta, myös esittelevät niiden pohjalta integroimansa teorian oikeudenmukaisuudesta. Haslam taas käsittelee organisaatiopsykologiaa SIT:n näkökulmasta sekä esittelee teorian keskeisiä organisaatiopsykologisia sovellusalueita. Westin toimittama käsikirja antaa opiskelijalle mahdollisuuden perehtyä valintansa mukaan työryhmien/tiimien erilaisiin konteksteihin, ryhmäprosesseihin, tuloksellisuuteen, ryhmiin organisaatioiden osina sekä kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ryhmän toiminnassa.
b) Työelämän sosiaalipsykologia (Kuulustelija: lehtori Kari Vesala)
Siltalan ja Swedbergin teosten kautta opiskelija perehtyy sellaisiin työelämän tutkimuksellisiin näkökulmiin, jotka jäävät usein työ- ja organisaatiopsykologian tutkimuksessa vähemmälle huomiolle (esim. työttömyys ja yrittäjyys).
c) Etnisten vähemmistöjen ja maahanmuuttajien sosiaalipsykologia (Kuulustelija: professori Karmela Liebkind)
Syvennetään opiskelijan tietoa sekä suomalaisesta että kansainvälisestä akkulturaatiota, etnistä identiteettiä ja ennakkoluuloisuutta koskevasta sosiaalipsykologisesta soveltavasta tutkimuksesta. Verkuytenin teoksessa sosiaalipsykologiset näkökulmat lisäksi täydentyvät antropologisilla lähestymistavoilla etniseen identiteettiin.
d) Kulttuurien kohtaaminen ja akkulturaatio (Kuulustelija: yliopistonlehtori Inga Jasinskaja-Lahti)
Opiskelija syventyy näkökulmiin, jotka tulee huomioida kulttuurien kohtaamiseen liittyvien haasteiden ja niistä selviytymisen tutkimisessa. Chunin ja kumppaneiden monitieteisessä teoksessa esitellään akkulturaatiotutkimuksen keskeisiä teoreettisia suuntauksia, tutkimusmenetelmiä ja sovellusalueita. Swimin ja Stangorin teos täydentää ennakkoluuloista aiemmin opinnoissa saatuja tietoja uhrin näkökulmalla. Kirjassa pohditaan ennakkoluulojen kohtaamista, niiden seurauksia yksilön hyvinvoinnille sekä coping- ja identiteettiprosesseja, jotka käynnistyvät ennakkoluulojen kohteeksi joutumisesta selviytymiseksi. Ward ja kumppanit taas käsittelevät toista kulttuurien kohtaamisesta seuraavaa ilmiötä, kulttuurishokkia, oppimisteoreettisesta lähestymistavasta käsin. Esiin nostetaan kulttuurien kohdatessa käynnistyviä psyykkisiä ja sosiaalisia prosesseja esim. uusien taitojen oppimiseen, kulttuuri-identiteetin muutokseen ja copingiin liittyen.
e) Uskonnon sosiaalipsykologia (Kuulustelija: lehtori Kari Vesala)
Opiskelija tutustuu uskonnon sosiaalipsykologiaan yksilötason ja kulttuurisen tason tarkasteluista käsin. Batsonin ja kumppaneiden teoksessa keskitytään uskonnon rooliin yksilön elämässä, ei niinkään uskontoon sosiaalisena instituutiona. Huomio kiinnittyy yksilötason uskonnollisuuden syntyyn, luonteeseen ja seurauksiin. Viimeaikaisten empiiristen tutkimusten lisäksi teoksessa käsitellään uskonnon sosiaalipsykologian klassisia teoreetikkoja (esim. James, Freud ja Allport). Heelasin toimittama teos taas kytkee uskonnon tutkimuksen kulttuurintutkimuksellisiin teoretisointeihin. Kirjassa käsitellään uskonnon moderneja ja postmoderneja muotoja esimerkiksi globalisaation, nationalismin, sekularisaation, liberalismin ja fundamentalismin näkökulmista.
f) Ruokailun sosiaalipsykologia (Kuulustelija: professori Anna-Maija Pirttilä-Backman)
Kohdan tavoitteena on tarjota perustiedot syömisen ja ruokailun sosiaalipsykologiasta yhtälailla yksilöllisestä (Conner & Armitage) kuin historiallisesta ja yhteiskunnallisesta (Beardsworth & Keil) perspektiivistä. Kokonaisuudessaan valitut tekstit ja tutkimukset tarkastelevat aihepiiriä niin kansainvälisestä kuin suomalaisestakin näkökulmasta.
Huom! Kuuntele myös professori Mark Connerin (University of Leeds, Iso-Britannia) haastattelu Kirjailijan ääni -sarjassa http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/materiaalia.htm .
g) Maaseudun sosiaalipsykologia (Kuulustelija: professori Leo Granberg)
Opiskelija perehtyy maaseudun muutoksen tutkimiseen sekä maaseudun kehittämisen käytäntöihin ja niiden teoreettiseen tarkasteluun sosiaalipsykologisesta ja yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta. Moseley tarkastelee EU:n maaseudun paikallisen tason suunnittelua ja kehittämisen käytäntöjä brittiläisen maaseutututkimuksen perinteestä käsin. Putnamin uraauurtava Italiassa tehty tutkimus erittelee instituutioiden, sosiaalisen pääoman, demokratian ja paikallisen kehityksen yhteyksiä keskiajalta nykyaikaan. Hyyryläisen verkkoartikkelissa sekä Hyyryläisen ja Rannikon julkaisussa suomalaiset tutkijat analysoivat Suomen paikallisen tason kansalaistoimintaa kansainvälistyvän poliittisen järjestelmän oloissa. Nirkon ja Vesalan toimittamassa kirjoituskokoelmassa tarkastellaan suomalaisten maanviljelijöiden elämäntapaa ja kulttuuria maanviljelijöiden omien kokemusten pohjalta EU-ajan alkaessa.
h) Ympäristön sosiaalipsykologia (Kuulustelija: professori Klaus Helkama)
Tässä alajaksossa opiskelija perehtyy ympäristön sosiaalipsykologiaan, tarkastellen vuorovaikutusta ihmisten ja ympäristön välillä. Bechtelin ja Churchmanin toimittama käsikirja tarjoaa monitieteisen katsauksen ympäristöpsykologiaan teorioiden, menetelmien, eri tieteenalojen painotusten, sovellusalueiden ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmista. Janoff-Bullman tarkastelee ihmisten kohtaamien traumojen, kuten ympäristökatastrofien, vaikutuksia esimerkiksi psyykkiseen hyvinvointiin, minäkuvaan, kontrolliodotuksiin, maailmankuvaan ja coping-keinoihin. Kamppisen ja kumppanien teoksessa taas keskitytään riskien inhimilliseen ja yhteiskunnalliseen dynamiikkaan: mitä riskeillä tarkoitetaan, millaisia psykologisia ja sosiaalisia ulottuvuuksia esim. ympäristöriskeillä on, ja miten riskejä voidaan hallita. Seminin ja Fiedlerin toimittaman soveltavan sosiaalipsykologian käsikirjan luku 7 käsittelee toisaalta ihmisten käyttäytymisen vaikutuksia ympäristöön ja toisaalta ympäristön haitta- ja riskitekijöiden vaikutuksia ihmisten elämään.
i) Terveyskysymysten sosiaalipsykologia (Kuulustelija: yliopistonlehtori Ari Haukkala)
Opiskelija perehtyy terveyskysymysten sosiaalipsykologiaan sekä teorioiden ja tutkimustiedon että käytännön interventioiden näkökulmista. Sulsin ja Wallstonin toimittama käsikirja kattaa laajasti keskeisimmät terveyteen ja sairauteen liittyvät sosiaalipsykologiset kysymykset sairauksien syihin, ehkäisyyn ja interventioihin liittyen. Keskeisiä teemoja ovat esimerkiksi terveyskäyttäytymisen muutokset, sosio-kognitiiviset prosessit terveyskäyttäytymisen taustalla, persoonallisuuspiirteiden vaikutukset terveyteen ja sairauteen sekä coping-keinot sairauksiin sopeutumisessa. Radley taas käsittelee teoksessaan terveyteen ja sairauteen liittyviä käsityksiä ja selitysmalleja. Käsitysten muotoutumiseen liittyviä vuorovaikutusprosesseja tarkastellaan niin yksilö-, yhteisö- kuin yhteiskunnallisellakin tasolla. Bartholomewn ja kumppaneiden teoksessa käsitellään terveyskäyttäytymiseen liittyvien interventioiden suunnittelua teorioihin ja tutkimustietoon pohjautuen. Huomio kiinnitetään yksityiskohtaisesti suunnittelun eri vaiheisiin.
j) Mielenterveystyö (Kuulustelija: yliopistonlehtori Ari Haukkala)
Tässä alakohdassa opiskelija tutustuu mielenterveystyöhön toisaalta psykoterapian, toisaalta erilaisten terapeuttisten ryhmien näkökulmista. Gurman ja Messer esittelevät 12 keskeistä psykoterapian muotoa niin teoreettisten näkökulmien kuin käytännön sovellustenkin kautta. Teoksessa käsitellään sekä terapiamuotojen historiallisia taustoja että viimeaikaisia suuntauksia, mahdollistaen myös eri terapiamuotojen keskinäisen vertailun esimerkiksi käsitteiden, tekniikoiden ja muutosmekanismien näkökulmista. Garvinin ja kumppaneiden toimittamassa kirjassa taas keskitytään erilaisten sosiaali- ja mielenterveystyössä käytettyjen ryhmien tarkasteluun. Esiin nostetaan ryhmien käytön teoreettisia ja filosofisia taustoja, terapeuttisten ryhmien keskeisiä malleja ja sovellusalueita sekä näkökulmia ryhmätyön arviointiin ja tutkimiseen.
To 10-12 U37 rum 3
Förhandsanmälning till seminariet skall göras via weboodi (se nedan).
Seminariet ersätter 6 studiepoäng. Poängen kan användas till SP13 (punkt 2; 3 poäng), SP 19 (6 poäng), eller SP55 (punkterna c eller d; 6 poäng).
Fridays at 12-16 o’clock in the University main building, lecture hall 14.
Register for the course via the homepage (link below).
SP19, SP55g
Baltic countryside in transition is a lecture course which analyzes rural social change in the Baltic countries (Estonia, Latvia and Lithuania) after socialism. In each of these countries a dramatic privatization process of collective agriculture took place, while political and economic structures were reconstructed after independence from the Soviet Union in the end of 1980"s.
The lecturers will highlight these processes, economic restructuring, social and cultural consequences of these changes, and the ways of adaptation in the market economy by Baltic people. The lectures are based on results of several field research projects. The lecturers are coming from Universities of Vilnius (Poviliunas), Riga (Tisenkopfs), Tallinn (Ruutsoo), Jyväskylä (Alanen) and Helsinki (Nikula, Granberg, Ojala).
19.1.2007
12-14 Introduction. Moral economy and structural changes after socialism in Baltic countries and Russia (Leo Granberg)
14-16 Dissolution of collective agriculture and rebirth of entrepreneurship. The case of Kanepi, Estonia (Jouko Nikula)
26.1.2007
12-16 Rural communities and development initiatives in Latvia (Talis Tisenkopfs)
2.2.2007
12-14 Environmental values, attitudes and behavior in Estonia (Ann Ojala)
14-16 Politics and formation of Civic Society in Baltic countryside (Rein Ruutsoo)
9.2.2007
12-14 Social movements in rural Lithuania (Arunas Poviliunas)
14-16 Coping strategies in the countryside,successful persons and poor ones (Ilkka Alanen)
16.2.2007
12-14 Social networks in Estonia (Leo Granberg)
14-16 Theoretical interpretation of rural transition in Baltic countries (Jouko Nikula)
23.2.2006 Final exam at 12-14
Literature: Alanen, Ilkka (ed.), Mapping the Rural Problem in the Baltic Countryside. Ashgate 2004
Fre. 10-12, SSKH sal 206.
Kursen ersätter
Sosiologian laitoksen järjestämä kurssi, jolle ei tarvitse ilmoittautua erikseen, pidetään 1.3., 15.3. - 29.3. to 17-20 sekä 12.3. - 26.3. ma 17-20 U37, sh 4
Sosiaalipsykologian pääaineopiskelijoilta kurssi korvaa 3 op/2ov SP55 alakohdasta a tai b tai maisteriopintojen vapaasti valittavia opintoja.
Lue tarkemmat tiedot kurssista sosiologian laitoksen opinto-oppaasta:
Kollokvio kokoontuu maanantaisin klo 10-14 yleensä huoneessa U37 sh 1. Poikkeukset: ensimmäinen tapaaminen 12.3. ja 16.4. kokoontuminen U37 sh 2.
Yrittäjyys on nyky-yhteiskunnassa laaja-alainen ja monin tavoin näkyvä ilmiö. Peruskouluissa ja lukioissa on virallisena oppisisältönä yrittäjyyskasvatus. Korkeakouluissa annetaan yrittäjyyskoulutusta. Työelämässä vaikuttaa satoja tuhansia yrittäjiä pienten ja isompienkin yritysten omistajina ja johtajina. Lisäksi puhutaan sisäisestä yrittäjyydestä toimintatapana organisaatioissa ja palkkatyönkin tekemisen orientaationa. Yrittäjyys on myös poliittinen diskurssi, jolla on ollut näkyvä asema 1980-luvulta saakka niin yleisessä yhteiskuntapolitiikassa kuin talous-, sosiaali- ja vaikkapa alue- ja maaseutupolitiikassa. Kuten Nikolas Rose on foucaultlaisessa hengessä todennut, yrittäjyydessä poliittisena diskurssina on kysymys myös toimijoiden minän ja identiteetin muokkaamisesta. Kollokvioissa paneudutaan sosiaalipsykologisia käsitteitä ja teorioita hyödyntävän yrittäjyystutkimuksen ydinkeskusteluihin.
Kollokvion teemana on sosiaalipsykologisten teorioiden ja käsitteiden käyttö pienyritystoimintaan liittyvän yrittäjyyden tutkimuksessa.
Työtapana on tutkimustekstien lukeminen ja analysoiminen niistä kirjoittamalla ja keskustelemalla.
Maanantaisin klo 16-18, Mariankatu 11 ls 5.
Kurssi korvaa 3 op (2 ov) opintojaksosta
Huom! Mikäli olet suorittanut luentosarjan 1 opintoviikon laajuisena, se korvaa SP13 kohdasta 2 teoksen Rasismi ja syrjintä Suomessa.
9.10. "Kansanluonteet kohtaavat vertailevassa sosiaalipsykologiassa" Prof. Klaus Helkama (Sosiaalipsykologianlaitos, HY)
16.10. "Kulttuuri ja etnisyys" VTT, tutkija Helena Jerman (Kehitysmaatutkimuksen laitos,HY)
23.10. "Islam ja vaikeat kysymykset" FT, tutkija Susanne Dahlgren (Tutkijakollegium, HY)
30.10. "Maahanmuuttajanuoret ja koulutus. Esimerkkinä somalinuoret koulutuksen kontekstissa" FT, monikulttuurisuusasioiden päällikkö Anne Alitolppa-Niitamo (Väestöliitto)
6.11. "Seksuaalisuuden käsikirjoitukset Suomessa ja Venäjällä” VTT, dosentti Anna Rotkirch (Yhteiskuntapolitiikan laitos, HY)
13.11. "Ennakkoluulot ja etninen identiteetti" Prof. Karmela Liebkind (Sosiaalipsykologian laitos, HY)
20.11 "Etniset vähemmistöt mediassa - esimerkkinä Suomen venäläiset" YTT, tutkija, Pentti Raittila (Tiedotusopin laitos, TaY)
27.11. "Työ- ja organisaatiokulttuurit" VTT Markku Kiviniemi (Yleisen valtio-opin laitos, HY)
4.12. "Somalialaisperheiden hyvinvointi ja transnationaaliset siteet" FT, tutkija, Marja Tiilikainen (Sosiologian laitos, HY)
11.12. "Eurooppalainen identiteetti ja kansalliset kulttuurit" Dosentti Heikki Mikkeli (Renvall-instituutti, HY)
18.12. LOPPUKUULUSTELU
22.1.2007 RÄSTITENTTI klo 16-18
Läsnäolo luennoilla ja luentokuulustelu viimeisellä kokoontumiskerralla.
Uusintakuulustelu rästitentissä 22.1.2007 klo 16-18 Mariankatu 11 ls 5. Rästitenttiin ilmoittaudutaan erikseen WebOodissa 8.-15.1.2007.
The lectures will be held on Fridays at 10-12 in Unioninkatu 35, lecture hall (U35 ls).
Note! There will be no lectures on
Some basic knowledge in Social Psychology is highly recommended, but not a prerequisite for participation.
The course gives 3 credit points (2 study weeks) for study unit
The aim of the lecture course is to give an overview of the social psychology of intergroup relations, acculturation and the development of ethnic identity.
The lecture course covers the social psychology of intergroup relations, acculturation and the development of ethnic identity. The theme of the course also includes issues concerning prejudice, stereotyping and racism as well as the target"s reactions to these. In addition, the adaptation and integration of ethnic/cultural minorities will be dealt with.
Titles of lectures:
Students will acquire copies of the lecture transparencies and there will be a written examination at the end of the course.
Please register for the course via WebOodi (links below).
This international course is part II of
"Social and Psychological Perspectives on the Acculturation of Immigrants - Different theoretical and methodological approaches"
Both parts form an independent whole and can be attended regardless of the other.
The lectures are open to all, the workshops only to students from various disciplines working on their Master
The aim of the course is to offer a cross-disciplinary overview of the experiences and integration of Russian-speaking immigrants in different countries. The course consists of lectures and a workshop, where students get feed-back from the teachers and other participants on their own projects in the same subject area. The teachers represent five different countries of settlement and different disciplines (social psychology, developmental psychology, educational psychology and anthropology) and approaches to the field of study (e.g. quantitative, qualitative methods).
Monday, February 12th 2007 (Place: Mariankatu 11, lecture hall 9)
10.15-11.00 Lecture 1
Russian immigrants in Germany: Developmental perspectives on immigrant youth - Professor Rainer Silbereisen & PhD Peter Titzmann
11.15-12.00 Lecture 2
Russian immigrants in Israel: Biculturalism and adaptation - Professor Gabriel Horenczyk
13.30-14.15 Lecture 3
Memory Work in Immigration: Personal Stories of "Russian" Homecomers in Israel - Professor Tamar Rapoport
14.30-15.15 Lecture 4
Russian immigrants in Finland: Acculturation and Integration - Docent Inga Jasinskaja-Lahti
Tuesday, February 13th (Place: Mariankatu 11, seminar room 2)
10.15-11.00 Lecture 5
Russian immigrants in Estonia: The process of Naturalization - PhD Aune Valk
11.15-12.00 Lecture 6
Russian immigrants in Greece - Professor Xenia Chryssochou
13.15-16.00 WORKSHOP (Place: Group 1: Mariankatu 11, seminar room 2, Group 2: Mariankatu 11, seminar room 1)
Teachers of the course:
Professor Gabriel Horenczyk (School of Education, Hebrew University, Israel) Docent Inga Jasinskaja-Lahti (Department of Social Psychology, University of Helsinki) Professor Karmela Liebkind (Department of Social Psychology, University of Helsinki) Professor Tamar Rapoport (the Helsinki Collegium for Advanced Studies, University of Helsinki, Finland) PhD Peter Titzmann (Department of Developmental Psychology, University of Jena, Germany) Professor Rainer Silbereisen (Department of Developmental Psychology, University of Jena, Germany) PhD Aune Valk (Head of the Open University Centre University of Tartu Research, University of Tartu, Estonia)
In addition (to be confirmed): Professor Xenia Chryssochou (Panteion University, Athens, Greece) MA Kristel Karu-Kletter (School of Education, Hebrew University, Israel)
Students who will attend both the lectures and the workshop can register for the course to antero.olakivi@helsinki.fi. In addition to their registration, these students should submit electronically a short (maximum 2 pages) description of their work. Deadline for registration and for the submission of abstracts is January 31st 2007.
Note! Students attending only the lectures do not have to register.
Kokonaan verkossa toteutettava kurssi pidetään tammi-maaliskuussa 2007 WebCT-oppimisympäristössä. (Kurssi ei edellytä aikaisempaa kokemusta WebCT-ympäristöstä.)
Ilmoittautuminen 4.12.2006-4.1.2007 kurssille tapahtuu TÄMÄN LINKIN kautta: http://www.mv.helsinki.fi/elaitala/rs-kurssi-ilmo2007.htm
Kurssi korvaa sosiaalipsykologian pääaineopiskelijoille 5 op oj:sta SP55 (kohta g). Rural Studies -opiskelijoille kurssi vastaa opintojaksoa RS103.
Perehdyttää opiskelijat maaseudun ihmisten sosiaalitieteellisen, erityisesti sosiaalipsykologisen tutkimuksen keskeisiin käsitteisiin, teorioihin, menetelmiin ja tuloksiin sekä antaa yleiskuva suomalaisen maaseutuväestön arvojen, asenteiden, maailmankuvien ja identiteetin muutoksista.
Kurssilla tarkastellaan suomalaista maaseutua ja maaseudun muutosta sosiaalipsykologisesti kiinnostavista näkökulmista. Lisätietoa kurssin kotisivuilta, linkki alla:
Kurssi suoritetaan WebCT-oppimisympäristössä, jossa oppimateriaaliin tutustumisen lisäksi opiskelijat työstävät oppimistehtäviä ja keskustelevat pienryhmissä oppimateriaalin pohjalta. Lisäksi kurssiin kuuluu kirjallisuusosa, joka suoritetaan esseellä.
Hyväksytty kurssisuoritus edellyttää aktiivista osallistumista verkkokeskusteluun, oppimistehtävien ja esseen tekemistä annettuissa aikarajoissa ja opponointia. Kurssin lopuksi opiskelijat arvioivat oppimistaan (itsearviointi), antavat palautetta kurssista sekä osallistuvat yhteenvetokeskusteluun.
TKK:n työpsykologia ja HY:n sosiaalipsykologia ovat käynnistäneet kolmivuotisen yhteistyön, jonka puitteissa näiden kahden laitoksen opiskelijat voivat osallistua joillekin toistensa kursseille.
Tämä kurssi pidetään ti ja to klo 14-16 Otaniemessä, sali TU6/TU7.
Ilmoittautuminen sähköpostitse kurssiassistentille viim. 15.1.2007. Ks. TKK:n oppaan ohjeet http://www.tuta.hut.fi/studies/Courses_and_schedules/Tps/TU-53.1161/TU-53.1161.php
Kurssi korvaa sosiaalipsykologian opiskelijoilta SP55 kohdan a tai b tai maisteriopintojen vapaasti valittavia opintoja.
Katso tarkemmat tiedot kurssista TKK:n opinto-opaasta http://www.tuta.hut.fi/studies/Courses_and_schedules/Tps/TU-53.1161/TU-53.1161.php
Seminaari kokoontuu 7.9.2006 alkaen joka toinen torstai klo 16-18 yhteiskuntapolitiikan laitoksella (Wariksenpesä, Snellmaninkatu 10, 3.krs).
Kandidaatin opinnot.
Kurssi korvaa 4 op (2 ov) opintojaksosta SP55 [ja syv. vap val] [ja jatko-opintoja]
[myös sosiologiaan ja sos.pol.]
Syvennytään maaseutututkimuksen ajankohtaisiin tutkimusalueisiin ja alan kirjallisuuteen, mm. maaseudun hyvinvointia, sosiaalisia verkostoja, luonto-kulttuurisuhdetta, uutta maaseutua ja maaseutupolitiikkaa koskevissa kysymyksissä.
Opintojakson voi suorittaa esittämällä tutkimussuunnitelman tai pitämällä kirjallisuuteen pohjaavan seminaariesitelmän.
Ilmoittautuminen verkkokurssille 5.2. - 2.3.2007. Kurssille ilmoittaudutaan e-lomakkeella osoitteessa: http://kampela.it.helsinki.fi/elomake/lomakkeet/4377/lomake.html
Verkkokurssi korvaa 6 op (4 ov) opintojaksosta SP55 alakohdasta b tai g (Työelämän sosiaalipsykologia/Maaseudun sosiaalipsykologia) tai maisteriopintoihin kuuluvista valinnaisista opinnoista.
Rural studies -opiskelijoille kurssi korva opintojakson 601 kokonaisuudessaan (Teoreettisia näkökulmia yrittäjyyteen maaseudulla).
Kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat sosiaalipsykologiseen näkökulmaan yrittäjyystutkimuksessa sekä esitellä maaseudun pienyrittäjyyteen liittyvää problematiikkaa. Kurssi harjaannuttaa teoreettisten käsitteiden ja käytännön esimerkkien kytkemiseen.
Kurssi koostuu verkkoluennoista, kirjallisesta materiaalista sekä yritystapausten analyysista, joiden pohjalta kirjoitetaan harjoitustyö. Kurssi suoritetaan kokonaisuudessaan verkossa WebCT -oppimisympäristössä, jonka käyttö edellyttää käyttäjätunnusta. Ennen kurssille ilmoittautumista jokaisen Helsingin yliopiston opiskelijan tulisi aktivoida omasta käyttäjätunnuksestaan WebCT -tunnus. Aktivointi tapahtuu osoitteessa: http://ok.helsinki.fi/?page=262
Rural Studies -verkoston opiskelijat, jotka eivät ole kirjoilla Helsingin yliopistossa, saavat kevyttunnuksen kurssin suunnittelijalta postitse ilmoittautumisajan päätyttyä. Kurssin suorittaminen ei edellytä aikaisempaa kokemusta WebCT -oppimisympäristöstä.
Laajuus: Op 6 Ov 4
Opiskelija perehtyy työharjoittelun avulla sosiaalipsykologien työskentelyyn käytännössä tai vaihtoehtoisesti täydennetään opintojaksojen Tutkimuskohteita III tai Sovelluksia III opintoja kirjallisuuskuulustelussa.
Ks. myös Valmiuksia työelämään -tietopaketti laitoksen www-sivujen kohdasta Opinnot: http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/opinnot.htm
Työharjoittelu raportteineen sosiaalipsykologian laitoksen hyväksymässä harjoittelupaikassa (väh. 6 viikkoa) tai kirjallisuuden kuulustelu tiedekuntatentissä. Työharjoitteluraportti jätetään laitoksen harjoitteluyhdyshenkilölle (Ari Haukkala), joka myös antaa merkinnän opintojakson suorittamisesta.
Työharjoittelu raportin tulee olla 5-7 sivua pitkä ja sen liitteeksi tulee kopio työtodistuksesta. Työharjoitteluraportissa kuvataan harjoitteluorganisaation tavoitteet ja rakenne, oman työyksikön tehtävät ja organisaatio sekä omat työtehtävät. Lisäksi kuvataan sitä, miten harjoittelupaikassa on voinut soveltaa sosiaalipsykologian opinnoissa oppimaansa tai mitä sosiaalipsykologisesti mielenkiintoista työssä ja työpaikassa on oppinut. Loppuun liitetään myös arvio siitä, miten hyvin työpaikan tarjoamat työtehtävät vastasivat tarkoitustaan.
SSKH:n kautta pääaineopiskelijoiksi siirtyneet suorittavat harjoittelun sijaan opintojaksojen Tutkimuskohteita III tai Sovelluksia III opintoja.
Ari Haukkala ari.haukkala@helsinki.fi
Laajuus: Op 6 Ov 3
Seminaarissa opiskelija saa palautetta pro gradu -työnsä kokonaisuuden rakenteesta, teoriataustan käsittelystä, tulosten analyysistä ja tieteellisestä kirjoittamisesta. Muiden töiden kommentoinnin ja tieteellisestä kirjoittamisesta käytävän keskustelun tavoitteena on syventävää opiskelijan tieteellisen kirjoittamisen taitoja laajemminkin.
Kari Vesala, Inga Jasinskaja-Lahti, Airi Hautamäki, Karmela Liebkind
1) Forskningsplanseminarium (Tutkimussuunitelmaseminaari) keskiviikkoisin, klo 14-16, onsdagar, kl. 14-16, Svenska social- och kommunalhögskolan, Styrelserummet. Vi påbörjar seminariet 6.9.2006.
2) Pro graduseminarium (Pro graduseminaari) keskiviikkoisin, klo 16-18, onsdagar, kl. 16-18, Svenska social- och kommunalhögskolan, Styrelserummet. Vi påbörjar seminariet 6.9.2006.
Anmäl dig direkt till prof. Hautamäki.
Kandin opinnot, SP52
SP57
Kandin opinnot sekä SP52.
Seminaari korvaa opintojakson SP57 kokonaan.
Pääaineopiskelijat.
Unionsgatan 37 seminarierum 3 to kl 10-12.
Laajuus: Op 6 Ov 3
Täydennetään tietoja sosiaalipsykologian historiasta, keskeisistä kysymyksistä ja sosiaalipsykologiasta yhteiskuntatieteenä.
Opintojen varhaisemmissa vaiheissa on jo muodostettu monipuolinen kuva sosiaalipsykologian historiasta. Tähän tenttiin valitut artikkelit rikastuttavat muodostunutta kuvaa kahdella varhaisella artikkelilla, jotka molemmat löytyvät Lindzey & Aronsonin käsikirjan alusta. Nämä Allportin ja Jonesin tekstit kuvaavat tieteenalaa kahdesta erilaisesta näkökulmasta käsin, joita Farr analysoi kriittisesti kirjassaan (Juuret II). McGartyn ja Haslamin teos puolestaan antaa lukujen valinnaisuuden myötä mahdollisuuden täydentää opintoja omien tarpeiden (esim. heikoiksi jääneet tiedot) tai mielenkiintojen mukaan. Himmelweitin ja Gaskellin toimittama teos on edelleen ajankohtainen katsaus yhteiskunnalliseen sosiaalipsykologiaan, sen peruskysymyksiin ja keskeisiin tutkimuskohteisiin.
Klaus Helkama klaus.helkama@helsinki.fi
Allport G: The historical background of social psychology. Teoksessa Lindzey G & Aronson E (toim.): Handbook of social psychology Vol I , 3. painos. (s. 1-107)
Jones E E: Major developments in social psychology during the past five decades. Teoksessa Lindzey G & Aronson E (toim.): Handbook of social psychology Vol I , 3. painos. (s. 1-107).
McGarty C & Haslam C (toim): The message of social psychology . Tentitään 15 artikkelia oman valinnan mukaan.
Himmelweit H T & Gaskell G (toim): Societal psychology
Laajuus: Op 40 Ov 20
Pro gradu -tutkielma on laajahko kirjallinen työ, jonka tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijaa itsenäiseen tutkimustyöhön, sosiaalipsykologiassa käytettyjen menetelmien hallintaan, lähteiden käyttöön sekä tieteelliseen esitystapaan ja asian esittämiseen hyvässä kirjallisessa muodossa. Pro gradu -tutkielman suositeltava pituus on 60–80 sivua, mutta tutkimuksen luonteen mukaan myös tätä suppeammat tai laajemmat työt voivat tulla kysymykseen. Tutkielman ei kuitenkaan tulisi ylittää 120:tä sivua.
Lisätietoja gradun laatimisesta ja arvostelusta löydät • tiedekunnan www-sivuilta: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tuteko/gradu.htm , • laitoksen www-sivuilta kohdasta Tutkielmat ja kirjoittaminen http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/opinnot.htm • sosiaalipsykologian gradusivustolta: http://www.valt.helsinki.fi/blogs/spsy-gradu/
Tutkielman teko on ohjaajan opastuksella tapahtuvaa itsenäistä työskentelyä, jota tutkimussuunnitelmaseminaari, menetelmäkurssit sekä pro gradu -seminaari tukevat. Tutkielman aihe hyväksytään tutkimussuunnitelmaseminaarissa.
Klaus Helkama klaus.helkama@helsinki.fi
Laajuus: Op 1 Ov 1
Syksyn 2006 portfolion esittelytilaisuudet (laitoksen käsikirjastossa):
Ti 12.9. klo 14-16
Ti 10.10. klo 14-16
Ti 7.11. klo 14-16
Ti 5.12. klo 14-16
Kevään 2007 portfolion esittelytilaisuudet (laitoksen käsikirjastossa):
ti 23.1. klo 14-16
ti 20.2. klo 14-16
ti 20.3. klo 14-16
ti 17.4. klo 14-16
ti 15.5. klo 14-16
Portfoliosalkun esittely:
Opiskelija varaa ennen portfoliokertomuksen arvioitavaksi jättämistä itselleen ajan portfolioiltapäivään. Aika varataan laitoksen osastosihteeriltä viimeistään viikkoa ennen kutakin tilaisuutta. Tilaisuudessa kukin opiskelija esittelee aluksi lyhyesti salkkuaan, jonka jälkeen keskustellaan kokoavasti sosiaalipsykologian opiskelusta ja urasuunnitelmista.
Maisteriopintojen portfoliokertomuksessaan opiskelija jäsentää ja arvioi kokoavasti omaa oppimisprosessiaan, omaa maisterintutkintoaan ja sen antamia valmiuksia.
Lisätietoja portfoliokertomuksesta löytyy laitoksen www-sivujen Opiskelu -kohdasta: http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/opinnot.htm
Laitos järjestää kerran lukukaudessa portfoliotapaamisen, jonka tarkoituksena on tarjota opiskelijoille vapaamuotoinen tilaisuus keskustella opettajan ja toistensa kanssa oman maisterinopintojen portfoliokertomuksen kokoamisesta ja jäsentämisestä.
Syksyn 2006 portfoliotapaaminen on perjantaina 15.9.2006 klo 14-16 U37 sh 2. Kevään 2007 portfoliotapaaminen on perjantaina 26.1.2007 klo 14-16 U37 sh 2.
Molemmat tapaamiset vetää yliopistonlehtori Inga Jasinskaja-Lahti.
Kirjallinen portfoliokertomus maisteritutkinnosta ja portfoliosalkun esittely laitoksella (esittelytilaisuuksien ajat sivun ylälaidassa).
Kertomuksen laatimisen perustana on koko opintojen ajan jatkuva portfoliotyöskentely, jonka yhtenä osana on oma portfoliosalkun täydentäminen. Osana portfoliokertomusta arvioidaan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa (HOPSia) ja sen toteutumista. Portfoliokertomukseen kuuluu myös opiskelijan oma arvio portfoliotyöskentelystään ja portfoliokertomuksesta opintosuorituksena.
Klaus Helkama klaus.helkama@helsinki.fi
Laajuus: Op 24
Valtiotieteen maisterin tutkinto (120 op), pääaineena sosiaalipsykologia, koostuu seuraavista opinnoista:
Opinto-oppaassa määriteltyjen maisterin pääaineopintojen lisäksi (opintojaksot SP51-SP60) maisterin tutkintoon sosiaalipsykologiassa kuuluu 24 op vapaasti valittavia, tutkintoa täydentäviä opintoja. Näihin vapaasti valittaviin opintoihin opiskelija voi valita joka oman laitoksen tai muiden oppiaineiden tarjoamia, pääsääntöisesti maisteriopintojen tasoisia opintoja. Tällä sivulla näkyvät kurssit ovat siis ehdotuksia, eivät vaatimuksia.
Klaus Helkama klaus.helkama@helsinki.fi
Laajuus:
Ensisijaisesti kaikille sosiaalipsykologian maisteriopiskelijoille suositellaan laitoksen järjestämää ammattietiikan kurssia (linkki alla).
Tämän lisäksi suositeltavia kursseja ovat
Klaus Helkama klaus.helkama@helsinki.fi
Verkkokurssi, jolla on pakollinen alku- ja loppukokoontuminen.
Alkutapaaminen pidetään to 2.11.2006 klo 16-18 U37 sh 1.
Loppukokoontuminen pidetään to 14.12.2006 klo 16-18 U37 sh 1.
Maisterivaiheen- ja jatko-opiskelijoille.
Kurssilla tutustutaan työelämässä kohdattaviin moraalisiin kysymyksiin ja haasteisiin sekä siihen miten niitä ratkotaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Kurssin tehtävät sekä perehdyttävät sosiaalipsykologisiin moraalisen päätöksenteon mallehin että antavat virikkeitä omaan eettisen ajatteluun. Tavoitteena on oppia sekä teorioiden ydinsisällöt että soveltaa niitä.
Ammattietiikkaa tarkastellaan sosiaalipsykologian näkökulmasta ja soveltaen. Perehdymme esimerkiksi siihen, mitä on on moraali, millaisia ovat eri ammattien eettiset säännöt ja moraaliset dilemmat. Tutustumme erilaisiin moraalisen päätöksenteon malleihin ja siihen, mitkä tekijät vaikuttavat tähän päätöksentekoprosessiin.
Kurssi toteutetaan WebCT-verkkoympäristössä. Verkkoympäristön käyttö edellyttää voimassa olevaa käyttäjätunnusta. Ohje alueelle rekisteröitymisestä tulee sähköpostilla ilmoittautumisajan päätyttyä. Ilmoittautuminen tapahtuu WebOodin kautta 25.10 mennessä. Kurssille otetaan max. 30 opiskelijaa. Kurssi on luonteeltaan intensiivinen ja edellyttää mahdollisuutta vierailla kurssisivulla säännöllisesti. Kurssin laajuus on 3 opintopistettä, mikä vastaa n. 80 tunnin työmäärää. Kurssin oppimateriaalina ovat tieteelliset artikkelit, jotka ilmoitetaan opiskelijoille alkutapaamisella. Alkutapaamisella käydään läpi artikkelien saatavuus tarkemmin ja hankalasti saatava materiaali on kopioitavissa. Kurssilla tehdään tietokantahakuja e-lehdistä ja odotetaan, että opiskelija hankkii artikkeleita omatoimisesti myös sähköisenä. Ohjeet e-lehtien hakemiseen annetaan. Kolme videohaastattelua, joiden katseluun tarvitaan Real Player-ohjelmaa kuuluvat kurssin sisältöihin. Ohjeet videohaastattelujen kuunteluun annetaan. Kurssilla on pakollinen alku- ja lopputapaaminen. Oppimateriaalin pohjalta työstetään oppimispäiväkirjaa sekä keskustellaan verkossa.
Kurssin suorittaminen hyväksyttävästi edellyttää sekä verkkokeskusteluun osallistumista että oppimistehtävien tekemistä aikataulussa. Tarkat arvostelukriteerit julkaistaan verkkoalueella ennen työskentelyn alkua.
Kurssia arvioidaan ja kehitetään edelleen ja se on osa sosiaalipsykologian laitoksen verkko-opetuksen laadun kehittämishanketta. Kaikessa arvioinnissa ja kehittämisessä huolehditaan opiskelijoiden yksityisyyden suojasta.
Kurssi muodostuu luennoista ja työpajatyöskentelystä.
Luennot pidetään torstaisin 7.9.-12.10.2006 klo 14-16 V1 sh 446.
Työpaja kokoontuu tiistaisin 7.11.-21.11.2006 klo 12-16 U37 sh 3.
Kurssilla perehdytään työelämän tutkivaan kehittämiseen ja sen taustalla oleviin olettamuksiin. Tavoitteena on, että opiskelija osaa eritellä työelämän kehittämisprosessien tieto-opillisia, ontologisia ja metodologisia lähtökohtia. Opiskelija osaa jäsentää tutkivan kehittämistoiminnan prosessia sekä hallitsee arvioinnin ja raportoinnin lähestymistapoja.
Johdantoluentojen alustavat sisällöt
1. Kehittämisen filosofis-metodologisia lähtökohtia
• Työn tutkimus ja kehittäminen
• Työelämän kehittämisprojektit ja sosiaalitieteellisen tutkimuksen metodologiset perinteet
• Kehittämistoiminnan tietokäsitys
• Arkitieto ja tieteellinen tieto, kokemustieto osana kehittämistä
• Realistinen ja konstruktionistinen näkökulma kehittämiseen
2. Työn kehittämisen tieteellisiä lähestymistapoja, esimerkkejä
• Toimintatutkimuksellinen lähestymistapa, kehittävä työntutkimus
• Käyttöteoriat ja laadullinen asennetutkimus
• Tutkiva työote ja käytäntötutkimus
3. Näkökulmia kehittämiseen
• Tieteellinen tieto ja käytännöllinen tieto
• Kehittäjän rooli ja luotettavuuden käsite kehittämistoiminnassa
• Toimijoiden osallisuus
• Kehittämistoiminnan prosessi
• Tarveanalyysi osana kehittämistoiminnan tavoitteiden määrittelyä
4. Kehittämistoiminnan arviointi
• Arvioinnin käsite ja merkitys
• Arviointitiedon luonne ja arvioinnin filosofis-metodologiset sitoumukset
• Prosessi- ja vaikuttavuusarviointi, realistinen ja konstruktionistinen arviointi
• Erilaisia arvioinnin suuntauksia
5. Kriittinen kehittäminen
• Kriittinen etnografia ja marginaalitarinat työn ja ammattikäytäntöjen kehittämisen lähtökohtina
• Kehittämistoiminnan tiedonintressi ja näkökulma
• Asiantuntijuuden käsite ja kumppanuus
• Kansalaislähtöinen kehittäminen
• Kriittinen kehittämisnäkökulma ja arviointi
6. Tutkivan kehittämisen metodologiaa
• Kehittämistoiminnan raportointi
• Kehittämistoiminnan dokumentaatio
• Reflektointi tiedon tuottamisen välineenä
• Kehittämistoiminnassa syntyneen tiedon yleistettävyys ja siirrettävyys
Kurssin osat
1. Aiheeseen johdattelevia luentoja 6 x 2 h 2. Työpajatyöskentelyä, johon liittyy harjoitustehtävä.
Arviointi: Kurssi arvioidaan numeerisesti. Arviointi perustuu harjoitustehtävään.
Harjoitustehtävän tarkemmista tavoitteista, sisällöistä, laajuudesta, esitystavasta ym. sovitaan erikseen.
Laajuus:
Alla olevia kursseja suositellaan toissijaisesti vapaasti valittaviin maisteriopintoihin, mikäli niitä ei ole käyty jo aiemmin.
Klaus Helkama klaus.helkama@helsinki.fi
To 10-12 U37 rum 3
Förhandsanmälning till seminariet skall göras via weboodi (se nedan).
Seminariet ersätter 6 studiepoäng. Poängen kan användas till SP13 (punkt 2; 3 poäng), SP 19 (6 poäng), eller SP55 (punkterna c eller d; 6 poäng).
The course meets on Thursdays at 14-16 in Mariankatu 11 lecture hall 2.
The aims of the course unit are: a. To provide students with an overview of the principal theoretical concerns in attribution theory. b. To familiarize students with the variety of empirical approaches used in testing attribution theories. c. To give students an understanding of the applications of attribution theory in a variety of real-world settings, particularly in the work environment.
Course Content: a. The nature of the attribution process. b. Common biases in the attribution process (e.g. the ultimate attribution error, self-serving biases, self-defensive attributions). c. Impact of culture on the attribution theory. d. Practical applications of attribution theory (in understanding emotions, in the work environment etc).
Each session will be a combination of lectures and discussions. Background information and introduction will be provided through lectures. Students will be asked to read specific research papers / chapters to be discussed in class. A list of specific readings will thus be provided at the beginning of the course. At the end of the course there will be a final examination (October 20, 2006).
The students are required to attend all lectures. No more than two absences from the lectures will be allowed.
Course Texts: 1.Warr, P. B. (Ed) (1996). Psychology at Work. 4th ed. Penguin. 2.Arnold, J., Cooper, C.L. et al. (1994). Understanding the Psychology of the Workplace. 3. Hewstone, M., Stroebe, W.,
Toomas Niit from the University of Tallinn gives a workshop on environmental psychology in March 2007. (This course replaces the previously announced Values, norms and axioms -course.)
The workshop meets on four days (Mondays and Tuesdays) at Fabianinkatu 33 (main building) hall 20, 5th floor:
Monday, March 12 at 14-18 Tuesday, March 13 at 14-18 Monday, March 19 at 14-18 Tuesday, March 20 at 14-18
Prior registration for the course: see link below.
The workshop consists of lectures and group discussions as well as a written exam.
Tue 7.11.2006; Fri 10.11.2006, and Fri 24.11.2006
Three lab sessions at Unioninkatu 37, computer class 2035, at 10-13 on
Tue 14.11.2006; Fri 17.11.2006, and Tue 21.11.2006.
Basic course in statistics. (Brush up on your statistics before the course.) A maximum of 20 students will be accepted in the order of registration. Registration starts October 1st and ends October 31st.
The course gives 3-5 credits (2-4 study weeks) for study unit SP19 or SP53, depending on the number of assignments the student submits.
The course provides an introduction to the use of the experimental method in social psychology. It will attempt to demonstrate the suitability of this approach to deal with various relevant and concrete issues in social psychology. The course will also underscore the importance of the effort that experimental researchers devote to the creation of a shared operational language that is kept constant along the development of a research body; the necessity of such a language and some of its properties will be presented.
The participants will be actively involved in understanding the way experiments are designed and carried out by means of in-class and homework assignments.
To earn 3 credits (2 study weeks) for the course, the student must attend all three lectures and three lab sessions and hand in all assignments no later than December 5th.
To earn 5 credits (4 study weeks) for the course, the student must, in addition to the above, write a final overview. The overview is written in two phases: the first version must be handed in for the teacher"s comments no later than December 5th. The final version must be handed in no later than December 15th.
Fre. 10-12, SSKH sal 206.
Kursen ersätter
Sosiologian laitoksen järjestämä kurssi, jolle ei tarvitse ilmoittautua erikseen, pidetään 1.3., 15.3. - 29.3. to 17-20 sekä 12.3. - 26.3. ma 17-20 U37, sh 4
Sosiaalipsykologian pääaineopiskelijoilta kurssi korvaa 3 op/2ov SP55 alakohdasta a tai b tai maisteriopintojen vapaasti valittavia opintoja.
Lue tarkemmat tiedot kurssista sosiologian laitoksen opinto-oppaasta:
Seminaari järjestäytyy to 19.10.2006 klo 10-12, U37 sh 2.
Seminaari kokoontuu to 2.11.-14.12.2006 klo 9 - 12, M11 rh 1.
Seminaariin otetaan rajattu määrä opiskelijoita. Etusijalla ovat kandityötään aiheesta tekevät pääaineopiskelijat, seuraavana muut pääaineopiskelijat. Sivuaineopiskelijoita otetaan mikäli paikkoja jää yli.
Seminaariin ilmoittaudutaan 9.10.-10.10.2006 weboodin kautta, linkki alla. Tärkeää : kirjoita ilmoittautumisen "lisätietoja" -kohtaan:
Kaikille ilmoittautuneille lähetetään tieto valinnasta 12.10.2006 sähköpostilla.
Seminaari korvaa 6 op (4 ov) opintojaksosta SP19 sekä johtamisen opintokokonaisuudesta JOS9.
Seminaariin otetaan rajattu määrä opiskelijoita. Etusijalla ovat seminaarin aiheesta kandityötään tekevät pääaineopiskelijat, seuraavana muut pääaineopiskelijat. Sivuaineopiskelijoita otetaan mikäli paikkoja jää yli.
Seminaariin ilmoittaudutaan 4.11.-4.12.2006 weboodin kautta, linkki tämän sivun alalaidassa. Tärkeää: kirjoita ilmoittautumisen "lisätietoja" -kohtaan:
Kaikille ilmoittautuneille lähetetään tieto valinnasta 7.12.2006 sähköpostilla.
Tavoitteena on tutustua tällä hetkellä ajankohtaisiin sosiaalipsykologisen organisaatiotutkimuksen suuntauksiin ja tutkimusalueisiin.
Seminaarin osallistujat suorittavat alkutenttinä tammikuun tiedekuntatentissä teoksen Haslam: Psychology in organizations - The Social identity approach. Tähän tenttiin ilmoittaudutaan erikseen weboodissa, opintojakson SP55 sivulta. Merkitse "Lisätietoja" kenttään, että tentit pelkästään Haslamin teoksen alkutenttinä organisaatiopsykologian seminaariin.
Seminaari alkaa luennoilla ja alkutentillä. Tenttikirjana on Haslamin teos Psychology in Organizations – The Social Identity Approach, jossa esitellään organisaatiopsykologian keskeisiä osa-alueita painottaen erityisesti viime vuosina voimakkaasti yleistynyttä sosiaalisen identiteetin lähestymistapaa organisaatiopsykologiassa. Alkutenttikirjassa ja luennoilla käsitellään mm. johtajuutta, motivaatiota, organisaatiositoutumista, ryhmän päätöksentekoa, valtaa, ryhmien välisiä konflikteja, lakkoja, ryhmän tuloksellisuutta, organisaation koettua oikeudenmukaisuutta, fuusioita ym. Tämän jälkeen opiskelija syventää tietojaan valitsemallaan alueella tekemällä oman esitelmän.
Alkutentin lisäksi osallistujat kirjoittavat oman esitelmän seminaarin vetäjän kanssa sopimastaan aiheesta sekä opponoivat suullisesti ja kirjallisesti muiden osallistujien esitelmiä. Esitelmä on laajuudeltaan 10-15 sivua ja se on luonteeltaan kirjallisuuskatsaus johonkin organisaatiopsykologiseen teemaan tai aiheeseen.
This international course is part II of
"Social and Psychological Perspectives on the Acculturation of Immigrants - Different theoretical and methodological approaches"
Both parts form an independent whole and can be attended regardless of the other.
The lectures are open to all, the workshops only to students from various disciplines working on their Master
The aim of the course is to offer a cross-disciplinary overview of the experiences and integration of Russian-speaking immigrants in different countries. The course consists of lectures and a workshop, where students get feed-back from the teachers and other participants on their own projects in the same subject area. The teachers represent five different countries of settlement and different disciplines (social psychology, developmental psychology, educational psychology and anthropology) and approaches to the field of study (e.g. quantitative, qualitative methods).
Monday, February 12th 2007 (Place: Mariankatu 11, lecture hall 9)
10.15-11.00 Lecture 1
Russian immigrants in Germany: Developmental perspectives on immigrant youth - Professor Rainer Silbereisen & PhD Peter Titzmann
11.15-12.00 Lecture 2
Russian immigrants in Israel: Biculturalism and adaptation - Professor Gabriel Horenczyk
13.30-14.15 Lecture 3
Memory Work in Immigration: Personal Stories of "Russian" Homecomers in Israel - Professor Tamar Rapoport
14.30-15.15 Lecture 4
Russian immigrants in Finland: Acculturation and Integration - Docent Inga Jasinskaja-Lahti
Tuesday, February 13th (Place: Mariankatu 11, seminar room 2)
10.15-11.00 Lecture 5
Russian immigrants in Estonia: The process of Naturalization - PhD Aune Valk
11.15-12.00 Lecture 6
Russian immigrants in Greece - Professor Xenia Chryssochou
13.15-16.00 WORKSHOP (Place: Group 1: Mariankatu 11, seminar room 2, Group 2: Mariankatu 11, seminar room 1)
Teachers of the course:
Professor Gabriel Horenczyk (School of Education, Hebrew University, Israel) Docent Inga Jasinskaja-Lahti (Department of Social Psychology, University of Helsinki) Professor Karmela Liebkind (Department of Social Psychology, University of Helsinki) Professor Tamar Rapoport (the Helsinki Collegium for Advanced Studies, University of Helsinki, Finland) PhD Peter Titzmann (Department of Developmental Psychology, University of Jena, Germany) Professor Rainer Silbereisen (Department of Developmental Psychology, University of Jena, Germany) PhD Aune Valk (Head of the Open University Centre University of Tartu Research, University of Tartu, Estonia)
In addition (to be confirmed): Professor Xenia Chryssochou (Panteion University, Athens, Greece) MA Kristel Karu-Kletter (School of Education, Hebrew University, Israel)
Students who will attend both the lectures and the workshop can register for the course to antero.olakivi@helsinki.fi. In addition to their registration, these students should submit electronically a short (maximum 2 pages) description of their work. Deadline for registration and for the submission of abstracts is January 31st 2007.
Note! Students attending only the lectures do not have to register.
Seminaari järjestäytyy ke 28.2.2007 klo 14-16, U37 sh 2.
Seminaari työskentelee ke 14.3.-2.5.2007 klo 9-12, U37 sh 2.
Seminaariin otetaan rajattu määrä opiskelijoita. Etusijalla ovat seminaarin aiheesta kandityötään tekevät pääaineopiskelijat, seuraavana muut pääaineopiskelijat. Sivuaineopiskelijoita otetaan mikäli paikkoja jää yli.
Seminaariin ilmoittaudutaan 19.1.-19.2.2007 weboodin kautta, linkki alla. Tärkeää: kirjoita ilmoittautumisen "lisätietoja" -kohtaan:
Kaikille ilmoittautuneille lähetetään tieto valinnasta 21.2.2007 sähköpostilla.
TKK:n työpsykologia ja HY:n sosiaalipsykologia ovat käynnistäneet kolmivuotisen yhteistyön, jonka puitteissa näiden kahden laitoksen opiskelijat voivat osallistua joillekin toistensa kursseille.
Tämä kurssi pidetään ti ja to klo 14-16 Otaniemessä, sali TU6/TU7.
Ilmoittautuminen sähköpostitse kurssiassistentille viim. 15.1.2007. Ks. TKK:n oppaan ohjeet http://www.tuta.hut.fi/studies/Courses_and_schedules/Tps/TU-53.1161/TU-53.1161.php
Kurssi korvaa sosiaalipsykologian opiskelijoilta SP55 kohdan a tai b tai maisteriopintojen vapaasti valittavia opintoja.
Katso tarkemmat tiedot kurssista TKK:n opinto-opaasta http://www.tuta.hut.fi/studies/Courses_and_schedules/Tps/TU-53.1161/TU-53.1161.php
Ilmoittautuminen verkkokurssille 5.2. - 2.3.2007. Kurssille ilmoittaudutaan e-lomakkeella osoitteessa: http://kampela.it.helsinki.fi/elomake/lomakkeet/4377/lomake.html
Verkkokurssi korvaa 6 op (4 ov) opintojaksosta SP55 alakohdasta b tai g (Työelämän sosiaalipsykologia/Maaseudun sosiaalipsykologia) tai maisteriopintoihin kuuluvista valinnaisista opinnoista.
Rural studies -opiskelijoille kurssi korva opintojakson 601 kokonaisuudessaan (Teoreettisia näkökulmia yrittäjyyteen maaseudulla).
Kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat sosiaalipsykologiseen näkökulmaan yrittäjyystutkimuksessa sekä esitellä maaseudun pienyrittäjyyteen liittyvää problematiikkaa. Kurssi harjaannuttaa teoreettisten käsitteiden ja käytännön esimerkkien kytkemiseen.
Kurssi koostuu verkkoluennoista, kirjallisesta materiaalista sekä yritystapausten analyysista, joiden pohjalta kirjoitetaan harjoitustyö. Kurssi suoritetaan kokonaisuudessaan verkossa WebCT -oppimisympäristössä, jonka käyttö edellyttää käyttäjätunnusta. Ennen kurssille ilmoittautumista jokaisen Helsingin yliopiston opiskelijan tulisi aktivoida omasta käyttäjätunnuksestaan WebCT -tunnus. Aktivointi tapahtuu osoitteessa: http://ok.helsinki.fi/?page=262
Rural Studies -verkoston opiskelijat, jotka eivät ole kirjoilla Helsingin yliopistossa, saavat kevyttunnuksen kurssin suunnittelijalta postitse ilmoittautumisajan päätyttyä. Kurssin suorittaminen ei edellytä aikaisempaa kokemusta WebCT -oppimisympäristöstä.
Laajuus:
Sosiaalipsykologia on vapaa sivuaine kaikille HY:n perustutkinto-opiskelijoille
Vanhan tutkintoasetuksen mukaiset opinnot:
Susanna Lähteenoja
Laajuus: Op 25 Ov 15
Susanna Lähteenoja
Laajuus: Op 35 Ov 22
Susanna Lähteenoja
Laajuus:
Syvennetään opiskelijan tietoja sosiaalipsykologian keskeisistä tutkimuskohteista. Osassa A aiheina ovat sosiaaliset representaatiot, SIT, ryhmien väliset suhteet, ryhmäkäyttäytyminen, sosiaalinen kehitys, emootiot, arvot ja moraali. Osassa B aiheina ovat vuorovaikutus, sosiaaliset liikkeet ja rakenteet.
Pääaineopiskelijat (13 op): Kirjallisuuskuulustelu joka suoritetaan kahdessa osassa: osa A ja osa B erikseen. Osa B suoritetaan aina kirjallisuuskuulusteluna, mutta osan A voi korvata myös opetuksella tai vaihtoehtoisilla suoritusmuodoilla (esim. lukupiiri). Huom: osa B on pääaineopiskelijoille suppeampi (5 op) kuin sivuaineopiskelijoille.
Sivuaineopiskelijat (15 op): Kirjallisuuskuulustelu joka suoritetaan kahdessa osassa: osa A ja osa B erikseen. Huom: osa B on sivuaineopiskelijoille laajempi (7 op) kuin pääaineopiskelijoille.
Jukka Lipponen, Ari Haukkala
Ilmoittautuminen jatko-opiskelijaksi
Jatko-opiskeluoikeutta anotaan valtiotieteelliseltä tiedekunnalta (ks. http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/jatko-opinnot/index.htm ). Jatko-opiskelijaksi pääsy edellyttää hyvin tai erinomaisin tiedoin suoritetut syventävät opinnot sosiaalipsykologiassa tai siihen rinnastettavassa oppiaineessa ja vähintään cum laude approbatur -arvosanalla hyväksytty pro gradu -tutkielma tai muutoin osoitetut vastaavat tiedot. Uusien jatko-opiskelijoiden tulee ottaa yhteyttä jatko-opetuksesta vastaavaan professoriin, joka lukuvuonna 2006-2007 on Klaus Helkama.
Jatko-opiskelijoille on oma sähköpostilista ( sp-jatko@helsinki.fi ), jolla mm. tiedotetaan kesäkouluista, kursseista, vierailuluennoista ja mahdollisista muutoksista jatkoulutusseminaarien ohjelmissa. Listan moderaattorina toimii jatkokoulutusyhdyshenkilö Mia Silfver- Kuhalampi (Mia.Silfver@helsinki.fi).
Hyödyllisiä linkkejä - Useful links:
Oman kurssitarjontamme lisäksi jatko-opiskelijat voivat osallistua myös muiden tdk:n laitosten tarjoamille kursseille. Tiedekunta on esim. koonnut menetelmäopintojen kokonaisuusden, jonka kursseille voi ilmoittautua: http://www.valt.helsinki.fi/opas2006/valt/menetkok/index.html
Maisterin tutkinto.
Klaus Helkama klaus.helkama@helsinki.fi
The seminar meets on Tuesdays at 16-18 at Unioninkatu 37 seminar room 1. All participants must be present at the first seminar meeting.
Seminaari työskentelee tiistaisin klo 16-18, U37 sh 1. Läsnäolo ensimmäisellä kokoontumiskerralla välttämätön .
Kurssilla hyödynnetään BSCW-aluetta, jolle pääse ainoastaan helsinki.fi -päätteisillä käyttäjätunnuksilla. Varmista enttä sinulla on helsinki.fi -käyttäjätunnus. Ensimmäisellä kerralla katsotaan, tarvitaanko BSCW:n käytöstä järjestää koulutusta.
The seminar will work using BSCW which is a web area accessed only by user accounts ending in "helsinki.fi". Please make sure you have your helsinki.fi -user account activated. If there are several students who are not familiar with BSCW in the first meeting, training for them will be provided.
Note: The seminar is bilingual. Seminaari on kaksikielinen.
Master"s degree. Maisterin tutkinto.
The seminar meets on Tuesdays at 16-18 at Unioninkatu 37 seminar room 3. All participants must be present at the first seminar meeting.
Seminaari työskentelee tiistaisin klo 16-18, U37 sh 3. Läsnäolo ensimmäisellä kokoontumiskerralla välttämätön .
Kurssilla hyödynnetään BSCW-aluetta, jolle pääse ainoastaan helsinki.fi -päätteisillä käyttäjätunnuksilla. Varmista enttä sinulla on helsinki.fi -käyttäjätunnus. Ensimmäisellä kerralla katsotaan, tarvitaanko BSCW:n käytöstä järjestää koulutusta.
The seminar will work using BSCW which is a web area accessed only by user accounts ending in "helsinki.fi". Please make sure you have your helsinki.fi -user account activated. If there are several students who are not familiar with BSCW in the first meeting, training for them will be provided.
Note: The seminar is bilingual. Seminaari on kaksikielinen.
Master"s degree. Maisterin tutkinto.