Tulostettava versio tuotettu 2007-03-27 10.04.22
Laajuus: Op 180 Ov 120
TUTKINTOVAATIMUKSET VANHAN TUTKINTOASETUKSEN MUKAAN JATKAVILLE OPISKELIJOILLE:
Perusopinnot 15 ov: opintojaksot S1 - S4
Aineopinnot 38 ov: opintojaksot S5 - S10, S11a tai S11b, S12b, S13 + S23 (syventävissä opinnoissa), S14
Laajuus: Op 30
Laajuus: Op 25 Ov 15
Rauhala Pirkko-Liisa
11.4.2007 klo 15.30- 17.00 seminaarisalissa pidetään yhteinen portfolio-infoa sosiaalityön ja - politiikan opiskelijoille.
Sosiaalityön pääaineopiskelijoille järjestetään pakollinen "Johdatus portfoliotyöskentelyyn" - tilaisuus. Tutustumme laitoksen portfoliokäytäntöön ja aloitamme koko opiskeluprosessin kestävän portfoliotyöskentelyn.
Itsearviointikertomuksen ja portfoliokertomuksen arviointikriteerit
Itsearviointikertomus (sosiaalityön opiskelijat) arvostellaan asteikolla ET= erinomaiset tiedot HT= hyvät tiedot T= täydennettävä
Hyväksytty (ET ja HT)
Itsearviointikertomuksen ja portfoliokertomuksen arvostelussa kiinnitetään huomiota portfoliokansion rakenteeseen, oppimisprosessin kuvaukseen ja arviointiin sekä kielelliseen ilmaisuun. 1) Portfoliokansion rakenne
ET= opiskelija esittelee itsearvioinnissaan/portfoliokertomuksessaan näyteportfolionsa ja/tai perusportfolionsa rakenteen ja sisällön ja selvittää/analysoi sen rakentumisen tapaa (onko ollut joku tietty systeemi, vai voiko jälkikäteen havaita joitakin "lainalaisuuksia").
HT= opiskelija selvittää itsearvioinnissaan/portfolikertomuksessaan portfolionsa sisällön.
T= opiskelija ei kuvaa/analysoi portfolionsa rakennetta ja sisältöä.
2) Oppimisprosessin kuvaus ja arviointi
ET= itsearvioinnista/portfoliokertomuksesta käy ilmi, että opiskelija pystyy nostamaan portfoliostaan keskeisiä tapahtumia (esim. kehittymisen murroskohtia) oman oppimisprosessin analyysin tueksi. Opiskelija analysoi oppimisprosessiaan kokonaisvaltaisesti pohtien niin pääaineen ja sivuaineiden antia kuin myös muita elämänalueita. Opiskelija pystyy hahmottamaan asiantuntijuuden rakentumiseen liittyviä keskeisiä osa-alueita ja nostaa esiin oman asiantuntijuuden kehittymiseen liittyviä keskeisiä kysymyksiä. Opiskelija arvioi suorittamiensa opintojaksojen antia.
HT= Oppimisprosessin kuvauksessa, arvioinnissa tai portfoliokansion esittelyssä on puutteita, mutta kaikki osa-alueet ovat olemassa. Opiskelija kuvaa esim. omaa oppimisprosessiaan, mutta ei viittaa pohdinnoissaan portfoliokansion aineistoon. Pohdinta kattaa opinnot kokonaisvaltaisesti, mutta oppimisprosessin arviointi jää ohueksi tai oppimisprosessia arvioidaan, mutta pohdinta kohdistuu vain rajattuun osaan opintoja.
T= Kaikissa edellä mainituissa osa-alueissa on puutteita. Opiskelija kuvaa oppimisprosessiaan, mutta ei viittaa pohdinnoissaan portfoliokansion aineistoon. Pohdinta ulottuu vain satunnaisten opintojaksojen arviointiin/annin arviointiin.
3) Kielellinen ilmaisu
ET= Työ on siisti ja luettava (lyönti- ja kielioppivirheet minimissä), työ on jäsennelty selkeästi esim. väliotsikoin. Kirjoitustyyli on sujuvaa ja pohdiskelevaa. HT= Työ on siisti, mutta tekstin luettavuutta helpottava jäsentely puuttuu ja tekstin viimeistely ontuu. Kirjoitustyyli on toteava. T= Työssä on paljon lyönti- ja kielioppivirheitä, eikä ulkoasuun ole kiinnitetty huomiota.
Laajuus: Op 10 Ov 6
Johdantokurssilla tutustutaan sosiaalityön keskeisiin käsitteisiin, sosiaalityöhön tieteenä ja tutkimusalana sekä akateemisena ammattialana. Luennolla käsitellään sosiaalityön tieteenalan ja ammatillisuuden historiallisia juuria, sosiaalityön ihmiskäsitystä, eettisyyttä sekä arvosidonnaisuutta ja ammattietiikkaa. Johdantokurssin kuluessa opiskelija saa tietoa sosiaalityön tieteellisestä ja ammatillisesta paikasta sekä sosiaalityön yhteiskunnallisesta kansallisesta ja kansainvälisestä toimintaympäristöstä. Moniäänisenä luentosarjana toteutettava johdantokurssi tutustuttaa opiskelijan niihin intellektuaalisiin ja ammatillisiin suhteisiin, joissa tehdään sosiaalityön tutkimusta ja harjoitetaan sosiaalityötä akateemisena ammattina.
Luennot, niihin liittyvät tehtävät sekä johdantokurssin tentin yhteydessä suoritettava kirjallisuus. Viisi työpajaa ja kenttäkäyntiä. Pääaineopiskelijoiden HOPS sekä portfolioinformaatio kuuluvat johdantokurssiin. Niiden tilalla sivuaineopiskelijat suorittavat sosiaalityön pääsykoekirjan tiedekuntatentissä.
Kandiopintojen 1. vuoden 1. periodi; työpajat ja tentti 2. periodi
Laine Terhi
Lisäksi sivuaineopiskelijat tenttivät:
Korvatessaan koko kurssin kirjoilla sivuaineopiskelijat tenttivät lisäksi:
tai
sekä
ti 9-12 AUD XIII
Sosiaalityön johdantokurssin tavoitteena on 1) jäsentää sosiaalityötä oppi- ja tutkimusalana sekä yhteiskunnallisena muutostyönä eli käytäntönä, ammattina ja yhteiskuntapolitiikan yhtenä lohkona, 2) esitellä alan peruskäsitteet sekä toimintaorientaatiot, ajattelun ja toiminnan perusteet. Lisäksi se 3)esittelee niitä ajankohtaisia tutkimuksia, keskusteluja
Laajuus: Op 3 Ov 1
Luentosarjan järjestämisestä vastaa laitos. Sosiaalityön opiskelijoiden vastuuopettajana on sosiaalityön yliopistonlehtori.
Yhteiskuntapolitiikan johdantokurssilla laitoksen kaikki tieteenalat ja oppiaineet esittäytyvät. Kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat yhteiskuntapolitiikkaan oppialana.
Luennot. Opiskelijat, jotka suorittavat yhteiskuntapolitiikan johdantokurssin osana muita opintojaan, haastattelevat yhtä laitoksen tutkijaa ja lukevat yhden tämän julkaisun.
Kandidaatin opintojen 1. vuoden 1.periodi
Rauhala Pirkko-Liisa
Ma 16-18 U35 ls
ks. kurssin kotisivu: http://www.valt.helsinki.fi/opas2006/sospo/K73287/
Laajuus: Op 6 Ov 4
Opintojaksoon kuuluu valtarakenteita ja vallankäyttöä sekä ihmisoikeuksia ja eettisyyttä syventävä luentoseminaari ja ryhmätenttejä (, joita voidaan korvata tiedekuntatentissä suoritettavalla kirjallisuudella,) palvelujärjestelmiin tutustuminen ja osallistuminen matalan kynnyksen neuvontatoimintaan.
Opintokokonaisuuden tavoitteena on syventää johdantokurssilla hankittua tietoa sosiaalityön akateemisesta ja ammatillisesta kehittymisestä sekä sosiaalityön ajankohtaisista kysymyksistä. Opintojakson aikana opiskelija tutustuu humanistiseen/fenomenologiseen ihmiskäsitykseen sekä globaalin etiikan perusteisiin. Opintojaksolla saadaan perustietoa sosiaalialan palvelujärjestelmästä sekä sosiaalityön ammatillisen yhteistyön ja toimijuuden perusteista. Opintojaksolla opiskelija tutustuu ammatilliseen auttamistyöhön arkielämän näkökulmasta. Opiskelija kartuttaa tietojaan sosiaalityön kohdeilmiöistä sekä aloittaa harjaantumisen ammatillisen ja maallikkoauttamisen erojen tunnistamiseen. Opintojakson kuluessa opiskelija oppii omalla toiminnallaan tukemaan osallisuutta ja tekemään eettisesti harkittua neuvontatoimintaa. Opintokokonaisuus koostuu kahdesta kokonaisuudesta.
Laajuus: Op 3 Ov 2
kirjallisuustentti
Kandidaatin opintojen 1. vuoden 2.-3. periodi
Rauhala Pirkko-Liisa
Luentosarja keväällä 2007 tiistaisin klo 16-18, F26 ls 2, ks kurssin verkkosivut: http://www.valt.helsinki.fi/opas2006/sospo/QUOVADIS/
Laajuus: Op 3 Ov 2
Opintojaksolla tutustutaan ammatilliseen auttamistyöhön ihmisten arjen näkökulmasta. Toisena keskeisenä tavoitteena on harjoitella auttamistyön edellyttämiä vuorovaikutus-, neuvonta- ja tiedonhankintataitoja.
Tiedollisina tavoitteina on, että opintojakson myötä opiskelija ymmärtää yhteistyön merkityksen auttamistyössä, tutustuu omakohtaisesti suomalaisen palvelujärjestelmän ja lainsäädännön toimintaan, kartuttaa sosiaalityön kohdeilmiöiden tuntemusta, tunnistaa ammatillisen ja maallikkoauttamisen eroja ja yhtäläisyyksiä. Lisäksi opintojakson myötä opiskelija oppii omalla toiminnallaan tukemaan osallisuutta.
Opintojaksot S1, S2, S3a ja S3b.
Luentoja, 60 tuntia työskentelyä pienryhmissä epävirallisissa/ kolmannen sektorin organisaatioissa, jotka toimivat auttamistyön toimintaympäristönä, työnohjausta, lukutehtäviä sekä kirjallisen ryhmätyön tekeminen ja esitteleminen päätösseminaarissa.
Kandidaatin opintojen 1. vuoden 3. periodi.
Katisko Marja
Oheiskirjallisuus:
Kurssi sijoittuu koko keväälle 2007, III ja IV periodille, siten että vain 2-4 opiskelijaa on kerrallaan harjoittelupaikassa kahden viikon ajan (60 tuntia työharjoittelua. Tällä järjestelyllä pyritään siihen, että kaikille opiskelijoille mahdollistetaan mahdollisimman monia asiakaskontakteja.
Ilmoittautuminen weboodin kautta 8.12.2006 mennessä.
Aloitusseminaari ti 16.1.2007 klo 12-17 seminaarisali (Snellmaninkatu 10, 1. krs)
Kurssi on pakollinen kaikille sosiaalityön pääaineopiskelijoille
Kurssin alkuseminaarissa 16.1. alkaen klo 12.00 ilmoitetaan yksityiskohtaisemmat tiedot aikatauluista, tehtävistä sekä pienryhmätyöskentelystä.
Alkuseminaari, työskentelyä pareittain NeRåssa, työnohjausta, tehtäviä sekä pienryhmätyöskentelyä.
Laajuus: Op 6 Ov 4
Opintojakson tavoitteena on tutustua sosiaalityön kannalta keskeisiin sosiaalisiin kysymyksiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Ongelmien ratkaisuyrityksiin tutustutaan tässä vaiheessa ensisijaisesti siten, että opiskelija tutustuu ongelmia koskevaan kirjallisuuteen sekä harjaantuu erittelemään tiedon ja asenteiden välistä suhdetta kirjoittamalla esseitä lukemastaan kirjallisuudesta sekä esittelemällä kirjoittamaansa suullisesti. Opintokokonaisuus koostuu kahdesta jaksosta.
Esseeseminaari ja tiedekuntatentti, jossa tentitään kaksi teosta kohdasta S4B.
Kandiopintojen 1. vuoden 2. ja 3. periodi
Kandidaatin opintojen 1. vuoden 2. periodi.
Rauhala Pirkko-Liisa
Esseeseminaaria koskevat tiedotustilaisuudet (sama sisältö, yhteen kertaan osallistuminen riittää) keskiviikkona 20.9.06 klo 18 ja keskiviikkona 27.9.2006 klo 18 Wariksenpesässä.
keskiviikkoisin klo 18-20 Wariksenpesässä (Snellmaninkatu 10, 3. krs)
Esseeseminaarin esitykset ja kokoontumiset:
Seminaarin suorittamiseen edellytetään kirjallinen työ sekä osallistuminen kahteen seminaarikokoontumiseen.
Laajuus: Op 3 Ov 2
Rauhala Pirkko-Liisa
Valitaan kaksi teosta seuraavista:
Yliopistonlehtori Pirkko-Liisa Rauhala tarjoaa tämän kohdan suorittamiseen ohjattua ryhmätenttiä.
S4b Kirjatentti (3 op) on mahdollista suorittaa ryhmätenttinä kahdessa tenttitilaisuudessa seuraavasti:
ke 17.1.2006 klo 18-20 Wariksenpesässä tentitään Haapola, Ilkka: Köyhyyden kynnyksellä ja ke 31.1.2006 klo 18-20 Wariksenpesässä tentitään Huttunen, Laura: Kotona, maanpaossa, matkalla
Ryhmätentin valinta tenttimismuodoksi edellyttää kumpaankin tilaisuuteen osallistumista sekä kyseisten teosten huolellista ennakkolukemista. Kirjat saavat olla mukana tenttitilaisuudessa. Ennakkoilmoittautuminen Pirkko-Liisa Rauhalalle vastaanottoaikana (ke 14.00-15.30, puhelin 09 191 24562) suotavaa. Aikaisemmin esseeseminaarissa ilmoittautuneiden ei tarvitse ilmoittautua uudestaa.
Ryhmätentteihin osallistuvat syksyllä 2006 esseeseminaarin suorittaneet opiskelijat.
3rd period at 9-12 o"clock (2,5 hours) on the following days:
For students of social work the course can be used to substitute 3 ECTS/2 study weeks of the study units S4b, S11 Ba, S11Bb or S11C, or one book of S18 or 2 ECTS/1 study week of S25b. Other students should negotiate with their teachers for compensation.
Topics in the course will include: Class session 1—International development: selected issues and concepts
Class session 2—Women and gender in international development:
Class session 3—Women´s roles in production, reproduction and in community work (with ases from Africa and Asia)
Class session 4—Participatory methods and work with women in developing countries: How do women view themselves and what do they want?
This course will include class instruction for two and a half hours over four days. There will be four articles and other readings assigned for students. There will also be a final essay to be completed at the end of the course.
For each class, a reading will be assigned that students are expected to discuss in class and draw from later in their essay. These will be distributed to students in advance. Essays should be sent by email attachment to the instructor within 10 days of the last class. The instructor will grade the paper and send the mark back to you and the course coordinator by email.
The short class paper (five pages) will address the following questions:
1. What is your view, based on course reading, experience and knowledge of the ways in which women´s social situation could be improved at the local level?
2. If you were able to plan and implement a project for women in a local area in a developing country to address one of the issues, what would it be about and how would you develop the plan?
3. How would the project you have developed affect women`s practical needs and/or strategic interests? How would it influence women’s productive, reproductive and/or community roles?
Students intending to attend the course can pick up copies of the following reading in the office room No 119 at Yhteiskuntapolitiikan laitos, Snellmaninkatu 10, 1st floor:
Maher, V. (1981). Work, consumption and authority within the household: A Morrocan case. In Young, K., Wolkowitz, C. and McCullagh, R. (Eds.). Of marriage and the market: Women’s subordination internationally and its lessons (pp. 117-135). London: Routledge.
Qiaozhuan, L. and Zhu, C. (1998). Research and enlightenment on rural Chinese women’s participation and community development. Chinese Sociology and Anthropology, 31(2), 8-22.
Roberts, P. (1989). The sexual politics of labour in Western Nigeria and Hausa Niger. Young, K. (Ed.). Serving two masters: Third world women in development (pp. 27-47). New Delhi: Allied Publishers.
Moser, C. (1993). Practical and strategic gender needs and the role of the state. In Gender and development planning: Theory, practice and training (pp. 37-54). London: Routledge.
Davin, D. (1991). Chinese models of development and their implications for women. In Afshar, H. Women, development and survival in the third world (pp. 30-52). London: Longman.
Laajuus: Op 65 Ov 38
Sivuaineopiskelijat opiskelevat S6-S11 yhteensä 35 op.
Laine Terhi
Laajuus: Op 15 Ov 6
Kurssi on tarkoitettu vain sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön pääaineopiskelijoille. Kurssilla hankitaan perustiedot empiirisen sosiaalitutkimuksen menetelmistä. Kurssin tavoitteena on johdattaa kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten menetelmien käyttöön: aineistojen keruun, niiden muokkaamisen ja analyysin perusteisiin. Kurssi koostuu luennoista ja harjoituksista, jotka sijoittuvat luentojen yhteyteen. Kurssi antaa perusvalmiuden yhteiskuntatieteellisten tutkimusten kriittiseen arviointiin ja myös tekemiseen. Kurssiin sisältyy myös työelämään orientoivia opintoja (tutustumiskäyntejä). Huom! kurssille on ilmoittauduttava etukäteen kohdassa ”opetus” ilmoitettuun ajankohtaan mennessä.
Sosiaalityön perusopinnot, tilastotieteen johdantokurssi ja SPSS-kurssi.
Pääaineopiskelijat osallistuvat aktiivisesti luennoille, tekevät niihin sisältyvät harjoitukset sekä suorittavat seuraavat teokset sopimuksen mukaan.
Jakso on tarkoitettu käytäväksi aineopintojen alussa (2. vuosi). Luennot käynnistyvät 1. periodin alussa ja kestävät 3. periodille saakka.
Kurssin kotisivu ja verkkomateriaali http://www.valt.helsinki.fi/opas2006/sospo/K73289/
Laajuus: Op 6 Ov 4
Opintojakson tavoitteena on syventää sosiaalityön ihmiskäsityksiä sekä jäsentää sosiaalityön kannalta keskeisten tutkimusalojen näkökulmista ihmisten elämänkulkuja ja ihmisen kehitystä.
Sosiaalityön perusopinnot
Alkutentti, jossa tentitään Rauhalan ja Hännisen teokset sekä seminaarityöskentelyä pienryhmissä. Niinä vuosina, jolloin seminaarityöskentelyä ei järjestetä, tentitään Hockeyn ja Jamesin, Hännisen, Rauhalan sekä Sugarmanin teokset.
Kandiopintojen 1. vuoden 3. periodi.
Katisko Marja
Aloitusseminaari keskiviikko 7.2. klo 15-20, paikka Mariankatu 11, M11 LS 4
Pienryhmätyöskentely
28.2. klo 15-20 M11 ls 4 loppuseminaari
Huom. pienryhmä II:n ja loppuseminaarin ajat muuttuneet aiemmasta (muutokset päivitetty 13.12.2006).
Suoritetaan ennen kurssin alkua. Kirjallisuus: Rauhala Lauri: Ihmiskäsitys ihmistyössä, Hänninen Vilma: Sisäinen tarina, elämä ja muutos
Ihmiskäsitys on teoreettisen pohdinnan ja ajattelun tuloksena syntynyt käsitys siitä, mitä ihminen on. Kuinka hyvin sinä sosiaalityön opiskelijana olet tietoinen omasta ihmiskäsityksestäsi? Jos työssämme olemme jatkuvasti tekemisissä ihmisten kanssa, pitäisi meidän tietää, mistä ihmiskäsityksestä käsin kohtaamme ihmisen.
Kurssilla perehdytään ihmiskäsityksiä koskevaan teoriaan ja tutkimukseen sekä annetaan opiskelijoille mahdollisuus pohtia omaa elämänkulkuaan ja siitä kumpuavia ihmiskäsityksiä erilaisin toiminnallisin ryhmätyömenetelmin.
Aloitusseminaari keskiviikko 7.2. klo 15-20, paikka Mariankatu 11, M11 LS 4
Pienryhmätyöskentely
28.2. klo 15-20 M11 ls 4 loppuseminaari
Kurssin aikana opiskelija kirjoittaa oppimispäiväkirjaa, johon hän kirjaa ajatuksia ja pohdintoja kurssin ajalta. Oppimispäiväkirja palautetaan loppuseminaarissa.
Laajuus: Op 3 Ov 2
Opintojaksoon kuuluvan kirjallisuuden avulla opiskelija syventää näkemystään sosiaaliturvan järjestelmästä ja saa analyyttisia välineitä sen tarkastelemiseen.
sosiaalityön perusopinnot
Kirjallisuus tentitään tiedekuntatentissä.
Rauhala Pirkko-Liisa
Luentosarja keväällä 2007 tiistaisin klo 16-18, F26 ls 2, ks kurssin verkkosivut: http://www.valt.helsinki.fi/opas2006/sospo/QUOVADIS/
Laajuus: Op 5 Ov 3
Antaa opiskelijalle välttämättömät perustiedot sosiaalioikeudellisesta sääntelystä ja sen soveltamisesta, asiakkaan asemasta ja oikeuksista sekä perus- ja ihmisoikeuksien suhteesta sosiaalioikeudelliseen päätöksentekoon.
Julkisoikeuden kurssi.
Alkutentti, jossa tentitään: Tuori, Kaarlo : Sosiaalioikeus. Katso tiedot tarkemmin kohdasta kirjallisuus.
Luentokurssi, joka sisältää 50 luento- ja harjoitustuntia sekä lisäksi itsenäistä oikeustapausharjoitusten ratkaisemista.
Luentokurssi: kandiopintojen 2. vuoden 3. periodi.
Laine Terhi
ma ja ke 14-16 U37 sh4
Sosiaalioikeuden (S8) alkutentti pe 1.12 klo 9-13 U40 (metsätalo), sali 4, uusintatentti to 14.12 klo 9-13 U37 (tiedekunta) seminaarihuone 4. Alkutentin tulokset 7.12 klo 16 mennessä laitoksen ilmoitustaululla. Uusintatentin tulokset 21.12 mennessä laitoksen ilmoitustaululla. Luennoilla osallistuminen edellyttää hyväksyttyä alkutenttiä.
Ilmoittautuminen weboodissa 7.11.-27.11.2006
Huomioi että opintojaksoon osallistumiseen vaaditaan hyväksytty alkutentti. Tuori, Kaarlo : Sosiaalioikeus (3. uudistettu painos, WSOY 2004) Luvut: I Sosiaalioikeuden ala (ss. 1-26), II.1. Sosiaali- ja terveydenhuolto (27-66), VI Sosiaaliset oikeudet (177-302) ja X Tahdosta riippumattomat toimenpiteet (411-546)
Alkutentti pe 1.12 klo 9-13, U40 (metsätalo), sali 4, Opintojakson suorittaminen
Opintojakson luennoitsijat:
Uusintatentti to 14.12 klo 9-13, U37 (tiedekunta), seminaarihuone 4 Alkutentin tulokset 7.12. klo 16 mennessä laitoksen ilmoitustaululla. Uusintatentin tulokset 21.12 klo 16 mennessä laitoksen ilmoitustaululla. Kuulustelija Terhi Laine
Lapsioikeuden kurssi Kirsti Kurki-Suonio, perheoikeuden dosentti
Alkuluennot:
Seminaari Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla 17 – 19.1.2007
Lähtö Tvärminneen keskiviikkona 17.1 2007 aamulla niin, että Tvärminnessä ollaan hyvissä ajoin ennen lounasta, joka on klo 12.00-13.00. Luento-osuus alkaa klo 13.00. Seminaari päättyy 19.1. klo 18 mennessä.
Matkaa Tvärminneen tehdään omilla autoilla tai julkisilla kulkuvälineillä. Tarkempia tietoja tästä annetaan alkuluennoilla ja niitä voi etsiä myös Tvärminneen verkkosivuilta os. http://luoto.tvarminne.helsinki.fi/.
Opiskelijat kustantavat omat ateriansa ja matkansa. Yhteen ateriaan/pv kuuluu ateriatuki. Aiemmin ilmoitettu 100 e maksu poistuu.
Kurssin vaihtoehtoinen suoritustapa:
Tvärminnen seminaarin korvaava tentti ti 23.1. klo 18-20 Yhteiskuntapolitiikan laitoksen seminaarisali ja uusintatentti ke 31.1. klo 14-16 Yhteiskuntapolitiikan laitoksen seminaarisali
Tentittävä materiaali ilmoitetaan ensimmäisellä luennolla 8.1.
Opintojakson suorittamiseen vaaditaan luentoihin sekä oikeustapaharjoituksiin osallistumista. Kurssilla tarvittava opetusmateriaali (luentorunko ja oikeustapaharjoitukset) löytyvät kopioitavaksi sosiaalityön kansliasta sekä 2. kerroksen kirjahyllystä. Opiskelijoilla tulisi olla oikeustapauharjoituksia ratkaistessaan ja myös oikeustapausharjoitustunneilla mukanaan lakikirja; Sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädäntö 2004 tai uudempi.
Laajuus: Op 6 Ov 4
Tutustutaan sosiaalityön teorioihin ja niistä käytävään nykykeskusteluun sekä yhteiskuntateorian perusteisiin.
Tiedekuntatentti. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään opintopiirityöskentelyä, joka korvaa osittain tiedekuntatentin. Lisähuomautus: vanhan tutkintojärjestelmän mukaan opiskelevat voivat suorittaa jakson tenttimällä Paynen teoksen sekä listasta valitsemansa yhden sosiaalityön teorioita käsittelevän teoksen.
Juvonen Tarja
Lisäksi yksi seuraavista sosiaalityön teorioita käsittelevistä teoksista:
Laajuus: Op 6 Ov 4
Kurssilla opiskellaan asiakkaan kohtaamista, sosiaalityön suunnitelmallista työprosessia sekä dokumentointia aikuissosiaalityön toimintaympäristössä. Viitekehyksenä painotetaan yksilökohtaista psykososiaalista työtä verkostoissaan. Opintojakson tavoitteena on kehittää opiskelijan oman persoonan käyttöä auttamistilanteissa, oppia asiakastyön perustaitoja, tutustua omakohtaisesti sosiaalityön tilannearvion, suunnitelmallisuuden ja dokumentoinnin käytäntöihin ja niihin liittyviin keskusteluihin, oppia arvioimaan menetelmien ja eettisten kysymysten merkitystä sekä hyödyntämään erilaisia tiedonlajeja sosiaalityössä.
Sosiaalityön opintojaksot S1-S9 lukuun ottamatta Sosiaalitutkimuksen menetelmät – kurssia tulee olla suoritettuna ennen kurssille tuloa.
Opetus sisältää klinikkatyöskentelyä (Sosiaalityön opetus- ja tutkimusyksikkö Praksiksessa) yhteensä noin 50 tuntia. Klinikkatyöskentely sisältää työpajatyöskentelyä, sosiaalityön asiakastyön havainnointia, uusien asiakkaiden vastaanottoa, asiakastilanteiden videointia. Opiskeluun kuuluu lisäksi luku- ja pohdintatehtäviä ja oman oppimisen arviointia. Opetukseen osallistuu vastaavan lehtorin lisäksi käytännön opettajina toimivia sosiaalityöntekijöitä. Tällä kurssilla opitut perustaidot ovat pohjana Psykososiaalisen työn valmiudet I ja II -opintojaksojen opiskelulle.
Kandiopintojen 2. vuoden 4. periodi jatkuen periodin lopun yli.
Pääaineopiskelijoilla on etuoikeus kurssille (sivuaineopiskelijoiden jonotusperiaate).
Juvonen Tarja
Ti 9-12 ja to 9-12, Opetus- ja tutkimusyksikkö Praksis, Läntinen sosiaaliasema, Hopeatie 6, 00440 Helsinki
Ilmoittautuminen alkaa kolmannen periodin alkaessa, 15.1.2007. Ilmoittautuminen päättyy 5.2.2007 ja tieto opintojaksolle pääsystä varmistuu 19.2.2007 mennessä.
Opintojakson kurssisivut:
http://kampela.it.helsinki.fi/apumatti/lcms.php?am=8746-8746-1&language=1
Laajuus: Op 9 Ov 6
Opiskelija perehtyy sosiaalityön erityisalueisiin.
sosiaalityön perusopinnot ja S6 - S8.
Opintojaksoon sisältyy Lastensuojelun perusteet – kurssi, ja tämän lisäksi opiskelija valitsee kaksi kurssia, joista vähintään toinen on sosiaalityön erityisalakurssi.
Kandiopintojen 2. ja 3. vuosi
Laajuus: Op 3 Ov 2
Tavoitteena on ymmärtää lastensuojelutyön tavoitteet ja tarkoitus, lastensuojelun järjestelmä, toimintamuodot, lakisidonnaisuus ja eettiset periaatteet, lastensuojelutyöhön ja asiakkuuteen sisältyvät jännitteet sekä lapsen oikeudet.
sosiaalityön perusopinnot ja S6 - S8
luento (20 h) ja luentopäiväkirja tai essee.
Kandiopintojen 2. tai 3. vuoden 2. periodi
Pekkarinen Elina
Oheislukemistona:
to 9-12 U40 sali 4, huom. poikkeuksena 16.11.2006 luento salissa 2
Opintojakson tavoitteena on ymmärtää lastensuojelutyön tavoitteet ja tarkoitus, lastensuojelun järjestelmä, toimintamuodot, lakisidonnaisuus ja eettiset periaatteet, lastensuojelutyöhön ja asiakkuuteen sisältyvät jännitteet sekä lapsen oikeudet.
Luennot, sekä tentti tai essee.
Materiaali: Luentojen kalvot (ko. luennon jälkeen), kirjallisuuslista ja esseen kirjoitusohjeet kopioitavissa Yhteiskuntapolitiikan laitoksen 2. kerroksessa opiskelijoiden ATK-tilassa (kansio Erja Sauraman ovea vastapäätä olevalla hyllyllä)
Laajuus: Op 3 Ov 2
Lukuvuonna 2006-2007 valinnaisten erityisalojen kuulustelijat:
Valitaan yksi erityisala, josta tentitään yksi englanninkielinen tai kaksi suomenkielistä teosta. Vaihtoehtoisena suoritustapana on erityisalaa käsittelevä kurssi.
Opiskelijoita pyydetään tarkistamaan, onko ko. erikoisalaa mahdollista suorittaa kuulustelijan tutkimusperiodin aikana.
S11Ba Yhteisösosiaalityö
S11Bb Kuntouttava sosiaalityö
S11bc Marginalisaatiokysymysten sosiaalityö
S11Bd Gerontologinen sosiaalityö
S11Be Monikulttuurinen sosiaalityö
ja yksi seuraavista:
Samhällspolitiska institutionen, Seminariesalen, Snellmansgatan 10 utom 26.9., då undervisningen sker på FSKompetenscentret, Tavastvägen 13.
Omfattning: S11bB, S11c: 3 op/sp - 2 ov/sv; S25b: 2 op/sp - 1 ov/sv
Elämäkerrallisen näkökulman avaaminen käytettäväksi sosiaalityössä. / Att ge kunskap om vad ett biografiskt perspektiv i socialt arbete kunde innebära.
Kurssikielet: ruotsi/suomi/englanti. / Kursspråk: svenska/finska/engelska.
Aktiivinen läsnäolo, kotitehtäviä, oppimispäiväkirja ja päiväkirjan itsearviointi. / Aktiv närvaro, hemuppgifter, inlärningsdagbok och egenvärdering av dagboken.
Opintopiiri on tarkoitettu Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksen sosiaalityön opiskelijoille ja pääkaupunkiseudun vanhussosiaalityöntekijöille.
Opintopiirin tavoitteena on tutustua vanhussosiaalityöhön ja sen eri orientaatioihin tutkimusten ja alustusten pohjalta.
Aikataulu ja paikka:
Yhteyshenkilöt: Marjaana Seppänen ( marjaana.seppanen@helsinki.fi , puh.050-5958 970 ja Liisa Viljaranta (liisa.viljaranta@hel.fi)
Suoritustapana oppimispäiväkirja, laajuus 3 opintopistettä
3rd period at 9-12 o"clock (2,5 hours) on the following days:
For students of social work the course can be used to substitute 3 ECTS/2 study weeks of the study units S4b, S11 Ba, S11Bb or S11C, or one book of S18 or 2 ECTS/1 study week of S25b. Other students should negotiate with their teachers for compensation.
Topics in the course will include: Class session 1—International development: selected issues and concepts
Class session 2—Women and gender in international development:
Class session 3—Women´s roles in production, reproduction and in community work (with ases from Africa and Asia)
Class session 4—Participatory methods and work with women in developing countries: How do women view themselves and what do they want?
This course will include class instruction for two and a half hours over four days. There will be four articles and other readings assigned for students. There will also be a final essay to be completed at the end of the course.
For each class, a reading will be assigned that students are expected to discuss in class and draw from later in their essay. These will be distributed to students in advance. Essays should be sent by email attachment to the instructor within 10 days of the last class. The instructor will grade the paper and send the mark back to you and the course coordinator by email.
The short class paper (five pages) will address the following questions:
1. What is your view, based on course reading, experience and knowledge of the ways in which women´s social situation could be improved at the local level?
2. If you were able to plan and implement a project for women in a local area in a developing country to address one of the issues, what would it be about and how would you develop the plan?
3. How would the project you have developed affect women`s practical needs and/or strategic interests? How would it influence women’s productive, reproductive and/or community roles?
Students intending to attend the course can pick up copies of the following reading in the office room No 119 at Yhteiskuntapolitiikan laitos, Snellmaninkatu 10, 1st floor:
Maher, V. (1981). Work, consumption and authority within the household: A Morrocan case. In Young, K., Wolkowitz, C. and McCullagh, R. (Eds.). Of marriage and the market: Women’s subordination internationally and its lessons (pp. 117-135). London: Routledge.
Qiaozhuan, L. and Zhu, C. (1998). Research and enlightenment on rural Chinese women’s participation and community development. Chinese Sociology and Anthropology, 31(2), 8-22.
Roberts, P. (1989). The sexual politics of labour in Western Nigeria and Hausa Niger. Young, K. (Ed.). Serving two masters: Third world women in development (pp. 27-47). New Delhi: Allied Publishers.
Moser, C. (1993). Practical and strategic gender needs and the role of the state. In Gender and development planning: Theory, practice and training (pp. 37-54). London: Routledge.
Davin, D. (1991). Chinese models of development and their implications for women. In Afshar, H. Women, development and survival in the third world (pp. 30-52). London: Longman.
Laajuus: Op 3 Ov 2
Vapaavalintainen sosiaalityön kurssi voi olla esim. Heikki Waris – instituutin järjestämä kurssi, studia generalia jne. Jos opiskelija suorittaa muun kuin oman laitoksen järjestämän kurssin, hän kirjoittaa paperin siitä, kuinka ko. kurssin tieto on sovellettavissa sosiaalityöhön, miksi on relevanttia.
Samhällspolitiska institutionen, Seminariesalen, Snellmansgatan 10 utom 26.9., då undervisningen sker på FSKompetenscentret, Tavastvägen 13.
Omfattning: S11bB, S11c: 3 op/sp - 2 ov/sv; S25b: 2 op/sp - 1 ov/sv
Elämäkerrallisen näkökulman avaaminen käytettäväksi sosiaalityössä. / Att ge kunskap om vad ett biografiskt perspektiv i socialt arbete kunde innebära.
Kurssikielet: ruotsi/suomi/englanti. / Kursspråk: svenska/finska/engelska.
Aktiivinen läsnäolo, kotitehtäviä, oppimispäiväkirja ja päiväkirjan itsearviointi. / Aktiv närvaro, hemuppgifter, inlärningsdagbok och egenvärdering av dagboken.
11.9.-20.11.2006 ma klo 16-18, päärakennuksen sali 10.
1. tenttipäivä torstai 23.11.2006 klo 16-18 PIV ja uusinta 30.11.2006 klo 16-18 U40 sali 4
Luentosarja on tarkoitettu yhteiseksi yhteiskuntapolitiikan ja oikeustieteen opiskelijoille Luentosarjan laajuus ilman kirjallisuutta on yhteiskuntapolitiikan opiskelijoille 2 ov ja oikeustieteen opiskelijoiden kohdalla luentosarjan merkitys on oppiainetta osittain korvaava.
Oikeustieteen opiskelijoita otetaan luentosarjaan 40 ja yhteiskuntapolitiikan opiskelijoita 20 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä.
Restoratiivisella oikeudella tarkoitetaan virallisen oikeusjärjestelmän ulkopuolella, sen rinnalla tai sen sisällä toteuttavia uusia vaihtoehtoisia rikosten, konfliktien ja riitojen ratkaisutapoja, joilla on voimakas yhteys kansalaisyhteiskunnan omaehtoiseen organisoitumiseen ja sosiaalityöhön. Valt. tri., teol. maist., sosiaalityön dosentti Juhani Iivari pitää teemasta 12 luennon luentosarjan (24 tuntia) Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksella.
1. Luento: Restoratiivisen oikeuden tausta
2. Luento: Miten ja miksi oikeus yhteiskunnallistuu?
3. Luento: Restoratiivisen oikeuden teoria
4. Luento: Luennon 3 teema jatkuu
5. Luento: Restoratiivinen oikeus ja politiikkamuutos
6. Luento: Restoratiivisen oikeuden tutkimustulokset
7. Luento: Kansainväliset suositukset Restoratiivisen oikeuden hyvistä käytännöistä
8. Luento: Kohti sovittelun hyviä käytäntöjä
9. Luento: Rikossovittelu ja lainsäädäntö
10. Luento: Sovittelun erityistapaukset
11. Ensimmäinen tenttipäivä
12. Toinen tenttipäivä
3rd period at 9-12 o"clock (2,5 hours) on the following days:
For students of social work the course can be used to substitute 3 ECTS/2 study weeks of the study units S4b, S11 Ba, S11Bb or S11C, or one book of S18 or 2 ECTS/1 study week of S25b. Other students should negotiate with their teachers for compensation.
Topics in the course will include: Class session 1—International development: selected issues and concepts
Class session 2—Women and gender in international development:
Class session 3—Women´s roles in production, reproduction and in community work (with ases from Africa and Asia)
Class session 4—Participatory methods and work with women in developing countries: How do women view themselves and what do they want?
This course will include class instruction for two and a half hours over four days. There will be four articles and other readings assigned for students. There will also be a final essay to be completed at the end of the course.
For each class, a reading will be assigned that students are expected to discuss in class and draw from later in their essay. These will be distributed to students in advance. Essays should be sent by email attachment to the instructor within 10 days of the last class. The instructor will grade the paper and send the mark back to you and the course coordinator by email.
The short class paper (five pages) will address the following questions:
1. What is your view, based on course reading, experience and knowledge of the ways in which women´s social situation could be improved at the local level?
2. If you were able to plan and implement a project for women in a local area in a developing country to address one of the issues, what would it be about and how would you develop the plan?
3. How would the project you have developed affect women`s practical needs and/or strategic interests? How would it influence women’s productive, reproductive and/or community roles?
Students intending to attend the course can pick up copies of the following reading in the office room No 119 at Yhteiskuntapolitiikan laitos, Snellmaninkatu 10, 1st floor:
Maher, V. (1981). Work, consumption and authority within the household: A Morrocan case. In Young, K., Wolkowitz, C. and McCullagh, R. (Eds.). Of marriage and the market: Women’s subordination internationally and its lessons (pp. 117-135). London: Routledge.
Qiaozhuan, L. and Zhu, C. (1998). Research and enlightenment on rural Chinese women’s participation and community development. Chinese Sociology and Anthropology, 31(2), 8-22.
Roberts, P. (1989). The sexual politics of labour in Western Nigeria and Hausa Niger. Young, K. (Ed.). Serving two masters: Third world women in development (pp. 27-47). New Delhi: Allied Publishers.
Moser, C. (1993). Practical and strategic gender needs and the role of the state. In Gender and development planning: Theory, practice and training (pp. 37-54). London: Routledge.
Davin, D. (1991). Chinese models of development and their implications for women. In Afshar, H. Women, development and survival in the third world (pp. 30-52). London: Longman.
Laajuus: Op 10 Ov 6
Sosiaalityön kandidaatin tutkielmaopinnot koostuvat kahden opetusperiodin mittaisesta seminaarityöskentelystä, johon kuuluu tieteellisen kirjallisuuden lukemista ja kirjoittamisen perusteita käsittävää luentoseminaariopetusta. Seminaariin osallistuminen on pakollista. Seminaarissa harjoitellaan tieteellistä ja asiantuntijakirjoittamista, kritiikin vastaanottamista ja antamista sekä tieteellistä ja asiantuntijakeskustelua. Seminaarin ensimmäisen jakson aikana opiskelijat laativat työsuunnitelman, johon sisältyy luettelo tutkielmaan luettavasta kirjallisuudesta. Toisen jakson aikana tutkielmaluonnos esitellään seminaarissa, jossa sitä opponoidaan. Tavoitteena on, että tutkielma valmistuisi toisen periodin aikana. Tiedekunnan ohjeiden mukaan valmis tutkielma jätetään tarkastettavaksi viimeistään seminaaria seuraavan periodin kuluessa. Tiedekunnan ohjeet kandidaatin tutkielmista ks.
http://www.valt.helsinki.fi/staff/hkahlos/tutk/kanditutkielmaperiaatteet.pdf
Kandiopintojen 3. vuoden 1. ja 3. periodi
Kandidaatintutkielman tarkastukseen jättäminen webOodissa
Valmis tutkielma jätetään pääsääntöisesti seminaarin pitäjälle viimeistään seminaarin päättymistä seuraavan opetusperiodin kuluessa. Perustellusta syystä tutkielman voi jättää vastuuopettajan kanssa sovittavan määräajan kuluessa. Samalla kun opiskelija jättää tutkielmansa arvosteltavaksi, hänen on tehtävä ilmoittautuminen WebOodiin. WebOodi ei hyväksy ilmoittautumista, jos äidinkielen lehtori ei ole katsonut opiskelijan kielen hallintaa riittäväksi eikä suoritusta ole rekisteröity.
Kandidaatin tutkielma osana kandidaatin tutkintoa: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tuteko/kandi.htm
Laajuus: Op 5 Ov 3
Vanhan tutkintoasetuksen mukaan opiskelevien kohdalla suoritus merkitään kokonaan aineopintoihin.
Syventää asiakastyön ammatillisia perustaitoja ja -valmiuksia. Vahvistaa henkilökohtaista oppimisprosessia sekä edistää ammatti-identiteetin muotoutumista. Syventää sosiaalityön ammatillisen toiminnan perusteita (esim. eettinen harkinta, moniammatillisuus ja työskentely verkostoissa, oman työn itsearviointi, vaikuttaminen, metodiset valinnat). Oppia tunnistamaan ja hyödyntämään tarkoituksenmukaisesti eri tiedonlajeja sosiaalityössä. Arvioida sosiaalityön paikkaa ja merkitystä yhteiskunnallisena toimintana ja vaikuttamisena.
Psykososiaalisen työn valmiudet -opintojaksolla opiskelija opiskelee käytännön opettajana toimivan sosiaalityöntekijän ohjauksessa käytännössä sosiaalityöntekijänä toimimista erikseen sovittavassa sosiaalityön toimipaikassa 50 päivän (6h/päivä) ajan. Opintojaksoon kuuluu myös yliopiston lehtorien järjestämää seminaarityöskentelyä 28 tuntia, pienryhmätyöskentelyä 20 tuntia sekä kirjallisia tehtäviä.
Sosiaalityön perusopinnot ja S6-S10.
Kandiopintojen 3. vuoden 1., 2. ja 3. periodi.
Opintojaksolle voidaan ottaa rajoitettu määrä opiskelijoita, joten etusijalla ovat sosiaalityön pääaineopiskelijat. Valtiotieteellisen tiedekunnan sosiaalityötä sivuaineena opiskeleville opiskelijoille on varattu opintojaksolle viiden hengen vuosittainen kiintiö. Haku syksyllä alkavalle kurssille on edellisen Opintojaksolle voidaan ottaa rajoitettu määrä opiskelijoita, joten etusijalla ovat sosiaalityön pääaineopiskelijat. Valtiotieteellisen tiedekunnan sosiaalityötä sivuaineena opiskeleville opiskelijoille on varattu opintojaksolle viiden hengen vuosittainen kiintiö. Haku syksyllä alkavalle kurssille on ajalla 16.-30.4. 2007 Hakulomake 2007-2008, ks. http://www.valt.helsinki.fi/yhpo/lomakkeet/Hakulomake_Psykosos_2007-2008.rtf
Juvonen Tarja
Oheiskirjallisuutena:
Laajuus: Op 0 Ov 0
Itsearvioinnin tavoitteena on kokoavasti jäsennellä ja arvioida kandiopintojen lopussa omaa oppimisprosessia, opintoja ja niiden antamia valmiuksia sosiaalityön asiantuntijuuteen. Itsearviointikertomuksessa kiteytyy siihenastisen portfoliokansion sisältö.
Opiskelija toimittaa kirjallisen 5-7 sivuisen itsearvion vastuuopettajalle (lukuvuonna 2006-2007: yliopisto-opettaja Tarja Juvonen) ja esittää siihenastisen portfoliokansionsa. Itsearvio toimitetaan viikkoa ennen vastaanottoa. Vastaanotosta kannattaa sopia etukäteen.
Laajuus:
Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksen sosiaalityön opiskelijat voivat osallistua seuraaviin alla esiteltyihin virtuaalikursseihin. Syksyn valtakunnallisille sosiaalityön virtuaalikursseille ilmoittautuminen on käynnistynyt ja se tapahtuu opetusohjelman kautta viime vuoden tapaan http://vanha.soc.utu.fi/sospol/sosnet/opetus2006_2007.htm Virtuaalikursseilla voi korvata joitakin opintoja. Korvaavuuksista pitää keskustella oman yliopiston opettajan kanssa, jonka vastaamaan opintokokonaisuuteen virtuaalikurssin teema kuuluu.
Lukuvuonna 2006-2007 Sosnetin valtakunnallisessa opetuksessa on tarjolla kaikkiaan yhdeksän verkkokurssia. Opetusta annetaan periodeissa II, III ja IV. Kurssien laajuudet vaihtelevat 3-6 opintopisteeseen. Laitokset ovat esittäneet valtakunnalliseen opetukseen seuraavaa tarjontaa.
Juvonen Tarja
IV periodi, verkkokurssi
Aineopinnot, vaihto-opiskelijat / Visiting studients (Intermediate level)
Kurssilla käydään läpi vertaileva lähestymistapa, vertailevan tutkimuksen menetelmiä, ongelmia ja rajoituksia. Toinen osa muodostuu eri maiden sosiaalipoliittisten järjestelmien sosiaalipalvelujärjestelmien ja sosiaalityön vertailuista. Kolmantena osana kurssilla käydään läpi eurooppalaiset rahoitusmallit.
Vastuulliset opettajat: professori Kyösti Urponen (materiaalin tuottaja), tutkija Arja Kilpeläinen (kurssin vastuuhenkilö) arja.kilpelainen@ulapland.fi
Opintojakso koostuu oppimisympäristössä olevasta englanninkielisestä video-, teksti- ja diamateriaalista ja kirjallisuudesta sekä sen pohjalta käytävästä verkkokeskustelusta ja ryhmäesseestä. Työskentely tapahtuu joko suomen tai englannin kielellä opiskelijan valinnan mukaan.
III periodi
Aine- tai syventävän vaiheen opiskelijat.
Tutkimusmenetelmäkurssi käsittelee kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä, esimerkkinä interventiokäyttöön tarkoitettu haastattelu.
Tutustuminen aihealueen verkkomateriaaliin ja verkkotyöskentely pienryhmissä.
II period
Advanced level, Visiting students, postgraduate students / erikoistumiskoulutus
: During this course the following questions, for example, are discussed: What do practice-based knowledge production and practice research mean in social work? How do social workers use knowledge in practice? How do citizens and social work users participate in knowledge production? What kind of critical viewpoints relate to these questions? This course is based on the recorded material of the International Symposium (Reconstructing social work - critical issues for knowledge in practice) held in Helsinki in February 2005. The well-known speakers represent different countries and diverse viewpoints. Language of the course is English.
Responsible teachers: Synnöve Karvinen-Niinikoski and Susanna Hoikkala (producers), Susanna Hoikkala (virtual editing) and responsible teacher Maria Tapola-Haapala maria.tapola@helsinki.fi p. 09-191 24 608 / University of Helsinki
: Listening recorded lectures, reading additional materials, group work in WebCT virtual learning environment and individual essay writing.
III period
Ensisijaisesti aineopintojen opiskelijoille ja ulkomaisille vaihto-opiskelijoille. Visiting studients (Intermediate level)
The course introduces the students to social work with families and children concentrating on preventive work, family support and so called open care. Critical family research and sociological childhood research will be used to discuss positions of individual family members, women, men and children, in social work. The course concentrates on the Finnish service system, concepts and methods of social work with families and children, and recent research findings in this field. Language of the course will be English.
Responsible teachers: Marjo Kuronen email. spmaku@yfi.jyu.fi p. 014-260 3116 Johanna Kiili kiijoh@yfi.jyu.fi p. 014-260 3130 / University of Jyväskylä
Individual studying using web-pages of the course, additional reading materials, individual and group work and exercises in Optima virtual learning environment.
II periodi
Perusopinnot
Opintojakso johdattaa opiskelijan sosiaalihuollon, sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön sekä näiden taustalla olevien aatteiden ensisijaisesti suomalaiseen historiaan. Näiden alueiden kehitystä tarkastellaan valottaen kunkin ajanjakson yleistä luonnetta ja sosiaalista turvallisuutta koskevaa lainsäädäntöä sekä sosiaalista turvallisuutta ja sen toimjoita ja toimintamuotoja. Opintojakson aikana hahmotellaan sosiaalityön ja sosiaalipolitiikan historian taustalla olevia tekijöitä, historian kehityslinjoja ja pääjaksoja. Aikakausien osalta valotetaan lisäksi niiden sosiaalisia ongelmia ja lainsäädäntöä, joka loi perustan ongelmien käsittelylle.
Vastuulliset opettajat: professori Kyösti Urponen (materiaalin tuottaja), Suvi Tuomikoski-Koukkula suvi.tuomikoski@ulapland.fi ja Tarja Orjasniemi tarja.orjasniemi@ulapland.fi / Lapin yliopisto
Opintojakso koostuu Optima-oppimisympäristössä olevasta teksti- ja videomateriaalista sekä kirjallisuudesta.
IV periodi
Syventävän vaiheen opiskelijat. Kurssin suorittaminen edellyttää perustietoja tutkimuksen teosta ja sosiaalityön käytännöistä
Kurssi perehdyttää sosiaalityön vuorovaikutuksen tutkimukseen teoreettisten ja empiiristen aineistojen kautta.
Vastuullinen opettaja: Arja Jokinen arja.jokinen@uta.fi ja Kirsi Juhila kirsi.juhila@uta.fi / Tampereen yliopisto
Ryhmissä tehtävät analyysiharjoitukset verkko-opetusmateriaalin ja muun oheismateriaalin pohjalta. Analyysiharjoitukset moodle-oppimisympäristössä.
II periodi
Aine- tai syventävän vaiheen opiskelijat
Kurssi käsittelee sosiaalityön asemaa, käsitteistöä, organisaatiokulttuuria, asiakastyötä ja etnisiä kysymyksiä terveydenhuollossa.
Vastuulliset opettajat: Raija Väisänen raija.vaisanen@uku.fi / Kuopion yliopisto
Tutustuminen verkkomateriaaliin, verkkotyöskentely (WebCT) oppimistehtävineen ja ryhmäkeskusteluineen sekä tutustumiskäynti. Terveydenhuollon ja kuntoutuksen sosiaalityön kurssi suoritetaan kokonaan etä- ja itsenäisenä opiskeluna verkossa WebCT -oppimisympäristöä käyttäen. Opiskelijat suorittavat sekä verkkokurssiaineistoon että kirjallisuuteen perustuvia tehtäviä ja palauttavat ne oppimisympäristön kautta opettajalla kommentoitaviksi. Opettaja antaa palautteen oppimisympäristön kautta.
toivomuksen mukaan, optimaalista sijoittaa kahdelle periodille samalle lukukaudelle
Sosiaalityön perus- ja aineopintoja suorittavat
Opetusjakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija yhteisölliseen sosiaalityöhön. Jakson aikana tutustutaan yhteisösosiaalityön keskeisiin käsitteisiin, historiaan, toimintaympäristöihin, työmuotoihin ja tutkimukseen.
Vastuullinen opettaja: Irene Roivainen irene.roivainen@uta.fi / Tampereen yliopisto
Ryhmätyöt verkkojulkaisun pohjalta ja essee.
Muuta huomioitavaa: Osanottajia kurssille max 16, mikäli vastuuopettaja vastaa koko kurssista. Muussa tapauksessa tarvitaan kustakin yliopistosta tutor-opettaja, joka ohjaa ryhmätehtävät (4 tehtävää), antaa palautteen niistä aikataulun mukaan ja ottaa kurssin lopuksi vastaan essee-suorituksen.
Laajuus: Op 120 Ov 47
TUTKINTOVAATIMUKSET VANHAN TUTKINTOASETUKSEN MUKAAN JATKAVILLE OPISKELIJOILLE:
S16 - S19, S21, S25a (Vapaaehtoinen, korvaavuus tapauskohtaisesti), S25b, S26 - S29.
Ruotsinkieliset SSKH:n kandidaattitutkinnon pohjalta sosiaalityöntekijän kelpoisuuteen tähtäävät maisteriopintoja suorittavat opiskelijat - sekä pää- että sivuaineopiskelijat - suorittavat kaikki ne sosiaalityön opintokokonaisuudet, jotka kuuluvat kandidaatin tutkinnon jälkeisiin maisteriopintoihin ja maisterintutkintoon. Vuosittaisessa opetussuunnitelmassa määritellään ja sovitaan erikseen ruotsinkielisestä opetuksesta ja sen järjestämisestä, joka sovituin osin voi toteutua myös yhteistyössä SSKH:n ja Matilda Wrede klinikenin kanssa.
Laajuus: Op 1 Ov 0,5
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma eli HOPS käynnistää mentoroivan ohjauksen prosessin. HOPSin tekeminen alkaa maisteriopintojen 1. vuonna 1. periodissa, jolloin myös HOPS-suunnitelma lomakkeineen palautetaan ja sitä käsitellään. HOPS-suunnitelma viimeistellään ja hyväksytään Tutkimusseminaari II:n jälkeen. HOPS-keskustelun jälkeen opiskelijalla on käsitys siitä, mitä opintoja hänen tulee harjoittaa suorittaakseen sosiaalityön maisterin tutkinnon ja kehittyäkseen vahvan ammatti-identiteetin omaavaksi, tutkimuksen ja käytännön väliselle yhteydelle toimintansa perustavaksi osaajaksi.
HOPSin tarkoituksena on hahmottaa opiskeluun käytettävää aikaa sekä selkiyttää oman opiskelun lähtökohtia ja päämääriä. Opiskelijan elämänkokonaisuudessa opiskelu, perhe/ihmissuhteet, vapaa-aika ja usein työkin liittyvät kiinteästi yhteen, jolloin opiskelun sulauttaminen osaksi muuta arkielämää edellyttää suunnittelua.
HOPS on tavoitteellinen suunnitelma ja samalla sitoumus. HOPS ei voi toteutua, ellei siihen ole mahdollista sitoutua. Siksi HOPS on laadittava mahdollisimman konkreettiseksi ja omaa opiskelua tukevaksi. HOPS auttaa opiskelijaa tunnistamaan paremmin omia kehittymisen tarpeitaan. Sen avulla opiskelija tarkentaa myös oppimisen mahdollisuuksia ja tutustuu itseensä oppijana. HOPSin tekeminen parantaa sitoutumista ja lisää motivaatioita opintoihin. HOPS auttaa opiskelijaa löytämään ja ottamaan huomioon yksilölliset tarpeensa ja mahdollisuutensa opiskelussa ja ammatillisessa kehittymisessä. Huolellinen HOPSin laatiminen ja ajankäyttösuunnitelman tekeminen auttavat haasteiden toteuttamisessa ja arjen hallinnassa.
Maisteriopinnot alkavat henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisella. Maisteriopintoihin orientoivan jakson suorittaminen edellyttää HOPSin tekemistä. HOPS tarkoittaa:
HOPSin työstäminen jakautuu neljään vaiheeseen:
HOPS tehdään verkossa olevaan lomakepohjaan. Lomakepohja täytetään huolellisesti ennen vastuuopettajan kanssa käytävää HOPS-keskustelua ja tuodaan tulostettuna keskusteluun. HOPS-keskustelussa käydään läpi aiemmat opintosuoritukset ja suoritettavat opintokokonaisuudet sekä omat henkilökohtaiset tavoitteet, elämäntilanne ja omat voimavarat sekä pohditaan alustavasti tulevan pro gradu – tutkielman aihetta. HOPS-lomakkeessa opiskelijaa pyydetään pohtimaan opiskelun motiiveja ja tavoitteita. Kysymysten tarkoituksena on auttaa opiskelijaa tulemaan tietoiseksi omista lähtökohdistaan ja näkökulmistaan.
maisteriopintojen 1. vuoden 1. periodi
Laajuus: Op 5 Ov 3
Kurssilla syvennetään ja laajennetaan sosiaalitutkimuksen tilastollisten analyysimenetelmien tuntemusta perehtymällä niiden perusteisiin, ominaisuuksiin ja käyttöön. Kurssilla hankitaan edellytykset arvioida eri menetelmien soveltuvuutta analyysiongelmien ratkaisemiseen, arvioida kriittisesti menetelmien sovelluksia sekä mahdollisesti lisäopinnoin soveltaa itsenäisesti näitä menetelmiä. Lisäksi kurssilla harjoitellaan menetelmien vaatimia atk-taitoja.
Sosiaalityön perus- ja aineopinnot
Luentokurssi harjoitustöineen ja loppukuulusteluineen. Kurssin harjoitustöiden tekeminen edellyttää jonkin tilastollisen tietokoneohjelmiston tuntemusta ja käyttötaitoa (esim. SAS, SPSS, BMDP, Survo). Ohjelmistojen käytön opastusta saa esim. yleisopintoihin sisältyvällä atk-täydennyskurssilla ja atk-keskuksen järjestämillä kursseilla. Tiedekunnan järjestämä atk-täydennyskurssi antaa muutenkin valmiuksia tilastollisessa tietojenkäsittelyssä.
maisteriopintojen 1. vuoden 1. periodi
Laajuus: Op 5 Ov 3
Perehdytään sosiaalityön tutkimuksessa ajankohtaisiin laadullisen tutkimuksen menetelmiin painottaen aineiston analyysia.
Sosiaalityön perus- ja aineopinnot
Luennot, ryhmissä tehtävät harjoitustyöt sekä loppukuulustelu opettajan kurssilla osoittamista teksteistä. Kurssi suoritetaan mahdollisuuksien mukaan Heikki Waris -instituutissa tai ruotsinkielisessä osaamiskeskuksessa meneillään olevien sosiaalityön tutkimushankkeiden yhteydessä.
Kurssin voi suoritta myös tiedekunnan tarjoaman ruotsinkielisten kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien opetuksen yhteydessä.
maisteriopintojen 1. vuoden 3. ja 4. periodi
Mikäli kurssia ei lukuvuonna järjestetä, tentitään tiedekuntatentissä:
sekä kaksi seuraavista:
20.9-2006 – 29.11.2006 Onsdagar kl 9 – 12 Mariegatan 11, föreläsningssal 2
Nästa kurs på hösten 2007
Föreläsningar och grupparbeten. Kursen avser att öka och fördjupa kunskaperna i aktuella kvalitativa forskningsmetoder med betoning på olika analysformer och förklaringssystem. Syftet är att studenterna presenterar och diskuterar teoretiska och metodologiska problem i olika forskningsuppgifter. Därutöver granskas analysernas utförande och tolkning grundligt. Målet är att studenterna efter kursen har förmågan att välja och använda analysmetoder, samt tolka desamma.
Kurssin kotisivu ja verkkomateriaali http://www.valt.helsinki.fi/opas2006/sospo/K73190/
Laajuus: Ov 3
Opintojakson tavoitteena on antaa välineitä, joilla opiskelijat voivat jäsentää sosiaalityön paikallisia, kansallisia ja (talous)alueellisia sekä kansainvälisiä toimintaedellytyksiä ja niissä vallitsevia jännitteitä. Opintojakson antaman tiedon varassa opiskelija perehtyy sosiaalisten mikro- ja makrotasojen sekä niitä välittävien tekijöiden logiikkaan ja monimuotoisuuteen. Opintojaksolla tutustutaan paikallisten tasojen erityisluonteeseen (mm. maaseutu/kaupunki) sekä kansainvälisyyden eri tasoilla tapahtuvaan sosiaaliseen kehitykseen ja sen erityispiirteisiin (Pohjoismaat, Itämeren alue, Euroopan Unioni, maailman talousalueet, kehittyvät maat). Migraation kysymyksiin tutustutaan makrotasoisena globaalina ilmiönä.
Sosiaalityön perus- ja aineopinnot
Luento ja siihen kuuluvat harjoitustehtävät. Vaihtoehtona kirjapaketti tiedekuntatentissä.
Rauhala Pirkko-Liisa
Tentitään kolme kirjaa seuraavista:
IFSW:n kotisivut ja siellä olevat uusimmat verkkolehdet:
http://www.program.forskningsradet.no/nmr/
study unit S18: two books agreed with the examiner.
Laajuus: Op 4 Ov 2
Tavoitteena on lisätä pohjoismaisissa oikeus- ja hyvinvointivaltioissa tapahtuvien yhteiskunnallisten muutosten analyyttista ymmärrystä vertailevaa lähestymistapaa käyttäen. Kurssilla perehdytään kontrolli- ja sosiaalipolitiikan historiallisiin muutoksiin sekä siihen, millainen yhteys ammatillisella tai vapaaehtoisella sosiaalisella työllä muutoksiin on eri aikoina ollut.
Sosiaalityön perus- ja aineopinnot
Kun tutkintovaatimuksissa olevaa ryhmätyöskentelyä ei tänä lukuvuonna järjestetä kirjallisuus suoritetaan pääsääntöisesti tiedekuntatentissä (kaikki tenttipäivät mahdollisia) – tai poikkeustapauksissa kirjoittamalla syventävien opintojen tasoinen essee kurssia vastaanottavalle opettajalle. Esseen kirjoittajan on syytä valita kirjat, lukea ne ja lukemisensa perusteella asettaa esseelle tehtävä tai kysymys, johon sitten pyritään vastaamaan. Hyväksyttävän esseen minimipituus on noin 7 sivua 1,5 rivivälillä. Essee tulee jättää/postittaa paperiversiona tentaattorin postilokeroon, sähköpostilla lähetettyjä esseitä ei tarkasteta.
Esseetä arvioitaessa (asteikolla 0-5) otetaan huomioon
maisteriopintojen 1. vuoden 1. periodi
Törrönen Maritta
Lisäksi yksi seuraavista:
Ainoastaan opiskelijoille, jotka ovat suorittaneet vanhojen tutkintovaatimusten jakson S20A Ammatillinen teoriaperinne mutta eivät jaksoa S20B Tulevaisuustyöpaja
Tulevaisuustyöpajaa korvaavat STM:n ohjelmat tai vastaavat virallisjulkaisut, joiden perusteella essee kirjoitetaan:
Kaikki mainitut julkaisut löytyvät sähköisessä muodossa STM:n sivuilta/julkaisut (osoite: http://www.stm.fi ) tai muusta edellä mainitusta paikasta.
Työskentelyohje: Lue netistä em. sosiaalialan ja sosiaalityön kehittämisohjelmat ja lähetä professori Mirja Satkalle niiden valossa kirjoittamasi pohdinta sosiaalityön tulevaisuudesta tässä maassa (max n. 5 sivua). Voit myös pohtia tulevaisuutta nimenomaan omalta kannaltasi, esim. uravalintasi näkökulmasta. Esseen saatuaan ja luettuaan Mirja Satka antaa suoritusmerkinnän. Palauta suorituksesi, josta käy ilmi opiskelijanumerosi ja yhteystietosi, paperina Mirja Satkan lokeroon (tai postita, mutta ei sähköpostitse!).
Laajuus: Op 5 Ov 3
Opintojakson tavoitteena on antaa perustiedot sosiaalialan johtamisesta. Opintojakson antaman aineiston varassa opiskelija hahmottaa sosiaalialan johtamisen eri yhteydet julkisella, yksityisellä ja (kansainvälisellä) järjestösektorilla. Opintojaksolla tutustutaan sosiaalialan strategiseen sekä henkilöstö- ja substanssijohtamiseen. Sosiaalityön näkökulmasta on tärkeää perehtyä tässä yhteydessä ohjausjärjestelmiin, joita julkisella sektorilla käytetään. Benchmarking ja best practices/arviointi –lähtöisen toiminnan perusteet esitellään.
Sosiaalityön perus- ja aineopinnot
Opintojakso pyritään järjestämään vierailuluentoina, joilla sosiaalialan ja sosiaalityön johtajat esittelevät toimintatapojaan johtajina. Vaihtoehtona kirjapaketti.
Maisteriopintojen 1. vuoden 2. periodi
Lisäksi kaksi teosta seuraavista:
http://www.socialworkmanager.org/featured_articles.htm
Huom. kurssi peruttu!
Suoritus korvaa yhden kirjan opintojaksosta S20 Sosiaalialan johtaminen.
Aktiivinen osallistuminen luennoille ja luentopäiväkirjan laatiminen.
Laajuus: Op 5 Ov 3
Syvennytään oman pro gradu -tutkielman näkökulmaa painottaen sosiaalityön tutkimuksen viimeaikaisiin tutkimusmenetelmällisiin ja metodologisiin valintoihin sekä tieteellisen ja asiantuntijakirjoittamisen argumentaatiotapoihin suomalaiseen tai muuhun pohjoismaiseen väitöskirjatutkimukseen perehtymällä.
Sosiaalityön perus- ja aineopinnot
Valittavasta kirjallisuudesta (3-4 teosta) sovitaan jaksosta vastaavan opettajan kanssa. Jakson voi suorittaa tiedekuntatentissä tai kirjoittamalla siitä omaa tutkimusta tukevan esseen opettajan antamien ohjeiden mukaan. Ks. tarkempia ohjeita: http://www.valt.helsinki.fi/yhpo/oppaat/S21suoritusohje.pdf
Jakso suoritetaan lomittain tutkimusmenetelmäopintojen ja tutkimusseminaarien kanssa.
Laine Terhi
Molemmat Pösön teokset vastaavat yhtä kirjaa:
Tid: 13.3.-19.4.07 ti och to 16-18, Plats: Wariksenpesä, Snellmansgatan 10, 3 vån.
Anmälningar till Trygve Söderling trygve.soderling@helsinki.fi senast 5.3.2007.
Kursen hjälper dig att utforma en stil som passar för dig och ditt ämne och som fyller de akademiska och språkliga kraven. Kursen passar som stöd för arbetet med pro gradu-avhandlingen.
Kursen i vetenskapligt skrivande är frivillig, men rekommenderas för alla som skriver pro gradu på svenska.
Undervisningen består av föreläsningar, gruppsamtal, textövningar och presentation av deltagarnas egna texter.
Laajuus: Op 4 - 9 Ov 2 - 5
9 op = 5 ov (4 op = 2 ov , jos Psykososiaalisen työn valmiudet I ja II suoritetaan molemmat maisteriopinnoissa)
Laajuus: Op 10 - 15 Ov 7 - 10
10 op = 7 ov (/15 op = 10 ov, jos molemmat osat suoritetaan maisteriopinnoissa)
Syventää asiakastyön ammatillisia perustaitoja ja -valmiuksia. Vahvistaa henkilökohtaista oppimisprosessia sekä edistää ammatti-identiteetin muotoutumista. Syventää sosiaalityön ammatillisen toiminnan perusteita (esim. eettinen harkinta, moniammatillisuus ja työskentely verkostoissa, oman työn itsearviointi, vaikuttaminen, metodiset valinnat). Oppia tunnistamaan ja hyödyntämään tarkoituksenmukaisesti eri tiedonlajeja sosiaalityössä. Arvioida sosiaalityön paikkaa ja merkitystä yhteiskunnallisena toimintana ja vaikuttamisena.
Psykososiaalisen työn valmiudet -opintojaksolla opiskelija opiskelee käytännön opettajana toimivan sosiaalityöntekijän ohjauksessa käytännössä sosiaalityöntekijänä toimimista erikseen sovittavassa sosiaalityön toimipaikassa 50 päivän (6h/päivä) ajan. Opintojaksoon kuuluu myös yliopiston lehtorien järjestämää seminaarityöskentelyä 28 tuntia, pienryhmätyöskentelyä 20 tuntia sekä kirjallisia tehtäviä.
Sosiaalityön perusopinnot ja S6-S10.
Kandiopintojen 3. vuosi, 1., 2. ja 3. periodi.
Opintojaksolle voidaan ottaa rajoitettu määrä opiskelijoita, joten etusijalla ovat sosiaalityön pääaineopiskelijat. Valtiotieteellisen tiedekunnan sosiaalityötä sivuaineena opiskeleville opiskelijoille on varattu opintojaksolle viiden hengen vuosittainen kiintiö. Haku syksyllä alkavalle kurssille on ajalla 16.-30.4. 2007 Hakulomake 2007-2008, ks. http://www.valt.helsinki.fi/yhpo/lomakkeet/Hakulomake_Psykosos_2007-2008.rtf
Katisko Marja
Oheiskirjallisuutena:
Kurssin aikana perehdytään sosiaalityön käytäntötutkimukseen, arviointiin ja työmenetelmien kehittämiseen. Tavoitteena on sosiaalityön käytäntötutkimukseen kiinnittyvän arvioinnin ja työmenetelmien kehittämisen mahdollisuuksien ja toimintatapojen hahmottaminen, perehtyminen arviointi- ja menetelmäkehittämisen malleihin ja menetelmiin ja niissä harjaantumiseen käytäntötilanteissa. Kurssi on kaksikielinen.
Sosiaalityön perus- ja aineopinnot
Työpajatyöskentely ryhmässä osaamiskeskusympäristössä sekä raportointi seminaarityöskentelyn yhteydessä.
Kurssia ei järjestetä kevätlukukautena 2007. Niiden, jotka aikovat suorittaa opintojakson lukuvuoden 2006-2007 aikana, pyydetään ottamaan yhteyttä Erja Sauramaan tai Ilse Julkuseen.
maisteriopintojen 1. vuoden 4. periodi
Saurama Erja
Hyvät käytännöt - menetelmäkäsikirjat: http://www.stakes.fi/finsoc/hyvkayt/julkaisut.htm
Laajuus: Op 16 - 19 Ov 8 - 10
(yht. 16 tai 19 op = 8 ov tai 10 ov)
Laajuus: Op 6 - 9 Ov 3 - 5
6 op = 3 ov (pakollinen) tai 9 op = 5 ov
Opintojakson tavoitteena on tarjota opiskelijalle omakohtainen kokemus itsenäisestä toimimisesta ammatillisissa asiantuntijatehtävissä. Opintojakso tuottaa kokemukseen pohjaavaa harjaantumista itsenäiseen ja vaativaan asiantuntijatason työskentelyyn sekä näkemystä haasteelliseen/tavoitteelliseen urakehitykseen. Opintojakson opiskelumuotojen tavoitteena on kehittää opiskelijan itseohjautuvuuden ja – arvioinnin taitoja sekä vahvistaa oman ammatillisen toiminnan ja kehitysnäkymien systemaattista ja kriittistä pohdintaa.
Sosiaalityön perus- ja aineopinnot sekä S24
Työskentely 2-3 kk opetuspaikaksi hyväksytyssä toimipaikassa (esim. osaamiskeskusympäristöt, hallinnolliset ja tutkimuslaitokset sekä vaativat sosiaalityön tehtävät), itsenäinen opiskelu sekä ammattikäytäntöihin liittyvään työnohjaukseen tai vertaisohjausryhmään osallistuminen (14t). Ks. hakuilmoitus työharjoitteluun 2007 ( http://www.valt.helsinki.fi/yhpo/harjoitteluhaku2007.pdf )
Luettelo opetusympäristöistä ja ohjeet työnohjaukselle
Erikoistavan asiantuntijatoiminnan käytännön työskentelyjakson suoritus- ja opetuspaikkoja ovat:
1. Osaamiskeskusympäristöt
2. Hallinnolliset ja tutkimuslaitokset
3. Syventyvä asiakastyö
4. Muut opintoympäristöt
Työnohjaus opintojakson osana: Erikoistavan asiantuntijatoiminnan käytännön työskentelyjakson suorituspaikaksi hyväksyminen edellyttää suunnitelmaa työskentelyjaksoon kiinnittyvän työnohjauksen järjestämisestä. Työnohjausta ei voi korvata erilaisilla työpaikalle kuuluvin perehdyttämis- ja konsultaatio/johtamistehtävin eikä myöskään mahdollisilla aikaisemmilla työnohjauksilla. Työnohjauksen toteuttamisen vaihtoehtoja ovat: erikseen sovittu ja järjestetty työnohjaus opintoympäristössä työnantajakustannuksella (esim. silloin kun oma työpaikka opintoympäristönä); muu sovittu ja selkeän työnohjauskokonaisuuden muodostava työnohjaus; vertaistyönohjausryhmä ja siitä pidetty opintopäiväkirja (voi olla joko opiskelijaryhmä tai työpaikkakohtainen ryhmä). Yliopisto ei suorita korvausta työnohjauksesta sen enempää työpaikalle kuin työnohjaajallekaan.
Opiskelijoiden vertaistyönohjausryhmät: Jos työnohjaus ei järjesty työnantajan tai opetuspaikan toimesta, opiskelija osallistuu 14 h mittaiseen opiskelijoiden vertaistyönohjausryhmään. Ryhmä kokoontuu järjestäytymis- ja päätöskerran lisäksi 6 kertaa kahden tunnin mittaiseen tapaamiseen, jossa keskustelun ja reflektion kohteena ovat kunkin opiskelijan työstä nousevat kysymykset sosiaalityön vaativa erikoisosaamista ja/tai asiantuntijuuden kehittymistä peilaten. Kukin opiskelija pitää omalta osaltaan opinto-/reflektiopäiväkirjaa, jonka opintojakson johtaja hyväksyy opintosuoritukseksi.
Maisteriopintojen 1. tai 2. kesä ja ensimmäisen ja neljännen periodin alku tai toisen periodin loppu ja neljännen periodin alku.
Katisko Marja
Oheiskirjallisuus ja erikseen sovittava jaksoa edeltävä lukutehtävä.
mån och tors 14-16 U37 sh2
Sosiaalityön vaativissa asiantuntijarooleissa tarvittavien ammatillisten erityisvalmiuksien ja –tietojen sekä eettisen valveutuneisuuden vahvistaminen. Eettisen ja arvioivan näkökulman vahvistaminen suhteessa omaan asiantuntijatoimintaan, sosiaalityön tiedonhankintaan ja – muodostukseen sekä päätöksentekoprosesseihin liittyviin menettelytapoihin. Sosiaalityöntekijän toiminnan ja muuttuvien ammattikäytäntöjen välisen suhteen jäsentäminen sekä ammatillisten kehitysnäkymien pohtiminen. Sosiaalityön asiantuntijuuden dynamiikan hahmottaminen yhteistoiminnallisissa suhteissa muotoutuvana toimintana.
Sosiaalityön perus- ja aineopinnot
Yhteistoiminnallisen oppimisen juonneopetusryhmissä työskentely monipuolisesti sovittuun asia-/toimintakokonaisuuteen perehtyen (tutkimus ja muu kirjallisuus; käytännön kenttävierailut ja haastattelut; mahdolliset vaihto-opiskelukokemukset; opetetut kurssit esim. vierailuluennot; myös esim. taiteen ja omakohtaisuuden kautta avautuvien kokemusten reflektiivinen analyysi; case-työskentely opetusasemilla tai vastaavissa käytännön opetusyhteistyöpuitteissa; opetusohjelmaan hyväksytyt erilliset kurssit/opetuskokonaisuudet).
Opiskelumuotona yhteistoiminnallisen opiskelun työskentelysuunnitelman mukaiset menettelyt. Poikkeustapauksessa kirjallinen kuulustelu sovituin osin (ellei esim. korvaavia kursseja, tentitään 1 kirja kustakin kohdasta a. – d.
Opiskelijaa pyydetään tarkistamaan, onko tentin suorittaminen mahdollista ko. erityisalan opettajan tutkimusperiodin aikana.
Maisteriopintojen 2. vuoden 1./2. periodi
Karvinen-Niinikoski, Synnöve
a) Refleksiivinen asiantuntijuus :
b) Vaativat ammattikäytännöt
c) Etiikka
d) Ammatilliset erikoisalat ja kysymykset
Lapsi- ja nuorisosiaalityö:
Kuntouttava sosiaalityö:
Marginalisaatiokysymysten sosiaalityö:
Yhteisösosiaalityö:
2.2. - 4.5.2007, FSKompetenscentret, Café Sosve, Tavastvägen 13, Helsingfors.
Att ge fördjupade insikter i och underlag för reflektion kring frågor som gäller brukarperspektivet i socialt arbete och den diskussion som förs kring begreppet.
Temacafé fredag 2.2.07 kl. 8.15-10
Temacafé fredag 2.3.07 kl. 8.00-9.20 (Obs! Tiden) – Barnet som brukare i barnskyddet Anna von Bruun, pol.mag., barnpsykoterapeut (TEO), FSKompetenscentret
Mathilda Wrede-seminariet onsdag 14.3.07 kl. 10-16
Temacafé fredag 13.4.07 kl. 8.15-10
Temacafé fredag 4.5.07 kl. 8.15-10
Aktiv närvaro, hemuppgifter, inlärnings- och reflektionsdagbok, utvärdering av dagboken.
Samhällspolitiska institutionen, Seminariesalen, Snellmansgatan 10 utom 26.9., då undervisningen sker på FSKompetenscentret, Tavastvägen 13.
Omfattning: S11bB, S11c: 3 op/sp - 2 ov/sv; S25b: 2 op/sp - 1 ov/sv
Elämäkerrallisen näkökulman avaaminen käytettäväksi sosiaalityössä. / Att ge kunskap om vad ett biografiskt perspektiv i socialt arbete kunde innebära.
Kurssikielet: ruotsi/suomi/englanti. / Kursspråk: svenska/finska/engelska.
Aktiivinen läsnäolo, kotitehtäviä, oppimispäiväkirja ja päiväkirjan itsearviointi. / Aktiv närvaro, hemuppgifter, inlärningsdagbok och egenvärdering av dagboken.
Att ge fördjupade insikter i frågor som gäller dokumentation och etik i socialt arbete och om diskussionen kring dem.
Temacaféer om etik kl. 8.15-10 på FSKompetenscentret, Café Sosve, Tavastvägen 13:
Aktiv närvaro, inlärnings- och reflektionsdagbok, utvärdering av dagboken.
mån och tors 14-16 U37 sh2
11.9.-20.11.2006 ma klo 16-18, päärakennuksen sali 10.
1. tenttipäivä torstai 23.11.2006 klo 16-18 PIV ja uusinta 30.11.2006 klo 16-18 U40 sali 4
Luentosarja on tarkoitettu yhteiseksi yhteiskuntapolitiikan ja oikeustieteen opiskelijoille Luentosarjan laajuus ilman kirjallisuutta on yhteiskuntapolitiikan opiskelijoille 2 ov ja oikeustieteen opiskelijoiden kohdalla luentosarjan merkitys on oppiainetta osittain korvaava.
Oikeustieteen opiskelijoita otetaan luentosarjaan 40 ja yhteiskuntapolitiikan opiskelijoita 20 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä.
Restoratiivisella oikeudella tarkoitetaan virallisen oikeusjärjestelmän ulkopuolella, sen rinnalla tai sen sisällä toteuttavia uusia vaihtoehtoisia rikosten, konfliktien ja riitojen ratkaisutapoja, joilla on voimakas yhteys kansalaisyhteiskunnan omaehtoiseen organisoitumiseen ja sosiaalityöhön. Valt. tri., teol. maist., sosiaalityön dosentti Juhani Iivari pitää teemasta 12 luennon luentosarjan (24 tuntia) Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksella.
1. Luento: Restoratiivisen oikeuden tausta
2. Luento: Miten ja miksi oikeus yhteiskunnallistuu?
3. Luento: Restoratiivisen oikeuden teoria
4. Luento: Luennon 3 teema jatkuu
5. Luento: Restoratiivinen oikeus ja politiikkamuutos
6. Luento: Restoratiivisen oikeuden tutkimustulokset
7. Luento: Kansainväliset suositukset Restoratiivisen oikeuden hyvistä käytännöistä
8. Luento: Kohti sovittelun hyviä käytäntöjä
9. Luento: Rikossovittelu ja lainsäädäntö
10. Luento: Sovittelun erityistapaukset
11. Ensimmäinen tenttipäivä
12. Toinen tenttipäivä
Luennot ma 11.9.—4.12.2006 klo 10-12 Porthania, 6 krs., luentosali P674
Naisoikeuden johdatus naisoikeuteen (6 op, 3 ov), Naistutkimus NA233, Sosiologia sosiologian tutkimusalat I tai II (Oj 75427, 75827 Oikeus ja yhteiskunta, Oj 75430, 75830 Sukupuolen ja iän sosiologia), Sosiaalityö ( 5 op, oj S25b Sosiaalityön refleksiivinen asiantuntijuus ja erityisosaaminen), sosiaalipolitiikka (oj10, oj20, oj21, ks. http://www.valt.helsinki.fi/opas2006/sospo/K73025SVO/ )
oikeustieteen-, sosiologian-, sosiaalipolitiikan-, sosiaalityön- ja naistutkimuksen opiskelijat
Kurssin tavoitteena on tarkastella kriittisesti väkivallan sukupuolittuneisuutta ja oikeusjärjestelmän tapaa kohdata väkivalta. Luennoilla tarkastellaan kriittisesti lainsäädäntöä ja sen soveltamiskäytäntöä. Erityisesti poliisi-, syyttäjä- ja tuomioistuinkäytäntöjä käsitellään oikeussosiologisesta näkökulmasta. Sen lisäksi pohditaan väkivaltaa koskevia kulttuurisia käsityksiä yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta sekä lain ja ”yhteiskuntatodellisuuden” välistä vuorovaikutusta. Rikosoikeuden aineopintotentti ei ole välttämätön edellytys kurssille osallistumiselle.
Rikosoikeuden aineopintotentti ei ole välttämätön edellytys kurssille osallistumiselle. Suoritustapa: luennot (12 luentoa), oheiskirjallisuus ja oppimispäiväkirja (ohjeet ensimmäisellä kerralla).
Oheismateriaali luentosarjalle Sukupuoli, väkivalta ja oikeus Syksy 2006
Suositeltava oheislukeminen niille, joilla ei ole rikosoikeuden pohjatietoja: Nuotio
3rd period at 9-12 o"clock (2,5 hours) on the following days:
For students of social work the course can be used to substitute 3 ECTS/2 study weeks of the study units S4b, S11 Ba, S11Bb or S11C, or one book of S18 or 2 ECTS/1 study week of S25b. Other students should negotiate with their teachers for compensation.
Topics in the course will include: Class session 1—International development: selected issues and concepts
Class session 2—Women and gender in international development:
Class session 3—Women´s roles in production, reproduction and in community work (with ases from Africa and Asia)
Class session 4—Participatory methods and work with women in developing countries: How do women view themselves and what do they want?
This course will include class instruction for two and a half hours over four days. There will be four articles and other readings assigned for students. There will also be a final essay to be completed at the end of the course.
For each class, a reading will be assigned that students are expected to discuss in class and draw from later in their essay. These will be distributed to students in advance. Essays should be sent by email attachment to the instructor within 10 days of the last class. The instructor will grade the paper and send the mark back to you and the course coordinator by email.
The short class paper (five pages) will address the following questions:
1. What is your view, based on course reading, experience and knowledge of the ways in which women´s social situation could be improved at the local level?
2. If you were able to plan and implement a project for women in a local area in a developing country to address one of the issues, what would it be about and how would you develop the plan?
3. How would the project you have developed affect women`s practical needs and/or strategic interests? How would it influence women’s productive, reproductive and/or community roles?
Students intending to attend the course can pick up copies of the following reading in the office room No 119 at Yhteiskuntapolitiikan laitos, Snellmaninkatu 10, 1st floor:
Maher, V. (1981). Work, consumption and authority within the household: A Morrocan case. In Young, K., Wolkowitz, C. and McCullagh, R. (Eds.). Of marriage and the market: Women’s subordination internationally and its lessons (pp. 117-135). London: Routledge.
Qiaozhuan, L. and Zhu, C. (1998). Research and enlightenment on rural Chinese women’s participation and community development. Chinese Sociology and Anthropology, 31(2), 8-22.
Roberts, P. (1989). The sexual politics of labour in Western Nigeria and Hausa Niger. Young, K. (Ed.). Serving two masters: Third world women in development (pp. 27-47). New Delhi: Allied Publishers.
Moser, C. (1993). Practical and strategic gender needs and the role of the state. In Gender and development planning: Theory, practice and training (pp. 37-54). London: Routledge.
Davin, D. (1991). Chinese models of development and their implications for women. In Afshar, H. Women, development and survival in the third world (pp. 30-52). London: Longman.
Laajuus: Op 5 Ov 3
Tutkimusseminaari I:n tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu tieteelliseen ajatteluun ja keskusteluun sekä kirjalliseen esitystapaan. Tavoitteena on, että opiskelija osaa soveltaa eri ilmiöihin oman tieteenalan ja lähitieteenalojen käsitteitä ja tunnistaa sosiaalityön erilaisia teoreettisia lähtökohtia. Opiskelija saa ohjausta ja tukea opinnäytetyön suunnittelussa ja tekemisessä.
Seminaariin pääsy edellyttää sosiaalityön aineopintojen/kandidaatin tutkinnon suorittamista ja oman pro gradu – tutkielman aiheen alustavaa määrittelyä.
Jokainen opiskelija kirjoittaa Tutkimusseminaari I:ssä ensimmäiselle kokoontumiskerralle ideapaperin (1 sivu), myöhemmin tutkimusasetelmaa ja käsitteitä tarkentavan käsitepaperin (10-20 sivua) sekä tutkimussuunnitelman (20-40 sivua). Opiskelija työstää tutkimussuunnitelmaa HOPS:issa alustavasti sovitusta, seminaarin pitäjän kanssa tarkennetusta aiheesta. Opintojaksoon kuuluu toisen ryhmäläisen työn opponointi kaksi kertaa. Seminaarit voivat myös kokoontua teemoittaisten tutkimusryhmien ympärille.
Maisteriopintojen 1.vuosi, 2. – 3. periodi. Limittäin tutkimusmenetelmäopintojen kanssa.
Kevään seminaarit:
sosiaalityön pääaineopiskelijat
Laajuus: Op 5 Ov 3
Tutkimusseminaari II:ssa opiskelija esittää tarkastettavaksi tutkielman käsikirjoituksen ja raportoi tutkimuksen etenemisestä ja siinä esiin tulleista ongelmista. Tavoitteena on, että opiskelija saa valmiudet tieteellisen tutkimus- ja selvitystyön tekemiseen, oppii hyödyntämään ja soveltamaan tutkimustietoa sekä osaa kriittisesti arvioida yhteiskunnan toimintaa ja kehittää uudenlaisia toimintamalleja. Lisäksi opiskelija saa valmiudet jatkaa tutkimustyötä.
Tutkimusseminaari I, syventävien opintojen tutkimusmenetelmäopinnot (10 op).
Seminaari etenee kaksivaiheisesti: jokainen esittää ensin tutkimuksen käsikirjoituksen ja myöhemmin tutkimuksen edistyneen käsikirjoituksen. Jokainen seminaarilainen myös opponoi kaksi kertaa toisen työtä. Kuten Tutkimusseminaari I:ssä, seminaarit voivat kokoontua teemoittaisten tutkimusryhmien ympärille.
Maisteriopintojen 2. vuosi, 1. ja 2. periodi.
Forskningsseminariumin börjar 17.1.2007 kl. 16 -18, Wariksenpesä och pågår enligt överenskommelse upp till slutet av period IV, tills 25.4.2007. Anmälningar senast 15.1. till Web Oodi.
Laajuus: Op 40 Ov 20
Tutkielma kuvastaa opiskelijan tieteellistä kypsyyttä, oppineisuutta ja taitoa ilmaista itseään kirjallisesti tieteellisellä tyylillä. Kypsyytensä opiskelija osoittaa tehtävän asettelussa ja tutkimuksen suunnittelussa, tutkimusmenetelmien ja aiheeseen liittyvien teorioiden hallinnassa, ajattelun kriittisyydessä ja johdonmukaisuudessa sekä tieteellisten menettelytapojen noudattamisessa. Tutkielmaa tehdessään opiskelija joutuu itsenäisesti pohtimaan yhteiskunnan ilmiöitä, perehtymään teorioihin, käyttämään tutkimusmenetelmiä sekä liittämään yhteen teoriaa ja empiiristä ainesta. Tutkielman laatiminen auttaa hahmottamaan sosiaalista todellisuutta ja kehittää valmiuksia sosiaalisten kysymysten ammatillis-tieteelliseen erittelyyn.
Kandidaattitutkielma pitää olla tehty ennen opinnäytetyön aloittamista. Pro gradu – tutkielmaa tarkastettavaksi jätettäessä tulee olla suoritettuna tutkimusseminaarit sekä vieraan kielen opinnot.
Tutkielman tekeminen on pääasiassa itsenäistä työskentelyä, jota tutkimusseminaarit tukevat. Laitoksen opettajat antavat ohjausta työssä. Tutkielman aiheesta tulee etukäteen keskustella laitoksen professorin kanssa. Aihetta pohditaan alustavasti jo maisteriopintojen alkuvaiheessa HOPSin yhteydessä ja myöhemmin tutkimusseminaareissa. Pro gradu – tutkielmaan liittyy kirjallinen kypsyysnäyte, johon osallistutaan pro gradu – tutkielman tarkastettavaksi jättämisen jälkeen.
Laajuus: Op 25 Ov 15
Laajuus: Op 6 Ov 4
Laajuus: Op 35 Ov 23
Ks. Myös tiedekunnan jatkokoulutusopas: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/jatko-opinnot/index.htm
Tohtorin tutkintoon voidaan edetä suoraan tekemättä lisensiaatin tutkimusta. Muutoin tohtorin tutkinnon vaatimukset ovat samat kuin lisensiaatin tutkinnossa lukuun ottamatta väitöskirjaa.
Laajuus: Ov 6
Törrönen Maritta
a) Kaksi aikalaisanalyyttista teosta seuraavista:
b) Kaksi teosta klassikoista ja oppihistorioista:
c) Kaksi teosta nykyteorioista:
Janus ja Yhteiskuntapolitiikka -lehtien viimeiset vuosikerrat
d) Kaksi kuulustelevan professorin kanssa sovittua teosta opiskelijan kiinnostusten mukaan, jotka voivat olla myös yllä olevalta listalta.
Huom. Jatkokoulutus- ja tutkijaseminaareihin osallistumisesta on sovittava etukäteen seminaarin johtajan kanssa.
Huom. Jatkokoulutus- ja tutkijaseminaareihin osallistumisesta on sovittava etukäteen seminaarin johtajan kanssa.
tiistaisin klo 16-18 seminaarisalissa (1. krs, Snellmaninkatu 10)
Huom. Jatkokoulutus- ja tutkijaseminaareihin osallistumisesta on sovittava etukäteen seminaarin johtajan kanssa.
Sosiaalityön erikoistumiskoulutus on yliopistollista jatkokoulutusta, joka antaa mahdollisuuden erikoistua johonkin erikoisalaan. Koulutuksen erikoisalat ovat kuntouttava sosiaalityö, lapsi- ja nuorisososiaalityö, marginalisaatiokysymysten sosiaalityö, yhteisösosiaalityö ja hyvinvointipalvelujen sosiaalityö. Koulutuksen kotisivut ovat osoitteessa http://www.sosnet.fi
Sosiaalityön erikoistumiskoulutuksen laajuus on 120 opintopistettä (80 ov):
Koulutuksen järjestää Sosiaalityön yliopistoverkosto, Sosnet, jonka muodostavat Helsingin, Jyväskylän, Kuopion, Lapin, Tampereen ja Turun yliopistojen sosiaalityön koulutusyksiköt.
Nelivuotiseen koulutukseen kuuluvat lähiopetuspäivät eri puolella Suomea, etätehtävät, lisensiaatintutkimus ja muut opinnot, joita opiskelijat suorittavat henkilökohtaisten opintosuunnitelmien pohjalta. Koulutuksessa hyödynnetään moodle-oppimisympäristöä ja sähköpostilistoja.
Sosiaalityön erikoistumiskoulutuksen professoreina Helsingissä toimivat Marjaana Seppänen, vastaanotto sopimuksen mukaan, p. 09-191 245 77, marjaana.seppanen@helsinki.fi ja: Johanna Hurtig, vastaanotto ke 13-14.30, p. 09-191 245 66, johanna.hurtig@helsinki.fi.
Erikoisalat:
Kuntouttava sosiaalityö (120 op)
Kuntouttava sosiaalityö -erikoisala johdattaa tutkimaan ja tunnistamaan ihmisten yksilöllisen selviytymisen esteitä ja mahdollisuuksia sekä tuottamaan näitä koskevaa tietoa ja toimintamalleja. Viime vuosien yhteiskunnan rakenteelliset muutokset ovat vahvistaneet tarvetta kuntouttavaan sosiaalityöhön, jonka perusperiaatteita ovat mm. voimavarakeskeisyys ja osallisuus. Kuntouttavan sosiaalityön tavoitteena on luoda, palauttaa ja ylläpitää omaehtoisen selviytymisen, hyvän elämänlaadun ja elämänhallinnan edellytyksiä, ehkäistä syrjäytymistä, tukea asiakkaiden itsenäisiä ja myönteisiä elämänvalintoja sekä täysivaltaista kansalaisuutta.
Lapsi- ja nuorisososiaalityö (120 op)
Lapsi- ja nuorisososiaalityön -erikoisalalla perehdytään lasten ja nuorten elinoloihin, lapsuuden ja nuoruuden kulttuurisiin merkityksiin ja lastensuojelun historiaan ja sen toimintaan. Lapsi- ja nuorisososiaalityön tavoitteena on vahvistaa myönteistä yhteiskunnallista lapsipolitiikkaa, sosiaalityön tieteellistä perustaa sekä etsiä sosiaalityön käytäntöjä, jotka ehkäisevät lasten ja nuorten syrjäytymistä ja tukevat heidän osallisuuttaan. Marginalisaatiokysymysten sosiaalityö (120 op)
Sosiaalityön perustehtävä erilaisten marginalisoitumista aiheuttavien kysymysten parissa edellyttää yhteiskunnallisen murroksen tilanteessa vaativaa asiantuntemusta. Marginalisaatiokysymysten sosiaalityön -erikoisalan keskeinen osa-alue onkin vaikeiden elämäntilanteiden jäsentäminen ja toimivan asiakassuhteen rakentaminen. Erikoisalan keskeisinä teemoina korostuvat marginalisaatiokysymysten globaalit, yhteiskunnalliset, institutionaaliset, kulttuuriset, sukupuolisidonnaiset ja yksilölliset kontekstit.
Yhteisösosiaalityö (120 op)
Yhteisösosiaalityö-erikoisala tarkastelee yksilöitä, perheitä ja ryhmiä osana sosiaalisia verkostoja ja yhteisöjä. Yhteisöjä, yhteisöllisyyttä ja yhteisöllistämisen politiikkaa tarkastellaan useiden eri näkökulmien kautta. Yhteisösosiaalityön asiantuntijana sosiaalityöntekijän tulee ymmärtää yhteisön ja yhteisöllisyyden historiaa, ryhmäprosesseja ja -dynamiikkaa sekä kyetä arvioimaan ja soveltamaan erilaisia yhteisöjen kanssa käytettäviä työmenetelmiä.
Seppänen Marjaana
Seppänen Marjaana
14.9-19.10.2006 (1. periodi) ja 18.1-1.3.2007 (3. periodi) AIKA: torstaisin klo 16-18 U40 sali 26
Seminaari on tarkoitettu sosiaalityön erikoistumiskoulutusta suorittaville jatko-opiskelijoille ja se toimii lisensiaatintutkimusten valmistumisen tukena.
Yhteyshenkilöt: Marjaana Seppänen, vastaanotto sopimuksen mukaan, p. 09-191 245 77, marjaana.seppanen@helsinki.fi ja Johanna Hurtig, vastaanotto ke 13-14.30, p. 09-191 245 66, johanna.hurtig@helsinki.fi
Seminaarissa esitellään tutkimussuunnitelmia ja tutkimuksen eri vaiheita keskustellen. Seminaariin sisältyy myös lisensiaatintutkimusten tarkastustilaisuuksia.
Aktiivinen osallistuminen (tutkimuksen esitteleminen) tutkijaseminaariin yhden periodin (7 viikkoa) aikana, vastaa 2 opintopistettä (1 opintoviikkoa ).