2011-04-12 13.28.56

 
»
Kandidaatin opinnot »

Kandidaatin opinnot

Op: 180

Sisältö

  • Pääaineen opinnot: Perusopinnot 25 op, aineopinnot 65 op. Yhteensä 90 op
  • Yleisopinnot: Kieli- ja viestintäopinnot, tietotekniikan opintoja, julkisoikeuden kurssi, tilastotieteen johdantokurssi, opintoihin orientointi. Yhteensä 30 op.
  • Sivuaine- ja vapaavalintaiset opinnot: kahden aineen perusopinnot (2x25 op) ja 10 op vapaavalintaisia opintoja tai yhden aineen perus- ja aineopinnot (60 op)

Alajaksot

 
»
Yleisopinnot »

Yleisopinnot kandidaatin tutkinnossa

 
»
Perusopinnot 25 op »

Perusopinnot

Tunniste: 73019 Op: 25
 
»
S0.1 Opintosuunnitelma, johdatus portfoliotyöskentelyyn »

S0.1 Opintosuunnitelma, johdatus portfoliotyöskentelyyn

Tunniste: 736551
 
»
S1 Sosiaalityön johdantokurssi, 10 op (73113) »

S1. Sosiaalityön johdantokurssi

Tunniste: 73113 Op: 10

Tavoite

Johdantokurssilla tutustutaan sosiaalityön keskeisiin käsitteisiin, sosiaalityöhön tieteenä ja tutkimusalana sekä akateemisena ammattialana. Luennolla käsitellään sosiaalityön tieteenalan ja ammatillisuuden historiallisia juuria, sosiaalityön ihmiskäsitystä, eettisyyttä sekä arvosidonnaisuutta ja ammattietiikkaa. Johdantokurssin kuluessa opiskelija saa tietoa sosiaalityön tieteellisestä ja ammatillisesta paikasta sekä sosiaalityön yhteiskunnallisesta kansallisesta ja kansainvälisestä toimintaympäristöstä. Moniäänisenä luentosarjana toteutettava johdantokurssi tutustuttaa opiskelijan niihin intellektuaalisiin ja ammatillisiin suhteisiin, joissa tehdään sosiaalityön tutkimusta ja harjoitetaan sosiaalityötä akateemisena ammattina.

Suoritustapa

Luennot ja luentokuulustelu sekä kurssin yhteydessä suoritettava kirjallisuus. Lisäksi työpajatyöskentelyä, joka sisältää kaksi kenttäkäyntiä ja niiden raportoinnin. Pääaineopiskelijat tekevät HOPSin sekä osallistuvat portfolio-informaatioon. Luentokurssi on pakollinen pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat suorittavat lisäksi sosiaalityön pääsykoekirjan tiedekuntatentissä.

Ajoitus

1. opiskeluvuoden 1. ja 2. periodi

Kirjallisuus

  • Ife J: Human rights and social work
  • Juhila K: Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina. Sosiaalityön yhteiskunnalliset tehtävät.

Lisäksi sivuaineopiskelijat tenttivät kirjan

  • Raunio K: Olennainen sosiaalityössä

Korvatessaan koko kurssin kirjoilla sivuaineopiskelijat tenttivät lisäksi seuraavan:

  • Meeuwisse A & Swärd H: Perspektiv på sociala problem (sivut 17-53, 73-250)

tai

  • Heinonen T & Spearman L: Social Work Practice (sivut 1-9, 31-230)

ja kaksi kirjaa seuraavista:

  • Metteri A: Hyvinvointivaltion lupaukset ja kohtuuttomat tapaukset
  • Forsberg H & Ritala-Koskinen A & Törrönen M (toim.): Lapset ja sosiaalityö
  • Toikko T: Sosiaalityön ideat
 
»
S2 Yhteiskuntapolitiikan johdantokurssi 3 op »

S2 Yhteiskuntapolitiikan johdantokurssi

Tunniste: 73206 Op: 3
Sosiaalityön opiskelijoiden vastuuopettajana on sosiaalityön yliopistonlehtori.

Tavoite

Kurssin tavoitteena on antaa yleiskäsitys yhteiskuntapolitiikan alasta sosiaalipolitiikan kysymyksiä painottaen.

Suoritustapa

Vaihtoehtoisesti ja/tai niille, jotka sijoittavat kyseisen suorituksen sosiaalipolitiikan perusopintoihin, suorittavat erikseen kohdan S2 sosiaalityön perusopintoihin tehtävällä, jonka antaa vastaanotolla yliopistonlehtori Pirkko-Liisa Rauhala.

Ajoitus

Kandidaatin opintojen 1. vuoden 1.periodi
 
»
S3 Sosiaalityön ammatillisuus ja palvelujärjestelmät 6 op »

S3 Sosiaalityön ammatillisuus ja palvelujärjestelmät (yhteensä 6 op; tentitään kahdessa osassa eli kohdat a ja b)

Op: 6

Tavoite

Opintojaksoon kuuluu valtarakenteita ja vallankäyttöä sekä ihmisoikeuksia ja eettisyyttä syventävä luentoseminaari ja ryhmätenttejä (, joita voidaan korvata tiedekuntatentissä suoritettavalla kirjallisuudella,) palvelujärjestelmiin tutustuminen ja osallistuminen matalan kynnyksen neuvontatoimintaan.

Opintokokonaisuuden tavoitteena on syventää johdantokurssilla hankittua tietoa sosiaalityön akateemisesta ja ammatillisesta kehittymisestä sekä sosiaalityön ajankohtaisista kysymyksistä. Opintojakson aikana opiskelija tutustuu humanistiseen/fenomenologiseen ihmiskäsitykseen sekä globaalin etiikan perusteisiin. Opintojaksolla saadaan perustietoa sosiaalialan palvelujärjestelmästä sekä sosiaalityön ammatillisen yhteistyön ja toimijuuden perusteista. Opintojaksolla opiskelija tutustuu ammatilliseen auttamistyöhön arkielämän näkökulmasta. Opiskelija kartuttaa tietojaan sosiaalityön kohdeilmiöistä sekä aloittaa harjaantumisen ammatillisen ja maallikkoauttamisen erojen tunnistamiseen. Opintojakson kuluessa opiskelija oppii omalla toiminnallaan tukemaan osallisuutta ja tekemään eettisesti harkittua neuvontatoimintaa. Opintokokonaisuus koostuu kahdesta kokonaisuudesta.

 

S3a Ihmiset ja palvelujärjestelmät

Tunniste: 73207 Op: 3

Tavoite

Tenttikirjat antavat käsityksen sosiaalialan työn kehityksestä ja hyvinvointijärjestelmän pääpiirteistä ja ajankohtaisista kysymyksistä Suomessa ja Euroopassa.

Suoritustapa

Kirjallisuustentti tiedekuntatentissä (tentitään samassa tentissä kaikki kolme kirjaa)

Ajoitus

Kandidaatin opintojen 1. vuoden 2.-3. periodi

Kirjallisuus

  • Satka M & Auvinen A & Alho S & Jaakkola H (toim.): Huolenkantajat. Kokemuksia ja sattumuksia sosiaalialan vuosikymmeniltä
  • Muuri A: Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tentitään yhteenveto-osa s. 3-97 + alkuperäisistä artikkeleista artikkelit I - IV (eli kaikki muut paitsi ei englanninkielistä artikkelia)
  • Kvist J & Saari J (ed.): The Europeanisation of social protection. Tentitään sivut 1-20, 153-173 (Finland) ja 229-297
 

S3b Käytäntö 1: Auttamisen lähtökohdat

Tunniste: 73208 Op: 3

Tavoite

Kurssilla aloitetaan konkreettinen tutustuminen sosiaalityön ammatilliseen toimintaan.

Suoritustapa

Luentoja, 60 tuntia työskentelyä pienryhmissä epävirallisissa/kolmannen sektorin organisaatioissa, jotka toimivat auttamistyön ympäristönä. Lisäksi työnohjausta, lukutehtäviä sekä kirjallisen ryhmätyön tekeminen ja esitteleminen päätösseminaarissa.

Ajoitus

Sosiaalityön pääaineopintojen ensimmäinen vuosi

Kirjallisuus

Oheiskirjallisuus:
  • Freire P: Sorrettujen pedagogiikka
  • Särkelä A: Välittäminen ammattina
  • Roivainen I & Nylund M & Korkiamäki R & Raitakari S (toim.): Yhteisöt ja sosiaalityö
  • Jäppinen M & Hurtig J & Törrönen M: Arjen polkuja ja kohtaamisia. Venäläistaustaiset maahanmuuttajat ja palvelujärjestelmä Kaakkois-Suomessa

Sivuaineopiskelijat tenttivät tiedekuntatentissä kolme kirjaa oheiskirjallisuudesta TAI mahdollisuus suorittaa myös käytäntöharjoitteluna kuten sosiaalityön pääaineopiskelijat (kts. opetus).

 
»
S4 Sosiaaliset kysymykset, ongelmat ja niiden ratkaisuyritykset 6 op »

S4 Sosiaaliset kysymykset, ongelmat ja niiden ratkaisuyritykset

Op: 6

Tavoite

Opintojakson tavoitteena on tutustua sosiaalityön kannalta keskeisiin sosiaalisiin kysymyksiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Ongelmien ratkaisuyrityksiin tutustutaan tässä vaiheessa ensisijaisesti siten, että opiskelija tutustuu ongelmia koskevaan kirjallisuuteen sekä harjaantuu erittelemään tiedon ja asenteiden välistä suhdetta kirjoittamalla esseitä lukemastaan kirjallisuudesta sekä esittelemällä kirjoittamaansa suullisesti. Opintokokonaisuus koostuu kahdesta jaksosta.

Suoritustapa

Esseeseminaari ja tiedekuntatentti, jossa tentitään kaksi teosta kohdasta S4B.

Ajoitus

Kandiopintojen 1. vuoden 2. ja 3. periodi
 

S4a Esseeseminaari

Tunniste: 73209 Op: 3

Tavoite

Kurssin tavoitteena on tutkimuskirjallisuuden ja kaunokirjallisuuden tarkastella sosiaalityön kysymyksiä ja harjoitella tieteellistä ja asiantuntijakirjoittamista. Opetus toteutetaan seminaari-istuntoina. Jokainen opiskelija esittelee kahdesta kirjasta kirjoittamansa esseen, joka arvostellaan kirjallisena opinnäytetyönä.

Ajoitus

Sosiaalityön pääaineopintojen 1. vuoden 2. periodi

Kohderyhmä

S4a-esseeseminaari on tarkoitettu sosiaalityön pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat suorittavat kohdan tenttimällä kaksi teosta tiedekuntatentissä.

Kirjallisuus

  • Laitinen M: Häväistyt ruumiit, rikotut mielet
  • Granfelt R: Kertomuksia naisten kodittomuudesta
  • Määttä M: Yhteinen verkosto? Tutkimus nuorten syrjäytymistä ehkäisevistä poikkihallinnollisista ryhmistä (sivut 13-65 ja osajulkaisut I (Moniammatilliset ryhmät ehkäisevän päihdetyön toteuttajina Helsingissä), IV (Määttä & Kalliomaa-Puha: Sopivaksi kasvattava yhteiskunta) ja V (Poikkihallinnollinen ryhmätyö ja perheiden ongelmiin puuttuminen)
  • Keskinen S: Perheammattilaiset ja väkivaltatyön ristiriidat: sukupuoli, valta ja kielelliset käytännöt
  • Knuuti U: Matkalla marginaalista valtavirtaan? Huumeiden käytön lopettaneiden elämäntapa ja toipuminen
  • Alakoski S: Sikalat
  • Marttinen A: Veljeni vartija
 

S4b Kirjatentti

Tunniste: 73210 Op: 3

Suoritustapa

Kirjallisuustentti tiedekuntatentissä; kaksi kirjaa seuraavasta luettelosta

Kirjallisuus

  • Haapola I: Köyhyyden kynnyksellä. Toimeentulotuen dynamiikka 1990-luvun Suomessa (kirjan empiirinen aineisto on 1990-luvulta, mutta käsitteelliset ja metodologiset lähtökohdat ovat edelleen ajankohtaisia)
  • Luukkainen M: Viitotut elämät. Kuurojen nuorten aikuisten kokemuksia viittomakielisestä elämästä Suomessa. Teos on myös sähköisessä muodossa //urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-4544-8
  • Anis M: Sosiaalityö ja maahanmuuttajat. Lastensuojelun ammattilaisten ja asiakkaiden vuorovaikutus ja tulkinnat
  • Petrelius P: Sukupuoli ja subjektius sosiaalityössä: tulkintoja naistyöntekijöiden muistoista
  • Väyrynen S: Usvametsän neidot. Tutkimus nuorten naisten elämästä huumekuvioissa
  • Virokannas E: Normaalin rajan molemmilla puolilla: tutkimus huumehoitoyksikön nuorten identiteetin rakentumisesta
  • Mörö M: Kiltin yön lahjat
  • Holter Ø G: Män i rörelse. Jämställdhet, förändring och social innovation i Norden. Sivut 7-117, 173-224 ja 312-359
 
»
Aineopinnot 65 op »

Aineopinnot

Tunniste: 73032 Op: 65
 
»
S5 Sosiaalitutkimuksen menetelmät 15 op »

S5 Sosiaalitutkimuksen menetelmät

Tunniste: 73211 Op: 15

Tavoite

Kurssi järjestetään vain sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön pääaineopiskelijoille. Kurssilla hankitaan perustiedot empiirisen sosiaalitutkimuksen kokonaisuudesta. Kurssin tavoitteena on johdattaa kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten menetelmien käyttöön: aineistojen keruuseen, niiden muokkaamisen ja analyysin perusteisiin.

Edeltävät opinnot

Sosiaalityön perusopinnot, tilastotieteen johdantokurssi ja SPSS-kurssi.

Suoritustapa

Kurssi koostuu luennoista ja harjoituksista. Sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen osio tentitään erikseen. Kurssi antaa myös perusvalmiuden yhteiskuntatieteellisten tutkimusten kriittiseen arviointiin.

Ajoitus

1.-2. periodi

Kohderyhmä

sosiaalityön pääaineopiskelijat

Kirjallisuus

  • Alkula T & Pöntinen S & Ylöstalo P: Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät, sivut 1 – 243,
  • Uusitalo H: Tiede, tutkimus ja tutkielma. Johdatus tutkielman maailmaan.
  • Valtari M: SPSS-opas. Löytyy pdf-muotoisena osoitteesta www.valt.helsinki.fi/tvt-opetus/spss-opas.pdf
  • Alasuutari P: Laadullinen tutkimus, 3. uudistettu painos
  • Ruusuvuori J & Tiittula L (toim.): Haastattelu: Tutkimus, tilanteet, vuorovaikutus.
  • Kinnunen M & Löytty O: Tieteellinen kirjoittaminen
 
»
S6 Ihmiskäsitykset ja elämänkulku 6 op »

S6 Ihmiskäsitykset ja elämänkulku

Tunniste: 73212 Op: 6

Tavoite

Opintojakson tavoitteena on syventää sosiaalityön ihmiskäsityksiä sekä jäsentää sosiaalityön kannalta keskeisten tutkimusalojen näkökulmista ihmisten elämänkulkuja ja ihmisen kehitystä.

Edeltävät opinnot

Sosiaalityön perusopinnot

Suoritustapa

Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä,

Ajoitus

1 vuoden 4. periodi.

Kirjallisuus

  • Hockey J & Allison J: Social identities across the life course.
  • Hänninen V: Sisäinen tarina, elämä ja muutos. (Sivut 13-89).
  • Rauhala L: Ihmiskäsitys ihmistyössä.
  • Sugarman L: Life-span development. Frameworks, accounts and strategies

Opetus:

 
»
S7 Sosiaaliturva ja sosiaalipalvelut 3 op »

S7 Sosiaaliturva ja sosiaalipalvelut

Tunniste: 73644 Op: 3

Tavoite

Opintojakson tutkimuskirjallisuus antaa opiskelijalle käsityksen Suomen ja laajemmin Pohjoismaiden hyvinvointipolitiikan kehityssuunnista ja sosiaaliturva- sekä palvelujärjestelmien pääpiirteistä.

Edeltävät opinnot

sosiaalityön perusopinnot

Suoritustapa

Kaksi oheisista kirjoista tentitään tiedekuntatentissä.

Kirjallisuus

  • Moisio P, Karvonen S, Simpura J ja Heikkilä M: Suomalaisten hyvinvointi 2008
  • Melby K, Ravn A-B and Carlsson Wetterberg C: Gender equality and welfare politics in Scandinavia
  • Hvinden B and Johansson H: Citizenship in Nordic Welfare States. Dynamics of choice, duties and participation in a changing Europe
 
»
S8 Sosiaalioikeus 5 op »

S8 Sosiaalioikeus

Tunniste: 73642 Op: 5

Tavoite

Antaa opiskelijalle perustiedot sosiaalioikeudellisesta sääntelystä ja sen soveltamisesta, asiakkaan asemasta ja oikeuksista sekä perus- ja ihmisoikeuksien suhteesta sosiaalioikeudelliseen päätöksentekoon.

Edeltävät opinnot

Julkisoikeuden kurssi. Myös sivuaineopiskelijat suorittavat julkisoikeuden kurssin.

Suoritustapa

Alkutentti, jossa tentitään Tuori, Kaarlo (katso tarkemmat tiedot kohdasta kirjallisuus) sekä luentokurssi, joka sisältää itsenäistä oikeustapausharjoitusten ratkaisemista.

Syksyllä 2010 alkutentin voi suorittaa syys-, loka- ja marraskuun tiedekuntatentin yhteydessä.

Ajoitus

Luentokurssi 2. vuoden 2.-3. periodi.

Kirjallisuus

  • Tuori K: Sosiaalioikeus (3. tai 4. uudistettu painos) Luvut: I Sosiaalioikeuden ala (ss. 1-26), II.1. Sosiaali- ja terveydenhuolto (27-66), VI Sosiaaliset oikeudet (177-302) ja X Tahdosta riippumattomat toimenpiteet (411-546).

Opetus:

 
»
S9 Sosiaalityön teoriat ja yhteiskuntateoriat 6 op »

S9 Sosiaalityön teoriat ja yhteiskuntateoriat

Tunniste: 73214 Op: 6

Tavoite

Tutustutaan sosiaalityön teorioihin ja niistä käytävään nykykeskusteluun sekä yhteiskuntateorian perusteisiin.

Edeltävät opinnot

sosiaalityön perusopinnot

Suoritustapa

Tiedekuntatentti. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään opintopiirityöskentelyä, joka korvaa osittain tiedekuntatentin.

Kirjallisuus

  • Payne: Modern Social Work Theory (3. uudistettu painos; HUOM! aikaisemmasta käytännöstä poiketen kirjaa ei voi ottaa mukaan tenttitilaisuuteen).
  • Heiskala R.: Toiminta, tapa ja rakenne
  • Rahkonen K.: Sosiologisia nykykeskusteluja

Lisäksi yksi seuraavista sosiaalityön teorioita käsittelevistä teoksista:

  • Healy K: Social Work Practices. Contemporary Perspectives on Change.
  • Lee: The Empowerment Approach to Social Work Practice.
  • Lundy: Social Work and Social Justice. A Structural Approach to Practice.
  • McDonald C: Challenging social work. The context of practice.
  • Parton & O´Byrne: Constructive Social Work.
 
»
S10 Käytäntö 2: Asiakastyön taidot 6 op »

S10 Käytäntö 2: Asiakastyön taidot

Tunniste: 73653 Op: 6
Lisätietoa: Opintojaksolla on käytössä WebOodi -ilmoittautumisen lisäksi erillinen hakulomake, joka palautetaan Tiina Muukkoselle. Opintojaksolle voidaan ottaa rajoitettu määrä opiskelijoita ja mahdollinen karsinta tapahtuu opintosuoritusten määrän perusteella. S10 -opintojaksolle Hakuaika on 20.1.2011 saakka.

Eriilinen hakulomake: http://www.helsinki.fi/sosiaalityo/opiskelu/Asiakastyon_taidot-hakulomake11.doc

Sosiaalityön sivuaineopiskelijat, huomioikaa sivuaineopinto-oikeus aineopinnoissa.

Opintojakson aikuissosiaalityön kurssisivut avautuvat viikolla 5. Lastensuojelun Praksiksessa materiaali jaetaan tai lähetetään opintojen aikana.

Tavoite

Kurssilla opiskellaan asiakkaan kohtaamista, sosiaalityön asiakasprosessin alkua: tilannearviota / lastensuojelutarpeen selvitystä sekä dokumentointia aikuissosiaalityön / lastensuojelun toimintaympäristössä. Viitekehyksenä painotetaan yksilökohtaista psykososiaalista työtä verkostoissaan. Opintojakson tavoitteena on löytää alku kunkin opiskelijan oman persoonan käytölle auttamistilanteissa, oppia asiakastyön perustaitoja, tutustua omakohtaisesti sosiaalityön tilannearvion/ lastensuojelutarpeen selvitykseen, suunnitelmallisuuden ja dokumentoinnin käytäntöihin ja niihin liittyviin keskusteluihin, oppia arvioimaan menetelmien ja eettisten kysymysten merkitystä sekä hyödyntämään erilaisia tiedonlajeja sosiaalityössä.

Edeltävät opinnot

Opintojaksot S1-S9 (lukuun ottamatta S5:ta) tulee olla suoritettuna ennen kurssille tuloa. Yksittäisten opintojaksojen puuttuminen ei ole este osallistua tälle opintojaksolle. Mikäli opintojaksolle ilmoittautuu enemmän opiskelijoita kuin sinne voidaan ottaa (noin 35 opiskelijaa), karsinta tapahtuu suoritettujen sosiaalityön opintopisteiden mukaan.

Suoritustapa

Opintojakso suoritetaan joko aikuissosiaalityön tai lastensuojelun Praksiksessa. Aikuissosiaalityön Praksiksen opetus- ja tutkimusyksikkö on Helsingissä Haagassa. Lastensuojelun Praksiksen käytäntöjakso on mahdollisuus suorittaa Helsingin lastensuojelun Praksistoimipisteissä Länsi- tai Itä-Helsingissä tai Espoossa tai Vantaalla lastensuojelun Praksisverkostojen toimipisteissä.

Opetus sisältää Praksis monimuotoista työskentelyä aikuis- tai lastensuojelun sosiaalityön opetus- ja tutkimusyksiköissä yhteensä noin 50 tuntia. Klinikkatyöskentely sisältää työpajatyöskentelyä, sosiaalityön asiakastyön havainnointia, uusien asiakkaiden vastaanottoa, asiakastilanteiden videointia (aikuisuuden Praksis), asiakkuuden alun prosessin läpivienti käytännönopettajan kanssa (lastensuojelun Praksis), luku- ja pohdintatehtäviä ja oman oppimisen arviointia. Opetukseen osallistuu vastaavien yliopisto-opettajien lisäksi käytännön opettajina toimivia sosiaalityöntekijöitä. Lastensuojelun Praksis on suunnattu lastensuojelusta kiinnostuneille opiskelijoille. Tällä kurssilla opitut perustaidot ovat pohjana Psykososiaalisen työn valmiudet I ja II -opintojaksojen opiskelulle.

Ajoitus

2.vuoden 3. ja 4. periodi.

Kirjallisuus

Oppimateriaali: SOSWEB- sivusto, http://www.helsinki.fi/sosiaalityo/tietoa/sosweb/index.htm

Oheiskirjallisuus:

  • Coulshed V, Orme V: Social Work Practice. An Introduction. Uusin painos.
  • Egan G: A Skilled Helper: a Systematic Approach to Effective Helping.
  • Fook J.: Social Work – Critical Theory and Practice.
  • Jokinen A ja Juhila K (toim.): Sosiaalityö aikuisten parissa.
  • Juhila K: Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina. Sosiaalityön yhteiskunnalliset tehtävät ja paikat.
  • Koski-Jännes A & Riittinen L & Saarnio P: Kohti muutosta. Motivointimenetelmiä päihde- ja käyttäytymisongelmiin.
  • Kääriäinen A: Lastensuojelun sosiaalityö asiakirjoina. Dokumentoinnin ja tiedonmuodostuksen dynamiikka.
  • Miller W & Rollnick S: Motivational interviewing. Preparing people for change.
  • Milner & O´Byrne: Assessment in Social Work. Uusin painos.
  • Mönkkönen K: Vuorovaikutus – dialoginen sosiaalityö. Helsinki: Edita.
  • Napier L & Fook J: Breakthroughs in Practice. Theorising critical moments in social work.
  • Pahlman I (toim.): Asiakastietojen käsittely, salassapito ja asiakkaan tiedonsaantioikeus sosiaali- ja terveydenhuollossa. Helsinki : Edita, 2010
  • Rostila I: Tavoitelähtöinen sosiaalityö.
  • Särkelä A: Välittäminen ammattina
 
»
S11 Sosiaalityön erityisalueet 9 op »

S11 Sosiaalityön erityisalueet

Op: 9

Tavoite

Opiskelija perehtyy sosiaalityön erityisalueisiin.

Edeltävät opinnot

sosiaalityön perusopinnot ja S6 - S8.

Suoritustapa

Opintojaksoon sisältyy Lastensuojelun perusteet – kurssi, ja tämän lisäksi opiskelija valitsee kaksi kurssia, joista vähintään toinen on sosiaalityön erityisalakurssi.

Ajoitus

Kandiopintojen 2. ja 3. vuosi
 
»
S11a Lastensuojelun perusteet 3 op »

S11a Lastensuojelun perusteet

Tunniste: 73224 Op: 3

Tavoite

Tavoitteena on muodostaa yleiskäsitys lastensuojelun institutionaalisista tehtävistä niin rakenteiden kuin yksilöllisten toimijoiden tasolla. Kurssin viitekehys perustuu lastensuojelulakiin ja sosiaalityön velvoitteisiin, minkä lisäksi aihetta käsitellään moninaisesti lasten oikeuksien, perhe-elämän ja sosiaalipolitiikan näkökulmasta. Tarkastelun kohteeksi tulee myös toisinaan ristiriitaisesti jännitteinen toimintaympäristö. Kurssin suoritettuaan opiskelija hallitsee lastensuojelun käsitteistön ja keskeiset periaatteet sekä tuntee lastensuojelun kohdeilmiöitä ja työmenetelmiä.

Edeltävät opinnot

sosiaalityön perusopinnot ja S6 - S8

Suoritustapa

lluennot (20 h) ja luentopäiväkirja.

Ajoitus

1. vuoden 3. periodi
 
»
S11b Valinnainen erityisala 3 op »

S11b Valinnainen erityisala

Tunniste: 73225 Op: 3

Suoritustapa

Valitaan yksi erityisala (S11ba-s11be), josta tentitään yksi englanninkielinen tai saksankielinen tai kaksi suomenkielistä teosta.

Vaihtoehtoisena suoritustapana on erityisalaa käsittelevä kurssi.

 

S11ba Yhteisösosiaalityö

Tunniste: 73009 Op: 3

Suoritustapa

Vaihtoehtoisena suoritustapana on erityisalaa käsittelevä kurssi.

Opiskelijoita pyydetään tarkistamaan, onko ko. erikoisalaa mahdollista suorittaa kuulustelijan tutkimusperiodin aikana.

Kirjallisuus

  • Delanty G: Community. (vaihtoehtoisesti 2-3 englanninkielistä ajankohtaista artikkelia)
  • Helne T & Hänninen S & Karjalainen J: Seis yhteiskunta – tahdon sisään!
  • Roivainen I: Yhteisöt ja yhteisösosiaalityön lähtökohdat.
  • Roivainen I & Nylund M & Korkiamäki R & Raitakari S (toim.): Yhteisöt ja sosiaalityö - kansalaisen vai asiakkaan asialla?
 

S11bb Kuntouttava sosiaalityö

Tunniste: 73015 Op: 3

Kirjallisuus

  • Chan C & Rhind N (eds.): Social Work Intervention in Health Care. (Sivut 1-194).
  • Giessler-Piltz B & Gerull S (Hrsg.): Soziale Arbeit im Gesundheitsbereich. Wissen, Expertise und Identität in multiprofessionellen Settings. Budrich UniPress 2009
  • Heinonen T & Metteri A (toim.): Social Work in Health and Mental Health: Issues, Developments and Actions.
  • Honkasalo M-L & Kangas I & Seppälä U (toim.): Sairas, potilas, omainen. Näkökulmia sairauden kokemiseen.
  • Jokinen A & Juhila K (toim.): Sosiaalityö aikuisten parissa.
  • Metteri A (toim.): Asiakkaan ääntä kuunnellen. Kitkakohdista kehittämisehdotuksiin.
  • Järvikoski A & Härkäpää K: Kuntoutuksen perusteet. WSOY 2006

Opetus:

  • Kuntoutuksen monimuotoisuus >> 4
 

S11bc Marginalisaatiokysymysten sosiaalityö

Tunniste: 73008 Op: 3

Kirjallisuus

  • Jokinen A & Huttunen L & Kulmala A (toim.): Puhua vastaan ja vaieta. Neuvottelu kulttuurisista marginaaleista.
  • Juhila K & Forsberg H & Roivainen I (toim.): Marginaalit ja sosiaalityö.
  • Kaukonen O & Hakkarainen P (toim.): Huumeiden käyttäjä hyvinvointivaltiossa.
  • Knuuti U: Matkalla marginaalista valtavirtaan? Huumeidenkäytön lopettaneiden elämäntapa ja toipuminen.
  • Laitinen M: Häväisyt ruumiit, rikotut mielet. Tutkimus lapsina läheissuhteissa seksuaalisesti hyväksikäytettyjen naisten ja miesten elämästä.
  • Lepola O & Villa S (toim.): Syrjintä Suomessa. (Teos löytyy myös osoitteesta: www.ihmisoikeusliitto.fi/Syrjinta.pdf)
  • McIvor G (toim.): Women who offend. Research highlights in social work 44.
  • Thörn C: Kvinnans plats(er) – bilder av hemlöshet.
 

S11bd Gerontologinen sosiaalityö

Tunniste: 73650 Op: 3

Kirjallisuus

  • Seppänen M & Karisto A & Kröger T (toim.): Vanhuus ja sosiaalityö

sekä yksi seuraavista:

  • Kirsi T: Rakasta, kärsi ja kirjoita. Tutkimus dementoitunutta puolisoaan hoitaneiden naisten ja miesten hoitokokemuksesta.
  • Molander G : Työtunteet - esimerkkinä vanhustyö.
  • Salonen K: Haastava sosiaalinen vanhuustyössä.
  • Tedre S: Hoivan sanattomat sopimukset.
 

S11be Monikulttuurinen sosiaalityö

Tunniste: 73064 Op: 3

Kirjallisuus

  • Lehtonen M & Löytty O & Ruuska P: Suomi toisin sanoen.

ja yksi seuraavista:

  • Anis M: Sosiaalityö ja maahanmuuttajat. Lastensuojelun ammattilaisten ja asiakkaiden vuorovaikutus ja tulkinnat.
  • Forsander A & Ekholm E & Hataniemi P: Monietnisyys, yhteiskunta ja työ.
  • Huttunen L: Kotona, maanpaossa, matkalla. Kodin merkitykset maahanmuuttajien omaelämäkerroissa.
  • Jasinskaja-Lahti I & Liebkind K & Vesala T: Rasismi ja syrjintä Suomessa. Maahanmuuttajien kokemuksia.
  • Järvinen R: Ammatillisen maahanmuuttotyön kulttuuri. Erilaisuus sosiaali- ja terveydenhuollon jäsennyksissä.
  • Wikan U: En fråga om heder.
 
»
S11c Vapaavalintainen sosiaalityön kurssi 3 op »

S11c Vapaavalintainen sosiaalityön kurssi

Tunniste: 73226 Op: 3

Tavoite

Vapaavalintainen sosiaalityön kurssi voi olla esim. Heikki Waris -instituutin järjestämä kurssi, studia generalia jne. Jos opiskelija suorittaa muun kuin oman laitoksen järjestämän kurssin, hän kirjoittaa esseen siitä, kuinka kyseisen kurssin tieto on sovellettavissa sosiaalityöhön ja mikä siinä on oman oppimisen ja ammatillisen kehittymisen kannalta oleellista.
 
»
S12 Kandidaatin tutkielmaseminaari ja tutkielma 10 op »

S12 Kandidaatin tutkielmaseminaari ja tutkielma

Tunniste: 73227 Op: 10

Tavoite

Sosiaalityön kandidaatin tutkielmaopinnot koostuvat kolmen opetusperiodin mittaisesta seminaarityöskentelystä, johon kuuluu tieteellisen kirjallisuuden lukemista ja kirjoittamisen perusteita käsittävää luentoseminaariopetusta. Seminaariin osallistuminen on pakollista. Seminaarissa harjoitellaan tieteellistä ja asiantuntijakirjoittamista, kritiikin vastaanottamista ja antamista sekä tieteellistä ja asiantuntijakeskustelua. Seminaarin ensimmäisen jakson aikana opiskelijat laativat työsuunnitelman, johon sisältyy luettelo tutkielmaan luettavasta kirjallisuudesta. Toisen jakson aikana tutkielmaluonnos esitellään seminaarissa, jossa sitä opponoidaan. Tavoitteena on, että tutkielma valmistuisi kolmannen periodin aikana. Tiedekunnan ohjeiden mukaan valmis tutkielma jätetään tarkastettavaksi viimeistään seminaaria seuraavan periodin kuluessa. Tiedekunnan ohjeet kandidaatin tutkielmista ks.

http://www.valt.helsinki.fi/staff/hkahlos/tutk/kanditutkielmaperiaatteet.pdf

Edeltävät opinnot

mahdollisimman paljon aineopintoja suoritettu ennen seminaariin osallistumista.

Ajoitus

Kandiopintojen 3. vuoden 1., 2. ja 3. periodi
 
»
S13 Käytäntö 3: Psykososiaalisen työn valmiudet I 5 op »

S13 Käytäntö 3: Psykososiaalisen työn valmiudet I

Tunniste: 73228 Op: 5
Lisätietoja: Opintojaksolla on käytössä WebOodi -ilmoittautumisen lisäksi erillinen hakulomake, joka palautetaan opintojaksosta vastaavalle yliopistonlehtorille. Tarkemmat yhteystiedot ilmoitetaan ennen hakuajan alkamista. Opintojaksolle voidaan ottaa rajoitettu määrä opiskelijoita ja mahdollinen karsinta tapahtuu opintosuoritusten määrän perusteella. S13 ja S23 -opintojaksoille haku ajalla ajalla 4.-17.4.2011 (lukuvuodelle 2011-2012)

Sosiaalityön sivuaineopiskelijat, huomioikaa sivuaineopinto-oikeus aineopinnoissa.

HUOM! Kurssin kotisivu ja verkkomateriaali http://apumatti.helsinki.fi/lcms.php?am=6950-6950-1 Kurssin kotisivuilta löytyvät tiedot kurssin rakenteesta, sisällöistä ja suorittamisesta. Kurssisivuja päivitetään opintojen ennen opintojaksoa keväällä, kesällä ja syksyllä opintojakson aikana, joten sieltä kannattaa käydä tarkistamassa seminaaripaikat, pienryhmät, oppimistehtävät ja muut opintojaksoon liittyvät käytännön asiat ennen opintojakson alkua ja sen kuluessa.

Käytännön opettajan pankki, ks. https://alma.helsinki.fi/doclink/208497

Tavoite

Syventää asiakastyön ammatillisia perustaitoja ja -valmiuksia. Vahvistaa henkilökohtaista oppimisprosessia sekä edistää ammatti-identiteetin muotoutumista. Syventää sosiaalityön ammatillisen toiminnan perusteita (esim. eettinen harkinta, moniammatillisuus ja työskentely verkostoissa, oman työn itsearviointi, vaikuttaminen, metodiset valinnat). Oppia tunnistamaan ja hyödyntämään tarkoituksenmukaisesti eri tiedonlajeja sosiaalityössä. Arvioida sosiaalityön paikkaa ja merkitystä yhteiskunnallisena toimintana ja vaikuttamisena.

Edeltävät opinnot

Sosiaalityön perusopinnot ja S6-S10.

Suoritustapa

Psykososiaalisen työn valmiudet -opintojaksolla opiskelija opiskelee käytännön opettajana toimivan sosiaalityöntekijän ohjauksessa erikseen sovittavassa sosiaalityön toimipaikassa 50 päivän (6h/päivä) ajan. Opintojaksoon kuuluu myös yliopiston lehtorien järjestämää seminaarityöskentelyä 24 tuntia, pienryhmätyöskentelyä 24 tuntia sekä kirjallisia tehtäviä.

Ajoitus

Kandiopintojen 3. vuoden 1., 2. ja 3. periodi.

Kirjallisuus

Oheiskirjallisuus:
  • Folgheraiter F: Relational social work.
  • Granfelt R & Jokiranta H & Karvinen S & Matthies A-L & Pohjola A: Monisärmäinen sosiaalityö.
  • Jauhiainen R & Eskola M: Ryhmäilmiö.
  • Juhila K & Forsberg H & Roivainen I (toim.): Marginaalit ja sosiaalityö.
  • Juhila K: Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina. Sosiaalityön yhteiskunnalliset tehtävät ja paikat
  • Koskinen A-K: ”Vaihtoehtoinen tarina” Mitä on sosiaalinen muutostyö. Soccan ja Heikki Waris -instituutin julkaisusarja nro 14.
  • Karvinen–Niinikoski S & Salonen J & Rantalaiho U-M: Työnohjaus sosiaalityössä
  • Laitinen M & Hurtig J (toim.): Pahan kosketus. Ihmisyyden ja auttamistyön jäljillä.
  • Mönkkönen K: Dialogisuus kommunikaationa ja suhteena.
  • Payne M: Teamwork in multiprofessional care.
  • Repo-Kaarento S: Innostu ryhmästä
  • Saari S: Kuin salama kirkkaalta taivaalta.
 
»
S14 Itsearviointi 0 op »

S14 Itsearviointi

Tunniste: 73655 Op: 0

Tavoite

Itsearvioinnin tavoitteena on kokoavasti jäsennellä ja arvioida kandiopintojen lopussa (tai siinä vaiheessa opintoja, jolloin opintojakso suoritetaan)omaa oppimisprosessia, opintoja ja niiden antamia valmiuksia sosiaalityön asiantuntijuuteen. Itsearviointikertomuksen näkökulman ja käsiteltävät asiat voi valita itsenäisesti esimerkiksi itselle merkityksellisten, haasteellisten yms.oppimissisältöjen ja/tai -kokemusten pohjalta. Myös kriittinen näkökulma opintoihin on kannustettava. Itsearviointikertomuksessa voi myös kiteytyyä siihenastisen portfoliokansion sisältö.

Suoritustapa

Opiskelija toimittaa kirjallisen 5-7 -sivuisen itsearvion vastuuopettajalle ja esittää siihenastisen portfoliokansionsa. Itsearviointikertomus ja portfoliokansio toimitetaan vastuuopettajalle viikkoa ennen vastaanottoa. Vastaanotosta kannattaa sopia sähköpostitse etukäteen. Itsearvioinnit järjestetään pääsääntöisesti ryhmämuotoisesti. Jos opiskelija toivoo kuitenkin yksilötapaamista, asiasta sovitaan ajanvarauksen yhteydessä.

Itsearviointikriteeristö löytyy osoitteesta: http://www.valt.helsinki.fi/yhpo/portfoliohje.html#h6

 
»
Sosnetin valtakunnalliset virtuaalikurssit »

Sosnetin valtakunnalliset virtuaalikurssit

Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen sosiaalityön opiskelijat voivat osallistua seuraaviin alla esiteltyihin virtuaalikursseihin. Syksyn valtakunnallisille sosiaalityön virtuaalikursseille ilmoittautuminen tapahtuu opetusohjelman kautta viime vuoden tapaan http://www.mcampus.fi/sosnet/mcampus/index.php?pid=6 Virtuaalikursseilla voi korvata joitakin opintoja, esimerkiksi S11c Vapaavalintainen sosiaalityön kurssi (2 op) tai S22 Vapaavalintaiset sivuaine- tai tutkimusmenetelmäopinnot (HOPSin mukaan) (9 op ). Korvaavuuksista pitää sopia oman yliopiston opettajan kanssa, jonka vastaamaan opintojaksoon virtuaalikurssi toivotaan sisällytettävän.

SOSNET VALTAKUNNALLISET VERKKOKURSSIT 2010–2011, ks. http://www.mcampus.fi/sosnet/mcampus/mod/book/view.php?id=2459&chapterid=53

 
»
Muut kurssit »

Muut kurssit

 
»
Maisteriopinnot »

Maisteriopinnot

Tunniste: 73098 Op: 120
SSKH:n kandidaattitutkinnon pohjalta sosiaalityöntekijän kelpoisuuteen tähtäävät, maisteriopintoja suorittavat opiskelijat - sekä pää- että sivuaineopiskelijat - suorittavat kaikki ne sosiaalityön opintokokonaisuudet, jotka kuuluvat kandidaatin tutkinnon jälkeisiin maisteriopintoihin ja maisterintutkintoon. Vuosittaisessa opetussuunnitelmassa määritellään ja sovitaan erikseen ruotsinkielisestä opetuksesta ja sen järjestämisestä, joka sovituin osin voi toteutua myös yhteistyössä SSKH:n ja Matilda Wrede -institutetin kanssa.

Alajaksot

 
»
S15 HOPS 1 op (rekisteröidään tutkimusseminaarin yhteydessä) »

S15 HOPS

Tunniste: 73261 Op: 1
Rekisteröidään tutkimusseminaarin yhteydessä.

Tavoite

HOPS on opiskelijan oma tavoitteellinen suunnitelma ja samalla sitoumus. HOPS ei voi toteutua, ellei siihen ole mahdollista sitoutua. Siksi HOPS on laadittava mahdollisimman konkreettiseksi ja omaa opiskelua tukevaksi. HOPS auttaa opiskelijaa tunnistamaan paremmin omia kehittymisen tarpeitaan. Sen avulla opiskelija tarkentaa myös oppimisen mahdollisuuksia ja tutustuu itseensä oppijana. Parhaimmillaan HOPS auttaa opiskelijaa löytämään ja ottamaan huomioon yksilölliset tarpeensa ja mahdollisuutensa opiskelussa ja ammatillisessa kehittymisessä. Huolellinen HOPSin laatiminen ja ajankäyttösuunnitelman tekeminen auttavat haasteiden toteuttamisessa ja arjen realiteettien hallinnassa. HOPS on myös opintojen prosessissa tarkentuva työskentelysuunnitelma.

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma eli HOPS käynnistää maisteriopinnoissa mentoroivan ohjauksen ja tutkivan oppimisen prosessin. HOPS on väline, jonka avulla opiskelija myös kiinnittyy tutkimusseminaareihin (ks. S26 ja S27) ja niissä organisoituvaan, tutkimustyötä tukevaan yhteistoiminnalliseen oppimiseen. HOPSin tekeminen alkaa heti maisteriopintojen alussa niihin orientoivassa seminaarissa ja täsmentyy maisteriopintojen 1. vuonna aloitettavissa (1. tai 3. periodi) tutkimusryhmissä. Opiskelija laatii ja palauttaa HOPS- suunnitelman lomakkeineen tutkimusseminaariryhmäänsä johtavalle opettajalle. Taustalla on myös kandidaattiopinnoissa laadittu itsearvionti. Tavoitteena on luoda opiskelijalle väline, jonka avulla opinnot jäsentyvät mielekkääksi, myös pro gradu –tutkielmaa tukevaksi kokonaisuudeksi. HOPS on myös ohjauskeskustelujen keskeinen väline.

HOPS hyväksytään tutkimusseminaari I:ssä. HOPS –työskentelyn myötä opiskelijalle muodostuu käsitys siitä, mitä opintoja hänen tulee ja kannattaa harjoittaa suorittaakseen sosiaalityön maisterin tutkinnon ja kehittyäkseen vahvan ammatti-identiteetin omaavaksi, tutkimuksen ja käytännön väliselle yhteydelle toimintansa perustavaksi osaajaksi, sosiaalityön akateemiseksi asiantuntijaksi.

Maisteriopinnot alkavat henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) laatimisella ja kiinnittymisellä tutkimusseminaariryhmiin. Maisteriopintoja orientoivan jakson suorittaminen edellyttää henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekemistä opintojen etenemisen myötä täydentyvänä prosessina. HOPS tarkoittaa:

  • opiskelun alussa laadittua, myöhemmin omien tarpeiden ja ohjaajan kanssa tehtyjen sopimusten mukaista dokumenttia, jossa alussa selvitetään taustaksi myös aiemmat opinnot ja mahdolliset korvaavuudet
  • suunnitelmaa ja sen täsmentämistä ajankäytöstä ja opintojen etenemisestä
  • esitystä tutkintovaatimusten eri osista ja niiden suoritussuunnitelmasta

Sisältö

Maisteriopinnot alkavat henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisella. Maisteriopintoihin orientoivan jakson suorittaminen edellyttää HOPSin tekemistä. HOPS tarkoittaa:
  • opiskelun alussa laadittua dokumenttia, jossa selvitetään myös aiemmat opinnot ja mahdolliset korvaavuudet
  • selkeää suunnitelmaa ajankäytöstä ja opintojen etenemisestä
  • esitystä tutkintovaatimusten eri osista ja niiden suoritussuunnitelmasta

Suoritustapa

HOPSin työstäminen jakautuu neljään vaiheeseen:
  • 1. Maisteriopiskelijoiden yhteinen tutustumis- ja infotilaisuus (orientoiva jakso)
  • 2. Kirjallisen HOPS-suunnitelman tekeminen lomakkeelle
  • 3. HOPS-keskustelu vastuuopettajien kanssa ja kiinnittyminen tutkimus- eli graduryhmiin
  • 4. HOPS-suunnitelman täydentäminen, viimeistely ja hyväksyminen

HOPS tehdään verkossa olevaan lomakepohjaan tai oppimisalustaan. Lomakepohja täytetään huolellisesti ennen vastuuopettajan kanssa käytävää HOPS -keskustelua ja tuodaan tulostettuna keskusteluihin. Ensimmäisessä HOPS-keskustelussa käydään läpi aiemmat opintosuoritukset ja suoritettavat opintokokonaisuudet sekä omat henkilökohtaiset tavoitteet, elämäntilanne ja omat voimavarat sekä pohditaan pro gradu –tutkielman aihetta. Aikaisempien opintojen korvaavuudesta ja täydentämisestä käydään keskustelut myös opinto-ohjaukseen tältä osin nimettyjen henkilöiden kanssa. HOPS -lomakkeessa opiskelijaa pyydetään pohtimaan opiskelun motiiveja ja tavoitteita sekä omaa tutkimuksellista kiinnostustaan ja tutkielman aihettaan. HOPS -lomakkeella esitettyjen kysymysten tarkoituksena on auttaa opiskelijaa tulemaan tietoiseksi omista lähtökohdistaan ja näkökulmistaan sekä tekemään valintansa maisteriopintojen suuntaamisesta omaa kiinnostustaan ja opintojen tehokkuutta tukevalla tavalla.

Suoritusmerkintä HOPSista annetaan I seminaarin merkinnän yhteydessä.

Ajoitus

Alkusuunnitelma maisteriopintojen orientoiva seminaari (ks. S26 ja S27) sekä tutkimusryhmäopinnot, 1. vuosi 1. tai 3. periodi. Tarkennus läpi maisteriopintojen.
 
»
S16 Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op »

S16 Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät

Tunniste: 73262 Op: 5

Tavoite

Kurssilla syvennetään ja laajennetaan sosiaalitutkimuksen tilastollisten analyysimenetelmien tuntemusta perehtymällä niiden perusteisiin, ominaisuuksiin ja käyttöön. Kurssilla hankitaan edellytykset arvioida eri menetelmien soveltuvuutta analyysiongelmien ratkaisemiseen, arvioida kriittisesti menetelmien sovelluksia sekä mahdollisesti lisäopinnoin soveltaa itsenäisesti näitä menetelmiä. Lisäksi kurssilla harjoitellaan menetelmien vaatimia atk-taitoja.

Edeltävät opinnot

kandidaatin opinnot

Suoritustapa

Luentokurssi harjoitustöineen ja loppukuulusteluineen. Kurssin harjoitustöiden tekeminen edellyttää jonkin tilastollisen tietokoneohjelmiston tuntemusta ja käyttötaitoa (esim. SAS, SPSS, Survo). Ohjelmistojen käytön opastusta saa esim. yleisopintoihin sisältyvällä atk-täydennyskurssilla ja atk-keskuksen järjestämillä kursseilla. Tiedekunnan järjestämä atk-täydennyskurssi antaa muutenkin valmiuksia tilastollisessa tietojenkäsittelyssä.

Ajoitus

maisteriopintojen 1. vuoden 1. periodi

Kohderyhmä

sosiaalityön pääaineopiskelijat

Kirjallisuus

  • De Vaus D.A. : Surveys in social research, 2002
  • Jokivuori P & Hietala R: Määrällisiä tarinoita: monimuuttujamenetelmien käyttö ja tulkinta, 2007
  • Nummenmaa L: Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät, 2004
  • Töttö P: Syvällistä ja pinnallista. Teoria, empiria ja kausaalisuus sosiaalitutkimuksessa (sivut: 9 - 17, 84 - 161), 2005.

Opetus:

 
»
S17 Kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien kurssi 5 op »

S17 Kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien kurssi

Tunniste: 73190 Op: 5

Tavoite

Perehdytään sosiaalityön tutkimuksessa ajankohtaisiin laadullisen tutkimuksen menetelmiin painottaen aineiston analyysia.

Edeltävät opinnot

Kandidaatin opinnot

Suoritustapa

Luennot, luentopäiväkirja ja analyysiharjoitukset. Kurssin voi suorittaa myös tiedekunnan tarjoaman ruotsinkielisen kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien opetuksen yhteydessä.

Ajoitus

maisteriopintojen 1. vuoden 3. ja 4. periodi

Kirjallisuus

Oheislukemisto:
  • Silverman D: Doing Qualitative Research. A Practical Handbook, 2005
  • Riessman C K (ed.): Qualitative Studies in Social Work Research, 1994.
  • Järviluoma H & Moisala P & Vilkko A: Gender and qualitative methods, 2003
  • Heikkinen H & Rovio E & Syrjälä L (toim.): Toiminnasta tietoon. Toimintatutkimuksen menettelytavat
  • Laine M, Bamberg J & Jokinen P (toim.): Tapaustutkimuksen taito. (Gaudeamus), 2007
  • Wood Linda A & Kroger Rolf O: Doing Discourse Analysis. Methods for Studying Action in Talk and Text, 2000.
  • Lappalainen S, Hynninen P, Kankkunen T, Lahelma E & Tolonen T (toim.): Etnografia Metodologiana, 2007.
  • Holstein J A & Gubrium J F: The New Language of Qualitative Method, 1997.
  • Johansson A: Narrativ teori och metod. Lund: Studentlitteratur, 2005.
  • Widerberg K: Kvalitativ forskning i praktiken. Lund: Studentlitteratur, 2002
 
»
S18 Muuttuvan toimintaympäristön globaalit ja lokaalit ulottuvuudet 5 op »

S18 Muuttuvan toimintaympäristön globaalit ja lokaalit ulottuvuudet

Tunniste: 73263 Op: 5

Tavoite

Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle perustietoa sosiaalityön yhteiskuntapoliittisesta toimintaympäristöstä, joka koostuu maantieteellis-alueellisista kysymyksistä ja yhteiskunnallisista aikalaistendesseistä. Opetuksessa painotetaan Pohjoismaiden, Itämeren alueen ja Euroopan unionin sosiaalisen kehityksen kysymyksiä.

Edeltävät opinnot

Kandidaatin opinnot

Suoritustapa

Luentosarja ja siihen liittyvät harjoitukset. Vaihtoehtona kolmen kirjan tenttiminen tiedekuntatentissä. Suositellaan osallistumista luento-opetukseen.

Ajoitus

maisteriopintojen 1. vuoden 2 periodi

Kirjallisuus

Tentitään kolme kirjaa seuraavista:
  • Palola E: Näkökulmia eurooppalaiseen sosiaalipolitiikkaan: malli, väestö, resurssit ja kommunikaatio. Helsinki: Stakes, 2007.
  • Hvinden B & Johansson H (ed.): Citizenship in Nordic Welfare States. London & New York: Routledge, 2007.
  • George V & Page R: Global Social Problems
  • Kvist J & Saari J (ed.): The Europeanisation of social protection. Bristol: The Policy Press, 2007.
  • Gudbjörg Linda Rafnsdóttir (red.): Arbejde, helse og velfærd i Vestnorden. Reykjavík: Háskólaútgáfan, 2007.
 
»
S19 Historia ja nykyisyyden tutkimus 4 op »

S19 Historia ja nykyisyyden tutkimus

Tunniste: 73264 Op: 4

Tavoite

Tavoitteena on lisätä pohjoismaisissa oikeus- ja hyvinvointivaltioissa tapahtuvien yhteiskunnallisten muutosten analyyttista ymmärrystä. Kirjallisuuden kautta perehdytään yhteiskunta- ja sosiaalipolitiikan historiallisiin muutoksiin sekä siihen, millainen yhteys ammatillisella tai vapaaehtoisella sosiaalisella työllä muutoksiin on eri aikoina ollut.

Edeltävät opinnot

Kandidaatin opinnot

Suoritustapa

Opintojakso suoritetaan kirjatenttinä.

Ajoitus

maisteriopintojen 1. vuoden 4. periodi

Kirjallisuus

Kolme seuraavista:
  • McDonald C: Challenging social work, 2006.
  • Hänninen S & Karjalainen J & Lehtelä K-M (toim.): Pääsy kielletty! Poiskäännyttämisen politiikka ja sosiaaliturva, 2007.
  • Julkunen R: Kuka vastaa? Hyvinvointivaltion rajat ja julkinen vastuu, 2006.
  • Patomäki H: Uusliberalismi Suomessa: lyhyt historia ja tulevaisuuden vaihtoehdot, 2007.

Yksi seuraavista:

  • Jallinoja R: Perheen vastaisku, 2006.
  • Satka M: Making Social Citizenhip. From Poor Law to Professional Social Work, 1995.
 
»
S20 Sosiaalialan johtaminen 5 op »

S20 Sosiaalialan johtaminen

Tunniste: 73265 Op: 5

Tavoite

Opintojakson antaman aineiston varassa opiskelija hahmottaa sosiaalialan johtamisen yhteydet julkisella, yksityisellä ja (kansainvälisellä) järjestösektorilla. Opintojaksolla tutustutaan myös sosiaalialan strategiseen sekä henkilöstö- ja substanssijohtamiseen ja ohjausjärjestelmiin erityisesti sosiaalityön näkökulmasta.

Edeltävät opinnot

Kandidaatin opinnot

Suoritustapa

Opintojaksoon liittyvä kurssi/luentosarja harjoituksineen tai sovittu verkko-opintojakso yliopistoverkko Sosnetin johtamisopintojen kokonaisuudesta ”Johtaminen, hallinto ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen”, ks. http://www.mcampus.fi/sosnet/mcampus/

( Huom: Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa myös laajempana kokonaisuutena tämän Sosnetin johtamisopintojen 35 op:n kokonaisuus ylimääräisinä opintoina.) Vaihtoehtona kolmen kirjan (1 kustakin ryhmästä 1-3) ja sovittujen 2 artikkelin tenttiminen (kohta 4) tiedekuntatentissä tai tutkimusryhmien (ks.S26 ja S27) yhteyteen rakentuvat yhteistoiminnallisen oppimisen ryhmät sovittuine tuotoksineen.

Ajoitus

maisteriopintojen 2. vuoden 2. ja 3. periodi

Kirjallisuus

1) Ammattikäytäntöjen johtaminen
  • Niiranen ym.: Johtaminen sosiaalialalla. 2010
  • Karvinen-Niinikoski S ym.: Työnohjaus sosiaalityössä, 2007.
  • Statham D (toim.): Managing frontline practice in social care, 2004
  • Allvin M ym.: Socialpsykologiska perspektiv på det nya arbetslivet, 2006.

2) Henkilöstön ja osaamisen johtaminen

  • Kauhanen J: Henkilöstövoimavarojen johtaminen, 2006.
  • Hafford-Letchfield K ym.: Leadership and management in social care, 2007.
  • Virtanen P & Wennberg M: Prosessijohtaminen hallinnossa, 2007.
  • Storey J: Leadership in Organizations. Current Issues and Key Trends, 2004

3) Organisatioteoreettinen näkökulma hallintoon

  • Viitanen, Riitta: Johda osaamista. Osaamisen johtaminen teoriasta käytäntöön, 2005
  • Powell G & Graves L: Women and men in management, 2003.
  • Hughes M & Wearing M: Organisations and management in social work, 2007
  • Grape O m.fl.: Organisation och omvärld, 2006.

4) Artikkeliaineistot/ Johtamisen ja hallinnon tutkimus sosiaalialalla. Sovitut 2 artikkelia alan kansainvälisistä tieteellisistä aikakauslehdistä, esim. Administration in social work.

 
»
S21 Sosiaalityön tutkimuksen suunnat 5 op »

S21 Sosiaalityön tutkimuksen suunnat

Tunniste: 73266 Op: 5
Vastuuopettajat: Essee toimitetaan graduohjaajalle tai tutkimusseminaarin vetäjälle. Erityistapauksissa (esim. sivuaineopiskelijat) esseestä sovitaan sosiaalityön lehtorin kanssa. Ruotsinkieliset esseet sovitaan tarpeen mukaan graduohjaajan kanssa ja toimitetaan yliopisto-opettajalle.

Tavoite

Perehdytään sosiaalityön tutkimuksen viimeaikaisiin suuntauksiin tutustumalla oman pro gradu -tutkielman kannalta keskeisiin väitöskirjoihin. Painopiste on tutkimusmenetelmällisissä ja metodologisissa valinnoissa.

Edeltävät opinnot

Kandidaatin opinnot

Suoritustapa

Valitaan yhdessä vastuuopettajan kanssa 3 väitöskirjatutkimusta esimerkiksi oheisesta kirjallisuusluettelosta. Kirjoiksi voidaan valita myös esim. pohjoismaisia sosiaalityön väitöskirjoja. Kirjoitetaan metodologinen, pohtiva ja omia oivalluksia esiin tuova, essee, jossa käsitellään valituissa tutkimuksissa käytettyjen käsitteiden ja metodologian suhdetta oman pro gradu -tutkielman menetelmiin. Esseetä voi hyödyntää oman pro gradun menetelmäosion tekemisessä.

Ajoitus

Jakso suoritetaan lomittain tutkimusmenetelmäopintojen ja tutkimusseminaarien kanssa.

Kirjallisuus

  • Andersson S: ”Kahdestaan kotona – tutkimus vanhoista pariskunnista”.
  • Anis M: Sosiaalityö ja maahanmuuttajat. Lastensuojelun ammattialisten ja asiakkaiden vuorovaikutus ja tulkinnat.
  • Eskonen I: Perheväkivalta lasten kertomina.
  • Granfelt R: Kertomuksia naisten kodittomuudesta.
  • Hurtig J: Lasta suojelemassa.
  • Husso M: Parisuhdeväkivalta.
  • Hyväri S: Vallattomuudesta vastuuseen.
  • Hänninen K: Kohtaamisen kokemuksia epävarmuuden näyttämöllä. Kokemuksellinen ensitieto vammaisen lapsen syntyessä.
  • Julkunen I: Being Young and Unemployed.
  • Keskinen S: Perheammattilaiset ja väkivaltatyön ristiriidat: sukupuoli, valta ja kielelliset käytännöt.
  • Kiili J: Lasten osallistumisen voimavarat. Tutkimus Ipanoiden osallistumisesta.
  • Knuuti U: Matkalla marginaalista valtavirtaan? Huumeiden käytön lopettaneiden elämäntapa ja toipuminen.
  • Kokko R-L: Asiakas kuntoutuksen yhteistyöryhmässä.
  • Kääriäinen A: Lastensuojelun sosiaalityö asiakirjoina. Dokumentoinnin ja tiedonmuodostuksen dynamiikka.
  • Laine T: Turvakotityön käytännöt: asiantuntijuus ja sukupuolen merkitykset.
  • Laitinen M: Häväistyt ruumiit, rikotut mielet.
  • Malmberg-Heimonen I: Public welfare policies and private responses: Studies of European labour market policies in transition.
  • Nousiainen K: Lapsistaan erillään asuvat äidit.
  • Nyqvist L: Väkivaltainen parisuhde, asiakkuus ja muutos.
  • Närhi K: The eco-social approach in social work and the challenges to the expertise of social work.
  • Petrelius P: Sukupuoli ja subjektius sosiaalityössä: tulkintoja naistyöntekijöiden muistoista.
  • Piispa M: Väkivalta ja parisuhde. Nuorten naisten kokeman väkivallan määrittely surveytutkimuksessa. (on myös elektronisena, Helsingin yliopiston väitöskirjat)
  • Rajavaara M: Vaikuttavuusyhteiskunta. Sosiaalisten olojen arvostelusta vaikutusten todentamiseen.
  • Ryynänen U: Sairastamisen merkitys ja turvattomuustekijät aikuisiässä.
  • Saurama E: Vastoin vanhempien tahtoa.
  • Seppänen M: Liipolan onni. Asuinalueen sosiaalinen erilaistuminen ja merkitys asukkaille.
  • Törrönen M: Lasten arki laitoksessa.
  • Virokannas E: Normaalin rajan molemmilla puolilla: tutkimus huumehoitoyksikön nuorten identiteettien rakentumisesta.
  • Vuori J: Äidit, isät ja ammattilaiset. Sukupuoli, toisto ja muunnelmat asiantuntijoiden kirjoituksissa. (on elektronisena, Tampereen yliopiston väitöskirjat)
  • Väyrynen S: Usvametsän neidot. Tutkimus nuorten naisten elämästä huumekuvioissa.
 
»
S22 Vapaavalintaiset sivuaine- tai tutkimusmenetelmäopinnot (HOPSin mukaan) 9 op »

S22 Vapaavalintaiset sivuaine- tai tutkimusmenetelmäopinnot (HOPSin mukaan)

Tunniste: 73267 Op: 9

Opetus:

 
»
S23 Käytäntö 4: Psykososiaalisen työn valmiudet II 10 op »

S23 Käytäntö 4: Psykososiaalisen työn valmiudet II

Tunniste: 73268 Op: 10
Lisätietoja: Opintojaksolle voidaan ottaa rajoitettu määrä opiskelijoita, joten etusijalla ovat sosiaalityön pääaineopiskelijoilla. Valtiotieteellisen tiedekunnan sosiaalityötä sivuaineena opiskeleville opiskelijoille on varattu opintojaksolle viiden hengen vuosittainen kiintiö. S13 ja S23 -opintojaksoille haku 4.-17.4.2011.

HUOM! Kurssin kotisivu ja verkkomateriaali http://apumatti.helsinki.fi/lcms.php?am=6950-6950-1 Kurssin kotisivuilta löytyvät tiedot kurssin rakenteesta, sisällöistä ja suorittamisesta. Kurssisivuja päivitetään opintojen ennen opintojaksoa keväällä, kesällä ja syksyllä opintojakson aikana, joten sieltä kannattaa käydä tarkistamassa seminaaripaikat, pienryhmät, oppimistehtävät ja muut opintojaksoon liittyvät käytännön asiat ennen opintojakson alkua ja sen kuluessa.

Tavoite

Syventää asiakastyön ammatillisia perustaitoja ja -valmiuksia. Vahvistaa henkilökohtaista oppimisprosessia sekä edistää ammatti-identiteetin muotoutumista. Syventää sosiaalityön ammatillisen toiminnan perusteita (esim. eettinen harkinta, moniammatillisuus ja työskentely verkostoissa, oman työn itsearviointi, vaikuttaminen, metodiset valinnat). Oppia tunnistamaan ja hyödyntämään tarkoituksenmukaisesti eri tiedon lajeja sosiaalityössä. Arvioida sosiaalityön paikkaa ja merkitystä yhteiskunnallisena toimintana ja vaikuttamisena.

Edeltävät opinnot

Sosiaalityön perusopinnot ja S6-S10.

Suoritustapa

Psykososiaalisen työn valmiudet -opintojaksolla opiskelija opiskelee käytännön opettajana toimivan sosiaalityöntekijän ohjauksessa käytännössä sosiaalityöntekijänä toimimista erikseen sovittavassa sosiaalityön toimipaikassa 50 päivän (6h/päivä) ajan. Opintojaksoon kuuluu myös yliopiston lehtorien järjestämää seminaarityöskentelyä 24 tuntia, pienryhmätyöskentelyä 24 tuntia sekä kirjallisia tehtäviä.

SSKH:ssa pitkän ohjatun harjoittelun ja kandidaattitutkinnon suorittaneet suorittavat tätä opintojaksoa varten vastaavan määrän (10 op) vapaavalintaisia, HOPS:n mukaisia pää- tai sivuaineopintoja.

Ajoitus

Kandiopintojen 3. vuosi, 1., 2. ja 3. periodi

Kirjallisuus

Oheiskirjallisuutena:
  • Folgheraiter F: Relational social work.
  • Granfelt R & Jokiranta H & Karvinen S & Matthies A-L & Pohjola A: Monisärmäinen sosiaalityö.
  • Jauhiainen R & Eskola M: Ryhmäilmiö.
  • Juhila K & Forsberg H & Roivainen I (toim.): Marginaalit ja sosiaalityö.
  • Juhila K: Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina. Sosiaalityön yhteiskunnalliset tehtävät ja paikat
  • Koskinen A-K: ”Vaihtoehtoinen tarina” Mitä on sosiaalinen muutostyö. Soccan ja Heikki Waris -instituutin julkaisusarja nro 14.
  • Karvinen–Niinikoski S & Salonen J & Rantalaiho U-M: Työnohjaus sosiaalityössä
  • Laitinen M & Hurtig J (toim.): Pahan kosketus. Ihmisyyden ja auttamistyön jäljillä.
  • Mönkkönen K: Dialogisuus kommunikaationa ja suhteena.
  • Payne M: Teamwork in multiprofessional care.
  • Repo-Kaarento S: Innostu ryhmästä
  • Saari S: Kuin salama kirkkaalta taivaalta.
  • Satka M & Julkunen I & Meltti T & Yliruka L (toim.): Käytännönopetuksen aakkoset. Praktiklärans ABC.
 
»
S24 Sosiaalityön teoria, refleksiivinen asiantuntijuus ja ammatinhallinta (5 op) »

S24 Sosiaalityön teoria, refleksiivinen asiantuntijuus ja ammatinhallinta

Tunniste: 73259 Op: 5
Opintojaksoista S24 ja S25b JOS OLET SUORITTANUT VANHOJEN TUTKINTOVAATIMUSTEN (2005-2008) MUKAAN TOISEN OPINTOJAKSOISTA S24 (5 op)(73269) JA S25B (10 op)(73272) MUTTA ET TOISTA, LUE TÄMÄ!

2005-2008 tutkintovaatimusten opintojaksot S24 ja S25b ovat 2008-2011 tutkintovaatimuksissa vaihtaneet paikkaa ja ko opintojaksojen sisältöjen laajuudet ovat siten muuttuneet. Jos opiskelija on suorittanut vanhojen vaatimusten mukaan vain toisen näistä opintojaksoista, opiskelija suorittaa jäljellä olevat opinnot seuraavasti niin, että ko. opintojaksojen opinnot ovat yhteensä edelleen 15 op. 1) Jos opiskelija on suorittanut vanhan S24 (käytäntötutkimus 5 op)(koodi 73269), hän suorittaa nykyisen S24 (asiantuntijuus 5 op) (koodi 73259) voimassa olevien tutkintovaatimusten mukaan ja sen lisäksi käytäntötutkimuksen opintoja 5 op. Käytäntötutkimuksen opinnot rekisteröidään uutena S25b:nä (5 op)(koodi 763278).

2) Jos opiskelija on suorittanut vanhan S25b (asiantuntijuus 10 op)(koodi 73272), opiskelija suorittaa lisäksi käytäntötutkimuksen opintoja 5 op, jotka rekisteröidään uutena S25b:nä (5 op)(koodi 73278).

Käytäntötutkimuksen 5 opintopisteen lisäopinnot suoritetaan ensisijaisesti osallistumalla käytäntötutkimuksen kurssin luennoille (periodilla 3) ja/tai kirjoittamalla essee, johon kirjat valitaan yhteistyössä käytäntötutkimuksen professorien kanssa, suomenkieliset Erja Sauraman kanssa, ruotsinkieliset Ilse Julkusen kanssa.

Tavoite

Sosiaalityön asiantuntijuuden ja ammatinhallinnan dynamiikan hahmottaminen yhteistoiminnallisissa ja yhteiskunnallisissa suhteissa muotoutuvana toimintana. Eettisen ja kriittisesti arvioivan sekä reflektiivisen näkökulman vahvistaminen suhteessa omaan asiantuntijatoimintaan ja asiantuntijuuden muuttuviin ehtoihin. Sosiaalityöntekijän toiminnan ja muuttuvien ammattikäytäntöjen välisen suhteen jäsentäminen, sekä ammatillisten kehitysnäkymien pohtiminen. Sosiaalityön teoreettisen käsityksen vahvistaminen.

Edeltävät opinnot

kandidaatin tutkinto

Suoritustapa

Opintojaksoon liittyvä kurssi/luentosarja sekä/tai kirjatentti tai sovittu verkko-opintokokonaisuus yliopistoverkko Sosnetin, ks. http://www.mcampus.fi/sosnet/mcampus/ tai laitoksen virtuaaliopetustarjonnasta tai opintojakson tenttiminen, jolloin tentitään kolme kirjaa (1 kirja kustakin vaihtoehdosta a – c) ja 2 sovittua artikkelia (kohta d) tiedekuntatentissä

Ajoitus

maisteriopintojen 1. vuosi 3. ja 4. periodi

Kirjallisuus

a) Teoria ja kriittinen ammatillisuus
  • Alasuutari P: Yhteiskuntateoria ja inhimillinen todellisuus
  • Lovelock R (ym.): Reflecting on social work – Discipline and profession
  • Lymbery M and Postle K: Social work a companion to learning
  • Healy K: Social Work Theories in Context. London: Palgrave
  • Webb S & Gray M: Thinking about social work, 2008

b) Asiantuntijuus ja ammatinhallinta

  • Eteläpelto A ja Onnismaa J (toim.): Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu
  • Karvinen-Niinikoski S ym. : Työnohjaus sosiaalityössä
  • Gould,N & Baldwin M: Social work, critical reflection and the learning organisation
  • Fraser S and Matthews S: The critical practitioner in social work and health care
  • Fook J & Gardner F: Practising critical reflection: a handbook, 2008

c) Etiikka ja professionaaliset suhteet

  • Hugman R: New Approaches in Ethics for Caring Professions
  • Blennberger E: Etik i socialpolitik och socialt arbete
  • Webb S: Social work in a risk society
  • Sevenhuijsen S: Citizenship and the ethics of care. Feminist Considerations on Justice, Morality and Politics

d) Artikkeliaineistot: Sosiaalityön teorian ja ammattikäytäntöjen tutkimus

  • sovitut 2 artikkelia alan kansainvälisistä tieteellisistä aikakauslehdistä, kuten British Journal of Social Work, European Journal of Social Work, The Social Work, Qualitative Social Work, Socialvetenskaplig tidskrift, Nordisk sosialt arbeid jne.
 
»
S25 Asiantuntijuus toimintaympäristöissään (yht. 16 op) »

S25 Asiantuntijuus toimintaympäristöissään

Op: 16
Kurssin järjestelyistä (S25a ja S25b) informoivat tarkemmin opintojakson vastaavat opettajat to 7.10.2010 klo 9-11 päärakennus sali 13.

Työharjoittelumäärärahan hakemisesta, ks. http://www.helsinki.fi/sosiaalityo/opiskelu/harjoittelu.html

Vuoden 2011 työharjoittelumäärärahahaku 10.11.-10.12.2010 (https://alma.helsinki.fi/doclink/168627 ).

Jos olet suorittanut opintoja vanhojen tutkintovaatimusten mukaan, ota yhteyttä käytäntötutkimuksen professoreihin, Erja Sauramaan (suomenkieliset opiskelijat) tai Ilse Julkuseen (ruotsinkieliset opiskelijat).

Lisätietoja, ks. http://www.helsinki.fi/sosiaalityo/opiskelu/S25_ohjeistus_2010x.pdf

Vastuuopettajat

  • suomenkieliset Erja Saurama ja Aino Kääriäinen; ruotsinkieliset Ilse Julkunen ja Johanna Björkenheim

Tavoite

Opintojakson tavoitteena on luoda valmiuksia tutkia ja kehittää työkäytäntöjä sosiaalityössä. Tavoitteena on perehdyttää opiskelijaa sosiaalityön asiantuntijatoimintaan syventämällä osaamista käytäntötutkimuksen teorioista ja sosiaalityön tutkimuksesta käytännössä. Tämä tapahtuu sekä teoriaopintojen että käytännön opiskelun kautta.

Edeltävät opinnot

Kandidaatin opinnot

Ajoitus

Maisteriopintojen ensimmäisen vuoden 3. ja 4. periodi ja toisen vuoden 1. periodi.

Opintojakso on kolmivaiheinen, jossa 1) saadaan luento-opetusta käytäntötutkimuksen tekemisestä sekä laaditaan tutkimussuunnitelma (tammi-helmikuu) (S25b), 2) opiskellaan tutkimuksen tekemistä käytännössä, jona aikana käytäntötutkimuksen aineisto kerätään ja työstetään sitä (kevät-kesä) (S25a) sekä 3) laaditaan tutkimusraportti, joka esitetään seminaarissa sekä opiskelijoille että käytännön työntekijöille (syys-lokakuu) (S25b). Opintojakso on suoritettava kokonaisuutena, vaikka se opintosuorituksina sisältääkin kaksi erillistä osaa (S25a ja S25b).

Kirjallisuus

  • Bryderup I M (ed.): Evidence Based and Knowledge Based Social Work
  • Dewey J: Pykimys varmuuteen.
  • Dewey J: Julkinen toiminta.
  • Engeström Y: Ekspansiivinen oppiminen ja yhteiskehittely työssä.
  • Fook J & Gardner F: Practising Critical Reflection
  • Hakkarainen K ym.: Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä.
  • Kilpinen, Erkki, Kivinen Osmo ja Philström Sami (toim.): Pragmatismi filosofiassa ja yhteiskuntatieteissä. Helsinki. Gaudeamus 2008
  • Kivipelto M: Sosiaalityön kriittinen arviointi. Sosiaalityön kriittisen arvioinnin perustelut, teoriat ja menetelmät. Tampereen yliopisto
  • Redmond B: Reflection in Action. Developing Reflective Practice in Health and Social Services.
  • Satka M & Karvinen-Niinikoski S & Nylund M & Hoikkala S (toim.): Sosiaalityön käytäntötutkimus
  • Saurama E ja Julkunen I: Lähestymistapana käytäntötutkimus. Teoksessa Mäntysaari Mikko, Pohjola Anneli ja Pösö Tarja (toim.) Sosiaalityö ja teoria. Jyväskylä: Ps-kustannus, 293-314.
  • Seppänen-Järvelä R & Karjalainen V (toim.): Kehittämistyön risteyksiä
  • Tronvoll I & Moe A & Henriksen J E (red.): Hjelp i kontekst. Praksis, refleksion og forskning
  • Yliruka, L, Koivisto J, Karvinen-Niinikoski S (toim.) Sosiaalialan työolojen hyvä kehittäminen. STM 2009:6

Suosittelemme tutustumista myös seuraaviin tieteellisiin lehtiin ja nettisivustoihin :

British Journal of Social Work

European Journal of Social Work

Fontene

Journal of Social Work

Social Work and Social Sciences Review

Research on Social Work Practice

Socialvetenskaplig Tidskrift

www.hyvakaytanto.fi

www.scie.org

 
»
S25a Käytäntö 5: Erikoistuva asiantuntijatoiminta 6 op »

S25a Käytäntö 5: Erikoistuva asiantuntijatoiminta

Tunniste: 73271 Op: 6
Vastuuopettajat
  • Aino Kääriäinen (suomenkieliset opiskelijat) ja Johanna Björkenheim (ruotsinkieliset opiskelijat)

Tavoite

Opintojakson tavoitteena on tarjota opiskelijalle omakohtainen kokemus tutkivana ja kehittävänä sosiaalityöntekijänä toimimisesta. Opintojakson aikana opiskelija harjaantuu itsenäiseen asiantuntijatason työskentelyyn suunnittelemalla ja suorittamalla käytäntötutkimuksen yhteistyössä työyhteisön kanssa. Opintojakso kehittää opiskelijan itseohjautuvuuden ja -arvioinnin taitoja sekä vahvistaa oman ammatillisen toiminnan ja kehitysnäkymien systemaattista ja kriittistä pohdintaa.

Sisältö

Opintojakson S25a aikana opiskelija työskentelee käytännönopiskelupaikassa ja toteuttaa suunnittelemansa käytäntötutkimuksen aineiston keräämisen ja työstämisen.

Edeltävät opinnot

Kandidaatin opinnot

Suoritustapa

Työskentely vähintään kaksi kuukautta opetuspaikaksi hyväksytyssä toimipaikassa, itsenäinen opiskelu sekä vertaisohjausryhmään osallistuminen (14t). Käytäntötutkimussuunnitelma tulee olla hyväksytty ennen käytännöntyöskentelyjakson alkua.

Vertaisohjaus opintojakson osana: Käytännön työskentelyjakson aikana opiskelijat osallistuvat vertaisohjausryhmiin. Vertaisohjausryhmä kokoontuu järjestäytymis- ja päätöskerran lisäksi 5 kertaa kahden tunnin mittaiseen tapaamiseen (yht. 14 h). Vertaistyönohjausryhmien tarkoitus on tarjota opiskelijoille tukea oman käytännöntutkimuksen tekemiseen. Ryhmä tarjoaa tukea tutkimusprosessin eteenpäinviemiseen. Opiskelijat raportoivat vertaistapaamisten kokoontumiskerrat ja teemat yhteisesti. Tämän lisäksi jokainen kirjoittaa omaa käytäntötutkimusprosessia reflektoivan esseen.

S25a:n suorittaminen ulkomailla

Opintojaksoon kuuluva käytännön työskentelyjakso on mahdollista suorittaa myös ulkomailla opetuspaikaksi hyväksytyssä toimipaikassa. Opetuspaikan hankkimisesta opiskelija vastaa itse. Vertaisohjausryhmään osallistuminen (14t) on mahdollista suorittaa joko etäyhteyksin tai muulla sovittavalla tavalla. Käytäntötutkimussuunnitelma tulee olla hyväksytty ennen käytännöntyöskentelyjakson alkua. Käytännön työskentelypaikalle tarkoitetut ohjeet ja sopimuslomake on käännetty englanniksi. Jos työskentely kestää vähintään kolme kuukautta, opiskelija voi saada Erasmus-apurahaa. Ks. tarkemmin Erasmus-työharjoittelusta Alman sivulta https://alma.helsinki.fi/doclink/178450

Ajoitus

Maisteriopintojen 1. vuoden kevät (3. ja 4. periodi) tai kesä.

Kirjallisuus

Ks. S25
 
»
S25b Sosiaalityön käytäntötutkimus 10 op »

S25b Sosiaalityön käytäntötutkimus

Tunniste: 73278 Op: 10
Vastuuopettajat
  • Aino Kääriäinen ja Erja Saurama (suomenkieliset) ja Ilse Julkunen (ruotsinkieliset)

Tavoite

Opintojakson tavoitteena on perehtyä käytäntötutkimuksen lähtökohtiin ja teorioihin, saada valmiuksia tehdä käytäntötutkimus, raportoida se ja palauttaa syntynyt tieto takaisin käytäntöön.

Edeltävät opinnot

Kandidaatin opinnot

Suoritustapa

Opintojakso suoritetaan kahdessa osassa niin, että ensimmäinen luento-opetuksesta koostuva osuus sisältäen tutkimussuunnitelman laatimisen suoritetaan ennen S25a Erikoistuvan asiantuntijatoiminta -jaksoa. Toinen osuus suoritetaan käytännön työjakson jälkeen laatimalla tutkimusraportti, joka esitetään seminaarissa.

Koko S25 opintojakso on suoritettava kokonaisuutena. Opintojakson S25b:n luennot ovat vain osa opintojakson kokonaisuutta, vaikka ne rekisteröidään omaksi opintosuoritukseksi.

Ks. sosiaalityön käytäntötutkimusluentoja edeltävä tehtävä.

Ajoitus

Maisteriopintojen 1. vuoden 3. periodi ja 2. vuoden 1. periodi.

Kirjallisuus

Ks. S25
 
»
S26 Tutkimusseminaari I 5 op »

S26 Tutkimusseminaari I

Tunniste: 73273 Op: 5

Tavoite

Tutkimusseminaarit I ja II muodostavat jatkumon ja perusrungon maisteriopintojen yhteistoiminnalliselle ja tutkivalle oppimiselle ohjatuissa temaattisissa tutkimus- eli graduryhmissä. Tavoitteena on heti ensimmäisen vuoden alusta suunnitella opinnot HOPS- työskentelyn avulla niin, että ne tukevat pro gradu -tutkielmaa ja opiskelijan oman sosiaalityöntekijyyden rakentumista. Tavoitteena on maisteritutkinnon valmistuminen kahdessa vuodessa. Tutkimusryhmien toimintaan voidaan niiden tematiikan mukaan ja yhteistoiminnallisen oppimisen periaatteita sekä sopimuksia ja HOPS –tavoitteita noudattaen liittää maisteriopintojen soveltuvien opintojaksojen suorittamista. Tutkimusryhmissä toteutuva 2 vuoden mittainen työskentely sisältää erillisinä opintokokonaisuuksina rekisteröityvät tutkimusseminaarit I ja II sekä HOPS –opintojakson S15.

Edeltävät opinnot

Seminaariin pääsy edellyttää sosiaalityön aineopintojen/kandidaatin tutkinnon suorittamista ja oman pro gradu – tutkielman aiheen alustavaa määrittelyä.

Suoritustapa

Sosiaalityö-oppiaineessa toteutetaan syventävien opintojen alussa käynnistyviä teemallisia tutkimusseminaareja, joita kootaan senioriopettajien vetämiksi 6-7 opiskelijan ryhmiksi. Ryhmän työskentelymuotoja ovat yhteistoiminnallisen opiskelun menetelmiin nojautuvat luentoseminaarit harjoituksineen, seminaaritapaamiset, vierailut, tutkimusmatkat ym. Ryhmässä opiskelija syventää osaamistaan suunnittelemalla pro gradu-tutkielmansa sekä laajentaa asiantuntemustaan perehtymällä opiskelijakollegoiden tutkimussuunnitelmiin. Ryhmä työskentelee kolmen periodin ajan.

Tutkielmaseminaari opintosuorituksena koostuu kahdesta tehtävästä. Ensimmäinen niistä on oman pro gradu-tutkielman hyväksytyn eli toteuttamiskelpoisen tutkimussuunnitelman laatiminen (5 op, seminaarin I osa). Toisessa osassa (5 op, seminaarin II osa) opiskelija kirjoittaa tutkielmansa teoreettis-käsitteellisen taustoituksen ja esittelee sen yhteydessään tutkimuksessa toteutettuun tiedonhankintaan ja aineiston analyysiin.

Ajoitus

Ryhmiin ilmoittautuminen tapahtuu kerran vuodessa järjestettävässä tutkimusseminaarien esittelytilaisuudessa, mihin osallistuminen on edellytyksenä ryhmään pääsemiselle. Tämä tilaisuus on keväällä toukokuussa.
 
»
S27 Tutkimusseminaari II 5 op »

S27 Tutkimusseminaari II

Tunniste: 73274 Op: 5

Tavoite

Tutkimusseminaarit I ja II muodostavat jatkumon ja perusrungon maisteriopintojen yhteistoiminnalliselle ja tutkivalle oppimiselle ohjatuissa temaattisissa tutkimus- eli graduryhmissä. Tavoitteena on heti ensimmäisen vuoden alusta suunnitella opinnot HOPS- työskentelyn avulla niin, että ne tukevat pro gradu -tutkielmaa ja opiskelijan oman sosiaalityöntekijyyden rakentumista. Tavoitteena on maisteritutkinnon valmistuminen kahdessa vuodessa. Tutkimusryhmien toimintaan voidaan niiden tematiikan mukaan ja yhteistoiminnallisen oppimisen periaatteita sekä sopimuksia ja HOPS –tavoitteita noudattaen liittää maisteriopintojen soveltuvien opintojaksojen suorittamista. Tutkimusryhmissä toteutuva 2 vuoden mittainen työskentely sisältää erillisinä opintokokonaisuuksina rekisteröityvät tutkimusseminaarit I ja II sekä HOPS –opintojakson S15.

Edeltävät opinnot

Tutkimusseminaari I, syventävien opintojen tutkimusmenetelmäopinnot (10 op).

Suoritustapa

Sosiaalityö-oppiaineessa toteutetaan syventävien opintojen alussa käynnistyviä teemallisia tutkimusseminaareja, joita kootaan senioriopettajien vetämiksi 6-7 opiskelijan ryhmiksi. Ryhmän työskentelymuotoja ovat yhteistoiminnallisen opiskelun menetelmiin nojautuvat luentoseminaarit harjoituksineen, seminaaritapaamiset, vierailut, tutkimusmatkat ym. Ryhmässä opiskelija syventää osaamistaan suunnittelemalla pro gradu-tutkielmansa sekä laajentaa asiantuntemustaan perehtymällä opiskelijakollegoiden tutkimussuunnitelmiin. Ryhmä työskentelee kolmen periodin ajan.

Tutkielmaseminaari opintosuorituksena koostuu kahdesta tehtävästä. Ensimmäinen niistä on oman pro gradu-tutkielman hyväksytyn eli toteuttamiskelpoisen tutkimussuunnitelman laatiminen (5 op, seminaarin I osa). Toisessa osassa (5 op, seminaarin II osa) opiskelija kirjoittaa tutkielmansa teoreettis-käsitteellisen taustoituksen ja esittelee sen yhteydessään tutkimuksessa toteutettuun tiedonhankintaan ja aineiston analyysiin.

Ajoitus

Maisteriopintojen 2. vuosi, 1. ja 2. periodi.
 
»
S28 Pro gradu – tutkielma 40 op »

S28 Pro gradu -tutkielma

Tunniste: 730600 Op: 40

Tavoite

Tutkielma kuvastaa opiskelijan tieteellistä kypsyyttä, oppineisuutta ja taitoa ilmaista itseään kirjallisesti tieteellisellä tyylillä. Kypsyytensä opiskelija osoittaa tehtävän asettelussa ja tutkimuksen suunnittelussa, tutkimusmenetelmien ja aiheeseen liittyvien teorioiden hallinnassa, ajattelun kriittisyydessä ja johdonmukaisuudessa sekä tieteellisten menettelytapojen noudattamisessa. Tutkielmaa tehdessään opiskelija joutuu itsenäisesti pohtimaan yhteiskunnan ilmiöitä, perehtymään teorioihin, käyttämään tutkimusmenetelmiä sekä liittämään yhteen teoriaa ja empiiristä ainesta. Tutkielman laatiminen auttaa hahmottamaan sosiaalista todellisuutta ja kehittää valmiuksia sosiaalisten kysymysten ammatillis-tieteelliseen erittelyyn.

Edeltävät opinnot

Huom! Pro gradu -tutkielman tarkastukseen jättäminen edellyttää, että opiskelijalla on rekisterissään merkintä valtiotieteiden kandidaatin tutkinnon suorittamisesta (ei koske pelkästään maisterin tutkintoa suorittavia).

Lisäksi pro gradu – tutkielmaa tarkastettavaksi jätettäessä tulee olla suoritettuna tutkimusseminaarit sekä vieraan kielen opinnot.

Suoritustapa

Tutkielman tekeminen on pääasiassa itsenäistä työskentelyä, jota tutkimusseminaarit tukevat. Laitoksen opettajat antavat ohjausta työssä. Ohjaajan hankinnassa opiskelijan tulee itse olla aktiivinen. Tutkielman aiheesta voi etukäteen keskustella laitoksen professorin kanssa, mutta aiheeseen perehdytään erityisesti tutkimusseminaarien aikana. Aihetta pohditaan maisteriopintojen alkuvaiheesta alkaen erityisesti HOPSin ja tutkimusseminaarien yhteydessä.

Ajoitus

Maisteriopintojen ensimmäinen vuosi.
 
»
Muut kurssit »

Muut kurssit

 
»
Sosiaalityö sivuaineena »

Sosiaalityö sivuaineena

Alajaksot

 
»
Perusopinnot sivuaineopiskelijoille »

Perusopinnot sivuaineopiskelijoille

Tunniste: 73059 Op: 25
 
»
S3 Sosiaalityön ammatillisuus ja palvelujärjestelmät 6 op »

S3 Sosiaalityön ammatillisuus ja palvelujärjestelmät

Op: 6
 
»
S4 Sosiaaliset kysymykset, ongelmat ja niiden ratkaisuyritykset 6 op »

S4 Sosiaaliset kysymykset, ongelmat ja niiden ratkaisuyritykset

Op: 6
 
»
Aineopinnot sivuaineopiskelijoille »

Aineopinnot sivuaineopiskelijoille

Tunniste: 73503
 
»
Jatko-opinnot »

Jatko-opinnot

Alajaksot

 
»
Tutkintovaatimukset »

Sosiaalityön jatkotutkintovaatimukset

Op: 60

Sisältö

Ks. Myös tiedekunnan jatkokoulutusopas: http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/tutkimus/jatkokoulutus/index.html
  • 1. Syventävät opinnot sosiaalityössä
  • 2. Hyväksytty jatkokoulutussuunnitelma, joka tarkistetaan vuosittain ohjaajan kanssa
  • 3. Jatkokoulutuskuulustelu (10 op)
  • 4. Aktiivinen osallistuminen jatkokoulutus- ja/tai tutkijaseminaariin kolmen lukukauden ajan (16 op)
  • 5. Vähintään 14 opintopisteen syventävät opinnot laitoksen hyväksymässä sivuaineessa
  • 6. Muita jatko-opintoja sosiaalityössä tai sivuaineissa, jotka voivat olla myös syventäviä opintoja siten, että kohtien 3-6 opinnot yhteensä ovat vähintään 60 op
  • 7. Lisensiaatintutkimus

Tohtorin tutkintoon voidaan edetä suoraan tekemättä lisensiaatin tutkimusta. Muutoin tohtorin tutkinnon vaatimukset ovat samat kuin lisensiaatin tutkinnossa lukuun ottamatta väitöskirjaa.

 
»
Jatkokoulutuskuulustelu, / Förhör »

Jatkokoulutuskuulustelu

Op: 10

Kirjallisuus

a) Kaksi aikalaisanalyyttista teosta seuraavista:
  • Helne T: Syrjäytymisen yhteiskunta
  • Jordan B & Jordan C: Social work and the third way: Though love as social policy
  • Sevenhuijsen S: Citizenship and the ethics of care. Feminist considerations on justice, morality and politics
  • Johansson S: Den sociala omsorgens akademisering
  • Cruikshank B: Will to empower: Democratic citizens and other subjects
  • Dean M: The Constitution of poverty: toward a genealogy of liberal governance
  • Schram S: After welfare: The culture of postindustrial social policy

b) Kaksi teosta klassikoista ja oppihistorioista:

  • Kuhlman C: Alice Salomon. Ihr Lebebswerk als Beitrag zur Entwicklung der Theorie und Praxis Sozialer Arbeit
  • Deegan M J: Jane Addams and the men of the Chicago School 1892-1918
  • Hannula A: Tiedostaminen ja muutos Paulo Freiren ajattelussa. Systemaattinen analyysi Sorrettujen pedagogiikasta (elektroninen julkaisu osoitteessa http//ethesis.helsinki.fi)
  • Reamer F (ed): The foundations of social work knowledge (vastaa kahta teosta)
  • Reamer F: The Philosophical foundations of social work
  • Donzelot J: The policing of families. Welfare versus the state
  • Rose N: Governing the soul: The shaping of the private self

c) Kaksi teosta nykyteorioista:

  • Healy K: Social work practices. Contemporary perspectives on change
  • Chambon A & Irving A & Epstein L (eds): Reading Foucault for social work
  • Leonard P: Postmodern welfare. Reconstructing an emancipatory project
  • Bommes & Scherr: Soziologie der Sozialen Arbeit
  • British Journal of Social Work (viimeinen vuosikerta)

Janus ja Yhteiskuntapolitiikka -lehtien viimeiset vuosikerrat

d) Kaksi kuulustelevan professorin kanssa sovittua teosta opiskelijan kiinnostusten mukaan, jotka voivat olla myös yllä olevalta listalta.

 
»
Jatkokoulutus- ja tutkijaseminaarit »

Jatkokoulutus- ja tutkijaseminaarit

Op: 1 - 2

Tavoite

Huom. Jatkokoulutus- ja tutkijaseminaareihin osallistumisesta on sovittava etukäteen seminaarin johtajan kanssa.
 

Jatkokoulutusseminaarit

Tavoite

Huom. Jatkokoulutus- ja tutkijaseminaareihin osallistumisesta on sovittava etukäteen seminaarin johtajan kanssa.
 

Tutkijaseminaarit

Tavoite

Huom. Jatkokoulutus- ja tutkijaseminaareihin osallistumisesta on sovittava etukäteen seminaarin johtajan kanssa.
 
»
Sosiaalityön erikoistumiskoulutus »

Sosiaalityön erikoistumiskoulutus

Op: 120
Sosiaalityön erikoistumiskoulutuksen laajuus on 120 opintopistettä:
  • Erikoisalaopinnot 55 op
  • Tutkimusmetodologiaopinnot 25 op
  • Lisensiaatintutkimus 40 op

Tavoite

Sosiaalityön erikoistumiskoulutus on yliopistollista jatkokoulutusta, joka antaa mahdollisuuden erikoistua johonkin erikoisalaan. Koulutuksen erikoisalat ovat hyvinvointipalvelut, kuntouttava sosiaalityö, lapsi- ja nuorisososiaalityö, marginalisaatiokysymysten sosiaalityö ja yhteisösosiaalityö. Koulutuksen kotisivut ovat osoitteessa http://www.sosnet.fi

Sisältö

Koulutuksen järjestää Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnet, jonka muodostavat Helsingin, Jyväskylän, Kuopion, Lapin, Tampereen ja Turun yliopistojen sosiaalityön koulutusyksiköt. Nelivuotiseen koulutukseen kuuluvat lähiopetusjaksot eri puolella Suomea, etätehtävät, lisensiaatintutkimus ja muut opinnot, joita opiskelijat suorittavat henkilökohtaisten opintosuunnitelmien pohjalta. Koulutuksessa hyödynnetään moodle-oppimisympäristöä.

Sosiaalityön erikoistumiskoulutuksen professorina Helsingissä toimii Marketta Rajavaara (hyvinvointi-palvelut), vastaanotto ke klo 15.00-16.30, p. 09-191 245 66, marketta.rajavaara@helsinki.fi.

Erikoisalat:

Hyvinvointipalvelut (120 op)

Hyvinvointipalvelujen kehittäminen ja turvaaminen sekä niiden toimivuuteen vaikuttaminen edellyttävät monipuolista asiantuntemusta. Hyvinvointipalvelut –erikoisalan tavoitteena on tuottaa toimintaympäris-töä ja hyvinvointipalveluja koskevaa tietoa ja osaamista, lisätä kykyä ennakoida toimintaympäristössä ta-pahtuvia muutoksia ja ottaa niitä huomioon omaa työtä ja palveluja kehitettäessä. Koulutuksen avulla vahvistetaan johtamisen, hallinnon, talouden ja rahoituksen, kokeilu- ja kehittämistoiminnan sekä arvi-oinnin asiantuntijuutta.

Kuntouttava sosiaalityö (120 op)

Kuntouttava sosiaalityö -erikoisala johdattaa tutkimaan ja tunnistamaan ihmisten selviytymisen esteitä ja mahdollisuuksia sekä tuottamaan näitä koskevaa tietoa ja toimintamalleja. Viime vuosien yhteiskunnan rakenteelliset muutokset ovat vahvistaneet tarvetta kuntouttavaan sosiaalityöhön, joka voidaan ymmärtää monimuotoisena muutostyönä. Kuntouttavan sosiaalityön tavoitteena on luoda, palauttaa ja ylläpitää omaehtoisen selviytymisen, hyvän elämänlaadun ja elämänhallinnan edellytyksiä, ehkäistä syrjäytymistä, tukea asiakkaiden itsenäisiä ja myönteisiä elämänvalintoja sekä täysivaltaista kansalaisuutta.

Lapsi- ja nuorisososiaalityö (120 op)

Lapsi- ja nuorisososiaalityön -erikoisalalla perehdytään lasten ja nuorten elinoloihin, lapsuuden ja nuo-ruuden kulttuurisiin merkityksiin ja lastensuojelun historiaan ja sen toimintaan. Lapsi- ja nuorisososiaali-työn tavoitteena on vahvistaa myönteistä yhteiskunnallista lapsipolitiikkaa, sosiaalityön tieteellistä perus-taa sekä etsiä sosiaalityön käytäntöjä, jotka ehkäisevät lasten ja nuorten syrjäytymistä ja tukevat heidän osallisuuttaan.

Marginalisaatiokysymysten sosiaalityö (120 op)

Sosiaalityön perustehtävä erilaisten marginalisoitumista aiheuttavien kysymysten parissa edellyttää yh-teiskunnallisen murroksen tilanteessa vaativaa asiantuntemusta. Marginalisaatiokysymysten sosiaalityön -erikoisalan keskeinen osa-alue onkin vaikeiden elämäntilanteiden jäsentäminen ja toimivan asiakassuh-teen rakentaminen. Erikoisalan keskeisinä teemoina korostuvat marginalisaatiokysymysten globaalit, yh-teiskunnalliset, institutionaaliset, kulttuuriset, sukupuolisidonnaiset ja yksilölliset kontekstit.

Yhteisösosiaalityö (120 op)

Yhteisösosiaalityö-erikoisala tarkastelee yksilöitä, perheitä ja ryhmiä osana sosiaalisia verkostoja ja yh-teisöjä. Yhteisöjä, yhteisöllisyyttä ja yhteisöllistämisen politiikkaa tarkastellaan useiden eri näkökulmien kautta. Yhteisösosiaalityön asiantuntijana sosiaalityöntekijän tulee ymmärtää yhteisön ja yhteisöllisyyden historiaa, ryhmäprosesseja ja -dynamiikkaa sekä kyetä arvioimaan ja soveltamaan erilaisia yhteisöjen kanssa käytettäviä työmenetelmiä.

 
»
Sosiaalityön erikoistumiskoulutuksen seminaari »

Sosiaalityön erikoistumiskoulutuksen seminaari

Asiakastyön taidot

Asiakstyön taidot: Opiskelu Lastensuojelun Praksiksessa

Elämän tarkoituksellisuus/Meaning in Life

Erikoistumisalojen tutkimusseminaari

Forskningsseminarium I

Forskningsseminarium II

Kandidaatin tutkielmaseminaari

Kandidaatintutkielman tarkastukseen jättäminen webOodissa

Kuntoutuksen monimuotoisuus

Kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien kurssi

Kvalitativ forskningsmetod

Kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien kurssi

Kvantitativa forskningsmetoder

Lastensuojelun perusteet

Livslopp och livsberättelser i socialt arbete

Muuttuvan toimintaympäristön globaaleista ja lokaaleista ulottuvuuksista

Portfolio-info/HOPS-työskentely

Psykososiaalisen työn valmiudet

Psykososiaalisen työn valmiudet (lkv 2011-2012)

Päihdesosiaalityön kurssi

Restoratiivinen oikeus

S14 itsearviointi tapaamiset

S26 Tutkimusseminaari I

S26 Tutkimusseminaari I (MT)

S26 Tutkimusseminaari I kl (MT)

S26 Tutkimusseminaarit I (syksy 2011)

S27 Tutkimusseminaari II

S27 Tutkimusseminaari II (MT)

S3b Käytäntö 1: Auttamisen lähtökohdat

S6 Ihmiskäsitykset ja elämänkulku

Service user participation in research

Sosiaalialan osaamisen johtaminen ja ammatinhallinta/ Kunnande inom det sociala området och ledarskap

Sosiaalioikeus

Sosiaalitutkimuksen menetelmät

Sosiaalityön esseeseminaari

Sosiaalityön jatkokoulutusseminaari

Sosiaalityön johdantokurssi

Sosiaalityön käytäntötutkimusluennot / Föreläsningar om praktikforskning i socialt arbete

Sukupuoli yhteiskunta- ja politiikan teorioissa

Sukupuoli, väkivalta ja oikeus

Tutkimusseminaari I (Rauhala)

Työnohjaus sosiaalityössä

Vetenskapligt skrivande

Women and international development

Yhteiskuntapolitiikan johdantokurssi