Tulostettava versio tuotettu 2005-09-27 12.25.17
Sosiaalipsykologia ja sen merkitys
Ihminen elää jatkuvassa kanssakäymisessä toisten ihmisten kanssa ja jäsenenä ryhmissä, organisaatioissa, yhteiskunnassa ja kulttuuriyhteisössään. Sosiaalipsykologiassa tutkitaan, miten tämä sosiaalinen maailma ja yksittäiset ihmiset vaikuttavat toisiinsa ja muovaavat toisiaan. Kiinnostuksen kohteena ovat myös ihmismielen - ajattelun, tunteiden ja persoonallisuuden - sosiaalinen muotoutuminen sekä ryhmien väliset suhteet.
Sosiaalipsykologian opinnoissa perehdytään edellä mainittuja asioita koskeviin teorioihin, empiiriseen tutkimustietoon ja tiedon tuottamisen metodiikkaan sekä teorioiden sovellusalueisiin. Sosiaalipsykologian menetelmät ovat osin yhteisiä muiden yhteiskuntatieteiden menetelmien kanssa, joskin sosiaalipsykologiassa tehdään enemmän kokeellista tutkimusta kuin muissa sosiaalitieteissä. Sovellusalueina laitoksen opetuksessa painotetaan muun muassa työelämän, terveyden ja etnisten suhteiden tutkimusta.
Opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot sosiaalipsykologisen tutkimuksen laajasta kentästä, valmiudet hyödyntää tutkimuskirjallisuutta ja itse tehdä empiiristä tutkimusta sekä soveltaa sosiaalipsykologisia teorioita ja tietoutta käytäntöön.
Sosiaalipsykologista tietoa voi soveltaa laajasti ihmisten ja erilaisten ryhmien suhteiden parantamiseen ja ristiriitojen käsittelyyn. Asenteet ja niihin vaikuttaminen ovat perinteisiä sosiaalipsykologisen tiedon sovelluskohteita. Ala tarjoaa tärkeän näkökulman myös moniin kasvatus- ja koulutuskysymyksiin.
Sosiaalipsykologin koulutuksen saaneet ovat sijoittuneet monenlaisiin tehtäviin työelämän eri aloille: tutkijoiksi, kouluttajiksi, sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviin, valtion, kuntien ja järjestöjen hallintotehtäviin sekä yksityisellä sektorilla niin itsenäisiksi yrittäjiksi kuin yritysten henkilöstöhallinnon tehtäviin. Sivuaineet vaikuttavat osaltaan siihen, millaisen ammattipätevyyden sosiaalipsykologi saa.
Sosiaalipsykologia pääaineena
Tutkinnot
Valtiotieteiden kandidaatin tutkinto (ks. lisätietoja oj 209), pääaineena sosiaalipsykologia, koostuu seuraavista opinnoista:
Yhteensä 120 ov.
Lisäksi opiskelijan on kirjoitettava kandidaatintutkielmaansa liittyvä kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä riittävää suomen tai ruotsin kielen taitoa. Tieteellisen kirjoittamisen harjoittelu eli ns. harjoitusaine suoritetaan tutkielman yhteydessä: osa tutkielmasta muotoillaan harjoitusaineeksi ja toimitetaan tiedekunnan äidinkielen lehtorin tarkistettavaksi (harjoitusaineista ei anneta erillisiä opintoviikkoja). Loput jäljellejäävistä opintoviikoista opiskelija voi koota vapaasti. Opinnot voivat olla lisäopintoja pääaineessa tai laajimmassa sivuaineessa tai yksittäisiä opintojaksoja.
Valtiotieteiden maisterin tutkinto, pääaineena sosiaalipsykologia, koostuu seuraavista opinnoista:
Yhteensä 160 ov.
Myös pro gradu -tutkielmasta kirjoitetaan kypsyysnäyte. Tieteellisen kirjoittamisen harjoittelu eli ns. harjoitusaine suoritetaan tutkielmaa edeltävien seminaarien yhteydessä, mikäli sitä ei ole suoritettu aiemmin (harjoitusaineista ei anneta erillisiä opintoviikkoja): Osa pro gradu -tutkielmasta muotoillaan harjoitusaineeksi ja toimitetaan tiedekunnan äidinkielen lehtorille tarkistettavaksi harjoitusaineena. Loput jäljellejäävistä opintoviikoista opiskelija voi koota vapaasti. Opinnot voivat olla lisäopintoja pääaineessa tai laajimmassa sivuaineessa tai yksittäisiä opintojaksoja. Lisäksi tutkintoon voi sisällyttää ylimääräisiä opintoja.
Yleisopinnot
Tiedekunnan kaikille opiskelijoille yhteisten kieliopintojen (8 ov) lisäksi sosiaalipsykologian oppiainekohtaisina yleisopintoina suoritetaan:
Sosiaalipsykologian opintoja tukevia vapaavalintaisia opintojaksoja löytyy mm. tieteentutkimuksen opintokokonaisuudesta.
Sosiaalipsykologian opinnot
Sosiaalipsykologian opinnot on jaettu perus- ja aineopintoihin sekä syventäviin opintoihin.
Perusopintojen opintojaksot 100-104 sisältävät perustiedot sosiaalipsykologian tutkimuskohteista ja asemasta tieteiden järjestelmässä, sosiaalipsykologian käsitteistä, teoreettisista suuntauksista ja eräistä sovelluksista.
Aineopintojen opintojaksojen 201-210 tavoitteena on antaa opiskelijalle tiedot sosiaalipsykologian keskeisistä tutkimusalueista, lähestymistavoista ja teorioista niin, että hän pystyy käyttämään hyväkseen sosiaalipsykologian ajattelutapoja ja tutkimustuloksia sekä tekemään sosiaalipsykologisia selvityksiä ja tutkielmia. Opintoihin sisältyvät kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen harjoituskurssit. Aineopinnoissa luodaan myös katsaus sosiaalipsykologian oppihistoriaan.
Syventävien opintojen 401-410 tavoitteena on antaa valmius muotoilla itsenäisesti sosiaalipsykologisia tutkimusongelmia ja tehdä tutkimustyötä sekä muutenkin soveltaa tieteenalan tietoa käytäntöön yhteiskuntatieteellistä asiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä. Oman tutkielman ja valinnaisten opintojen myötä opiskelija erikoistuu joihinkin teoreettisiin osa-alueisiin ja menetelmiin.
Opintokokonaisuuksiin kuuluvien opintojaksojen tavoitteita ja sisältöjä esitellään tarkemmin opintojaksokuvauksissa.
Opintojen eteneminen
Maisterin tutkinto on mahdollista suorittaa neljässä vuodessa. Oheisessa taulukossa lähtökohtana on kuitenkin ollut se, että tutkinto suoritetaan viidessä vuodessa. Tutkinnon suorittamisen voi sijoittaa myös tätä pidemmälle ajanjaksolle.
Omaa opintosuunnitelmaa tehdessä kannattaa huomata mm. seuraavat seikat:
Ensimmäisenä opiskeluvuotena suositellaan suoritettavaksi sosiaalipsykologian perusopinnot ja opintojakso 201. Metodologian työpajaan voi siis osallistua ensimmäisen vuoden keväällä, vaikka A-opintokokonaisuus ei olisikaan vielä valmis.
Huom!
Opintojakson 201 jälkeisiä aineopintoja ei voi suorittaa pelkästään kirjallisuuskuulusteluina, vaan opintojaksot suorittaakseen pääaineopiskelijoiden on osallistuttava opintojaksoissa 202, 203 tai 207 vähintään yhteen seminaariin sekä lisäksi yhteen luentosarjaan tai kollokvioon, jotka korvaavat kirjallisuutta; sivuaineopiskelijoilta edellytetään vastaavasti yksi seminaari tai luentosarja tai kollokvio.
Seminaarit, luentosarjat ja kollokviot on suoritettava ennen jäljelle jäävän kirjallisuuden kuulustelua. Jäljelle jäävä kirjallisuus suoritetaan tiedekuntatentissä. Seminaareihin sisältyy kirjaston käytön opetus.
Aineopintojen kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten menetelmien kurssit kannattaa ajoittaa toiseen ja kolmanteen opintovuoteen. Mikäli suunnittelee ulkomailla opiskelua, nämä kurssit kannattaa käydä samanaikaisesti yhden lukuvuoden aikana. Tilastollisen tietojenkäsittelyn kurssi on suoritettava ennen kvantitatiivisten menetelmien harjoituskurssille osallistumista tai sen ohella. Kandidaatintutkielma suositellaan tehtäväksi kolmantena opintovuotena.
Pro gradu -tutkielman teko suositellaan aloitettavaksi viimeistään neljäntenä opiskeluvuotena. Tutkimussuunnitelmaseminaarissa esitellään oman tutkielman suunnitelmaa tai aihepiiriä ja sovitaan työn ohjaaja(t). Tutkimussuunnitelmaseminaariin voi osallistua, vaikka oma aihe ei olisi kurssin alussa vielä selvillä. Syventävien menetelmäopinnot ja teoriaopinnot (oj:t 402-404) voi valita siten, että ne tukevat oman tutkielman tekoa parhaalla mahdollisella tavalla. Valinnoista keskustellaan tutkielman ohjaajien kanssa. Pro gradu -seminaariin osallistutaan, kun oma tutkimus on edennyt tulosten käsittelyn vaiheeseen.
Tutkielman teon tueksi järjestetään graduryhmiä, joihin osallistuminen on vapaaehtoista, mutta varsin suosittua. Ryhmiin voi osallistua missä tahansa oman tutkielman teon vaiheessa ja niin pitkään kuin itse haluaa. Niissä käsitellään osallistujien tutkielmia heille ajankohtaisten kysymysten pohjalta.
Opintojen ohjaus ja itseohjaus
Edellä kuvatut kaikilta edellytettävät opintojaksot ajoitussuosituksineen antavat peruspuitteet opintojen suunnittelulle. Yhteisistä osista huolimatta opinnoissa on paljon valinnaisuutta niin sisällöissä kuin suoritusmuodoissa, mikä edellyttää opiskelijalta omaa aktiivisuutta ja itseohjautuvuutta. Opiskelijoiden kannattaa keskustella opintosuunnitelmastaan opettajatuutorin kanssa jo suunnitelmantekovaiheessa. Tietoa, henkilökohtaista neuvontaa ja keskustelumahdollisuuksia tarjotaan mm. seuraavissa tilaisuuksissa:
Kaikkien näiden tilaisuuksien ja toimintojen (aloitus-) päivämäärät ja paikat ilmenevät opinto-oppaan II-osasta.
Opiskelijoilla on oma edustajansa laitoksen johtoryhmässä. Myös opiskelijajärjestön opintovastaavien toivotaan osallistuvan viikottaisiin laitoskokouksiin (jotka toimivat myös johtoryhmän kokouksina). Opinnoissaan pidemmälle edistyneille opiskelijoille pyritään tarjoamaan myös mahdollisuuksia toimia lukupiirien vetäjinä, harjoitusten pitäjinä, harjoittelijoina ja tutkimusavustajina. Joka toinen vuosi pidetään opettajien ja opiskelijoiden yhteinen opetuksen kehittämispäivä.
Portfolio
Portfoliojärjestelmän ytimenä on omien opintojen ja oman oppimisen erittelevä ja kokoava jäsentely ja arviointi. Tavoitteena on itseohjautuvuuden edesauttaminen kannustamalla opintojen rinnalla etenevää tietoista pohdintaa tutkinnon ja sen antamien valmiuksien kehittymisestä. Portfoliojärjestelmä toimii usealla eri tasolla:
Aineopintojen portfoliokertomus (oj 210) jätetään oj:a 207 suoritettaessa opintojakson kuulustelijalle. Samassa yhteydessä jätetään syventävien opintojen henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) opettajatuutorille.
Sekä aineopintojen että syventävien opintojen viimeisenä jaksona on portfoliokertomus (oj:t 210 ja 410), jossa opiskelija kokoavasti esittelee ja arvioi koko suorittamaansa tutkintoa.
Sivuaineiden opinnot
Sekä kandidaatin että maisterin tutkintoon edellytetään sivuaineopintoina yhdessä sivuaineessa vähintään aineopintojen (35 ov) laajuiset opinnot (ennen vuotta 1996 opintonsa aloittaneet voivat kuitenkin suorittaa tutkinnon vanhojen sivuainevaatimusten mukaan). Loppuosalle vaadittavista muista opinnoista ei aseteta laajuuteen tai tasoon liittyviä vaatimuksia. Näillä voi täydentää pääaineen tai sivuaineen opintoja, ja opintojaksot voi valita kiinnostuksen mukaan myös muista koulutusyksiköistä. Oman tiedekunnan perusopinnoista mm. logiikan johdantokurssi ja sosiaaliantropologian johdantokurssi sopivat hyvin vapaasti valittaviksi opinnoiksi.
Sivuaineiksi soveltuvat kaikki valtiotieteellisen tiedekunnan aineet. Perinteisesti suosittuja sivuaineita ovat olleet sosiologia, sosiaalipolitiikka, tilastotiede ja viestintä. Muiden tiedekuntien aineista sopivia ovat esimerkiksi psykologia, kasvatustiede, tietojenkäsittelytiede, teoreettinen filosofia ja kulttuuritieteet. Uusia, ainerajat ylittäviä opintokokonaisuuksia ovat kansainvälisten asioiden opintokokonaisuus, johtamisen opintokokonaisuus, tieteentutkimuksen opintokokonaisuus sekä naistutkimus.
Kaikki sosiaalipsykologian pääaineopiskelijat voivat suorittaa 15 opintoviikkoa psykologian opintoja (Pps110-Pps130), ja erillisen sopimuksen perusteella myönnetään vuosittain kuudelle pääaineopiskelijalle oikeus suorittaa psykologian koulutusohjelmassa sivuaineopintoja 35 opintoviikkoon asti. Vuosittain myönnetään erillisen sopimuksen perusteella yhdelle sosiaalipsykologian pääaineopiskelijalle myös oikeus suorittaa psykiatrian perusopinnot, 8 ov. Sosiaalipsykologian pääaineopiskelijoille on myös oma kiintiö Kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen puoliarvosanaopintoihin. Näihin opintoihin haetaan opinto-oikeutta sosiaalipsykologian laitokselta ja hakuajoista ilmoitetaan laitoksen verkkosivuilla.
Pääkaupunkiseudun korkeakoulujen välinen sopimus joustavasta opiskeluoikeudesta (JOO-sopimus) tarjoaa sosiaalipsykologian pääaineopiskelijoille mahdollisuuden suorittaa sivuaineopintoja myös muissa pääkaupunkiseudun korkeakouluissa. Suosittuja JOO-opintoja ovat olleet esim. Teknisen korkeakoulun järjestämät työpsykologian opinnot sekä Kauppakorkeakoulun opinnot. Lisätietoja JOO-sopimuksesta ja opinto-oikeuksien hakemisesta saa tiedekunnan opintoasiainpäälliköltä.
Sosiaalipsykologia sivuaineena
Sosiaalipsykologian opintojaksoja voidaan suorittaa muiden koulutusohjelmien sivuaineopintoina. Sosiaalipsykologia soveltuu sivuaineeksi monenlaisiin tutkintoihin, ja se onkin yksi yliopiston suosituimmista sivuaineista. Sivuaineopintoina suoritetaan yleensä vastaavat kurssit ja oppimäärät kuin pääaineopiskelijoilta edellytetään, mutta joissakin opintojaksoissa on suorittamistapa erilainen sivuaineopiskelijoille ja pääaineopiskelijoille. Nämä ilmenevät tarkemmin opintojaksokuvauksissa.
Sosiaalipsykologian sivuaineopintoina voi suorittaa seuraavat opintokokonaisuudet:
Perusopinnot: opintojaksot 101-104 = 15 ov.
Aineopinnot sivuaineopiskelijoille: perusopinnot + aineopinnot 201-203 ja 206-207 = 35 ov. Sivuaineopiskelijat suorittavat opintojaksojen 204 ja 205 sijaan opintojakson 206 Sosiaalipsykologian sovelluksia sivuaineopiskelijoille, 3 ov. Opintojaksot 208-210 ovat vain pääaineopiskelijoille. Myös 35 opintoviikkoa suppeammasta suorituksesta saa tarvittaessa arvostellun kokonaismerkinnän.
Täysimääräiset sivuaineopinnot:
aineopinnot sivuaineopiskelijoille 35 ov + syventävät opinnot sopimuksen mukaan: opiskelijan on hyväksytettävä opintosuunnitelmansa syventävistä opinnoista vastaavan professorin kanssa ennen opintojen aloittamista. Muiden kuin valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden on erikseen haettava opinto-oikeutta syventävien opintojen suorittamiseen. Lisätietoja saa valtiotieteellisen tiedekunnan opintotoimistosta. Viime vuosina syventävien opintojen suoritusoikeus on myönnetty ainoastaan jatko-opiskelijalle, joka tarvitsee sosiaalipsykologiaa tohtorin tutkinnon sivuaineeksi.
Yleisiä sosiaalipsykologian opintoja koskevia määräyksiä ja ohjeita
Opetusmuodot
Sosiaalipsykologian laitoksella järjestetään mm. luentosarjoja, seminaareja, kollokvioita ja menetelmäkursseja. Lisäksi laitoksella pyritään joka vuosi järjestämään tutkivan oppimisen työpaja. Seminaareissa painopiste on kirjallisessa ilmaisussa, kollokvioissa keskustelussa. Tenttien lisäksi opintoja voi suorittaa päiväkirjoilla, esseillä ja ryhmätöillä kussakin kohdassa erikseen täsmennetyllä tavalla.
Laitoksella on tarjolla ruotsinkielisiä luentoja ja seminaareja ja erityiskursseja järjestetään myös englanninkielellä. Myös suomenkieliset opiskelijat voivat osallistua näille kursseille. Laitos on mukana kansainvälisissä opiskelijavaihdon verkostoissa, ja opiskelijaa sekä kannustetaan että autetaan suorittamaan osa opinnoistaan jossain pohjoismaisessa tai muun Euroopan yliopistossa.
Kuulustelut
Sosiaalipsykologian opintoihin kuuluvien opintojaksojen tavoitteet, sisältö ja suoritustapa käyvät ilmi seuraavista opintojaksokuvauksista. Luentokurssit ja niihin liittyvä kirjallisuus suoritetaan luentojen päättyessä, muu kirjallisuus tiedekuntatenteissä tai laitostenteissä. Kaikki opintokokonaisuuteen kuuluvat kirjat suoritetaan pääsääntöisesti kokonaisuutena yhdessä tentissä, ellei opintojakson kohdalla toisin mainita.
Tiedot kuulusteluista ja opintojaksoihin sisältyvästä opetuksesta löytyvät tästä opinto-oppaasta.
Tiedekuntatentteihin ilmoittaudutaan sähköisesti WebOodissa vähintään 10 päivää ennen tenttiä klo 23.59 mennessä.
Laitostentit 2004-2005
Laitostentti järjestetään lukuvuonna 2004-2005 kolme kertaa:
ti 12.10.2004 klo 14-16: yliopiston päärakennus, Fabianinkatu 33, pieni juhlasali ti 25.1.2005 klo 14-16: Vuorikatu 20, ls 1 22.3.2005 klo 14-16: yliopiston päärakennus, Fabianinkatu 33, pieni juhlasali Ilmoittautuminen laitostenttiin viimeistään viikkoa ennen tenttipäivää jättämällä ilmoittautumislomake laitoksella (Unioninkatu 37, 2.krs) olevaan ilmoittautumislaatikkoon.
Arvostelu
Opintojaksojen ja opintokokonaisuuksien arvostelussa käytetään seuraavaa hyväksyttyjen arvosanojen ja niiden laskennallisten arvojen asteikkoa.
1 = 1,00 1+ = 1,25 2- = 1,75 2 = 2,00 2+ = 2,25 3- = 2,75 3 = 3,00
Sosiaalipsykologian pää- ja sivuaineoppimäärien arvostelu (tyydyttävät, hyvät, erinomaiset tiedot) määräytyy pääsääntöisesti oppimäärän sisältämien opintojaksojen arvosanojen opintoviikoilla painotettuna keskiarvona. Keskiarvoa laskettaessa ei oteta huomioon niitä opintojaksoja, joiden arvosana on suoritettu/hyväksytty. Lisäksi opintojen kumulatiivista kokonaisuutta arvioitaessa noudatetaan seuraavaa lisäperiaatetta: jos kokonaisuuden ylimmästä osasta (esim. aineopinnot) tulee korkeampi arvosana kuin koko kokonaisuudesta (esim. perus- ja aineopinnot), annetaan kokonaisarvosanaksi tämä korkeampi arvosana.
Opintokokonaisuudesta saa erinomaiset tiedot, kun jaksojen painotettu keskiarvo on vähintään 2,50; hyvät tiedot, kun keskiarvo on 1,50-2,49; ja tyydyttävät tiedot, kun keskiarvo on 1,00-1,49.
Suoritusmerkinnät
Sosiaalipsykologian opintokokonaisuuksia ovat perusopinnot, aineopinnot sekä syventävät opinnot ilman tutkielmaa (tutkielma rekisteröidään tiedekunnassa). Kun sosiaalipsykologian opiskelija on saanut opintokokonaisuuden kaikki opintojaksot suoritettua, hänen tulee toimittaa laitoksen amanuenssille rekisteriotteensa kokonaisuusmerkinnän saamiseksi. Kokonaisuudet on syytä hyväksyttää mahdollisimman pian opintokokonaisuuden suorittamisen jälkeen.
Yksittäisistä opintojaksoista ja opintojaksojen osasuorituksista ei haeta merkintöjä opintokirjaan, vaan ne viedään laitoksella suoraan rekisteriin. Opettajilta voi ja kannattaa kuitenkin hakea palautetta suorituksesta vastaanottoaikoina. Heidän kanssaan voi keskustella myös valinnaisen kirjallisuuden vaihtoehdoista ja muista opintoihin liittyvistä asioista.
Tietoa suoritus- ja kokonaisuusmerkinnöistä laitoksen sivuilla: Opintokokonaisuuslomakkeet ja opintokokonaisuuksista vastaavat opettajat
Yleisopinnot ovat luonteeltaan yleissivistäviä, muita opintoja tukevia opintoja ja niitä voi sisällyttää tutkintoon myös vapaasti valittavina opintoina. Pakollisena vaadittavat yleisopinnot määräytyvät pääaineen mukaan. Oppiainekohtaiset vaatimukset ovat esitetty opinto-oppaan yhteisessä osassa http://www.valt.helsinki.fi/opetus/valt .
Pääaineopiskelijat: Perusopintojen opintojaksot 100-104 sisältävät perustiedot sosiaalipsykologian tutkimuskohteista ja asemasta tieteiden järjestelmässä, sosiaalipsykologian käsitteistä, teoreettisista suuntauksista ja eräistä sovelluksista.
Sivuaineopiskelijat: Opintojaksot 101-104 = 15 ov.
Johdatetaan opiskelija koko opintojen ajan jatkuvaan, eri tasoilla tapahtuvaan portfoliotyöskentelyyn sekä ohjeistetaan portfoliosalkun keräämiseen. Tarkemmin, ks. opintojakso 410. http://www.valt.helsinki.fi/opetus/spsy/74803/
Suoritustapa: Osallistuminen portfolioesittelyyn.
Tutustutaan sosiaalipsykologian peruskäsitteisiin, ongelmanasetteluihin ja menetelmiin. Opiskelija saa yleiskuvan sosiaalisen kognition, motivaation sekä arvojen ja asenteiden tutkimuksesta, vuorovaikutuksesta ja ryhmäprosesseista sekä persoonallisuuden ja identiteetin sosiaalisista kehitysehdoista.
Suoritustapa:
Sivuaineopiskelijat:
Annetaan yleiskuva psykologiasta tieteenä esittelemällä psykologian peruskäsitteet, keskeisiä teorioita, menetelmiä ja lähestymistapoja.
Suoritustapa: Luennot ja loppukuulustelu tai kirjallisuuskuulustelu laitostentissä.
Syvennetään johdantokurssilla muodostettua käsitystä sosiaalipsykologian tutkimuskohteista. Seminaarissa perehdytään lisäksi sosiaalipsykologian erilaisiin suuntauksiin.
Suoritustapa:
Pääaineopiskelijat
A-seminaari ja kirjallisuuden kuulustelu tiedekuntatentissä. Seminaarissa käsitellään opintojakson 103 kirjallisuutta, ja se korvaa teokset
Sivuaineopiskelijat :
Kirjallisuuden kuulustelu tiedekuntatentissä.
Edeltävät opinnot: Oj:t 101 ja 102.
Suoritetaan seuraavat teokset, kukin 1 ov:
Tutustutaan muutamiin sosiaalipsykologian teorianmuodostuksen kannalta merkityksellisiin teoksiin.
Suoritustapa: Kirjallisuuden kuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuutta korvaava opetus: ks. opetus.
Edeltävät opinnot: Oj:t 101, 102 ja 103.
Valitaan viisi teosta seuraavista (kukin 1 ov).
Pääaineopiskelijat: Aineopintojen opintojaksojen 201-210 tavoitteena on antaa opiskelijalle tiedot sosiaalipsykologian keskeisistä tutkimusalueista, lähestymistavoista ja teorioista niin, että hän pystyy käyttämään hyväkseen sosiaalipsykologian ajattelutapoja ja tutkimustuloksia sekä tekemään sosiaalipsykologisia selvityksiä ja tutkielmia. Opintoihin sisältyvät kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen harjoituskurssit. Aineopinnoissa luodaan myös katsaus sosiaalipsykologian oppihistoriaan.
Sivuaineopiskelijat: Perusopinnot + aineopinnot 201-203 ja 206-207 = 35 ov. Sivuaineopiskelijat suorittavat opintojaksojen 204 ja 205 sijaan opintojakson 206 Sosiaalipsykologian sovelluksia sivuaineopiskelijoille, 3 ov. Opintojaksot 208-210 ovat vain pääaineopiskelijoille. Myös 35 opintoviikkoa suppeammasta suorituksesta saa tarvittaessa arvostellun kokonaismerkinnän.
Opintojaksossa perehdytään sosiaalipsykologiseen kysymyksenasetteluun ja päättelyn, selittämisen ja ymmärtämisen lähtökohtiin. Työpajassa käsitellään kysymyksenasettelultaan ja lähestymistavoiltaan erilaisia tutkimusesimerkkejä.
Suoritustapa:
Edeltävät opinnot: Oj:t 101-104 sekä Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan.
Pääaineopiskelijat:
Sivuaineopiskelijat:
Opiskelija, joka on suorittanut sisällöltään ja laajuudeltaan vastaavat metodiopinnot osana muita yliopistollisia opintoja, suorittaa seuraavan teoksen:
Perehdytään sosiaalisen identiteetin ja persoonallisuustutkimuksen perussuuntauksiin sekä yksilön sosiaalista kehitystä koskeviin tutkimuksiin ja teorioihin.
Suoritustapa: Opintojakson 201 jälkeisiä aineopintoja ei voi suorittaa pelkästään kirjallisuuskuulusteluina, vaan opintojaksot suorittaakseen
Seminaarit, luentosarjat ja kollokviot on suoritettava ennen jäljelle jäävän kirjallisuuden kuulustelua. Jäljelle jäävä kirjallisuus suoritetaan tiedekuntatentissä. Seminaareihin sisältyy kirjaston käytön opetus.
Edeltävät opinnot: Oj:t 101-201.
Perehdytään sosiaalista havaitsemista, ajattelua ja tunteita koskeviin tutkimuksiin ja teorioihin sekä ryhmien rakennepiirteiden ja prosessien peruskäsitteisiin ja tutkimustuloksiin.
Suoritustapa: Opintojakson 201 jälkeisiä aineopintoja ei voi suorittaa pelkästään kirjallisuuskuulusteluina, vaan opintojaksot suorittaakseen
Seminaarit, luentosarjat ja kollokviot on suoritettava ennen jäljelle jäävän kirjallisuuden kuulustelua. Jäljelle jäävä kirjallisuus suoritetaan tiedekuntatentissä. Seminaareihin sisältyy kirjaston käytön opetus.
Edeltävät opinnot: Oj:t 101-201.
Kurssilla perehdytään kvantitatiivisen sosiaalitutkimuksen perusteisiin. Harjoitustöiden avulla opetellaan mm. seuraavia asioita: tutkimusongelmien asettaminen, ongelma-alueiden kirjallisuuden etsiminen, sopivien aineistonkeruu- ja analyysimenetelmien valinta, tulosten tulkinta ja tutkimusraportin kirjoittaminen. Kurssi antaa perusvalmiudet myös yhteiskuntatieteellisten tutkimusten kriittiseen arviointiin.
Suoritustapa: Lukuvuoden mittainen kurssi, joka sisältää harjoitustöitä.
Edeltävät opinnot: Oj:t 101-201 sekä tilastotieteen ja ATK:n johdantokurssit.
Tilastollisen tietojenkäsittelyn kurssi on suoritettava ennen harjoituskurssille osallistumista tai sen ohella. Tilastotieteen johdantokurssi ja tilastollisen tietojenkäsittelyn kurssi tulisi suorittaa vasta välittömästi ennen kvantitatiivisten menetelmien kurssille osallistumista. Lisäksi suositellaan, että opintojaksojen 202 ja 203 suorittaminen on aloitettu.
Kurssin ensimmäisessä jaksossa perehdytään kvalitatiivisen tutkimuskysymyksen asettamiseen ja asemointiin aineistovalinnan kannalta sekä tutustutaan käytännössä erilaisten aineistotyyppien keräämiseen. Kurssin toisessa jaksossa paneudutaan kvalitatiiviseen analyysiin sekä aineiston luokittamisen että teoreettisen tulkinnan tasoilla ja tutustutaan käytännössä erilaisiin analyysitapoihin.
Suoritustapa: Lukuvuoden mittainen kurssi, joka sisältää harjoitustöitä.
Edeltävät opinnot: Oj:t 101-201. Lisäksi suositellaan, että opintojaksojen 202 ja 203 suorittaminen on aloitettu.
Opintojaksossa syvennetään opiskelijoiden näkemyksiä sosiaalipsykologian sovelluksista.
Suoritustapa: Kirjallisuuden kuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuutta korvaava opetus: ks. opetus.
Edeltävät opinnot: Oj:t 101-201.
Perehdytään vähintään kahteen sosiaalipsykologian tutkimusperinteeseen valinnan mukaan.
Edeltävät opinnot: Oj:t 101-203.
Suoritustapa: Kirjallisuuden kuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuus jakautuu kaikille yhteiseen osaan (1 ov) ja vapaasti valittavaan osaan (4 ov): Kaksi kohdista a-h (kukin 2 ov) tai 4 eri kohtien perusteosta (4 ov).
Kirjallisuuden voi suorittaa kahdessa osassa:
HUOM!
Kaikille yhteinen osa (1 ov):
Osa-alueet a-h:
a) Sosiaalinen oppiminen
b) Sosiaalipsykologinen sukupuolen tutkimus
c) Kognitiivis-strukturalistinen suuntaus
d) Sosiaalinen konstruktionismi
e) Kollektiivinen käyttäytyminen
f) Sosiaalinen identiteetti
g) Kulttuuri ja sosiaaliset suhteet
h) Sosiaalinen vaikuttaminen
Harjoitusaine harjaannuttaa opiskelijaa tieteelliseen kirjoittamiseen sekä lisää valmiutta oman opinnäytetyön tekemiseen.
Suoritustapa: Osa kandidaatintutkielmasta muotoillaan harjoitusaineeksi ja toimitetaan tiedekunnan äidinkielen lehtorille tarkistettavaksi harjoitusaineena. Kun aine on hyväksytty kielen osalta, se on toimitettava työtä ohjaavalle opettajalle tarkistettavaksi myös sisällön osalta.
Lisätietoja: Maisterin tutkintoa varten 1.8.2002 jälkeen tiedekunnassa opintonsa aloittavilta vaaditaan kandidaatintutkielma riippumatta siitä aikovatko he suorittaa kandidaatin tutkinnon. Tutkielmaa (ja siten myös siihen liittyvää harjoitusainetta) ei kuitenkaan vaadita, jos opiskelija on 1.8.2002 mennessä suorittanut pääaineopiskelijalta vaadittavat aineopinnot kokonaisuudessaan.
Tutkielman tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijaa tutkimuksen arviointiin ja jonkin erityiskysymyksen tieteelliseen käsittelyyn kirjallisuuden pohjalta.
Suoritustapa: Tutkielma on noin 25 - 35 liuskan laajuinen esseetyyppinen kirjoitus, joka voi pohjautua aiemmin hyväksyttyyn seminaari- tai harjoitustyöhön. Tutkielman aiheesta sovitaan professorin kanssa.
Lisätietoja: Maisterin tutkintoa varten 1.8.2002 jälkeen tiedekunnassa opintonsa aloittavilta vaaditaan kandidaatintutkielma riippumatta siitä aikovatko he suorittaa kandidaatin tutkinnon. Tutkielmaa ei kuitenkaan vaadita, jos opiskelija on 1.8.2002 mennessä suorittanut pääaineopiskelijalta vaadittavat aineopinnot kokonaisuudessaan.
Kypsyysnäyte: Kandidaatin tutkinnon kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan WebOodissa Opintotoimiston kypsyysnäyte-sivun kautta.
Ohje kandidaatintutkielman kirjoittamiseen
Tutkielman tarkoituksena on osoittaa kirjoittajansa taito eritellä tieteellistä tekstiä ja käyttää sosiaalipsykologian tutkimusmenetelmiä tieteellisten selvitysten tekemiseen. Tutkielma voi perustua oj 202 tai 203:n seminaariesitelmään tai kvantitatiivisen tai kvalitatiivisen menetelmäkurssin (oj 204 ja 205) harjoitustyöhön. Sen pituus on 20 - 30 liuskaa.
Seminaariesitelmään perustuvassa tutkielmassa esitellään johonkin sosiaalipsykologian ongelmaan liittyvää kirjallisuutta tavalla, josta käy ilmi, että kirjoittaja ymmärtää, miten tieteellinen, järjestelmällinen tiedonkeruu ja analyysi eroavat mielipidekirjoittelusta. Tutkielmassa esitetyt väitteet dokumentoidaan viittaamalla aihetta käsitteleviin artikkeleihin ja kirjoihin. Viitteet laaditaan tieteellisten julkaisunormien mukaan.
Harjoitustyöhön perustuva tutkielma esittelee johonkin sosiaalipsykologiseen ongelmaan liittyvän aineiston analyysin tavalla, josta käy ilmi, että kirjoittaja osaa käyttää menetelmiä asianmukaisesti ja tehdä aineistosta perusteltuja päätelmiä. Tulosten esittelyssä ja dokumentoinnissa noudatetaan alan vakiintuneita käytäntöjä.
Kahden tai useamman tekijän tutkielman suhteen noudatetaan tiedekunnan yhteisgraduille asettamia normeja. Usean henkilön yhdessä laatima raportti voidaan hyväksyä kandidaatintutkielmaksi, jos siitä esitetään kaikkien yhdessä allekirjoittama todistus, jossa kunkin itsenäinen osuus todetaan. Tällöin se jätetään arvioitavaksi yhtä monena identtisenä kappaleena, kuin siinä on tekijöitä. Jos ryhmätyönä laaditun harjoitustyön pohjalta tehdään useita kandidaatintutkielmia, on tutkielman johdannossa mainittava muiden ryhmän jäsenten nimet ja työpanos.
Lisätietoja tutkielman kirjoittamisesta saa opettajatuutoreilta sekä laitoksen professoreilta.
Portfoliokertomuksen tavoitteena on kokoavasti jäsennellä ja arvioida omaa oppimisprosessia, omaa tutkintoa ja sen antamia valmiuksia. Kertomuksen laatimisen perustana on koko opintojen ajan jatkuva portfoliotyöskentely, jonka yhtenä osana on oman portfoliosalkun täydentäminen. Tarkemmin, ks. kohta Sosiaalipsykologia pääaineena.
Suoritustapa: Kirjallinen portfoliokertomus ja portfoliosalkun esittely. Tarkemmat ohjeet on saatavana laitoksella.
Aineopintojen portfoliokertomus (oj 210) jätetään oj:a 207 suoritettaessa opintojakson kuulustelijalle tai aineopintojen tullessa kokonaan suoritetuksi Kari Vesalalle (lv 2004-2005). Samassa yhteydessä jätetään syventävien opintojen henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) opettajatuutorille.
Lisätietoja: Aineopintojen portfoliokertomusta ei vaadita opiskelijoilta, jotka ovat 1.8.2002 mennessä suorittaneet pääaineopiskelijoilta vaadittavat aineopinnot kokonaisuudessaan. Nämä opiskelijat suorittavat syventäviin opintoihin koko opinnot kattavan portfoliokertomuksen, 2 ov.
Pääaineopiskelijat: Syventävien opintojen 401-410 tavoitteena on antaa valmius muotoilla itsenäisesti sosiaalipsykologisia tutkimusongelmia ja tehdä tutkimustyötä sekä muutenkin soveltaa tieteenalan tietoa käytäntöön yhteiskuntatieteellistä asiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä. Oman tutkielman ja valinnaisten opintojen myötä opiskelija erikoistuu joihinkin teoreettisiin osa-alueisiin ja menetelmiin.
Täysimääräiset sivuaineopinnot: Aineopinnot sivuaineopiskelijoille 35 ov + syventävät opinnot sopimuksen mukaan: opiskelijan on hyväksytettävä opintosuunnitelmansa syventävistä opinnoista vastaavan professorin kanssa ennen opintojen aloittamista. Muiden kuin valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden on erikseen haettava opinto-oikeutta syventävien opintojen suorittamiseen. Lisätietoja saa valtiotieteellisen tiedekunnan opintotoimistosta. Viime vuosina syventävien opintojen suoritusoikeus on myönnetty ainoastaan jatko-opiskelijalle, joka tarvitsee sosiaalipsykologiaa tohtorin tutkinnon sivuaineeksi.
Seminaarin tavoitteena on tukea pro gradu -tutkielman aiheen valintaa ja perehdyttää tutkimussuunnitelman laatimiseen ja tutkielman tekemiseen.
Suoritustapa: Osallistuminen seminaariin, jossa kukin osanottaja laatii alustavan tutkimussuunnitelman valittuaan tutkielman aiheen tai aihepiirin. Seminaariin sisältyy myös tietokantojen käytön opetusta.
Edeltävät opinnot: Perus- ja aineopinnot, aiempien opintojen perusteella pääaineopiskelijoiksi valituille ja tiedekunnan sisällä pääainettaan vaihtaneille lisäksi valmentava kurssi.
Syvennytään opiskelijan valinnan mukaan yhteen tai useampaan seuraavista tutkimusalueista: ajattelu, yksilön sosiaalinen kehitys, persoonallisuus ja välitön vuorovaikutus.
Suoritustapa: Opintojakson voi suorittaa joko kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä tai ohjattuna ryhmätyöskentelynä. Kukin ryhmä muodostuu 3-4 opiskelijasta ja opinnoissaan pidemmälle edenneestä opiskelijasta, joka toimii ryhmän vetäjänä. Ryhmään on ilmoittauduttava etukäteen laitoksen toimistosta saatavalla lomakkeella.
Edeltävät opinnot: Perus- ja aineopinnot.
Noin 1200 sivua vapaasti valiten kohtien (alajaksot) 402. a) - j) teoksista. Teokset on sovittava kuulustelijoiden kanssa ennen ilmoittautumista kuulusteluun.
Syvennytään opiskelijan valinnan mukaan yhteen tai useampaan seuraavista tutkimusalueista: ajattelu, yksilön sosiaalinen kehitys, persoonallisuus ja välitön vuorovaikutus.
Suoritustapa: Opintojakson voi suorittaa joko kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä tai ohjattuna ryhmätyöskentelynä. Kukin ryhmä muodostuu 3-4 opiskelijasta ja opinnoissaan pidemmälle edenneestä opiskelijasta, joka toimii ryhmän vetäjänä. Ryhmään on ilmoittauduttava etukäteen laitoksen toimistosta saatavalla lomakkeella.
Edeltävät opinnot: Perus- ja aineopinnot.
Noin 1200 sivua vapaasti valiten seuraavista teoksista. Teokset on sovittava kuulustelijoiden kanssa ennen ilmoittautumista kuulusteluun.
Syvennytään opiskelijan valinnan mukaan yhteen tai useampaan seuraavista tutkimusalueista: ajattelu, yksilön sosiaalinen kehitys, persoonallisuus ja välitön vuorovaikutus.
Suoritustapa: Opintojakson voi suorittaa joko kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä tai ohjattuna ryhmätyöskentelynä. Kukin ryhmä muodostuu 3-4 opiskelijasta ja opinnoissaan pidemmälle edenneestä opiskelijasta, joka toimii ryhmän vetäjänä. Ryhmään on ilmoittauduttava etukäteen laitoksen toimistosta saatavalla lomakkeella.
Edeltävät opinnot: Perus- ja aineopinnot.
Noin 1200 sivua vapaasti valiten seuraavista teoksista. Teokset on sovittava kuulustelijoiden kanssa ennen ilmoittautumista kuulusteluun.
Syvennytään opiskelijan valinnan mukaan yhteen tai useampaan seuraavista tutkimusalueista: ajattelu, yksilön sosiaalinen kehitys, persoonallisuus ja välitön vuorovaikutus.
Suoritustapa: Opintojakson voi suorittaa joko kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä tai ohjattuna ryhmätyöskentelynä. Kukin ryhmä muodostuu 3-4 opiskelijasta ja opinnoissaan pidemmälle edenneestä opiskelijasta, joka toimii ryhmän vetäjänä. Ryhmään on ilmoittauduttava etukäteen laitoksen toimistosta saatavalla lomakkeella.
Edeltävät opinnot: Perus- ja aineopinnot.
Noin 1200 sivua vapaasti valiten seuraavista teoksista. Teokset on sovittava kuulustelijoiden kanssa ennen ilmoittautumista kuulusteluun.
Syvennytään opiskelijan valinnan mukaan yhteen tai useampaan seuraavista tutkimusalueista: ajattelu, yksilön sosiaalinen kehitys, persoonallisuus ja välitön vuorovaikutus.
Suoritustapa: Opintojakson voi suorittaa joko kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä tai ohjattuna ryhmätyöskentelynä. Kukin ryhmä muodostuu 3-4 opiskelijasta ja opinnoissaan pidemmälle edenneestä opiskelijasta, joka toimii ryhmän vetäjänä. Ryhmään on ilmoittauduttava etukäteen laitoksen toimistosta saatavalla lomakkeella.
Edeltävät opinnot: Perus- ja aineopinnot.
Noin 1200 sivua vapaasti valiten seuraavista teoksista. Teokset on sovittava kuulustelijoiden kanssa ennen ilmoittautumista kuulusteluun.
Syvennytään opiskelijan valinnan mukaan yhteen tai useampaan seuraavista tutkimusalueista: ajattelu, yksilön sosiaalinen kehitys, persoonallisuus ja välitön vuorovaikutus.
Suoritustapa: Opintojakson voi suorittaa joko kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä tai ohjattuna ryhmätyöskentelynä. Kukin ryhmä muodostuu 3-4 opiskelijasta ja opinnoissaan pidemmälle edenneestä opiskelijasta, joka toimii ryhmän vetäjänä. Ryhmään on ilmoittauduttava etukäteen laitoksen toimistosta saatavalla lomakkeella.
Edeltävät opinnot: Perus- ja aineopinnot.
Noin 1200 sivua vapaasti valiten seuraavista teoksista. Teokset on sovittava kuulustelijoiden kanssa ennen ilmoittautumista kuulusteluun.
Syvennytään opiskelijan valinnan mukaan yhteen tai useampaan seuraavista tutkimusalueista: ajattelu, yksilön sosiaalinen kehitys, persoonallisuus ja välitön vuorovaikutus.
Suoritustapa: Opintojakson voi suorittaa joko kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä tai ohjattuna ryhmätyöskentelynä. Kukin ryhmä muodostuu 3-4 opiskelijasta ja opinnoissaan pidemmälle edenneestä opiskelijasta, joka toimii ryhmän vetäjänä. Ryhmään on ilmoittauduttava etukäteen laitoksen toimistosta saatavalla lomakkeella.
Edeltävät opinnot: Perus- ja aineopinnot.
Noin 1200 sivua vapaasti valiten seuraavista teoksista. Teokset on sovittava kuulustelijoiden kanssa ennen ilmoittautumista kuulusteluun.
Syvennytään opiskelijan valinnan mukaan yhteen tai useampaan seuraavista tutkimusalueista: ajattelu, yksilön sosiaalinen kehitys, persoonallisuus ja välitön vuorovaikutus.
Suoritustapa: Opintojakson voi suorittaa joko kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä tai ohjattuna ryhmätyöskentelynä. Kukin ryhmä muodostuu 3-4 opiskelijasta ja opinnoissaan pidemmälle edenneestä opiskelijasta, joka toimii ryhmän vetäjänä. Ryhmään on ilmoittauduttava etukäteen laitoksen toimistosta saatavalla lomakkeella.
Edeltävät opinnot: Perus- ja aineopinnot.
Noin 1200 sivua vapaasti valiten seuraavista teoksista. Teokset on sovittava kuulustelijoiden kanssa ennen ilmoittautumista kuulusteluun.
Syvennytään opiskelijan valinnan mukaan yhteen tai useampaan seuraavista tutkimusalueista: ajattelu, yksilön sosiaalinen kehitys, persoonallisuus ja välitön vuorovaikutus.
Suoritustapa: Opintojakson voi suorittaa joko kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä tai ohjattuna ryhmätyöskentelynä. Kukin ryhmä muodostuu 3-4 opiskelijasta ja opinnoissaan pidemmälle edenneestä opiskelijasta, joka toimii ryhmän vetäjänä. Ryhmään on ilmoittauduttava etukäteen laitoksen toimistosta saatavalla lomakkeella.
Edeltävät opinnot: Perus- ja aineopinnot.
Noin 1200 sivua vapaasti valiten seuraavista teoksista. Teokset on sovittava kuulustelijoiden kanssa ennen ilmoittautumista kuulusteluun.
Syvennytään opiskelijan valinnan mukaan yhteen tai useampaan seuraavista tutkimusalueista: ajattelu, yksilön sosiaalinen kehitys, persoonallisuus ja välitön vuorovaikutus.
Suoritustapa: Opintojakson voi suorittaa joko kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä tai ohjattuna ryhmätyöskentelynä. Kukin ryhmä muodostuu 3-4 opiskelijasta ja opinnoissaan pidemmälle edenneestä opiskelijasta, joka toimii ryhmän vetäjänä. Ryhmään on ilmoittauduttava etukäteen laitoksen toimistosta saatavalla lomakkeella.
Edeltävät opinnot: Perus- ja aineopinnot.
Noin 1200 sivua vapaasti valiten seuraavista teoksista. Teokset on sovittava kuulustelijoiden kanssa ennen ilmoittautumista kuulusteluun.
Syvennytään opiskelijan valinnan mukaan yhteen tai useampaan seuraavista tutkimusalueista: ajattelu, yksilön sosiaalinen kehitys, persoonallisuus ja välitön vuorovaikutus.
Suoritustapa: Opintojakson voi suorittaa joko kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä tai ohjattuna ryhmätyöskentelynä. Kukin ryhmä muodostuu 3-4 opiskelijasta ja opinnoissaan pidemmälle edenneestä opiskelijasta, joka toimii ryhmän vetäjänä. Ryhmään on ilmoittauduttava etukäteen laitoksen toimistosta saatavalla lomakkeella.
Edeltävät opinnot: Perus- ja aineopinnot.
Noin 1200 sivua vapaasti valiten seuraavista teoksista. Teokset on sovittava kuulustelijoiden kanssa ennen ilmoittautumista kuulusteluun.
Tavoitteena on syventää tietoja yhdellä seuraavista erikoistumislinjoista (alajaksot):
Suoritustapa: Kirjallisuuden kuulustelu tiedekuntatentissä.
Edeltävät opinnot: Perus- ja aineopinnot.
Suoritustapa: Kirjallisuuden kuulustelu tiedekuntatentissä.
Edeltävät opinnot: Perus- ja aineopinnot.
Suoritustapa: Kirjallisuuden kuulustelu tiedekuntatentissä.
Edeltävät opinnot: Perus- ja aineopinnot.
Tavoitteena on johdattaa työelämän ja organisaatioiden sosiaalipsykologiseen tutkimukseen.
Suoritustapa: Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
Kuulustelut
Suoritustapa: Kirjallisuuden kuulustelu tiedekuntatentissä.
Edeltävät opinnot: Perus- ja aineopinnot.
Suoritustapa: Kirjallisuuden kuulustelu tiedekuntatentissä.
Edeltävät opinnot: Perus- ja aineopinnot.
Suoritustapa: Kirjallisuuden kuulustelu tiedekuntatentissä.
Edeltävät opinnot: Perus- ja aineopinnot.
Perehdytään joihinkin teoreettis-metodologisiin lähestymistapoihin, esim. aineistolähtöinen teoria, kehysanalyysi, kognitiivis-kehityksellinen lähestymistapa, sosiaalisten representaatioiden lähestymistapa, diskurssianalyysi, teoreettisen tutkimuksen menetelmät. Opiskelija voi valita menetelmäopintojensa painopisteen tutkielmansa aiheesta riippuen.
Suoritustapa: Harjoituskursseja ja kirjallisuuskuulusteluja erikseen sovittavalla tavalla.
Edeltävät opinnot: Perus- ja aineopinnot.
Perehdytään työharjoittelun avulla sosiaalipsykologien työskentelyyn käytännössä tai vaihtoehtoisesti täydennetään oj:n 402 tai 403 opintoja.
Suoritustapa: Työharjoittelu raportteineen sosiaalipsykologian laitoksen hyväksymässä harjoittelupaikassa (väh. 6 viikkoa) tai kirjallisuuden kuulustelu tiedekuntatentissä. Työharjoitteluraportti jätetään laitoksen harjoitteluyhdyshenkilölle (Ari Haukkala), joka myös antaa merkinnän opintojakson suorittamisesta. SSKH:n kautta pääaineopiskelijoiksi siirtyneet suorittavat harjoittelun sijaan opintojaksojen 402 tai 403 opintoja.
Edeltävät opinnot: Perus- ja aineopinnot.
Lisätietoja: Harjoittelusta on sovittava etukäteen työharjoittelusta vastaavan opettajan (Ari Haukkala) kanssa.
OHJE TYÖHARJOITTELURAPORTIN LAATIMISEKSI
Työharjoitteluraportti on laajuudeltaan 5 - 7 liuskaa. Siinä kuvataan harjoitteluorganisaation tavoitteet ja rakenne, oman työyksikön tehtävät ja organisaatio sekä omat työtehtävät. Lisäksi kuvataan sitä, miten harjoittelupaikassa on voinut soveltaa sosiaalipsykologian opinnoissa oppimaansa tai mitä sosiaalipsykologisesti mielenkiintoista työssä ja työpaikassa on oppinut. Loppuun liitetään myös arvio siitä, miten hyvin työpaikan tarjoamat työtehtävät vastasivat tarkoitustaan.
Raportti on hyvä tehdä mahdollisimman pian harjoittelun päättymisen jälkeen. Raportti palautetaan laitoksen työharjoitteluyhdyshenkilölle (Ari Haukkala), jolta saa myös merkinnän.
Laitos ei edellytä raportin tarkastuttamista / hyväksyttämistä harjoittelupaikassa, mutta raportin liitteeksi tulisi liittää kopio työtodistuksesta.
Sopimuksen mukaan n. 750 - 1000 sivua täydentävää kirjallisuutta erikoistumisalalta (oj:t 402 tai 403).
Tavoitteena on luoda yleisnäkemys sosiaalipsykologisen tutkimuksen teoreettisista ja metodologisista kehityslinjoista sekä tarkastella kriittisesti keskeisiä käsitteellisiä ja metodisia ratkaisuja.
Suoritustapa: Kirjallisuuden kuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuutta korvaava opetus: ks. opetus.
Edeltävät opinnot: Oj:t 401-403 ja tilastollinen tietojenkäsittely -kurssi.
Suoritetaan kolme kohtaa seuraavista:
1. kohta: Artikkelit
tai
2. kohta
3. kohta
jos teos on suoritettu aiemmin, suoritetaan
4. kohta
Kirjallisuus suositellaan suoritettavaksi tutkielman teon yhteydessä. Lisätietoja: Kirjallisuus suositellaan suoritettavaksi tutkielman teon yhteydessä.
Seminaarissa opiskelija esittelee valmisteilla olevaa pro gradu -tutkielmansa esitelmän muodossa. Seminaari tukee parhaiten oman tutkielman tekoa, mikäli sen käynti ajoitetaan vaiheeseen, jossa oman tutkielman tuloksia on jo saatavilla. Seminaarissa opiskelija saa palautetta ja tukea oman tutkielmansa tekemiseen ja osallistuu muiden samassa vaiheessa olevien opiskelijoiden tutkielmien käsittelyyn.
Edeltävät opinnot: Oj:t 401 ja 404.
(Niille pääaineopiskelijoille, jotka eivät ole kirjoittaneet harjoitusainetta kandidaatintutkielman yhteydessä.)
Harjoitusaine harjaannuttaa opiskelijaa tieteelliseen kirjoittamiseen sekä lisää valmiutta oman opinnäytetyön tekemiseen.
Suoritustapa: Osa pro gradu -tutkielmasta muotoillaan harjoitusaineeksi ja toimitetaan tiedekunnan äidinkielen lehtorille tarkistettavaksi harjoitusaineena. Kun aine on hyväksytty kielen osalta, se on toimitettava työtä ohjaavalle opettajalle tarkistettavaksi myös sisällön osalta.
Edeltävät opinnot: Äidinkielen opinnot.
Tutkielmaa tekemällä opiskelija harjaantuu itsenäiseen tutkimustyöhön, sosiaalipsykologiassa käytettyjen menetelmien hallintaan, lähteiden käyttöön sekä tieteelliseen esitystapaan.
Suoritustapa: Tutkielman teko on ohjaajan opastuksella tapahtuvaa itsenäistä työskentelyä, jota tutkimussuunnitelmaseminaari, menetelmäkurssit, pro gradu -seminaari sekä harjoitusaine tukevat. Tutkielman aiheen hyväksyy professori.
Edeltävät opinnot: Oj:t 401-405, 408 sekä äidinkielen opinnot. Oj:n 406 suorittamista suositellaan ennen tutkielman valmistumista.
Lisätietoja: Sivuaineen tutkielman laajuus on 10 ov.
Kypsyysnäyte: Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan WebOodissa Opintotoimiston kypsyysnäyte-sivun kautta.
Portfoliokertomuksen tavoitteena on kokoavasti jäsennellä ja arvioida omaa oppimisprosessia, omaa tutkintoa ja sen antamia valmiuksia. Kertomuksen laatimisen perustana on koko opintojen ajan jatkuva portfoliotyöskentely, jonka yhtenä osana on oman portfoliosalkun täydentäminen.
Suoritustapa: Kirjallinen portfoliokertomus ja portfoliosalkun esittely. Portfoliokertomus jätetään hyväksyttäväksi syventävien opintojen lopputentin kuulustelijalle.
Lisätietoja: Syventävien opintojen portfoliokertomuksen oletuslaajuus on 1 ov. Opiskelija, joka ei ole suorittanut aineopintojen portfoliokertomusta, suorittaa syventäviin opintojaksoihin kuitenkin koko opintoaikaansa koskevan portfoliokertomuksen, 2 ov.
OHJEITA OPINTOJAKSON 410 (PORTFOLIOKERTOMUS, 2 OV) SUORITUKSESTA
Mitä portfoliokertomukselta odotetaan?
Portfoliokertomus on 1-3 sivun mittainen, asiatekstimuotoinen esittely opiskelijan suorittamista tutkinnoista. Kertomus voi hyvin olla painotuksiltaan ja tyyliltään ”kirjoittajansa näköinen” esittely itsestä juuri valmistuvana maisterina. Kertomuksen aineksina voivat olla esimerkiksi seuraavanlaiset asiat:
Hyvä portfoliokertomus on informatiivinen: se tuo monipuolisesti mutta silti kokoavasti, selkeästi ja uskottavasti esiin kertojansa opinnot ja oppimisen. Lisäksi se on mielenkiintoinen, sujuvasti ja ajatellusti kirjoitettu. Kertomus arvostellaan tällaisesta näkökulmasta (skaalalla tyydyttävä, hyvä, erinomainen).
Mitä asia koskee, ja miten?
Kuten tutkintovaatimukset muutenkin, koskee oj 410 kaikkia tutkinnon suorittajia (viimeistään vuoden 2001 alusta lähtien).
Portfoliokokeilu aloitettiin laitoksella lukuvuonna 1996-97. Läheskään kaikki opiskelijat eivät ole olleet aktiivisesti mukana portfolioon ja sen kehittämiseen liittyvässä toiminnassa ja opetuksessa. Portfoliokertomuksen luonne on kuitenkin sellainen, että kaikkien oletetaan kykenevän sen laatimiseen. Kertomuksen laadintaa luonnollisesti helpottaa – ja sen laadukkuutta edesauttaa – aktiivinen portfoliotyöskentely (ks. opinto-opas osa I s. 112) ja portfoliosalkun rakentaminen. Kuitenkaan alkuvaiheessa salkun esittelyä ei edellytetä osana suoritusta. Vuonna 2000 tai myöhemmin aloittaneilta myös salkun esittely tullaan edellyttämään ja muillekin sitä suositellaan.
Ilmoittautuminen jatko-opiskelijaksi
Jatko-opiskeluoikeutta anotaan valtiotieteelliseltä tiedekunnalta. Jatko-opiskelijaksi pääsyn edellytyksenä vaaditaan hyvin tai erinomaisin tiedoin suoritetut syventävät opinnot sosiaalipsykologiassa tai siihen rinnastettavassa oppiaineessa ja vähintään cum laude approbatur -arvosanalla hyväksytty pro gradu -tutkielma tai muutoin osoitetut vastaavat tiedot. Uusien jatko-opiskelijoiden tulee ottaa yhteyttä jatko-opetuksesta vastaavaan professoriin, joka lukuvuonna 2004-2005 on Anna-Maija Pirttilä-Backman.
Hyödyllisiä linkkejä - Useful links:
Lisensiaatin tutkinnon vaatimukset ovat seuraavat:
1) Jatko-opintoja pääaineessa sekä näitä tukevia opintoja henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti siten, että kohtien 1-3 opinnot ovat yhteensä vähintään 35 opintoviikkoa.
2) Aktiivinen osallistuminen jatkokoulutusseminaariin kolmen lukukauden ajan, yhteensä 6 ov.
3) Jatkotutkintokuulustelu
4) Lisensiaatintutkimus
Tohtorin tutkintoon vaaditaan edellisten lisäksi väitöskirja. Mikäli tohtorin tutkintoon edetään suorittamatta lisensiaatin tutkintoa, ei lisensiaatin tutkimusta vaadita.
Yleinen osa, neljä teosta seuraavista:
Lisäksi kuulusteluun sisältyy professorin kanssa sovittava opiskelijakohtainen osa (2-3 teosta opiskelijan erikoisalalta).
Sosiaalipsykologian jatko-opinnoiksi käy ohjaajan kanssa erikseen sovittujen syventävien opintojen kurssien lisäksi myös valtakunnallisesti tai ulkomailla järjestettävä jatkokoulutus sopimuksen mukaan.
Sopivia jatkokoulutuskursseja järjestävät mm. European Association of Experimental Social Psychology, European PhD Programme on Social Representations and Communication, SOVAKO (Sosiaalitieteiden valtakunnallinen jatko- ja tutkijankoulutusohjelma), Finnish Graduate School of Psychology ja Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus.
Näistä kursseista tiedotetaan jatkokoulutusseminaarissa, laitoksen ilmoitustaululla sekä jatko-opiskelijoiden sähköpostilistalla ( spsyk-jatko@valt.helsinki.fi ).
Professori Kari Vesala , E-mail: kari.vesala@helsinki.fi
Ensimmäisen vuoden pääaineopiskelijat.
Portfoliojärjestelmän ytimenä on omien opintojen ja oman oppimisen erittelevä ja kokoava jäsentely ja arviointi. Tavoitteena on itseohjautuvuuden edesauttaminen kannustamalla opintojen rinnalla etenevää tietoista pohdintaa tutkinnon ja sen antamien valmiuksien kehittymisestä.
Uusille opiskelijoille tarkoitettu ensimmäinen portfoliotapaaminen pidetään ti 28.9.2004 klo 10-12 V20 sh 8.
Laitos järjestää lukukausittain portfoliotapaamisia, joissa opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus harjoitella lukukautta kokoavien portfoliokertomusten laatimista ja esittämistä sekä keskustella näihin liittyvistä kysymyksistä.
Kaikkien opintojaksojen suorittamisen yhteydessä tehdään erikseen portfoliopohdintaa esimerkiksi oppimispäiväkirjamuotoisilla suoritusosioilla tai oppimisprosessin arviointiaktivoinneilla (arvioivat loppukeskustelut ja itselle tehtävät kirjalliset arviot).
Osa portfoliojärjestelmää on myös opiskelijoiden omaehtoinen - myös ainejärjestön piirissä tapahtuva - yhteistoiminnallinen työskentely (kuten työelämään suuntautuvat ekskursiot sekä keskustelu- ja opintopiirit).
Portfoliojärjestelmän perustaso on kunkin opiskelijan omakohtainen työskentely, portfoliosalkun keräämisen virittämä pohdinta.
Portfolio-ohjeita saa laitokselta ja www-sivulta http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/portfolio.html
Portfolio on erikseen sisällytetty tutkintovaatimuksiin kahdessa vaiheessa. Perusopintojen ensimmäisenä jaksona on portfolioesittely (oj 100), jossa tutustutetaan portfoliotoimintaan ja sen tavoitteisiin. Esittelyn yhteydessä opiskelijoille jaetaan portfoliosalkku opintojen ja oppimisen arviointia helpottavien dokumenttien keräämistä varten.
Aineopintojen portfoliokertomus (oj 210)>> http://www.valt.helsinki.fi/opetus/spsy/74804/ jätetään oj:a 207 suoritettaessa opintojakson kuulustelijalle. Samassa yhteydessä jätetään syventävien opintojen henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) opettajatuutorille. Syventävien opintojen viimeisenä jaksona on portfoliokertomus (oj 412, 2 ov) >> http://www.valt.helsinki.fi/opetus/spsy/74803/ , jossa opiskelija kokoavasti esittelee ja arvioi koko suorittamaansa tutkintoa.
Koordinaattorina amanuenssi Susanna Lähteenoja , E-mail: susanna.lahteenoja@helsinki.fi
Luentopäiväkirja yhdessä jo aiemmin tentityn pääsykoekirjan kanssa korvaa opintojakson 101, 3 ov.
Ensimmäisen vuoden pääaineopiskelijat.
Opiskelijat kuulevat laitoksen opettajien ja tutkijoiden kertovan omasta tutkimuksestaan sekä pääsevät kyselemään tutkimustyön tekemisestä käytännössä. Opiskelijat myös selvittävät itse valitsemansa nimikkotutkijan työtä.
Tiistaisin 5.10.-14.12.2004 klo 14-16 U37 sh 4.
Luentoa ei pidetä ti 16.11. laitoksen opetuksen kehittämispäivän vuoksi.
5.10. Laitoksen johtaja, prof. Anna-Maija Pirttilä-Backman
12.10. Yliopistolehtori Jukka Lipponen & tutkija, VTM Maria-Elena Olkkonen
19.10. Prof. emerita Rauni Myllyniemi & tutkija, VTT Liisa Myyry
26.10. Yliopistolehtori Ari Haukkala
2.11. Prof. Kari Vesala
9.11. Prof. Karmela Liebkind
23.11. Yliopistolehtori Inga Jasinskaja-Lahti
30.11. Visiting researchers Monica Pivetti & Elena Collavin
7.12. Tutkija, VTT Annukka Vainio & tutkija, VTM Satu Liimakka
14.12. Ryhmät esittelevät nimikkotutkijansa
Kurssilla kohdataan kolmen laisia tutkijoita: "puhuvia", "mykkiä" ja "nimikko"tutkijoita.
Puhuva tutkija kertoo kurssitapaamisella tekemästään tutkimuksesta. Hänen työhänsä kurssilaiset perehtyvät ennakkoon jaetun materiaalin pohjalta.
Kurssilla vierailee myös nk. mykkiä tutkijoita, joilta kurssilaisten on itse kyselemällä selvitettävä, mitä he tutkivat, keitä heidän tutkimuskohteensa ovat, millaisia menetelmiä he käyttävät, millaisia tuloksia he odottavat tai ovat saaneet, yms.
Nimikkotutkija on kunkin ryhmän itse valitsema, laitoksella työskentelevä tutkija, josta ryhmä kerää niin paljon tietoa kuin suinkin saa (netistä, kirjastosta, haastattelemalla jne.). Viimeisellä tapaamiskerralla ryhmät kertovat koko kurssille omasta nimikkotutkijastaan ja hänen työstään.
Kurssin suoritustapana on lopputentin sijasta ryhmissä kirjoitettu luentopäiväkirja.
OHJEITA LUENTOPÄIVÄKIRJASTA
OHJEITA RYHMÄSTÄ
Ryhmä koostuu max. 3-4 opiskelijasta. Ryhmä kannattaa muodostaa ennen kurssin alkua, viimeistään ensimmäisen kokoontumiskerran yhteydessä. Ennen kutakin kokoontumiskertaa kannattaa käydä laitoksen ja kurssin opettajien/tutkijoiden kotisivuilla tutustumassa heidän toimintaansa sekä keskustella jaetusta ennakkomateriaalista. Kurssikerroilla jokainen opiskelija kirjoittaa omat muistiinpanonsa, joiden pohjalta ryhmä keskustelee ja muokkaa tekstin yhteiseen päiväkirjaan.
Kukin opettaja/tutkija lukee omaa kertaansa koskevan päiväkirjan osuuden ja kirjoittaa siihen kommenttinsa. Aloittakaa siis jokaisen osuus uudelta sivulta. Sivut laitetaan yhteen liittimellä, ei nitoen. Päiväkirjat voi noutaa tammikuun lopussa myöhemmin sovittavasta paikasta.
Kurssi lopputentteineen ja verkkokeskusteluineen vastaa opintojaksoa 101(3 ov).
Sivuaineopiskelijat.
Kurssi ei edellytä erityisiä atk-taitoja. Halukkaille järjestetään kurssin alussa opastus keskustelualueen käyttöön ja kurssikoordinaattori avustaa mahdollisissa teknisissä ongelmissa. Kurssi tarjoaakin erinomaisen näköalapaikan verkkomuotoiseen opiskeluun, jonka merkitys perinteisen opetuksen rinnalla kasvaa jatkuvasti. Lisäksi verkkokurssilla et ole sidottu kellonaikaan etkä paikkaan, riittää että sinulla on mahdollisuus päästä vähintään muutaman kerran viikossa käyttämään verkkoyhteyksiä. Vaadittu keskustelu ei tule olemaan työlästä.
Kurssin aluksi järjestetään tapaaminen ma 20.9.2004 klo 16-18 U40 sali 12.
Ilmoittaudu WebOodissa
Kurssilla käydään läpi sosiaalipsykologian keskeisiä teemoja professori Klaus Helkaman pitämien luentonauhoitusten ja ohjatun verkkopienryhmäkeskustelun avulla.
Kurssin luennot perustuvat kurssivaatimuksena olevaan Johdatus sosiaalipsykologiaan -teokseen. Luennot ovat saatavilla verkossa, joten voit kuunnella niitä joko kotikoneeltasi tai yliopiston kirjaston tiloissa. Ohjattu pienryhmäkeskustelu (WebCT-alueella) tukee sisältöjen ymmärtämistä ja oppimista.
Verkkokurssi toteutetaan osana verkkovuorovaikutuksen kehittämisprojektia, jonka kautta kurssilaisille tarjoutuu poikkeuksellinen mahdollisuus osallistua perinteisen luentomuotoisen opetuksen rinnalla ohjattuun pienryhmäkeskusteluun. Suosittelemme kurssille osallistumista, koska kurssi aihepiiri on koettu varsin laajaksi. Pienryhmäkeskustelun tavoitteena on nostaa esille ja avata nimenomaan keskeisiä ongelmakysymyksiä ja tukea tätä kautta oppimista. Projektissa pyrimme tekemään verkkokeskusteluista opiskelijoille mahdollisimman antoisaa ja mielekästä! Tule mukaan tutustumaan sosiaalipsykologian kiehtovaan maailmaan, hyödynnä vertaistuki ja joustava opiskelumuoto!
Professori Kari Vesala , E-mail: kari.vesala@helsinki.fi
Luennot, verkkokeskustelu ja loppukuulustelu vastaavat opintojaksoa 101 (3ov).
Sivuaineopiskelijat
Kevätlukukaudella 2005 johdantokurssin luennoi professori Kari Vesala maanantaisin 24.1.-2.5.2005 klo 12-14, U35 ls.
Vapaaehtoista verkkokeskustelua luentojen ja kirjan sisällöistä käydään osoitteessa http://www.valt.helsinki.fi/blogs/forums/spsy-k2005/ !
Yliopistonlehtori Ari Haukkala , E-mail: ari.haukkala@helsinki.fi
Kirjallisuuskuulustelu antaa yleiskuvan psykologiasta tieteenä esittelemällä psykologian peruskäsitteet, keskeisiä teorioita, menetelmiä ja lähestymistapoja.
Kirjallisuus: Gleitman H et al: Psychology (5. painos) luvut 2-4, 7-9 ja 15.
Ne jotka ovat suorittaneet sisällöltään ja laajuudeltaan vastaavan kurssin osana muita yliopistollisia opintoja suorittavat teoksen: Marsh, P, Rosser E & Harré R: Rules of disorder.
Opintojaksoa korvaavia luentoja ei järjestetä vaan opintojakso tentitään laitostentissä yliopistonlehtori Ari Haukkalalle.
Laitostentti järjestetään lv 2004-2005 kolme kertaa. Ensimmäinen järjestetään ti 12.10.2004 klo 14-16 päärakennuksen pienessä juhlasalissa, toinen ti 25.1.2005 klo 14-16 Vuorikatu 20, ls.1 ja kolmas 22.3.2005 klo 14-16 päärakennuksen pienessä juhlasalissa.
Ilmoittautuminen viimeistään viikkoa ennen tenttipäivää jättämällä ilmoittautumislomake laitoksella (Unioninkatu 37, 2. krs) olevaan ilmoittautumislaatikkoon.
Yliopistonlehtori Jukka Lipponen , E-mail: jukka.lipponen@helsinki.fi
Seminaari korvaa 2 ov opintojaksosta 103.
Seminaari kokoontuu torstaisin 23.9.-9.12.2004 klo 10-12, U37 sh 1. Ei ennakkoilmoittautumista.
A-seminaarissa käsitellään opintojakson 103 kirjallisuutta, ja se korvaa teokset
Avoimen yliopistonlehtori Marja Ahokas , E-mail: marja.ahokas@helsinki.fi
Kurssi korvaa 1-2 ov opintojaksoista 103, 203 tai 206.
Pää- ja sivuaineopiskelijat
Avoimen yliopiston ja sosiaalipsykologian laitoksen yhdessä järjestämä luentosarja pidetään tiistaisin ja torstaisin 15.3.-14.4.2005 klo 16.30-19.00 päärak. sali 13.
Yhteisopetuksesta johtuen kurssin osallistujamäärä on rajoitettu. Kurssille otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä 80 perustutkinto-opiskelijaa. Sosiaalipsykologian pääaineopiskelijoilla on etuoikeus kurssin suorittamiseen.
Ilmoittautuminen WebOodissa alkaa 4 viikkoa ennen opetuksen alkua.
Ajat ja aiheet:
Ti 15.3.
To 17.3.
Ti 22.3.
PÄÄSIÄINEN
Ti 29.3.
To 31.1.
Ti 5.4.
To 7.4.
Ti 12.4.
To 14.4.
Lopputentti pidetään 21.4. (sama aika ja paikka kuin luentosarjalla).
Uusintatentti pidetään ke 27.4. klo 17-19.30, U40 sali 1.
Dosentti Kaisa Kauppinen , E-mail: Kaisa.Kauppinen@ttl.fi
The course gives 1 credit for study unit 103, 206 or 403.
Lectures on
Registration by 18.2.2005 at the department office (Unionink. 37, 2nd floor).
The seminar includes visits to Finnish companies.
Examination: Tue 17.5.2004 10-12 a.m., U37 lecture hall.
Avoimen yliopistonlehtori Marja Ahokas koordinoi kurssia , E-mail: marja.ahokas@helsinki.fi
Luentosarja korvaa 1 ov opintojaksoista 103, 202 tai 207:
Avoimen yliopiston ja Sosiaalipsykologian laitoksen yhdessä järjestämä luentosarja pidetään maanantaisin ja keskiviikkoisin 13.10.-3.11.2004 klo 16.30-19.00, HUOM paikka on vaihtunut! Uusi paikka on päärakennus (Fabianink. 33) Pieni juhlasali. Poikkeus : ma 18.10. jolloin luento pidetään V20 (Vuorikatu 20) ls 1.
Yhteisopetuksesta johtuen kurssin osallistujamäärä on rajoitettu. Kurssille otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä 80 perustutkinto-opiskelijaa. Sosiaalipsykologian pääaineopiskelijoilla on etuoikeus kurssin suorittamiseen.
Ilmoittautuminen WebOodissa alkaa 4 viikkoa ennen opetuksen alkua.
Lopputentti pidetään 10.11.2004 ja uusintatentti 17.11.2004; sama ( uusi ) paikka ja aika kuin luentosarjalla.
Tallinnan yliopistonlehtori Toomas Niit , E-mail: tniit@tpu.ee
Toomas Niit from the University of Tallinn gives a workshop on environmental psychology May 12-20. The workshop meets in Unioninkatu 37, seminar room 3 as follows:
Thursday 12.5. from 12.00 - 16.00
Friday 13 from 12.00 - 16.00
Thursday 19.5. from 12.00 - 16.00
Friday 20.5. from 10.00 - 14.00.
Prior registration by May 9th at spsy-info@helsinki.fi
The course gives one credit for study unit 103, 206 or 403.
Avoimen yliopistonlehtori Marja Ahokas , E-mail: marja.ahokas@helsinki.fi
Luentosarja loppukuulusteluineen korvaa yhden vapaavalintaisen teoksen oj:sta 104.
Avoimen yliopiston ja sosiaalipskologian laitoksen yhteinen luentosarja pidetään tiistaisin ja torstaisin 1.2.-10.3.2005 klo 16.30-19, päärak. sali 13.
Yhteisopetuksesta johtuen kurssin osallistujamäärä on rajoitettu. Kurssille otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä 75 perustutkinto-opiskelijaa. Sosiaalipsykologian pääaineopiskelijoilla on etuoikeus kurssin suorittamiseen.
Ilmoittautuminen WebOodissa alkaa 4 viikkoa ennen opetuksen alkua.
Luentokurssilla tutustutaan klassikoihin melko kronologisessa järjestyksessä, mutta myös kunkin osalta koulukuntayhteyksiä painottaen.
Lopputentti pidetään 3.3. ja uusintatentti 10.3.2005 (sama paikka ja aika kuin luentosarjalla).
Yliopistonlehtori Inga Jasinskaja-Lahti , E-mail: Inga.Jasinskaja@helsinki.fi
Työpaja vastaa koko opintojaksoa 201.
Opintojakso johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä keskustelemiseen. Tavoitteena on opettaa, että metodologiset kysymykset koskevat sekä empiiristen havaintojen tuottamista ja käsittelemistä että teoreettisia tulkintoja havaintojen kertomasta todellisuudesta ja erityisesti empiiristen havaintojen ja teoreettisten tulkintojen välisiä suhteita. Opintojaksossa tutustutaan alustavasti kvantitatiiviseen ja kvalitatiiviseen tutkimusotteeseen.
Opintojakso harjaannuttaa englanninkielisten tutkimustekstien erittelevään lukemiseen, minkä harjoitteleminen aloitettiin jo A-seminaarissa.
Pääaineopiskelijoille tarkoitettu työpaja pidetään torstaisin 20.1.-21.4.2005 klo 9-11, V20 sh 37. Ei ennakkoilmoittautumista.
Professor Karmela Liebkind , E-mail: karmela.liebkind@helsinki.fi
Seminariet ersätter 4 studieveckor av sp 202, 203, 206 eller 403:
Torsdagar 16.9.-16.12.2004 kl. 10-12, U37 sh 3.
Förhandsanmälning till seminariet skall göras senast 9.9.2004 på en blankett som fås från institutionen och på nätet.
Se även institutionens svenskspråkiga studiehandbok och hemsida.
Seminaariesitelmän voi kirjoittaa myös suomeksi.
Professori Kari Vesala , E-mail: kari.vesala@helsinki.fi
Luentosarja lopputentteineen korvaa 1 ov opintojaksosta 206, 402 tai 403.
Luentosarja pidetään maanantaisin 20.9. – 13.12.2004 klo 12-14, M11 ls 5.
Researcher, VTT Annukka Vainio , E-mail: annukka.vainio@helsinki.fi
The course gives 3 credits for study unit 202, 207, or 402.
Fridays 21.1. – 22.4.2005, 12-14 p.m. at U40 hall 8. Registration for the course by 5.1.2005 by filling in a registration form available at the department and its website.
The course consists of lectures, reading of supplementary material on social psychological research and writing seminar presentations in small groups. This is also a good opportunity for Finnish students to speak English.
Luennot ovat englanniksi mutta loppukuulustelussa voi vastata myös suomeksi tai ruotsiksi.
Yliopistonlehtori Jukka Lipponen , E-mail: jukka.lipponen@helsinki.fi
Seminaari alkutentteineen on 4 ov laajuinen ja korvaa opintojakson 203 kirjallisuudesta teokset
Seminaari työskentelee ti & ke 15.3.-3.5.2005: tiistaisin klo 14-16, V20 sh 36 ja keskiviikkoisin klo 10-12, U37 sh 1. Seminaariin on ilmoittauduttava 5.1.2005 mennessä laitokselta ja laitoksen verkkosivuilta saatavalla lomakkeella.
Seminaariin otetaan noin 15 opiskelijaa. Seminaari koostuu alkutentistä, oman esitelmän laatimisesta, muiden osallistujien esitelmien lukemisesta ja niiden kirjallisesta opponoinnista, sekä aktiivisesta osallistumisesta seminaarissa käytävään keskusteluun. Seminaarin osallistujat laativat itsenäisesti 10-15 suvun laajuisen esitelmän opettajan kanssa sopimastaan aiheesta.
Seminaariin osallistujat tenttivät alkutentissä Brown: Group processes -teoksen.
Yliopistonlehtori Inga Jasinskaja-Lahti , E-mail: inga.jasinskaja@helsinki.fi
Kirjatentti yhdessä luentojen ja oheiskirjallisuuden pohjalta tehdyn luentopäiväkirjan kanssa korvaavat 1-2 ov:a opintojaksoista 203 (Hewstonen luvut), 207g (Hofstede), 402j tai 403d.
Vierailuluentosarja pidetään maanantaisin 20.9-29.11.2004 klo 16-18, päärak. Aud XIII. Sarjalle ilmoittaudutaan ensimmäisen luentokerran yhteydessä.
KULTTUURIEN KOHTAAMINEN
20.9. ”Arvoista ja stereotypioista Euroopassa” Prof. Klaus Helkama (Sosiaalipsykologian laitos, HY)
27.9. ”Kulttuuri ja etnisyys” VTT, tutkija Helena Jerman (Kehitysmaatutkimuksen laitos, HY)
4.10. “Ennakkoluulot ja etninen identiteetti” Prof. Karmela Liebkind (Sosiaalipsykologian laitos, HY)
11.10. ”Kulttuurien kohtaaminen ja akkulturaatio” VTT, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti (Sosiaalipsykologian laitos, HY)
18.10. ”Maahanmuuttajanuoret ja koulutus. Esimerkkinä somalinuoret koulutuksen kontekstissa” FT-väit., projektipäällikkö Anne Alitolppa-Niitamo (Väestöliitto)
25.10. ”Islam ja vaikeat kysymykset” FT, tutkija Susanne Dahlgren (Kulttuuriantropologian laitos, HY)
1.11. "Maahanmuuttajat uskonnollisissa yhteisöissä Suomessa" FT, tutkija Tuomas Martikainen (Åbo Akademi)
8.11. ”Seksuaalisuuden käsikirjoitukset Suomessa ja Venäjällä" VTT, dosentti Anna Rotkirch (Tutkijakollegium, HY)
15.11. ”Työ- ja organisaatiokulttuurit” VTT Markku Kiviniemi (Yleisen valtio-opin laitos, HY)
22.11. ”Viestintä monikulttuurisella työpaikalla” FM, suunnittelija Eila Isotalus (Kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen maisteriohjelma, HY)
29.11. ”Eurooppalainen identiteetti ja kansalliset kulttuurit” Dosentti Heikki Mikkeli (Renvall-instituutti, HY)
Kurssilla opiskelijat tenttivät Hofstede: Kultuuri ja organisaatiot –teoksen sosiaalipsykologian laitostentissä 12.10.2004 klo 14-16 (päärak. pieni juhlasali).
Yliopistonlehtori Ari Haukkala , E-mail: ari.haukkala@helsinki.fi
Seminaari alkutentteineen on 4 ov laajuinen ja korvaa opintojakson 203 kirjallisuudesta teokset
Seminaari työskentelee maanantaisin 17.1.-16.5.2005 klo 12-14 U37 sh 3. Seminaariin on ilmoittauduttava 5.1.2005 mennessä laitokselta ja laitoksen verkkosivuilta saatavalla lomakkeella.
Seminaariin osallistujat suorittavat alkutentin seminaarin ensimmäisellä tapaamiskerralla.
Professor Karmela Liebkind , E-mail: karmela.liebkind@helsinki.fi
The course gives 1 credit for study unit 203 (Prejudice), 206 (Liebkind), 402j or 403d.
The lectures are given on Fridays from Feb 4 – May 20, 2005, 10-12 a.m., at U35 lecture hall. No prior registration required.
Luennot ovat englanniksi, mutta loppukuulustelussa voi vastata myös suomeksi tai ruotsiksi.
Professor Karmela Liebkind , E-mail: karmela.liebkind@helsinki.fi
Föreläsningsserien ersätter med sluttentamen en studievecka av sp 203 (Prejudice), 206 (Liebkind), 402j eller 403d. Se även institutionens svenskspråkiga studiehandbok och hemsida.
Föreläsningarna 17.9.-17.12.2004 fre 10-12, SSKH rum 307.
Luentosarja on ruotsinkielinen mutta loppukuulustelussa voi vastata myös suomeksi.
Yliopistonlehtori Ari Haukkala , E-mail: ari.haukkala@helsinki.fi
Koko lukuvuoden kestävä kurssi harjoitustöineen vastaa opintojaksoa 204 (5 ov).
Pääaineopiskelijat
Kurssin tavoitteena on että osallistujat osaavat tehdä ja raportoida ristiintaulukon, varianssianalyysin ja regressioanalyysin tulokset. Lisäksi tutkimusharjoituksen myötä käsitys empiirisen tutkimuksen eri osavaiheista lomakkeen suunnittelusta tulosten raportointiin.
Menetelmäkurssi kokoontuu keskiviikkoisin 22.9.2004-18.5.2005, klo 12-14, U37 sh 4 ja siihen on ilmoittauduttava 9.9.2004 mennessä laitokselta tai laitoksen nettisivuilta saatavalla lomakkeella.
1. 22.9 Alkutentti 2. 29.9 Johdanto, kurssin tavoitteet, työskentelytavat 3. 6.10 Tutkimusasetelmat/ otanta/ keräystapa/ 4. 13.10 Kyselylomake/ /mitta-asteikot/mittarit/ tutkimussuunnitelma 5. 20.10 Perustunnusluvut /Ristiintaulukko, khi2 testi 6. 27.10 Elaboraatio/ristiintaulukko 7. 3.11 Korrelaatio, osittaiskorrelaatio 8. 10.11 Regressioanalyysi I 9. 17.11 Regressioanalyysi II 10. 24.11 Varianssianalyysi (t-testit) 11. 1.12 Kovarianssianalyysi 12. 8.12 (Faktorianalyysi)
Kurssi koostuu -
a) luennoista, joista tulee alkukeväällä oma tentti ja arvosana
b) Viidestä SPSS-harjoituksesta, joiden tekemistä tuetaan luennoilla ja syksyllä erillisissä harjoituksissa, joissa on mukana harjoitusmestari. Viidestä harjoituksesta annetaan yhteisarvosana, joka koostuu harjoitustöiden laadusta. Arvosanaan vaikuttaa myös se, että ne tehdään aikataulussa. Kurssin läpäiseminen edellyttää että kaikki harjoitukset on tehty.
c) 3-4 hengen ryhmissä tehtävistä tutkimusharjoituksista. Ryhmä tekee syksyn aikana tutkimussuunnitelman ja kevään aikana varsinaisen tutkimuksen ja tutkimusraportin. Tutkimusaineiston voi kerätä itse tai siinä voi käyttää jo kerättyä tutkimusaineistoa. Keväällä työskentely painottuu itsenäisempään työskentelyyn ja ryhmien palavereihin kurssin vetäjän kannsa. Tutkimusraportista kaikki ryhmän jäsenet saavat saman arvosanan. Koko kurssin arvosana määräytyy siis luentojen lopputentistä, harjoitustöistä ja tutkimusraportista.
Tutkija, VTM Satu Liimakka , E-mail: satu.liimakka@helsinki.fi
Kurssi harjoitustöineen vastaa opintojaksoa 205 (5 ov).
Pääineopiskelijat
Koko lukuvuoden kestävä kurssi kokoontuu torstaisin 23.9.2004-21.4.2005 klo 12-16 U37 sh 1 ja siihen on ilmoittauduttava 9.9.2004 mennessä laitokselta tai laitoksen nettisivuilta saatavalla lomakkeella.
HUOM! Opiskelijoiden pyynnöstä kurssin alku on lykätty viikoa myöhemmäksi.
Docent Pirjo Nikander, University of Tampere , E-mail: pirjo.nikander@uta.fi
The seminar gives 4 credits for study unit 205 or 404.
Only a limited number of students will be accepted. Prority will be given to social psychology majors.
This intensive course meets on Thursdays and Fridays 24.-25.2.2005, 3.-4.3.2005 and 10.-11.3.2005 from 9 a.m. to 3 p.m. On Thursdays the venue is V20 seminar room 32, and on Fridays U37 seminar room 3. Prior registration by 5.1.2005 by filling in a registration form available at the department and its website.
The seminar consists of lectures, tutorials and independent practical analytic work by the students.
Visiting researcher Elena Collavin, University of Trieste, Italy , E-mail: collavin@units.it
The course will give 1-2 credits for study unit 205 or 404.
Only a limited number of students will be accepted. Priority will be given to social psychology majors.
The course is meant to be an introductory class on how to approach verbal interaction, it does not presuppose previous knowledge of the topics and theories we will treat.
The course aims at providing students with tools to describe and analyze verbal data for different purposes (psychological studies, communication studies etc.)
The course meets on Mondays, Wednesdays and Fridays 11.10.-24.11.2004, 2 p.m. – 4 p.m. at U37 seminar room 2. Registration by 9.9.2004 by filling in a registration form available at the department and its website.
Lecture 1 Communication: funding assumptions Language use as a form of joint activity Speaking is acting
Readings: Clark Herbert (1996), Using Language, Cambridge University Press, Part I, II pp.3-92
Lectures 2-5 Finding structure in conversation: Conversation Analysis and Ethnometodology. Transcribing Conventions Turn Organization Preference Opening and Closing Repair Tools and methods for producing a transcription
Readings: Garfinkel Harold (1986) Remarks on Ethnomethodology, in Gumperz John J. and Hymes Dell eds. Directions in Sociolinguistics. The ethnography of Communication, Basil Blackwell. pp. 301- 324. Sacks, H., Schegloff, E. A. & Jefferson G.(1974). A simplest systematics for the organization of turn-taking in conversation. Language, 50.4, 696-735. Schegloff, E. A., Jefferson G. & Sacks, H. (1977)The preference for self-correction in the organization of repair in conversation. Language, 53, 361- 82. Schegloff, E. A. & Sacks H. (1973) Opening up closing. Semiotica, 7.4, 289 - 327.
Ochs Elinor, Transcription as Theory, in The Discourse Reader, Jaworski A., Coupland N. eds. (1999) pp.167- 182. Schegloff E. A. , Talk and social structure, in The Discourse Reader, Jaworski A., Coupland N. eds. (1999) pp.107- 120.
Atkinson J. M. and Heritage J. , Jefferson's transcript notation, in The Discourse Reader, Jaworski A., Coupland N. eds.(1999) pp.158- 166.
Clark Herbert, (1996) Using Language, Cambridge University Press, Chapter 11 (Conversation), pp. 318-352
Sacks Harvey (1992) Lectures on Conversation, edited by Gail Jefferson, Blackwell, Volume 1, Lecture 1 (fall 1964), Rules of Conversational Sequence, pp.3-11 Lecture 6 Face to face interaction Politeness
Readings: Brown Penelope, Levinson Stephen, Politeness: some universals in language usage, in The Discourse Reader, Jaworski A., Coupland N. eds. (1999) pp.321- 345.
Goffman Erving, On face work: an analysis of ritual elements in social interaction, in The Discourse Reader, Jaworski A., Coupland N. eds. (1999) pp. 306- 320.
Davidson July (1984), Subsequent versions of invitations, offers, requests, and proposals dealing with potential or actual rejection, in Atkinson J. M. & Heritage eds., Structures of social action, Cambridge University Press.pp.102- 128.
Lectures 7/9 Implicit communication Pragmatic Inferences: Presuppositions
Levinson Stephen (1983), Pragmatics, Cambridge University Press, Chapter 4 (Presupposition) pp.167- 225
Sbisa' M., (1999), The ideologic use of presupposition, In J. Verschueren (ed.), Language and Ideology. Selected Papers from the 6th International Pragmatics Conference , Vol. 1. Antwerp: International Pragmatics Association, 1999, pp. 492-509. Paper available online at: http://www.univ.trieste.it/~dipfilo/sbisa/IPRA98.htm Pragmatic Inferences: Conversational Implicatures
Grice Paul (1975), Logic and Conversation, in Syntax and Semantics volume 3, Peter Cole and Jerry L. Morgan eds. (New York: Academic Press, 1975) pp. 41- 58.
Lectures 10/11 Speech act Theory Performative/Constative The three levels of a speech act Illocutionary verbs: Speech Act classification
readings: Austin John (1962,1975), How to do things with words, II edition, Urmson J.O. and Sbisa' M, eds, Harvard University Press.
Lecture 12 Gesture
Haviland John B., (2004) Gesture, in Duranti Alessandro ed., A companion to Linguistic Anthropology, Blackwell Publisher.
Lecture 13 Framing and Footing readings:
Goffman Erving (1981), Forms of talk,University of Pennsyilvania Press. Footing, pp.124- 159 Lecture 14 Self Positioning: constructing the self in interaction
Davies, B. and Harré, R. (1990). 'Positioning: The Discursive Production of Selves.' Journal for the Theory of Social Behavior, 20 (1), 43-63. Rpt. w modifications as Ch. 3 in Rom Harré and Luk van Langenhove (eds), Positioning Theory: Moral Contexts of Intentional Action . Malden: Blackwell.
the use of quotations in verbal interaction
Bakhtin M. M. (1981) The speaking person in the novel, in The Dialogic Imagination, Texas University Press, pp. 331- 366. Lecture 15 Code Switching
Gumperz John (1984), Discourse Strategies, Cambridge University Press, Conversational Code Switching, pp.59-100.
Alfonzetti Giovanna (1998), The Conversational dimension in code-switching between Italian and Dialect in Sicily, in Auer Peter ed. Code-Switching in Conversation, Routledge (1998). Lecture 16 Social Representations in talk and text Social Representations of Food Biotechnologies in Italy Lecture 17/18 Language and Power: Critical Discourse Analysis and CA
Fairclough Norman (1989), Language and Power, Longman
Faiclough Norman (1995), Critical Discourse Analysis, Longman
Grimshaw Allen D. (1982) A cross-status dispute in ongoing talk: Conflicting views of history, in Text 2 (4) pp. 323-358.
Cameron D., Frazer E., Harvey P., Rampton and Richardson Kay, Power/Knowledge: the politics of social science, in The Discourse Reader, Jaworski A., Coupland N. eds.(1999) pp.158- 166. Lecture 19 Language and power: Gender Readings: Lakoff Robin (1975) Language and Woman's place, NY Harper and Row Lecture 20 Language and Power : Doctor/ Patient interaction, Talk in court , Talk in the classroom
Readings: West Candance (1984) Routine Complications. Troubles with Talk between Doctors and Patients, Indiana University Press.
Drew Paul, Contested evidence in cross examination: the case of a trial for rape.
The course is comprised of two modules: Conversation analysis and Power in interaction . The modules include lectures and a workshop and will require some field work from the students.
For every lecture there are some corresponding readings that have to be looked at before class. As you can see there are several readings for each class, this is meant to provide a broader look at the picture and should not make you feel overwhelmed, if you have doubts about the amout of work required email me.
The teaching approach is very much "hands on", you will be required to contribute during class and provide your own material and analyze it. At some point you will need a videocamera or audiorecorder, or at least to be able to record broadcasted material from radio, TV or the web.
You will be able to find many of the readings at Helsinki University Libraries, others are available online, for the ones you don't find contact me: elena.collavin@helsinki.fi
Yliopistonlehtori Jukka Lipponen , E-mail: jukka.lipponen@helsinki.fi
Seminaari ja alkutentti yhdessä korvaavat 4 ov:a opintojaksosta 206, 402 tai 403.
Seminaariesitelmien käsittely 19.10.-9.12.2004 ti 14-16 ja to 12-14, V20 sh 11. Seminaariin on ilmoittauduttava 9.9.2004 mennessä laitokselta tai laitoksen nettisivuilta saatavalla lomakkeella.
Seminaariin otetaan noin 15 opiskelijaa. Seminaari koostuu alkutentistä, oman esitelmän laatimisesta, muiden osallistujien esitelmien lukemisesta ja niiden kirjallisesta opponoinnista, sekä aktiivisesta osallistumisesta seminaarissa käytävään keskusteluun. Seminaarin osallistujat laativat itsenäisesti 10-15 suvun laajuisen esitelmän opettajan kanssa sopimastaan aiheesta.
Seminaariin osallistujat tenttivät alkutenttinä teoksen Haslam S A: Psychology in organizations.
Professor Lars Dencik, Roskilde University, Denmark , E-mail: ONLY for registration: marjukka.erkkila@helsinki.fi
The workshop will give 1-2 credits for study unit 206 or 402b.
The workshop meets on Mon,Tue, Wed, Thu, Fri 18.10.-22.10.2004 from 12 noon until 2 p.m. at K6 sh 404 (Kirkkokatu 6, seminar room 404).
NOTE Due to the change in dates, professor Dencik requests that students renew their registration to the course either personally to the departmental secretary or by e-mail to her at: marjukka.erkkila@helsinki.fi.
All those registered for the original course will be given priority.
This intensive one-week workshop meets daily. It is important that the participants attend each session since each day builds upon work done the previous day.
Tutkija, VTL Ari Nieminen, Sosiologian laitos , E-mail: ari.nieminen@helsinki.fi
Luentokurssi korvaa 2 ov sosiaalipsykologian opintojaksoista 206 tai 403b.
Sosiologian laitoksen järjestämä kurssi pidetään maanantaisin ja torstaisin 7.3.2005 – 11.4.2005 klo 17-20, maanantaisin U35 ls 1 ja torstaisin U40 sali 2.
Tentti ma 11.4. klo 17-20 U35 ls 1, uusintatentti 25.4. klo 17-20, U35 ls 1.
Kurssin luennot jakautuvat kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa käydään läpi työnsosiologisia peruskäsitteitä historiallisesti ja käsitteellisesti. Tarkoituksena on luoda katsaus "työksi" nimitetyn toiminnan historialliseen kehitykseen ja siihen tapaan, jolla työn kehitys on ollut yhteydessä yhteiskunnan ja talouden yleisiin muutoksiin.
Luentojen toisessa osassa tarkastellaan sitä tapaa, jolla työtekoa ja työelämän sosiaalisia suhteita on säännelty ja säännellään Euroopassa. Tarkastelun kohteena ovat työmarkkinasuhteet Suomessa, länsieurooppalaisissa kansallisvaltioissa ja EU:n ylikansallisella tasolla.
Tentittävä oheiskirjallisuus: Koistinen Pertti (1999): Työpolitiikan perusteet, s. 1-195. WSOY, Porvoo, Helsinki, Juva.
Tutkija, VTT Annukka Vainio , E-mail: annukka.vainio@helsinki.fi
Kollokvioon osallistuminen ja ryhmäpäiväkirja vastaavat 3 opintoviikkoa. Kollokvio korvaa 3 ov opintojaksoista 207 ja 402f. Opintojakso 406:sta kollokvio korvaa 2 ov ja 1 ov on korvattavissa muualle.
Kollokvio kokoontuu keskiviikkoisin 22.9.-8.12.2004 klo 14-16 U37 sh 4. Seminaariin on ilmoittauduttava 9.9.2004 mennessä laitokselta tai laitoksen nettisivuilta saatavalla lomakkeella.
Aktiivinen osallistuminen keskusteluihin sekä ryhmäpäiväkirja.
Professori Kari Vesala , E-mail: kari.vesala@helsinki.fi
Aineopintojen vaiheessa olevien opiskelijoiden portfoliotapaaminen ti 5.10.2004 klo 10-12, V20 sh 8.
Portfolio-ohjeita saa laitokselta ja www-sivulta http://www.valt.helsinki.fi/sospsyk/portfolio.html
Professori Kari Vesala , E-mail: kari.vesala@helsinki.fi
Seminaari vastaa koko opintojaksoa 401 (2 ov).
Seminaarilaisten edellytetään osallistuvan gradu-iltapäivään 23.9.2004 klo 16-18 U37 sh 4.
Seminaari kokoontuu maanantaisin 20.9.-13.12.2004 klo 10-12, U37 sh 1.
Huom: Seminaariin kuuluu tietokantojen käytön opetusta valtiotieteellisen tiedekunnan kirjaston atk-luokassa 4.10.2004 klo 9-13 (4 tuntia). Tietokantojen käyttöä opettaa informaatikko Terttu Turunen.
Seminaariin on ilmoittauduttava 9.9.2004 mennessä laitokselta tai laitoksen nettisivuilta saatavalla lomakkeella.
Docent Maaret Wager , E-mail: maaret.wager@helsinki.fi
The course gives 3 credits for study unit 402g.
The workshop meets on Tuesdays and Thursdays, March 8 – April 28, 2005 10 – 12 a.m. On Tuesdays the venue is U40 hall 14 and on Thursdays U40 hall 8.
Registration by 5.1.2005 by filling in a registration form available at the department and its website.
In the workshop we ask the following: How do we produce and maintain gender differences in our everyday social interaction? Why the research on gender and gender differences is meaningful?
Working methods: Writing, reading, talking, and doing together.
Suunnittelija, VTM Nelli Hankonen , E-mail: nelli.hankonen@helsinki.fi
Kurssin suorittamalla pääaineopiskelijat voivat korvata 3ov opintojaksosta 403f. Rural Studies –opiskelijoille kurssi on osa modulia 1: Maaseutujen muutos.
Kurssi on tarkoitettu sosiaalipsykologian pääaineopiskelijoille ja Rural Studies –yliopistoverkoston opiskelijoille.
Kokonaan verkossa toteutettava kurssi pidetään 26.1.-25.3.2005 WebCT-oppimisympäristössä. (Kurssi ei edellytä aikaisempaa kokemusta WebCT-ympäristöstä.) Ilmoittautuminen kurssille alkaa 1.12.2004. Ilmoittaudu osoitteessa http://www.valt.helsinki.fi/staff/nhankone/rs_ilmo.htm 10.1.2005 mennessä!
Kurssilla tarkastellaan suomalaista maaseutua ja maaseudun muutosta sosiaalipsykologisesti kiinnostavista näkökulmista. Lisätietoa osoitteessa http://www.valt.helsinki.fi/staff/nhankone/rs-kurssi.htm.
Yliopistonlehtori Ari Haukkala , E-mail: ari.haukkala@helsinki.fi
Kurssi vastaa koko opintojaksoa 404 (4 ov).
Luennot pidetään maanantaisin 20.9.-13.12.2004 klo 12-14, U37 sh 4.
Harjoitukset pidetään tiistaisin 21.9.-14.12.2004 klo 8.30-10 Aleksandriassa luokka K 130.
Kurssille ilmoittaudutaan 9.9.2004 mennessä laitokselta ja laitoksen nettisivuilta saatavalla lomakkeella.
1. 22.9 Johdanto, kurssin tavoitteet, työskentelytavat 2. 29.9 Alkutentti 3. 6.10 Faktorianalyysi I 4. 13.10 Faktorianalyysi II 5. 20.10 Interaktio varianssi- ja regressioanalyysissä 6. 27.10 Interaktio II 7. 3.11 Yhteyden voimakkuus varianssi ja regressioanalyysissa 8. 10.11 Logistinen regressioanalyysi I 9. 17.11 Logistinen regressioanalyysi II 10. 24.11 Muutoksen analysoiminen I 11. 1.12 Muutoksen analysoiminen II 12. 8.12 Avoin
Kurssi koostuu -
a) luennoista, joista tulee oma tentti ja arvosana
b) viidestä SPSS-harjoituksesta, joiden tekemistä tuetaan luennoilla ja erillisissä harjoituksissa, joissa on mukana harjoitusmestari. Viidestä harjoituksesta annetaan yhteisarvosana, joka koostuu harjoitustöiden laadusta. Arvosanaan vaikuttaa myös se, että ne tehdään aikataulussa. Kurssin läpäiseminen edellyttää että kaikki harjoitukset on tehty.
Kurssin aikana voidaan keskustella kuinka paljon mahdollisesti omaa aineistoa voidaan käyttää harjoituksissa.
Tutkija, VTM Leena Ehrling , E-mail: leena.ehrling@helsinki.fi
Kurssi korvaa 1-4 ov opintojaksosta 404.
Tutkija Leena Ehrling koordinoi vierailuluentoja ja lukupiirejä 21.9.-16.12.2004. Luennot pidetään tiistaisin klo 10-12, V20 sh 35 ja lukupiirit torstaisin klo 12-16, U37 sh 3.
Ilmoittautuminen 9.9.2004 mennessä laitokselta tai laitoksen nettisivuilta saatavalla lomakkeella.
KURSSIN OHJELMA / Syksy 2004
ti 21.9. Satu Liimakka: Teemahaastattelu, ryhmähaastattelu ja fokusryhmähaastattelu pe 24.9. Lukupiiri (U37 sh2) HUOM! Poikkeuksellisesti perjantaina!
ti 28.9. Satu Liimakka: Aineistolähtöisen teorian muodostaminen pe 1.10. Lukupiiri (U37 sh2) HUOM! Poikkeuksellisesti perjantaina!
ti 19.10. Jan Trost: Laadullinen haastattelu, ei ennakkomateriaalia to 21.10. Lukupiiri/luento jatkuu
ti 2.11. Tanja Haarakangas: Diskurssianalyysi to 4.11. Lukupiiri
ti 16.11. Jukka Valkonen: Narratiiviset lähestymistavat to 18.11 Lukupiiri
ti 23.11. Annukka Vainio: Dilemmapohjaiset menetelmät to 25.11. Lukupiiri
ti 30.11. Leena Ehrling: Keskustelunanalyysi to 2.12. Lukupiiri
ti 7.12. Juuso Peura: Laadullinen asennetutkimus to 9. 12. Lukupiiri
ti 14.12. Kari Vesala: Yleisiä näkökohtia kvalitatiivisen tutkimuksen logiikkaan to 16.12. Leena Ehrling: Yhteenveto ja loppukeskustelu
Kurssilla opettajat ja tutkijat esittelevät erilaisia laadullisia sosiaalipsykologisia tutkimusmenetelmiä. Kutakin menetelmää käsitellään ensin luentokerralla (tiistaisin), jonka jälkeen siihen syvennytään lukupiirissä (torstaisin). Lukupiiriä varten luennoitsijat antavat ennakkoon luettavaksi 1-2 artikkelia. Kuhunkin menetelmään liittyvä ennakkomateriaali on kopioitavissa viimeistään viikkoa ennen luentoa (kurssin kansio, jossa artikkelit ovat, löytyy sosiaalipsykologian laitoksen käsikirjastoa vastapäätä olevasta kirjahyllystä). Artikkeleiden käsittelyn lisäksi lukupiireissä tehdään yhdessä pienimuotoinen harjoitus.
Kurssista saa 1-4 opintoviikkoa suoritustavasta riippuen. Kirjoittamalla päiväkirjat (2-4 sivua/tapaamiskerta) luennoista ja opintopiireistä sekä tekemällä harjoitustyön, saa kurssista neljä opintoviikkoa. Harjoitustyö, joka voi liittyä esimerkiksi graduaineistoon, tehdään jollain kurssilla esitellyllä menetelmällä. Harjoitustyöstä ja sen ohjaamisesta sovitaan erikseen menetelmästä luennoivan opettajan kanssa. Harjoitustyö esitellään 4-7 sivun laajuisella raportilla. Luento- ja lukupiiripäiväkirjat kaikista menetelmistä vastaavat kahta opintoviikkoa, pelkät luentopäiväkirjat yhtä.
Lisätietoja antaa tutkija Leena Ehrling, leena.ehrling@helsinki.fi
Luennoitsijat tarkistavat ja arvioivat oman aihealueensa päiväkirjat. Tämän vuoksi kirjalliset työt kustakin menetelmästä kirjoitetaan omille arkeilleen. Jokaisen paperin yläreunaan merkitään oma nimi. Päällimmäiseen paperiin merkitään oman nimen lisäksi opiskelijatunnus sekä se, kirjoittaako pelkän luentopäiväkirjan vai sekä luentopäiväkirjan että lukupiiripäiväkirjan.
Kurssiin liittyvät työt palautetaan paperiversioina sosiaalipsykologian laitokselle (U37, 2 krs.) Leena Ehrlingin postilokerikkoon, joka sijaitsee laitoksen käsikirjastossa. Viimeinen palautuspäivä on tiistai 21.12.2004. Päiväkirjojen laajuus tulee olla 2-4 sivua tapaamiskertaa kohden. Kurssin loppuarvosana muodostuu töiden keskiarvosta.
Christian Starck, lärare i forskningsmetodik, Svenska Social- och Kommunalhögskolan , E-mail: Christian.Starck@helsinki.fi
Föreläsningsserien motsvarar sp 404 (4 sv).
Hösttermin : 23.9.-16.12.2004 to 16-18 V20 seminarierum 11. Övningar 28.9.-9.11. ti 17-19, adb-sal Aleksandria K 130.
Vårtermin : 27.1.-28.4.2005 to 16-18, U40 Sal 24. Övningar 1.2.-12.4.2005 adb-sal Aleksandria K130.
Förhandsanmälning till kursen skall göras senast den 9.9.2004 på en blankett som fås från institutionen och institutionens websida.
Yliopistonlehtori Jukka Lipponen , E-mail: jukka.lipponen@helsinki.fi
Seminaari vastaa koko opintojaksoa 407 (3 ov).
Syyslukukaudella seminaari järjestäytyy 22.9. V20 sh 30 ja työskentelee 13.10.-8.12.2004, ke 12-16 V20 sh 30. Ilmoittautuminen 9.9.2004 mennessä laitokselta tai laitoksen nettisivuilta saatavalla lomakkeella.
Yliopistonlehtori Jukka Lipponen , E-mail: jukka.lipponen@helsinki.fi
Seminaari vastaa koko opintojaksoa 407 (3 ov).
Kevätlukukaudella seminaari järjestäytyy to 27.1. klo 10-12 yhdessä professori Liebkindin seminaarin kanssa U37 sh 1.
Seminaari työskentelee 16.3.-4.5.2005 ke 12-16 V20 sh 37.
Ilmoittautuminen 5.1.2005 mennessä laitokselta tai laitoksen nettisivuilta saatavalla lomakkeella.
Professor Karmela Liebkind , E-mail: karmela.liebkind@helsinki.fi
Sp 407 (3 sv).
Professor Karmela Liebkind 27.1.-19.5.2005 to 10-12, U37 sh 1.
Förhandsanmälning till gruppen skall göras senast den 5.1.2005 på en blankett som fås från institutionen och institutionens websida.
Yliopistonlehtori Inga Jasinskaja-Lahti , E-mail: inga.jasinskaja@helsinki.fi
Ryhmässä käymisestä ei saa opintoviikkoja.
Graduryhmä on tarkoitettu tueksi tutkielmaansa tekeville opiskelijoille eikä siitä saa opintoviikkoja. Ryhmään voi osallistua missä vaiheessa graduntekoa tahansa.
Syyslukukaudella ryhmä kokoontuu 20.9.-13.12.2004 ma 10-12 U37 sh 3. Ilmoittautuminen 9.9.2004 mennessä laitokselta tai laitoksen nettisivuilta saatavalla lomakkeella. Ryhmässä voi käydä myös koko lukuvuoden.
Kevätlukukaudella ryhmä kokoontuu 24.1.-25.4.2005 ma 10-12 U37 sh 3 ja siihen on ilmoittauduttava 5.1.2005 mennessä laitokselta tai laitoksen nettisivuilta saatavalla lomakkeella.
Professori Kari Vesala , E-mail: kari.vesala@helsinki.fi
Opintojakso 410 suoritetaan portfoliokertomuksena (1-2 ov).
Portfoliotapaaminen syventävien vaiheen opiskelijoille ti 8.2.2005 klo 10-12 V20 sh 8.
Portfolio-ohjeita saa laitokselta ja laitoksen nettisivulta, osoiteesta www.valt.helsinki.fi/sospsyk/portfolio.html
Suunnittelija Nelli Hankonen , E-mail: nelli.hankonen@helsinki.fi
Suoritus korvaa opintojaksosta 207 yhden opintoviikon (kaikille yhteisen osan).
Lukupiiri järjestetään sekä perinteisessä muodossa lähitapaamisina että verkkolukupiirinä. Molempiin opintopiireihin ilmoittaudutaan suoraan opettajalle osoitteeseen nelli.hankonen@helsinki.fi (muista ilmoittaa viestissä haluatko osallistua lähi- vai verkkolukupiiriin).
Lähilukupiirin ensimmäinen kokoontumiskerta on ti 21.9. klo 16-18 Valtiotieteellisen tdk:n kirjaston ryhmätyöhuoneessa. Lähilukupiiriin mahtuu 14 osallistujaa ja se täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.
Verkkolukupiiri toteutetaan kokonaan verkossa. Kirjasta keskustellaan ja tehdään luettuun liittyviä alustuksia/tehtäviä.
Verkkolukupiiriin osallistuminen ei edellytä esitietoja verkko-opiskelusta tai verkkoympäristöistä: verkkoympäristöön on halukkaille perehdytys syksyn alussa.
Molempien lukupiirien kurssisivuilla on lisätietoja molemmista kursseista. Linkit kurssisivuille löytyvät opinto-oppaan vasemmasta palkista.
Lähilukupiiri suoritetaan osallistumalla keskusteluun (joko lähikokoontumisissa tai verkossa), kirjoittamalla alustus sekä lopuksi essee.
Lähilukupiiriin voi halutessaan osallistua myös siten, ettei kirjoita esseetä vaan käyttää sitä apuna tiedekuntatenttiin valmistautumisessa, jolloin lukupiiristä ei saa opintoviikkoa.
Verkkolukupiirissä et ole sidottu kellonaikaan tai paikkaan; riittää, että pääset käyttämään verkkoyhteyksiä säännöllisesti (muutaman kerran viikossa).
Suunnittelija Nelli Hankonen , E-mail: nelli.hankonen@helsinki.fi
Ohjattua keskustelua järjestetään joidenkin tenttikirjojen osalta niiden tenttipäiviä edeltävinä viikkoina. Lisätietoa elokuussa.
Tiedekuntatenteissä tentittävistä kirjoista voi käydä itseopiskelun lisäksi keskustelua kirjojen omilla verkkosivuilla. Omatoimisen opiskelun lisänä voit siis vaihtaa ajatuksia muiden lukijoiden kanssa.
Avoin yliopisto on tuottanut lisämateriaalia opintojaksoon 103: Professori Karmela Liebkind ja yliopistonlehtori VTT Jukka Tontti keskustelevat ryhmien välisistä suhteista sosiaalipsykologian näkökulmasta (äänitiedostoja).
Materiaali on kuunneltavissa osoitteessa http://www.avoin.helsinki.fi/materiaalit/sospsyka/liebkind.shtml
Jatko-opiskelijoiden edellytetään osallistuvan aktiivisesti jatkokoulutusseminaariin kolmen lukukauden ajan.
Tietoa jatkokoulutukseen sopivista kursseista saat laitoksen jatko-opiskelijoiden sähköpostilistalta spsyk-jatko@valt.helsinki.fi.
Jatko-opiskeluun liittyvän kirjallisuuden kuulustelee professori Anna-Maija Pirttilä-Backman.
Laitoksella järjestetään kaksi rinnakkain kokoontuvaa jatkokoulutusseminaaria, joita pitävät professorit Anna-Maija Pirttilä-Backman ja Kari Vesala tiistaisin 21.9.2004 – 17.5.2005 klo 16-18.
Syksyn ensimmäinen tapaaminen on kaikille yhteinen ja se pidetään osoitteessa U37 sh 1. Tällöin myös jakaannutaan kahteen ryhmään.
Jatkossa professori Anna-Maija Pirttilä-Backmanin seminaari kokoontuu U37 sh 1:ssä ja professori Kari Vesalan seminaari kokoontuu U40 sali 18:ssa.
Seminaarit kokoontuvat syys- ja kevätlukukaudella lukukauden alussa laadittavan ohjelman mukaan.
Seminaaritöiden jakamiseen käytetään BSCW:tä ja siihen on tarjolla koulutusta, jos se ei ole vielä tuttu.
Dosentti Mikko Ketokivi, VTT , E-mail: mikko.ketokivi@hut.fi
Kurssi on tarkoitettu lähinnä laitoksen henkilökunnalle ja jatko-opiskelijoille, mutta myös laitoksen graduntekijöillä on mahdollisuus osallistua kurssille, jos kurssilla on tilaa.
Sosiaalipsykologian laitos järjestää johdantokurssin AMOS-rakenneyhtälömalliohjelman käyttöön. Kurssi on kaksipäiväinen ja se pidetään 9 - 10.9 2004 (molempina päivinä klo 9-17). Kurssille voidaan ottaa n.15 osallistujaa.
Kurssille pitää ilmoittautua sähköpostitse osoitteeseen: jukka.lipponen@helsinki.fi viimeistään 7.6 2004 mennessä. Kurssille hyväksymisestä ilmoitetaan hakijoille viimeistään 14.6 2004.
Lisätietoja Amos-ohjelmistosta löytyy mm. osoitteesta: http://www.spss.com/amos/
Jatkokoulutusta tarjoaa myös EuroPhD-ohjelma. Sosiaalipsykologian laitos on mukana Eurooppalaisessa sosiaalisten representaatioiden ja kommunikaation tohtorikoulutusohjelmassa (European PhD in Social Representations and Communication). Tohtorikoulu järjestää vuosittain kesäkoulun Roomassa, tarkemmin, ks: server.europhd.uniroma1.it/main/main.htm
Lisätietoja professori Anna-Maija Pirttilä-Backmanilta.
Professori Lauri Tarkkonen , E-mail: lauri.tarkkonen@helsinki.fi
Professori Lauri Tarkkonen pitää kvantitatiivisten menetelmien jatkokoulutusseminaaria torstai-iltaisin. Myös sosiaalipsykologian jatko-opiskelijat voivat osallistua seminaariin. Ks. tarkemmin http:/www.helsinki.fi/~tarkkone/jsemin/index.html
Laitoksella vierailee lukuvuonna 2004-2005 ulkomaisia opettajia: mm. Jan Trost. Opetuksesta ilmoitetaan tarkemmin laitoksen kotisivulla ja ilmoitustaululla.
Professor Airi Hautamäki, SSKH , E-mail: airi.hautamaki@helsinki.fi
Sp 401 och/eller 407.
Onsdagar 15.9.-15.12.2004 kl 14-16, SSKH sal 209, och/eller 19.1.-25.5.2005 ons 14-16 SSKH sal 209.
Förhandsanmälning till seminariet på ht skall göras senast den 9.9.2004 och till seminariet på vt senast den 5.1.2005 på en blankett som fås från institutionen och institutionens websida.
Graduaan suunnittelevat ja tekevät pääaineopiskelijat.
Tutkimussuunnitelmaseminaarin yhteydessä syyskuussa 23.9.2004 to klo 16-18 U37 sh 4 ja tammikuussa 20.1.2005 to klo 16-18 U37 sh 1 järjestetään kaikille graduvaiheen opiskelijoille avoin (ja tutkimussuunnitelmaseminaareihin osallistuville pakollinen) gradu-iltapäivä, jossa hiljattain valmistuneet opiskelijat kertovat omista kokemuksistaan gradunteosta.
Professori Anna-Maija Pirttilä-Backman , E-mail: anna-maija.pirttila-backman@helsinki.fi
Seminaari vastaa koko opintojaksoa 401 (2 ov).
Seminaarilaisten edellytetään osallistuva gradu-iltapäivään 20.1.2005 to klo 16-18 U37 sh 1.
Seminaari kokoontuu keskiviikkoisin 9.2.-27.4.2005 klo 14-16, U37 sh 2.
Huom: Seminaariin kuuluu tietokantojen käytön opetusta valtiotieteellisen tiedekunnan kirjaston atk-luokassa 23.2. klo 14-18 (huom! 4 tuntia). Tietokantojen käyttöä opettaa informaatikko Terttu Turunen.
Seminaarissa käytetään BSCW-ryhmätyöohjelmistoa.
Seminaariin on ilmoittauduttava 5.1.2005 mennessä laitokselta tai laitoksen nettisivuilta saatavalla lomakkeella.
Yliopistonlehtori Inga Jasinskaja-Lahti
Seminaari ja alkutentti korvaavat 4 ov opintojaksosta 203, 206, 402j tai 403d.
Seminaari työskentelee 20.9. - 13.12.2004 ma 12-14 U37 sh 1.
Seminaariin ilmoittaudutaan 9.9.2004 mennessä.
MUUTOS : Ilmoittautuminen poikkeuksellisesti vain laitokselta saatavalla lomakkeella tai suoraan sähköpostitse opettajalle inga.jasinskaja@helsinki.fi. Ilmoittautumiseen on liitettävä opintosuoritusote.
Seminaarin osallistujat suorittavat alkutenttinä teoksen Brown R: Prejudice. Tentti järjestetään seminaarin kolmannen kokoontumiskerran yhteydessä 4.10.2004.
Koordinaattorina Sakari Tamminen, VTM , E-mail: sakari.tamminen@helsinki.fi
Kurssi korvaa 2 ov sosiaalipsykologian opintoja. Korvattavia kohtia ovat opintojakso 206; oj 402 c, h tai i; oj 403 c tai e; jatko-opintoja.
Perus- ja jatkotutkinto-opiskelijat.
Kurssi pidetään 25.10.-17.12.2004 kokonaan verkossa.
Kurssille ilmoittaudutaan sähköpostitse osoitteeseen [sakari.tamminen@helsinki.fi] 20.10.2004 mennessä .
Otsikoi sähköpostiviestisi: "Ilmoittautuminen verkkokurssille" ja kirjoita viestiosaan nimesi, opiskelijanumerosi, pääaineesi (ja suoritatko kurssia viestintään vai sosiaalipsykologiaan vai viestintään) ja tähän mennessä suorittamasi opintoviikkomäärä.
HUOM. Kurssille otetaan rajallinen määrä osallistujia sekä sosiaalipsykologian että viestinnän opiskelijoista, ja hyväksytyille vahvistetaan kurssille pääsy hyvissä ajoin ennen kurssin alkua.
Näkökulmia teknologian tutkimukseen -kurssilla käsiteltäviä teemoja ovat mm. kyberavaruus, vuorovaikutus verkossa (esim. teksti- ja kuvaviestit ja sähköpostihuumori), tietoyhteiskunnan muotoutuminen ja tietotekniikkapolitiikka sekä tietotekniikka koulussa ja organisaatioissa.
Verkossa kuunnellaan äänitteinä teknologian tutkimukseen erikoistuneiden tutkijoiden luentoja tutkimuksen teemoista, ongelmanasetteluista, teorioista, menetelmällisistä valinnoista ja tuloksista. Verkkoympäristössä keskustellaan pienryhmissä luentojen aiheista sekä erilaisista tietoteknologian tutkimukseen liittyvistä tutkimuksista. Kurssiin sisältyy myös opettajan ja opiskelijoiden välinen videoneuvottelujakso.
Viikolla 44 tutustutaan kurssialueeseen ja esittäydytään keskustelualueella omalle pienryhmälle. Lisäksi suoritetaan pieni alkutehtävä.
Viikoilla 45-49 kuunnellaan viikoittain kaksi luentonauhoitusta ja keskustellaan niiden pohjalta verkossa. (Tarkempi ohjelma http://www.valt.helsinki.fi/blogs/nhankone/post16.htm. )
Viikolla 50 pidetään kurssin päätöstilaisuus videoneuvotteluna (ti 7.12. klo 14-16 U37 atk-luokka), käydään kokoavat keskustelut verkossa ja palautetaan kirjalliset työt.
Verkkokurssi suoritetaan aiheeseen liittyvän materiaalin läpikäynnillä, alkutehtävän tekemisellä, aktiivisella osallistumisella verkkokeskusteluun ja videoneuvotteluosioon sekä kirjallisilla töillä (yhteensä 2 ov).
Kurssimateriaalina ovat kurssialueella oleva tekstipohjainen ja äänipohjainen materiaali sekä muu linkkimateriaali.