Tulostettava versio tuotettu 2006-05-09 10.41.21
Laajuus: Op 180 Ov 120
TUTKINTOVAATIMUKSET VANHAN TUTKINTOASETUKSEN MUKAAN JATKAVILLE OPISKELIJOILLE:
Perusopinnot 15 ov: opintojaksot S1 - S4
Aineopinnot 38 ov: opintojaksot S5 - S10, S11a tai S11b, S12b, S13 + S23 (syventävissä opinnoissa), S14
Laajuus: Op 30
Laajuus: Op 25 Ov 15
5.9.2005 klo 9-11 seminaarisali (Snellmaninkatu 10, 1. krs)
Sosiaalityön pääaineopiskelijoille järjestetään 5.9. klo 9-11 seminaarisalissa pakollinen "Johdatus portfoliotyöskentelyyn" - tilaisuus. Tutustumme laitoksen portfoliokäytäntöön ja aloitamme koko opiskeluprosessin kestävän portfoliotyöskentelyn.
Itsearviointikertomuksen ja portfoliokertomuksen arviointikriteerit
Itsearviointikertomus (sosiaalityön opiskelijat) ja portfoliokertomus (sosiaalipolitiikan opiskelijat) arvostellaan asteikolla ET= erinomaiset tiedot HT= hyvät tiedot T= täydennettävä
Hyväksytty (ET & HT)
Itsearviointikertomuksen ja portfoliokertomuksen arvostelussa kiinnitetään huomiota portfoliokansion rakenteeseen, oppimisprosessin kuvaukseen ja arviointiin sekä kielelliseen ilmaisuun. 1) Portfoliokansion rakenne
ET= opiskelija esittelee itsearvioinnissaan/portfoliokertomuksessaan näyteportfolionsa ja/tai perusportfolionsa rakenteen ja sisällön ja selvittää/analysoi sen rakentumisen tapaa (onko ollut joku tietty systeemi, vai voiko jälkikäteen havaita joitakin "lainalaisuuksia").
HT= opiskelija selvittää itsearvioinnissaan/portfolikertomuksessaan portfolionsa sisällön.
T= opiskelija ei kuvaa/analysoi portfolionsa rakennetta ja sisältöä.
2) Oppimisprosessin kuvaus ja arviointi
ET= itsearvioinnista/portfoliokertomuksesta käy ilmi, että opiskelija pystyy nostamaan portfoliostaan keskeisiä tapahtumia (esim. kehittymisen murroskohtia) oman oppimisprosessin analyysin tueksi. Opiskelija analysoi oppimisprosessiaan kokonaisvaltaisesti pohtien niin pääaineen ja sivuaineiden antia kuin myös muita elämänalueita. Opiskelija pystyy hahmottamaan asiantuntijuuden rakentumiseen liittyviä keskeisiä osa-alueita ja nostaa esiin oman asiantuntijuuden kehittymiseen liittyviä keskeisiä kysymyksiä. Opiskelija arvioi suorittamiensa opintojaksojen antia.
HT= Oppimisprosessin kuvauksessa, arvioinnissa tai portfoliokansion esittelyssä on puutteita, mutta kaikki osa-alueet ovat olemassa. Opiskelija kuvaa esim. omaa oppimisprosessiaan, mutta ei viittaa pohdinnoissaan portfoliokansion aineistoon. Pohdinta kattaa opinnot kokonaisvaltaisesti, mutta oppimisprosessin arviointi jää ohueksi tai oppimisprosessia arvioidaan, mutta pohdinta kohdistuu vain rajattuun osaan opintoja.
T= Kaikissa edellä mainituissa osa-alueissa on puutteita. Opiskelija kuvaa oppimisprosessiaan, mutta ei viittaa pohdinnoissaan portfoliokansion aineistoon. Pohdinta ulottuu vain satunnaisten opintojaksojen arviointiin/annin arviointiin.
3) Kielellinen ilmaisu
ET= Työ on siisti ja luettava (lyönti- ja kielioppivirheet minimissä), työ on jäsennelty selkeästi esim. väliotsikoin. Kirjoitustyyli on sujuvaa ja pohdiskelevaa. HT= Työ on siisti, mutta tekstin luettavuutta helpottava jäsentely puuttuu ja tekstin viimeistely ontuu. Kirjoitustyyli on toteava. T= Työssä on paljon lyönti- ja kielioppivirheitä, eikä ulkoasuun ole kiinnitetty huomiota.
Laajuus: Op 10 Ov 6
Johdantokurssilla tutustutaan sosiaalityön keskeisiin käsitteisiin, sosiaalityöhön tieteenä ja tutkimusalana sekä akateemisena ammattialana. Luennolla käsitellään sosiaalityön tieteenalan ja ammatillisuuden historiallisia juuria, sosiaalityön ihmiskäsitystä, eettisyyttä sekä arvosidonnaisuutta ja ammattietiikkaa. Johdantokurssin kuluessa opiskelija saa tietoa sosiaalityön tieteellisestä ja ammatillisesta paikasta sekä sosiaalityön yhteiskunnallisesta kansallisesta ja kansainvälisestä toimintaympäristöstä. Moniäänisenä luentosarjana toteutettava johdantokurssi tutustuttaa opiskelijan niihin intellektuaalisiin ja ammatillisiin suhteisiin, joissa tehdään sosiaalityön tutkimusta ja harjoitetaan sosiaalityötä akateemisena ammattina.
Luennot, niihin liittyvät tehtävät sekä johdantokurssin tentin yhteydessä suoritettava kirjallisuus. Viisi työpajaa ja kenttäkäyntiä. Pääaineopiskelijoiden HOPS sekä portfolioinformaatio kuuluvat johdantokurssiin. Niiden tilalla sivuaineopiskelijat suorittavat sosiaalityön pääsykoekirjan tiedekuntatentissä.
Kandiopintojen 1. vuoden 1. periodi; työpajat ja tentti 2. periodi
Malmberg-Heimonen Ira
Lisäksi sivuaineopiskelijat tenttivät:
Korvatessaan koko kurssin kirjoilla sivuaineopiskelijat tenttivät lisäksi:
tai
sekä
ti 9-12 AUD XIII
Sosiaalityön johdantokurssin tavoitteena on 1) jäsentää sosiaalityötä oppi- ja tutkimusalana sekä yhteiskunnallisena muutostyönä eli käytäntönä, ammattina ja yhteiskuntapolitiikan yhtenä lohkona, 2) esitellä alan peruskäsitteet sekä toimintaorientaatiot, ajattelun ja toiminnan perusteet. Lisäksi se 3)esittelee niitä ajankohtaisia tutkimuksia, keskusteluja
Johdantokurssiin liittyvät työpajat 10.10.-5.12.2005
Laajuus: Op 3 Ov 1
Luentosarjan järjestämisestä vastaa laitos. Sosiaalityön opiskelijoiden vastuuopettajana on sosiaalityön yliopistonlehtori.
Yhteiskuntapolitiikan johdantokurssilla laitoksen kaikki tieteenalat ja oppiaineet esittäytyvät. Kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat yhteiskuntapolitiikkaan oppialana.
Luennot. Opiskelijat, jotka suorittavat yhteiskuntapolitiikan johdantokurssin osana muita opintojaan, haastattelevat yhtä laitoksen tutkijaa ja lukevat yhden tämän julkaisun.
Kandidaatin opintojen 1. vuoden 1.periodi
Rauhala Pirkko-Liisa
Ma 10-12 ja to 12-14, yhteiskuntapolitiikan laitos (Snellmaninkatu 10, seminaarisali, 1. krs.)
ks. kurssin kotisivu: http://www.valt.helsinki.fi/opas2005/sospo/K73287/
Laajuus: Op 6 Ov 4
Opintojaksoon kuuluu valtarakenteita ja vallankäyttöä sekä ihmisoikeuksia ja eettisyyttä syventävä luentoseminaari ja ryhmätenttejä (, joita voidaan korvata tiedekuntatentissä suoritettavalla kirjallisuudella,) palvelujärjestelmiin tutustuminen ja osallistuminen matalan kynnyksen neuvontatoimintaan.
Opintokokonaisuuden tavoitteena on syventää johdantokurssilla hankittua tietoa sosiaalityön akateemisesta ja ammatillisesta kehittymisestä sekä sosiaalityön ajankohtaisista kysymyksistä. Opintojakson aikana opiskelija tutustuu humanistiseen/fenomenologiseen ihmiskäsitykseen sekä globaalin etiikan perusteisiin. Opintojaksolla saadaan perustietoa sosiaalialan palvelujärjestelmästä sekä sosiaalityön ammatillisen yhteistyön ja toimijuuden perusteista. Opintojaksolla opiskelija tutustuu ammatilliseen auttamistyöhön arkielämän näkökulmasta. Opiskelija kartuttaa tietojaan sosiaalityön kohdeilmiöistä sekä aloittaa harjaantumisen ammatillisen ja maallikkoauttamisen erojen tunnistamiseen. Opintojakson kuluessa opiskelija oppii omalla toiminnallaan tukemaan osallisuutta ja tekemään eettisesti harkittua neuvontatoimintaa. Opintokokonaisuus koostuu kahdesta kokonaisuudesta.
Laajuus: Op 3 Ov 2
kirjallisuustentti
Kandidaatin opintojen 1. vuoden 2.-3. periodi
Rauhala Pirkko-Liisa
Laajuus: Op 3 Ov 2
Opintojaksolla tutustutaan ammatilliseen auttamistyöhön ihmisten arjen näkökulmasta. Toisena keskeisenä tavoitteena on harjoitella auttamistyön edellyttämiä vuorovaikutus-, neuvonta- ja tiedonhankintataitoja.
Tiedollisina tavoitteina on, että opintojakson myötä opiskelija ymmärtää yhteistyön merkityksen auttamistyössä, tutustuu omakohtaisesti suomalaisen palvelujärjestelmän ja lainsäädännön toimintaan, kartuttaa sosiaalityön kohdeilmiöiden tuntemusta, tunnistaa ammatillisen ja maallikkoauttamisen eroja ja yhtäläisyyksiä. Lisäksi opintojakson myötä opiskelija oppii omalla toiminnallaan tukemaan osallisuutta.
Opintojaksot S1, S2, S3a ja S3b.
Luentoja, 60 tuntia työskentelyä pienryhmissä epävirallisissa/ kolmannen sektorin organisaatioissa, jotka toimivat auttamistyön toimintaympäristönä, työnohjausta, lukutehtäviä sekä kirjallisen ryhmätyön tekeminen ja esitteleminen päätösseminaarissa.
Kandidaatin opintojen 1. vuoden 3. periodi.
Katisko Marja
Oheiskirjallisuus:
Kurssi alkaa kokoontumisella tiistaina 17.1.2006 klo 9-15 laitoksen seminaarisalissa ja jatkuu tämän jälkeen perjantaisin klo 10-12 20.1.-3.3.2006 välisenä aikana.
Ilmoittautuminen 5.12.2005 mennessä weboodin kautta. Opintojaksolle otetaan rajattu määrä opiskelijoita.
Kurssi on pakollinen sosiaalityön pää- ja sivuaineopiskelijoille
Laajuus: Op 6 Ov 4
Opintojakson tavoitteena on tutustua sosiaalityön kannalta keskeisiin sosiaalisiin kysymyksiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Ongelmien ratkaisuyrityksiin tutustutaan tässä vaiheessa ensisijaisesti siten, että opiskelija tutustuu ongelmia koskevaan kirjallisuuteen sekä harjaantuu erittelemään tiedon ja asenteiden välistä suhdetta kirjoittamalla esseitä lukemastaan kirjallisuudesta sekä esittelemällä kirjoittamaansa suullisesti. Opintokokonaisuus koostuu kahdesta jaksosta.
Esseeseminaari ja tiedekuntatentti, jossa tentitään kaksi teosta kohdasta S4B.
Kandiopintojen 1. vuoden 2. ja 3. periodi
Kandidaatin opintojen 1. vuoden 2. periodi.
Rauhala Pirkko-Liisa
keskiviikkoisin klo 18-20 Wariksenpesässä (Snellmaninkatu 10, 3. krs) alkaen 14.9.2005. Huom. läsnäolo ensimmäisessä tapaamisessa välttämätöntä.
Rauhala Pirkko-Liisa
Valitaan kaksi teosta seuraavista:
Ryhmätenttitilaisuudet ke 18.1.06 klo 18-20 (Paavilainen & Pösö), ke 25.1.06 klo 18-20 (Nikkonen et al.), ke 1.2.06 klo 18-20 (Huttunen), ke 15.2.06 klo 18-20 (Kortteinen & Tuomikoski).
Ryhmätentteihin osallistuvat syksyllä 2005 esseeseminaarin suorittaneet opiskelijat.
Laajuus: Op 65 Ov 38
Sivuaineopiskelijat opiskelevat S6-S11 yhteensä 35 op.
Laajuus: Op 15 Ov 6
Kurssi on tarkoitettu vain sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön pääaineopiskelijoille. Kurssilla hankitaan perustiedot empiirisen sosiaalitutkimuksen menetelmistä. Kurssin tavoitteena on johdattaa kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten menetelmien käyttöön: aineistojen keruun, niiden muokkaamisen ja analyysin perusteisiin. Kurssi koostuu luennoista ja harjoituksista, jotka sijoittuvat luentojen yhteyteen. Kurssi antaa perusvalmiuden yhteiskuntatieteellisten tutkimusten kriittiseen arviointiin ja myös tekemiseen. Kurssiin sisältyy myös työelämään orientoivia opintoja (tutustumiskäyntejä). Huom! kurssille on ilmoittauduttava etukäteen kohdassa ”opetus” ilmoitettuun ajankohtaan mennessä.
Sosiaalityön perusopinnot, tilastotieteen johdantokurssi ja SPSS-kurssi.
Pääaineopiskelijat osallistuvat aktiivisesti luennoille, tekevät niihin sisältyvät harjoitukset sekä suorittavat seuraavat teokset sopimuksen mukaan.
Jakso on tarkoitettu käytäväksi aineopintojen alussa (2. vuosi). Luennot käynnistyvät 1. periodin alussa ja kestävät 3. periodille saakka.
Kurssin kotisivu ja verkkomateriaali http://www.valt.helsinki.fi/opas2005/sospo/K73289/
Laajuus: Op 6 Ov 4
Opintojakson tavoitteena on syventää sosiaalityön ihmiskäsityksiä sekä jäsentää sosiaalityön kannalta keskeisten tutkimusalojen näkökulmista ihmisten elämänkulkuja ja ihmisen kehitystä.
Sosiaalityön perusopinnot
Alkutentti, jossa tentitään Rauhalan ja Hännisen teokset sekä seminaarityöskentelyä pienryhmissä. Niinä vuosina, jolloin seminaarityöskentelyä ei järjestetä, tentitään Hockeyn ja Jamesin, Hännisen, Rauhalan sekä Sugarmanin teokset.
Kandiopintojen 1. vuoden 4. periodi.
ma 14-17 seminaarisali (Snellmaninkatu 10, 1. krs)
Kurssille osallistuminen edellyttää osallistujien mahdollisuutta sitoutua kaikkiin ryhmätapaamisiin ja läsnäoloon niissä. Ryhmä kokoontuu orientoivaan tapaamiseen ma 13.3. klo 14-16 seminaarisalissa (huom! lyhennetty aika). Osallistuminen ensimmäiseen tapaamiseen on välttämätön. Ryhmän jatkostyöskentelyn ajankohdasta ja paikasta sovitaan tarkemmin ensimmäisessä tapaamisessa.
Keväällä 2006 järjestetään kurssiin liityvä seminaari. Seminaarin tavoitteena on tutustua osallistujien omaan henkilökohtaiseen elämänkulkuun ja ihmiskäsityksiin. Ryhmässä pohditaan, miten oma elämänkulku ja -kokemukset vaikuttavat kunkin sosiaalityöntekijän identiteettiin, käytännön työn tekemiseen ja asiakkaiden kohtaamiseen.
Seminaari toteutetaan ryhmäprosessina keskustellen sekä erilaisia toiminnallisia välineitä ja harjoituksia hyödyntäen.
Laajuus: Op 3 Ov 2
Opintojaksoon kuuluvan kirjallisuuden avulla opiskelija syventää näkemystään sosiaaliturvan järjestelmästä ja saa analyyttisia välineitä sen tarkastelemiseen.
sosiaalityön perusopinnot
Kirjallisuus tentitään tiedekuntatentissä.
Rauhala Pirkko-Liisa
Laajuus: Op 5 Ov 3
Antaa opiskelijalle välttämättömät perustiedot sosiaalioikeudellisesta sääntelystä ja sen soveltamisesta, asiakkaan asemasta ja oikeuksista sekä perus- ja ihmisoikeuksien suhteesta sosiaalioikeudelliseen päätöksentekoon.
Julkisoikeuden kurssi.
Alkutentti, jossa tentitään: Tuori, Kaarlo : Sosiaalioikeus. Katso tiedot tarkemmin kohdasta kirjallisuus.
Luentokurssi, joka sisältää 50 luento- ja harjoitustuntia sekä lisäksi itsenäistä oikeustapausharjoitusten ratkaisemista.
Luentokurssi: kandiopintojen 2. vuoden 3. periodi.
Huomioi että opintojaksoon osallistumiseen vaaditaan hyväksytty alkutentti. Tuori, Kaarlo : Sosiaalioikeus (3. uudistettu painos, WSOY 2004) Luvut: I Sosiaalioikeuden ala (ss. 1-26), II.1. Sosiaali- ja terveydenhuolto (27-66), VI Sosiaaliset oikeudet (177-302) ja X Tahdosta riippumattomat toimenpiteet (411-546)
Opintojakson suorittamiseen vaaditaan luentoihin sekä oikeustapaharjoituksiin osallistumista. Kurssilla tarvittava opetusmateriaali (luentorunko ja oikeustapaharjoitukset) löytyvät kopioitavaksi sosiaalityön kansliasta sekä 2. kerroksen kirjahyllystä. Opiskelijoilla tulisi olla oikeustapauharjoituksia ratkaistessaan ja myös oikeustapausharjoitustunneilla mukanaan lakikirja; Sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädäntö 2004 tai uudempi.
Laitoksen vastuuopettaja: Ira Malmberg-Heimonen, sosiaalityön lehtori, vastaanotto keskiviikkoisin kello 13-15
Opintojakson luennoitsijat:
Laajuus: Op 6 Ov 4
Tutustutaan sosiaalityön teorioihin ja niistä käytävään nykykeskusteluun sekä yhteiskuntateorian perusteisiin.
Tiedekuntatentti. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään opintopiirityöskentelyä, joka korvaa osittain tiedekuntatentin. Lisähuomautus: vanhan tutkintojärjestelmän mukaan opiskelevat voivat suorittaa jakson tenttimällä Paynen teoksen sekä listasta valitsemansa yhden sosiaalityön teorioita käsittelevän teoksen.
Juvonen Tarja
Lisäksi yksi seuraavista sosiaalityön teorioita käsittelevistä teoksista:
Laajuus: Op 6 Ov 4
Kurssilla opiskellaan asiakkaan kohtaamista, sosiaalityön suunnitelmallista työprosessia sekä dokumentointia aikuissosiaalityön toimintaympäristössä. Viitekehyksenä painotetaan yksilökohtaista psykososiaalista työtä verkostoissaan. Opintojakson tavoitteena on kehittää opiskelijan oman persoonan käyttöä auttamistilanteissa, oppia asiakastyön perustaitoja, tutustua omakohtaisesti sosiaalityön tilannearvion, suunnitelmallisuuden ja dokumentoinnin käytäntöihin ja niihin liittyviin keskusteluihin, oppia arvioimaan menetelmien ja eettisten kysymysten merkitystä sekä hyödyntämään erilaisia tiedonlajeja sosiaalityössä.
Sosiaalityön opintojaksot S1-S9 lukuun ottamatta Sosiaalitutkimuksen menetelmät – kurssia tulee olla suoritettuna ennen kurssille tuloa.
Opetus sisältää klinikkatyöskentelyä (Sosiaalityön opetus- ja tutkimusyksikkö Praksiksessa) yhteensä noin 50 tuntia. Klinikkatyöskentely sisältää työpajatyöskentelyä, sosiaalityön asiakastyön havainnointia, uusien asiakkaiden vastaanottoa, asiakastilanteiden videointia. Opiskeluun kuuluu lisäksi luku- ja pohdintatehtäviä ja oman oppimisen arviointia. Opetukseen osallistuu vastaavan lehtorin lisäksi käytännön opettajina toimivia sosiaalityöntekijöitä. Tällä kurssilla opitut perustaidot ovat pohjana Psykososiaalisen työn valmiudet I ja II -opintojaksojen opiskelulle.
Kandiopintojen 2. vuoden 4. periodi jatkuen periodin lopun yli. Alkaa 13.3. ja päättyy 24.5.
Pääaineopiskelijoilla on etuoikeus kurssille (sivuaineopiskelijoiden jonotusperiaate).
Juvonen Tarja
ma 9-12, ti 9-12. to 9-12, Opetus- ja tutkimusyksikkö Praksis, Läntinen sosiaaliasema, Hopeatie 6, 00440 Helsinki
Huom. weboodi-ilmoittautumisen lisäksi täytettävä oheinen hakulomake (ks. http://www.valt.helsinki.fi/yhpo/lomakkeet/Asiakastyon_taidot_hakulomake.pdf ), joka on palautettava Laura Ylirukalle viimeistään 15.2.2006 mennessä.
Kurssin opas löytyy verkko-osoitteesta: http://www.valt.helsinki.fi/yhpo/oppaat/Asiakastyon_taidot-kurssiopas_kl2006.pdf
Ks. työskentelyaikataulu osoitteesta: http://www.valt.helsinki.fi/yhpo/oppaat/tyoskentelyaikataulu_2006.pdf
Laajuus: Op 9 Ov 6
Opiskelija perehtyy sosiaalityön erityisalueisiin.
sosiaalityön perusopinnot ja S6 - S8.
Opintojaksoon sisältyy Lastensuojelun perusteet – kurssi, ja tämän lisäksi opiskelija valitsee kaksi kurssia, joista vähintään toinen on sosiaalityön erityisalakurssi.
Kandiopintojen 2. ja 3. vuosi
Tavoitteena on ymmärtää lastensuojelutyön tavoitteet ja tarkoitus, lastensuojelun järjestelmä, toimintamuodot, lakisidonnaisuus ja eettiset periaatteet, lastensuojelutyöhön ja asiakkuuteen sisältyvät jännitteet sekä lapsen oikeudet.
sosiaalityön perusopinnot ja S6 - S8
luento (20 h) ja luentopäiväkirja tai essee.
Kandiopintojen 2. tai 3. vuoden 2. periodi
Pekkarinen Elina
Oheislukemistona:
to 9-12 U40 sali 7
Opintojakson tavoitteena on ymmärtää lastensuojelutyön tavoitteet ja tarkoitus, lastensuojelun järjestelmä, toimintamuodot, lakisidonnaisuus ja eettiset periaatteet, lastensuojelutyöhön ja asiakkuuteen sisältyvät jännitteet sekä lapsen oikeudet.
Luentojen alustavat sisällöt:
Opintojakso koostuu luennoista, sekä vaihtoehtoisesti esseetehtävästä tai tentistä.
Laajuus: Op 3 Ov 2
Valitaan yksi erityisala, josta tentitään yksi englanninkielinen tai kaksi suomenkielistä teosta. Vaihtoehtoisena suoritustapana on erityisalaa käsittelevä kurssi.
Opiskelijoita pyydetään tarkistamaan, onko ko. erikoisalaa mahdollista suorittaa kuulustelijan tutkimusperiodin aikana.
S11Ba Yhteisösosiaalityö
S11Bb Kuntouttava sosiaalityö
S11bc Marginalisaatiokysymysten sosiaalityö
S11Bd Gerontologinen sosiaalityö
S11Be Monikulttuurinen sosiaalityö
ja yksi seuraavista:
6. – 11.2.2006 intensive course 20 hours; Please check for detailed programmes at http://www.forsa2006.fi
Registration: at WEBOODI by 27.1.2006
The goal of the course is to learn about critical and reflective practice (methods and practical models) and learn about and reflect on critical issues in social work knowledge production methods and contextual developments.
During the course we get familiar with traditions and contemporary trends of critical and reflective practice and knowledge production in social work. The main focus will be on social work in the emerging knowledge society and the challenges that this poses to social work practice and knowledge production. Approaches for knowledge production will be studied in a critical perspective.
Please check for detailed programmes and venues at http://WWW.FORSA2006.FI
2- 5 study points: active participation in lectures (lecture passports at the department office at the department of Social Policy) and learning diary extended to an essay (depending
Opintopiiri on tarkoitettu Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksen sosiaalityön opiskelijoille ja pääkaupunkiseudun vanhussosiaalityöntekijöille.
Opintopiirin tavoitteena on tutustua vanhussosiaalityöstä tehtyihin ja tekeillä oleviin tutkimuksiin.
Paikka: Heikki Waris –instituutti, Iiluodontie 17 B, b-rappu, iso neuvotteluhuone
Aikataulu:
keskiviikko 21.9. klo 14.00-15.30 keskiviikko 28.9. klo 14.00-15.30 keskiviikko 5.10. klo 14.00-15.30 keskiviikko 12.10. klo 14.00-15.30 maanantai 17.10. klo 14.00-15.30
yhteyshenkilö: Marjaana Seppänen ( marjaana.seppanen@helsinki.fi , 050-5958 960) Sosiaalityön opiskelijoiden Ilmoittautumiset Weboodiin 10.9.05 mennessä.
Oppimispäiväkirja
SOSNETIn virtuaalikursseilleilmoittautuminen: 5.12.2005 mennessä täyttämällä lomake http://www.soc.utu.fi/sospol/sosnet/ilmoittautuminen_virtuaaliopetus.htm
Aine- tai syventävän vaiheen opiskelijat
Kurssi käsittelee huumeiden käyttöä ja lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä nuorten naisten kokemuksellisesta näkökulmasta. Keskeisenä kysymyksenä on se, miten nämä sosiaalisiksi ongelmiksi määriteltävissä olevat ilmiöt merkityksellistyvät osana tyttöjen identiteettiä ja minäkuvaa. Tähän peilaten haemme vastausta kysymykseen, miten huumeita käyttäviä nuoria tyttöjä ja seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneita lapsia ammattikäytännöissä kohdataan ja miten heitä tulisi kohdata, jotta he tulisivat autetuiksi.
Tekstuaalinen verkkomateriaali ja siihen pohjautuva verkkotyöskentely
ma 16-18 T23 (Teollisuuskatu 23) ls A217
Yhteiskuntapolitiikan ja oikeustieteen opiskelijoille
Restoratiivisella oikeudella tarkoitetaan virallisen oikeusjärjestelmän ulkopuolella, sen rinnalla tai sen sisällä toteuttavia uusia vaihtoehtoisia rikosten, konfliktien ja riitojen ratkaisutapoja, joilla on voimakas yhteys kansalaisyhteiskunnan omaehtoiseen organisoitumiseen ja sosiaalityöhön.
Luentosarjan laajuus ilman kirjallisuutta on yhteiskuntapolitiikan opiskelijoille 2 ov ja oikeustieteen opiskelijoiden kohdalla luentosarjan merkitys on oppiainetta osittain korvaava. Oikeustieteen opiskelijoita otetaan luentosarjaa 40 ja yhteiskuntapolitiikan opiskelijoita 20 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä.
Luennot pidetään syyskaudella 2005 maanantaisin seuraavasti:
ma 10– 12 ja to 12– 14
Paikka: Yhteiskuntapolitiikan laitos, Snellmanink. 10, seminaarisali kurssin verkkosivut: http://www.valt.helsinki.fi/opas2005/sospo/TERVEVAL/
korvaa yhden kirjan kohdista S11b, S11c tai S25b
SOSNETIn virtuaalikursseilleilmoittautuminen: 23.9.2005 mennessä täyttämällä lomake http://www.soc.utu.fi/sospol/sosnet/ilmoittautuminen_virtuaaliopetus.htm
korvaa S11b Valinnainen erityisala tai S25B:n kohdat c) ja d)
Aine- tai syventävän vaiheen opiskelijat.
Kurssi käsittelee sosiaalityön asemaa, käsitteistöä, organisaatiokulttuuria, asiakastyötä ja etnisiä kysymyksiä terveydenhuollossa.
Tutustuminen verkkomateriaaliin, verkkotyöskentely (WebCT) oppimistehtävineen ja ryhmäkeskusteluineen sekä tutustumiskäynti.
Laajuus: Op 3 Ov 2
Vapaavalintainen sosiaalityön kurssi voi olla esim. Heikki Waris – instituutin järjestämä kurssi, studia generalia jne. Jos opiskelija suorittaa muun kuin oman laitoksen järjestämän kurssin, hän kirjoittaa paperin siitä, kuinka ko. kurssin tieto on sovellettavissa sosiaalityöhön, miksi on relevanttia.
Registeration: by the 5th of December 2005, please see: http://www.soc.utu.fi/sospol/sosnet/ilmoittautuminen_virtuaaliopetus.htm
social work students at advanced level, post-graduate students and foreign students Language: all course material is in English. Depending on participants, group work may be carried out in Finnish and/or Swedish.
This course introduces the core concepts of advocacy/empowerment approaches in social work practice. The course is based on the innovative theory-led model for practice developed by Professor Stephen Rose (College of Health Professions, University of New England, Maine, U.S.A.), who is also the main lecturer of this course together with Professor Mirja Satka. The course is taught in the Autumn 2004 at Heikki Waris Institute and Swedish School of Social Science.
The course contains: 1) recorded lectures, 2) readings, and 3) group work in Lokari.
6. – 11.2.2006 intensive course 20 hours; Please check for detailed programmes at http://www.forsa2006.fi
Registration: at WEBOODI by 27.1.2006
The goal of the course is to learn about critical and reflective practice (methods and practical models) and learn about and reflect on critical issues in social work knowledge production methods and contextual developments.
During the course we get familiar with traditions and contemporary trends of critical and reflective practice and knowledge production in social work. The main focus will be on social work in the emerging knowledge society and the challenges that this poses to social work practice and knowledge production. Approaches for knowledge production will be studied in a critical perspective.
Please check for detailed programmes and venues at http://WWW.FORSA2006.FI
2- 5 study points: active participation in lectures (lecture passports at the department office at the department of Social Policy) and learning diary extended to an essay (depending
torstai 1.9.2005 klo 9.00 – 16.00 torstai 13.10.2005 klo 12.00 – 16.00
Paikka: Sosiaaliviraston täydennyskoulutustilat, Vilppulantie 14, 00700 Helsinki (luokka 116)
Kirjallisuus ja oheismateriaali: Heino & al (2005): Läheisneuvonpidon ja sosiaalityön kriittinen kohta: lapsi. Teoksessa Satka & al. (2005) Sosiaalityön käytäntötutkimus, SOSWEB-sivusto (www.valt.helsinki.fi/yhpo/sosweb).
Suositeltavat edeltävät opinnot: s11a) Lastensuojelun perusteet.
Harjoitustöiden avulla lisätään osallistujien valmiuksia hyödyntää menetelmää käytännössä. Heikki Waris –instituutti tarjoaa Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksen sosiaalityön opiskelijoille opetusta läheisneuvonpidosta. Opintojakson koordinaatiosta vastaa Katarina Fagerström. Opintojaksolle mahtuu viisi Helsingin yliopiston opiskelijaa.
9.00 – 9.15 Päivän avaus perhekeskustoiminnan päällikkö Sisko Lounatvuori
9.15 – 10.15 Läheisneuvonpidon menetelmänä prosessina ja koollekutsujapankin toimintaperiaatteet (Juha-Pekka Vuorio)
10.15 – 11.30 Koollekutsujan työ läheisneuvonpidossa (Salla Hänninen)
11.30 – 12.30 Lounastauko
12.30 – 14.00 Sosiaalityöntekijän kokemuksia läheisneuvonpidosta (Marja-Leena Nenonen)
14.00 – 14.30 Kahvi
14.30 – 16.00 Päivän koonti: keskustelua koulutuspäivän aikana esiin nousseista kysymyksistä
torstai 13.10.2005 klo 12.00 – 16.00
12.00 – 16.00 Ryhmätöiden purku: osallistujat esittelevät läheisneuvonpidolle laatimiaan yhteenvetoja ja kysymyksiä, jotka käydään läpi yhteisesti keskustellen.
Osallistuminen luennoille, ryhmätyö ja kirjallisuuden lukeminen. Osallistujat laativat koulutuspäivien välillä lyhyen yhteenvedon ja konkreettiset kysymykset läheisneuvonpidolle kuvitteellista asiakastyön kuvausta hyödyntäen. Työskentelyn apuna käytetään koulutuksessa jaettavaa oheismateriaalia.
ma 16-18 T23 (Teollisuuskatu 23) ls A217
Yhteiskuntapolitiikan ja oikeustieteen opiskelijoille
Restoratiivisella oikeudella tarkoitetaan virallisen oikeusjärjestelmän ulkopuolella, sen rinnalla tai sen sisällä toteuttavia uusia vaihtoehtoisia rikosten, konfliktien ja riitojen ratkaisutapoja, joilla on voimakas yhteys kansalaisyhteiskunnan omaehtoiseen organisoitumiseen ja sosiaalityöhön.
Luentosarjan laajuus ilman kirjallisuutta on yhteiskuntapolitiikan opiskelijoille 2 ov ja oikeustieteen opiskelijoiden kohdalla luentosarjan merkitys on oppiainetta osittain korvaava. Oikeustieteen opiskelijoita otetaan luentosarjaa 40 ja yhteiskuntapolitiikan opiskelijoita 20 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä.
Luennot pidetään syyskaudella 2005 maanantaisin seuraavasti:
Please see webpage: http://www.valt.helsinki.fi/opas2005/sosio/K130k06/
The course can be used to substitute 3 points / 2 study weeks from the study units S11B, S11C or S25B or advanced level studies.
maanantaisin 16-18 päärakennuksen salissa 7 (Fabianinkatu 33)
Sosiaalitieteiden opiskelijoille kurssi on tarkoitettu opintojen syventävän vaiheen opintojaksoksi. Sosiaalityön oppiaineessa opintojakso voi korvata opintojakson S11C, S22 tai osan S25b:stä. Muut valtiotieteellisen oppiaineet ja oikeustieteellinen tiedekunta päättävät omalta osaltaan korvaavuuksista.
Opintojakso on tarkoitettu ensisijaisesti sosiaalitieteiden (erit. sosiaalityön) ja oikeustieteiden opiskelijoille. Opintojaksolle voidaan ottaa 40 opiskelijaa, joista puolet valtiotieteellisestä ja puolet oikeustieteellisestä. Jos toisen tiedekunnan opiskelijoiden kiintiö ei täyty, opintojaksolle voidaan ottaa suhteessa enemmän toisen tiedekunnan opiskelijoilla. Opiskelijat otetaan opintojaksolle ilmoittautumisjärjestyksessä.
Opintojakso perehdyttää opiskelijat nuoria rikoksentekijöitä koskeviin kysymyksenasetteluihin, käytäntöihin ja menetelmiin. Aihe ja sen alatematiikat sijaitsevat monien tieteenalojen leikkauspisteessä ja vaativat useiden yksittäisten tieteen- ja hallinnonalojen substanssiosaamisen lisäksi niiden yhteisalan toimintakäytäntöjen ja järjestysten ymmärtämistä, joihin opiskelijat on tarkoitus opintojaksolla perehdyttää.
Opintojaksolla tarkastellaan nuoria rikoksentekijöitä koskevia teemoja poikkitieteellisesti monitasoisten sosiaalis-oikeudellisten käytäntöjen näkökulmasta. Teoreettisena lähtökohtana on lapsuuden/nuoruuden ymmärtäminen relationaalisena käsitteenä, joka saa olemassaolonsa suhteessa aikuisuuteen. Kyseessä on pysyvä yhteiskunnallinen rakenne, jota mm. nuoria rikoksentekijöitä koskevat erityiset yhteiskunnalliset käytännöt ilmentävät. Käytännöt ovat historiallisesti muuttuvia, sidoksissa ympäröivään sosiaaliseen todellisuuteen ja yhteiskuntapoliittisiin strategioihin. Kurssi tarjoaa historiallisen ja yhteiskuntapoliittisen tarkastelun lisäksi kes-keiset käsitteet ja välineet toimia nuoria rikoksentekijöitä koskevan työn kentässä niin oikeudellisis-sa käytännöissä kuin sosiaalityössä.
Opintojakso koostuu luennoista (14 tuntia), oheiskirjallisuuteen tutustumisesta ja esseesuorituksesta. Lista olennaisesta kirjallisuudesta ja esseen kirjoittamista koskevat ohjeet jaetaan luentojen yhteydessä. Luentorunko on seuraava:
ma 10– 12 ja to 12– 14
Paikka: Yhteiskuntapolitiikan laitos, Snellmanink. 10, seminaarisali kurssin verkkosivut: http://www.valt.helsinki.fi/opas2005/sospo/TERVEVAL/
korvaa yhden kirjan kohdista S11b, S11c tai S25b
Laajuus: Op 10 Ov 6
Sosiaalityön kandidaatin tutkielmaopinnot koostuvat kahden opetusperiodin mittaisesta seminaarityöskentelystä, johon kuuluu tieteellisen kirjallisuuden lukemista ja kirjoittamisen perusteita käsittävää luentoseminaariopetusta. Seminaariin osallistuminen on pakollista. Seminaarissa harjoitellaan tieteellistä ja asiantuntijakirjoittamista, kritiikin vastaanottamista ja antamista sekä tieteellistä ja asiantuntijakeskustelua. Seminaarin ensimmäisen jakson aikana opiskelijat laativat työsuunnitelman, johon sisältyy luettelo tutkielmaan luettavasta kirjallisuudesta. Toisen jakson aikana tutkielmaluonnos esitellään seminaarissa, jossa sitä opponoidaan. Tavoitteena on, että tutkielma valmistuisi toisen periodin aikana. Tiedekunnan ohjeiden mukaan valmis tutkielma jätetään tarkastettavaksi viimeistään seminaaria seuraavan periodin kuluessa. Tiedekunnan ohjeet kandidaatin tutkielmista ks.
http://www.valt.helsinki.fi/staff/hkahlos/tutk/kanditutkielmaperiaatteet.pdf
Kandiopintojen 3. vuoden 1. ja 3. periodi
Kandidaatintutkielman tarkastukseen jättäminen webOodissa
Valmis tutkielma jätetään pääsääntöisesti seminaarin pitäjälle viimeistään seminaarin päättymistä seuraavan opetusperiodin kuluessa. Perustellusta syystä tutkielman voi jättää vastuuopettajan kanssa sovittavan määräajan kuluessa. Samalla kun opiskelija jättää tutkielmansa arvosteltavaksi, hänen on tehtävä ilmoittautuminen WebOodiin. WebOodi ei hyväksy ilmoittautumista, jos äidinkielen lehtori ei ole katsonut opiskelijan kielen hallintaa riittäväksi eikä suoritusta ole rekisteröity.
Kandidaatin tutkielma osana kandidaatin tutkintoa: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tuteko/kandi.htm
Kandidaatin tutkielmaseminaari pidetään kahdessa osassa. Ensimmäisen osa 3. periodilla sisältää vanhan tutkintorakenteen mukaisen proseminaarin. Kandidaatin tutkielmaseminaarin toinen osa pidetään lukuvuoden 2006-2007 aikana 1. periodilla syksyllä 2006 1. Kokoontumiset 3. periodilla to 19.1.06 klo 14-16, to 26.1.06 klo 14-16, to 16.2.06 klo 14-16, to 23.2.06 klo 14-16, to 1.3.06 klo 14-16 seminaarisalissa ja ti 31.1.06 ja ti 28.2.06 klo 13-16 Wariksenpesässä. Huom. Ilmoittautuminen tapahtuu henkilökohtaisesti ensimmäisessä kokoontumisessa ja jokaiseen istuntoon osallistuminen on välttämätöntä. Opettaja vastaa tiedusteluihin vastaanottoaikana puhelimitse.
Laajuus: Op 5 Ov 3
Vanhan tutkintoasetuksen mukaan opiskelevien kohdalla suoritus merkitään kokonaan aineopintoihin.
Syventää asiakastyön ammatillisia perustaitoja ja -valmiuksia. Vahvistaa henkilökohtaista oppimisprosessia sekä edistää ammatti-identiteetin muotoutumista. Syventää sosiaalityön ammatillisen toiminnan perusteita (esim. eettinen harkinta, moniammatillisuus ja työskentely verkostoissa, oman työn itsearviointi, vaikuttaminen, metodiset valinnat). Oppia tunnistamaan ja hyödyntämään tarkoituksenmukaisesti eri tiedonlajeja sosiaalityössä. Arvioida sosiaalityön paikkaa ja merkitystä yhteiskunnallisena toimintana ja vaikuttamisena.
Psykososiaalisen työn valmiudet -opintojaksolla opiskelija opiskelee käytännön opettajana toimivan sosiaalityöntekijän ohjauksessa käytännössä sosiaalityöntekijänä toimimista erikseen sovittavassa sosiaalityön toimipaikassa 50 päivän (6h/päivä) ajan. Opintojaksoon kuuluu myös yliopiston lehtorien järjestämää seminaarityöskentelyä 24 tuntia, pienryhmätyöskentelyä 24 tuntia sekä kirjallisia tehtäviä.
Sosiaalityön perusopinnot ja S6-S10.
Kandiopintojen 3. vuoden 2. ja 3. periodi.
Opintojaksolle voidaan ottaa rajoitettu määrä opiskelijoita, joten etusijalla ovat sosiaalityön pääaineopiskelijat. Valtiotieteellisen tiedekunnan sosiaalityötä sivuaineena opiskeleville opiskelijoille on varattu opintojaksolle viiden hengen vuosittainen kiintiö. Haku syksyllä alkavalle kurssille on edellisen vuoden maaliskuussa. Hakulomake 2006-2007, ks. http://www.valt.helsinki.fi/yhpo/lomakkeet/Hakulomake_Psykosos_2006-2007.rtf
Katisko Marja
Oheiskirjallisuutena:
to 9-12 seminaarisali (Snellmaninkatu 10, 1. krs)
Pienryhmät torstaisin klo 13-15 U37 sh2 ja sh3 ja perjantaisin klo 8-10 U37 sh2 ja sh3.
Itsearvioinnin tavoitteena on kokoavasti jäsennellä ja arvioida kandiopintojen lopussa omaa oppimisprosessia, opintoja ja niiden antamia valmiuksia sosiaalityön asiantuntijuuteen. Itsearviointikertomuksessa kiteytyy siihenastisen portfoliokansion sisältö.
Opiskelija toimittaa kirjallisen 5-7 sivuisen itsearvion joko tutoropettajalle tai kokonaismerkinnän antavalle opettajalle ja esittää siihenastisen portfoliokansionsa. Itsearvio toimitetaan viikkoa ennen vastaanottoa. Vastaanotosta kannattaa sopia etukäteen. Itsearviointikriteeristö löytyy osoitteesta: http://www.valt.helsinki.fi/opas2005/sostyo/SJPORTFO/.
Juvonen Tarja
Juvonen Tarja
Osallistumalla Helsingissä 6.-12.2.2006 järjestettävään Forsa 2006 - konferenssiin ( http://www.forsa2006.fi/ ) on mahdollista kerätä opintosuorituksia.
Suoritustapoina ovat läsnäolo luennoilla, opintopäiväkirjat ja mahdolliset lisäesseet. Ota yhteyttä sen opintojakson opettajaan, jonka haluat korvata.
Laajuus: Op 120 Ov 47
TUTKINTOVAATIMUKSET VANHAN TUTKINTOASETUKSEN MUKAAN JATKAVILLE OPISKELIJOILLE:
S16 - S19, S21, S25a (Vapaaehtoinen, korvaavuus tapauskohtaisesti), S25b, S26 - S29.
Ruotsinkieliset SSKH:n kandidaattitutkinnon pohjalta sosiaalityöntekijän kelpoisuuteen tähtäävät maisteriopintoja suorittavat opiskelijat - sekä pää- että sivuaineopiskelijat - suorittavat kaikki ne sosiaalityön opintokokonaisuudet, jotka kuuluvat kandidaatin tutkinnon jälkeisiin maisteriopintoihin ja maisterintutkintoon. Vuosittaisessa opetussuunnitelmassa määritellään ja sovitaan erikseen ruotsinkielisestä opetuksesta ja sen järjestämisestä, joka sovituin osin voi toteutua myös yhteistyössä SSKH:n ja Matilda Wrede klinikenin kanssa.
Laajuus: Op 1 Ov 0,5
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma eli HOPS käynnistää mentoroivan ohjauksen prosessin. HOPSin tekeminen alkaa maisteriopintojen 1. vuonna 1. periodissa, jolloin myös HOPS-suunnitelma lomakkeineen palautetaan ja sitä käsitellään. HOPS-suunnitelma viimeistellään ja hyväksytään Tutkimusseminaari II:n jälkeen. HOPS-keskustelun jälkeen opiskelijalla on käsitys siitä, mitä opintoja hänen tulee harjoittaa suorittaakseen sosiaalityön maisterin tutkinnon ja kehittyäkseen vahvan ammatti-identiteetin omaavaksi, tutkimuksen ja käytännön väliselle yhteydelle toimintansa perustavaksi osaajaksi.
HOPSin tarkoituksena on hahmottaa opiskeluun käytettävää aikaa sekä selkiyttää oman opiskelun lähtökohtia ja päämääriä. Opiskelijan elämänkokonaisuudessa opiskelu, perhe/ihmissuhteet, vapaa-aika ja usein työkin liittyvät kiinteästi yhteen, jolloin opiskelun sulauttaminen osaksi muuta arkielämää edellyttää suunnittelua.
HOPS on tavoitteellinen suunnitelma ja samalla sitoumus. HOPS ei voi toteutua, ellei siihen ole mahdollista sitoutua. Siksi HOPS on laadittava mahdollisimman konkreettiseksi ja omaa opiskelua tukevaksi. HOPS auttaa opiskelijaa tunnistamaan paremmin omia kehittymisen tarpeitaan. Sen avulla opiskelija tarkentaa myös oppimisen mahdollisuuksia ja tutustuu itseensä oppijana. HOPSin tekeminen parantaa sitoutumista ja lisää motivaatioita opintoihin. HOPS auttaa opiskelijaa löytämään ja ottamaan huomioon yksilölliset tarpeensa ja mahdollisuutensa opiskelussa ja ammatillisessa kehittymisessä. Huolellinen HOPSin laatiminen ja ajankäyttösuunnitelman tekeminen auttavat haasteiden toteuttamisessa ja arjen hallinnassa.
Maisteriopinnot alkavat henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisella. Maisteriopintoihin orientoivan jakson suorittaminen edellyttää HOPSin tekemistä. HOPS tarkoittaa:
HOPSin työstäminen jakautuu neljään vaiheeseen:
HOPS tehdään verkossa olevaan lomakepohjaan. Lomakepohja täytetään huolellisesti ennen vastuuopettajan kanssa käytävää HOPS-keskustelua ja tuodaan tulostettuna keskusteluun. HOPS-keskustelussa käydään läpi aiemmat opintosuoritukset ja suoritettavat opintokokonaisuudet sekä omat henkilökohtaiset tavoitteet, elämäntilanne ja omat voimavarat sekä pohditaan alustavasti tulevan pro gradu – tutkielman aihetta. HOPS-lomakkeessa opiskelijaa pyydetään pohtimaan opiskelun motiiveja ja tavoitteita. Kysymysten tarkoituksena on auttaa opiskelijaa tulemaan tietoiseksi omista lähtökohdistaan ja näkökulmistaan.
maisteriopintojen 1. vuoden 1. periodi
Laajuus: Op 5 Ov 3
Kurssilla syvennetään ja laajennetaan sosiaalitutkimuksen tilastollisten analyysimenetelmien tuntemusta perehtymällä niiden perusteisiin, ominaisuuksiin ja käyttöön. Kurssilla hankitaan edellytykset arvioida eri menetelmien soveltuvuutta analyysiongelmien ratkaisemiseen, arvioida kriittisesti menetelmien sovelluksia sekä mahdollisesti lisäopinnoin soveltaa itsenäisesti näitä menetelmiä. Lisäksi kurssilla harjoitellaan menetelmien vaatimia atk-taitoja.
Sosiaalityön perus- ja aineopinnot
Luentokurssi harjoitustöineen ja loppukuulusteluineen. Kurssin harjoitustöiden tekeminen edellyttää jonkin tilastollisen tietokoneohjelmiston tuntemusta ja käyttötaitoa (esim. SAS, SPSS, BMDP, Survo). Ohjelmistojen käytön opastusta saa esim. yleisopintoihin sisältyvällä atk-täydennyskurssilla ja atk-keskuksen järjestämillä kursseilla. Tiedekunnan järjestämä atk-täydennyskurssi antaa muutenkin valmiuksia tilastollisessa tietojenkäsittelyssä.
maisteriopintojen 1. vuoden 1. periodi
Laajuus: Op 5 Ov 3
Perehdytään sosiaalityön tutkimuksessa ajankohtaisiin laadullisen tutkimuksen menetelmiin painottaen aineiston analyysia.
Sosiaalityön perus- ja aineopinnot
Luennot, ryhmissä tehtävät harjoitustyöt sekä loppukuulustelu opettajan kurssilla osoittamista teksteistä. Kurssi suoritetaan mahdollisuuksien mukaan Heikki Waris -instituutissa tai ruotsinkielisessä osaamiskeskuksessa meneillään olevien sosiaalityön tutkimushankkeiden yhteydessä.
Kurssin voi suoritta myös tiedekunnan tarjoaman ruotsinkielisten kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien opetuksen yhteydessä.
maisteriopintojen 1. vuoden 3. ja 4. periodi
Mikäli kurssia ei lukuvuonna järjestetä, tentitään tiedekuntatentissä:
sekä kaksi seuraavista:
tis 15-17 U40, sal 7 och tors 14-17 AUD XI
Studieperioden syftar till att öka den studerandes kunskaper om aktuella kvalitativa forskningsmetoder med tyngdpunkt på analys av forskningsmaterial.
Kurssin kotisivu ja verkkomateriaali http://www.valt.helsinki.fi/opas2005/sospo/K73190/
Laajuus: Ov 3
Opintojakson tavoitteena on antaa välineitä, joilla opiskelijat voivat jäsentää sosiaalityön paikallisia, kansallisia ja (talous)alueellisia sekä kansainvälisiä toimintaedellytyksiä ja niissä vallitsevia jännitteitä. Opintojakson antaman tiedon varassa opiskelija perehtyy sosiaalisten mikro- ja makrotasojen sekä niitä välittävien tekijöiden logiikkaan ja monimuotoisuuteen. Opintojaksolla tutustutaan paikallisten tasojen erityisluonteeseen (mm. maaseutu/kaupunki) sekä kansainvälisyyden eri tasoilla tapahtuvaan sosiaaliseen kehitykseen ja sen erityispiirteisiin (Pohjoismaat, Itämeren alue, Euroopan Unioni, maailman talousalueet, kehittyvät maat). Migraation kysymyksiin tutustutaan makrotasoisena globaalina ilmiönä.
Sosiaalityön perus- ja aineopinnot
Luento ja siihen kuuluvat harjoitustehtävät. Vaihtoehtona kirjapaketti tiedekuntatentissä.
Rauhala Pirkko-Liisa
Tentitään kolme kirjaa seuraavista:
IFSW:n kotisivut ja siellä olevat uusimmat verkkolehdet:
http://www.program.forskningsradet.no/nmr/
Students of social policy and of other relevant disciplines are welcome to attend at the lectures which will be held (in English) on Mondays 16.1.06 12-14, 23.1.06 12-14, 13.2.06 12-14, 20.2.06 12-14, 27.2.06 12-14, on Thursday 2.2.06 14-16, on Tuesdays 14.2.06 18-20, 21.2.06 18-20 and 28.2.06 18-20 in Lecture Room of Department of Social Policy Studies, Snellmaninkatu 10. Questions concerning the course I manage during my office hour (please do not ask via email).
The aim of the course is to consider and discuss the current societies in a setting of comparative and trans-disciplinary and problem-based methodology. The social change is understood as a multi-dimensional process on local, regional, nation-state, supranational and global levels. Micro and macro levels are conceptualised in the frame of everyday living: how the global and local changes influence on the Lebenswelt-level of citizens, and how social changes are managed in different societies? What kind of social actors are the market regions of the globe, the European Union as one of the most influential among those? How the minor-scale regions, Scandinavia as a prominent example of those, manage the global changes? How social policy and social work are understood and can be conceptualised in the high-tech era? The concepts enabling and capabilities are applied in analysing current tendencies of social policy. The lectures are based on a trans-disciplinary empirical analysis of the European social policy. The lecturer has been a member of an international and interdisciplinary study group headed by the Europäische Akademie zur Erforschung von Folgen wissenschaftlich-technischer Entwicklungen/Germany. The analysis was published in December 2005 as a synthesis book: Von Maydell, Bernd et Borchardt, Katja et Henke, Klaus-Dirk et Leitner, Rupert et Muffels, Ruud et Quante, Michael et Rauhala, Pirkko-Liisa et Verschraegen, Gert et Żukowski, Maciej: Enabling Social Europe. Berlin: Springer, 2005, 336p. ( http://www.springer.com/sgw/cda/frontpage/0 ,11855,1-40440-22-92733272-0,00.html)
For the exam of the course, the book of Vic George et Robert M. Page (Global Social Problems) and the book Bob Deacon et al. (Global Social Policy) are expected to be read. The exam will be held on Tuesday 28.2.06 18-20. bscw will be organised to facilitate the course.
Laajuus: Op 4 Ov 2
Tavoitteena on lisätä pohjoismaisissa oikeus- ja hyvinvointivaltioissa tapahtuvien yhteiskunnallisten muutosten analyyttista ymmärrystä vertailevaa lähestymistapaa käyttäen. Kurssilla perehdytään kontrolli- ja sosiaalipolitiikan historiallisiin muutoksiin sekä siihen, millainen yhteys ammatillisella tai vapaaehtoisella sosiaalisella työllä muutoksiin on eri aikoina ollut.
Sosiaalityön perus- ja aineopinnot
Yhteistoiminnallisen opetuksen periaatteisiin perustuvaa ryhmätyöskentelyä teemaryhmässä noin 10 tuntia. Tämän yhteydessä laaditaan tutkimustietoon perustuvat, argumentoidut vastaukset niihin kysymyksiin, jotka nousevat ryhmätyöskentelyssä keskeisiksi, alla olevaa ja muuta opettajan osoittamaa kirjallisuutta hyväksi käyttäen. Vastauksia valmisteltaessa sovelletaan vertailevaa työskentelytapaa. Mikäli ryhmätyöskentelyä ei järjestetä tai opiskelija ei voi siihen osallistua, kirjallisuus suoritetaan loka-, joulu-, helmi- tai maaliskuun tiedekuntatentissä.
maisteriopintojen 1. vuoden 1. periodi
Satka Mirja
Lisäksi yksi seuraavista:
ti 14-16 seminaarisali (Snellmaninkatu 10, 1. krs)
Ainoastaan opiskelijoille, jotka ovat suorittaneet vanhojen tutkintovaatimusten jakson S20A Ammatillinen teoriaperinne mutta eivät jaksoa S20B Tulevaisuustyöpaja
Tulevaisuustyöpajaa korvaavat STM:n ohjelmat tai vastaavat virallisjulkaisut, joiden perusteella essee kirjoitetaan:
Kaikki mainitut julkaisut löytyvät sähköisessä muodossa STM:n sivuilta/julkaisut (osoite: http://www.stm.fi ) tai muusta edellä mainitusta paikasta.
Työskentelyohje: Lue netistä em. sosiaalialan ja sosiaalityön kehittämisohjelmat ja lähetä professori Mirja Satkalle niiden valossa kirjoittamasi pohdinta sosiaalityön tulevaisuudesta tässä maassa (max n. 5 sivua). Voit myös pohtia tulevaisuutta nimenomaan omalta kannaltasi, esim. uravalintasi näkökulmasta. Esseen saatuaan ja luettuaan Mirja Satka antaa suoritusmerkinnän. Palauta suorituksesi, josta käy ilmi opiskelijanumerosi ja yhteystietosi, paperina Mirja Satkan lokeroon (tai postita, mutta ei sähköpostitse!).
Laajuus: Op 5 Ov 3
Opintojakson tavoitteena on antaa perustiedot sosiaalialan johtamisesta. Opintojakson antaman aineiston varassa opiskelija hahmottaa sosiaalialan johtamisen eri yhteydet julkisella, yksityisellä ja (kansainvälisellä) järjestösektorilla. Opintojaksolla tutustutaan sosiaalialan strategiseen sekä henkilöstö- ja substanssijohtamiseen. Sosiaalityön näkökulmasta on tärkeää perehtyä tässä yhteydessä ohjausjärjestelmiin, joita julkisella sektorilla käytetään. Benchmarking ja best practices/arviointi –lähtöisen toiminnan perusteet esitellään.
Sosiaalityön perus- ja aineopinnot
Opintojakso pyritään järjestämään vierailuluentoina, joilla sosiaalialan ja sosiaalityön johtajat esittelevät toimintatapojaan johtajina. Vaihtoehtona kirjapaketti.
Maisteriopintojen 1. vuoden 2. periodi
Lisäksi kaksi teosta seuraavista:
http://www.socialworkmanager.org/featured_articles.htm
ma 14-16 U37 ls, paitsi 21.11. klo 9-12, paikka tarkentuu myöhemmin.
Suoritus korvaa yhden kirjan opintojaksosta S20 Sosiaalialan johtaminen.
Aktiivinen osallistuminen luennoille ja luentopäiväkirjan laatiminen.
Laajuus: Op 5 Ov 3
Syvennytään oman pro gradu -tutkielman näkökulmaa painottaen sosiaalityön tutkimuksen viimeaikaisiin tutkimusmenetelmällisiin ja metodologisiin valintoihin sekä tieteellisen ja asiantuntijakirjoittamisen argumentaatiotapoihin suomalaiseen tai muuhun pohjoismaiseen väitöskirjatutkimukseen perehtymällä.
Sosiaalityön perus- ja aineopinnot
Valittavasta kirjallisuudesta (3-4 teosta) sovitaan jaksosta vastaavan opettajan kanssa. Jakson voi suorittaa tiedekuntatentissä tai kirjoittamalla siitä omaa tutkimusta tukevan esseen opettajan antamien ohjeiden mukaan. Ks. tarkempia ohjeita: http://www.valt.helsinki.fi/yhpo/oppaat/S21suoritusohje.pdf
Jakso suoritetaan lomittain tutkimusmenetelmäopintojen ja tutkimusseminaarien kanssa.
Malmberg-Heimonen Ira
Molemmat Pösön teokset vastaavat yhtä kirjaa:
Laajuus: Op 4 - 9 Ov 2 - 5
9 op = 5 ov (4 op = 2 ov , jos Psykososiaalisen työn valmiudet I ja II suoritetaan molemmat maisteriopinnoissa)
ke 14-16 M11 ls 6
Kurssi peruttu vähäisen kiinnostuksen takia.
maanantaisin 16-18 päärakennuksen salissa 7 (Fabianinkatu 33)
Sosiaalitieteiden opiskelijoille kurssi on tarkoitettu opintojen syventävän vaiheen opintojaksoksi. Sosiaalityön oppiaineessa opintojakso voi korvata opintojakson S11C, S22 tai osan S25b:stä. Muut valtiotieteellisen oppiaineet ja oikeustieteellinen tiedekunta päättävät omalta osaltaan korvaavuuksista.
Opintojakso on tarkoitettu ensisijaisesti sosiaalitieteiden (erit. sosiaalityön) ja oikeustieteiden opiskelijoille. Opintojaksolle voidaan ottaa 40 opiskelijaa, joista puolet valtiotieteellisestä ja puolet oikeustieteellisestä. Jos toisen tiedekunnan opiskelijoiden kiintiö ei täyty, opintojaksolle voidaan ottaa suhteessa enemmän toisen tiedekunnan opiskelijoilla. Opiskelijat otetaan opintojaksolle ilmoittautumisjärjestyksessä.
Opintojakso perehdyttää opiskelijat nuoria rikoksentekijöitä koskeviin kysymyksenasetteluihin, käytäntöihin ja menetelmiin. Aihe ja sen alatematiikat sijaitsevat monien tieteenalojen leikkauspisteessä ja vaativat useiden yksittäisten tieteen- ja hallinnonalojen substanssiosaamisen lisäksi niiden yhteisalan toimintakäytäntöjen ja järjestysten ymmärtämistä, joihin opiskelijat on tarkoitus opintojaksolla perehdyttää.
Opintojaksolla tarkastellaan nuoria rikoksentekijöitä koskevia teemoja poikkitieteellisesti monitasoisten sosiaalis-oikeudellisten käytäntöjen näkökulmasta. Teoreettisena lähtökohtana on lapsuuden/nuoruuden ymmärtäminen relationaalisena käsitteenä, joka saa olemassaolonsa suhteessa aikuisuuteen. Kyseessä on pysyvä yhteiskunnallinen rakenne, jota mm. nuoria rikoksentekijöitä koskevat erityiset yhteiskunnalliset käytännöt ilmentävät. Käytännöt ovat historiallisesti muuttuvia, sidoksissa ympäröivään sosiaaliseen todellisuuteen ja yhteiskuntapoliittisiin strategioihin. Kurssi tarjoaa historiallisen ja yhteiskuntapoliittisen tarkastelun lisäksi kes-keiset käsitteet ja välineet toimia nuoria rikoksentekijöitä koskevan työn kentässä niin oikeudellisis-sa käytännöissä kuin sosiaalityössä.
Opintojakso koostuu luennoista (14 tuntia), oheiskirjallisuuteen tutustumisesta ja esseesuorituksesta. Lista olennaisesta kirjallisuudesta ja esseen kirjoittamista koskevat ohjeet jaetaan luentojen yhteydessä. Luentorunko on seuraava:
Laajuus: Op 10 - 15 Ov 7 - 10
10 op = 7 ov (/15 op = 10 ov, jos molemmat osat suoritetaan maisteriopinnoissa)
Syventää asiakastyön ammatillisia perustaitoja ja -valmiuksia. Vahvistaa henkilökohtaista oppimisprosessia sekä edistää ammatti-identiteetin muotoutumista. Syventää sosiaalityön ammatillisen toiminnan perusteita (esim. eettinen harkinta, moniammatillisuus ja työskentely verkostoissa, oman työn itsearviointi, vaikuttaminen, metodiset valinnat). Oppia tunnistamaan ja hyödyntämään tarkoituksenmukaisesti eri tiedonlajeja sosiaalityössä. Arvioida sosiaalityön paikkaa ja merkitystä yhteiskunnallisena toimintana ja vaikuttamisena.
Psykososiaalisen työn valmiudet -opintojaksolla opiskelija opiskelee käytännön opettajana toimivan sosiaalityöntekijän ohjauksessa käytännössä sosiaalityöntekijänä toimimista erikseen sovittavassa sosiaalityön toimipaikassa 50 päivän (6h/päivä) ajan. Opintojaksoon kuuluu myös yliopiston lehtorien järjestämää seminaarityöskentelyä 24 tuntia, pienryhmätyöskentelyä 24 tuntia sekä kirjallisia tehtäviä.
Sosiaalityön perusopinnot ja S6-S10.
Kandiopintojen 3. vuosi, 2. ja 3. periodi.
Opintojaksolle voidaan ottaa rajoitettu määrä opiskelijoita, joten etusijalla ovat sosiaalityön pääaineopiskelijat. Valtiotieteellisen tiedekunnan sosiaalityötä sivuaineena opiskeleville opiskelijoille on varattu opintojaksolle viiden hengen vuosittainen kiintiö. Haku syksyllä alkavalle kurssille on edellisen vuoden maaliskuussa. Hakulomake 2006-2007, ks. http://www.valt.helsinki.fi/yhpo/lomakkeet/Hakulomake_Psykosos_2006-2007.rtf
Katisko Marja
Oheiskirjallisuutena:
to 9-12 seminaarisali (Snellmaninkatu 10, 1. krs)
Pienryhmät torstaisin klo 13-15 U37 sh2 ja sh3 ja perjantaisin klo 8-10 U37 sh2 ja sh3.
Kurssin aikana perehdytään sosiaalityön käytäntötutkimukseen, arviointiin ja työmenetelmien kehittämiseen. Tavoitteena on sosiaalityön käytäntötutkimukseen kiinnittyvän arvioinnin ja työmenetelmien kehittämisen mahdollisuuksien ja toimintatapojen hahmottaminen, perehtyminen arviointi- ja menetelmäkehittämisen malleihin ja menetelmiin ja niissä harjaantumiseen käytäntötilanteissa. Kurssi on kaksikielinen.
Sosiaalityön perus- ja aineopinnot
Työpajatyöskentely ryhmässä osaamiskeskusympäristössä sekä raportointi seminaarityöskentelyn yhteydessä.
maisteriopintojen 1. vuoden 4. periodi
Saurama Erja
Hyvät käytännöt - menetelmäkäsikirjat: http://www.stakes.fi/finsoc/hyvkayt/julkaisut.htm
6. – 11.2.2006 intensive course 20 hours; Please check for detailed programmes at http://www.forsa2006.fi
Registration: at WEBOODI by 27.1.2006
The goal of the course is to learn about critical and reflective practice (methods and practical models) and learn about and reflect on critical issues in social work knowledge production methods and contextual developments.
During the course we get familiar with traditions and contemporary trends of critical and reflective practice and knowledge production in social work. The main focus will be on social work in the emerging knowledge society and the challenges that this poses to social work practice and knowledge production. Approaches for knowledge production will be studied in a critical perspective.
Please check for detailed programmes and venues at http://WWW.FORSA2006.FI
2- 5 study points: active participation in lectures (lecture passports at the department office at the department of Social Policy) and learning diary extended to an essay (depending
ti 14-17 Heikki Waris-instituutti (Iiluodontie 17 B 7. krs)
Laajuus: Op 16 - 19 Ov 8 - 10
(yht. 16 tai 19 op = 8 ov tai 10 ov)
Laajuus: Op 6 - 9 Ov 3 - 5
6 op = 3 ov (pakollinen) tai 9 op = 5 ov
Opintojakson tavoitteena on tarjota opiskelijalle omakohtainen kokemus itsenäisestä toimimisesta ammatillisissa asiantuntijatehtävissä. Opintojakso tuottaa kokemukseen pohjaavaa harjaantumista itsenäiseen ja vaativaan asiantuntijatason työskentelyyn sekä näkemystä haasteelliseen/tavoitteelliseen urakehitykseen. Opintojakson opiskelumuotojen tavoitteena on kehittää opiskelijan itseohjautuvuuden ja – arvioinnin taitoja sekä vahvistaa oman ammatillisen toiminnan ja kehitysnäkymien systemaattista ja kriittistä pohdintaa.
Sosiaalityön perus- ja aineopinnot sekä S24
Työskentely 2-3 kk opetuspaikaksi hyväksytyssä toimipaikassa (esim. osaamiskeskusympäristöt, hallinnolliset ja tutkimuslaitokset sekä vaativat sosiaalityön tehtävät), itsenäinen opiskelu sekä ammattikäytäntöihin liittyvään työnohjaukseen tai vertaisohjausryhmään osallistuminen (14t).
Luettelo opetusympäristöistä ja ohjeet työnohjaukselle
Erikoistavan asiantuntijatoiminnan käytännön työskentelyjakson suoritus- ja opetuspaikkoja ovat:
1. Osaamiskeskusympäristöt
2. Hallinnolliset ja tutkimuslaitokset
3. Syventyvä asiakastyö
4. Muut opintoympäristöt
Työnohjaus opintojakson osana: Erikoistavan asiantuntijatoiminnan käytännön työskentelyjakson suorituspaikaksi hyväksyminen edellyttää suunnitelmaa työskentelyjaksoon kiinnittyvän työnohjauksen järjestämisestä. Työnohjausta ei voi korvata erilaisilla työpaikalle kuuluvin perehdyttämis- ja konsultaatio/johtamistehtävin eikä myöskään mahdollisilla aikaisemmilla työnohjauksilla. Työnohjauksen toteuttamisen vaihtoehtoja ovat: erikseen sovittu ja järjestetty työnohjaus opintoympäristössä työnantajakustannuksella (esim. silloin kun oma työpaikka opintoympäristönä); muu sovittu ja selkeän työnohjauskokonaisuuden muodostava työnohjaus; vertaistyönohjausryhmä ja siitä pidetty opintopäiväkirja (voi olla joko opiskelijaryhmä tai työpaikkakohtainen ryhmä). Yliopisto ei suorita korvausta työnohjauksesta sen enempää työpaikalle kuin työnohjaajallekaan.
Opiskelijoiden vertaistyönohjausryhmät: Jos työnohjaus ei järjesty työnantajan tai opetuspaikan toimesta, opiskelija osallistuu 14 h mittaiseen opiskelijoiden vertaistyönohjausryhmään. Ryhmä kokoontuu järjestäytymis- ja päätöskerran lisäksi 6 kertaa kahden tunnin mittaiseen tapaamiseen, jossa keskustelun ja reflektion kohteena ovat kunkin opiskelijan työstä nousevat kysymykset sosiaalityön vaativa erikoisosaamista ja/tai asiantuntijuuden kehittymistä peilaten. Kukin opiskelija pitää omalta osaltaan opinto-/reflektiopäiväkirjaa, jonka opintojakson johtaja hyväksyy opintosuoritukseksi.
Maisteriopintojen 1. tai 2. kesä ja ensimmäisen ja neljännen periodin alku tai toisen periodin loppu ja neljännen periodin alku.
Katisko Marja
Oheiskirjallisuus ja erikseen sovittava jaksoa edeltävä lukutehtävä.
Sosiaalityön vaativissa asiantuntijarooleissa tarvittavien ammatillisten erityisvalmiuksien ja –tietojen sekä eettisen valveutuneisuuden vahvistaminen. Eettisen ja arvioivan näkökulman vahvistaminen suhteessa omaan asiantuntijatoimintaan, sosiaalityön tiedonhankintaan ja – muodostukseen sekä päätöksentekoprosesseihin liittyviin menettelytapoihin. Sosiaalityöntekijän toiminnan ja muuttuvien ammattikäytäntöjen välisen suhteen jäsentäminen sekä ammatillisten kehitysnäkymien pohtiminen. Sosiaalityön asiantuntijuuden dynamiikan hahmottaminen yhteistoiminnallisissa suhteissa muotoutuvana toimintana.
Sosiaalityön perus- ja aineopinnot
Yhteistoiminnallisen oppimisen juonneopetusryhmissä työskentely monipuolisesti sovittuun asia-/toimintakokonaisuuteen perehtyen (tutkimus ja muu kirjallisuus; käytännön kenttävierailut ja haastattelut; mahdolliset vaihto-opiskelukokemukset; opetetut kurssit esim. vierailuluennot; myös esim. taiteen ja omakohtaisuuden kautta avautuvien kokemusten reflektiivinen analyysi; case-työskentely opetusasemilla tai vastaavissa käytännön opetusyhteistyöpuitteissa; opetusohjelmaan hyväksytyt erilliset kurssit/opetuskokonaisuudet).
Opiskelumuotona yhteistoiminnallisen opiskelun työskentelysuunnitelman mukaiset menettelyt. Poikkeustapauksessa kirjallinen kuulustelu sovituin osin (ellei esim. korvaavia kursseja, tentitään 1 kirja kustakin kohdasta a. – d.
Opiskelijaa pyydetään tarkistamaan, onko tentin suorittaminen mahdollista ko. erityisalan opettajan tutkimusperiodin aikana.
Maisteriopintojen 2. vuoden 1./2. periodi
Karvinen-Niinikoski Synnöve
a) Refleksiivinen asiantuntijuus :
b) Vaativat ammattikäytännöt
c) Etiikka
d) Ammatilliset erikoisalat ja kysymykset
Lapsi- ja nuorisosiaalityö:
Kuntouttava sosiaalityö:
Marginalisaatiokysymysten sosiaalityö:
Yhteisösosiaalityö:
Registeration: by the 5th of December 2005, please see: http://www.soc.utu.fi/sospol/sosnet/ilmoittautuminen_virtuaaliopetus.htm
social work students at advanced level, post-graduate students and foreign students Language: all course material is in English. Depending on participants, group work may be carried out in Finnish and/or Swedish.
This course introduces the core concepts of advocacy/empowerment approaches in social work practice. The course is based on the innovative theory-led model for practice developed by Professor Stephen Rose (College of Health Professions, University of New England, Maine, U.S.A.), who is also the main lecturer of this course together with Professor Mirja Satka. The course is taught in the Autumn 2004 at Heikki Waris Institute and Swedish School of Social Science.
The course contains: 1) recorded lectures, 2) readings, and 3) group work in Lokari.
6. – 11.2.2006 intensive course 20 hours; Please check for detailed programmes at http://www.forsa2006.fi
Registration: at WEBOODI by 27.1.2006
The goal of the course is to learn about critical and reflective practice (methods and practical models) and learn about and reflect on critical issues in social work knowledge production methods and contextual developments.
During the course we get familiar with traditions and contemporary trends of critical and reflective practice and knowledge production in social work. The main focus will be on social work in the emerging knowledge society and the challenges that this poses to social work practice and knowledge production. Approaches for knowledge production will be studied in a critical perspective.
Please check for detailed programmes and venues at http://WWW.FORSA2006.FI
2- 5 study points: active participation in lectures (lecture passports at the department office at the department of Social Policy) and learning diary extended to an essay (depending
ma 16-18 T23 (Teollisuuskatu 23) ls A217
Yhteiskuntapolitiikan ja oikeustieteen opiskelijoille
Restoratiivisella oikeudella tarkoitetaan virallisen oikeusjärjestelmän ulkopuolella, sen rinnalla tai sen sisällä toteuttavia uusia vaihtoehtoisia rikosten, konfliktien ja riitojen ratkaisutapoja, joilla on voimakas yhteys kansalaisyhteiskunnan omaehtoiseen organisoitumiseen ja sosiaalityöhön.
Luentosarjan laajuus ilman kirjallisuutta on yhteiskuntapolitiikan opiskelijoille 2 ov ja oikeustieteen opiskelijoiden kohdalla luentosarjan merkitys on oppiainetta osittain korvaava. Oikeustieteen opiskelijoita otetaan luentosarjaa 40 ja yhteiskuntapolitiikan opiskelijoita 20 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä.
Luennot pidetään syyskaudella 2005 maanantaisin seuraavasti:
Please see webpage: http://www.valt.helsinki.fi/opas2005/sosio/K130k06/
The course can be used to substitute 3 points / 2 study weeks from the study units S11B, S11C or S25B or advanced level studies.
maanantaisin 16-18 päärakennuksen salissa 7 (Fabianinkatu 33)
Sosiaalitieteiden opiskelijoille kurssi on tarkoitettu opintojen syventävän vaiheen opintojaksoksi. Sosiaalityön oppiaineessa opintojakso voi korvata opintojakson S11C, S22 tai osan S25b:stä. Muut valtiotieteellisen oppiaineet ja oikeustieteellinen tiedekunta päättävät omalta osaltaan korvaavuuksista.
Opintojakso on tarkoitettu ensisijaisesti sosiaalitieteiden (erit. sosiaalityön) ja oikeustieteiden opiskelijoille. Opintojaksolle voidaan ottaa 40 opiskelijaa, joista puolet valtiotieteellisestä ja puolet oikeustieteellisestä. Jos toisen tiedekunnan opiskelijoiden kiintiö ei täyty, opintojaksolle voidaan ottaa suhteessa enemmän toisen tiedekunnan opiskelijoilla. Opiskelijat otetaan opintojaksolle ilmoittautumisjärjestyksessä.
Opintojakso perehdyttää opiskelijat nuoria rikoksentekijöitä koskeviin kysymyksenasetteluihin, käytäntöihin ja menetelmiin. Aihe ja sen alatematiikat sijaitsevat monien tieteenalojen leikkauspisteessä ja vaativat useiden yksittäisten tieteen- ja hallinnonalojen substanssiosaamisen lisäksi niiden yhteisalan toimintakäytäntöjen ja järjestysten ymmärtämistä, joihin opiskelijat on tarkoitus opintojaksolla perehdyttää.
Opintojaksolla tarkastellaan nuoria rikoksentekijöitä koskevia teemoja poikkitieteellisesti monitasoisten sosiaalis-oikeudellisten käytäntöjen näkökulmasta. Teoreettisena lähtökohtana on lapsuuden/nuoruuden ymmärtäminen relationaalisena käsitteenä, joka saa olemassaolonsa suhteessa aikuisuuteen. Kyseessä on pysyvä yhteiskunnallinen rakenne, jota mm. nuoria rikoksentekijöitä koskevat erityiset yhteiskunnalliset käytännöt ilmentävät. Käytännöt ovat historiallisesti muuttuvia, sidoksissa ympäröivään sosiaaliseen todellisuuteen ja yhteiskuntapoliittisiin strategioihin. Kurssi tarjoaa historiallisen ja yhteiskuntapoliittisen tarkastelun lisäksi kes-keiset käsitteet ja välineet toimia nuoria rikoksentekijöitä koskevan työn kentässä niin oikeudellisis-sa käytännöissä kuin sosiaalityössä.
Opintojakso koostuu luennoista (14 tuntia), oheiskirjallisuuteen tutustumisesta ja esseesuorituksesta. Lista olennaisesta kirjallisuudesta ja esseen kirjoittamista koskevat ohjeet jaetaan luentojen yhteydessä. Luentorunko on seuraava:
Lapsi- ja nuorisososiaalityön kirjakuulustelun voi korvata joko
Kulttuurinen lapsuus ( http://www.valt.helsinki.fi/sosnet/luennot/kula/ ) tai Riskilapsuudet ja –nuoruudet ( http://www.soc.utu.fi/sospol/sosnet/riskilaps.htm ) –luentosarjalla.
Luentosarjat suoritetaan luentopäiväkirjoilla, joiden muistiinpanoista kirjoitetaan kiteytetyt esseet. Valitusta luentosarjasta palautetaan esseet viidestä (5) luennosta lapsi- ja nuorisososiaalityöstä vastaavalle kuulustelijalle. Palautus ajallisesti samaan aikaan kuin tiedekuntatentteihin ilmoittautumiset.
Luentopäiväkirja
Luentopäiväkirjaa kirjoitetaan samalla kun kuunnellaan luentoja ja kirjoittamista jatketaan mieluiten heti kunkin luennon jälkeen. Luentopäiväkirjan ideana on analysoida ja kommentoida kuultua. Se voi olla vihko, kansio tai tiedosto. Päiväkirjaan kootaan luentojen keskeiset kohdat ja kommentoidaan niitä. Kommentit voivat olla pohdiskelevia, täydentäviä tai kriittisiä. Niitä voi täydentää omilla kokemuksillaan sekä muulla tiedolla, esim. kirjallisuudella. Luentopäiväkirjaa voi kirjoittaa voi itselleen luontevimmalla tavalla.
Luentopäiväkirjaa ei palauteta kuulustelijalle. Kuulustelijalle palautetaan esseet (ks. tarkemmin ohje esseestä) viidestä luennosta, jotka on kiteytetty luentopäiväkirjan pohjalta.
Essee
Hyvässä esseessä aihetta on käsitelty pohtivasti ja syvällisesti, aiheeseen liittyvin termein sekä hyvin mieleen palautettuna ja oikein lainattuna. Siinä näkyy opitun tiedon ymmärrys ja tiedon tulkinta. Asiat esitetään selkeästi ja loogisesti. Esseen kirjoittamisen apuna käytetään hyvin muuta lähdemateriaalia. Esseessä on hyvä analysoida aiheen eri osa-alueita, osoittaa kriittistä ajattelua sekä integroida ajatuksia ja lähteitä. Esseessä voi toteuttaa persoonallista työskentelyä ja kirjoittamisen tapaa.
Viisi esseetä (kukin 1-2 sivua) palautetaan kuulustelijan postilokeroon (yhteiskuntapolitiikan laitos, 1 krs.). Palautus ajallisesti samaan aikaan kuin tiedekuntatentteihin ilmoittautumiset.
ma 10– 12 ja to 12– 14
Paikka: Yhteiskuntapolitiikan laitos, Snellmanink. 10, seminaarisali kurssin verkkosivut: http://www.valt.helsinki.fi/opas2005/sospo/TERVEVAL/
korvaa yhden kirjan kohdista S11b, S11c tai S25b
SOSNETIn virtuaalikursseilleilmoittautuminen: 23.9.2005 mennessä täyttämällä lomake http://www.soc.utu.fi/sospol/sosnet/ilmoittautuminen_virtuaaliopetus.htm
korvaa S11b Valinnainen erityisala tai S25B:n kohdat c) ja d)
Aine- tai syventävän vaiheen opiskelijat.
Kurssi käsittelee sosiaalityön asemaa, käsitteistöä, organisaatiokulttuuria, asiakastyötä ja etnisiä kysymyksiä terveydenhuollossa.
Tutustuminen verkkomateriaaliin, verkkotyöskentely (WebCT) oppimistehtävineen ja ryhmäkeskusteluineen sekä tutustumiskäynti.
Käytännöllisen filosofian laitoksen järjestämä kurssi korvaa kohdan S25bc Etiikka tai S25bd Ammatilliset erikoisalat ja kysymykset.
Kurssin kotisivu: http://www.helsinki.fi/filosofia/s2005/Vehmas.htm
Laajuus: Op 5 Ov 3
Tutkimusseminaari I:n tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu tieteelliseen ajatteluun ja keskusteluun sekä kirjalliseen esitystapaan. Tavoitteena on, että opiskelija osaa soveltaa eri ilmiöihin oman tieteenalan ja lähitieteenalojen käsitteitä ja tunnistaa sosiaalityön erilaisia teoreettisia lähtökohtia. Opiskelija saa ohjausta ja tukea opinnäytetyön suunnittelussa ja tekemisessä.
Seminaariin pääsy edellyttää sosiaalityön aineopintojen/kandidaatin tutkinnon suorittamista ja oman pro gradu – tutkielman aiheen alustavaa määrittelyä.
Jokainen opiskelija kirjoittaa Tutkimusseminaari I:ssä ensimmäiselle kokoontumiskerralle ideapaperin (1 sivu), myöhemmin tutkimusasetelmaa ja käsitteitä tarkentavan käsitepaperin (10-20 sivua) sekä tutkimussuunnitelman (20-40 sivua). Opiskelija työstää tutkimussuunnitelmaa HOPS:issa alustavasti sovitusta, seminaarin pitäjän kanssa tarkennetusta aiheesta. Opintojaksoon kuuluu toisen ryhmäläisen työn opponointi kaksi kertaa. Seminaarit voivat myös kokoontua teemoittaisten tutkimusryhmien ympärille.
Maisteriopintojen 1.vuosi, 2. – 3. periodi. Limittäin tutkimusmenetelmäopintojen kanssa.
sosiaalityön pääaineopiskelijat
Orientoiva tapaaminen sekä prof. Sauraman että prof. Satkan aloittaville seminaarilaisille 22.9. U35 seminaarihuone 4.
Tietoa lukuvuoden 2006-2006 tutkimusseminaareista: Hei kaikki sosiaalityön tutkimusemmoihin ensi lukuvuonna aikovat!
Järjestämme torstaina 18.5. klo 16-18 kokoontumisen Seminaarisalissa kaikille niille suomenkielisille sosiaalityön opiskelijoille, jotka aikovat lukuvuonna 2006-2007 aloittaa tutkimusseminaarin.
Tilaisuudessa orientoidutaan aloittamiseen, informoidaan mm. innovatiivisista aihemahdollisuuksista ja kuulostellaan teidän graduideoitanne. Odotamme paikalle jokaista, jotta voimme suunnitella seminaarit joustavasti ja tarpeen mukaan. Tähtäämme siihen, että kykenemme tilaisuuden perusteella tekemään opiskelijoiden jakamisen tuleviin seminaareihin sekä niiden ajoittamiseen.
Tutkimusterveisin ja hyvää kevättä toivottaen seminaarien pitäjät
Mirja Satka Pirkko-Liisa Rauhala Erja Saurama
Laajuus: Op 5 Ov 3
Tutkimusseminaari II:ssa opiskelija esittää tarkastettavaksi tutkielman käsikirjoituksen ja raportoi tutkimuksen etenemisestä ja siinä esiin tulleista ongelmista. Tavoitteena on, että opiskelija saa valmiudet tieteellisen tutkimus- ja selvitystyön tekemiseen, oppii hyödyntämään ja soveltamaan tutkimustietoa sekä osaa kriittisesti arvioida yhteiskunnan toimintaa ja kehittää uudenlaisia toimintamalleja. Lisäksi opiskelija saa valmiudet jatkaa tutkimustyötä.
Tutkimusseminaari I, syventävien opintojen tutkimusmenetelmäopinnot (10 op).
Seminaari etenee kaksivaiheisesti: jokainen esittää ensin tutkimuksen käsikirjoituksen ja myöhemmin tutkimuksen edistyneen käsikirjoituksen. Jokainen seminaarilainen myös opponoi kaksi kertaa toisen työtä. Kuten Tutkimusseminaari I:ssä, seminaarit voivat kokoontua teemoittaisten tutkimusryhmien ympärille.
Maisteriopintojen 2. vuosi, 1. ja 2. periodi.
ons 16-18 Wariksenpesä (Snellmaninkatu 10, 3. krs) börjar 21.9.2005
Måndagar 14–16 och onsdagar 10–12 (SN10 Wariksenpesä utom 27.3 Alexandria K131)
Anmälning per e-post till läraren senast 3.3.2006.
Kursen hjälper dig att leta fram en skrivstil som passar dig och ditt ämne samt fyller akademiska och språkliga regler. Kursen passar bra som stöd till kandidat- och pro gradu-avhandlingarna. Undervisningen består av föreläsningar, gruppsamtal, språkverkstad, textövningar och presentation av deltagarnas egna texter. Vi bekantar oss med olika sätt att stärka och utveckla språket; kännetecknen för en bra text; citat-teknik och hänvisningar; samt olika vetenskapliga genrer och stilar.
Vecka 14 skrivpaus
mån 10.4 – 24.4. Söderling, Hägg: seminarium. Presentationer av deltagarnas textexempel,diskussion
Laajuus: Op 40 Ov 20
Tutkielma kuvastaa opiskelijan tieteellistä kypsyyttä, oppineisuutta ja taitoa ilmaista itseään kirjallisesti tieteellisellä tyylillä. Kypsyytensä opiskelija osoittaa tehtävän asettelussa ja tutkimuksen suunnittelussa, tutkimusmenetelmien ja aiheeseen liittyvien teorioiden hallinnassa, ajattelun kriittisyydessä ja johdonmukaisuudessa sekä tieteellisten menettelytapojen noudattamisessa. Tutkielmaa tehdessään opiskelija joutuu itsenäisesti pohtimaan yhteiskunnan ilmiöitä, perehtymään teorioihin, käyttämään tutkimusmenetelmiä sekä liittämään yhteen teoriaa ja empiiristä ainesta. Tutkielman laatiminen auttaa hahmottamaan sosiaalista todellisuutta ja kehittää valmiuksia sosiaalisten kysymysten ammatillis-tieteelliseen erittelyyn.
Kandidaattitutkielma pitää olla tehty ennen opinnäytetyön aloittamista. Pro gradu – tutkielmaa tarkastettavaksi jätettäessä tulee olla suoritettuna tutkimusseminaarit sekä vieraan kielen opinnot.
Tutkielman tekeminen on pääasiassa itsenäistä työskentelyä, jota tutkimusseminaarit tukevat. Laitoksen opettajat antavat ohjausta työssä. Tutkielman aiheesta tulee etukäteen keskustella laitoksen professorin kanssa. Aihetta pohditaan alustavasti jo maisteriopintojen alkuvaiheessa HOPSin yhteydessä ja myöhemmin tutkimusseminaareissa. Pro gradu – tutkielmaan liittyy kirjallinen kypsyysnäyte, johon osallistutaan pro gradu – tutkielman tarkastettavaksi jättämisen jälkeen.
Laajuus: Ov 2
Vain vanhan tutkintorakenteen mukaan opiskeleville.
ke 14-16 M11 ls 6
Kurssi peruttu vähäisen kiinnostuksen takia.
Ilmoittautuminen 20.9.2005 mennessä osoitteella johanna.bjorkenheim@helsinki.fi
sovitaan opettajan kanssa
Kolmekielinen (suomi, ruotsi, englanti) kurssi, joka järjestetään EU Leonardo-projektiin "Invite" liittyvänä pilottikoulutuksena sosiaalityöntekijöille ja sosiaalityön opiskelijoille. Kurssin tavoitteena on elämänkerrallisen näkökulman avaaminen käytettäväksi sosiaalityön ja ammatillisen kuntoutuksen asiakastyössä.
Alustav ohjelma / preliminärt program: LÄHIOPETUSJAKSO 1 / NÄRSTUDIEPERIOD 1 Marttahotelli, Uudenmaankatu/Nylandsgatan 24
Maanantai / Måndag 17.10.05 / 9-16: Tervetuloa / Välkommen Projektin ja koulutuksen esittely / Presentation av projektet och utbildningen Prof. Gerhard Riemann: The biographical approach Ryhmäkeskusteluja / Gruppdiskussioner
Tiistai / Tisdag 18.10.05 / 9-16: Prof. Gerhard Riemann: The biographical approach jatk./forts. Ryhmäkeskusteluja / Gruppdiskussioner Kotitehtävä 1 - purku / Genomgång av hemuppgift 1 Kotitehtävä 2:n ohjeistus / Instruktioner för hemuppgift 2
LÄHIOPETUSJAKSO 2 / NÄRSTUDIEPERIOD 2 Hotelli Aurora, Helsinginkatu Helsingegatan 50
Torstai / Torsdag 24.11.05 / 9-16: Kirsi Nousiainen: Identiteetin muodostuminen Mirjam Kalland: Muistamisesta ja unohtamisesta Ryhmäkeskusteluja, harjoituksia / Gruppdiskussioner, övningar Kotitehtävä 2:n purku / Genomgång av hemuppgift 2
Perjantai / Fredag 25.11.05 / 9-16: Vilma Hänninen: Tarinallinen näkökulma kuntoutustyöhön Harjoituksia, ryhmätöitä / Övningar, föreläsningar, grupparbeten Kotitehtävä 3:n ohjeistus / Instruktioner för hemuppgift 3
LÄHIOPETUSJAKSO 3 / NÄRSTUDIEPERIOD 3 Marttahotelli, Uudenmaankatu/Nylandsgatan 24
Maanantai / Måndag 16.1.05 / 9-16: Ulla-Britta Broman-Kananen: Instituutioiden episodit ja elämäkerta-aineisto - metodisia lähtökohtia Kotitehtävä 3:n purku / Genomgång av hemuppgift 3 Kirsi Nousiainen ja Johanna Björkenheim: Biograafinen näkökulma sosiaalityössä / Det biografiska perspektivet i socialt arbete
Tiistai / Tisdag 17.1.05 / 9-16: Biograafinen näkökulma sosiaalityössä / Det biografiska perspektivet i socialt arbete jatkuu/forts. Ryhmäkeskusteluja / Gruppdiskussioner Kotitehtävä 4:n ohjeistus / Instruktioner för hemuppgift 4
LÄHIOPETUSJAKSO 4 / NÄRSTUDIEPERIOD 4 Marttahotelli, Uudenmaankatu / Nylandsgatan 24
Torstai / Torsdag 30.3.05 / 9-16: Johanna Levälahti: Biografiskt arbete i återhämtningsprocessen från alkoholmissbruk Kotitehtävä 4:n purku / Genomgång av hemuppgift 4 Koulutuksen arviointia / Utvärdering av utbildningen
Perjantai / Fredag 31.3.05 / 9-16: Mirjam Kalland: Kokemuksia biograafisen näkökulman käytöstä asiakastyössä Koulutuksen arviointi jatkuu, palautetta opetussuunnitelmasta, parannusehdotuksia opetussuunnitelmaan ja moduliteksteihin. Miten tästä eteenpäin? / Utvärdering av utbildningen fortsätter, förslag till förbättringar av läroplanen och modulernas innehåll. Hur kan vi fortsätta? Päätös / Avslutning
Luentoja, keskusteluja, kirjallisuutta, harjoituksia, kirjoitus- ym. tehtäviä. Tarkemmat suoritusohjeet annetaan kurssin alussa.
Osallistumalla Helsingissä 6.-12.2.2006 järjestettävään Forsa 2006 - konferenssiin ( http://www.forsa2006.fi/ ) on mahdollista kerätä opintosuorituksia.
Suoritustapoina ovat läsnäolo luennoilla, opintopäiväkirjat ja mahdolliset lisäesseet. Ota yhteyttä sen opintojakson opettajaan, jonka haluat korvata.
Laajuus: Op 25 Ov 15
Laajuus: Op 35 Ov 23
Satka Mirja
a) Kaksi aikalaisanalyyttista teosta seuraavista / Två av följande:
b) Kaksi teosta klassikoista ja oppihistorioista / Två av följande:
c) Kaksi teosta nykyteorioista / Två av följande:
Janus ja Yhteiskuntapolitiikka -lehtien viimeiset vuosikerrat
d) Kaksi kuulustelevan professorin kanssa sovittua teosta opiskelijan kiinnostusten mukaan, jotka voivat olla myös yllä olevalta listalta. / Två böcker enligt eget val (eventuellt från ovanstående litteraturlista); böckerna bör godkännas av examinerande professor.
tiistaisin klo 16-18 seminaarisalissa (1. krs, Snellmaninkatu 10) aloitustapaaminen 13.9.2005
Kurssin voi lukea osaksi ns. muita jatko-opintoja sosiaalityössä tai sivuaineissa.
’Uusia avauksia – tutkimuksen opetuksia’/’ New openings and teachings of research’
Kurssi suoritetaan osallistumalla aktiivisesti luennon yhteydessä käytävään keskusteluun sekä kirjoittamalla luentopäiväkirja, jotka jätetään viikon kuluessa luentosarjan päättymisen jälkeen Mirja Satkalle.
Sosiaalityön erikoistumiskoulutus on yliopistollista jatkokoulutusta, joka antaa mahdollisuuden erikoistua johonkin erikoisalaan. Koulutuksen erikoisalat ovat kuntouttava sosiaalityö, lapsi- ja nuorisososiaalityö, marginalisaatiokysymysten sosiaalityö, yhteisösosiaalityö ja hyvinvointipalvelujen sosiaalityö. Koulutuksen kotisivut ovat osoitteessa http://www.sosnet.fi.
Sosiaalityön erikoistumiskoulutuksen laajuus on 120 opintopistettä (80 ov):
Koulutuksen järjestää Sosiaalityön yliopistoverkosto, Sosnet, jonka muodostavat Helsingin, Jyväskylän, Kuopion, Lapin, Tampereen ja Turun yliopistojen sosiaalityön koulutusyksiköt. Nelivuotiseen koulutukseen kuuluvat lähiopetuspäivät eri puolella Suomea, etätehtävät, lisensiaatintutkimus ja muut opinnot, joita opiskelijat suorittavat henkilökohtaisten opintosuunnitelmien pohjalta. Koulutuksessa hyödynnetään moodle-oppimisympäristöä ja sähköpostilistoja. Sosiaalityön erikoistumiskoulutuksen professoreina Helsingissä toimivat Marianne Nylund, vastaanotto ke 13-14.30, p. 09-191 245 77, marianne.nylund@helsinki.fi ja: Maritta Törrönen, vastaanotto ke 13-14.30, p. 09-191 245 66, maritta.torronen@helsinki.fi.
Erikoisalat:
Kuntouttava sosiaalityö (120 op)
Kuntouttava sosiaalityö -erikoisala johdattaa tutkimaan ja tunnistamaan ihmisten yksilöllisen selviytymisen esteitä ja mahdollisuuksia sekä tuottamaan näitä koskevaa tietoa ja toimintamalleja. Viime vuosien yhteiskunnan rakenteelliset muutokset ovat vahvistaneet tarvetta kuntouttavaan sosiaalityöhön, jonka perusperiaatteita ovat mm. voimavarakeskeisyys ja osallisuus. Kuntouttavan sosiaalityön tavoitteena on luoda, palauttaa ja ylläpitää omaehtoisen selviytymisen, hyvän elämänlaadun ja elämänhallinnan edellytyksiä, ehkäistä syrjäytymistä, tukea asiakkaiden itsenäisiä ja myönteisiä elämänvalintoja sekä täysivaltaista kansalaisuutta.
Lapsi- ja nuorisososiaalityö (120 op)
Lapsi- ja nuorisososiaalityön -erikoisalalla perehdytään lasten ja nuorten elinoloihin, lapsuuden ja nuoruuden kulttuurisiin merkityksiin ja lastensuojelun historiaan ja sen toimintaan. Lapsi- ja nuorisososiaalityön tavoitteena on vahvistaa myönteistä yhteiskunnallista lapsipolitiikkaa, sosiaalityön tieteellistä perustaa sekä etsiä sosiaalityön käytäntöjä, jotka ehkäisevät lasten ja nuorten syrjäytymistä ja tukevat heidän osallisuuttaan. Marginalisaatiokysymysten sosiaalityö (120 op)
Sosiaalityön perustehtävä erilaisten marginalisoitumista aiheuttavien kysymysten parissa edellyttää yhteiskunnallisen murroksen tilanteessa vaativaa asiantuntemusta. Marginalisaatiokysymysten sosiaalityön -erikoisalan keskeinen osa-alue onkin vaikeiden elämäntilanteiden jäsentäminen ja toimivan asiakassuhteen rakentaminen. Erikoisalan keskeisinä teemoina korostuvat marginalisaatiokysymysten globaalit, yhteiskunnalliset, institutionaaliset, kulttuuriset, sukupuolisidonnaiset ja yksilölliset kontekstit.
Yhteisösosiaalityö (120 op)
Yhteisösosiaalityö-erikoisala tarkastelee yksilöitä, perheitä ja ryhmiä osana sosiaalisia verkostoja ja yhteisöjä. Yhteisöjä, yhteisöllisyyttä ja yhteisöllistämisen politiikkaa tarkastellaan useiden eri näkökulmien kautta. Yhteisösosiaalityön asiantuntijana sosiaalityöntekijän tulee ymmärtää yhteisön ja yhteisöllisyyden historiaa, ryhmäprosesseja ja -dynamiikkaa sekä kyetä arvioimaan ja soveltamaan erilaisia yhteisöjen kanssa käytettäviä työmenetelmiä.
Yrkesinriktad licentiatexamen i socialt arbete
Våren 2000 startade den yrkesinriktade licentiatutbildningen. Programmen för socialt arbete med barn och ungdom, marginaliseringsfrågor och empowermentinriktning har startat. Intagningen sker skilt för varje program. 25 studerande har antagits till vart och ett av programmen. I varje program ingår en viss intagningskvot för svenskspråkiga studerande.
Den yrkesinriktade licentiatexamen omfattar 120 sp:
Utbildningen anordnas av universitetsnätverket för socialt arbete, SOSNET som består av utbildningsenheterna för socialt arbete vid Helsingfors, Jyväskylä, Kuopio, Lapplands, Tammerfors och Åbo universitet.
Den 4-åriga utbildningen består av närundervisning i olika delar av landet, distansuppgifter, en licentiatavhandling och övriga studier enligt en personlig inlärningsplan. Adressen till utbildningens webbsidor är http://www.sosnet.fi. I utbildningen används moodle och e-postlistor.
HUOM! UUSI PAIKKA: Unioninkatu 40 (Metsätalo), Sali 11 (U37, SH1)
AIKA: torstaisin klo 16.15-18, ajalla 19.1.-2.3.2006 (3. periodi)
Seminaari on tarkoitettu sosiaalityön ammatillista lisensiaatintutkintoa suorittaville jatko-opiskelijoille. Aktiivinen osallistuminen tutkijaseminaariin yhden periodin (7 viikkoa) aikana, vastaa 2 opintopistettä (1 opintoviikkoa ).
Yhteyshenkilöt: Marianne Nylund, vastaanotto ke 13-14.30, p. 09-191 245 77, marianne.nylund@helsinki.fi ja: Maritta Törrönen, vastaanotto ke 13-14.30, p. 09-191 245 66, maritta.torronen@helsinki.fi
Sosiaalityön ammatillinen tutkijaseminaari toimii lisensiaatintutkimusten valmistumisen tukena. Seminaarissa käsitellään lisensiaatintutkimuksia opponoiden ja keskustellen. Siihen sisältyy myös lisensiaatintarkastustilaisuuksia.