Tulostettava versio tuotettu 2009-03-26 10.39.17
Kandidaatin opinnotLaajuus op 180
Yleisopinnot kandidaatin tutkinnossaLaajuus op 32
Perusopinnot Laajuus op 25
S0.1 Opintosuunnitelma, johdatus portfoliotyöskentelyynS1. Sosiaalityön johdantokurssiLaajuus op 10
Johdantokurssilla tutustutaan sosiaalityön keskeisiin käsitteisiin, sosiaalityöhön tieteenä ja tutkimusalana sekä akateemisena ammattialana. Luennolla käsitellään sosiaalityön tieteenalan ja ammatillisuuden historiallisia juuria, sosiaalityön ihmiskäsitystä, eettisyyttä sekä arvosidonnaisuutta ja ammattietiikkaa. Johdantokurssin kuluessa opiskelija saa tietoa sosiaalityön tieteellisestä ja ammatillisesta paikasta sekä sosiaalityön yhteiskunnallisesta kansallisesta ja kansainvälisestä toimintaympäristöstä. Moniäänisenä luentosarjana toteutettava johdantokurssi tutustuttaa opiskelijan niihin intellektuaalisiin ja ammatillisiin suhteisiin, joissa tehdään sosiaalityön tutkimusta ja harjoitetaan sosiaalityötä akateemisena ammattina.
Luennot, niihin liittyvät sekä johdantokurssin yhteydessä suoritettava kirjallisuus. Viisi työpajaa ja kenttäkäyntiä. Pääaineopiskelijoiden HOPS sekä portfolio-informaatio kuuluvat johdantokurssiin, joka edellä kuvattuna kokonaisuutena on pakollinen pääaineopiskelijoille. Niiden tilalla sivuaineopiskelijat suorittavat sosiaalityön pääsykoekirjan tiedekuntatentissä.
1. opiskeluvuoden 1. ja 2. periodi
Lisäksi sivuaineopiskelijat tenttivät kirjan
Korvatessaan koko kurssin kirjoilla sivuaineopiskelijat tenttivät lisäksi seuraavan:
S2 Yhteiskuntapolitiikan johdantokurssi Laajuus op 3
Luentosarjan järjestämisestä vastaa laitos. Sosiaalityön opiskelijoiden vastuuopettajana on sosiaalityön yliopistonlehtori.
Kurssin tavoitteena on antaa yleiskäsitys yhteiskuntapolitiikan alasta sosiaalipolitiikan kysymyksiä painottaen.
Laitoksen järjestämät luennot. Vaihtoehtoisesti ja/tai niille, jotka sijoittavat kyseisen suorituksen sosiaalipolitiikan perusopintoihin, suorittavat erikseen kohdan S2 sosiaalityön perusopintoihin tehtävällä, jonka antaa vastaanotolla yliopistonlehtori Pirkko-Liisa Rauhala.
Kandidaatin opintojen 1. vuoden 1.periodi
S3 Sosiaalityön ammatillisuus ja palvelujärjestelmät (yhteensä 6 op; tentitään kahdessa osassa eli kohdat a ja b) Laajuus op 6
Opintojaksoon kuuluu valtarakenteita ja vallankäyttöä sekä ihmisoikeuksia ja eettisyyttä syventävä luentoseminaari ja ryhmätenttejä (, joita voidaan korvata tiedekuntatentissä suoritettavalla kirjallisuudella,) palvelujärjestelmiin tutustuminen ja osallistuminen matalan kynnyksen neuvontatoimintaan.
Opintokokonaisuuden tavoitteena on syventää johdantokurssilla hankittua tietoa sosiaalityön akateemisesta ja ammatillisesta kehittymisestä sekä sosiaalityön ajankohtaisista kysymyksistä. Opintojakson aikana opiskelija tutustuu humanistiseen/fenomenologiseen ihmiskäsitykseen sekä globaalin etiikan perusteisiin. Opintojaksolla saadaan perustietoa sosiaalialan palvelujärjestelmästä sekä sosiaalityön ammatillisen yhteistyön ja toimijuuden perusteista. Opintojaksolla opiskelija tutustuu ammatilliseen auttamistyöhön arkielämän näkökulmasta. Opiskelija kartuttaa tietojaan sosiaalityön kohdeilmiöistä sekä aloittaa harjaantumisen ammatillisen ja maallikkoauttamisen erojen tunnistamiseen. Opintojakson kuluessa opiskelija oppii omalla toiminnallaan tukemaan osallisuutta ja tekemään eettisesti harkittua neuvontatoimintaa. Opintokokonaisuus koostuu kahdesta kokonaisuudesta.
S3a Ihmiset ja palvelujärjestelmätLaajuus op 3
Tenttikirjat antavat käsityksen sosiaalialan työn kehityksestä ja hyvinvointijärjestelmän pääpiirteistä ja ajankohtaisista kysymyksistä Suomessa ja Euroopassa.
Kirjallisuustentti tiedekuntatentissä
Kandidaatin opintojen 1. vuoden 2.-3. periodi
+ lisäksi opiskelijan oman valinnan mukaan kahden muun Euroopan maan tilanne (opiskelija mainitsee maat/kirjan sivut tentti-ilmoittautumisen yhteydessä)
S3b Käytäntö 1: Auttamisen lähtökohdatLaajuus op 3
Kurssilla aloitetaan konkreettinen tutustuminen sosiaalityön ammatilliseen toimintaan.
Luentoja, 60 tuntia työskentelyä pienryhmissä epävirallisissa/kolmannen sektorin organisaatioissa, jotka toimivat auttamistyön ympäristönä. Lisäksi työnohjausta, lukutehtäviä sekä kirjallisen ryhmätyön tekeminen ja esitteleminen päätösseminaarissa.
Sosiaalityön pääaineopintojen ensimmäinen vuosi
Sivuaineopiskelijat tenttivät tiedekuntatentissä kolme kirjaa oheiskirjallisuudesta TAI mahdollisuus suorittaa myös käytäntöharjoitteluna kuten sosiaalityön pääaineopiskelijat (kts. opetus) Ilmoita marja.katisko@helsinki.fi halukkuudestasi suorittaa kurssi käytännön harjoitteluna.
S4 Sosiaaliset kysymykset, ongelmat ja niiden ratkaisuyritykset Laajuus op 6
Opintojakson tavoitteena on tutustua sosiaalityön kannalta keskeisiin sosiaalisiin kysymyksiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Ongelmien ratkaisuyrityksiin tutustutaan tässä vaiheessa ensisijaisesti siten, että opiskelija tutustuu ongelmia koskevaan kirjallisuuteen sekä harjaantuu erittelemään tiedon ja asenteiden välistä suhdetta kirjoittamalla esseitä lukemastaan kirjallisuudesta sekä esittelemällä kirjoittamaansa suullisesti. Opintokokonaisuus koostuu kahdesta jaksosta.
Esseeseminaari ja tiedekuntatentti, jossa tentitään kaksi teosta kohdasta S4B.
Kandiopintojen 1. vuoden 2. ja 3. periodi
S4a Esseeseminaari Laajuus op 3
Kurssin tavoitteena on tutkimuskirjallisuuden ja kaunokirjallisuuden tarkastella sosiaalityön kysymyksiä ja harjoitella tieteellistä ja asiantuntijakirjoittamista. Opetus toteutetaan seminaari-istuntoina. Jokainen opiskelija esittelee kahdesta kirjasta kirjoittamansa esseen, joka arvostellaan kirjallisena opinnäytetyönä.
Sosiaalityön pääaineopintojen 1. vuoden 2. periodi
S4a-esseeseminaari on tarkoitettu sosiaalityön pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat suorittavat kohdan tenttimällä kaksi teosta tiedekuntatentissä.
S4b Kirjatentti Laajuus op 3
Kirjallisuustentti tiedekuntatentissä; kaksi kirjaa seuraavasta luettelosta
Aineopinnot Laajuus op 65
Sivuaineopiskelijat opiskelevat S6-S11 yhteensä 35 op. Huom. sivuaineopiskeluoikeus rajoitettu, ks. http://www.valt.helsinki.fi/yhpo/opetus_sostyo.htm#h18b
S5 Sosiaalitutkimuksen menetelmät Laajuus op 15
Kurssi järjestetään vain sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön pääaineopiskelijoille. Kurssilla hankitaan perustiedot empiirisen sosiaalitutkimuksen kokonaisuudesta. Kurssin tavoitteena on johdattaa kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten menetelmien käyttöön: aineistojen keruuseen, niiden muokkaamisen ja analyysin perusteisiin.
Sosiaalityön perusopinnot, tilastotieteen johdantokurssi ja SPSS-kurssi.
Kurssi koostuu luennoista ja harjoituksista. Sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen osio tentitään erikseen. Kurssi antaa myös perusvalmiuden yhteiskuntatieteellisten tutkimusten kriittiseen arviointiin.
1.-2. periodi
sosiaalityön pääaineopiskelijat
S6 Ihmiskäsitykset ja elämänkulkuLaajuus op 6
Opintojakson tavoitteena on syventää sosiaalityön ihmiskäsityksiä sekä jäsentää sosiaalityön kannalta keskeisten tutkimusalojen näkökulmista ihmisten elämänkulkuja ja ihmisen kehitystä.
Sosiaalityön perusopinnot
Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä,
1 vuoden 4. periodi.
S7 Sosiaaliturva ja sosiaalipalvelut Laajuus op 3
Opintojakson tutkimuskirjallisuus antaa opiskelijalle käsityksen Suomen ja laajemmin Pohjoismaiden hyvinvointipolitiikan kehityssuunnista ja sosiaaliturva- sekä palvelujärjestelmien pääpiirteistä.
sosiaalityön perusopinnot
Kaksi oheisista kirjoista tentitään tiedekuntatentissä.
S8 Sosiaalioikeus Laajuus op 5
Antaa opiskelijalle perustiedot sosiaalioikeudellisesta sääntelystä ja sen soveltamisesta, asiakkaan asemasta ja oikeuksista sekä perus- ja ihmisoikeuksien suhteesta sosiaalioikeudelliseen päätöksentekoon.
Julkisoikeuden kurssi.
Alkutentti, jossa tentitään Tuori, Kaarlo (katso tarkemmat tiedot kohdasta kirjallisuus) sekä luentokurssi, joka sisältää itsenäistä oikeustapausharjoitusten ratkaisemista.
Syksyllä 2008 alkutentin voi suorittaa syys- ja lokakuun tiedekuntatentin yhteydessä.
Luentokurssi 2. vuoden 2.-3. periodi.
S9 Sosiaalityön teoriat ja yhteiskuntateoriatLaajuus op 6
Tutustutaan sosiaalityön teorioihin ja niistä käytävään nykykeskusteluun sekä yhteiskuntateorian perusteisiin.
sosiaalityön perusopinnot
Tiedekuntatentti. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään opintopiirityöskentelyä, joka korvaa osittain tiedekuntatentin.
Lisäksi yksi seuraavista sosiaalityön teorioita käsittelevistä teoksista:
S10 Käytäntö 2: Asiakastyön taidot Laajuus op 6
Lisätietoa: Opintojaksolla on käytössä WebOodi -ilmoittautumisen lisäksi erillinen hakulomake (http://www.valt.helsinki.fi/yhpo/lomakkeet/Hakulomake2009.doc), joka palautetaan sähköpostitse Tiina Muukkoselle. Opintojaksolle voidaan ottaa rajoitettu määrä opiskelijoita ja mahdollinen karsinta tapahtuu opintosuoritusten määrän perusteella. S10 -opintojaksolle haku ajalla 19.1.-30.1.2009.
Sosiaalityön sivuaineopiskelijat, huomioikaa sivuaineopinto-oikeus aineopinnoissa.
Opintojakson kurssisivut avautuvat viikolla 5.
Kurssilla opiskellaan asiakkaan kohtaamista, sosiaalityön suunnitelmallista työprosessia sekä dokumentointia aikuissosiaalityön / lastensuojelun toimintaympäristössä. Viitekehyksenä painotetaan yksilökohtaista psykososiaalista työtä verkostoissaan. Opintojakson tavoitteena on kehittää opiskelijan oman persoonan käyttöä auttamistilanteissa, oppia asiakastyön perustaitoja, tutustua omakohtaisesti sosiaalityön tilannearvion, suunnitelmallisuuden ja dokumentoinnin käytäntöihin ja niihin liittyviin keskusteluihin, oppia arvioimaan menetelmien ja eettisten kysymysten merkitystä sekä hyödyntämään erilaisia tiedonlajeja sosiaalityössä.
Opintojaksot S1-S9 (lukuun ottamatta S5:ta) tulee olla suoritettuna ennen kurssille tuloa. Yksittäisten opintojaksojen puuttuminen ei ole este osallistua tälle opintojaksolle. Mikäli opintojaksolle ilmoittautuu enemmän opiskelijoita kuin sinne voidaan ottaa (noin 35 opiskelijaa), karsinta tapahtuu suoritettujen sosiaalityön opintopisteiden mukaan.
Opetus sisältää klinikkatyöskentelyä aikuis- tai lastensuojelun sosiaalityön opetus- ja tutkimusyksiköissä Praksiksessa yhteensä noin 50 tuntia. Klinikkatyöskentely sisältää työpajatyöskentelyä, sosiaalityön asiakastyön havainnointia, uusien asiakkaiden vastaanottoa, asiakastilanteiden videointia, luku- ja pohdintatehtäviä ja oman oppimisen arviointia. Opetukseen osallistuu vastaavien yliopisto-opettajien lisäksi käytännön opettajina toimivia sosiaalityöntekijöitä. Lastensuojelun Praksis on suunnattu lähinnä sosiaalityön työkokemusta omaaville opiskelijoille. Tällä kurssilla opitut perustaidot ovat pohjana Psykososiaalisen työn valmiudet I ja II -opintojaksojen opiskelulle.
2. vuoden 3. ja 4. periodi.
Kurssin alussa lunastettava virikemateriaali, SOSWEB- sivusto (http://www.valt.helsinki.fi/yhpo/sosweb )
S11 Sosiaalityön erityisalueet Laajuus op 9
Opiskelija perehtyy sosiaalityön erityisalueisiin.
sosiaalityön perusopinnot ja S6 - S8.
Opintojaksoon sisältyy Lastensuojelun perusteet – kurssi, ja tämän lisäksi opiskelija valitsee kaksi kurssia, joista vähintään toinen on sosiaalityön erityisalakurssi.
Kandiopintojen 2. ja 3. vuosi
S11a Lastensuojelun perusteet Laajuus op 3
Tavoitteena on muodostaa yleiskäsitys lastensuojelun institutionaalisista tehtävistä niin rakenteiden kuin yksilöllisten toimijoiden tasolla. Kurssin viitekehys perustuu lastensuojelulakiin ja sosiaalityön velvoitteisiin, minkä lisäksi aihetta käsitellään moninaisesti lasten oikeuksien, perhe-elämän ja sosiaalipolitiikan näkökulmasta. Tarkastelun kohteeksi tulee myös toisinaan ristiriitaisesti jännitteinen toimintaympäristö. Kurssin suoritettuaan opiskelija hallitsee lastensuojelun käsitteistön ja keskeiset periaatteet sekä tuntee lastensuojelun kohdeilmiöitä ja työmenetelmiä.
sosiaalityön perusopinnot ja S6 - S8
lluennot (20 h) ja luentopäiväkirja.
2. vuoden 4. periodi
S11b Valinnainen erityisala Laajuus op 3
Valitaan yksi erityisala (S11ba-s11be), josta tentitään yksi englanninkielinen tai kaksi suomenkielistä teosta.
Vaihtoehtoisena suoritustapana on erityisalaa käsittelevä kurssi.
S11ba YhteisösosiaalityöLaajuus op 3
Vaihtoehtoisena suoritustapana on erityisalaa käsittelevä kurssi.
Opiskelijoita pyydetään tarkistamaan, onko ko. erikoisalaa mahdollista suorittaa kuulustelijan tutkimusperiodin aikana.
S11bb Kuntouttava sosiaalityöLaajuus op 3
S11bc Marginalisaatiokysymysten sosiaalityöLaajuus op 3
S11bd Gerontologinen sosiaalityöLaajuus op 3
S11be Monikulttuurinen sosiaalityöLaajuus op 3
S11c Vapaavalintainen sosiaalityön kurssiLaajuus op 3
Vapaavalintainen sosiaalityön kurssi voi olla esim. Heikki Waris -instituutin järjestämä kurssi, studia generalia jne. Jos opiskelija suorittaa muun kuin oman laitoksen järjestämän kurssin, hän kirjoittaa esseen siitä, kuinka kyseisen kurssin tieto on sovellettavissa sosiaalityöhön ja mikä siinä on oman oppimisen ja ammatillisen kehittymisen kannalta oleellista.
S12 Kandidaatin tutkielmaseminaari ja tutkielma Laajuus op 10
Sosiaalityön kandidaatin tutkielmaopinnot koostuvat kahden opetusperiodin mittaisesta seminaarityöskentelystä, johon kuuluu tieteellisen kirjallisuuden lukemista ja kirjoittamisen perusteita käsittävää luentoseminaariopetusta. Seminaariin osallistuminen on pakollista. Seminaarissa harjoitellaan tieteellistä ja asiantuntijakirjoittamista, kritiikin vastaanottamista ja antamista sekä tieteellistä ja asiantuntijakeskustelua. Seminaarin ensimmäisen jakson aikana opiskelijat laativat työsuunnitelman, johon sisältyy luettelo tutkielmaan luettavasta kirjallisuudesta. Toisen jakson aikana tutkielmaluonnos esitellään seminaarissa, jossa sitä opponoidaan. Tavoitteena on, että tutkielma valmistuisi toisen periodin aikana. Tiedekunnan ohjeiden mukaan valmis tutkielma jätetään tarkastettavaksi viimeistään seminaaria seuraavan periodin kuluessa. Tiedekunnan ohjeet kandidaatin tutkielmista ks.
http://www.valt.helsinki.fi/staff/hkahlos/tutk/kanditutkielmaperiaatteet.pdf
mahdollisimman paljon aineopintoja suoritettu ennen seminaariin osallistumista.
Kandiopintojen 3. vuoden 1. ja 3. periodi
S13 Käytäntö 3: Psykososiaalisen työn valmiudet I Laajuus op 5
Lisätietoja: Opintojaksolla on käytössä WebOodi -ilmoittautumisen lisäksi erillinen hakulomake, joka palautetaan vastuuopettajalle. Opintojaksolle voidaan ottaa rajoitettu määrä opiskelijoita ja mahdollinen karsinta tapahtuu opintosuoritusten määrän perusteella. S13 ja S23 -opintojaksoille haku ajalla 30.3.-17.4.2009
Sosiaalityön sivuaineopiskelijat, huomioikaa sivuaineopinto-oikeus aineopinnoissa.
Syventää asiakastyön ammatillisia perustaitoja ja -valmiuksia. Vahvistaa henkilökohtaista oppimisprosessia sekä edistää ammatti-identiteetin muotoutumista. Syventää sosiaalityön ammatillisen toiminnan perusteita (esim. eettinen harkinta, moniammatillisuus ja työskentely verkostoissa, oman työn itsearviointi, vaikuttaminen, metodiset valinnat). Oppia tunnistamaan ja hyödyntämään tarkoituksenmukaisesti eri tiedonlajeja sosiaalityössä. Arvioida sosiaalityön paikkaa ja merkitystä yhteiskunnallisena toimintana ja vaikuttamisena.
Sosiaalityön perusopinnot ja S6-S10.
Psykososiaalisen työn valmiudet -opintojaksolla opiskelija opiskelee käytännön opettajana toimivan sosiaalityöntekijän ohjauksessa erikseen sovittavassa sosiaalityön toimipaikassa 50 päivän (6h/päivä) ajan. Opintojaksoon kuuluu myös yliopiston lehtorien järjestämää seminaarityöskentelyä 24 tuntia, pienryhmätyöskentelyä 24 tuntia sekä kirjallisia tehtäviä.
Kandiopintojen 3. vuoden 1., 2. ja 3. periodi.
S14 Itsearviointi Laajuus op 0
Itsearvioinnin tavoitteena on kokoavasti jäsennellä ja arvioida kandiopintojen lopussa omaa oppimisprosessia, opintoja ja niiden antamia valmiuksia sosiaalityön asiantuntijuuteen. Itsearviointikertomuksessa kiteytyy siihenastisen portfoliokansion sisältö.
Opiskelija toimittaa kirjallisen 5-7 -sivuisen itsearvion vastuuopettajalle ja esittää siihenastisen portfoliokansionsa. Itsearvio toimitetaan viikkoa ennen vastaanottoa. Vastaanotosta kannattaa sopia etukäteen. Itsearviointikriteeristö löytyy osoitteesta: http://www.valt.helsinki.fi/yhpo/portfoliohje.html#h6
Sosnetin valtakunnalliset virtuaalikurssit
Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksen sosiaalityön opiskelijat voivat osallistua seuraaviin alla esiteltyihin virtuaalikursseihin. Syksyn valtakunnallisille sosiaalityön virtuaalikursseille ilmoittautuminen tapahtuu opetusohjelman kautta viime vuoden tapaan http://www.mcampus.fi/sosnet/mcampus/index.php?pid=6 Virtuaalikursseilla voi korvata joitakin opintoja, esimerkiksi S11c Vapaavalintainen sosiaalityön kurssi (2 op) tai S22 Vapaavalintaiset sivuaine- tai tutkimusmenetelmäopinnot (HOPSin mukaan) (9 op ). Opiskelijan tulee merkitä Sosnet -todistukseensa, minkä opinnon toivoisi korvattavan. Korvaavuuksista pitää keskustella oman yliopiston opettajan kanssa, jonka vastaamaan opintokokonaisuuteen virtuaalikurssin teema kuuluu.
MaisteriopinnotLaajuus op 120
SSKH:n kandidaattitutkinnon pohjalta sosiaalityöntekijän kelpoisuuteen tähtäävät, maisteriopintoja suorittavat opiskelijat - sekä pää- että sivuaineopiskelijat - suorittavat kaikki ne sosiaalityön opintokokonaisuudet, jotka kuuluvat kandidaatin tutkinnon jälkeisiin maisteriopintoihin ja maisterintutkintoon. Vuosittaisessa opetussuunnitelmassa määritellään ja sovitaan erikseen ruotsinkielisestä opetuksesta ja sen järjestämisestä, joka sovituin osin voi toteutua myös yhteistyössä SSKH:n ja Matilda Wrede -institutetin kanssa.
S15 HOPS Laajuus op 1
Rekisteröidään tutkimusseminaarin yhteydessä.
HOPS on opiskelijan oma tavoitteellinen suunnitelma ja samalla sitoumus. HOPS ei voi toteutua, ellei siihen ole mahdollista sitoutua. Siksi HOPS on laadittava mahdollisimman konkreettiseksi ja omaa opiskelua tukevaksi. HOPS auttaa opiskelijaa tunnistamaan paremmin omia kehittymisen tarpeitaan. Sen avulla opiskelija tarkentaa myös oppimisen mahdollisuuksia ja tutustuu itseensä oppijana. Parhaimmillaan HOPS auttaa opiskelijaa löytämään ja ottamaan huomioon yksilölliset tarpeensa ja mahdollisuutensa opiskelussa ja ammatillisessa kehittymisessä. Huolellinen HOPSin laatiminen ja ajankäyttösuunnitelman tekeminen auttavat haasteiden toteuttamisessa ja arjen realiteettien hallinnassa. HOPS on myös opintojen prosessissa tarkentuva työskentelysuunnitelma.
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma eli HOPS käynnistää maisteriopinnoissa mentoroivan ohjauksen ja tutkivan oppimisen prosessin. HOPS on väline, jonka avulla opiskelija myös kiinnittyy tutkimusseminaareihin (ks. S26 ja S27) ja niissä organisoituvaan, tutkimustyötä tukevaan yhteistoiminnalliseen oppimiseen. HOPSin tekeminen alkaa heti maisteriopintojen alussa niihin orientoivassa seminaarissa ja täsmentyy maisteriopintojen 1. vuonna aloitettavissa (1. tai 3. periodi) tutkimusryhmissä. Opiskelija laatii ja palauttaa HOPS- suunnitelman lomakkeineen tutkimusseminaariryhmäänsä johtavalle opettajalle. Taustalla on myös kandidaattiopinnoissa laadittu itsearvionti. Tavoitteena on luoda opiskelijalle väline, jonka avulla opinnot jäsentyvät mielekkääksi, myös pro gradu –tutkielmaa tukevaksi kokonaisuudeksi. HOPS on myös ohjauskeskustelujen keskeinen väline.
HOPS hyväksytään tutkimusseminaari I:ssä. HOPS –työskentelyn myötä opiskelijalle muodostuu käsitys siitä, mitä opintoja hänen tulee ja kannattaa harjoittaa suorittaakseen sosiaalityön maisterin tutkinnon ja kehittyäkseen vahvan ammatti-identiteetin omaavaksi, tutkimuksen ja käytännön väliselle yhteydelle toimintansa perustavaksi osaajaksi, sosiaalityön akateemiseksi asiantuntijaksi.
Maisteriopinnot alkavat henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) laatimisella ja kiinnittymisellä tutkimusseminaariryhmiin. Maisteriopintoja orientoivan jakson suorittaminen edellyttää henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekemistä opintojen etenemisen myötä täydentyvänä prosessina. HOPS tarkoittaa:
Maisteriopinnot alkavat henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisella. Maisteriopintoihin orientoivan jakson suorittaminen edellyttää HOPSin tekemistä. HOPS tarkoittaa:
HOPSin työstäminen jakautuu neljään vaiheeseen:
HOPS tehdään verkossa olevaan lomakepohjaan tai oppimisalustaan. Lomakepohja täytetään huolellisesti ennen vastuuopettajan kanssa käytävää HOPS -keskustelua ja tuodaan tulostettuna keskusteluihin. Ensimmäisessä HOPS-keskustelussa käydään läpi aiemmat opintosuoritukset ja suoritettavat opintokokonaisuudet sekä omat henkilökohtaiset tavoitteet, elämäntilanne ja omat voimavarat sekä pohditaan pro gradu –tutkielman aihetta. Aikaisempien opintojen korvaavuudesta ja täydentämisestä käydään keskustelut myös opinto-ohjaukseen tältä osin nimettyjen henkilöiden kanssa. HOPS -lomakkeessa opiskelijaa pyydetään pohtimaan opiskelun motiiveja ja tavoitteita sekä omaa tutkimuksellista kiinnostustaan ja tutkielman aihettaan. HOPS -lomakkeella esitettyjen kysymysten tarkoituksena on auttaa opiskelijaa tulemaan tietoiseksi omista lähtökohdistaan ja näkökulmistaan sekä tekemään valintansa maisteriopintojen suuntaamisesta omaa kiinnostustaan ja opintojen tehokkuutta tukevalla tavalla.
Suoritusmerkintä HOPSista annetaan I seminaarin merkinnän yhteydessä.
Alkusuunnitelma maisteriopintojen orientoiva seminaari (ks. S26 ja S27) sekä tutkimusryhmäopinnot, 1. vuosi 1. tai 3. periodi. Tarkennus läpi maisteriopintojen.
S16 Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät Laajuus op 5
Kurssilla syvennetään ja laajennetaan sosiaalitutkimuksen tilastollisten analyysimenetelmien tuntemusta perehtymällä niiden perusteisiin, ominaisuuksiin ja käyttöön. Kurssilla hankitaan edellytykset arvioida eri menetelmien soveltuvuutta analyysiongelmien ratkaisemiseen, arvioida kriittisesti menetelmien sovelluksia sekä mahdollisesti lisäopinnoin soveltaa itsenäisesti näitä menetelmiä. Lisäksi kurssilla harjoitellaan menetelmien vaatimia atk-taitoja.
kandidaatin opinnot
Luentokurssi harjoitustöineen ja loppukuulusteluineen. Kurssin harjoitustöiden tekeminen edellyttää jonkin tilastollisen tietokoneohjelmiston tuntemusta ja käyttötaitoa (esim. SAS, SPSS, Survo). Ohjelmistojen käytön opastusta saa esim. yleisopintoihin sisältyvällä atk-täydennyskurssilla ja atk-keskuksen järjestämillä kursseilla. Tiedekunnan järjestämä atk-täydennyskurssi antaa muutenkin valmiuksia tilastollisessa tietojenkäsittelyssä.
maisteriopintojen 1. vuoden 1. periodi
sosiaalityön pääaineopiskelijat
S17 Kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien kurssiLaajuus op 5
Perehdytään sosiaalityön tutkimuksessa ajankohtaisiin laadullisen tutkimuksen menetelmiin painottaen aineiston analyysia.
Kandidaatin opinnot
Luennot, luentopäiväkirja ja analyysiharjoitukset. Kurssin voi suorittaa myös tiedekunnan tarjoaman ruotsinkielisen kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien opetuksen yhteydessä.
maisteriopintojen 1. vuoden 3. ja 4. periodi
S18 Muuttuvan toimintaympäristön globaalit ja lokaalit ulottuvuudet Laajuus op 5
Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle perustietoa sosiaalityön yhteiskuntapoliittisesta toimintaympäristöstä, joka koostuu maantieteellis-alueellisista kysymyksistä ja yhteiskunnallisista aikalaistendesseistä. Opetuksessa painotetaan Pohjoismaiden, Itämeren alueen ja Euroopan unionin sosiaalisen kehityksen kysymyksiä.
Kandidaatin opinnot
Luentosarja ja siihen liittyvät harjoitukset. Vaihtoehtona kolmen kirjan tenttiminen tiedekuntatentissä. Suositellaan osallistumista luento-opetukseen.
maisteriopintojen 1. vuoden 2 periodi
S19 Historia ja nykyisyyden tutkimusLaajuus op 4
Tavoitteena on lisätä pohjoismaisissa oikeus- ja hyvinvointivaltioissa tapahtuvien yhteiskunnallisten muutosten analyyttista ymmärrystä. Kirjallisuuden kautta perehdytään yhteiskunta- ja sosiaalipolitiikan historiallisiin muutoksiin sekä siihen, millainen yhteys ammatillisella tai vapaaehtoisella sosiaalisella työllä muutoksiin on eri aikoina ollut.
Kandidaatin opinnot
Suoritetaan tutkimusseminaarin yhteydessä ryhmätenttinä ja aikalaiskeskusteluna. Ryhmätenttiin laaditaan kirjallisuuteen perustuvat, argumentoidut vastaukset niihin kysymyksiin, jotka seminaarissa nostetaan keskeisiksi. Myös muuta kirjallisuutta voi lisäksi käyttää hyväkseen.
Mikäli tutkimusseminaarit on suoritettu, kirjallisuus (yhteensä 4 teosta) suoritetaan tiedekuntatentissä.
maisteriopintojen 1. vuoden 4. periodi
S20 Sosiaalialan johtaminen Laajuus op 5
Opintojakson antaman aineiston varassa opiskelija hahmottaa sosiaalialan johtamisen yhteydet julkisella, yksityisellä ja (kansainvälisellä) järjestösektorilla. Opintojaksolla tutustutaan myös sosiaalialan strategiseen sekä henkilöstö- ja substanssijohtamiseen ja ohjausjärjestelmiin erityisesti sosiaalityön näkökulmasta.
Kandidaatin opinnot
Opintojaksoon liittyvä kurssi/luentosarja harjoituksineen tai sovittu verkko-opintojakso yliopistoverkko Sosnetin johtamisopintojen kokonaisuudesta ”Johtaminen, hallinto ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen” (http://www.mcampus.fi/sosnet/mcampus/).
( Huom: Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa myös laajempana kokonaisuutena tämän Sosnetin johtamisopintojen 35 op:n kokonaisuus ylimääräisinä opintoina.) Vaihtoehtona kolmen kirjan (1 kustakin ryhmästä 1-3) ja sovittujen 2 artikkelin tenttiminen (kohta 4) tiedekuntatentissä tai tutkimusryhmien (ks.S26 ja S27) yhteyteen rakentuvat yhteistoiminnallisen oppimisen ryhmät sovittuine tuotoksineen.
maisteriopintojen 2. vuoden 2. ja 3. periodi
2) Henkilöstön ja osaamisen johtaminen
3) Organisatioteoreettinen näkökulma hallintoon
4) Artikkeliaineistot/ Johtamisen ja hallinnon tutkimus sosiaalialalla. Sovitut 2 artikkelia alan kansainvälisistä tieteellisistä aikakauslehdistä, esim. Administration in social work.
S21 Sosiaalityön tutkimuksen suunnat Laajuus op 5
Vastuuopettajat: Essee toimitetaan graduohjaajalle tai tutkimusseminaarin vetäjälle. Erityistapauksissa (esim. sivuaineopiskelijat) esseestä sovitaan sosiaalityön lehtorin kanssa. Ruotsinkieliset esseet sovitaan tarpeen mukaan graduohjaajan kanssa ja toimitetaan yliopisto-opettajalle.
Perehdytään sosiaalityön tutkimuksen viimeaikaisiin suuntauksiin tutustumalla oman pro gradu -tutkielman kannalta keskeisiin väitöskirjoihin. Painopiste on tutkimusmenetelmällisissä ja metodologisissa valinnoissa.
Kandidaatin opinnot
Valitaan yhdessä vastuuopettajan kanssa 3 väitöskirjatutkimusta esimerkiksi oheisesta kirjallisuusluettelosta. Kirjoiksi voidaan valita myös esim. pohjoismaisia sosiaalityön väitöskirjoja. Kirjoitetaan metodologinen, pohtiva ja omia oivalluksia esiin tuova, essee, jossa käsitellään valituissa tutkimuksissa käytettyjen käsitteiden ja metodologian suhdetta oman pro gradu -tutkielman menetelmiin. Esseetä voi hyödyntää oman pro gradun menetelmäosion tekemisessä.
Jakso suoritetaan lomittain tutkimusmenetelmäopintojen ja tutkimusseminaarien kanssa.
S22 Vapaavalintaiset sivuaine- tai tutkimusmenetelmäopinnot (HOPSin mukaan)Laajuus op 9
S23 Käytäntö 4: Psykososiaalisen työn valmiudet II Laajuus op 10
Lisätietoja: Opintojaksolle voidaan ottaa rajoitettu määrä opiskelijoita, joten etusijalla ovat sosiaalityön pääaineopiskelijoilla. Valtiotieteellisen tiedekunnan sosiaalityötä sivuaineena opiskeleville opiskelijoille on varattu opintojaksolle viiden hengen vuosittainen kiintiö. S13 ja S23 -opintojaksoille haku ajalla 30.3.-17.4.2009.
Syventää asiakastyön ammatillisia perustaitoja ja -valmiuksia. Vahvistaa henkilökohtaista oppimisprosessia sekä edistää ammatti-identiteetin muotoutumista. Syventää sosiaalityön ammatillisen toiminnan perusteita (esim. eettinen harkinta, moniammatillisuus ja työskentely verkostoissa, oman työn itsearviointi, vaikuttaminen, metodiset valinnat). Oppia tunnistamaan ja hyödyntämään tarkoituksenmukaisesti eri tiedon lajeja sosiaalityössä. Arvioida sosiaalityön paikkaa ja merkitystä yhteiskunnallisena toimintana ja vaikuttamisena.
Sosiaalityön perusopinnot ja S6-S10.
Psykososiaalisen työn valmiudet -opintojaksolla opiskelija opiskelee käytännön opettajana toimivan sosiaalityöntekijän ohjauksessa käytännössä sosiaalityöntekijänä toimimista erikseen sovittavassa sosiaalityön toimipaikassa 50 päivän (6h/päivä) ajan. Opintojaksoon kuuluu myös yliopiston lehtorien järjestämää seminaarityöskentelyä 24 tuntia, pienryhmätyöskentelyä 24 tuntia sekä kirjallisia tehtäviä.
SSKH:ssa pitkän ohjatun harjoittelun ja kandidaattitutkinnon suorittaneet suorittavat tätä opintojaksoa varten vastaavan määrän (10 op) vapaavalintaisia, HOPS:n mukaisia pää- tai sivuaineopintoja.
Kandiopintojen 3. vuosi, 1., 2. ja 3. periodi
S24 Sosiaalityön teoria, refleksiivinen asiantuntijuus ja ammatinhallinta Laajuus op 5
Opintojaksoista S24 ja S25b JOS OLET SUORITTANUT VANHOJEN TUTKINTOVAATIMUSTEN (2005-2008) MUKAAN TOISEN OPINTOJAKSOISTA S24 (5 op)(73269) JA S25B (10 op)(73272) MUTTA ET TOISTA, LUE TÄMÄ!
2005-2008 tutkintovaatimusten opintojaksot S24 ja S25b ovat 2008-2011 tutkintovaatimuksissa vaihtaneet paikkaa ja ko opintojaksojen sisältöjen laajuudet ovat siten muuttuneet. Jos opiskelija on suorittanut vanhojen vaatimusten mukaan vain toisen näistä opintojaksoista, opiskelija suorittaa jäljellä olevat opinnot seuraavasti niin, että ko. opintojaksojen opinnot ovat yhteensä edelleen 15 op. 1) Jos opiskelija on suorittanut vanhan S24 (käytäntötutkimus 5 op)(koodi 73269), hän suorittaa nykyisen S24 (asiantuntijuus 5 op) (koodi 73259) voimassa olevien tutkintovaatimusten mukaan ja sen lisäksi käytäntötutkimuksen opintoja 5 op. Käytäntötutkimuksen opinnot rekisteröidään uutena S25b:nä (5 op)(koodi 763278).
2) Jos opiskelija on suorittanut vanhan S25b (asiantuntijuus 10 op)(koodi 73272), opiskelija suorittaa lisäksi käytäntötutkimuksen opintoja 5 op, jotka rekisteröidään uutena S25b:nä (5 op)(koodi 73278).
Käytäntötutkimuksen 5 opintopisteen lisäopinnot suoritetaan ensisijaisesti osallistumalla käytäntötutkimuksen kurssin luennoille (periodilla 3) ja/tai kirjoittamalla essee, johon kirjat valitaan yhteistyössä käytäntötutkimuksen professorien kanssa, suomenkieliset Erja Sauraman kanssa, ruotsinkieliset Ilse Julkusen kanssa.
Sosiaalityön asiantuntijuuden ja ammatinhallinnan dynamiikan hahmottaminen yhteistoiminnallisissa ja yhteiskunnallisissa suhteissa muotoutuvana toimintana. Eettisen ja kriittisesti arvioivan sekä reflektiivisen näkökulman vahvistaminen suhteessa omaan asiantuntijatoimintaan ja asiantuntijuuden muuttuviin ehtoihin. Sosiaalityöntekijän toiminnan ja muuttuvien ammattikäytäntöjen välisen suhteen jäsentäminen, sekä ammatillisten kehitysnäkymien pohtiminen. Sosiaalityön teoreettisen käsityksen vahvistaminen.
kandidaatin tutkinto
Opintojaksoon liittyvä kurssi/luentosarja sekä/tai kirjatentti tai sovittu verkko-opintokokonaisuus yliopistoverkko Sosnetin (ks. http://www.mcampus.fi/sosnet/mcampus/) tai laitoksen virtuaaliopetustarjonnasta tai opintojakson tenttiminen, jolloin tentitään kolme kirjaa (1 kirja kustakin vaihtoehdosta a – c) ja 2 sovittua artikkelia (kohta d) tiedekuntatentissä
maisteriopintojen 1. vuosi 3. ja 4. periodi
a) Teoria ja kriittinen ammatillisuus
b) Asiantuntijuus ja ammatinhallinta
c) Etiikka ja professionaaliset suhteet
d) Artikkeliaineistot: Sosiaalityön teorian ja ammattikäytäntöjen tutkimus
S25 Asiantuntijuus toimintaympäristöissäänLaajuus op 16
Ks. tarkempia ohjeita S25:stä: http://www.valt.helsinki.fi/yhpo/oppaat/S25_ohjeistus.pdf
Opintojakson tavoitteena on opiskelijan perehtyminen sosiaalityön käytäntö- ja arviointitutkimukseen sekä siihen liittyvään kehittämistyöhön. Tämä tapahtuu sekä teoreettisen että käytännön opiskelun kautta.
Seminaari- , työpaja-, pienryhmä- ja kenttätyöskentelyä. Kurssin järjestelyistä (S25a ja S25b) informoidaan tarkemmin ma 22.9.2008 klo 14-16 P673.
Maisteriopintojen ensimmäisen vuoden 4. periodi (S25b/osa 1), 1. kesä tai toisen vuoden syksy/kevät (S25a) ja toisen vuoden 3. periodi (S25b/osa 2).
S25a Käytäntö 5: Erikoistuva asiantuntijatoiminta Laajuus op 6
Ks. lisätietoja: http://www.valt.helsinki.fi/yhpo/oppaat/S25_ohjeistus.pdf
Työharjoittelumäärärahan hakemisesta, ks. http://www.valt.helsinki.fi/yhpo/harjoittelu.htm
Opintojakson tavoitteena on tarjota opiskelijalle omakohtainen kokemus itsenäisestä toimimisesta ammatillisissa asiantuntijatehtävissä. Opintojakso tuottaa kokemukseen pohjaavaa harjaantumista itsenäiseen ja vaativaan asiantuntijatason työskentelyyn sekä näkemystä haasteelliseen/tavoitteelliseen urakehitykseen. Opintojakson opiskelumuotojen tavoitteena on kehittää opiskelijan itseohjautuvuuden ja – arvioinnin taitoja sekä vahvistaa oman ammatillisen toiminnan ja kehitysnäkymien systemaattista ja kriittistä pohdintaa.
Työnohjaus opintojakson osana:
Erikoistavan asiantuntijatoiminnan käytännön työskentelyjakson suorituspaikaksi hyväksyminen edellyttää suunnitelmaa työskentelyjaksoon kiinnittyvän työnohjauksen järjestämisestä. Työnohjausta ei voi korvata erilaisilla työpaikalle kuuluvin perehdyttämis- ja konsultaatio/johtamistehtävin eikä myöskään mahdollisilla aikaisemmilla työnohjauksilla. Työnohjauksen toteuttamisen vaihtoehtoja ovat: erikseen sovittu ja järjestetty työnohjaus opintoympäristössä työnantajakustannuksella (esim. silloin kun oma työpaikka opintoympäristönä); muu sovittu ja selkeän työnohjauskokonaisuuden muodostava työnohjaus; vertaistyönohjausryhmä ja siitä pidetty opintopäiväkirja (voi olla joko opiskelijaryhmä tai työpaikkakohtainen ryhmä). Yliopisto ei suorita korvausta työnohjauksesta työpaikalle eikä työnohjaajalle.
Opiskelijoiden vertaistyönohjausryhmät:
Jos työnohjaus ei järjesty työnantajan tai opetuspaikan toimesta, opiskelija osallistuu käytäntöjakson aikana opiskelijoiden vertaistyönohjausryhmään (14 h). Ryhmä kokoontuu järjestäytymis- ja päätöskerran lisäksi 5 kertaa kahden tunnin mittaiseen tapaamiseen, jossa keskustelun ja reflektion kohteena ovat kunkin opiskelijan työstä nousevat kysymykset sosiaalityön vaativaa erikoisosaamista ja/tai asiantuntijuuden kehittymistä peilaten. Kukin opiskelija pitää omalta osaltaan oppimis/reflektiopäiväkirjaa, jonka opintojakson vastuuopettaja hyväksyy opintosuoritukseksi.
Kandidaatin opinnot
Työskentely vähintään kaksi kuukautta opetuspaikaksi hyväksytyssä toimipaikassa (esim. osaamiskeskusympäristöt, hallinnolliset ja tutkimuslaitokset ja vaativat sosiaalityön tehtävät), itsenäinen opiskelu sekä ammattikäytäntöihin liittyvään työnohjaukseen tai vertaisohjausryhmään osallistuminen (14t). Suunnitelma käytännön työskentelyn sisällöstä ja tämän kytkemisestä omiin opintoihin tulee jättää vastuuopettajalle jakson alussa.
Maisteriopintojen 1. kesä tai toisen vuoden syksy/kevät.
Oheiskirjallisuus ja erikseen sovittava jaksoa edeltävä lukutehtävä.
S25b Sosiaalityön käytäntötutkimus, arviointi ja menetelmällinen kehittäminen Laajuus op 10
Lisätietoja, ks. http://www.valt.helsinki.fi/yhpo/oppaat/S25_ohjeistus.pdf
Opintojaksoista S24 ja S25b JOS OLET SUORITTANUT VANHOJEN TUTKINTOVAATIMUSTEN (2005-2008) MUKAAN TOISEN OPINTOJAKSOISTA S24 (5 op)(73269) JA S25B (10 op)(73272) MUTTA ET TOISTA, LUE TÄMÄ!
2005-2008 tutkintovaatimusten opintojaksot S24 ja S25b ovat 2008-2011 tutkintovaatimuksissa vaihtaneet paikkaa ja ko opintojaksojen sisältöjen laajuudet ovat siten muuttuneet. Jos opiskelija on suorittanut vanhojen vaatimusten mukaan vain toisen näistä opintojaksoista, opiskelija suorittaa jäljellä olevat opinnot seuraavasti niin, että ko. opintojaksojen opinnot ovat yhteensä edelleen 15 op. 1) Jos opiskelija on suorittanut vanhan S24 (käytäntötutkimus 5 op)(koodi 73269), hän suorittaa nykyisen S24 (asiantuntijuus 5 op) (koodi 73259) voimassa olevien tutkintovaatimusten mukaan ja sen lisäksi käytäntötutkimuksen opintoja 5 op. Käytäntötutkimuksen opinnot rekisteröidään uutena S25b:nä (5 op)(koodi 763278).
2) Jos opiskelija on suorittanut vanhan S25b (asiantuntijuus 10 op)(koodi 73272), opiskelija suorittaa lisäksi käytäntötutkimuksen opintoja 5 op, jotka rekisteröidään uutena S25b:nä (5 op)(koodi 73278).
Käytäntötutkimuksen 5 opintopisteen lisäopinnot suoritetaan ensisijaisesti osallistumalla käytäntötutkimuksen kurssin luennoille (periodilla 3) ja/tai kirjoittamalla essee, johon kirjat valitaan yhteistyössä käytäntötutkimuksen professorien kanssa, suomenkieliset Erja Sauraman kanssa, ruotsinkieliset Ilse Julkusen kanssa.
Tämän opintojakson tarkoituksena on syventää tietoa käytännön asiantuntijatoiminnasta sekä teorian että käytännön tutkimuksen kautta. Opintojaksossa tutustutaan käytäntötutkimuksen lähtökohtiin ja teorioihin, syvennetään ja dokumentoidaan tietoa kehittämistoiminnasta ja käytännön tutkimuksesta pienimuotoisten arviointi- ja kehittämistehtävien kautta. Opintojakso suoritetaan kahdessa osassa niin että ensimmäinen orientoiva osa suoritetaan ennen erikoistuvan asiantuntijatoiminnan käytännön työjaksoa. Toinen osa suoritetaan käytännön työjakson jälkeen (S25 a).
Kandidaatin opinnot
Opetus suoritetaan seminaari- ja työpajatyöskentelynä osaamiskeskusympäristöissä sekä Heikki Waris- instituutissa että Mathilda Wrede-instituutissa. Opetus on kaksikielinen.
Maisteriopintojen ensimmäisen vuoden 4 periodi ja toisen vuoden 3. periodi.
Artikkeli ja muut aineistot: British Journal of Social Work, Social Work and Social Sciences Review, Socialvetenskaplig Tidskrift, Nordisk Socialt Arbeid, www.hyvakaytanto.fi , www.scie.org
S26 Tutkimusseminaari I Laajuus op 5
Tutkimusseminaarit I ja II muodostavat jatkumon ja perusrungon maisteriopintojen yhteistoiminnalliselle ja tutkivalle oppimiselle ohjatuissa temaattisissa tutkimus- eli graduryhmissä. Tavoitteena on heti ensimmäisen vuoden alusta suunnitella opinnot HOPS- työskentelyn avulla niin, että ne tukevat pro gradu -tutkielmaa ja opiskelijan oman sosiaalityöntekijyyden rakentumista. Tavoitteena on maisteritutkinnon valmistuminen kahdessa vuodessa. Tutkimusryhmien toimintaan voidaan niiden tematiikan mukaan ja yhteistoiminnallisen oppimisen periaatteita sekä sopimuksia ja HOPS –tavoitteita noudattaen liittää maisteriopintojen soveltuvien opintojaksojen suorittamista. Tutkimusryhmissä toteutuva 2 vuoden mittainen työskentely sisältää erillisinä opintokokonaisuuksina rekisteröityvät tutkimusseminaarit I ja II sekä HOPS –opintojakson S15.
Seminaariin pääsy edellyttää sosiaalityön aineopintojen/kandidaatin tutkinnon suorittamista ja oman pro gradu – tutkielman aiheen alustavaa määrittelyä.
Sosiaalityö-oppiaineessa toteutetaan syventävien opintojen alussa käynnistyviä teemallisia tutkimusseminaareja, joita kootaan senioriopettajien vetämiksi 6-7 opiskelijan ryhmiksi. Ryhmän työskentelymuotoja ovat yhteistoiminnallisen opiskelun menetelmiin nojautuvat luentoseminaarit harjoituksineen, seminaaritapaamiset, vierailut, tutkimusmatkat ym. Ryhmässä opiskelija syventää osaamistaan suunnittelemalla pro gradu-tutkielmansa sekä laajentaa asiantuntemustaan perehtymällä opiskelijakollegoiden tutkimussuunnitelmiin. Ryhmä työskentelee kolmen periodin ajan.
Tutkielmaseminaari opintosuorituksena koostuu kahdesta tehtävästä. Ensimmäinen niistä on oman pro gradu-tutkielman hyväksytyn eli toteuttamiskelpoisen tutkimussuunnitelman laatiminen (5 op, seminaarin I osa). Toisessa osassa (5 op, seminaarin II osa) opiskelija kirjoittaa tutkielmansa teoreettis-käsitteellisen taustoituksen ja esittelee sen yhteydessään tutkimuksessa toteutettuun tiedonhankintaan ja aineiston analyysiin.
Ryhmiin ilmoittautuminen tapahtuu kahdesti vuodessa järjestettävässä tutkimusseminaarien esittelytilaisuudessa, mihin osallistuminen on edellytyksenä ryhmään pääsemiselle. Nämä tilaisuudet ovat syksyllä marraskuussa ja keväällä toukokuussa.
S27 Tutkimusseminaari IILaajuus op 5
Tutkimusseminaarit I ja II muodostavat jatkumon ja perusrungon maisteriopintojen yhteistoiminnalliselle ja tutkivalle oppimiselle ohjatuissa temaattisissa tutkimus- eli graduryhmissä. Tavoitteena on heti ensimmäisen vuoden alusta suunnitella opinnot HOPS- työskentelyn avulla niin, että ne tukevat pro gradu -tutkielmaa ja opiskelijan oman sosiaalityöntekijyyden rakentumista. Tavoitteena on maisteritutkinnon valmistuminen kahdessa vuodessa. Tutkimusryhmien toimintaan voidaan niiden tematiikan mukaan ja yhteistoiminnallisen oppimisen periaatteita sekä sopimuksia ja HOPS –tavoitteita noudattaen liittää maisteriopintojen soveltuvien opintojaksojen suorittamista. Tutkimusryhmissä toteutuva 2 vuoden mittainen työskentely sisältää erillisinä opintokokonaisuuksina rekisteröityvät tutkimusseminaarit I ja II sekä HOPS –opintojakson S15.
Tutkimusseminaari I, syventävien opintojen tutkimusmenetelmäopinnot (10 op).
Sosiaalityö-oppiaineessa toteutetaan syventävien opintojen alussa käynnistyviä teemallisia tutkimusseminaareja, joita kootaan senioriopettajien vetämiksi 6-7 opiskelijan ryhmiksi. Ryhmän työskentelymuotoja ovat yhteistoiminnallisen opiskelun menetelmiin nojautuvat luentoseminaarit harjoituksineen, seminaaritapaamiset, vierailut, tutkimusmatkat ym. Ryhmässä opiskelija syventää osaamistaan suunnittelemalla pro gradu-tutkielmansa sekä laajentaa asiantuntemustaan perehtymällä opiskelijakollegoiden tutkimussuunnitelmiin. Ryhmä työskentelee kolmen periodin ajan.
Tutkielmaseminaari opintosuorituksena koostuu kahdesta tehtävästä. Ensimmäinen niistä on oman pro gradu-tutkielman hyväksytyn eli toteuttamiskelpoisen tutkimussuunnitelman laatiminen (5 op, seminaarin I osa). Toisessa osassa (5 op, seminaarin II osa) opiskelija kirjoittaa tutkielmansa teoreettis-käsitteellisen taustoituksen ja esittelee sen yhteydessään tutkimuksessa toteutettuun tiedonhankintaan ja aineiston analyysiin.
Maisteriopintojen 2. vuosi, 1. ja 2. periodi.
S28 Pro gradu -tutkielmaLaajuus op 40
Tutkielma kuvastaa opiskelijan tieteellistä kypsyyttä, oppineisuutta ja taitoa ilmaista itseään kirjallisesti tieteellisellä tyylillä. Kypsyytensä opiskelija osoittaa tehtävän asettelussa ja tutkimuksen suunnittelussa, tutkimusmenetelmien ja aiheeseen liittyvien teorioiden hallinnassa, ajattelun kriittisyydessä ja johdonmukaisuudessa sekä tieteellisten menettelytapojen noudattamisessa. Tutkielmaa tehdessään opiskelija joutuu itsenäisesti pohtimaan yhteiskunnan ilmiöitä, perehtymään teorioihin, käyttämään tutkimusmenetelmiä sekä liittämään yhteen teoriaa ja empiiristä ainesta. Tutkielman laatiminen auttaa hahmottamaan sosiaalista todellisuutta ja kehittää valmiuksia sosiaalisten kysymysten ammatillis-tieteelliseen erittelyyn.
Huom! Pro gradu -tutkielman tarkastukseen jättäminen edellyttää, että opiskelijalla on rekisterissään merkintä valtiotieteiden kandidaatin tutkinnon suorittamisesta (ei koske pelkästään maisterin tutkintoa suorittavia).
Lisäksi pro gradu – tutkielmaa tarkastettavaksi jätettäessä tulee olla suoritettuna tutkimusseminaarit sekä vieraan kielen opinnot.
Tutkielman tekeminen on pääasiassa itsenäistä työskentelyä, jota tutkimusseminaarit tukevat. Laitoksen opettajat antavat ohjausta työssä. Ohjaajan hankinnassa opiskelijan tulee itse olla aktiivinen. Tutkielman aiheesta voi etukäteen keskustella laitoksen professorin kanssa, mutta aiheeseen perehdytään erityisesti tutkimusseminaarien aikana. Aihetta pohditaan maisteriopintojen alkuvaiheesta alkaen erityisesti HOPSin ja tutkimusseminaarien yhteydessä.
Maisteriopintojen ensimmäinen vuosi.
Sosiaalityö sivuaineenaPerusopinnot sivuaineopiskelijoilleLaajuus op 25
S3 Sosiaalityön ammatillisuus ja palvelujärjestelmät Laajuus op 6
S4 Sosiaaliset kysymykset, ongelmat ja niiden ratkaisuyritykset Laajuus op 6
Aineopinnot sivuaineopiskelijoilleLaajuus op 35
Sivuaineoikeus rajoitettu, ks. http://www.valt.helsinki.fi/yhpo/opetus_sostyo.htm#h18b
Jatko-opinnotSosiaalityön jatkotutkintovaatimuksetLaajuus op 60
Ks. Myös tiedekunnan jatkokoulutusopas: http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/tutkimus/jatkokoulutus/index.html
Tohtorin tutkintoon voidaan edetä suoraan tekemättä lisensiaatin tutkimusta. Muutoin tohtorin tutkinnon vaatimukset ovat samat kuin lisensiaatin tutkinnossa lukuun ottamatta väitöskirjaa.
Jatkokoulutuskuulustelu Laajuus op 10
Janus ja Yhteiskuntapolitiikka -lehtien viimeiset vuosikerrat
d) Kaksi kuulustelevan professorin kanssa sovittua teosta opiskelijan kiinnostusten mukaan, jotka voivat olla myös yllä olevalta listalta.
Jatkokoulutus- ja tutkijaseminaaritLaajuus op 1 - 2
Huom. Jatkokoulutus- ja tutkijaseminaareihin osallistumisesta on sovittava etukäteen seminaarin johtajan kanssa.
JatkokoulutusseminaaritHuom. Jatkokoulutus- ja tutkijaseminaareihin osallistumisesta on sovittava etukäteen seminaarin johtajan kanssa.
TutkijaseminaaritHuom. Jatkokoulutus- ja tutkijaseminaareihin osallistumisesta on sovittava etukäteen seminaarin johtajan kanssa.
Sosiaalityön erikoistumiskoulutus Laajuus op 120
Sosiaalityön erikoistumiskoulutuksen laajuus on 120 opintopistettä:
Sosiaalityön erikoistumiskoulutus on yliopistollista jatkokoulutusta, joka antaa mahdollisuuden erikoistua johonkin erikoisalaan. Koulutuksen erikoisalat ovat hyvinvointipalvelut, kuntouttava sosiaalityö, lapsi- ja nuorisososiaalityö, marginalisaatiokysymysten sosiaalityö ja yhteisösosiaalityö. Koulutuksen kotisivut ovat osoitteessa http://www.sosnet.fi
Koulutuksen järjestää Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnet, jonka muodostavat Hel-singin, Jyväskylän, Kuopion, Lapin, Tampereen ja Turun yliopistojen sosiaalityön koulutusyksiköt. Nelivuotiseen koulutukseen kuuluvat lähiopetusjaksot eri puolella Suomea, etätehtävät, lisensiaatintutkimus ja muut opinnot, joita opiskelijat suorittavat henkilökohtaisten opintosuunnitelmien pohjalta. Koulutuksessa hyödynnetään moodle-oppimisympäristöä.
Sosiaalityön erikoistumiskoulutuksen professorina Helsingissä toimii Marketta Rajavaara (hyvinvointi-palvelut), vastaanotto ke klo 15.00-16.30, p. 09-191 245 66, marketta.rajavaara@helsinki.fi.
Erikoisalat:
Hyvinvointipalvelut (120 op)
Hyvinvointipalvelujen kehittäminen ja turvaaminen sekä niiden toimivuuteen vaikuttaminen edellyttävät monipuolista asiantuntemusta. Hyvinvointipalvelut –erikoisalan tavoitteena on tuottaa toimintaympäris-töä ja hyvinvointipalveluja koskevaa tietoa ja osaamista, lisätä kykyä ennakoida toimintaympäristössä ta-pahtuvia muutoksia ja ottaa niitä huomioon omaa työtä ja palveluja kehitettäessä. Koulutuksen avulla vahvistetaan johtamisen, hallinnon, talouden ja rahoituksen, kokeilu- ja kehittämistoiminnan sekä arvi-oinnin asiantuntijuutta.
Kuntouttava sosiaalityö (120 op)
Kuntouttava sosiaalityö -erikoisala johdattaa tutkimaan ja tunnistamaan ihmisten selviytymisen esteitä ja mahdollisuuksia sekä tuottamaan näitä koskevaa tietoa ja toimintamalleja. Viime vuosien yhteiskunnan rakenteelliset muutokset ovat vahvistaneet tarvetta kuntouttavaan sosiaalityöhön, joka voidaan ymmärtää monimuotoisena muutostyönä. Kuntouttavan sosiaalityön tavoitteena on luoda, palauttaa ja ylläpitää omaehtoisen selviytymisen, hyvän elämänlaadun ja elämänhallinnan edellytyksiä, ehkäistä syrjäytymistä, tukea asiakkaiden itsenäisiä ja myönteisiä elämänvalintoja sekä täysivaltaista kansalaisuutta.
Lapsi- ja nuorisososiaalityö (120 op)
Lapsi- ja nuorisososiaalityön -erikoisalalla perehdytään lasten ja nuorten elinoloihin, lapsuuden ja nuo-ruuden kulttuurisiin merkityksiin ja lastensuojelun historiaan ja sen toimintaan. Lapsi- ja nuorisososiaali-työn tavoitteena on vahvistaa myönteistä yhteiskunnallista lapsipolitiikkaa, sosiaalityön tieteellistä perus-taa sekä etsiä sosiaalityön käytäntöjä, jotka ehkäisevät lasten ja nuorten syrjäytymistä ja tukevat heidän osallisuuttaan.
Marginalisaatiokysymysten sosiaalityö (120 op)
Sosiaalityön perustehtävä erilaisten marginalisoitumista aiheuttavien kysymysten parissa edellyttää yh-teiskunnallisen murroksen tilanteessa vaativaa asiantuntemusta. Marginalisaatiokysymysten sosiaalityön -erikoisalan keskeinen osa-alue onkin vaikeiden elämäntilanteiden jäsentäminen ja toimivan asiakassuh-teen rakentaminen. Erikoisalan keskeisinä teemoina korostuvat marginalisaatiokysymysten globaalit, yh-teiskunnalliset, institutionaaliset, kulttuuriset, sukupuolisidonnaiset ja yksilölliset kontekstit.
Yhteisösosiaalityö (120 op)
Yhteisösosiaalityö-erikoisala tarkastelee yksilöitä, perheitä ja ryhmiä osana sosiaalisia verkostoja ja yh-teisöjä. Yhteisöjä, yhteisöllisyyttä ja yhteisöllistämisen politiikkaa tarkastellaan useiden eri näkökulmien kautta. Yhteisösosiaalityön asiantuntijana sosiaalityöntekijän tulee ymmärtää yhteisön ja yhteisöllisyyden historiaa, ryhmäprosesseja ja -dynamiikkaa sekä kyetä arvioimaan ja soveltamaan erilaisia yhteisöjen kanssa käytettäviä työmenetelmiä.
Sosiaalityön erikoistumiskoulutuksen seminaari
Forskningsseminarium (5 op)ons 16-18 Wariksenpesä
Forskningsseminarium I (5 op)Seminarieserien inleds med en introduktionsträff den 3.9. kl. 16 -18 Warispesä. Seminarierna fortsätter under perioden 24.9 - 3.12, Seminariesal 1. Ansvarig lärare: Professor Ilse Julkunen
Huumeiden käyttö yhteiskunnallisena ilmiönä (3 op)ti 10-12, seminaarisali (Snellmaninkatu 10, 1. krs)
S11b, S11c, S22 tai erikseen sovittaessa osa S21:sta.
Ensisijaisesti maisteri- tai kandiopintoja suorittavat sosiaalityön opiskelijat, joiden opinnäytetyön (gradu/kandityö) aihe liittyy päihteisiin. Max 16 opiskelijaa.
Kurssilla tutustutaan huumeilmiöön pääasiassa suomalaisessa kontekstissa. Huumetutkimusta tarkastellaan suomalaista kontekstia laajemmin. Kursin käytyään opiskelijat 1) omaavat perustiedot huumeiden käytön laajuudesta ja käyttökulttuureista, asenneilmaston kehittymisestä ja niiden yhteyksistä huumepolitiikan kehittymiseen Suomessa, 2) ovat tutustuneet keskeiseen yhteiskuntatieteelliseen huumetutkimukseen ja 3) osaavat arvioida huumeilmiötä kriittisesti ja tutkimustietoa hyödyntäen.
3 x 2 t luentoja ja 4 x 2 t opiskelijoiden tekemien huumetutkimuskirjallisuuteen perustuvien tehtävien purkua ja keskustelua.
Kurssi koostuu luennoista ja pienryhmätyöskentelystä (6 + 8 t) sekä itsenäisestä työskentelystä. Kurssin suorittaminen edellyttää läsnäoloa ja aktiivista osallistumista keskusteluun sekä ryhmätehtävän tekoa.
Hyvinvointi, sukupuoli ja toimijuus 2000-luvun Venäjällä13.1.-26.2.2009 ti ja to klo 12-14, paikka: Mariankatu 11, ls 2.
Kristiina-instituutti, yhteiskuntapolitiikan laitos (sosiaalityö, sosiaalipolitiikka), sosiologian laitos
Luentosarja käsittelee sosiaalista muutosta Venäjällä hyvinvoinnin, sukupuolen ja toimijuuden näkökulmasta. Kysymystä Venäjällä muotoutuvasta hyvinvointiregiimistä on katsottava alueellisesti ja huomioiden hyvinvoinnin monet ulottuvuudet sekä eri toimijat ja heidän välisensä suhteet yhteiskunnan eri sektoreilla. Tämä synnyttää tarpeen tapaustutkimuksille, joissa tarkastellaan paikallisia olosuhteita ja innovaatioita sekä hyvinvoinnin eri osa-alueita suhteessa alueellisiin ja federatiivisiin normeihin väestön hyvinvoinnin edistämiseksi. Hyvinvointia ei voi tarkastella vain taloudellis-sosiaalisesta näkökulmasta, vaan esimerkiksi ruumiillisuuteen ja seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset ovat myös olennaisia. Monet hyvinvoinnin eri ulottuvuuksiin ja toimijuuteen liittyvät kysymykset ovat sukupuolittuneita. Luentosarjalla keskustellaan useiden eri tieteenaloilta tulevien luennoitsijoiden voimin makrotason hyvinvointiratkaisuista nyky-Venäjällä sekä esitellään mikrotason alueellisia ja temaattisia hyvinvointia käsitteleviä tutkimuksia.
oppimispäiväkirja/essee
Johdatus portfoliotyöskentelyynti 4.11.2008 klo 9.15-10.45 portfolio-info sosiaalityön opiskelijoille seminaarisalissa (Snellmaninkatu 10, 1. krs).
Sosiaalityön pääaineopiskelijoille järjestetään pakollinen "Johdatus portfoliotyöskentelyyn" - tilaisuus. Tutustumme laitoksen portfoliokäytäntöön ja aloitamme koko opiskeluprosessin kestävän portfoliotyöskentelyn.
Johdatus yhteiskuntapolitiikkaan (3 op)Ma 16-18 U35 ls
ks. kurssin kotisivu:http://www.valt.helsinki.fi/opas2008/sospo/K73287/
Kandidaatintutkielman tarkastukseen jättäminen webOodissaKandidaatintutkielman tarkastukseen jättäminen webOodissa
Valmis tutkielma jätetään pääsääntöisesti seminaarin pitäjälle viimeistään seminaarin päättymistä seuraavan opetusperiodin kuluessa. Perustellusta syystä tutkielman voi jättää vastuuopettajan kanssa sovittavan määräajan kuluessa. Samalla kun opiskelija jättää tutkielmansa arvosteltavaksi, hänen on tehtävä ilmoittautuminen WebOodiin. WebOodi ei hyväksy ilmoittautumista, jos äidinkielen lehtori ei ole katsonut opiskelijan kielen hallintaa riittäväksi eikä suoritusta ole rekisteröity.
Kandidaatin tutkielma osana kandidaatin tutkintoa: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tuteko/kandi.htm
Knowledge production and research in social work practice (3 ECTS)II period
Advanced level, Visiting students, postgraduate students / erikoistumiskoulutus
: During this course the following questions, for example, are discussed: What do practice-based knowledge production and practice research mean in social work? How do social workers use knowledge in practice? How do citizens and social work users participate in knowledge production? What kind of critical viewpoints relate to these questions? This course is based on the recorded material of the International Symposium (Reconstructing social work - critical issues for knowledge in practice) held in Helsinki in February 2005. The well-known speakers represent different countries and diverse viewpoints. Language of the course is English.
Responsible teachers: Synnöve Karvinen-Niinikoski and Susanna Hoikkala (producers), Susanna Hoikkala (virtual editing) and responsible teacher Maria Tapola-Haapala maria.tapola@helsinki.fi p. 09-191 24 608 / University of Helsinki
: Listening recorded lectures, reading additional materials, group work in WebCT virtual learning environment and individual essay writing.
Kuntoutuksen monimuotoisuus (3 op)ti ja to klo 14-16, paikka U35 ls
Sosiaalityö:
Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön opiskelijat, vanhenemisen tutkimuksen opiskelijat
Kurs i kvalitativa forskningsmetodertis 9-12, Porthania P 673
Kursen avser att öka och fördjupa kunskaperna i aktuella kvalitativa forskningsmetoder med betoning på olika analysformer och förklaringssystem. Syftet är att studenterna presenterar och diskuterar teoretiska och metodologiska problem i olika forskningsuppgifter. Därutöver granskas analysernas utförande och tolkning grundligt. Målet är att studenterna efter kursen har förmågan att välja och använda analysmetoder, samt tolka desamma.
Föreläsningar, grupparbeten och individuellt slutarbete. Under kursen skriver deltagarna föreläsningsdagbok och utför uppgifter relaterade till olika forskningsmetoder och utför ett grupparbete i slutet av kursen. Studerande med sociologi som huvudämne utför en extra uppgift så att kursen för deras del omfattar 8 sp.
Kurs i kvantitativa forskningsmetoderKvalitatiivisten tutkimusmenetelmien kurssiKurssin kotisivu ja verkkomateriaali http://www.valt.helsinki.fi/opas2006/sospo/K73190/
Kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien kurssi (5 op)Kvantitativa forskningsmetoderKäytäntötutkimuksen luennotma 12-14 päärakennuksen sali 10
Lastensuojelun perusteetto klo 9.15 - 11.30, Päärakennus, aud XIII
Tavoitteena on ymmärtää lastensuojelutyön tavoitteet ja tarkoitus, lastensuojelun järjestelmä, toimintamuodot, lakisidonnaisuus ja eettiset periaatteet, lastensuojelutyöhön ja asiakkuuteen sisältyvät jännitteet sekä lapsen oikeudet.
Livslopp och livsberättelser i socialt arbetemån 13-16, U37 sh 1
Kursen ordnas i samarbete med Mathilda Wrede-institutet.
På kursen diskuteras begrepp och metoder i biografisk och narrativ forskning ur det sociala arbetets perspektiv.
Föreläsningar, övningar, uppgifter. Kursen är tvåspråkig svenska/finska.
Kurssilla pohditaan elämäkerta- ja narratiivisen tutkimuksen käsitteitä ja menetelmiä sosiaalityön näkökulmasta. Luentoja, harjoituksia, tehtäviä. Kurssi on kaksikielinen suomi/ruotsi.
Aktiv närvaro, essä/inlärningsdagbok.
Se: http://www.valt.helsinki.fi/yhpo/kurssimateriaalit/Kursuppgifter2008.pdf)
Malcolm Payne -opintopiiriSosiaalityön opiskelijoille järjestetään kolmannessa periodissa verkko-opintopiiri kurssiin S9-liittyen. Kurssiin kuuluu neljä tentittävää kirjaa, joista nyt on mahdollista suorittaa yksi kirja opintopiirityöskentelynä. Kokonaisuudessaan opintojakson S9 suorittamiseen on mahdollista liittää muitakin opintopiirejä, kuten nyt käynnissä oleva Toiminta, tapa ja rakenne-opintopiiri
Opintopiirissä voi suorittaa Malcolm Paynen teoksen Modern Social Work Theory. Verkko-opintopiirissä on tarkoitus keskustella kirjan pohjalta verkkoympäristössä. Opintopiiri alkaa 13.1.2009 klo. 12.15–13.45 järjestettävällä lähitapaamisella, jossa käydään läpi kurssiin liittyvät käytännön asiat ja opastetaan verkkoympäristön käyttöön.
Kysymyksiin vastaavat tutorit
Johanna Lohikivi johanna.lohikivi@helsinki.fi Soile Lääti soile.laati@helsinki.fi Mari Manninen mari.manninen@helsinki.fi
työskentely tapahtuu kokonaan verkossa. Osallistuminen edellyttää mahdollisuutta lukea viikoittain 40-70 sivua Paynen teoksesta. Luetun pohjalta kukin opiskelija alustaa vuorollaan yhteistä keskustelua verkossa. Tutorit kommentoivat keskustelua viikoittain. Opintopiiri kestää koko kolmannen periodin.
Lähitapaamisessa, joka järjestetään osoitteessa Unioninkatu 37 h. 2035, on mukana opintojakson tutoreiden lisäksi valtiotieteellisen tiedekunnan verkkopedagogiikan asiantuntija Arja Kukkonen.
Opintopiiriin voidaan ottaa maksimissaan 10 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä.
Muuttuvan toimintaympäristön globaalit ja lokaalit ulottuvuudetke ja to 16-18, U40 sali 9
Osaamisen johtaminenti 9-12 seminaarisali (Snellmaninkatu 10, 1. krs)
Psykososiaalisen työn valmiudetto ja pe 9-12 seminaarisalissa (Snellmaninkatu 10, 1. krs) sekä pienryhmätiloissa yhteiskuntapolitiikan laitoksella. Katso pienryhmätapaamisten ajankohdat opintojakson kurssisivuilta, joiden avautumisesta tiedotetaan opiskelijoille erikseen. Lisäksi järjestetään 2-3 yhteistä seminaaria Käytännön opettaja-koulutuksen kanssa. Näistä tilaisuuksista tiedotetaan opiskelijoille myöhemmin.
Psykososiaalisen työn valmiudet (lukuvuosi 2009-2010)Huom! Opintojaksolle hakemisen yhteydessä opiskelijan tulee esittää opintorekisteriotteensa suorittamistaan sosiaalityön opinnoista sekä sivuaineopiskelijoiden ja tutkinnon täydentäjien edellisen lisäksi todistus opintosuoritusoikeudesta. Samalla tarkistetaan opintosuunnitelma.
Huom2! Opintojakso on työläs. Tämän vuoksi emme suosittele muiden vaativien ja työllistävien opintojaksojen (esim. Empiirisen sosiaalitutkimuksen menetelmäkurssi) opiskelua Psykososiaalisen työn valmiuksien ohella.
SIVUAINEOPISKELIJOIDEN JA TUTKINNON TÄYDENTÄJIEN HAKEUTUMINEN KURSSILLE
Sivuaineopiskelijan ja tutkinnon täydentäjän on syytä varautua siihen, että hän saattaa joutua odottamaan opintojaksolle pääsyä. Opintojaksolle voidaan ottaa vuosittain rajattu määrä opiskelijoita. Sivuaineopiskelijoille on varattu viiden opiskelijan kiintiö.
Jos asiakastyön kurssille hakee enemmän sivuaineopiskelijoita ja tutkinnon täydentäjiä kuin heitä voidaan ottaa, valintakriteereinä käytetään 1) sosiaalityöstä suoritettujen opintopisteiden määrää sekä 2) suuntautuneisuutta sosiaalityöntekijän ammattiin.
Opintojaksolle voidaan ottaa rajoitettu määrä opiskelijoita, joten etusijalla ovat sosiaalityön pääaineopiskelijat. Valtiotieteellisen tiedekunnan sosiaalityötä sivuaineena opiskeleville opiskelijoille on varattu opintojaksolle viiden hengen vuosittainen kiintiö. Haku syksyllä 2009 alkavalle kurssille on ajalla 30.3.-22.4.2009. Hakulomake 2009-2010, ks. http://www.valt.helsinki.fi/yhpo/lomakkeet/Hakulomake_Psykosos_2009-2010.rtf
Psykososiaalisen työn valmiudet -opintojakson tavoitteena on:
1) Syventää asiakastyön ammatillisia perustaitoja ja -valmiuksia, 2) vahvistaa henkilökohtaista oppimisprosessia sekä edistää ammatti-identiteetin muotoutumista. 3) Syventää sosiaalityön ammatillisen toiminnan perusteita. 4) Oppia tunnistamaan ja hyödyntämään tarkoituksenmukaisesti eri tiedon lajeja asiakastyössä. 5) Arvioida sosiaalityön paikkaa ja merkitystä yhteiskunnallisena toimintana ja vaikuttamisena.
Psykososiaalisen työn valmiudet –opintojaksolla opiskelija opiskelee käytännön opettajana toimivan sosiaalityöntekijän ohjauksessa käytännössä sosiaalityöntekijänä toimimista erikseen sovittavassa sosiaalityön toimipaikassa 50 päivän (6h/päivä) ajan. Opintojaksoon kuuluu myös yliopisto-opettajien järjestämää seminaarityöskentelyä 28 tuntia, pienryhmätyöskentelyä 20 tuntia sekä kirjallisia tehtäviä. Opintojakso alkaa yliopiston ensimmäisellä opetusperiodilla, 8.9.2009 ja päättyy kolmannella periodilla, 21.1.2010.
Käytännön opiskelu on mahdollisuus opiskella sosiaalityötä, ei suorittaa työtehtäviä. Käytännön opiskelu on tilaisuus, jonka sosiaalityön koulutus tarjoaa opiskelijoille, eikä se ole rinnastettavissa sijaisuuksien hoitoon. Mikäli opiskelija on kuitenkin toiminut jo ennen opintojaksolle hakeutumista pysyväisluonteisessa sosiaalityön työsuhteessa vähintään kaksi vuotta, on opintojakso poikkeustapauksissa mahdollista opiskella osana omaa työtä. Tällöin kuitenkin opiskelutavat ja arvosteluperusteet eroavat yleisistä.
Quo Vadis suomalainen sosiaaliturva?Luentosarja keväällä 2009 tiistaisin klo 16-18, paikka:U35 ls, ks kurssin verkkosivut: http://www.valt.helsinki.fi/opas2008/sospo/QUOVADIS/
Ks. suoritustapa kurssin sivulta http://www.valt.helsinki.fi/opas2008/sospo/QUOVADIS/
Restoratiivinen oikeus ja sosiaalityö (4 op)Luentosarja on tarkoitettu yhteiseksi yhteiskuntapolitiikan ja oikeustieteen opiskelijoille
Restoratiivisella oikeudella tarkoitetaan virallisen oikeusjärjestelmän ulkopuolella, sen rinnalla tai sen sisällä toteutettavia uusia vaihtoehtoisia rikosten, konfliktien ja riitojen ratkaisutapoja, joilla on yhteys kansalais- yhteiskunnan omaehtoiseen organisoitumiseen ja sosiaalityöhön. Restoratiivisen oikeuden piiriin luettavaa rikosten ja eräiden riitojen sovittelua koskeva laki astui Suomessa voimaan 1.6. 2006. Luentosarjassa perehdytään mm. tähän erillislakiin.
Luennoilla käsitellään myös oikeudessa olleita sovittelutapauksia ja arvioidaan sovittelun merkitystä näissä yhteyksissä.
Valt. tri., teol. maist., sosiaalityön dosentti Juhani Iivari pitää teemasta 12 luennon luentosarjan (24 tuntia) Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksella. Luentosarja on tarkoitettu yhteiseksi yhteiskuntapolitiikan ja oikeustieteen opiskelijoille Luentosarjan laajuus ilman kirjallisuutta on yhteiskuntapolitiikan opiskelijoille 4 op ja oikeustieteen opiskelijoiden kohdalla luentosarjan merkitys on oppiainetta osittain korvaava.
Oikeustieteen opiskelijoita otetaan luentosarjaan 30 ja yhteiskuntapolitiikan opiskelijoita 30 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä.
S1. Sosiaalityön johdantokurssito 12-15, U40 sali 2
Sosiaalityön johdantokurssin tavoitteena on 1) jäsentää sosiaalityötä oppi- ja tutkimusalana sekä yhteiskunnallisena muutostyönä eli käytäntönä, ammattina ja yhteiskuntapolitiikan yhtenä lohkona, 2) esitellä alan peruskäsitteet sekä toimintaorientaatiot, ajattelun ja toiminnan perusteet. Lisäksi se 3) esittelee ajankohtaisia tutkimuksia ja keskusteluja
S10A. Käytäntö 2: Asiakastyön taidotLisätietoa: Opintojaksolla on käytössä WebOodi -ilmoittautumisen lisäksi erillinen hakulomake (http://www.valt.helsinki.fi/yhpo/lomakkeet/Hakulomake2009.doc), joka palautetaan sähköpostitse Tiina Muukkoselle. Opintojaksolle voidaan ottaa rajoitettu määrä opiskelijoita ja mahdollinen karsinta tapahtuu opintosuoritusten määrän perusteella. S10 -opintojaksolle haku ajalla 19.1.-30.1.2009.
Sosiaalityön sivuaineopiskelijat, huomioikaa sivuaineopinto-oikeus aineopinnoissa.
S26. Tutkimusseminaari I (5 op)sosiaalityön pääaineopiskelijat
S27 Tutkimusseminaari II (5 op)S3b Käytäntö 1: Auttamisen lähtökohdatKurssi sijoittuu koko keväälle 2009, III ja IV periodille, siten että vain 2-4 opiskelijaa on kerrallaan harjoittelupaikassa kahden viikon ajan (60 tuntia työharjoittelua. Tällä järjestelyllä pyritään siihen, että kaikille opiskelijoille mahdollistetaan mahdollisimman monia asiakaskontakteja.
Ilmoittautuminen weboodin kautta 7.12.2008 mennessä.
Aloitusseminaari ma 19.1.2009 klo 8-12 seminaarisali (Snellmaninkatu 10, 1. krs)
Kurssi on pakollinen kaikille sosiaalityön pääaineopiskelijoille
Kurssin alkuseminaarissa 19.1. ilmoitetaan yksityiskohtaisemmat tiedot aikatauluista, tehtävistä sekä pienryhmätyöskentelystä.
Alkuseminaari, työskentelyä pareittain NeRåssa tai muussa harjoittelupaikassa, työnohjausta, tehtäviä sekä pienryhmätyöskentelyä.
SOSIAALITYÖN JOHTAMINEN, HALLINTO JA YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINENSocial Work with Families and Children (4op / 4 ECTS) (SOSNET)Sosiaalinen muutos Venäjällä ja itäisessä Keski-EuroopassaPaikka: moodle.helsinki.fi
Opetus: verkkokurssi + kaksi lähipäivää
lmoittautuminen: Anna-Maria Salmelle sähköpostitse (anna-maria.salmi@helsinki.fi) 18.8.-4.9.2008 välisenä aikana. Kurssille otetaan korkeintaan 40 opiskelijaa. Mainitse viestissäsi opiskelijanumerosi, pääaineesi ja yliopistosi sekä se, opiskeletko Aleksanteri-instituutin maisterikoulussa.
Lisätietoja http://www.helsinki.fi/vie-maisterikoulu
Kurssilla tutustutaan Venäjän ja itäisen Keski-Euroopan maiden yhteiskuntiin ja niissä tapahtuneisiin mittaviin muutoksiin sosialismin romahtamisen jälkeen. Pääpaino on Venäjässä, mutta myös muita alueen maita käydään lyhyesti läpi. Kurssin tavoitteena on, että kurssin käytyäsi saat hyvän yleiskäsityksen alueen maiden yhteiskunnissa tapahtuneista muutoksista ja niiden syistä, tunnistat neuvostoperinnön merkityksen ja uusien aatteiden roolin sekä osaat arvioida, mikä on alueen maille erityistä ja tunnusomaista, mikä yleistä. Kurssilla pyritään myös vertailevaan tarkasteluun: tavoitteena on, että vertailun kautta avautuu uusi näkökulma myös omaan yhteiskuntaan.
Kurssi alkaa lähipäivällä 8.9.2008
Paikka: Porthania PIII (aamupäivän luennot videoidaan)
LOUNASTAUKO
Verkossa kurssi alkaa viikolla 38:
Ensimmäinen luento 15.9.-19.9.2008 JoanLöfgren: The socialist legacy/socio-economic inequality (focus on Russia and the Baltics)
The lecture will first address the legacy of the socialist economic system for post-socialist society, with special emphasis on Russia and the Baltics. The second part of the lecture will focus on socio-economic inequality, dealing with topics such as the poverty taboo under socialism, measures of poverty and the gap between the rich and poor.
Toinen luento 22.9.-26.9.2008 Anna-Maria Salmi: Venäjä - verkostojen valtakunta? Sosiaalisten verkostojen merkitys Neuvostolitossa ja nyky-Venäjällä
Venäjää luonnehditaan usein maana, jossa sosiaalisten verkostojen merkitys on aivan keskeinen, mutta mitä tämä oikeastaan tarkoittaa ja mitä seurauksia sillä on yhteiskunnan kannalta? Luennolla käydään kriittisesti läpi verkostojen merkitystä niin neuvosto- kuin nykyajallakin ja katsotaan niiden myönteisiä ja kielteisiä seurauksia.
Kolmas luento 29.9.-3.10.2008 Markku Lonkila: Kansalaisyhteiskunta, informaatioteknologia ja Venäjän kehitys
Luennolla johdatellaan Venäjän kansalaisyhteiskuntaa koskevaan keskusteluun sekä pohditaan internetin ja informaatioteknologian merkitystä Venäjän kehitykselle ja kansalaisaktivismille.
Neljäs luento 6.10.-10.10.2008 Jukka Pietiläinen: Mediakenttä ja siinä tapahtuneet muutokset Venäjällä ja Itäisen Keski-Euroopan maissa
Luento tarkastelee joukkotiedotuksen rakenteessa ja joukkotiedotusvälineiden käytössä tapahtuneita muutoksia vuosina 1990-2008. Kohteena ovat myös journalististen tekstien muutokset ja näiden muutosten suhde yhteiskunnallisiin muutoksiin. Luento keskittyy pääasiassa Venäjään mutta tarkastelee myös Itä-Euroopan maita.
Viides luento 13.10.-17.10.2008 Vesa Rautio: A Soviet Enterprise’s Road from Domestic to Global Markets: The Adaptation Process of Mining Giant Norilsk Nickel
The lecture focuses on the adaptation process of former Soviet enterprise Norilsk Nickel to the market economy and compares the company’s present operational basis to its Western competitors through company analysis.
Perioditauko viikolla 43 Kuudes luento 27.10.-31.10.2008 Suvi Salmenniemi:Venäläinen sukupuolijärjestelmä
Luennolla tarkastellaan sukupuolijärjestelmää nyky-Venäjällä ja sitä, millaisia jatkuvuuksia ja murroksia siinä on havaittavissa suhteessa neuvostoliittolaiseen sukupuolijärjestelmään. Luennolla tarkastellaan kuinka sukupuoli jäsentää venäläistä arkea, politiikkaa ja yhteiskunnallista toimintaa, työ- ja perhe-elämää.
Erot ja eriarvoisuudet -lähiopetuspäivä 3.11.2008
OHJELMA:
Seitsemäs luento 10.11.-14.11.2008 Vesa Puuronen:Rasismi Venäjällä
Luennolla käsitellään seuraavia aiheita: 1) rasismin määritelmät sekä 2) esimerkkejä arkipäivän ja institutionaalisesta rasismista Venäjällä sekä rasismista venäläisessä tieteessä
Kahdeksas luento 17.11.2008-21.11.2008 Emilia Palonen:Rajanvetoa kahtiajakautuneessa Unkarissa: Kaupunkikuvan politiikka Budapestissa
Luento käsittelee kadunnimien ja patsaiden muutosta poliittisena vastakkainasetteluna ja pohdiskelee rajanvetoa kaupunkikuvassa Budapestissa. Unkarin politiikka ja yhteiskunta on jakautunut kahteen ryhmään, joiden ymmärrys historiasta, unkarilaisuudesta ja toisistaan ovat erilaiset. Jakoa ajaa kahtiajakautunut eliitti, jonka symboleihin liittyvillä rajanvedoilla on ollut merkitystä heidät vallassa pitävän jakolinjan syventymisessä.
Yhdeksäs luento 24.11.-28.11.2008 Laura Assmuth:Sosiaaliset muutokset jälkisosialistisissa Baltian maissa
Luennossa tarkastellaan Baltian maiden läpikäymiä valtavia sosiaalisia muutoksia hyödyntäen antropologiselle tutkimukselle ominaisia etnografisia tutkimusmenetelmiä. Luennoitsijan omia tutkimushankkeita tuloksineen käytetään esimerkkeinä, joiden avulla pyritään ymmärtämään yhteiskunnallista muutosta myös ns. mikrotasolta, ihmisten arkielämästä ja heidän toimijuudestaan käsin. Luennolla hyödynnetään sukupuolten ja sukupolvien tutkimuksen näkökulmia. Käsiteltävät tutkimuskontekstit ovat: Saarenmaa, Viro: Neuvostoliiton suljetusta rajavyöhykkeestä kansainvälisen turismin kohteeksi. Viron, Latvian ja Venäjän välinen rajaseutu: etnisten, uskonnollisten ja kielellisten identiteettien mosaiikki Euroopan Unionin ulkorajalla.
Kymmenes luento 1.12.-5.12.2008 Toomas Gross:Collective memory and narratives of the "self" (Examples from Eastern Germany, Poland, the Czech Republic and the Baltic States)
This lecture discusses the politics of collective memory and the ways of overcoming the difficult past in post-communist societies. We will analyse these issues from anthropological perspective, focusing mainly on the examples from Eastern Germany, Poland, the Czech Republic and the Baltic States. Particular attention will be paid to the memory politics involved in the recent "monument wars" in Estonia.
Kirjallisuus: Ensimmäistä lähipäivää varten luetaan artikkeli Hann, Chris et al.: "Introduction: Postsocialism as a topic of anthropological investigation", sivut 1-29 kirjassa Hann, Chris (toim.)Postsocialism, Routledge, London Kurssista ei annata erillistä arvosanaa, vaan suoritus joko hyväksytään tai hylätään.
Kurssin kieli on suomi, mutta osa luennoista ja materiaalista on englanniksi. Verkkokeskustelu käydään pääosin suomeksi.
Kurssista ei annata erillistä arvosanaa, vaan suoritus joko hyväksytään tai hylätään.
Sosiaalioikeus (5 op)Huomioi että opintojaksoon osallistumiseen vaaditaan hyväksytty alkutentti. Tuori, Kaarlo : Sosiaalioikeus (3. uudistettu painos, WSOY 2004) Luvut: I Sosiaalioikeuden ala (ss. 1-26), II.1. Sosiaali- ja terveydenhuolto (27-66), VI Sosiaaliset oikeudet (177-302) ja X Tahdosta riippumattomat toimenpiteet (411-546)
Sosiaalitutkimuksen menetelmät (15 op)ti ja to 14-16, U35 ls
sosiaalityön pääaineopiskelijat
Sosiaalityön erikoistumiskoulutuksen seminaarito klo 16-18
Seminaari on tarkoitettu sosiaalityön erikoistumiskoulutusta suorittaville jatko-opiskelijoille ja se toimii lisensiaatintutkimusten valmistumisen tukena.
Yhteyshenkilö: Marketta Rajavaara, vastaanotto ke klo 15.00-16.30, p. 09-191 245 66, marketta.rajavaara@helsinki.fi
Seminaarissa esitellään tutkimussuunnitelmia ja tutkimuksen eri vaiheita keskustellen. Seminaariin sisältyy myös lisensiaatintutkimusten tarkastustilaisuuksia.
Aktiivinen osallistuminen (tutkimuksen esitteleminen) tutkijaseminaariin yhden periodin (7 viikkoa) aikana vastaa 2 opintopistettä.
Sosiaalityön esseeseminaarike 16-18 U40 sali 9
S4a-esseeseminaari on tarkoitettu sosiaalityön pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat suorittavat kohdan tenttimällä kaksi (oman valinnan mukaista) teosta tiedekuntatentissä.
Seminaarin suorittamiseen edellytetään kirjallinen työ sekä osallistuminen kahteen seminaarikokoontumiseen.
Sosiaalityön tutkijaseminaaritiistaisin klo 16-18 seminaarisalissa (1. krs, Snellmaninkatu 10)
Jatkokoulutusseminaarissa työskentelyyn hyödynnetään BSCW-oppimisympäristöä, mitä varten jatko-opiskelijoiden pitää hankkia itselleen helsinki.fi –loppuiset sähköpostiosoitteet laitoksen amanuenssilta.
Sosiaalityön yhdistetty proseminaari ja kandidaatin tutkielmaseminaariSosnetin valtakunnalliset verkkokurssitOpiskelijat voivat suorittaa opintokokonaisuuden opintojaksoja myös erikseen. Ilmoittautumiset verkkokursseille tehdään oheisen aikataulun mukaisesti Sosnetin verkkosivulla osoitteessa: http://www.mcampus.fi/sosnet/mcampus/
Opintokokonaisuuden aineopintotasoiset opintojaksot sijoittuvat syksyllä periodille II ja keväällä periodille III. Verkkokurssit ovat laajuudeltaan 3 op ja 5 op.
Opintokokonaisuuden syventävien opintojen tasoiset opintojaksot toteutetaan kevätlukukaudella periodeissa III – IV (järjestys varmistuu myöhemmin). Verkkokurssit ovat laajuudeltaan 2, 3 tai 5 opintopistettä.
Kevään Sosnetin verkkokurssit, ks. http://www.valt.helsinki.fi/yhpo/oppaat/Sosnet_verkkokurssit_kl2009.pdf
Studieinformationtis 2.9.2008 kl. 16-18, seminariesalen.
Sukupuolentutkimus yhteiskuntatieteissä: teorioita ja teemoja, 4 opSukupuoli, väkivalta ja oikeuske 10-12 PIV
Kurssin koordinaattori: akatemiaprofessori Kevät Nousiainen (ja VTT Minna Piispa), Naisoikeus, Rikos- ja prosessioikeuden sekä oikeuden yleistieteiden laitos, PL 4, 00014 Helsingin yliopisto, yhteyshenkilö: Marjo Rantala, e-mail: marjo.rantala@helsinki.fi
Naisoikeuden oppiaineen järjestämä ja koordinoima kurssi on tarkoitettu oikeustieteellisen tiedekunnan, valtiotieteellisen tiedekunnan ao. laitosten ja naistutkimuksen perusopintovaiheessa oleville opiskelijoille
Kurssin tavoitteena on tarkastella väkivallan sukupuolittuneisuutta ja oikeusjärjestelmän tapaa kohdata väkivalta. Luennoilla tarkastellaan kriittisesti voimassa olevaa lainsäädäntöä ja sen soveltamiskäytäntöä sekä kriminaalipolitiikkaa. Väkivaltarikosten käsittelemistä poliisi- , syyttäjä- ja tuomioistuinkäytännöissä valotetaan oikeussosiologisesta näkökulmasta. Sen lisäksi pohditaan väkivaltaa koskevia kulttuurisia käsityksiä. Oikeus- ja yhteiskuntatieteellistä näkökulmaa yhdistetään lain ja ’yhteiskuntatodellisuuden’ vuorovaikutuksen tarkastelussa. Kurssi sopii mainiosti monien eri tieteenalojen opiskelijoille.
Luennoitsijat ovat oikeustieteen, yhteiskuntatieteen ja kulttuurintutkimuksen tutkijoita, jotka tutkivat luentojen teemaan liittyviä kysymyksiä. Syksyn 2007 luennot käsittelivät parisuhdeväkivaltaa, sen ammatillista kohtaamista ja oikeudellista käsittelyä, naisten, nuorten ja etnisten vähemmistöjen nuorten miesten väkivaltaa, raiskausta, prostituutiota ja naiskauppaa. Vuoden 2008 luentoihin sisällytetään joitakin uusia teemoja, mutta pääosin kurssi säilyy temaattisesti entisellään.
Opintojakson suorittaminen edellyttää aktiivista läsnäoloa luennoilla. Luentojen ja oheiskirjallisuuden pohjalta pyritään aktiiviseen suoritustapaan.
Sulautuva yliopisto-opetus (3 op)Tasa-arvo – perusoikeus ja politiikan haaste. Tasa-arvon oikeudellisia ja poliittisia ulottuvuuksiaPeriodi III-IV, 12.1.-18.3.2009, ma ja ke 16-18, PIV (36 tuntia luentoja).
Kurssin koordinaattori: VTT Anne Maria Holli, Naisoikeus, Rikos ja prosessioikeuden ja oikeuden yleistieteiden laitos, PL 4, 00014 Helsingin yliopisto; e-mail: anne.holli@helsinki.fi
Naisoikeuden oppiaineen järjestämä ja koordinoima kurssi on tarkoitettu oikeustieteellisen tiedekunnan, valtiotieteellisen tiedekunnan ao. laitosten sekä naistutkimuksen perustutkintovaiheessa oleville, aihepiiristä kiinnostuneille opiskelijoille.
Perehtyä tasa-arvoon filosofisena ja historiallisena yhteiskunnallisena ilmiönä; sukupuolen, etnisen taustan, seksuaalisen suuntautumisen ym. perusteella tapahtuvalta syrjinnältä suojaaviin kansallisiin ja kansainvälisiin säädöksiin ja niiden taustaan; tasa-arvoa koskevaan politiikkaan; vähemmistöjen asemaan sekä moniperusteista syrjintää ja ns. intersektionaalisuutta koskeviin ongelmiin ja haasteisiin.
Oikeustieteen ja politiikan suomalaisia asiantuntijoita kokoava luentokurssi jakautuu neljään jaksoon: 1. Tasa-arvon historiallisia, filosofisia ja käsitteellisiä juuria 2. Sukupuolten tasa-arvo oikeutena ja politiikkana 3. Vähemmistöt, moninaisuus ja kiellettyjen syrjintäperusteiden kirjo 4. Moniperusteisen syrjinnän ja intersektionaalisuuden haasteet. Yksityiskohtainen kurssiohjelma liitteenä (esimerkkinä keväällä 2008 järjestetty kurssi).
Opintojakson suorittaminen edellyttää aktiivista läsnäoloa luennoilla. Luentokurssi (36 tuntia luentoja) sekä siihen liittyvä kirjallisuus suoritetaan luentokuulustelussa (6 op. suorittajat). Opintojakson voi suorittaa kolmen opintopisteen laajuisena pelkästään osallistumalla luennoille ja tenttimällä ne luentokuulustelussa. Kirjallisuudesta ilmoitetaan lähemmin myöhemmin.
Tematiskt forskningsseminariumons 16-19 Wariksenpesä
Toiminta, tapa ja rakenne – opintopiiriOpintopiiri alkaa viikolla 45 ja kokoontuu kerran viikossa, yhteensä viisi kertaa:
Opintopiiriin voidaan ottaa ilmoittautumisjärjestyksessä 12 opiskelijaa. Jotta opintopiiri käynnistyisi, tarvitaan vähintään viisi ilmoittautunutta opiskelijaa.
Tentin korvaava suoritus Risto Heiskalan teoksen Toiminta, tapa ja rakenne osalta.
Piirin tavoitteena on ensisijaisesti tutustua Heiskalan ajatteluun ja esityksiin keskeisistä teoriaperinteistä, ja toissijaisesti harjoitella yhteiskuntatieteellisen teorian lukemista ja teoreettisen argumentaation ymmärtämistä.
Opintopiirissä pyritään saamaan aikaan mahdollisimman paljon keskustelua. Tervetuloa!
Ohjelma:
Piirissä luetaan Risto Heiskalan kirja "Toiminta, tapa ja rakenne" sekä keskustellaan teoksesta heränneiden kysymysten ja alustusten pohjalta. Jokainen osallistuja pitää ainakin yhden noin 15 minuutin alustuksen. Tämä alustus toimitetaan osallistujille myös muutaman sivun mittaisena kirjallisena versiona.
Tutkijat verkoilla (2 op)Työnohjaus ja ammatinhallintati 12-14 seminaarisali
Vetenskapligt skrivande (2 sp)Tisdagar kl. 9-11, torsdag 29.1 kl. 14-16, vecka 8 hålls föreläsningen på onsdag 18.2 i stället för på tisdagen.
Plats: Mathilda Wrede-institutet (Tavastvägen 13) utom 27.1 och 29.1 som hålls i Statsvetenskapliga bibliotekets datorsal
Kursen hjälper dig att utforma en stil som passar för dig och ditt ämne och som fyller de akademiska och språkliga kraven. Kursen passar som stöd för arbetet med pro gradu-avhandlingen.
Kursen hjälper dig att utforma en stil som passar för dig och ditt ämne och som fyller de akademiska och språkliga kraven. Kursen passar som stöd för arbetet med pro gradu-avhandlingen. Kursen i vetenskapligt skrivande är frivillig men rekommenderas för alla som skriver pro gradu på svenska.
Examination: Aktiv närvaro, gruppsamtal, textövningar, presentation av deltagarnas texter
Women and international development courseThe course will be held on period 3.
For students of social work the course can be used to substitute the study units S4b, S11B or S11C, or one book of S18 or 3 ECTS of S24. Other students should negotiate with their teachers for compensation.
Class Topics: Class session 1 —International development: selected issues and concepts; overview of the field of international development and development studies; achievements and failures of development aid; key issues and emerging trends [Read Chapter 2 By Reddock in the document produced by the International Development Research Centre in Canada, located at pages 1 to the middle of page 8 in the chapter located at website http://www.idrc.ca/en/ev-27443-201-1-DO_TOPIC.html ] Come to class on the first day prepared with an idea or question to discuss from your reading of Chapter 2.
Class session 2—women and gender in international development:
Class session 3—meeting women’s practical needs and gender interests
Class session 4—Finding out what women in developing countries need and want
Assignment: [Those students whose surnames begin with the letters A to L will view a short video on Sri Lankan women tea pickers]. Also read some short descriptions on websites (e.g., BBC Report. Sri Lankan tea pickers found on Youtube at www.youtube.com/watch?v=hxi3_290SGw&feature=related and will read about their lives on websites at http://www.bbc.co.uk/oxford/content/articles/2005/09/12/jenny-august.shtml and http://www.wsws.org/articles/2005/dec2005/sril-d09.shtml Please make use of these resources to help you understand about the Sri Lankan women’s home and work lives and the challenges that they experience. In groups, you will present the information in a 15 to 20 minute presentation to the class. You can use powerpoint presentations, role plays, and/or panel discussions to present your ideas.
Those students whose surnames begin with letters M to Z will learn about gender equality issues in Ghana through readings on websites at www.undp-gha.org/project.php?page=21 and http://www.wikigender.org/wiki/index.php?title=Ghana. Then, focus on girls’ education in Ghana, an important subject in that country. There are two helpful videos to view at http://ftp.youtube.com/watch?v=ZqHpx2qRso and http://ftp.youtube.com/watch?v=ustqSWOTPec Please make use of these resources to help you understand about the Ghanaian women’s home and work lives and the challenges and opportunities that they experience. In groups, you will present the information in a 15 to 20 minute presentation to the class. You can use powerpoint presentations, role plays, and/or panel discussions to present your ideas.
Class 5—Rural women: Issues in villages of China
Some readings, videos or case situations will be assigned (see the information provided for each class above) that students are expected to read and be prepared to discuss in small groups and in the larger class. Although you don’t know who your group members will be yet, you know that it will be necessary for you to review the material on Sri Lanka or on Ghana (see Class 4 above), so you can begin to do that even before the course begins. That way you will be better prepared for the course work. Class members will be given a grade between 1 to 5 based on their degree of participation (including attendance) in class. Participation consists of asking questions, responding to them and taking part in class activities. The second part of the course grade is based on a group assignment involving a class presentation of 15 to 20 minutes. These will be discussed on the first day of class. The instructor will grade the work of each group (all members of the group get the same grade) based on 1-5. These two grades will be combined (50% + 50%) for each student’s total course grade. Course grades will be sent to the coordinator of this course at the university.
Readings and Resources--Women and International Social Development Course, Winter, 2009
BBC Report (2005). Sri Lankan tea pickers, retrieved July 13, 2008 from: http://www.bbc.co.uk/oxford/content/articles/2005/09/12/jenny-august.shtml
A day in the life of a Sri Lankan tea plucker, retrieved July 13, 2008 from http://www.wsws.org/articles/2005/dec2005/sril-d09.shtml
Education of girls in Ghana (Parts 1 and 2), On line videos retrieved July 13, 2008 from http://ftp.youtube.com/watch?v=ZqHpx2qRso and http://ftp.youtube.com/watch?v=ustqSWOTPec
Empowering rural women… (undated). On line publication retrieved July 13, 2008 from www.undp-gha.org/project.php?page=21
Gender equality in Ghana (undated). On line publication retrieved July 13, 2008 from http://www.wikigender.org/wiki/index.php?title=Ghana
Hausmann, R., Tyson, L. & Zahidi, S. (2007). The global gender gap report 2007, On line publication of the World Economic Forum retrieved on July 12, 2008 from: http://www.weforum.org/pdf/gendergap/report2007.pdf
ILO/SEAPAT (undated). Conceptual framework for gender analysis and planning, Unit 1 [various materials] On line publication of the International Labour Organization and South-East Asia and the Pacific Advisory Team in Manila, Philippines retrieved on July 12, 2008 from: http://www.ilo.org/public/english/region/asro/mdtmanila/training/unit1/
International Fund for Agricultural Development (undated). Rural poverty in China, On line publication retrieved July 13, 2008 from: http://www.ruralpovertyportal.org/english/regions/asia/chn/index.htm
International Fund for Agricultural Development (undated). Gender [in China], On line publication retrieved July 13, 2008 from: http://www.ifad.org/gender/learning/role/workload/34.htm
People’s Daily on line (2005). Study: Gender inequality serious in China’s rural areas, On line publication retrieved July 13, 2008 from: http://english.people.com.cn/200509/08/print20050908_207353.html
Reddock, R. (undated). Chapter 2. Why gender? Why development? On line publication of the International Development Research Centre in Ottawa, Canada retrieved on July 12, 2008 from: http://www.idrc.ca/en/ev-27443-201-1-DO_TOPIC.html
Youtube video (undated). Sri Lankan women tea pickers, retrieved July 13, 2008 from: www.youtube.com/watch?v=hxi3_290SGw&feature=related
This course will include class instruction 5 sessions for two and a half hours over five days. There will be five articles and some on-line readings assigned for students. There will also be a class presentation consisting of reaction to an article or case situation by each student.
There will be five class sessions consisting of 2.5 hours each over a one-week period in February. Readings will amount to 30 hours of work, with one assigned reading (for Class 1) and some preparation (for Class 4) to be completed prior to the start of the course (see below). Completing these activities will save you time in this short course. (Feel free to look at the other material mentioned below if you wish to learn more about the content of the course.)