Opas
 

Sosiaalipsykologia

Tutkintovaatimukset ja opetus

Sosiaalipsykologia ja sen merkitys

Ihminen elää jatkuvassa kanssakäymisessä toisten ihmisten kanssa ja jäsenenä ryhmissä, organisaatioissa, yhteiskunnassa ja kulttuuriyhteisössään. Sosiaalipsykologiassa tutkitaan, miten tämä sosiaalinen maailma ja yksittäiset ihmiset vaikuttavat toisiinsa ja muovaavat toisiaan. Kiinnostuksen kohteena ovat myös ihmismielen - ajattelun, tunteiden ja persoonallisuuden - sosiaalinen muotoutuminen sekä ryhmien väliset suhteet.

Sosiaalipsykologian opinnoissa perehdytään edellä mainittuja asioita koskeviin teorioihin, empiiriseen tutkimustietoon ja tiedon tuottamisen metodiikkaan sekä teorioiden sovellusalueisiin. Sosiaalipsykologian menetelmät ovat osin yhteisiä muiden yhteiskuntatieteiden menetelmien kanssa, joskin sosiaalipsykologiassa tehdään enemmän kokeellista tutkimusta kuin muissa sosiaalitieteissä. Sovellusalueina laitoksen opetuksessa painotetaan muun muassa työelämän, terveyden ja etnisten suhteiden tutkimusta.

Opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot sosiaalipsykologisen tutkimuksen laajasta kentästä, valmiudet hyödyntää tutkimuskirjallisuutta ja itse tehdä empiiristä tutkimusta sekä soveltaa sosiaalipsykologisia teorioita ja tietoutta käytäntöön.

Sosiaalipsykologista tietoa voi soveltaa laajasti ihmisten ja erilaisten ryhmien suhteiden parantamiseen ja ristiriitojen käsittelyyn. Asenteet ja niihin vaikuttaminen ovat perinteisiä sosiaalipsykologisen tiedon sovelluskohteita. Ala tarjoaa tärkeän näkökulman myös moniin kasvatus- ja koulutuskysymyksiin.

Sosiaalipsykologin koulutuksen saaneet ovat sijoittuneet monenlaisiin tehtäviin työelämän eri aloille: tutkijoiksi, kouluttajiksi, sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviin, valtion, kuntien ja järjestöjen hallintotehtäviin sekä yksityisellä sektorilla niin itsenäisiksi yrittäjiksi kuin yritysten henkilöstöhallinnon tehtäviin. Sivuaineet vaikuttavat osaltaan siihen, millaisen ammattipätevyyden sosiaalipsykologi saa.

Sosiaalipsykologia pääaineena

Tutkinnot

Valtiotieteiden kandidaatin tutkinto (ks. lisätietoja oj 209), pääaineena sosiaalipsykologia, koostuu seuraavista opinnoista:

  • Sosiaalipsykologian perus- ja aineopinnot 48 ov
  • Tiedekunnan yhteiset yleisopinnot 8 ov
  • Oppiainekohtaiset yleisopinnot 15 ov
  • Pitkä sivuaine 35 ov
  • Muut opinnot 14 ov

Yhteensä 120 ov.

Lisäksi opiskelijan on kirjoitettava kandidaatintutkielmaansa liittyvä kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä riittävää suomen tai ruotsin kielen taitoa. Tieteellisen kirjoittamisen harjoittelu eli ns. harjoitusaine suoritetaan tutkielman yhteydessä: osa tutkielmasta muotoillaan harjoitusaineeksi ja toimitetaan tiedekunnan äidinkielen lehtorin tarkistettavaksi (harjoitusaineista ei anneta erillisiä opintoviikkoja). Loput jäljellejäävistä opintoviikoista opiskelija voi koota vapaasti. Opinnot voivat olla lisäopintoja pääaineessa tai laajimmassa sivuaineessa tai yksittäisiä opintojaksoja.

Valtiotieteiden maisterin tutkinto, pääaineena sosiaalipsykologia, koostuu seuraavista opinnoista:

  • Sosiaalipsykologian perus-, aine- ja syventävät opinnot 93 ov
  • Tiedekunnan yhteiset yleisopinnot 8 ov
  • Oppiainekohtaiset yleisopinnot 15 ov
  • Pitkä sivuaine 35 ov
  • Muut opinnot 9 ov

Yhteensä 160 ov.

Myös pro gradu -tutkielmasta kirjoitetaan kypsyysnäyte. Tieteellisen kirjoittamisen harjoittelu eli ns. harjoitusaine suoritetaan tutkielmaa edeltävien seminaarien yhteydessä, mikäli sitä ei ole suoritettu aiemmin (harjoitusaineista ei anneta erillisiä opintoviikkoja): Osa pro gradu -tutkielmasta muotoillaan harjoitusaineeksi ja toimitetaan tiedekunnan äidinkielen lehtorille tarkistettavaksi harjoitusaineena. Loput jäljellejäävistä opintoviikoista opiskelija voi koota vapaasti. Opinnot voivat olla lisäopintoja pääaineessa tai laajimmassa sivuaineessa tai yksittäisiä opintojaksoja. Lisäksi tutkintoon voi sisällyttää ylimääräisiä opintoja.

Yleisopinnot

Tiedekunnan kaikille opiskelijoille yhteisten kieliopintojen (8 ov) lisäksi sosiaalipsykologian oppiainekohtaisina yleisopintoina suoritetaan:

  • Atk-johdantokurssi (2 ov) sekä atk:n täydennyskurssina tilastollista tietojenkäsittelyä käsittelevä kurssi tai kursseja (yht. 2 ov)
  • Sosiologian johdantokurssi (3 ov)
  • Tilastotieteen johdantokurssi (5 ov)
  • Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (3 ov)

Sosiaalipsykologian opintoja tukevia vapaavalintaisia opintojaksoja löytyy mm. tieteentutkimuksen opintokokonaisuudesta.

Sosiaalipsykologian opinnot

Sosiaalipsykologian opinnot on jaettu perus- ja aineopintoihin sekä syventäviin opintoihin.

Perusopintojen opintojaksot 100-104 sisältävät perustiedot sosiaalipsykologian tutkimuskohteista ja asemasta tieteiden järjestelmässä, sosiaalipsykologian käsitteistä, teoreettisista suuntauksista ja eräistä sovelluksista.

Aineopintojen opintojaksojen 201-210 tavoitteena on antaa opiskelijalle tiedot sosiaalipsykologian keskeisistä tutkimusalueista, lähestymistavoista ja teorioista niin, että hän pystyy käyttämään hyväkseen sosiaalipsykologian ajattelutapoja ja tutkimustuloksia sekä tekemään sosiaalipsykologisia selvityksiä ja tutkielmia. Opintoihin sisältyvät kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen harjoituskurssit. Aineopinnoissa luodaan myös katsaus sosiaalipsykologian oppihistoriaan.

Syventävien opintojen 401-410 tavoitteena on antaa valmius muotoilla itsenäisesti sosiaalipsykologisia tutkimusongelmia ja tehdä tutkimustyötä sekä muutenkin soveltaa tieteenalan tietoa käytäntöön yhteiskuntatieteellistä asiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä. Oman tutkielman ja valinnaisten opintojen myötä opiskelija erikoistuu joihinkin teoreettisiin osa-alueisiin ja menetelmiin.

Opintokokonaisuuksiin kuuluvien opintojaksojen tavoitteita ja sisältöjä esitellään tarkemmin opintojaksokuvauksissa.

Opintojen eteneminen

Maisterin tutkinto on mahdollista suorittaa neljässä vuodessa. Oheisessa taulukossa lähtökohtana on kuitenkin ollut se, että tutkinto suoritetaan viidessä vuodessa. Tutkinnon suorittamisen voi sijoittaa myös tätä pidemmälle ajanjaksolle.

Omaa opintosuunnitelmaa tehdessä kannattaa huomata mm. seuraavat seikat:

  • joitain kursseja edellytetään suoritetuiksi ennen seuraaville kursseille pääsyä
  • jotkut kurssit (oj 204 ja 205) kestävät koko lukuvuoden; mikäli suunnittelee ulkomaille vaihto-opiskeluun lähtöä ennen syventäviä opintoja, näiden kurssien ajoitus kannattaa harkita huolella
  • pitkän sivuaineen opinnot kannattaa aloittaa riittävän ajoissa.

Ensimmäisenä opiskeluvuotena suositellaan suoritettavaksi sosiaalipsykologian perusopinnot ja opintojakso 201. Metodologian työpajaan voi siis osallistua ensimmäisen vuoden keväällä, vaikka A-opintokokonaisuus ei olisikaan vielä valmis.

Huom!
Opintojakson 201 jälkeisiä aineopintoja ei voi suorittaa pelkästään kirjallisuuskuulusteluina, vaan opintojaksot suorittaakseen

    pääaineopiskelijoiden on osallistuttava opintojaksoissa 202, 203 tai 207 vähintään yhteen seminaariin sekä lisäksi yhteen luentosarjaan tai kollokvioon, jotka korvaavat kirjallisuutta;

    sivuaineopiskelijoilta edellytetään vastaavasti yksi seminaari tai luentosarja tai kollokvio.

Seminaarit, luentosarjat ja kollokviot on suoritettava ennen jäljelle jäävän kirjallisuuden kuulustelua. Jäljelle jäävä kirjallisuus suoritetaan tiedekuntatentissä. Seminaareihin sisältyy kirjaston käytön opetus.

Aineopintojen kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten menetelmien kurssit kannattaa ajoittaa toiseen ja kolmanteen opintovuoteen. Mikäli suunnittelee ulkomailla opiskelua, nämä kurssit kannattaa käydä samanaikaisesti yhden lukuvuoden aikana. Tilastollisen tietojenkäsittelyn kurssi on suoritettava ennen kvantitatiivisten menetelmien harjoituskurssille osallistumista tai sen ohella. Kandidaatintutkielma suositellaan tehtäväksi kolmantena opintovuotena.

Pro gradu -tutkielman teko suositellaan aloitettavaksi viimeistään neljäntenä opiskeluvuotena. Tutkimussuunnitelmaseminaarissa esitellään oman tutkielman suunnitelmaa tai aihepiiriä ja sovitaan työn ohjaaja(t). Tutkimussuunnitelmaseminaariin voi osallistua, vaikka oma aihe ei olisi kurssin alussa vielä selvillä. Syventävien menetelmäopinnot ja teoriaopinnot (oj:t 402-404) voi valita siten, että ne tukevat oman tutkielman tekoa parhaalla mahdollisella tavalla. Valinnoista keskustellaan tutkielman ohjaajien kanssa. Pro gradu -seminaariin osallistutaan, kun oma tutkimus on edennyt tulosten käsittelyn vaiheeseen.

Tutkielman teon tueksi järjestetään graduryhmiä, joihin osallistuminen on vapaaehtoista, mutta varsin suosittua. Ryhmiin voi osallistua missä tahansa oman tutkielman teon vaiheessa ja niin pitkään kuin itse haluaa. Niissä käsitellään osallistujien tutkielmia heille ajankohtaisten kysymysten pohjalta.

Opintojen ohjaus ja itseohjaus

Edellä kuvatut kaikilta edellytettävät opintojaksot ajoitussuosituksineen antavat peruspuitteet opintojen suunnittelulle. Yhteisistä osista huolimatta opinnoissa on paljon valinnaisuutta niin sisällöissä kuin suoritusmuodoissa, mikä edellyttää opiskelijalta omaa aktiivisuutta ja itseohjautuvuutta. Opiskelijoiden kannattaa keskustella opintosuunnitelmastaan opettajatuutorin kanssa jo suunnitelmantekovaiheessa. Tietoa, henkilökohtaista neuvontaa ja keskustelumahdollisuuksia tarjotaan mm. seuraavissa tilaisuuksissa:

  • pääsykokeen kautta valittujen uusien opiskelijoiden tiedotustilaisuus syyslukukauden alussa
  • aiempien opintojen perusteella valittujen uusien opiskelijoiden tiedotustilaisuus kevätlukukauden lopulla
  • opettajatuutorijärjestelmä (lisätietoa em. tiedotustilaisuuksien yhteydessä)
  • kaikkien opettajatuutoreiden ja tuutoroitavien yhteinen kevättapaaminen
  • portfoliojärjestelmä (tarkemmin alla)
  • lukupiirien järjestäytymistilaisuus
  • tiedotustilaisuus ulkomaista vaihto-opiskelua suunnitteleville
  • tiedotustilaisuus syventävien opintojen vaihtoehtoisista opiskelumuodoista.

Kaikkien näiden tilaisuuksien ja toimintojen (aloitus-) päivämäärät ja paikat ilmenevät opinto-oppaan II-osasta.

Opiskelijoilla on oma edustajansa laitoksen johtoryhmässä. Myös opiskelijajärjestön opintovastaavien toivotaan osallistuvan viikottaisiin laitoskokouksiin (jotka toimivat myös johtoryhmän kokouksina). Opinnoissaan pidemmälle edistyneille opiskelijoille pyritään tarjoamaan myös mahdollisuuksia toimia lukupiirien vetäjinä, harjoitusten pitäjinä, harjoittelijoina ja tutkimusavustajina. Joka toinen vuosi pidetään opettajien ja opiskelijoiden yhteinen opetuksen kehittämispäivä.

Portfolio

Portfoliojärjestelmän ytimenä on omien opintojen ja oman oppimisen erittelevä ja kokoava jäsentely ja arviointi. Tavoitteena on itseohjautuvuuden edesauttaminen kannustamalla opintojen rinnalla etenevää tietoista pohdintaa tutkinnon ja sen antamien valmiuksien kehittymisestä. Portfoliojärjestelmä toimii usealla eri tasolla:

  1. Portfolio on erikseen sisällytetty tutkintovaatimuksiin kolmessa vaiheessa. Perusopintojen ensimmäisenä jaksona on portfolioesittely (oj 100), jossa tutustutetaan portfoliotoimintaan ja sen tavoitteisiin. Esittelyn yhteydessä opiskelijoille jaetaan portfoliosalkku opintojen ja oppimisen arviointia helpottavien dokumenttien keräämistä varten.

    Aineopintojen portfoliokertomus (oj 210) jätetään oj:a 207 suoritettaessa opintojakson kuulustelijalle. Samassa yhteydessä jätetään syventävien opintojen henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) opettajatuutorille.

    Sekä aineopintojen että syventävien opintojen viimeisenä jaksona on portfoliokertomus (oj:t 210 ja 410), jossa opiskelija kokoavasti esittelee ja arvioi koko suorittamaansa tutkintoa.

  2. Laitos järjestää lukukausittain portfoliotapaamisia, joissa opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus harjoitella lukukautta kokoavien portfoliokertomusten laatimista ja esittämistä sekä keskustella näihin liittyvistä kysymyksistä.
  3. Kaikkien opintojaksojen suorittamisen yhteydessä tehdään erikseen portfoliopohdintaa esimerkiksi oppimispäiväkirjamuotoisilla suoritusosioilla tai oppimisprosessin arviointiaktivoinneilla (arvioivat loppukeskustelut ja itselle tehtävät kirjalliset arviot).
  4. Osa portfoliojärjestelmää on myös opiskelijoiden omaehtoinen - myös ainejärjestön piirissä tapahtuva - yhteistoiminnallinen työskentely (kuten työelämään suuntautuvat ekskursiot sekä keskustelu- ja opintopiirit).
  5. Portfoliojärjestelmän perustaso on kunkin opiskelijan omakohtainen työskentely, portfoliosalkun keräämisen virittämä pohdinta.

Sivuaineiden opinnot

Sekä kandidaatin että maisterin tutkintoon edellytetään sivuaineopintoina yhdessä sivuaineessa vähintään aineopintojen (35 ov) laajuiset opinnot (ennen vuotta 1996 opintonsa aloittaneet voivat kuitenkin suorittaa tutkinnon vanhojen sivuainevaatimusten mukaan). Loppuosalle vaadittavista muista opinnoista ei aseteta laajuuteen tai tasoon liittyviä vaatimuksia. Näillä voi täydentää pääaineen tai sivuaineen opintoja, ja opintojaksot voi valita kiinnostuksen mukaan myös muista koulutusyksiköistä. Oman tiedekunnan perusopinnoista mm. logiikan johdantokurssi ja sosiaaliantropologian johdantokurssi sopivat hyvin vapaasti valittaviksi opinnoiksi.

Sivuaineiksi soveltuvat kaikki valtiotieteellisen tiedekunnan aineet. Perinteisesti suosittuja sivuaineita ovat olleet sosiologia, sosiaalipolitiikka, tilastotiede ja viestintä. Muiden tiedekuntien aineista sopivia ovat esimerkiksi psykologia, kasvatustiede, tietojenkäsittelytiede, teoreettinen filosofia ja kulttuuritieteet. Uusia, ainerajat ylittäviä opintokokonaisuuksia ovat kansainvälisten asioiden opintokokonaisuus, johtamisen opintokokonaisuus, tieteentutkimuksen opintokokonaisuus sekä naistutkimus.

Kaikki sosiaalipsykologian pääaineopiskelijat voivat suorittaa 15 opintoviikkoa psykologian opintoja (Pps110-Pps130), ja erillisen sopimuksen perusteella myönnetään vuosittain kuudelle pääaineopiskelijalle oikeus suorittaa psykologian koulutusohjelmassa sivuaineopintoja 35 opintoviikkoon asti. Vuosittain myönnetään erillisen sopimuksen perusteella yhdelle sosiaalipsykologian pääaineopiskelijalle myös oikeus suorittaa psykiatrian perusopinnot, 8 ov. Sosiaalipsykologian pääaineopiskelijoille on myös oma kiintiö Kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen puoliarvosanaopintoihin. Näihin opintoihin haetaan opinto-oikeutta sosiaalipsykologian laitokselta ja hakuajoista ilmoitetaan laitoksen verkkosivuilla.

Pääkaupunkiseudun korkeakoulujen välinen sopimus joustavasta opiskeluoikeudesta (JOO-sopimus) tarjoaa sosiaalipsykologian pääaineopiskelijoille mahdollisuuden suorittaa sivuaineopintoja myös muissa pääkaupunkiseudun korkeakouluissa. Suosittuja JOO-opintoja ovat olleet esim. Teknisen korkeakoulun järjestämät työpsykologian opinnot sekä Kauppakorkeakoulun opinnot. Lisätietoja JOO-sopimuksesta ja opinto-oikeuksien hakemisesta saa tiedekunnan opintoasiainpäälliköltä.

Sosiaalipsykologia sivuaineena

Sosiaalipsykologian opintojaksoja voidaan suorittaa muiden koulutusohjelmien sivuaineopintoina. Sosiaalipsykologia soveltuu sivuaineeksi monenlaisiin tutkintoihin, ja se onkin yksi yliopiston suosituimmista sivuaineista. Sivuaineopintoina suoritetaan yleensä vastaavat kurssit ja oppimäärät kuin pääaineopiskelijoilta edellytetään, mutta joissakin opintojaksoissa on suorittamistapa erilainen sivuaineopiskelijoille ja pääaineopiskelijoille. Nämä ilmenevät tarkemmin opintojaksokuvauksissa.

Sosiaalipsykologian sivuaineopintoina voi suorittaa seuraavat opintokokonaisuudet:

Perusopinnot:
opintojaksot 101-104 = 15 ov.

Aineopinnot sivuaineopiskelijoille:
perusopinnot + aineopinnot 201-203 ja 206-207 = 35 ov. Sivuaineopiskelijat suorittavat opintojaksojen 204 ja 205 sijaan opintojakson 206 Sosiaalipsykologian sovelluksia sivuaineopiskelijoille, 3 ov. Opintojaksot 208-210 ovat vain pääaineopiskelijoille. Myös 35 opintoviikkoa suppeammasta suorituksesta saa tarvittaessa arvostellun kokonaismerkinnän.

Täysimääräiset sivuaineopinnot:
aineopinnot sivuaineopiskelijoille 35 ov + syventävät opinnot sopimuksen mukaan: opiskelijan on hyväksytettävä opintosuunnitelmansa syventävistä opinnoista vastaavan professorin kanssa ennen opintojen aloittamista. Muiden kuin valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden on erikseen haettava opinto-oikeutta syventävien opintojen suorittamiseen. Lisätietoja saa valtiotieteellisen tiedekunnan opintotoimistosta. Viime vuosina syventävien opintojen suoritusoikeus on myönnetty ainoastaan jatko-opiskelijalle, joka tarvitsee sosiaalipsykologiaa tohtorin tutkinnon sivuaineeksi.

Yleisiä sosiaalipsykologian opintoja koskevia määräyksiä ja ohjeita

Opetusmuodot

Sosiaalipsykologian laitoksella järjestetään mm. luentosarjoja, seminaareja, kollokvioita ja menetelmäkursseja. Lisäksi laitoksella pyritään joka vuosi järjestämään tutkivan oppimisen työpaja. Seminaareissa painopiste on kirjallisessa ilmaisussa, kollokvioissa keskustelussa. Tenttien lisäksi opintoja voi suorittaa päiväkirjoilla, esseillä ja ryhmätöillä kussakin kohdassa erikseen täsmennetyllä tavalla.

Laitoksella on tarjolla ruotsinkielisiä luentoja ja seminaareja ja erityiskursseja järjestetään myös englanninkielellä. Myös suomenkieliset opiskelijat voivat osallistua näille kursseille. Laitos on mukana kansainvälisissä opiskelijavaihdon verkostoissa, ja opiskelijaa sekä kannustetaan että autetaan suorittamaan osa opinnoistaan jossain pohjoismaisessa tai muun Euroopan yliopistossa.

Kuulustelut

Sosiaalipsykologian opintoihin kuuluvien opintojaksojen tavoitteet, sisältö ja suoritustapa käyvät ilmi seuraavista opintojaksokuvauksista. Luentokurssit ja niihin liittyvä kirjallisuus suoritetaan luentojen päättyessä, muu kirjallisuus tiedekuntatenteissä tai laitostenteissä. Kaikki opintokokonaisuuteen kuuluvat kirjat suoritetaan pääsääntöisesti kokonaisuutena yhdessä tentissä, ellei opintojakson kohdalla toisin mainita.

Tiedot kuulusteluista ja opintojaksoihin sisältyvästä opetuksesta löytyvät tästä opinto-oppaasta.

Tiedekuntatentteihin ilmoittaudutaan sähköisesti WebOodissa vähintään 10 päivää ennen tenttiä klo 23.59 mennessä.

Laitostentit 2004-2005

Laitostentti järjestetään lukuvuonna 2004-2005 kolme kertaa:

ti 12.10.2004 klo 14-16: yliopiston päärakennus, Fabianinkatu 33, pieni juhlasali
ti 25.1.2005 klo 14-16: Vuorikatu 20, ls 1
22.3.2005 klo 14-16: yliopiston päärakennus, Fabianinkatu 33, pieni juhlasali

Ilmoittautuminen laitostenttiin viimeistään viikkoa ennen tenttipäivää jättämällä ilmoittautumislomake laitoksella (Unioninkatu 37, 2.krs) olevaan ilmoittautumislaatikkoon.

Arvostelu

Opintojaksojen ja opintokokonaisuuksien arvostelussa käytetään seuraavaa hyväksyttyjen arvosanojen ja niiden laskennallisten arvojen asteikkoa.

1 = 1,00
1+ = 1,25
2- = 1,75
2 = 2,00
2+ = 2,25
3- = 2,75
3 = 3,00

Sosiaalipsykologian pää- ja sivuaineoppimäärien arvostelu (tyydyttävät, hyvät, erinomaiset tiedot) määräytyy pääsääntöisesti oppimäärän sisältämien opintojaksojen arvosanojen opintoviikoilla painotettuna keskiarvona. Keskiarvoa laskettaessa ei oteta huomioon niitä opintojaksoja, joiden arvosana on suoritettu/hyväksytty. Lisäksi opintojen kumulatiivista kokonaisuutta arvioitaessa noudatetaan seuraavaa lisäperiaatetta: jos kokonaisuuden ylimmästä osasta (esim. aineopinnot) tulee korkeampi arvosana kuin koko kokonaisuudesta (esim. perus- ja aineopinnot), annetaan kokonaisarvosanaksi tämä korkeampi arvosana.

Opintokokonaisuudesta saa erinomaiset tiedot, kun jaksojen painotettu keskiarvo on vähintään 2,50; hyvät tiedot, kun keskiarvo on 1,50-2,49; ja tyydyttävät tiedot, kun keskiarvo on 1,00-1,49.

Suoritusmerkinnät

Sosiaalipsykologian opintokokonaisuuksia ovat perusopinnot, aineopinnot sekä syventävät opinnot ilman tutkielmaa (tutkielma rekisteröidään tiedekunnassa). Kun sosiaalipsykologian opiskelija on saanut opintokokonaisuuden kaikki opintojaksot suoritettua, hänen tulee toimittaa laitoksen amanuenssille rekisteriotteensa kokonaisuusmerkinnän saamiseksi. Kokonaisuudet on syytä hyväksyttää mahdollisimman pian opintokokonaisuuden suorittamisen jälkeen.

Yksittäisistä opintojaksoista ja opintojaksojen osasuorituksista ei haeta merkintöjä opintokirjaan, vaan ne viedään laitoksella suoraan rekisteriin. Opettajilta voi ja kannattaa kuitenkin hakea palautetta suorituksesta vastaanottoaikoina. Heidän kanssaan voi keskustella myös valinnaisen kirjallisuuden vaihtoehdoista ja muista opintoihin liittyvistä asioista.

Tietoa suoritus- ja kokonaisuusmerkinnöistä laitoksen sivuilla:
Opintokokonaisuuslomakkeet ja opintokokonaisuuksista vastaavat opettajat

admin