Tulostettava versio tuotettu 2008-05-14 08.51.09
Laajuus: Op: 180 Ov: 120
TUTKINTOVAATIMUKSET VANHAN TUTKINTOASETUKSEN MUKAAN JATKAVILLE OPISKELIJOILLE:
Perusopinnot 15 ov: opintojaksot S1 - S4
Aineopinnot 38 ov: opintojaksot S5 - S10, S11a tai S11b, S12b, S13 + S23 (syventävissä opinnoissa), S14
Laajuus: Op: 30
Laajuus: Op: 25 Ov: 15
Rauhala Pirkko-Liisa
ti 30.10.2007 klo 9.15-10.45 portfolio-info sosiaalityön opiskelijoille seminaarisalissa (Snellmaninkatu 10, 1. krs).
Sosiaalityön pääaineopiskelijoille järjestetään pakollinen "Johdatus portfoliotyöskentelyyn" - tilaisuus. Tutustumme laitoksen portfoliokäytäntöön ja aloitamme koko opiskeluprosessin kestävän portfoliotyöskentelyn.
Laajuus: Op: 10 Ov: 6
Johdantokurssilla tutustutaan sosiaalityön keskeisiin käsitteisiin, sosiaalityöhön tieteenä ja tutkimusalana sekä akateemisena ammattialana. Luennolla käsitellään sosiaalityön tieteenalan ja ammatillisuuden historiallisia juuria, sosiaalityön ihmiskäsitystä, eettisyyttä sekä arvosidonnaisuutta ja ammattietiikkaa. Johdantokurssin kuluessa opiskelija saa tietoa sosiaalityön tieteellisestä ja ammatillisesta paikasta sekä sosiaalityön yhteiskunnallisesta kansallisesta ja kansainvälisestä toimintaympäristöstä. Moniäänisenä luentosarjana toteutettava johdantokurssi tutustuttaa opiskelijan niihin intellektuaalisiin ja ammatillisiin suhteisiin, joissa tehdään sosiaalityön tutkimusta ja harjoitetaan sosiaalityötä akateemisena ammattina.
Luennot, niihin liittyvät tehtävät, luentotentti, työpajat ja kenttäkäynnit sekä kirjallisuuskuulustelu. Pääaineopiskelijoiden HOPS sekä portfolioinformaatio kuuluvat johdantokurssiin. Niiden tilalla sivuaineopiskelijat suorittavat sosiaalityön pääsykoekirjan tiedekuntatentissä.
Kandiopintojen 1. vuoden 1. periodi; työpajat ja tentti 2. periodi
Korvatessaan koko kurssin kirjoilla sivuaineopiskelijat tenttivät lisäksi:
Luennot 6.9.-18.10.2007 to klo 12-15 U40 sali 6, muut suoritukset 15.11.2007 saakka.
Sosiaalityön johdantokurssin tavoitteena on 1) jäsentää sosiaalityötä oppi- ja tutkimusalana sekä yhteiskunnallisena muutostyönä eli käytäntönä, ammattina ja yhteiskuntapolitiikan yhtenä lohkona, 2) esitellä alan peruskäsitteet sekä toimintaorientaatiot, ajattelun ja toiminnan perusteet. Lisäksi se 3) esittelee niitä ajankohtaisia tutkimuksia, keskusteluja
Laajuus: Op: 3 Ov: 1
Luentosarjan järjestämisestä vastaa laitos. Sosiaalityön opiskelijoiden vastuuopettajana on sosiaalityön yliopistonlehtori.
Yhteiskuntapolitiikan johdantokurssilla laitoksen kaikki tieteenalat ja oppiaineet esittäytyvät. Kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat yhteiskuntapolitiikkaan oppialana.
Luennot. Opiskelijat, jotka suorittavat yhteiskuntapolitiikan johdantokurssin osana muita opintojaan, haastattelevat yhtä laitoksen tutkijaa ja lukevat yhden tämän julkaisun.
Kandidaatin opintojen 1. vuoden 1.periodi
Rauhala Pirkko-Liisa
Ma 16-18 U35 ls
ks. kurssin kotisivu:http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sospo/K73287/
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Opintojaksoon kuuluu valtarakenteita ja vallankäyttöä sekä ihmisoikeuksia ja eettisyyttä syventävä luentoseminaari ja ryhmätenttejä (, joita voidaan korvata tiedekuntatentissä suoritettavalla kirjallisuudella,) palvelujärjestelmiin tutustuminen ja osallistuminen matalan kynnyksen neuvontatoimintaan.
Opintokokonaisuuden tavoitteena on syventää johdantokurssilla hankittua tietoa sosiaalityön akateemisesta ja ammatillisesta kehittymisestä sekä sosiaalityön ajankohtaisista kysymyksistä. Opintojakson aikana opiskelija tutustuu humanistiseen/fenomenologiseen ihmiskäsitykseen sekä globaalin etiikan perusteisiin. Opintojaksolla saadaan perustietoa sosiaalialan palvelujärjestelmästä sekä sosiaalityön ammatillisen yhteistyön ja toimijuuden perusteista. Opintojaksolla opiskelija tutustuu ammatilliseen auttamistyöhön arkielämän näkökulmasta. Opiskelija kartuttaa tietojaan sosiaalityön kohdeilmiöistä sekä aloittaa harjaantumisen ammatillisen ja maallikkoauttamisen erojen tunnistamiseen. Opintojakson kuluessa opiskelija oppii omalla toiminnallaan tukemaan osallisuutta ja tekemään eettisesti harkittua neuvontatoimintaa. Opintokokonaisuus koostuu kahdesta kokonaisuudesta.
Laajuus: Op: 3 Ov: 2
kirjallisuustentti
Kandidaatin opintojen 1. vuoden 2.-3. periodi
Luentosarja keväällä 2008 tiistaisin klo 16-18, PIII, ks kurssin verkkosivut: http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sospo/QUOVADIS/
Laajuus: Op: 3 Ov: 2
Opintojaksolla tutustutaan ammatilliseen auttamistyöhön ihmisten arjen näkökulmasta. Toisena keskeisenä tavoitteena on harjoitella auttamistyön edellyttämiä vuorovaikutus-, neuvonta- ja tiedonhankintataitoja.
Tiedollisina tavoitteina on, että opintojakson myötä opiskelija ymmärtää yhteistyön merkityksen auttamistyössä, tutustuu omakohtaisesti suomalaisen palvelujärjestelmän ja lainsäädännön toimintaan, kartuttaa sosiaalityön kohdeilmiöiden tuntemusta, tunnistaa ammatillisen ja maallikkoauttamisen eroja ja yhtäläisyyksiä. Lisäksi opintojakson myötä opiskelija oppii omalla toiminnallaan tukemaan osallisuutta.
Opintojaksot S1, S2, S3a ja S3b.
Luentoja, 60 tuntia työskentelyä pienryhmissä epävirallisissa/ kolmannen sektorin organisaatioissa, jotka toimivat auttamistyön toimintaympäristönä, työnohjausta, lukutehtäviä sekä kirjallisen ryhmätyön tekeminen ja esitteleminen päätösseminaarissa.
Kandidaatin opintojen 1. vuoden 3. periodi - 4. periodi
Katisko Marja
Kurssi sijoittuu koko keväälle 2008, III ja IV periodille, siten että vain 2-4 opiskelijaa on kerrallaan harjoittelupaikassa kahden viikon ajan (60 tuntia työharjoittelua. Tällä järjestelyllä pyritään siihen, että kaikille opiskelijoille mahdollistetaan mahdollisimman monia asiakaskontakteja.
Ilmoittautuminen weboodin kautta 7.12.2007 mennessä.
Aloitusseminaari to 17.1.2008 klo 12-16 seminaarisali (Snellmaninkatu 10, 1. krs)
Kurssi on pakollinen kaikille sosiaalityön pääaineopiskelijoille
Kurssin alkuseminaarissa 17.1. alkaen klo 12.00 ilmoitetaan yksityiskohtaisemmat tiedot aikatauluista, tehtävistä sekä pienryhmätyöskentelystä.
Alkuseminaari, työskentelyä pareittain NeRåssa tai muussa harjoittelupaikassa, työnohjausta, tehtäviä sekä pienryhmätyöskentelyä.
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Opintojakson tavoitteena on tutustua sosiaalityön kannalta keskeisiin sosiaalisiin kysymyksiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Ongelmien ratkaisuyrityksiin tutustutaan tässä vaiheessa ensisijaisesti siten, että opiskelija tutustuu ongelmia koskevaan kirjallisuuteen sekä harjaantuu erittelemään tiedon ja asenteiden välistä suhdetta kirjoittamalla esseitä lukemastaan kirjallisuudesta sekä esittelemällä kirjoittamaansa suullisesti. Opintokokonaisuus koostuu kahdesta jaksosta.
Esseeseminaari ja tiedekuntatentti, jossa tentitään kaksi teosta kohdasta S4B.
Kandiopintojen 1. vuoden 2. ja 3. periodi
Kandidaatin opintojen 1. vuoden 2. periodi.
S4a-esseeseminaari on tarkoitettu sosiaalityön pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat suorittavat kohdan tenttimällä kaksi (oman valinnan mukaista) teosta tiedekuntatentissä.
ti ja to klo 14-16, paikka yliopiston päärakennus sali 5
Sosiaalityö:
Sosiaalipolitiikka: Vanhenemisen tutkimuksen opintoja
Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön opiskelijat, vanhenemisen tutkimuksen opiskelijat
Luentosarja tarjoaa monipuolisen katsauksen tämän päivän suomalaiseen kuntoutukseen. Kuntoutusta esitellään monialaisesti eri tieteenalojen ja toimintakäytäntöjen näkökulmasta. Kuntoutusta lähestytään teoreettisesti valtaistumisen ja osallisuuden tukemisen näkökulmasta. Luentosarjassa esitellään ja arvioidaan suomalaista kuntoutusjärjestelmää, sen toimivuutta ja kehittämishaasteita. Luentosarjan pääpaino on monipuolisissa kuntoutusalan käytäntölähtöisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden ja niiden tulosten ja kehitettyjen kuntoutusmenetelmien esittelyssä.
Luentokurssi suoritetaan kirjoittamalla siitä luennoilla tehtyihin muistiinpanoihin perustuva oppimispäiväkirja, jossa analysoidaan ja kommentoidaan opittua. Päiväkirja ei ole referaatti vaan pohdiskeleva, hyvin jäsennelty ja mahdollisimman tyylikäs esitys opitusta. Kommenttisi voivat olla kriittisiä, täydentäviä ja tulkitsevia. Persoonallinen ote on sallittu ja jopa toivottu. Oppimispäiväkirjaa kirjoitettaessa voi pohtia luennoitsijoiden mahdollisesti antamia pohdiskelutehtäviä ja seuraavankaltaisia yleisiä kysymyksiä:
Oppimispäiväkirja palautetaan 12. 5. 2008 mennessä Johanna Björkenheimille (postilokero laitoksen 1. kerroksessa, Snellmaninkatu 10; postiosoite Yhteiskuntapolitiikan laitos, Pl 18, 00014 Helsingin yliopisto). Oppimispäiväkirjaan tulee merkitä nimi, opiskelijanumero tai henkilötunnus (jonka avulla avoimen yliopiston opiskelijat voidaan identifioida) sekä opintojakso, johon korvaavuus käytetään.
ke 16-18 U40 sali 8
S4a-esseeseminaari on tarkoitettu sosiaalityön pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat suorittavat kohdan tenttimällä kaksi (oman valinnan mukaista) teosta tiedekuntatentissä.
Seminaarin suorittamiseen edellytetään kirjallinen työ sekä osallistuminen kahteen seminaarikokoontumiseen.
Laajuus: Op: 3 Ov: 2
ti ja to klo 14-16, paikka yliopiston päärakennus sali 5
Sosiaalityö:
Sosiaalipolitiikka: Vanhenemisen tutkimuksen opintoja
Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön opiskelijat, vanhenemisen tutkimuksen opiskelijat
Luentosarja tarjoaa monipuolisen katsauksen tämän päivän suomalaiseen kuntoutukseen. Kuntoutusta esitellään monialaisesti eri tieteenalojen ja toimintakäytäntöjen näkökulmasta. Kuntoutusta lähestytään teoreettisesti valtaistumisen ja osallisuuden tukemisen näkökulmasta. Luentosarjassa esitellään ja arvioidaan suomalaista kuntoutusjärjestelmää, sen toimivuutta ja kehittämishaasteita. Luentosarjan pääpaino on monipuolisissa kuntoutusalan käytäntölähtöisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden ja niiden tulosten ja kehitettyjen kuntoutusmenetelmien esittelyssä.
Luentokurssi suoritetaan kirjoittamalla siitä luennoilla tehtyihin muistiinpanoihin perustuva oppimispäiväkirja, jossa analysoidaan ja kommentoidaan opittua. Päiväkirja ei ole referaatti vaan pohdiskeleva, hyvin jäsennelty ja mahdollisimman tyylikäs esitys opitusta. Kommenttisi voivat olla kriittisiä, täydentäviä ja tulkitsevia. Persoonallinen ote on sallittu ja jopa toivottu. Oppimispäiväkirjaa kirjoitettaessa voi pohtia luennoitsijoiden mahdollisesti antamia pohdiskelutehtäviä ja seuraavankaltaisia yleisiä kysymyksiä:
Oppimispäiväkirja palautetaan 12. 5. 2008 mennessä Johanna Björkenheimille (postilokero laitoksen 1. kerroksessa, Snellmaninkatu 10; postiosoite Yhteiskuntapolitiikan laitos, Pl 18, 00014 Helsingin yliopisto). Oppimispäiväkirjaan tulee merkitä nimi, opiskelijanumero tai henkilötunnus (jonka avulla avoimen yliopiston opiskelijat voidaan identifioida) sekä opintojakso, johon korvaavuus käytetään.
For students of social work the course can be used to substitute the study units S4b, S11B or S11C, or one book of S18 or 3 ECTS of S25b. Other students should negotiate with their teachers for compensation.
Topics in the course will include: Class sessions 1 and 2 —International development: selected issues and concepts; overview of the field of international development and development studies; achievements and failures of development aid; key issues and emerging trends
Class session 3—Women and gender in international development:
Class session 4 — Meeting women’s practical needs and gender interests (with cases from Africa and Asia)
Class session 5 – Finding out what women in developing countries need and want
Class 6 – Rural women: Key issues for women in villages of China
There will be six class sessions consisting of 2.5 hours each over five days. Readings will amount to 30 hours of work. There will be five articles and some on-line readings assigned for students. There will also be a class presentation consisting of reaction to an article or case situation by each student.
For each class, a reading or case situation will be assigned that students are expected to present in a small group to the class. The class members will then ask questions of the group presenting. The assigned articles for the presentation will be determined with students on the first day of class. The instructor will grade each group’s presentation in the course. The grade will make up part of the course grade, along with students’ participation and attendance in the classes.
The short class presentation required of all students in the course consists of a 10 minute report that includes a summary of an article and a discussion of what is interesting, significant and not very useful in the article.
Readings
Black, M. (2002). The history of an idea. In Black, M. The no-nonsense guide to international development (pp. 10-29). Toronto, ON: New Internationalist.
Maher, V. (1981). Work, consumption and authority within the household: A Morrocan case. In Young, K., Wolkowitz, C. and McCullagh, R. (Eds.). Of marriage and the market: Women’s subordination internationally and its lessons (pp. 117-135). London: Routledge.
Moser, C. (1993). Gender roles, the family and the household. In Gender planning and development: Theory, practice and training (pp. 15-36). London: Routledge.
Oberhauser, A. and Pratt, A. (2004). Women’s collective economic strategies and political transformation in rural South Africa. Gender Place and Culture, 11(2), 209-228.
Qiaozhuan, L. and Zhu, C. (1998). Research and enlightenment on rural Chinese women’s participation and community development. Chinese Sociology and Anthropology, 31(2), 8-22.
Laajuus: Op: 65 Ov: 38
Sivuaineopiskelijat opiskelevat S6-S11 yhteensä 35 op.
Virokannas Elina
Laajuus: Op: 15 Ov: 6
Kurssi on tarkoitettu vain sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön pääaineopiskelijoille. Kurssilla hankitaan perustiedot empiirisen sosiaalitutkimuksen menetelmistä. Kurssin tavoitteena on johdattaa kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten menetelmien käyttöön: aineistojen keruun, niiden muokkaamisen ja analyysin perusteisiin. Kurssi koostuu luennoista ja harjoituksista, jotka sijoittuvat luentojen yhteyteen. Kurssi antaa perusvalmiuden yhteiskuntatieteellisten tutkimusten kriittiseen arviointiin ja myös tekemiseen. Kurssiin sisältyy myös työelämään orientoivia opintoja (tutustumiskäyntejä). Huom! kurssille on ilmoittauduttava etukäteen kohdassa ”opetus” ilmoitettuun ajankohtaan mennessä.
Sosiaalityön perusopinnot, tilastotieteen johdantokurssi ja SPSS-kurssi.
Pääaineopiskelijat osallistuvat aktiivisesti luennoille, tekevät niihin sisältyvät harjoitukset sekä suorittavat seuraavat teokset sopimuksen mukaan.
Jakso on tarkoitettu käytäväksi aineopintojen alussa (2. vuosi). Luennot käynnistyvät 1. periodin alussa ja kestävät 3. periodille saakka.
Kurssin kotisivu ja verkkomateriaali http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sospo/K73289/
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Opintojakson tavoitteena on syventää sosiaalityön ihmiskäsityksiä sekä jäsentää sosiaalityön kannalta keskeisten tutkimusalojen näkökulmista ihmisten elämänkulkuja ja ihmisen kehitystä.
Sosiaalityön perusopinnot
Alkutentti, jossa tentitään Rauhalan ja Hännisen teokset sekä seminaarityöskentelyä pienryhmissä. Niinä vuosina, jolloin seminaarityöskentelyä ei järjestetä, tentitään Hockeyn ja Jamesin, Hännisen, Rauhalan sekä Sugarmanin teokset.
Kandiopintojen 1. vuoden 3. periodi - 4. periodi.
Aloitusseminaarisarja seuraavasti (huom. aika- ja paikka tiedot muuttuneet aiemmasta):
Suoritetaan ennen kurssin alkua. Kirjallisuus: Rauhala Lauri: Ihmiskäsitys ihmistyössä, Hänninen Vilma: Sisäinen tarina, elämä ja muutos
Ihmiskäsitys on teoreettisen pohdinnan ja ajattelun tuloksena syntynyt käsitys siitä, mitä ihminen on. Kuinka hyvin sinä sosiaalityön opiskelijana olet tietoinen omasta ihmiskäsityksestäsi? Jos työssämme olemme jatkuvasti tekemisissä ihmisten kanssa, pitäisi meidän tietää, mistä ihmiskäsityksestä käsin kohtaamme ihmisen.
Kurssilla perehdytään ihmiskäsityksiä koskevaan teoriaan ja tutkimukseen sekä annetaan opiskelijoille mahdollisuus pohtia omaa elämänkulkuaan ja siitä kumpuavia ihmiskäsityksiä erilaisin toiminnallisin ryhmätyömenetelmin.
Aloitusseminaarisarja ks. yllä
Pienryhmätyöskentely
Kurssin aikana opiskelija kirjoittaa oppimispäiväkirjaa, johon hän kirjaa ajatuksia ja pohdintoja kurssin ajalta. Oppimispäiväkirja palautetaan pienryhmätyöskentelyn päättyessä.
Laajuus: Op: 3 Ov: 2
Opintojaksoon kuuluvan kirjallisuuden avulla opiskelija syventää näkemystään sosiaaliturvan järjestelmästä ja saa analyyttisia välineitä sen tarkastelemiseen.
sosiaalityön perusopinnot
Kirjallisuus tentitään tiedekuntatentissä.
Luentosarja keväällä 2008 tiistaisin klo 16-18, PIII, ks kurssin verkkosivut: http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sospo/QUOVADIS/
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Antaa opiskelijalle välttämättömät perustiedot sosiaalioikeudellisesta sääntelystä ja sen soveltamisesta, asiakkaan asemasta ja oikeuksista sekä perus- ja ihmisoikeuksien suhteesta sosiaalioikeudelliseen päätöksentekoon.
Julkisoikeuden kurssi.
Alkutentti, jossa tentitään: Tuori, Kaarlo: Sosiaalioikeus. Katso tiedot tarkemmin kohdasta kirjallisuus.
Luentokurssi, joka sisältää 50 luento- ja harjoitustuntia sekä lisäksi itsenäistä oikeustapausharjoitusten ratkaisemista.
Huom. Opiskelija, joka aikoo suorittaa sosiaalioikeuden kurssin lukuvuonna 2008- 2009, voi tehdä kurssiin kuuluvan alkutentin maaliskuun (2008) yleisessä tenttipäivässä. Lisäksi syksyllä 2008 on kaksi myöhemmin ilmoitettavaa ajankohtaa, jolloin tentin voi suorittaa.
Luentokurssi: kandiopintojen 2. vuoden 3. periodi.
Opintojaksoon osallistumiseen vaaditaan hyväksytty alkutentti (tiedekuntatentti): 22.9. (tulokset viimeistään 1.10) tai 20.10. (tulokset viimeistään 25.10.)
Opintojakson luennoitsijat
OTK Sanna Koulu, Helsingin yliopisto OTT, tutkija Toomas Kotkas, Helsingin yliopisto
Huomioi että opintojaksoon osallistumiseen vaaditaan hyväksytty alkutentti. Tuori, Kaarlo : Sosiaalioikeus (3. uudistettu painos, WSOY 2004) Luvut: I Sosiaalioikeuden ala (ss. 1-26), II.1. Sosiaali- ja terveydenhuolto (27-66), VI Sosiaaliset oikeudet (177-302) ja X Tahdosta riippumattomat toimenpiteet (411-546)
Luennot keskiviikkoisin 31.10.2007-13.2.2008 klo 13-16,U37 Sh 4
Opintojakson suorittaminen
Kurssin arvosana määräytyy alkutentin, aktiivisuuden ja oikeustapausharjoitusten pohjalta. Oikeustapausharjoituksista yksi arvioidaan numeerisesti. Harjoitus tehdään ryhmässä.
Laitoksen vastuuopettaja: Terhi Laine (terhi.k.laine@helsinki.fi) sosiaalityön lehtori, vastaanotto keskiviikkoisin 13-15.
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Tutustutaan sosiaalityön teorioihin ja niistä käytävään nykykeskusteluun sekä yhteiskuntateorian perusteisiin.
Tiedekuntatentti sekä toisella periodilla järjestettävä verkko-opintopiiri, joka korvaa opintojakson kirjallisuudesta Malcolm Paynen teoksen Modern Social Work Theory. Lisähuomautus: vanhan tutkintojärjestelmän mukaan opiskelevat voivat suorittaa jakson tenttimällä Paynen teoksen sekä listasta valitsemansa yhden sosiaalityön teorioita käsittelevän teoksen.
Lisäksi yksi seuraavista sosiaalityön teorioita käsittelevistä teoksista:
Opintopiirin alkutapaaminen pidetään ma 29.10. klo 9.15-10.45 yhteiskuntapolitiikan laitoksella ja siitä etennpäin opiskelua verkkoympäristössä koko toisen periodin ajan. Ilmoittautuyminen opintopiiriin WebOodiin ajalla 4.-18.10.2007. Kahdeksan ensimmäiseksi ilmoittautunutta valitaan kurssille. Ohjeet kurssin työskentelystä käydään läpi alkutapaamisessa.
toisella periodilla järjestettävä Verkko-opintopiiri korvaa opintojakson kirjallisuudesta Malcolm Paynen teoksen Modern Social Work Theory
Kahdeksan ensimmäiseksi ilmoittautunutta valitaan kurssille. Ohjeet kurssin työskentelystä käydään läpi alkutapaamisessa..
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Kurssilla opiskellaan asiakkaan kohtaamista, sosiaalityön suunnitelmallista työprosessia sekä dokumentointia aikuissosiaalityön toimintaympäristössä. Viitekehyksenä painotetaan yksilökohtaista psykososiaalista työtä verkostoissaan. Opintojakson tavoitteena on kehittää opiskelijan oman persoonan käyttöä auttamistilanteissa, oppia asiakastyön perustaitoja, tutustua omakohtaisesti sosiaalityön tilannearvion, suunnitelmallisuuden ja dokumentoinnin käytäntöihin ja niihin liittyviin keskusteluihin, oppia arvioimaan menetelmien ja eettisten kysymysten merkitystä sekä hyödyntämään erilaisia tiedonlajeja sosiaalityössä.
Sosiaalityön opintojaksot S1-S9 lukuun ottamatta Sosiaalitutkimuksen menetelmät – kurssia tulee olla suoritettuna ennen kurssille tuloa.
Opetus sisältää klinikkatyöskentelyä (Sosiaalityön opetus- ja tutkimusyksikkö Praksiksessa) yhteensä noin 50 tuntia. Klinikkatyöskentely sisältää työpajatyöskentelyä, sosiaalityön asiakastyön havainnointia, uusien asiakkaiden vastaanottoa, asiakastilanteiden videointia. Opiskeluun kuuluu lisäksi luku- ja pohdintatehtäviä ja oman oppimisen arviointia. Opetukseen osallistuu vastaavan lehtorin lisäksi käytännön opettajina toimivia sosiaalityöntekijöitä. Tällä kurssilla opitut perustaidot ovat pohjana Psykososiaalisen työn valmiudet I ja II -opintojaksojen opiskelulle.
Kandiopintojen 2. vuoden 4. periodi jatkuen periodin lopun yli.
Pääaineopiskelijoilla on etuoikeus kurssille (sivuaineopiskelijoiden jonotusperiaate).
Juvonen Tarja
Opintojaksolle ilmoittautuminen WebOodiin ja erillisellä ilmoittautumislomakkeella (http://www.valt.helsinki.fi/yhpo/lomakkeet/Asiakastyon_taidot_hakulomake.doc) ajalla 14.1.-1.2.2008.
Laajuus: Op: 9 Ov: 6
Opiskelija perehtyy sosiaalityön erityisalueisiin.
sosiaalityön perusopinnot ja S6 - S8.
Opintojaksoon sisältyy Lastensuojelun perusteet – kurssi, ja tämän lisäksi opiskelija valitsee kaksi kurssia, joista vähintään toinen on sosiaalityön erityisalakurssi.
Kandiopintojen 2. ja 3. vuosi
Laajuus: Op: 3 Ov: 2
Tavoitteena on ymmärtää lastensuojelutyön tavoitteet ja tarkoitus, lastensuojelun järjestelmä, toimintamuodot, lakisidonnaisuus ja eettiset periaatteet, lastensuojelutyöhön ja asiakkuuteen sisältyvät jännitteet sekä lapsen oikeudet.
sosiaalityön perusopinnot ja S6 - S8
luento (20 h) ja luentopäiväkirja tai essee.
Kandiopintojen 2. tai 3. vuoden 2. periodi
Pekkarinen Elina
ti 17-19.30, paikka: PR sali 5.
Tavoitteena on ymmärtää lastensuojelutyön tavoitteet ja tarkoitus, lastensuojelun järjestelmä, toimintamuodot, lakisidonnaisuus ja eettiset periaatteet, lastensuojelutyöhön ja asiakkuuteen sisältyvät jännitteet sekä lapsen oikeudet.
Luentorunko:
Opetuspaikkojen lyhenteiden selitykset ja osoitteet http://www.avoin.helsinki.fi/palvelut/helsinki_paikat.htm
Lisätietoja avoimen yliopiston opetustarjonnasta: http://www.avoinyliopisto.fi/fi-FI/Opetustarjonta/StudyUnit.aspx?StyleSuffix=UrlQuery
Luennot 21 tuntia + tentti tai essee
KUULUSTELUT:
Tenttipaikat http://www.avoin.helsinki.fi/palvelut/tenttipaikat.asp
KIRJALLISUUS
Laajuus: Op: 3 Ov: 2
Valitaan yksi erityisala (S11ba-s11be), josta tentitään yksi englanninkielinen tai kaksi suomenkielistä teosta.
Vaihtoehtoisena suoritustapana on erityisalaa käsittelevä kurssi. Opiskelijoita pyydetään tarkistamaan, onko ko. erikoisalaa mahdollista suorittaa kuulustelijan tutkimusperiodin aikana.
4. periodi, torstaisin klo 14-16, seminaarisali (Snellmaninkatu 10, 1. krs)
Sosiaalipolitiikka:
Sosiaalityö:
Uusien tutkintovaatimusten astuttua voimaan kurssi voidaan liittää myös uuteen kohtaan 11D, joka tulee olemaan sosiaalipolitiikan erityisalue.
For students of social work the course can be used to substitute the study units S4b, S11B or S11C, or one book of S18 or 3 ECTS of S25b. Other students should negotiate with their teachers for compensation.
Topics in the course will include: Class sessions 1 and 2 —International development: selected issues and concepts; overview of the field of international development and development studies; achievements and failures of development aid; key issues and emerging trends
Class session 3—Women and gender in international development:
Class session 4 — Meeting women’s practical needs and gender interests (with cases from Africa and Asia)
Class session 5 – Finding out what women in developing countries need and want
Class 6 – Rural women: Key issues for women in villages of China
There will be six class sessions consisting of 2.5 hours each over five days. Readings will amount to 30 hours of work. There will be five articles and some on-line readings assigned for students. There will also be a class presentation consisting of reaction to an article or case situation by each student.
For each class, a reading or case situation will be assigned that students are expected to present in a small group to the class. The class members will then ask questions of the group presenting. The assigned articles for the presentation will be determined with students on the first day of class. The instructor will grade each group’s presentation in the course. The grade will make up part of the course grade, along with students’ participation and attendance in the classes.
The short class presentation required of all students in the course consists of a 10 minute report that includes a summary of an article and a discussion of what is interesting, significant and not very useful in the article.
Readings
Black, M. (2002). The history of an idea. In Black, M. The no-nonsense guide to international development (pp. 10-29). Toronto, ON: New Internationalist.
Maher, V. (1981). Work, consumption and authority within the household: A Morrocan case. In Young, K., Wolkowitz, C. and McCullagh, R. (Eds.). Of marriage and the market: Women’s subordination internationally and its lessons (pp. 117-135). London: Routledge.
Moser, C. (1993). Gender roles, the family and the household. In Gender planning and development: Theory, practice and training (pp. 15-36). London: Routledge.
Oberhauser, A. and Pratt, A. (2004). Women’s collective economic strategies and political transformation in rural South Africa. Gender Place and Culture, 11(2), 209-228.
Qiaozhuan, L. and Zhu, C. (1998). Research and enlightenment on rural Chinese women’s participation and community development. Chinese Sociology and Anthropology, 31(2), 8-22.
Vaihtoehtoisena suoritustapana on erityisalaa käsittelevä kurssi.
Opiskelijoita pyydetään tarkistamaan, onko ko. erikoisalaa mahdollista suorittaa kuulustelijan tutkimusperiodin aikana.
Tentitään yksi englanninkielinen tai kaksi suomenkielistä teosta.
Tentitään yksi englanninkielinen tai kaksi suomenkielistä teosta.
ti ja to klo 14-16, paikka yliopiston päärakennus sali 5
Sosiaalityö:
Sosiaalipolitiikka: Vanhenemisen tutkimuksen opintoja
Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön opiskelijat, vanhenemisen tutkimuksen opiskelijat
Luentosarja tarjoaa monipuolisen katsauksen tämän päivän suomalaiseen kuntoutukseen. Kuntoutusta esitellään monialaisesti eri tieteenalojen ja toimintakäytäntöjen näkökulmasta. Kuntoutusta lähestytään teoreettisesti valtaistumisen ja osallisuuden tukemisen näkökulmasta. Luentosarjassa esitellään ja arvioidaan suomalaista kuntoutusjärjestelmää, sen toimivuutta ja kehittämishaasteita. Luentosarjan pääpaino on monipuolisissa kuntoutusalan käytäntölähtöisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden ja niiden tulosten ja kehitettyjen kuntoutusmenetelmien esittelyssä.
Luentokurssi suoritetaan kirjoittamalla siitä luennoilla tehtyihin muistiinpanoihin perustuva oppimispäiväkirja, jossa analysoidaan ja kommentoidaan opittua. Päiväkirja ei ole referaatti vaan pohdiskeleva, hyvin jäsennelty ja mahdollisimman tyylikäs esitys opitusta. Kommenttisi voivat olla kriittisiä, täydentäviä ja tulkitsevia. Persoonallinen ote on sallittu ja jopa toivottu. Oppimispäiväkirjaa kirjoitettaessa voi pohtia luennoitsijoiden mahdollisesti antamia pohdiskelutehtäviä ja seuraavankaltaisia yleisiä kysymyksiä:
Oppimispäiväkirja palautetaan 12. 5. 2008 mennessä Johanna Björkenheimille (postilokero laitoksen 1. kerroksessa, Snellmaninkatu 10; postiosoite Yhteiskuntapolitiikan laitos, Pl 18, 00014 Helsingin yliopisto). Oppimispäiväkirjaan tulee merkitä nimi, opiskelijanumero tai henkilötunnus (jonka avulla avoimen yliopiston opiskelijat voidaan identifioida) sekä opintojakso, johon korvaavuus käytetään.
Tentitään yksi englanninkielinen tai kaksi suomenkielistä teosta.
Tentitään yksi englanninkielinen tai kaksi suomenkielistä teosta.
Tentitään yksi englanninkielinen tai kaksi suomenkielistä teosta.
Course length: 20 hours
Dates: 8, 11, 15, 18 and 22 February 2008 at 13.00 – 17.00, venue: Mariankatu 11, M11 LS2
Recommended text: Lyons, Karen, Mainion, Kathleen and Carlsen, Mary (2006) International Perspectives on Social Work. Palgrave Macmillan.
This course is meant to fill a gap in social work curricula by providing social work students with a basic knowledge base that will strengthen their ability to engage with central issues in practice with their growing immigrant and refugee client constituencies. The substance of the course should deepen students’ understanding of the capacity of the profession to promote immigrant incorporation and to influence the course and outcome of settlement
The course covers the following topic areas:
Course mode: lectures and seminar sessions Examination mode: Based on a paper on an assigned topic. Proposed delivery schedule: 5 four-hour sessions = 20 hours
Laajuus: Op: 3 Ov: 2
Vapaavalintainen sosiaalityön kurssi voi olla esim. Heikki Waris – instituutin järjestämä kurssi, studia generalia jne. Jos opiskelija suorittaa muun kuin oman laitoksen järjestämän kurssin, hän kirjoittaa paperin siitä, kuinka ko. kurssin tieto on sovellettavissa sosiaalityöhön, miksi on relevanttia.
4. periodi, torstaisin klo 14-16, seminaarisali (Snellmaninkatu 10, 1. krs)
Sosiaalipolitiikka:
Sosiaalityö:
Uusien tutkintovaatimusten astuttua voimaan kurssi voidaan liittää myös uuteen kohtaan 11D, joka tulee olemaan sosiaalipolitiikan erityisalue.
ti ja to klo 14-16, paikka yliopiston päärakennus sali 5
Sosiaalityö:
Sosiaalipolitiikka: Vanhenemisen tutkimuksen opintoja
Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön opiskelijat, vanhenemisen tutkimuksen opiskelijat
Luentosarja tarjoaa monipuolisen katsauksen tämän päivän suomalaiseen kuntoutukseen. Kuntoutusta esitellään monialaisesti eri tieteenalojen ja toimintakäytäntöjen näkökulmasta. Kuntoutusta lähestytään teoreettisesti valtaistumisen ja osallisuuden tukemisen näkökulmasta. Luentosarjassa esitellään ja arvioidaan suomalaista kuntoutusjärjestelmää, sen toimivuutta ja kehittämishaasteita. Luentosarjan pääpaino on monipuolisissa kuntoutusalan käytäntölähtöisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden ja niiden tulosten ja kehitettyjen kuntoutusmenetelmien esittelyssä.
Luentokurssi suoritetaan kirjoittamalla siitä luennoilla tehtyihin muistiinpanoihin perustuva oppimispäiväkirja, jossa analysoidaan ja kommentoidaan opittua. Päiväkirja ei ole referaatti vaan pohdiskeleva, hyvin jäsennelty ja mahdollisimman tyylikäs esitys opitusta. Kommenttisi voivat olla kriittisiä, täydentäviä ja tulkitsevia. Persoonallinen ote on sallittu ja jopa toivottu. Oppimispäiväkirjaa kirjoitettaessa voi pohtia luennoitsijoiden mahdollisesti antamia pohdiskelutehtäviä ja seuraavankaltaisia yleisiä kysymyksiä:
Oppimispäiväkirja palautetaan 12. 5. 2008 mennessä Johanna Björkenheimille (postilokero laitoksen 1. kerroksessa, Snellmaninkatu 10; postiosoite Yhteiskuntapolitiikan laitos, Pl 18, 00014 Helsingin yliopisto). Oppimispäiväkirjaan tulee merkitä nimi, opiskelijanumero tai henkilötunnus (jonka avulla avoimen yliopiston opiskelijat voidaan identifioida) sekä opintojakso, johon korvaavuus käytetään.
ma 16-18 päärakennuksen aud XV
Luentosarja on tarkoitettu yhteiseksi yhteiskuntapolitiikan ja oikeustieteen opiskelijoille
Restoratiivisella oikeudella tarkoitetaan virallisen oikeusjärjestelmän ulkopuolella, sen rinnalla tai sen sisällä toteutettavia uusia vaihtoehtoisia rikosten, konfliktien ja riitojen ratkaisutapoja, joilla on yhteys kansalais- yhteiskunnan omaehtoiseen organisoitumiseen ja sosiaalityöhön. Restoratiivisen oikeuden piiriin luettavaa rikosten ja vähäisten riitojen sovittelua koskeva laki astui Suomessa voimaan 1.6. 2006. Luentosarjassa perehdytään mm. tähän erillislakiin.
ma16-18 U37 ls
Sosiaalitieteiden opiskelijoille kurssi on tarkoitettu opintojen syventävän vaiheen opintojaksoksi. Sosiaalityön oppiaineessa opintojakso voi korvata opintojakson S11C, S22 tai osan S25b:stä. Muut valtiotieteellisen oppiaineet ja oikeustieteellinen tiedekunta päättävät omalta osaltaan korvaavuuksista.
Opintojakso on tarkoitettu ensisijaisesti sosiaalitieteiden (erit. sosiaalityön) ja oikeustieteiden opiskelijoille. Opintojaksolle voidaan ottaa 40 opiskelijaa, joista puolet valtiotieteellisestä ja puolet oikeustieteellisestä. Jos toisen tiedekunnan opiskelijoiden kiintiö ei täyty, opintojaksolle voidaan ottaa suhteessa enemmän toisen tiedekunnan opiskelijoilla. Opiskelijat otetaan opintojaksolle ilmoittautumisjärjestyksessä.
Opintojakso perehdyttää opiskelijat nuoria rikoksentekijöitä koskeviin kysymyksenasetteluihin, käytäntöihin ja menetelmiin. Aihe ja sen alatematiikat sijaitsevat monien tieteenalojen leikkauspisteessä ja vaativat useiden yksittäisten tieteen- ja hallinnonalojen substanssiosaamisen lisäksi niiden yhteisalan toimintakäytäntöjen ja järjestysten ymmärtämistä, joihin opiskelijat on tarkoitus opintojaksolla perehdyttää.
Opintojakso koostuu luennoista (14 tuntia), oheiskirjallisuuteen tutustumisesta ja esseesuorituksesta. Lista olennaisesta kirjallisuudesta ja esseen kirjoittamista koskevat ohjeet jaetaan luentojen yhteydessä. Luentorunko on seuraava:
Moodlessa pidettävä verkkokurssi syksyllä 2007, kurssiin sisältyy kaksi lähiopetuspäivää Helsingissä
Ilmoittautuminen Anna-Maria Salmelle sähköpostitse 20.8.-4.9.2007 välisenä aikana. Kurssille otetaan korkeintaan 40 opiskelijaa. Mainitse viestissäsi pääaineesi ja yliopistosi sekä se, opiskeletko Aleksanteri-instituutin maisterikoulussa.
Kurssi on pakollinen Aleksanteri-instituutin maisterikoulun Sosiaaliset muutokset -teema-alueen (teema-alue III) opiskelijoille. Kurssi soveltuu myös kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneita Venäjän ja muiden entisten sosialististen maiden yhteiskunnallisista muutoksista, ja se sopii erityisen hyvin esimerkiksi sosiologian, antropologian, sosiaalipolitiikan, maantieteen, viestinnän tai valtio-opin pää- ja sivuaineopiskelijoille sekä alueen kielten ja kulttuurien opiskelijoille.
Kurssilla tutustutaan Venäjän ja itäisen Keski-Euroopan maiden yhteiskuntiin ja niissä tapahtuneisiin mittaviin muutoksiin sosialismin romahtamisen jälkeen. Kurssilla käydään läpi yli kymmenen luennoitsijan voimin keskeisiä aiheita, joita ovat mm. eriarvoisuuden kasvu ja uudet yhteiskuntaluokat, perhe, verkostot ja arkielämä, sukupuoli ja kansalaistoiminta, mediakenttä, informaatioyhteiskunta, talouden ja hyvinvoinnin muutokset, alueiden asema ja rajojen merkitys, etniset suhteet, rasismi jne. Kurssin pääpaino on Venäjässä, mutta myös muita alueen maita käydään lyhyesti läpi. Kurssin tavoitteena on, että kurssin käytyään opiskelija saa hyvän yleiskäsityksen alueen maiden yhteiskunnissa tapahtuneista muutoksista ja niiden syistä, tunnistaa neuvostoperinnön merkityksen ja uusien aatteiden roolin sekä osaa arvioida, mikä on alueen maille erityistä ja tunnusomaista, mikä yleistä. Kurssilla pyritään myös vertailevaan tarkasteluun, minkä johdosta opiskelijalle avautuu uusi näkökulma myös omaan yhteiskuntaan.
1. Luentojen seuraaminen moodlessa ja aktiivinen osallistuminen verkkokeskusteluun (jokaisen opiskelijan tulee kommentoida jokaista luentoa vähintään kerran hyvin valmistellulla, sisällöllisellä kommentilla, jonka pituus on vähimmillään noin 200 sanaa); 2. Osallistuminen lähiopetuspäivälle 7.9.2007, artikkeleiden lukeminen ja keskustelu niistä pienryhmässä; 3. Osallistuminen lähiopetuspäivälle 5.11.2007, luentopäiväkirjan pitäminen luennoilta.
Kurssista ei annata erillistä arvosanaa, vaan suoritus joko hyväksytään tai hylätään.
Kurssin kieli on suomi, mutta osa luennoista ja materiaalista on englanniksi. Verkkokeskustelu käydään pääosin suomeksi.
For students of social work the course can be used to substitute the study units S4b, S11B or S11C, or one book of S18 or 3 ECTS of S25b. Other students should negotiate with their teachers for compensation.
Topics in the course will include: Class sessions 1 and 2 —International development: selected issues and concepts; overview of the field of international development and development studies; achievements and failures of development aid; key issues and emerging trends
Class session 3—Women and gender in international development:
Class session 4 — Meeting women’s practical needs and gender interests (with cases from Africa and Asia)
Class session 5 – Finding out what women in developing countries need and want
Class 6 – Rural women: Key issues for women in villages of China
There will be six class sessions consisting of 2.5 hours each over five days. Readings will amount to 30 hours of work. There will be five articles and some on-line readings assigned for students. There will also be a class presentation consisting of reaction to an article or case situation by each student.
For each class, a reading or case situation will be assigned that students are expected to present in a small group to the class. The class members will then ask questions of the group presenting. The assigned articles for the presentation will be determined with students on the first day of class. The instructor will grade each group’s presentation in the course. The grade will make up part of the course grade, along with students’ participation and attendance in the classes.
The short class presentation required of all students in the course consists of a 10 minute report that includes a summary of an article and a discussion of what is interesting, significant and not very useful in the article.
Readings
Black, M. (2002). The history of an idea. In Black, M. The no-nonsense guide to international development (pp. 10-29). Toronto, ON: New Internationalist.
Maher, V. (1981). Work, consumption and authority within the household: A Morrocan case. In Young, K., Wolkowitz, C. and McCullagh, R. (Eds.). Of marriage and the market: Women’s subordination internationally and its lessons (pp. 117-135). London: Routledge.
Moser, C. (1993). Gender roles, the family and the household. In Gender planning and development: Theory, practice and training (pp. 15-36). London: Routledge.
Oberhauser, A. and Pratt, A. (2004). Women’s collective economic strategies and political transformation in rural South Africa. Gender Place and Culture, 11(2), 209-228.
Qiaozhuan, L. and Zhu, C. (1998). Research and enlightenment on rural Chinese women’s participation and community development. Chinese Sociology and Anthropology, 31(2), 8-22.
Laajuus: Op: 10 Ov: 6
Sosiaalityön kandidaatin tutkielmaopinnot koostuvat kahden opetusperiodin mittaisesta seminaarityöskentelystä, johon kuuluu tieteellisen kirjallisuuden lukemista ja kirjoittamisen perusteita käsittävää luentoseminaariopetusta. Seminaariin osallistuminen on pakollista. Seminaarissa harjoitellaan tieteellistä ja asiantuntijakirjoittamista, kritiikin vastaanottamista ja antamista sekä tieteellistä ja asiantuntijakeskustelua. Seminaarin ensimmäisen jakson aikana opiskelijat laativat työsuunnitelman, johon sisältyy luettelo tutkielmaan luettavasta kirjallisuudesta. Toisen jakson aikana tutkielmaluonnos esitellään seminaarissa, jossa sitä opponoidaan. Tavoitteena on, että tutkielma valmistuisi toisen periodin aikana. Tiedekunnan ohjeiden mukaan valmis tutkielma jätetään tarkastettavaksi viimeistään seminaaria seuraavan periodin kuluessa. Tiedekunnan ohjeet kandidaatin tutkielmista ks.
http://www.valt.helsinki.fi/staff/hkahlos/tutk/kanditutkielmaperiaatteet.pdf
Kandiopintojen 3. vuoden 1. ja 3. periodi
Kandidaatintutkielman tarkastukseen jättäminen webOodissa
Valmis tutkielma jätetään pääsääntöisesti seminaarin pitäjälle viimeistään seminaarin päättymistä seuraavan opetusperiodin kuluessa. Perustellusta syystä tutkielman voi jättää vastuuopettajan kanssa sovittavan määräajan kuluessa. Samalla kun opiskelija jättää tutkielmansa arvosteltavaksi, hänen on tehtävä ilmoittautuminen WebOodiin. WebOodi ei hyväksy ilmoittautumista, jos äidinkielen lehtori ei ole katsonut opiskelijan kielen hallintaa riittäväksi eikä suoritusta ole rekisteröity.
Kandidaatin tutkielma osana kandidaatin tutkintoa: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tuteko/kandi.htm
Huom. aiemmasta ilmoituksesta poiketen syksyn ryhmät aloittavat torstaina 6.9.2007 klo 14-16 (kakkosryhmä) ja klo 16-18 (ykkösryhmä)! Huom. aiemmasta ilmoituksesta poiketen torstain klo 14-16 paikka on muuttunut: I ja II periodilla ryhmä kokoontuu seminaarihuoneessa P728 ja III periodilla U37 sh 2.
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Vanhan tutkintoasetuksen mukaan opiskelevien kohdalla suoritus merkitään kokonaan aineopintoihin.
Syventää asiakastyön ammatillisia perustaitoja ja -valmiuksia. Vahvistaa henkilökohtaista oppimisprosessia sekä edistää ammatti-identiteetin muotoutumista. Syventää sosiaalityön ammatillisen toiminnan perusteita (esim. eettinen harkinta, moniammatillisuus ja työskentely verkostoissa, oman työn itsearviointi, vaikuttaminen, metodiset valinnat). Oppia tunnistamaan ja hyödyntämään tarkoituksenmukaisesti eri tiedonlajeja sosiaalityössä. Arvioida sosiaalityön paikkaa ja merkitystä yhteiskunnallisena toimintana ja vaikuttamisena.
Psykososiaalisen työn valmiudet -opintojaksolla opiskelija opiskelee käytännön opettajana toimivan sosiaalityöntekijän ohjauksessa käytännössä sosiaalityöntekijänä toimimista erikseen sovittavassa sosiaalityön toimipaikassa 50 päivän (6h/päivä) ajan. Opintojaksoon kuuluu myös yliopiston lehtorien järjestämää seminaarityöskentelyä 28 tuntia, pienryhmätyöskentelyä 20 tuntia sekä kirjallisia tehtäviä.
Sosiaalityön perusopinnot ja S6-S10.
Kandiopintojen 3. vuoden 1., 2. ja 3. periodi.
Opintojaksolle voidaan ottaa rajoitettu määrä opiskelijoita, joten etusijalla ovat sosiaalityön pääaineopiskelijat. Valtiotieteellisen tiedekunnan sosiaalityötä sivuaineena opiskeleville opiskelijoille on varattu opintojaksolle viiden hengen vuosittainen kiintiö. Haku syksyllä alkavalle kurssille on edellisen Opintojaksolle voidaan ottaa rajoitettu määrä opiskelijoita, joten etusijalla ovat sosiaalityön pääaineopiskelijat. Valtiotieteellisen tiedekunnan sosiaalityötä sivuaineena opiskeleville opiskelijoille on varattu opintojaksolle viiden hengen vuosittainen kiintiö. Haku syksyllä 2008 alkavalle kurssille on ajalla 14.-30.4. 2008. Hakulomake 2008-2009, ks. http://www.valt.helsinki.fi/yhpo/lomakkeet/Hakulomake_Psykosos_2008-2009.rtf
Juvonen Tarja
to ja pe 9-12 seminaarisalissa (Snellmaninkatu 10, 1. krs)
Laajuus: Op: 0 Ov: 0
Itsearvioinnin tavoitteena on kokoavasti jäsennellä ja arvioida kandiopintojen lopussa omaa oppimisprosessia, opintoja ja niiden antamia valmiuksia sosiaalityön asiantuntijuuteen. Itsearviointikertomuksessa kiteytyy siihenastisen portfoliokansion sisältö.
Opiskelija toimittaa kirjallisen 5-7 sivuisen itsearvion vastuuopettajalle (lukuvuonna 2007-2008: yliopisto-opettaja Tarja Juvonen) ja esittää siihenastisen portfoliokansionsa. Itsearvio toimitetaan viikkoa ennen vastaanottoa. Vastaanotosta kannattaa sopia etukäteen.
Laajuus:
Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksen sosiaalityön opiskelijat voivat osallistua seuraaviin alla esiteltyihin virtuaalikursseihin. Syksyn valtakunnallisille sosiaalityön virtuaalikursseille ilmoittautuminen on käynnistynyt ja se tapahtuu opetusohjelman kautta viime vuoden tapaan http://www.mcampus.fi/sosnet/mcampus/index.php?pid=6 Virtuaalikursseilla voi korvata joitakin opintoja, esimerkiksi S11c Vapaavalintainen sosiaalityön kurssi (3 op / 2 op) tai S22 Vapaavalintaiset sivuaine- tai tutkimusmenetelmäopinnot (HOPSin mukaan) (9 op / 5 ov tai 4 op / 2 ov, jos Psykososiaalisen työn valmiudet I ja II suoritetaan maisteriopinnoissa). Opiskelijan tulee merkitä Sosnet -todistukseensa, minkä opinnon toivoisi korvattavan. Korvaavuuksista pitää keskustella oman yliopiston opettajan kanssa, jonka vastaamaan opintokokonaisuuteen virtuaalikurssin teema kuuluu.
Lukuvuonna 2007-2008 Sosnetin valtakunnallisessa opetuksessa on tarjolla kaikkiaan yhdeksän verkkokurssia. Opetusta annetaan periodeissa II, III ja IV. Kurssien laajuudet vaihtelevat 3-6 opintopisteeseen. Laitokset ovat esittäneet valtakunnalliseen opetukseen seuraavaa tarjontaa.
Juvonen Tarja
Laajuus: Op: 120 Ov: 47
TUTKINTOVAATIMUKSET VANHAN TUTKINTOASETUKSEN MUKAAN JATKAVILLE OPISKELIJOILLE:
S16 - S19, S21, S25a (Vapaaehtoinen, korvaavuus tapauskohtaisesti), S25b, S26 - S29.
Ruotsinkieliset SSKH:n kandidaattitutkinnon pohjalta sosiaalityöntekijän kelpoisuuteen tähtäävät maisteriopintoja suorittavat opiskelijat - sekä pää- että sivuaineopiskelijat - suorittavat kaikki ne sosiaalityön opintokokonaisuudet, jotka kuuluvat kandidaatin tutkinnon jälkeisiin maisteriopintoihin ja maisterintutkintoon. Vuosittaisessa opetussuunnitelmassa määritellään ja sovitaan erikseen ruotsinkielisestä opetuksesta ja sen järjestämisestä, joka sovituin osin voi toteutua myös yhteistyössä SSKH:n ja Matilda Wrede klinikenin kanssa.
Laajuus: Op: 1 Ov: 0,5
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma eli HOPS käynnistää mentoroivan ohjauksen prosessin. HOPSin tekeminen alkaa maisteriopintojen 1. vuonna 1. periodissa, jolloin myös HOPS-suunnitelma lomakkeineen palautetaan ja sitä käsitellään. HOPS-suunnitelma viimeistellään ja hyväksytään Tutkimusseminaari II:n jälkeen. HOPS-keskustelun jälkeen opiskelijalla on käsitys siitä, mitä opintoja hänen tulee harjoittaa suorittaakseen sosiaalityön maisterin tutkinnon ja kehittyäkseen vahvan ammatti-identiteetin omaavaksi, tutkimuksen ja käytännön väliselle yhteydelle toimintansa perustavaksi osaajaksi.
HOPSin tarkoituksena on hahmottaa opiskeluun käytettävää aikaa sekä selkiyttää oman opiskelun lähtökohtia ja päämääriä. Opiskelijan elämänkokonaisuudessa opiskelu, perhe/ihmissuhteet, vapaa-aika ja usein työkin liittyvät kiinteästi yhteen, jolloin opiskelun sulauttaminen osaksi muuta arkielämää edellyttää suunnittelua.
HOPS on tavoitteellinen suunnitelma ja samalla sitoumus. HOPS ei voi toteutua, ellei siihen ole mahdollista sitoutua. Siksi HOPS on laadittava mahdollisimman konkreettiseksi ja omaa opiskelua tukevaksi. HOPS auttaa opiskelijaa tunnistamaan paremmin omia kehittymisen tarpeitaan. Sen avulla opiskelija tarkentaa myös oppimisen mahdollisuuksia ja tutustuu itseensä oppijana. HOPSin tekeminen parantaa sitoutumista ja lisää motivaatioita opintoihin. HOPS auttaa opiskelijaa löytämään ja ottamaan huomioon yksilölliset tarpeensa ja mahdollisuutensa opiskelussa ja ammatillisessa kehittymisessä. Huolellinen HOPSin laatiminen ja ajankäyttösuunnitelman tekeminen auttavat haasteiden toteuttamisessa ja arjen hallinnassa.
Maisteriopinnot alkavat henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisella. Maisteriopintoihin orientoivan jakson suorittaminen edellyttää HOPSin tekemistä. HOPS tarkoittaa:
HOPSin työstäminen jakautuu neljään vaiheeseen:
HOPS tehdään verkossa olevaan lomakepohjaan. Lomakepohja täytetään huolellisesti ennen vastuuopettajan kanssa käytävää HOPS-keskustelua ja tuodaan tulostettuna keskusteluun. HOPS-keskustelussa käydään läpi aiemmat opintosuoritukset ja suoritettavat opintokokonaisuudet sekä omat henkilökohtaiset tavoitteet, elämäntilanne ja omat voimavarat sekä pohditaan alustavasti tulevan pro gradu – tutkielman aihetta. HOPS-lomakkeessa opiskelijaa pyydetään pohtimaan opiskelun motiiveja ja tavoitteita. Kysymysten tarkoituksena on auttaa opiskelijaa tulemaan tietoiseksi omista lähtökohdistaan ja näkökulmistaan.
maisteriopintojen 1. vuoden 1. periodi
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Kurssilla syvennetään ja laajennetaan sosiaalitutkimuksen tilastollisten analyysimenetelmien tuntemusta perehtymällä niiden perusteisiin, ominaisuuksiin ja käyttöön. Kurssilla hankitaan edellytykset arvioida eri menetelmien soveltuvuutta analyysiongelmien ratkaisemiseen, arvioida kriittisesti menetelmien sovelluksia sekä mahdollisesti lisäopinnoin soveltaa itsenäisesti näitä menetelmiä. Lisäksi kurssilla harjoitellaan menetelmien vaatimia atk-taitoja.
Sosiaalityön perus- ja aineopinnot
Luentokurssi harjoitustöineen ja loppukuulusteluineen. Kurssin harjoitustöiden tekeminen edellyttää jonkin tilastollisen tietokoneohjelmiston tuntemusta ja käyttötaitoa (esim. SAS, SPSS, BMDP, Survo). Ohjelmistojen käytön opastusta saa esim. yleisopintoihin sisältyvällä atk-täydennyskurssilla ja atk-keskuksen järjestämillä kursseilla. Tiedekunnan järjestämä atk-täydennyskurssi antaa muutenkin valmiuksia tilastollisessa tietojenkäsittelyssä.
maisteriopintojen 1. vuoden 1. periodi
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Perehdytään sosiaalityön tutkimuksessa ajankohtaisiin laadullisen tutkimuksen menetelmiin painottaen aineiston analyysia.
Sosiaalityön perus- ja aineopinnot
Luennot, ryhmissä tehtävät harjoitustyöt sekä loppukuulustelu opettajan kurssilla osoittamista teksteistä. Kurssi suoritetaan mahdollisuuksien mukaan Heikki Waris -instituutissa tai ruotsinkielisessä osaamiskeskuksessa meneillään olevien sosiaalityön tutkimushankkeiden yhteydessä.
Kurssin voi suoritta myös tiedekunnan tarjoaman ruotsinkielisten kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien opetuksen yhteydessä.
maisteriopintojen 1. vuoden 3. ja 4. periodi
Mikäli kurssia ei lukuvuonna järjestetä, tentitään tiedekuntatentissä:
Anmälningar: Senast 14.9.07 till catharina.visapaa@helsinki.fi
tis 9-12 M11 ls 2
Föreläsningar och grupparbeten. Kursen avser att öka och fördjupa kunskaperna i aktuella kvalitativa forskningsmetoder med betoning på olika analysformer och förklarings-system. Syftet är att studenterna presenterar och diskuterar teoretiska och metodologiska problem i olika forskningsuppgifter. Därutöver granskas analysernas utförande och tolkning grundligt. Målet är att studenterna efter kursen har förmågan att välja och använda analysmetoder, samt tolka desamma.
Under kursen skriver deltagarna föreläsningsdagbok och utför uppgifter relaterade till olika forskningsmetoder och ett grupparbete i slutet av kursen. Studerande med sociologi som huvudämne utför en extra uppgift, så att kursen för deras del omfattar 8 sp.
Kurssin kotisivu ja verkkomateriaali http://www.valt.helsinki.fi/opas2006/sospo/K73190/
Laajuus: Ov: 3
Opintojakson tavoitteena on antaa välineitä, joilla opiskelijat voivat jäsentää sosiaalityön paikallisia, kansallisia ja (talous)alueellisia sekä kansainvälisiä toimintaedellytyksiä ja niissä vallitsevia jännitteitä. Opintojakson antaman tiedon varassa opiskelija perehtyy sosiaalisten mikro- ja makrotasojen sekä niitä välittävien tekijöiden logiikkaan ja monimuotoisuuteen. Opintojaksolla tutustutaan paikallisten tasojen erityisluonteeseen (mm. maaseutu/kaupunki) sekä kansainvälisyyden eri tasoilla tapahtuvaan sosiaaliseen kehitykseen ja sen erityispiirteisiin (Pohjoismaat, Itämeren alue, Euroopan Unioni, maailman talousalueet, kehittyvät maat). Migraation kysymyksiin tutustutaan makrotasoisena globaalina ilmiönä.
Sosiaalityön perus- ja aineopinnot
Luento ja siihen kuuluvat harjoitustehtävät. Vaihtoehtona kirjapaketti tiedekuntatentissä.
IFSW:n kotisivut ja siellä olevat uusimmat verkkolehdet:
http://www.program.forskningsradet.no/nmr/
For students of social work the course can be used to substitute the study units S4b, S11B or S11C, or one book of S18 or 3 ECTS of S25b. Other students should negotiate with their teachers for compensation.
Topics in the course will include: Class sessions 1 and 2 —International development: selected issues and concepts; overview of the field of international development and development studies; achievements and failures of development aid; key issues and emerging trends
Class session 3—Women and gender in international development:
Class session 4 — Meeting women’s practical needs and gender interests (with cases from Africa and Asia)
Class session 5 – Finding out what women in developing countries need and want
Class 6 – Rural women: Key issues for women in villages of China
There will be six class sessions consisting of 2.5 hours each over five days. Readings will amount to 30 hours of work. There will be five articles and some on-line readings assigned for students. There will also be a class presentation consisting of reaction to an article or case situation by each student.
For each class, a reading or case situation will be assigned that students are expected to present in a small group to the class. The class members will then ask questions of the group presenting. The assigned articles for the presentation will be determined with students on the first day of class. The instructor will grade each group’s presentation in the course. The grade will make up part of the course grade, along with students’ participation and attendance in the classes.
The short class presentation required of all students in the course consists of a 10 minute report that includes a summary of an article and a discussion of what is interesting, significant and not very useful in the article.
Readings
Black, M. (2002). The history of an idea. In Black, M. The no-nonsense guide to international development (pp. 10-29). Toronto, ON: New Internationalist.
Maher, V. (1981). Work, consumption and authority within the household: A Morrocan case. In Young, K., Wolkowitz, C. and McCullagh, R. (Eds.). Of marriage and the market: Women’s subordination internationally and its lessons (pp. 117-135). London: Routledge.
Moser, C. (1993). Gender roles, the family and the household. In Gender planning and development: Theory, practice and training (pp. 15-36). London: Routledge.
Oberhauser, A. and Pratt, A. (2004). Women’s collective economic strategies and political transformation in rural South Africa. Gender Place and Culture, 11(2), 209-228.
Qiaozhuan, L. and Zhu, C. (1998). Research and enlightenment on rural Chinese women’s participation and community development. Chinese Sociology and Anthropology, 31(2), 8-22.
Laajuus: Op: 4 Ov: 2
Tavoitteena on lisätä pohjoismaisissa oikeus- ja hyvinvointivaltioissa tapahtuvien yhteiskunnallisten muutosten analyyttista ymmärrystä vertailevaa lähestymistapaa käyttäen. Kurssilla perehdytään kontrolli- ja sosiaalipolitiikan historiallisiin muutoksiin sekä siihen, millainen yhteys ammatillisella tai vapaaehtoisella sosiaalisella työllä muutoksiin on eri aikoina ollut.
Sosiaalityön perus- ja aineopinnot
Kokonaisuus suoritetaan kirjallisuuskuulustelussa. Kirjallisuus suoritetaan pääsääntöisesti tiedekuntatentissä (ei tenttejä periodilla 3) – tai poikkeustapauksissa kirjoittamalla syventävien opintojen tasoinen essee kurssia vastaanottavalle opettajalle. Esseen kirjoittaja valitsee 4 kirjaa, lukee ne ja lukemisensa perusteella kirjoittaa esseen. Kysymykset saa opettajalta. Hyväksyttävän esseen minimipituus on noin 10-15 sivua 1,5 rivivälillä. Essee tulee jättää/postittaa paperiversiona tentaattorin postilokeroon, sähköpostilla lähetettyjä esseitä ei tarkasteta. Esseet jätetään opettajalle samaan aikan kun tiedekuntatenttiin ilmoittaudutaan.
Esseetä arvioitaessa (asteikolla 0-5) otetaan huomioon
maisteriopintojen 1. vuoden 1. periodi
Lisäksi yksi seuraavista:
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Opintojakson tavoitteena on antaa perustiedot sosiaalialan johtamisesta. Opintojakson antaman aineiston varassa opiskelija hahmottaa sosiaalialan johtamisen eri yhteydet julkisella, yksityisellä ja (kansainvälisellä) järjestösektorilla. Opintojaksolla tutustutaan sosiaalialan strategiseen sekä henkilöstö- ja substanssijohtamiseen. Sosiaalityön näkökulmasta on tärkeää perehtyä tässä yhteydessä ohjausjärjestelmiin, joita julkisella sektorilla käytetään. Benchmarking ja best practices/arviointi –lähtöisen toiminnan perusteet esitellään.
Sosiaalityön perus- ja aineopinnot
Opintojakso pyritään järjestämään vierailuluentoina, joilla sosiaalialan ja sosiaalityön johtajat esittelevät toimintatapojaan johtajina. Vaihtoehtona kirjapaketti.
Maisteriopintojen 1. vuoden 2. periodi
http://www.socialworkmanager.org/featured_articles.htm
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Syvennytään oman pro gradu -tutkielman näkökulmaa painottaen sosiaalityön tutkimuksen viimeaikaisiin tutkimusmenetelmällisiin ja metodologisiin valintoihin sekä tieteellisen ja asiantuntijakirjoittamisen argumentaatiotapoihin suomalaiseen tai muuhun pohjoismaiseen väitöskirjatutkimukseen perehtymällä.
Sosiaalityön perus- ja aineopinnot
Valittavasta kirjallisuudesta (3-4 teosta) sovitaan jaksosta vastaavan opettajan kanssa. Jakson voi suorittaa tiedekuntatentissä tai kirjoittamalla siitä omaa tutkimusta tukevan esseen opettajan antamien ohjeiden mukaan. Ks. tarkempia ohjeita: http://www.valt.helsinki.fi/yhpo/oppaat/S21suoritusohje.pdf
Jakso suoritetaan lomittain tutkimusmenetelmäopintojen ja tutkimusseminaarien kanssa.
10.3.-28.4.2008 Må kl. 14-16 Wariksenpesä, Snellmansg. 10, 3:e vån. utom 7.4. då undervisningen sker i datasal, K131 i Aleksandria. Ons 16.4. och 23.4.2008 kl. 14-16 U40 (Unionsg. 40) sal 9.
Anmälningar till Disa Widell disa.widell@helsinki.fi senast 29.2.2008.
Kursen hjälper dig att utforma en stil som passar för dig och ditt ämne och som fyller de akademiska och språkliga kraven. Kursen passar som stöd för arbetet med pro gradu-avhandlingen. Kursen i vetenskapligt skrivande är frivillig men rekommenderas för alla som skriver pro gradu på svenska.
Undervisningen består av föreläsningar, språkverkstad, textövningar och diskussion med utgångspunkt i deltagarnas egna texter.
Laajuus: Op: 4 - 9 Ov: 2 - 5
9 op = 5 ov (4 op = 2 ov , jos Psykososiaalisen työn valmiudet I ja II suoritetaan molemmat maisteriopinnoissa)
21.9.-3.12.2007. Café Mathilda, FSKompetenscentret (FSKC), Tavastvägen 13, Helsingfors. Se närmare http://www.fskc.fi - Aktuellt Café Socca, Käenkuja 3 aA, Helsinki. Kts. myös http://www.socca.fi/tiedotuslehti/index.html
Anmälning Senast 20.9.2007 till johanna.bjorkenheim@helsinki.fi . De som av¬lägger kursen behöver inte anmäla deltagande i kaféerna på FSKCs webbplats.
Kan användas som delprestation för S22, S23 eller S25b. / Kurssin voi suorittaa MYÖS SUOMEKSI S22:n, S23:n tai S25b:n osasuorituksena; muusta korvaavuudesta sovittava ko opettajan kanssa.
Att ge fördjupade insikter i och underlag för reflektion kring frågor som gäller olika aspekter av socialt arbete. Caféerna är öppna för alla intresserade, även praktiker, så vi hoppas på givande diskussioner kring växelverkan teori - praktik.
Café Socca perjantaina 21.9.07 klo 9-11
Café Mathilda måndag 1.10.07 kl. 14-16 – Dialoger med och inom familjer med missbruksproblem Katarina Fagerström, PM, doktorand, psykoterapeut.
Café Socca perjantaina 2.11.07 klo 9-11
Café Mathilda måndag 5.11.07 kl. 14-16
Café Socca perjantaina 30.11. klo 9-11
Café Mathilda måndag 3.12.07 kl. 14-16
Aktiv närvaro, hemuppgifter, inlärnings- och reflektionsdagbok, utvärdering av dagboken. Närmare instruktioner ges per e-mail efter anmälan.
ti ja to klo 14-16, paikka yliopiston päärakennus sali 5
Sosiaalityö:
Sosiaalipolitiikka: Vanhenemisen tutkimuksen opintoja
Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön opiskelijat, vanhenemisen tutkimuksen opiskelijat
Luentosarja tarjoaa monipuolisen katsauksen tämän päivän suomalaiseen kuntoutukseen. Kuntoutusta esitellään monialaisesti eri tieteenalojen ja toimintakäytäntöjen näkökulmasta. Kuntoutusta lähestytään teoreettisesti valtaistumisen ja osallisuuden tukemisen näkökulmasta. Luentosarjassa esitellään ja arvioidaan suomalaista kuntoutusjärjestelmää, sen toimivuutta ja kehittämishaasteita. Luentosarjan pääpaino on monipuolisissa kuntoutusalan käytäntölähtöisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden ja niiden tulosten ja kehitettyjen kuntoutusmenetelmien esittelyssä.
Luentokurssi suoritetaan kirjoittamalla siitä luennoilla tehtyihin muistiinpanoihin perustuva oppimispäiväkirja, jossa analysoidaan ja kommentoidaan opittua. Päiväkirja ei ole referaatti vaan pohdiskeleva, hyvin jäsennelty ja mahdollisimman tyylikäs esitys opitusta. Kommenttisi voivat olla kriittisiä, täydentäviä ja tulkitsevia. Persoonallinen ote on sallittu ja jopa toivottu. Oppimispäiväkirjaa kirjoitettaessa voi pohtia luennoitsijoiden mahdollisesti antamia pohdiskelutehtäviä ja seuraavankaltaisia yleisiä kysymyksiä:
Oppimispäiväkirja palautetaan 12. 5. 2008 mennessä Johanna Björkenheimille (postilokero laitoksen 1. kerroksessa, Snellmaninkatu 10; postiosoite Yhteiskuntapolitiikan laitos, Pl 18, 00014 Helsingin yliopisto). Oppimispäiväkirjaan tulee merkitä nimi, opiskelijanumero tai henkilötunnus (jonka avulla avoimen yliopiston opiskelijat voidaan identifioida) sekä opintojakso, johon korvaavuus käytetään.
ma16-18 U37 ls
Sosiaalitieteiden opiskelijoille kurssi on tarkoitettu opintojen syventävän vaiheen opintojaksoksi. Sosiaalityön oppiaineessa opintojakso voi korvata opintojakson S11C, S22 tai osan S25b:stä. Muut valtiotieteellisen oppiaineet ja oikeustieteellinen tiedekunta päättävät omalta osaltaan korvaavuuksista.
Opintojakso on tarkoitettu ensisijaisesti sosiaalitieteiden (erit. sosiaalityön) ja oikeustieteiden opiskelijoille. Opintojaksolle voidaan ottaa 40 opiskelijaa, joista puolet valtiotieteellisestä ja puolet oikeustieteellisestä. Jos toisen tiedekunnan opiskelijoiden kiintiö ei täyty, opintojaksolle voidaan ottaa suhteessa enemmän toisen tiedekunnan opiskelijoilla. Opiskelijat otetaan opintojaksolle ilmoittautumisjärjestyksessä.
Opintojakso perehdyttää opiskelijat nuoria rikoksentekijöitä koskeviin kysymyksenasetteluihin, käytäntöihin ja menetelmiin. Aihe ja sen alatematiikat sijaitsevat monien tieteenalojen leikkauspisteessä ja vaativat useiden yksittäisten tieteen- ja hallinnonalojen substanssiosaamisen lisäksi niiden yhteisalan toimintakäytäntöjen ja järjestysten ymmärtämistä, joihin opiskelijat on tarkoitus opintojaksolla perehdyttää.
Opintojakso koostuu luennoista (14 tuntia), oheiskirjallisuuteen tutustumisesta ja esseesuorituksesta. Lista olennaisesta kirjallisuudesta ja esseen kirjoittamista koskevat ohjeet jaetaan luentojen yhteydessä. Luentorunko on seuraava:
4.2 – 5.5.2008 , Mathilda Wrede-institutet, Café Sosve, Tavastvägen 13, Helsingfors
Anmälning Senast 1.2.2008 till johanna.bjorkenheim@helsinki.fi
Studerande i socialt arbete, men träffarna är öppna för alla intresserade, även praktiker, så vi hoppas på givande diskussioner kring växelverkan teori - praktik.
Att ge fördjupade insikter i och underlag för reflektion kring frågor som gäller olika aspekter av socialt arbete.
Aktiv närvaro, hemuppgifter, inlärnings- och reflektionsdagbok, utvärdering av dagboken. Närmare instruktioner ges per e-mail efter anmälan.
For students of social work the course can be used to substitute the study units S4b, S11B or S11C, or one book of S18 or 3 ECTS of S25b. Other students should negotiate with their teachers for compensation.
Topics in the course will include: Class sessions 1 and 2 —International development: selected issues and concepts; overview of the field of international development and development studies; achievements and failures of development aid; key issues and emerging trends
Class session 3—Women and gender in international development:
Class session 4 — Meeting women’s practical needs and gender interests (with cases from Africa and Asia)
Class session 5 – Finding out what women in developing countries need and want
Class 6 – Rural women: Key issues for women in villages of China
There will be six class sessions consisting of 2.5 hours each over five days. Readings will amount to 30 hours of work. There will be five articles and some on-line readings assigned for students. There will also be a class presentation consisting of reaction to an article or case situation by each student.
For each class, a reading or case situation will be assigned that students are expected to present in a small group to the class. The class members will then ask questions of the group presenting. The assigned articles for the presentation will be determined with students on the first day of class. The instructor will grade each group’s presentation in the course. The grade will make up part of the course grade, along with students’ participation and attendance in the classes.
The short class presentation required of all students in the course consists of a 10 minute report that includes a summary of an article and a discussion of what is interesting, significant and not very useful in the article.
Readings
Black, M. (2002). The history of an idea. In Black, M. The no-nonsense guide to international development (pp. 10-29). Toronto, ON: New Internationalist.
Maher, V. (1981). Work, consumption and authority within the household: A Morrocan case. In Young, K., Wolkowitz, C. and McCullagh, R. (Eds.). Of marriage and the market: Women’s subordination internationally and its lessons (pp. 117-135). London: Routledge.
Moser, C. (1993). Gender roles, the family and the household. In Gender planning and development: Theory, practice and training (pp. 15-36). London: Routledge.
Oberhauser, A. and Pratt, A. (2004). Women’s collective economic strategies and political transformation in rural South Africa. Gender Place and Culture, 11(2), 209-228.
Qiaozhuan, L. and Zhu, C. (1998). Research and enlightenment on rural Chinese women’s participation and community development. Chinese Sociology and Anthropology, 31(2), 8-22.
Laajuus: Op: 10 - 15 Ov: 7 - 10
10 op = 7 ov (/15 op = 10 ov, jos molemmat osat suoritetaan maisteriopinnoissa)
Syventää asiakastyön ammatillisia perustaitoja ja -valmiuksia. Vahvistaa henkilökohtaista oppimisprosessia sekä edistää ammatti-identiteetin muotoutumista. Syventää sosiaalityön ammatillisen toiminnan perusteita (esim. eettinen harkinta, moniammatillisuus ja työskentely verkostoissa, oman työn itsearviointi, vaikuttaminen, metodiset valinnat). Oppia tunnistamaan ja hyödyntämään tarkoituksenmukaisesti eri tiedonlajeja sosiaalityössä. Arvioida sosiaalityön paikkaa ja merkitystä yhteiskunnallisena toimintana ja vaikuttamisena.
Psykososiaalisen työn valmiudet -opintojaksolla opiskelija opiskelee käytännön opettajana toimivan sosiaalityöntekijän ohjauksessa käytännössä sosiaalityöntekijänä toimimista erikseen sovittavassa sosiaalityön toimipaikassa 50 päivän (6h/päivä) ajan. Opintojaksoon kuuluu myös yliopiston lehtorien järjestämää seminaarityöskentelyä 28 tuntia, pienryhmätyöskentelyä 20 tuntia sekä kirjallisia tehtäviä.
Sosiaalityön perusopinnot ja S6-S10.
Kandiopintojen 3. vuosi, 1., 2. ja 3. periodi.
Opintojaksolle voidaan ottaa rajoitettu määrä opiskelijoita, joten etusijalla ovat sosiaalityön pääaineopiskelijat. Valtiotieteellisen tiedekunnan sosiaalityötä sivuaineena opiskeleville opiskelijoille on varattu opintojaksolle viiden hengen vuosittainen kiintiö. Haku syksyllä 2008 alkavalle kurssille on ajalla 14.-30.4. 2008. Hakulomake 2008-2009, ks. http://www.valt.helsinki.fi/yhpo/lomakkeet/Hakulomake_Psykosos_2008-2009.rtf
Katisko Marja
21.9.-3.12.2007. Café Mathilda, FSKompetenscentret (FSKC), Tavastvägen 13, Helsingfors. Se närmare http://www.fskc.fi - Aktuellt Café Socca, Käenkuja 3 aA, Helsinki. Kts. myös http://www.socca.fi/tiedotuslehti/index.html
Anmälning Senast 20.9.2007 till johanna.bjorkenheim@helsinki.fi . De som av¬lägger kursen behöver inte anmäla deltagande i kaféerna på FSKCs webbplats.
Kan användas som delprestation för S22, S23 eller S25b. / Kurssin voi suorittaa MYÖS SUOMEKSI S22:n, S23:n tai S25b:n osasuorituksena; muusta korvaavuudesta sovittava ko opettajan kanssa.
Att ge fördjupade insikter i och underlag för reflektion kring frågor som gäller olika aspekter av socialt arbete. Caféerna är öppna för alla intresserade, även praktiker, så vi hoppas på givande diskussioner kring växelverkan teori - praktik.
Café Socca perjantaina 21.9.07 klo 9-11
Café Mathilda måndag 1.10.07 kl. 14-16 – Dialoger med och inom familjer med missbruksproblem Katarina Fagerström, PM, doktorand, psykoterapeut.
Café Socca perjantaina 2.11.07 klo 9-11
Café Mathilda måndag 5.11.07 kl. 14-16
Café Socca perjantaina 30.11. klo 9-11
Café Mathilda måndag 3.12.07 kl. 14-16
Aktiv närvaro, hemuppgifter, inlärnings- och reflektionsdagbok, utvärdering av dagboken. Närmare instruktioner ges per e-mail efter anmälan.
to ja pe 9-12 seminaarisalissa (Snellmaninkatu 10, 1. krs)
10.3.-28.4.2008 Må kl. 14-16 Wariksenpesä, Snellmansg. 10, 3:e vån. utom 7.4. då undervisningen sker i datasal, K131 i Aleksandria. Ons 16.4. och 23.4.2008 kl. 14-16 U40 (Unionsg. 40) sal 9.
Anmälningar till Disa Widell disa.widell@helsinki.fi senast 29.2.2008.
Kursen hjälper dig att utforma en stil som passar för dig och ditt ämne och som fyller de akademiska och språkliga kraven. Kursen passar som stöd för arbetet med pro gradu-avhandlingen. Kursen i vetenskapligt skrivande är frivillig men rekommenderas för alla som skriver pro gradu på svenska.
Undervisningen består av föreläsningar, språkverkstad, textövningar och diskussion med utgångspunkt i deltagarnas egna texter.
Laajuus: Op: 5 - 3
Kurssin aikana perehdytään sosiaalityön käytäntötutkimukseen, arviointiin ja työmenetelmien kehittämiseen. Tavoitteena on sosiaalityön käytäntötutkimukseen kiinnittyvän arvioinnin ja työmenetelmien kehittämisen mahdollisuuksien ja toimintatapojen hahmottaminen, perehtyminen arviointi- ja menetelmäkehittämisen malleihin ja menetelmiin ja niissä harjaantumiseen käytäntötilanteissa. Kurssi on kaksikielinen.
Sosiaalityön perus- ja aineopinnot
Työpajatyöskentely ryhmässä osaamiskeskusympäristössä sekä raportointi seminaarityöskentelyn yhteydessä.
Kurssia ei järjestetä kevätlukukautena 2007. Niiden, jotka aikovat suorittaa opintojakson lukuvuoden 2006-2007 aikana, pyydetään ottamaan yhteyttä Erja Sauramaan tai Ilse Julkuseen.
maisteriopintojen 1. vuoden 4. periodi
Saurama Erja
ma 14-16 Heikki Waris-instituutti (Käenkuja 3 a B -1.krs)
Laajuus: Op: 16 - 19 Ov: 8 - 10
(yht. 16 tai 19 op = 8 ov tai 10 ov)
Opintojaksot s25 a ja s25 b integroituvat uuden tutkinnon mukaisessa opetuksessa (koskee siis uusien tutkintovaalitusten mukaan opiskelevia) yhdeksi, toisiinsa liittyväksi kokonaisuudeksi. Uudessa opetusmuodossa s25b tenttiminen on tarpeen ja mahdollista vain erityistapauksessa. Opetukseen kuuluu henkilökohtaisen ja ryhmäkohtaisen suunnitelman mukaisesti myös erillisiä kursseja, joita opetustarjonnassamme on. Opetus on kaksikielistä ja ryhmään kuuluu sekä suomen- että ruotsinkielisiä opiskelijoita ja vastaavasti opiskelijat osallistuvat myös toisella kotimaisella kielellä annettavaan opetukseen (esim. Teemakahvit Heikki Waris ja Matilda Wrede instituuteissa). Opetus on luonteeltaan integroitua yhteistoiminnallista oppimista ja sisältää sekä luentoja, kursseja, itsenäistä työskentelyä, ohjattua ja itsenäistä ryhmätyöskentelyä että kirjallisia tehtäviä (esim. Luentopäiväkirjat jne). Loppukuulustelu suoritetaan ryhmätenttinä. Opetus tapahtuu pääsääntöisesti periodien 2 . – 4. Aikana ja sen toivotaan hops-tasolla myös kiinnittyvän opiskelijan pro gradu –tutkielman kysymyksenasetteluihin ja tiedonhakuun. Ilmoittautuminen sekä s 25 a ja s 25 b jaksoille, täsmennettävä onko kyseessä uudet vain vanhat vaatimukset Kurssien yksityiskohtaisesta järjestelystä informoidaan myöhemmin erikseen. yhteinen avaus- ja informaatio tilaisuus 2. periodin alussa. Informaatiotilaisuus ma 29.10.2007 klo 17-18 U37 sh 2.
Laajuus: Op: 6 - 9 Ov: 3 - 5
6 op = 3 ov (pakollinen) tai 9 op = 5 ov
Opintojakson tavoitteena on tarjota opiskelijalle omakohtainen kokemus itsenäisestä toimimisesta ammatillisissa asiantuntijatehtävissä. Opintojakso tuottaa kokemukseen pohjaavaa harjaantumista itsenäiseen ja vaativaan asiantuntijatason työskentelyyn sekä näkemystä haasteelliseen/tavoitteelliseen urakehitykseen. Opintojakson opiskelumuotojen tavoitteena on kehittää opiskelijan itseohjautuvuuden ja – arvioinnin taitoja sekä vahvistaa oman ammatillisen toiminnan ja kehitysnäkymien systemaattista ja kriittistä pohdintaa.
Sosiaalityön perus- ja aineopinnot sekä S24
Työskentely 2-3 kk opetuspaikaksi hyväksytyssä toimipaikassa (esim. osaamiskeskusympäristöt, hallinnolliset ja tutkimuslaitokset sekä vaativat sosiaalityön tehtävät), itsenäinen opiskelu sekä ammattikäytäntöihin liittyvään työnohjaukseen tai vertaisohjausryhmään osallistuminen (14t). Ks. hakuilmoitus työharjoitteluun 2008 (http://www.valt.helsinki.fi/yhpo/harjoitteluhaku_2008.pdf).
Huom. ks. myös pääjaksoa S25 Asiantuntijuus pääympäristöissään.
Luettelo opetusympäristöistä ja ohjeet työnohjaukselle
Erikoistavan asiantuntijatoiminnan käytännön työskentelyjakson suoritus- ja opetuspaikkoja ovat:
1. Osaamiskeskusympäristöt
2. Hallinnolliset ja tutkimuslaitokset
3. Syventyvä asiakastyö
4. Muut opintoympäristöt
Työnohjaus opintojakson osana: Erikoistavan asiantuntijatoiminnan käytännön työskentelyjakson suorituspaikaksi hyväksyminen edellyttää suunnitelmaa työskentelyjaksoon kiinnittyvän työnohjauksen järjestämisestä. Työnohjausta ei voi korvata erilaisilla työpaikalle kuuluvin perehdyttämis- ja konsultaatio/johtamistehtävin eikä myöskään mahdollisilla aikaisemmilla työnohjauksilla. Työnohjauksen toteuttamisen vaihtoehtoja ovat: erikseen sovittu ja järjestetty työnohjaus opintoympäristössä työnantajakustannuksella (esim. silloin kun oma työpaikka opintoympäristönä); muu sovittu ja selkeän työnohjauskokonaisuuden muodostava työnohjaus; vertaistyönohjausryhmä ja siitä pidetty opintopäiväkirja (voi olla joko opiskelijaryhmä tai työpaikkakohtainen ryhmä). Yliopisto ei suorita korvausta työnohjauksesta sen enempää työpaikalle kuin työnohjaajallekaan.
Opiskelijoiden vertaistyönohjausryhmät: Jos työnohjaus ei järjesty työnantajan tai opetuspaikan toimesta, opiskelija osallistuu 14 h mittaiseen opiskelijoiden vertaistyönohjausryhmään. Ryhmä kokoontuu järjestäytymis- ja päätöskerran lisäksi 6 kertaa kahden tunnin mittaiseen tapaamiseen, jossa keskustelun ja reflektion kohteena ovat kunkin opiskelijan työstä nousevat kysymykset sosiaalityön vaativa erikoisosaamista ja/tai asiantuntijuuden kehittymistä peilaten. Kukin opiskelija pitää omalta osaltaan opinto-/reflektiopäiväkirjaa, jonka opintojakson johtaja hyväksyy opintosuoritukseksi.
Maisteriopintojen 1. tai 2. kesä ja ensimmäisen ja neljännen periodin alku tai toisen periodin loppu ja neljännen periodin alku.
Katisko Marja
Oheiskirjallisuus ja erikseen sovittava jaksoa edeltävä lukutehtävä.
Sosiaalityön vaativissa asiantuntijarooleissa tarvittavien ammatillisten erityisvalmiuksien ja –tietojen sekä eettisen valveutuneisuuden vahvistaminen. Eettisen ja arvioivan näkökulman vahvistaminen suhteessa omaan asiantuntijatoimintaan, sosiaalityön tiedonhankintaan ja – muodostukseen sekä päätöksentekoprosesseihin liittyviin menettelytapoihin. Sosiaalityöntekijän toiminnan ja muuttuvien ammattikäytäntöjen välisen suhteen jäsentäminen sekä ammatillisten kehitysnäkymien pohtiminen. Sosiaalityön asiantuntijuuden dynamiikan hahmottaminen yhteistoiminnallisissa suhteissa muotoutuvana toimintana.
Sosiaalityön perus- ja aineopinnot
Yhteistoiminnallisen oppimisen juonneopetusryhmissä työskentely monipuolisesti sovittuun asia-/toimintakokonaisuuteen perehtyen (tutkimus ja muu kirjallisuus; käytännön kenttävierailut ja haastattelut; mahdolliset vaihto-opiskelukokemukset; opetetut kurssit esim. vierailuluennot; myös esim. taiteen ja omakohtaisuuden kautta avautuvien kokemusten reflektiivinen analyysi; case-työskentely opetusasemilla tai vastaavissa käytännön opetusyhteistyöpuitteissa; opetusohjelmaan hyväksytyt erilliset kurssit/opetuskokonaisuudet).
Opiskelumuotona yhteistoiminnallisen opiskelun työskentelysuunnitelman mukaiset menettelyt. Poikkeustapauksessa kirjallinen kuulustelu sovituin osin (ellei esim. korvaavia kursseja, tentitään 1 kirja kustakin kohdasta a. – d.
Opiskelijaa pyydetään tarkistamaan, onko tentin suorittaminen mahdollista ko. erityisalan opettajan tutkimusperiodin aikana.
Huom. ks. myös pääjaksoa S25 Asiantuntijuus pääympäristöissään.
Huom. Kesätenttimahdollisuus (17.6.) vain vanhojen vaatimusten suorittajilla, opettajan kanssa erikseen kirjallisuuden sopien.
Maisteriopintojen 2. vuoden 1./2. periodi
Yhteisösosiaalityö:
21.9.-3.12.2007. Café Mathilda, FSKompetenscentret (FSKC), Tavastvägen 13, Helsingfors. Se närmare http://www.fskc.fi - Aktuellt Café Socca, Käenkuja 3 aA, Helsinki. Kts. myös http://www.socca.fi/tiedotuslehti/index.html
Anmälning Senast 20.9.2007 till johanna.bjorkenheim@helsinki.fi . De som av¬lägger kursen behöver inte anmäla deltagande i kaféerna på FSKCs webbplats.
Kan användas som delprestation för S22, S23 eller S25b. / Kurssin voi suorittaa MYÖS SUOMEKSI S22:n, S23:n tai S25b:n osasuorituksena; muusta korvaavuudesta sovittava ko opettajan kanssa.
Att ge fördjupade insikter i och underlag för reflektion kring frågor som gäller olika aspekter av socialt arbete. Caféerna är öppna för alla intresserade, även praktiker, så vi hoppas på givande diskussioner kring växelverkan teori - praktik.
Café Socca perjantaina 21.9.07 klo 9-11
Café Mathilda måndag 1.10.07 kl. 14-16 – Dialoger med och inom familjer med missbruksproblem Katarina Fagerström, PM, doktorand, psykoterapeut.
Café Socca perjantaina 2.11.07 klo 9-11
Café Mathilda måndag 5.11.07 kl. 14-16
Café Socca perjantaina 30.11. klo 9-11
Café Mathilda måndag 3.12.07 kl. 14-16
Aktiv närvaro, hemuppgifter, inlärnings- och reflektionsdagbok, utvärdering av dagboken. Närmare instruktioner ges per e-mail efter anmälan.
4. periodi, torstaisin klo 14-16, seminaarisali (Snellmaninkatu 10, 1. krs)
Sosiaalipolitiikka:
Sosiaalityö:
Uusien tutkintovaatimusten astuttua voimaan kurssi voidaan liittää myös uuteen kohtaan 11D, joka tulee olemaan sosiaalipolitiikan erityisalue.
ti ja to klo 14-16, paikka yliopiston päärakennus sali 5
Sosiaalityö:
Sosiaalipolitiikka: Vanhenemisen tutkimuksen opintoja
Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön opiskelijat, vanhenemisen tutkimuksen opiskelijat
Luentosarja tarjoaa monipuolisen katsauksen tämän päivän suomalaiseen kuntoutukseen. Kuntoutusta esitellään monialaisesti eri tieteenalojen ja toimintakäytäntöjen näkökulmasta. Kuntoutusta lähestytään teoreettisesti valtaistumisen ja osallisuuden tukemisen näkökulmasta. Luentosarjassa esitellään ja arvioidaan suomalaista kuntoutusjärjestelmää, sen toimivuutta ja kehittämishaasteita. Luentosarjan pääpaino on monipuolisissa kuntoutusalan käytäntölähtöisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden ja niiden tulosten ja kehitettyjen kuntoutusmenetelmien esittelyssä.
Luentokurssi suoritetaan kirjoittamalla siitä luennoilla tehtyihin muistiinpanoihin perustuva oppimispäiväkirja, jossa analysoidaan ja kommentoidaan opittua. Päiväkirja ei ole referaatti vaan pohdiskeleva, hyvin jäsennelty ja mahdollisimman tyylikäs esitys opitusta. Kommenttisi voivat olla kriittisiä, täydentäviä ja tulkitsevia. Persoonallinen ote on sallittu ja jopa toivottu. Oppimispäiväkirjaa kirjoitettaessa voi pohtia luennoitsijoiden mahdollisesti antamia pohdiskelutehtäviä ja seuraavankaltaisia yleisiä kysymyksiä:
Oppimispäiväkirja palautetaan 12. 5. 2008 mennessä Johanna Björkenheimille (postilokero laitoksen 1. kerroksessa, Snellmaninkatu 10; postiosoite Yhteiskuntapolitiikan laitos, Pl 18, 00014 Helsingin yliopisto). Oppimispäiväkirjaan tulee merkitä nimi, opiskelijanumero tai henkilötunnus (jonka avulla avoimen yliopiston opiskelijat voidaan identifioida) sekä opintojakso, johon korvaavuus käytetään.
ma 16-18 päärakennuksen aud XV
Luentosarja on tarkoitettu yhteiseksi yhteiskuntapolitiikan ja oikeustieteen opiskelijoille
Restoratiivisella oikeudella tarkoitetaan virallisen oikeusjärjestelmän ulkopuolella, sen rinnalla tai sen sisällä toteutettavia uusia vaihtoehtoisia rikosten, konfliktien ja riitojen ratkaisutapoja, joilla on yhteys kansalais- yhteiskunnan omaehtoiseen organisoitumiseen ja sosiaalityöhön. Restoratiivisen oikeuden piiriin luettavaa rikosten ja vähäisten riitojen sovittelua koskeva laki astui Suomessa voimaan 1.6. 2006. Luentosarjassa perehdytään mm. tähän erillislakiin.
ma16-18 U37 ls
Sosiaalitieteiden opiskelijoille kurssi on tarkoitettu opintojen syventävän vaiheen opintojaksoksi. Sosiaalityön oppiaineessa opintojakso voi korvata opintojakson S11C, S22 tai osan S25b:stä. Muut valtiotieteellisen oppiaineet ja oikeustieteellinen tiedekunta päättävät omalta osaltaan korvaavuuksista.
Opintojakso on tarkoitettu ensisijaisesti sosiaalitieteiden (erit. sosiaalityön) ja oikeustieteiden opiskelijoille. Opintojaksolle voidaan ottaa 40 opiskelijaa, joista puolet valtiotieteellisestä ja puolet oikeustieteellisestä. Jos toisen tiedekunnan opiskelijoiden kiintiö ei täyty, opintojaksolle voidaan ottaa suhteessa enemmän toisen tiedekunnan opiskelijoilla. Opiskelijat otetaan opintojaksolle ilmoittautumisjärjestyksessä.
Opintojakso perehdyttää opiskelijat nuoria rikoksentekijöitä koskeviin kysymyksenasetteluihin, käytäntöihin ja menetelmiin. Aihe ja sen alatematiikat sijaitsevat monien tieteenalojen leikkauspisteessä ja vaativat useiden yksittäisten tieteen- ja hallinnonalojen substanssiosaamisen lisäksi niiden yhteisalan toimintakäytäntöjen ja järjestysten ymmärtämistä, joihin opiskelijat on tarkoitus opintojaksolla perehdyttää.
Opintojakso koostuu luennoista (14 tuntia), oheiskirjallisuuteen tutustumisesta ja esseesuorituksesta. Lista olennaisesta kirjallisuudesta ja esseen kirjoittamista koskevat ohjeet jaetaan luentojen yhteydessä. Luentorunko on seuraava:
4.2 – 5.5.2008 , Mathilda Wrede-institutet, Café Sosve, Tavastvägen 13, Helsingfors
Anmälning Senast 1.2.2008 till johanna.bjorkenheim@helsinki.fi
Studerande i socialt arbete, men träffarna är öppna för alla intresserade, även praktiker, så vi hoppas på givande diskussioner kring växelverkan teori - praktik.
Att ge fördjupade insikter i och underlag för reflektion kring frågor som gäller olika aspekter av socialt arbete.
Aktiv närvaro, hemuppgifter, inlärnings- och reflektionsdagbok, utvärdering av dagboken. Närmare instruktioner ges per e-mail efter anmälan.
2 sp/ 1 sv (reflective diary); 5sp/ 3 sv with an essay)
1- 5 credits (depending on the agreed scope and work done/ S25B or according to agreement with the teachers in charge for the planned studies; compendium for reading and possible essay assignments will be available for students who announced themselves to the course by Oodi
Thursday 28 February (Mariankatu 11, Ls 10)
Reflective spaces and forums for critical reflection in developing social work expertise (Synnöve Karvinen-Niinikoski)
Friday 29 February (Mariankatu 11, Ls 9)
Discussion: Would there be methodological bases for critical reflection as a research method?
Kurssin järjestävät yhteistyössä Naisoikeuden oppiaine, yhteiskuntapolitiikan laitos, sosiologian laitos ja Kristiina-instituutti. Vastaava opettaja: Kevät Nousiainen.
Naisoikeuden johdatus naisoikeuteen (6 op, 3 ov), Naistutkimus NA233, Sosiologia sosiologian tutkimusalat I tai II (Oj 75427, 75827 Oikeus ja yhteiskunta, Oj 75430, 75830 Sukupuolen ja iän sosiologia), Sosiaalityö ( 5 op, oj S25b Sosiaalityön refleksiivinen asiantuntijuus ja erityisosaaminen), sosiaalipolitiikka (oj10, oj20, oj21, ks. http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/sospo/K73025SVO/)
oikeustieteen-, sosiologian-, sosiaalipolitiikan-, sosiaalityön- ja naistutkimuksen opiskelijat
Kurssin tavoitteena on tarkastella väkivallan sukupuolittuneisuutta ja oikeusjärjestelmän tapaa kohdata väkivalta. Luennoilla tarkastellaan kriittisesti voimassa olevaa lainsäädäntöä ja sen soveltamiskäytäntöä. Väkivaltarikosten käsittelemistä poliisi-, syyttäjä- ja tuomioistuinkäytännöissä valotetaan oikeussosiologisesta näkökulmasta. Sen lisäksi pohditaan väkivaltaa koskevia kulttuurisia käsityksiä. Oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen näkökulma yhdistyy tarkasteltaessa lain ja ”yhteiskuntatodellisuuden” välistä vuorovaikutusta. Kurssi sopii mainiosti monien eri tieteenalojen opiskelijoille.
Luennot ma 17.9.—11.12.2007 klo 14—16 Porthania, 6 krs., luentosali P674
luennot (12 luentoa), oheiskirjallisuus ja oppimispäiväkirja (tarkemmat ohjeet annetaan ensimmäisellä kerralla).
18 h luennot ja pienryhmäsimulaatiot ma 14-18 U37 sh 2
For students of social work the course can be used to substitute the study units S4b, S11B or S11C, or one book of S18 or 3 ECTS of S25b. Other students should negotiate with their teachers for compensation.
Topics in the course will include: Class sessions 1 and 2 —International development: selected issues and concepts; overview of the field of international development and development studies; achievements and failures of development aid; key issues and emerging trends
Class session 3—Women and gender in international development:
Class session 4 — Meeting women’s practical needs and gender interests (with cases from Africa and Asia)
Class session 5 – Finding out what women in developing countries need and want
Class 6 – Rural women: Key issues for women in villages of China
There will be six class sessions consisting of 2.5 hours each over five days. Readings will amount to 30 hours of work. There will be five articles and some on-line readings assigned for students. There will also be a class presentation consisting of reaction to an article or case situation by each student.
For each class, a reading or case situation will be assigned that students are expected to present in a small group to the class. The class members will then ask questions of the group presenting. The assigned articles for the presentation will be determined with students on the first day of class. The instructor will grade each group’s presentation in the course. The grade will make up part of the course grade, along with students’ participation and attendance in the classes.
The short class presentation required of all students in the course consists of a 10 minute report that includes a summary of an article and a discussion of what is interesting, significant and not very useful in the article.
Readings
Black, M. (2002). The history of an idea. In Black, M. The no-nonsense guide to international development (pp. 10-29). Toronto, ON: New Internationalist.
Maher, V. (1981). Work, consumption and authority within the household: A Morrocan case. In Young, K., Wolkowitz, C. and McCullagh, R. (Eds.). Of marriage and the market: Women’s subordination internationally and its lessons (pp. 117-135). London: Routledge.
Moser, C. (1993). Gender roles, the family and the household. In Gender planning and development: Theory, practice and training (pp. 15-36). London: Routledge.
Oberhauser, A. and Pratt, A. (2004). Women’s collective economic strategies and political transformation in rural South Africa. Gender Place and Culture, 11(2), 209-228.
Qiaozhuan, L. and Zhu, C. (1998). Research and enlightenment on rural Chinese women’s participation and community development. Chinese Sociology and Anthropology, 31(2), 8-22.
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Tutkimusseminaari I:n tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu tieteelliseen ajatteluun ja keskusteluun sekä kirjalliseen esitystapaan. Tavoitteena on, että opiskelija osaa soveltaa eri ilmiöihin oman tieteenalan ja lähitieteenalojen käsitteitä ja tunnistaa sosiaalityön erilaisia teoreettisia lähtökohtia. Opiskelija saa ohjausta ja tukea opinnäytetyön suunnittelussa ja tekemisessä.
Seminaariin pääsy edellyttää sosiaalityön aineopintojen/kandidaatin tutkinnon suorittamista ja oman pro gradu – tutkielman aiheen alustavaa määrittelyä.
Jokainen opiskelija kirjoittaa Tutkimusseminaari I:ssä ensimmäiselle kokoontumiskerralle ideapaperin (1 sivu), myöhemmin tutkimusasetelmaa ja käsitteitä tarkentavan käsitepaperin (10-20 sivua) sekä tutkimussuunnitelman (20-40 sivua). Opiskelija työstää tutkimussuunnitelmaa HOPS:issa alustavasti sovitusta, seminaarin pitäjän kanssa tarkennetusta aiheesta. Opintojaksoon kuuluu toisen ryhmäläisen työn opponointi kaksi kertaa. Seminaarit voivat myös kokoontua teemoittaisten tutkimusryhmien ympärille.
Maisteriopintojen 1.vuosi, 2. – 3. periodi. Limittäin tutkimusmenetelmäopintojen kanssa.
Seminarsal (1.vån), Samhällspolitiska institutionen, onsdagar 16 - 18
sosiaalityön pääaineopiskelijat
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Tutkimusseminaari II:ssa opiskelija esittää tarkastettavaksi tutkielman käsikirjoituksen ja raportoi tutkimuksen etenemisestä ja siinä esiin tulleista ongelmista. Tavoitteena on, että opiskelija saa valmiudet tieteellisen tutkimus- ja selvitystyön tekemiseen, oppii hyödyntämään ja soveltamaan tutkimustietoa sekä osaa kriittisesti arvioida yhteiskunnan toimintaa ja kehittää uudenlaisia toimintamalleja. Lisäksi opiskelija saa valmiudet jatkaa tutkimustyötä.
Tutkimusseminaari I, syventävien opintojen tutkimusmenetelmäopinnot (10 op).
Seminaari etenee kaksivaiheisesti: jokainen esittää ensin tutkimuksen käsikirjoituksen ja myöhemmin tutkimuksen edistyneen käsikirjoituksen. Jokainen seminaarilainen myös opponoi kaksi kertaa toisen työtä. Kuten Tutkimusseminaari I:ssä, seminaarit voivat kokoontua teemoittaisten tutkimusryhmien ympärille.
Maisteriopintojen 2. vuosi, 1. ja 2. periodi.
ons 16-18 seminaarisali (Snellmaninkatu 10, 1. krs)
Laajuus: Op: 40 Ov: 20
Tutkielma kuvastaa opiskelijan tieteellistä kypsyyttä, oppineisuutta ja taitoa ilmaista itseään kirjallisesti tieteellisellä tyylillä. Kypsyytensä opiskelija osoittaa tehtävän asettelussa ja tutkimuksen suunnittelussa, tutkimusmenetelmien ja aiheeseen liittyvien teorioiden hallinnassa, ajattelun kriittisyydessä ja johdonmukaisuudessa sekä tieteellisten menettelytapojen noudattamisessa. Tutkielmaa tehdessään opiskelija joutuu itsenäisesti pohtimaan yhteiskunnan ilmiöitä, perehtymään teorioihin, käyttämään tutkimusmenetelmiä sekä liittämään yhteen teoriaa ja empiiristä ainesta. Tutkielman laatiminen auttaa hahmottamaan sosiaalista todellisuutta ja kehittää valmiuksia sosiaalisten kysymysten ammatillis-tieteelliseen erittelyyn.
Kandidaattitutkielma pitää olla tehty ennen opinnäytetyön aloittamista. Pro gradu – tutkielmaa tarkastettavaksi jätettäessä tulee olla suoritettuna tutkimusseminaarit sekä vieraan kielen opinnot.
Tutkielman tekeminen on pääasiassa itsenäistä työskentelyä, jota tutkimusseminaarit tukevat. Laitoksen opettajat antavat ohjausta työssä. Tutkielman aiheesta tulee etukäteen keskustella laitoksen professorin kanssa. Aihetta pohditaan alustavasti jo maisteriopintojen alkuvaiheessa HOPSin yhteydessä ja myöhemmin tutkimusseminaareissa. Pro gradu – tutkielmaan liittyy kirjallinen kypsyysnäyte, johon osallistutaan pro gradu – tutkielman tarkastettavaksi jättämisen jälkeen.
Laajuus: Op: 25 Ov: 15
Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Laajuus: Op: 35 Ov: 23
Ks. Myös tiedekunnan jatkokoulutusopas: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/jatko-opinnot/index.htm
Tohtorin tutkintoon voidaan edetä suoraan tekemättä lisensiaatin tutkimusta. Muutoin tohtorin tutkinnon vaatimukset ovat samat kuin lisensiaatin tutkinnossa lukuun ottamatta väitöskirjaa.
Laajuus: Ov: 6
Törrönen Maritta
Janus ja Yhteiskuntapolitiikka -lehtien viimeiset vuosikerrat
d) Kaksi kuulustelevan professorin kanssa sovittua teosta opiskelijan kiinnostusten mukaan, jotka voivat olla myös yllä olevalta listalta.
Huom. Jatkokoulutus- ja tutkijaseminaareihin osallistumisesta on sovittava etukäteen seminaarin johtajan kanssa.
Huom. Jatkokoulutus- ja tutkijaseminaareihin osallistumisesta on sovittava etukäteen seminaarin johtajan kanssa.
tiistaisin klo 16-18 seminaarisalissa (1. krs, Snellmaninkatu 10)
Huom. Jatkokoulutus- ja tutkijaseminaareihin osallistumisesta on sovittava etukäteen seminaarin johtajan kanssa.
Sosiaalityön erikoistumiskoulutus on yliopistollista jatkokoulutusta, joka antaa mahdollisuuden erikoistua johonkin erikoisalaan. Koulutuksen erikoisalat ovat kuntouttava sosiaalityö, lapsi- ja nuorisososiaalityö, marginalisaatiokysymysten sosiaalityö, yhteisösosiaalityö ja hyvinvointipalvelujen sosiaalityö. Koulutuksen kotisivut ovat osoitteessa http://www.sosnet.fi
Sosiaalityön erikoistumiskoulutuksen laajuus on 120 opintopistettä (80 ov):
Koulutuksen järjestää Sosiaalityön yliopistoverkosto, Sosnet, jonka muodostavat Helsingin, Jyväskylän, Kuopion, Lapin, Tampereen ja Turun yliopistojen sosiaalityön koulutusyksiköt.
Nelivuotiseen koulutukseen kuuluvat lähiopetuspäivät eri puolella Suomea, etätehtävät, lisensiaatintutkimus ja muut opinnot, joita opiskelijat suorittavat henkilökohtaisten opintosuunnitelmien pohjalta. Koulutuksessa hyödynnetään moodle-oppimisympäristöä ja sähköpostilistoja.
Sosiaalityön erikoistumiskoulutuksen professoreina Helsingissä toimivat Marjaana Seppänen, vastaanotto sopimuksen mukaan, p. 09-191 245 77, marjaana.seppanen@helsinki.fi ja: Johanna Hurtig, vastaanotto ke 13-14.30, p. 09-191 245 66, johanna.hurtig@helsinki.fi.
Erikoisalat:
Kuntouttava sosiaalityö (120 op)
Kuntouttava sosiaalityö -erikoisala johdattaa tutkimaan ja tunnistamaan ihmisten yksilöllisen selviytymisen esteitä ja mahdollisuuksia sekä tuottamaan näitä koskevaa tietoa ja toimintamalleja. Viime vuosien yhteiskunnan rakenteelliset muutokset ovat vahvistaneet tarvetta kuntouttavaan sosiaalityöhön, jonka perusperiaatteita ovat mm. voimavarakeskeisyys ja osallisuus. Kuntouttavan sosiaalityön tavoitteena on luoda, palauttaa ja ylläpitää omaehtoisen selviytymisen, hyvän elämänlaadun ja elämänhallinnan edellytyksiä, ehkäistä syrjäytymistä, tukea asiakkaiden itsenäisiä ja myönteisiä elämänvalintoja sekä täysivaltaista kansalaisuutta.
Lapsi- ja nuorisososiaalityö (120 op)
Lapsi- ja nuorisososiaalityön -erikoisalalla perehdytään lasten ja nuorten elinoloihin, lapsuuden ja nuoruuden kulttuurisiin merkityksiin ja lastensuojelun historiaan ja sen toimintaan. Lapsi- ja nuorisososiaalityön tavoitteena on vahvistaa myönteistä yhteiskunnallista lapsipolitiikkaa, sosiaalityön tieteellistä perustaa sekä etsiä sosiaalityön käytäntöjä, jotka ehkäisevät lasten ja nuorten syrjäytymistä ja tukevat heidän osallisuuttaan. Marginalisaatiokysymysten sosiaalityö (120 op)
Sosiaalityön perustehtävä erilaisten marginalisoitumista aiheuttavien kysymysten parissa edellyttää yhteiskunnallisen murroksen tilanteessa vaativaa asiantuntemusta. Marginalisaatiokysymysten sosiaalityön -erikoisalan keskeinen osa-alue onkin vaikeiden elämäntilanteiden jäsentäminen ja toimivan asiakassuhteen rakentaminen. Erikoisalan keskeisinä teemoina korostuvat marginalisaatiokysymysten globaalit, yhteiskunnalliset, institutionaaliset, kulttuuriset, sukupuolisidonnaiset ja yksilölliset kontekstit.
Yhteisösosiaalityö (120 op)
Yhteisösosiaalityö-erikoisala tarkastelee yksilöitä, perheitä ja ryhmiä osana sosiaalisia verkostoja ja yhteisöjä. Yhteisöjä, yhteisöllisyyttä ja yhteisöllistämisen politiikkaa tarkastellaan useiden eri näkökulmien kautta. Yhteisösosiaalityön asiantuntijana sosiaalityöntekijän tulee ymmärtää yhteisön ja yhteisöllisyyden historiaa, ryhmäprosesseja ja -dynamiikkaa sekä kyetä arvioimaan ja soveltamaan erilaisia yhteisöjen kanssa käytettäviä työmenetelmiä.
Seppänen Marjaana
Seppänen Marjaana
to 16-18 U40 sali 11
Seminaari on tarkoitettu sosiaalityön erikoistumiskoulutusta suorittaville jatko-opiskelijoille ja se toimii lisensiaatintutkimusten valmistumisen tukena.
Yhteyshenkilöt: Marjaana Seppänen, vastaanotto sopimuksen mukaan, p. 09-191 245 77, marjaana.seppanen@helsinki.fi ja Johanna Hurtig, vastaanotto ke 13-14.30, p. 09-191 245 66, johanna.hurtig@helsinki.fi
Seminaarissa esitellään tutkimussuunnitelmia ja tutkimuksen eri vaiheita keskustellen. Seminaariin sisältyy myös lisensiaatintutkimusten tarkastustilaisuuksia.
Aktiivinen osallistuminen (tutkimuksen esitteleminen) tutkijaseminaariin yhden periodin (7 viikkoa) aikana, vastaa 2 opintopistettä (1 opintoviikkoa ).