Tulostettava versio tuotettu 2005-10-21 14.08.30
*Sosiaalityö oppiaineena*
Sosiaalityö on sekä tutkimusala että useista erilaisista käytännöistä koostuva ammattiala. Sosiaalityön yliopisto-opetus alkoi ensimmäisenä Suomessa Helsingin yliopistossa professori Heikki Wariksen toimesta 1950 –luvulla. Opetusta on annettu sosiaalipolitiikan yhteydessä kymmeniä vuosia, mutta nykyisin sosiaalityö on itsenäinen oppiaine. Helsingin yliopiston sosiaalityön opetuksessa painottuvat kaupunkisosiaalityön kysymykset.
Sosiaalityössä tutkitaan ihmisten toiminnan ja jokapäiväisen selviytymisen edellytyksiä, arkielämän jatkuvuuksia ja katkoksia, sosiaalialan ammatteja ja instituutioita sekä alan monimuotoista vapaaehtoistoimintaa. Tavallisia analyysin kohteita ovat esimerkiksi yhteisöt, perheet, ihmisen eri ikävaiheet ja niihin liittyvät arjen kysymykset, yksilöiden muuttuvat identiteetit, sosiaalialan historia ja koulutus sekä sosiaalipalvelujen ja –työn arviointi.
Sosiaalityö on niin sanottu soveltava tutkimusala, jolla sovellettavat ajattelutavat nojaavat yhteiskunnallisia ilmiöitä, sosiaalisia ongelmia ja ihmisten hyvinvointia sekä myöskin kestävää kehitystä koskeviin teorioihin, käsityksiin ja tulkintoihin. Sosiaalityön tiedepohja on näin ollen monialainen ja se rakentuu pääasiassa yhteiskunta- ja käyttäytymistieteellisten teorioiden perustalle. Sosiaalityön yhteiskunnallinen tehtävä on määritelty esimerkiksi puutteellisten sosiaalisten olojen ja vaikeiden elämäntilanteiden parantamiseksi sekä vähävoimaisten yksilöiden ja ryhmien toimintaedellytysten, osallisuuden ja elämänotteen vahvistamiseksi'. Tämä tehtävä on usein se kehys, jonka kautta sosiaalityön tutkimusintressit tavalla tai toisella suodattuvat poiketen siten emotieteiden' tehtävänasettelusta. Mitään täsmällisiä rajauksia eri tieteenalojen tutkimusotteiden välillä ei käytännössä nykyään ole, eikä niitä myöskään ole tarkoituksenmukaista pyrkiä keinotekoisesti laatimaan. On tavallista, että sosiaalityön tutkijoiden yhteistyökumppaneihin kuuluu monien erilaisten tieteenalojen edustajia.
Viime aikoina sosiaalityön tutkimuksessa erilaiset laadulliset lähestymistavat ovat olleet suosittuja. Niitä on sovellettu esimerkiksi ihmisten välisen kommunikaation, tekstien välittämien merkitysten, refleksiivisen ammatillisen toiminnan sekä syrjäytymisen ja marginalisoitumisen kysymyksiin. Laadullisten otteiden lisäksi sosiaalityön tutkimuksessa ja ammattikäytännöissä tarvitaan kvantitatiivisten tutkimusotteiden perusteiden hyvää hallintaa.
*Sosiaalityö ammattikäytäntönä*
Sosiaalityön ammattikäytäntöjen kohteena on ihmiselämän ja ongelmien koko kirjo: huolenpito lapsista, lasten ja nuorten oikeudet, nuoruuteen liittyvät kysymykset, perhe- ja työelämän huolet, sosiaalipalvelujen, lasten, vanhusten ja vammaisten palvelujen riittävyys, toimeentulon ja köyhyyden kysymykset, päihteet, kotoutumisen kysymykset, sairauden aiheuttamat selviämisongelmat, erilaisten vähemmistöjen oikeudet ja ihmisten välisen tasa-arvon edistäminen.
Sosiaalityötä tehdään sekä yksilö- että yhteisötasolla. Sosiaalityöntekijä työskentelee monenlaisia paikallisia ja henkilökohtaisia sosiaalisia verkostoja hyödyntäen. Asiakastasolla toimiessaan hän pyrkii sosiaalisten ongelmien lievittämiseen ja erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen selvittämiseen yhdessä ongelmiin joutuneiden ihmisten kanssa. Samaan aikaan sosiaalityön käytännöistä tuotettavan aluekohtaisen tiedon avulla sosiaalityöntekijä vaikuttaa lukuisissa työryhmissä toimien sekä asiantuntijalausuntoja kirjoittaen paikalliseen päätöksentekoon. Tavoitteena on ongelmia aiheuttavien yhteisöllisten haittatekijöiden vähentäminen esimerkiksi tuomalla jo asuinalueiden suunnitteluvaiheeseen tietoa ihmisten hyvän arjen edellytyksistä. Asiakastyön taitojen lisäksi sosiaalityöntekijän tulee kyetä käyttämään asiantuntemustaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Lisäksi hän hallitsee omaa ammattityötään ja sen kohdetta koskevan tutkimustiedon tuottamisen.
*Sosiaalityön opiskelu, opintojen tuottama pätevyys ja sijoittuminen*
Sosiaalityön koulutuksessa opetellaan jäsentämään yhteiskunnallista muutosta ja sen seurausvaikutuksia etenkin yksilö- ja yhteisötasolla, tekemään ammatillisessa sosiaalityössä tarpeellista dokumentointia, tutkimusta ja muuta käytäntöihin liittyvää tiedon tuottamista. Lisäksi koulutus antaa asiakas- ja yhdyskuntatyön perusvalmiudet sekä taidot tehdä itsenäistä tutkimustyötä ja toimia sosiaalityön asiantuntijana.
Merkittävä osa sosiaalityön opetuksesta tapahtuu Heikki Waris -instituutin yhteydessä, Helsingin kaupungin ja yliopiston perustamalla kaupunkisosiaalityön opetus- ja tutkimusklinikalla. Osana Itäistä sosiaalikeskusta toimiva yksikkö mahdollistaa sosiaalityön opiskelijoille oppimisympäristön, jossa opetus ja tutkimus nivotaan sosiaalityön käytäntöjen kehittämiseen ja alan uusimpaan keskusteluun.
Sosiaalityön opiskelijat ovat sijoittuneet sekä julkisen, yksityisen että kolmannen sektorin kehittämis- ja suunnittelutehtäviin, erilaisiin asiakastyön tehtäviin, opetus- ja tutkimustyöhön, toimittajiksi, kouluttajiksi sekä muihin asiantuntijatehtäviin. Sosiaalityön koulutus antaa sosiaalityöntekijän ammattipätevyyden samalla kun se tarjoaa laajasti erilaisiin asiantuntijatehtäviin soveltuvan yhteiskuntatieteellisen tutkija- ja asiantuntijakoulutuksen.
Kandidaatin tutkinto samoin kuin sivuaineena suoritetut A-, B- ja C- opintokokonaisuudet eivät tuota asetuksen (N:o 615/1999) tarkoittamaa sosiaalityön koulutusta.
*Opintojen rakenne*
Maisterin tutkinnon vähimmäislaajuus on 160 opintoviikkoa.
Sosiaalityön tutkintorakenteet ovat seuraavanlaiset:
Kandidaatin tutkinto
Yhteensä 120 ov
Maisterin tutkinto
Yhteensä 160 ov
Sosiaalityön jatko-opiskelussa on valittavana kaksi linjaa: ammatillinen ja perinteinen tieteellinen jatkokoulutus. Ammatilliseen jatkokoulutukseen pääseminen edellyttää alan työkokemusta ja tähtää ammatillisten erikoistumisen suorittamiseen opiskelijan valitsemalla teema-alueella. Ks. kohta jatkokoulutus.
*Sosiaalityö pääaineena*
Yleistä
Opinnot on ryhmitelty opintokokonaisuuksiksi, jotka ovat perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot. Sosiaalityön opiskelu eriytyy perusopinnoissa riippuen siitä opiskeleeko oppiainetta pää- vai sivuaineena. Pääaineopiskelu tapahtuu suurimmaksi osaksi vuorovaikutteisissa pienryhmissä, kun taas sivuaineopiskelu on luento- ja kirjallisuuspainotteista. Sosiaalityön opiskelussa korostuu alusta lähtien ongelmakeskeinen, pohtiva lukeminen ja kirjoittaminen. Sosiaalityön opinnot eivät eriydy opintojaksotasolla, vaan syventyminen johonkin opiskelijan valitsemaan aihealueeseen tapahtuu opintojakson sisällä, lukemista ja kirjoittamista teemaan suuntaamalla sekä käytännön opetuksessa. Erikoistumiseen on mahdollisuuksia etenkin opintojaksojen S6 ja S10 sekä syventävien opintojen ja pro gradu –tutkielman kohdalla.
Opintojen ajoitus
Pääaineeseen liittyvät yleis- ja sivuaineopinnot suositellaan suoritettaviksi ainakin pääosin mahdollisimman varhain, viimeistään ennen aineopintojen loppuun saattamista. Perusopinnot suoritetaan ennen aineopintojen aloittamista ja aineopinnot ennen syventävien opintojen aloittamista.
*Sosiaalityön opintokokonaisuudet*
Perusopinnot 15 ov
Aineopinnot 40 ov
Syventävät opinnot 47 ov
*Sosiaalityö sivuaineena*
Sosiaalityötä voi opiskella sivuaineena joko 1) A-, B-, C- oppimäärät tai 2) rajoitetusti myös pätevyyden tuottavina opintoina.
Valtiotieteellisen tiedekunnan tutkinto-opiskelijat voivat suorittaa vapaasti sosiaalityötä A-, B- ja C -oppimäärän. Nämä opinnot eivät tuota ammatillista pätevyyttä. Sivuaineopiskelijoiden sosiaalityön opinnot poikkeavat pääaineopiskelijoiden opinnoista. Muiden kuin valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijat voivat suorittaa sosiaalityön A- ja B- oppimäärän.
Erillinen opintojen suoritusoikeus voidaan myöntää henkilölle, joka ei ole tai ole ollut yliopiston kirjoissa. Suoritusoikeuden saanut henkilö ei voi tällä perusteella saada sosiaalityön ammatillista pätevyyttä. Suoritusoikeutta voi hakea kaksi kertaa vuodessa. Suoritusoikeus rajoittuu vain niihin opintoihin, joiden suorittamista varten oikeus on myönnetty. Opinto-oikeuden sosiaalityön A-opintoihin voi saada rajoituksetta. Opinto-oikeuksia sosiaalityön B -oppimäärään myönnetään kaksi kertaa lukuvuodessa yhteensä 15 ja samoin C -oppimäärään yhteensä 15 lukuvuodessa. Opinto-oikeuden saamiseksi edellytetään hyvät tiedot A-opinnoista. Opinto-oikeudet myönnetään arvosanojen perusteella. Tiedot hakuajoista löytyvät osoitteesta http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/
A-oppimäärä (15 ov):
B-oppimäärä (14 ov) (kumulat. 29 ov)
C-oppimäärä (8 ov) (kumulat. 37)
*Sosiaalityön sivuaineopinnot, jotka tuottavat ammatillisen pätevyyden*
Sosiaalityön tutkintoasetuksen mukaan (No: 615/1999) Helsingin, Jyväskylän, Kuopion, Lapin, Tampereen ja Turun yliopistoissa järjestettävässä sosiaalityön koulutuksessa opiskelijalle annetaan valmius itsenäiseen toimintaan sosiaalityössä. Koulutus käsittää sosiaalityö -nimisen oppiaineen perus-, aine- ja syventäviä opintoja, laajuudeltaan vähintään 55 opintoviikkoa ja sosiaalityön alueeseen kuuluvan pro gradu -tutkielman. Koulutukseen sisältyy käytännön opetusta, ohjattu harjoittelu mukaan luettuna, vähintään 15 opintoviikkoa.
Sosiaalityön ammatillisen pätevyyden tuottaviin opintoihin pääsy on rajoitettua. Sivuaineopiskelijat valitaan asiakastyönkurssille (S10 B). Kurssille voidaan kaikkiaan ottaa vuosittain rajattu määrä opiskelijoita (korkeintaan 25) ja etusija on pääaineopiskelijoilla. Sivuaineopiskelijoiden kohdalla valintakriteereinä käytetään menestymistä aiemmissa sosiaalityön opinnoissa ja suuntautuneisuutta sosiaalityöntekijän ammattiin. Kurssille pyrkimisen yhteydessä opiskelijan tulee esittää opintorekisteriotteensa suorittamistaan sosiaalityön opinnoista. Samalla tarkistetaan opintosuunnitelma, johon sisällytetään mm. sosiaalityöhön soveltuva pro gradu -tutkielma tai sivuaineen laaja tutkielma (20 ov).
*Yleisiä opintoja koskevia määräyksiä*
Kuulustelut
Opintojaksot, jotka muodostuvat pelkästä kirjallisuuskuulustelusta, suoritetaan pääsääntöisesti tiedekuntatentissä. Kaikki opintokokonaisuuteen kuuluvat kirjat suoritetaan pääsääntöisesti kokonaisuutena yhdessä tentissä, ellei opintojakson kohdalla toisin mainita. Tiedekuntatenttiin on ilmoittauduttava viimeistään tenttiä edeltävän viikon keskiviikkona WebOodissa. Sosiaalityön luentokurssit eli luennot ja/tai harjoitukset ja luentokurssiin liittyvä kirjallisuus tentitään kurssin lopussa luennoitsijoiden ilmoittamien ohjeiden mukaisesti. Kuulustelujen tulokset tulevat laitoksen ilmoitustaululle n. kahden viikon tai viimeistään kuukauden kuluttua kuulustelusta.
Suoritusmerkinnät
Pääaineopiskelijat hakevat erilliset suoritusmerkinnät suoritusten rekisteröintiä varten perus-, aine- ja syventävien opintojen kokonaisuudesta sekä kaikkia opintokokonaisuuksia koskevan loppumerkinnän, kun ne on suoritettu. Pro gradu - tutkielma rekisteröidään tiedekunnan toimesta. Yksittäisistä opintojaksoista ei haeta merkintöjä. Opintokokonaisuudet on syytä hyväksyttää ja merkinnät viedä opintorekisteriin mahdollisimman pian niiden suorittamisen jälkeen. Opintokokonaisuusmerkinnän hakemiseksi riittää opintosuoritusrekisteriote. Hakemuksesta tulee lisäksi käydä ilmi haettava opintokonaisuus sekä siihen sisältyvät opintojaksot ja lisäksi opettajan nimi, jolta kokonaisuusmerkintä haetaan. Kokonaisuusmerkintä perusopinnoista viedään kansliassa, aineopintojen kokonaisuusmerkinnän antaa lehtori Päivi Sinko, syventävien kokonaisuusmerkinnän professori Mirja Satka ja ruotsinkielisille opiskelijoille professori Synnöve Karvinen-Niinikoski
Opintojen arvosteluperiaatteet
Opintokokonaisuuksien arvosanat ovat tyydyttävät, hyvät tai erinomaiset tiedot, ja ne määräytyvät opintojaksojen ja opintoviikkomäärien mukaan painotettuina keskiarvoina. Perus-, aine- ja syventävien opintojen yhteinen arvosana määräytyy opintokokonaisuuden arvosanojen painotettuna keskiarvona, käytännössä ensisijaisesti syventävien ja aineopintojen arvosanan perusteella.
Kirjatentin osan korvaaminen luentosarjoilla ja esseellä
Opiskelija voi korvata luentosarjoilla erikseen ilmoitettavia tai muuten sovittuja osia kirjatenteistä. Pääsääntö on, että korkeintaan puolet opintojakson kirjoista voidaan korvata luentosarjalla. Esseiden kirjoittamisesta on sovittava kyseisen opintojakson kuulustelijan kanssa erikseen, ellei opinto-oppaassa tai opetusmonisteessa ole siitä erillisiä ohjeita jonkin opintojakson kohdalla (vrt .Oj4). Essee on teoksen tai teosten teemojen jäsenneltyä esittämistä ja pohdintaa, jossa on tärkeää kirjoittajan omien arvioiden esittäminen ja kyseisiin teoksiin nojaava argumentointi. Jotta esseillä voidaan korvata kirjoja kuulustelussa, niiden on oltava hyväksytty ennen kuulustelua tai, kuten Oj 4:ssa, essee on jätettävä kuulusteluun ilmoittauduttaessa.
Kansainvälinen opiskelu
Tavoitteena on, että mahdollisimman moni opiskelija sisällyttää opintoihinsa kansainvälistä opiskelua joko laitoksen ja Helsingin yliopiston omasta ulkomaisen opetuksen tarjonnasta tai vaihto-opiskelijana. Sosiaalityössä opintojaksoon S6 sisällytettävää opetusta suositellaan koottavaksi vierailevien kansainvälisten opettajien luentojen ja kurssien joukosta ns. luentopassin avulla (ks. oj S6). Tietyin erityisjärjestelyin on mahdollista suorittaa myös opintoihin kuuluva työharjoittelu ja sosiaalityön ammatillisiakin opintoja ulkomaisissa vaihtoyliopistoissa.
Portfolio
Tavoite: Portfolion avulla opiskelija kokoaa, jäsentelee ja arvioi omaa oppimistaan, opintojaan ja kehitystään. Portfolion tarkoituksena on kannustaa opiskelijaa tietoisesti seuraamaan omaa oppimisprosessiaan ja tutkinnon antamien valmiuksien kehittämistä. Portfoliosta on hyötyä myös työnhaussa.
Suoritustapa: Portfoliotyöskentely jatkuu koko opiskeluajan perusopinnoista aina syventävien opintojen loppuun. Käytännössä tämä tapahtuu arvioimalla ja pohtimalla omaa oppimista ja omia opintosuorituksia sekä keräämällä keskeisiä dokumentteja portfolion liitteeksi. Opintojen rinnalla kulkevan portfoliotyöskentelyn opiskelija tiivistää laatimalla kaksi itsearviota (ks.S10C ja S20).
Uusille opiskelijoille järjestetään syksyn alussa portfolio-tapaaminen, jossa kaikkien pääaineopiskelijoiden edellytetään olevan paikalla. Tapaamisessa johdatetaan portfolioajatteluun, ohjeistetaan sen tekemiseen sekä jaetaan tarvittavat materiaalit. Lisäksi vähintään kerran lukuvuodessa järjestetään laitoksella tapaaminen, jossa keskustellaan opiskelusta ja portfolion tekemisestä. Nämä tapaamiset ovat opiskelijoille vapaaehtoisia. Opiskelija voi osallistua myös vanhempien opiskelijoiden vetämiin ryhmiin, jotka toimivat työskentelyn tukena.
*Socialt arbete*
*Socialt arbete som läroämne*
Socialt arbete är både ett forskningsområde och en praktisk utbildning som ger socialarbetarbehörighet. I Finland inleddes universitetsundervisningen i socialt arbete på 1950-talet på initiativ av professor Heikki Waris vid Helsingfors universitet. Under flera decennier ingick undervisningen som en del av undervisningen i socialpolitik, men numera är socialt arbete en självständig disciplin.
Socialt arbete undersöker förutsättningarna för människors verksamhet och vardag, vardagslivets kontinuitet och avbrott, yrken och institutioner inom det sociala området samt den mång-fasetterade frivilligverksamheten. De fenomen som analyseras gäller till exempel lokalsam-fund, familjer, människors vardag i livets olika skeden, individers föränderliga identiteter, det sociala områdets historia, utbildningen inom området samt utvärdering av social service och socialt arbete.
Socialt arbete är ett s.k. tillämpat forskningsområde som stöder sig på teorier, uppfattningar och tolkningar om samhällsfenomen, sociala problem, människors välbefinnande och en hållbar utveckling. Socialt arbete bygger på flera olika vetenskaper, huvudsakligen på samhälls- och beteendevetenskapliga teorier. Det sociala arbetets uppgift i samhället kan definieras som till exempel "att förbättra bristfälliga sociala förhållanden och svåra livssituationer samt att stärka utsatta individers och gruppers handlingsmöjligheter, delaktighet och grepp om sina liv". Forskningsintresset inom socialt arbete formuleras ofta i relation till denna uppgift och skiljer sig på så sätt från "basvetenskaperna". Angreppssätten inom olika forskningsområden är numera inte strikt avgränsade och det är inte ändamålsenligt att försöka dra upp konstgjorda gränser. Det är vanligt att forskare i socialt arbete samarbetar med forskare inom olika vetenskapsgrenar.
På senare tid har olika kvalitativa infallsvinklar varit populära inom forskningen i socialt arbete. Man har då undersökt till exempel kommunikationen mellan människor, texters betydelse, reflexiv professionell verksamhet samt utslagning och marginalisering. Förutom kvalitativa metoder behövs också kunskaper om kvantitativa forskningsmetoder både för forskningen och för praktiken i socialt arbete.
*Socialt arbete som profession och yrke*
Socialarbetare arbetar med hela skalan av mänskligt liv och mänskliga problem: barnavård, barns och ungas rättigheter, ungdomsfrågor, familje- och arbetsproblem, social service för t.ex. barn, äldre och handikappade, utkomst och fattigdom, missbruk, invandrarfrågor, sjuk-dom, minoritetsfrågor och jämlikhetsfrågor.
Socialt arbete utförs både på individ- och samhällsnivå och med utnyttjande av lokala och personliga sociala nätverk av olika slag. På individnivå arbetar man med att lindra social utsatthet och utreder olika handlingsmöjligheter tillsammans med de berörda. Med sin kunskap om lokala förhållanden kan socialarbetaren påverka beslutsfattandet genom att ingå i arbetsgrupper och yttra sig som sakkunnig. Målet är att lindra samhälleliga faktorers negativa inverkan genom att till exempel redan när ett nytt bostadsområde planeras föra in kunskap om förutsättningarna för en god vardag i människors liv. Förutom färdigheter i klientarbete bör socialarbetaren kunna använda sin sakkunskap för att delta i och påverka samhället. Hon/han behärskar sitt yrke och kan producera kunskap om sitt arbete genom forskning.
*Studier i socialt arbete, behörighet och placering på arbetsmarknaden*
Socialpolitiska institutionen är den enda institution i landet som erbjuder magisterutbildning i socialt arbete på svenska. Behörigheten för socialarbetare kommer att ligga på magisternivå. Svenskspråkiga studerande avlägger politices kandidatexamen vid Svenska social- och kom-munalhögskolan (SSKH) inom studielinjen för socialt arbete och har därefter rätt att utan särskild ansökan fortsätta sina studier vid socialpolitiska institutionen för politices magisterexamen i socialt arbete. De som fortsätter med magisterstudier i socialpsykologi eller sociologi i stället för socialt arbete bör, för att få socialarbetarutbildning på magisternivå (enligt Förord-ning nr 615/1999), avlägga fördjupade studier även i socialt arbete. Deras pro gradu -avhandling ska ha en sådan inriktning att den kan godkännas även i ämnet socialt arbete.
Utbildningen syftar till att de studerande lär sig se förändringar i samhället och konsekvenserna av dem, särskilt på individ- och organisationsnivå, samt lär sig dokumentera, forska och producera kunskap om sitt arbete. Dessutom ger utbildningen grundfärdigheter i klient- och samhällsarbete samt färdigheter i att bedriva självständig forskning och fungera som expert i socialt arbete.
En del av den svenskspråkiga undervisningen sker på undervisnings- och utvecklingskliniken vid det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området. Kliniken är placerad vid Södra socialcentralen i Helsingfors.
Utbildade socialarbetare har placerat sig inom den offentliga, den privata och den tredje sektorn i utvecklings- och planeringsuppgifter, i olika slag av klientarbete, i undervisnings- och forskningsarbete, som journalister och utbildare och i andra expertuppgifter. Utbildningen ger socialarbetarbehörighet och en samhällsvetenskaplig forskar- och expertutbildning som läm-par sig för många slag av expertuppgifter.
Magisterexamen omfattar minst 160 studieveckor. För studerande från SSKH fördelar sig studierna på följande sätt:
Efter magisterexamen kan man välja mellan två doktorandlinjer: antingen yrkesinriktade licentiatstudier eller vetenskapliga doktorand- och licentiatstudier. För att komma in på yrkeslicentiatutbildningen krävs arbetserfarenhet på området. Utbildningen innebär att man speciali-serar sig inom ett visst område. Se närmare avsnittet om Doktors- och licentiatexamen.
*Socialt arbete som huvudämne*
Allmänt
I studierna betonas problembaserad inlärning och reflekterande läsande och skrivande. En viss specialisering är möjlig genom att man väljer litteratur och ämne för essäer, pro gradu o.d. från ett visst temaområde. Efter avlagd politices kandidatexamen (tidigare socionomexamen) inom studielinjen för socialt arbete vid Svenska social- och kommunalhögskolan (SSKH) avläggs följande studieperioder (fördjupade studier) i ämnet socialt arbete:
*= Kursen i statistiska forskningsmetoder gäller dem som inte avlagt kursen vid SSKH (S12 II a)
OBS! Personer som avlagt socionomexamen vid SSKH före år 1990 ska förutom ovannämnda studieperioder avlägga ett s.k. uppdateringspaket, som innehåller en kurs i kvalitativa forskningsmetoder (motsvarande SSKH:s kurs S12 II b), ett bokpaket i socialt arbete och ett bokpaket i socialpolitik, samt dessutom en del allmänna studier. Se närmare institutionens svenska webbsidor. Även i biämnesstudierna kan uppdatering bli nödvändig.
*Tidsschema för studierna*
Det är tänkt att magisterexamen ska kunna avläggas på fem år. Det betyder att de fördjupade studierna (efter kandidatexamen) ska kunna avläggas som heltidsstudier inom två år.
Biämnesstudier
Studerande med socialt arbete som huvudämne ska avlägga minst 35 sv (C-studiemängd) i ett biämne. Resten av studieveckorna kan avläggas i fritt valbara ämnen.
Allmänna studier
Studerande från Svenska social- och kommunalhögskolan (SSKH) har vanligen avlagt alla allmänna studier där. Studerande med äldre socionomexamen från SSKH bör avlägga introduktionskurserna i statistik (5 sv) och ADB (2 sv) samt språkprovet i ett främmande språk (textförståelse 1 sv och muntliga kunskaper 2 sv), om detta inte avlagts tidigare.
Socialt arbete som biämne
De studerande som haft socialpsykologi eller sociologi som huvudämne vid SSKH och som fortsätter med magisterstudier i något av dessa ämnen bör, för att få socialarbetarutbildning på magisternivå (enligt Förordning nr 615/1999), avlägga fördjupade studier även i socialt arbete. Pro gradu -avhandlingen ska ha en sådan inriktning att den kan godkännas även inom ämnet socialt arbete.
*Allmänna bestämmelser om studierna*
Påteckning för studieprestationerna
Studerande ansöker om registrering av studiehelheten fördjupade studier när alla studieperioder är avlagda. (Grund- och ämnesstudierna avläggs i samband med politices kandidatexamen vid Svenska social- och kommunalhögskolan.) Fakulteten sköter om registreringen av pro gradu -avhandlingen. För de enskilda studieperioderna behöver studerande inte söka påteckning.
Bedömningsprinciper
Vitsordet för studiehelheten fördjupade studier är nöjaktiga, goda eller utmärkta kunskaper och bestäms som ett medeltal av vitsorden i de olika studieperioderna. Detta vitsord utgör också slutvitsordet i magisterexamen (för dem som avlagt pol.kand. -examen vid SSKH).
Ersättande av delar av litteraturtentamen med föreläsningsserier och essäer
Studerande kan ersätta delar av litteraturtentamen med föreläsningsserier eller essäer enligt överenskommelse. Huvudregeln är att högst hälften av böckerna i en studieperiod kan ersättas med föreläsningsserier. I en essä behandlas något tema genom argumentation och personligt ställningstagande utgående från en viss litteratur.
Internationella studier
Målet är att de studerande, om möjligt, tar in även internationella studier i sin examen, antingen genom att delta i den utländska undervisningen vid institutionen och universitet eller som utbytesstuderande utomlands. Påteckningar över föreläsningar och föreläsningsserier kan samlas på ett s.k. föreläsningspass. Det möjligt att utföra studiepraktik utomlands och studier vid utländska utbytesuniversitet (se t.ex. S22).
Yleisopinnot ovat luonteeltaan yleissivistäviä, muita opintoja tukevia opintoja ja niitä voi sisällyttää tutkintoon myös vapaasti valittavina opintoina. Pakollisena vaadittavat yleisopinnot määräytyvät pääaineen mukaan. Oppiainekohtaiset vaatimukset ovat esitetty opinto-oppaan yhteisessä osassa http://www.valt.helsinki.fi/opetus/valt .
Laura Yliruka , E-mail: laura.yliruka@helsinki.fi
Sosiaalityön pääaineopiskelijoille pakollinen.
Klinikkalehtori Laura Yliruka järjestää sosiaalityön uusille pääaineopiskelijoille pakollisen infotapaamisen, jossa keskustellaan opintojen suunnittelusta, portfoliosta ja sen tekemisestä sekä jaetaan portfoliokansiot. Tiistaina 14.9. klo 10-12 laitoksen seminaarisalissa (1. krs.).
Luennolla tutustutaan sosiaalityöhön käsitteenä, yhtenä sosiaalitieteellisen tutkimuksen alana sekä ammattina ja sosiaalisen asiantuntijuuden alueena. Luennolla käsitellään sosiaalityön historiaa, arvoja, ammatillista etiikkaa, tietoperustaa sekä toiminnan yhteiskunnallis-diskursiivista ympäristöä.
*Suoritustapa:* Luennot, tehtävät ja niiden yhteydessä kirjallisuustentti. Pääaineopiskelijoille lisäksi viisi kokoontumiskertaa sisältävä työpaja. Siellä sosiaalialan ja –työn ammattilaiset sekä kolmannen sektorin toimijat kertovat työstään ja keskustelevat opiskelijoiden kanssa. Sivuaineopiskelijat voivat korvata koko kurssin suorittamalla seuraavat kuusi kirjaa tiedekuntatentissä.
Kaikki tenttivät:
sivuaineopiskelijat tenttivät työpajaa korvaavana lisäksi
korvatessaan koko kurssin kirjoilla sivuaineopiskelijat tenttivät em. lisäksi:
Kurssi on pakollinen sosiaalityön pääaineopiskelijoille.
Sosiaalityön johdantokurssin tavoitteena on 1) jäsentää sosiaalityötä oppi- ja tutkimusalana sekä yhteiskunnallisena muutostyönä eli käytäntönä, ammattina ja yhteiskuntapolitiikan yhtenä lohkona, 2) esitellä alan peruskäsitteet sekä toimintaorientaatiot, ajattelun ja toiminnan perusteet. Lisäksi se 3)esittelee niitä ajankohtaisia tutkimuksia, keskusteluja & kehittämissuuntia, jotka liittyvät sosiaalityön urbaaniin toimintaympäristöön.
21.9.-30.11.2004 ti 10-12 U37 ls
Sosiaalityön johdantokurssin pää- ja sivuaineopiskelijoille järjestettävät työpajat: aloitus pe 1.10. klo 9-11 laitoksen seminaarisalissa. Kaikille tulee sekä käynti sosiaalitoimistossa että yhdessä erityistoimipisteessä. (Tarkat ohjeet 1.10.) Purkuseminaari 19.11. Työpajan hyväksytty suorittaminen edellyttää työpaikkakäyntien lisäksi läsnäoloa aloitus- ja päätöstilaisuuksissa (työpajakoordinaattori Päivi Sinko)
Luentotentti ti 7.12.04 klo 10-12 (tulokset ma 13.12.klo 11 ilmoitustaululla) ja Luentojen uusintatentti ti 14.12.04 klo 10-12 (tulokset uuden vuoden puolella) Luentotentissä saa olla mukana luentomuistiinpanot sekä oheislukemisena eri luennoilla mainittua kirjallisuutta, johon on hyvä kurssin aikana tutustua.
Kurssin kirjallisuus tentitään Pirkko-Liisa Rauhalalle tiedekuntatenteissä (koskee pääaine- ja sivuaineopiskelijoita).
Katso sosiaalipolitiikan opintovaatimukset: http://www.valt.helsinki.fi/opetus/sospo/73156/
Professori J.P. Roos , E-mail: j.p.roos@helsinki.fi
27.9.-29.11.2004 ma 16-18 Siltavuorenpenger 20 D sali 1
Opintojaksolla tutustutaan sosiaalisiin ilmiöihin ja ongelmiin sekä tapoihin, joilla niitä käsitellään palvelujärjestelmissä ja sosiaalityössä. Lisäksi perehdytään sosiaalityön tieteelliseen tutkimukseen. Opintojaksolla tarjotaan myös mahdollisuus tutustua kaunokirjallisuuden tapaan tuottaa tietoa ihmisestä ja sosiaalisesta todellisuudesta.
Tutustutaan johonkin sosiaaliseen ilmiöön ihmisten arjen näkökulmasta.
*Suoritustapa:* Johdantoluento ja kenttätyöskentelyä, josta laaditaan seminaareissa käsiteltävä raportti. Suoritetaan Heikki Waris -instituutin yhteydessä.
Sivuaineopiskelijat suorittavat jakson tenttimällä tiedekuntatentissä kirjan:
Lehtori Tero Meltti , E-mail: tero.meltti@helsinki.fi
Kurssi on pakollinen sosiaalityön pääaineopiskelijoille. Myös sivuaineopiskelijat ovat tervetulleita.
30.3.-18.5.2005. Orientaatioluennot ke 30.3. ja to 31.3. sekä päätösseminaari ke 18.5. klo 9-12 yhteiskuntapolitiikan laitoksen seminaarisalissa. Ilmoittautuminen 14.3.2005 mennessä WebOodin kautta. Opintojaksolle otetaan enintään 24 opiskelijaa.
Kurssilla tutustutaan ammatilliseen auttamistyöhön ihmisten arjen näkökulmasta. Toisena keskeisenä tavoitteena on harjoitella auttamistyön edellyttämiä vuorovaikutus-, neuvonta- ja tiedonhankintataitoja.
Luentoja, työskentelyä pienryhmissä Kalliolan setlementin matalankynnyksen neuvontapisteessä, työnohjausta sekä kirjallisen ryhmätyön tekeminen ja esitteleminen päätösseminaarissa.
*Suoritustapa:* Kirjallisuustentti tiedekuntatentissä
Kurssi korvaa opintojaksosta S3B Palvelujärjestelmät (2ov) teoksen Jaakkola ym. Armeliaisuus, yhteisöapu, sosiaaliturva tai sen voi käyttää suorituksena opintojaksoon S6 Sosiaalityön erityisalueet (2 ov).
Luentokurssi suoritetaan oppimispäiväkirjalla, jotka palautetaan viikko kurssin päättymisen jälkeen arvioitaviksi. yliopistonlehtori Pirkko-Liisa Rauhalalle.
*Suoritustapa:* Pääaineopiskelijat osallistuvat lukupiiriin, jossa perehdytään neljään kirjaan seuraavista. Niistä kaksi tentitään lukupiirin yhteydessä ryhmätenttinä. Lisäksi opiskelijat kirjoittavat referaatin kahdesta teoksesta. Sivuaineopiskelijat tenttivät viisi teosta kevätlukukauden jonakin tenttipäivänä.
Kaikki tenttivät seuraavan (pääaineopiskelijat ryhmätentissä ja sivuaineopiskelijat tiedekuntatentissä):
Lisäksi pääaineopiskelijat valitsevat seuraavista kolme ja sivuaineopiskelijat neljä teosta:
Yliopistonlehtori Pirkko-Liisa Rauhala , E-mail: pirkko-liisa.rauhala@helsinki.fi
Ryhmiin jakautuminen, tenttikirjojen esittely ja kirjoista sopiminen torstaina 23.9.2004 klo 12-14 laitoksen seminaarisalissa. Ensimmäisen ryhmän tentit keskiviikkona 10.11.2004 klo 18-20 ja keskiviikkona 17.11.2004 klo 18-20 Wariksenpesässä ja toisen ryhmän tentit torstaina 11.11.2004 klo 18-20 ja torstaina 18.11.2004 klo 18-20 Wariksenpesässä.
Sosiaalityön ydinkysymyksiin tutustutaan lukemalla sosiaalityön väitöskirjoja, joista kaksi tentitään ryhmätenttinä ja kaksi referaattina. Sivuaineopiskelijat suorittavat tämän kohdan kirjallisuustenttinä tiedekuntatentissä. Pääaineopiskelijat jakautuvat ryhmätenttiryhmiin ja osallistuvat kahteen tenttikertaan.
Proseminaarissa harjoitellaan tieteellistä kirjoittamista ja esiintymistä asiantuntijana. Opetellaan lähdemateriaalin hankkimista, lukemista ja käyttämistä. Laaditaan proseminaariesitelmä, joka koostuu tieteellisen katsauksen muotoisesta kirjallisesta työstä sekä sen suullisesta esittelystä seminaaritilanteessa. Samassa yhteydessä harjoitellaan tieteellisen kritiikin antamista ja vastaanottamista. Proseminaariesitelmän laatimista varten on erilliset ohjeet laitoksen kotisivuilla.
*Suoritustapa:* Proseminaariin kuuluu lähdeaineiston hankintaa, seminaariesitelmän itsenäistä kirjoittamista ja suullisen esityksen laatimista, kritiikin valmistelua ja seminaari-istuntoihin osallistumista. Seminaariin tulee ilmoittautua laitokselta saatavalla lomakkeella. Seminaarin kokoontumisajoista ja vetäjistä tiedotetaan laitoksen ilmoitustaululla ja kotisivulla ennen lukukausien alkua.
*Edeltävät opinnot:* Sosiaalityön perusopinnot.
Yliopistonlehtori Pirkko-Liisa Rauhala , E-mail: pirkko-liisa.rauhala@helsinki.fi
sosiaalityön pääaineopiskelijat
keskiviikkoisin klo 10-12 Wariksenpesässä alkaen 19.1.2005. Ilmoittautuminen sähköpostitse Pirkko-Liisa Rauhalalle 14.1.2005 mennessä. Seminaariin mahtuu kahdeksan opiskelijaa. Huom. Läsnäolo ensimmäisellä tapaamiskerralla välttämätöntä aikatauluista sopimisen vuoksi.
Opintojakson tavoitteena on luoda näkymiä siihen yhteiskuntaan, jonka sisällä ja ehdoilla sosiaalityö toimii ja johon se pyrkii vaikuttamaan. Yhteiskuntaa ja kaupunkia tarkastellaan osana globaalia toimintajärjestelmää ja kansallisvaltiota sekä paikallisena elämisympäristönä. Kirjallisuusvalikoimassa on tarjolla kaupunkisosiaalityön klassisiin juuriin ja nykykeskusteluihin tutustuttavia tekstejä.
*Suoritustapa:* Kirjallisuustentti tiedekuntatentissä (tai korvaavia luentosarjoja) valitaan kolme teosta seuraavista, joista vähintään yksi englannin- tai saksankielinen:
ja
tai
Korvaa 1 ov kaupunkisosiaalityö -opintojaksosta (73652).
Kaupunkisosiaalityöstä kiinnostuneet opiskelijat ja pääkaupunkiseudun sosiaalityöntekijät.
31.1.-18.4.2005 maanantaisin klo 14-16 Unioninkatu 35 (luentosali)
Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitos ja Helsingin kaupungin tietokeskus järjestävät Elämä kaupungissa studia generalia – luennot keväällä 2005. Luentosarjan tavoitteena on pääkaupunkiseudun arviointi ja alueprofiilin tarkentaminen asukkaiden hyvinvoinnin näkökulmasta sekä katsauksien luominen kaupunkiseutuun asukkaiden toiminta- ja elinympäristönä. Luentosarja on tarkoitettu kaikille aiheesta kiinnostuneille, mutta erityisesti pääkaupunkiseudun asukasaktiiveille, päättäjille, virkamiehille (esim. sosiaalityöntekijöille) sekä Helsingin yliopiston opiskelijoille.
Kaupunkia lähestytään syventymällä mm. seuraaviin kysymyksiin:
Luentosarjan verkkosivut löytyvät osoitteesta (avautuvat viimeistään 17.1.2005): www.valt.helsinki.fi/yhpo/verkkokurssit/elamakaupungissa/.
Ohjelma
Yhden opintoviikon suoritus muodostuu aktiivisesta osallistumisesta luennoille, luentopäiväkirjan tekemisestä sekä päiväkirjasta tehdystä itsearvioinnista. Kahden tai kolmen opintoviikon suoritus muodostuu luentopäiväkirjan ja itsearvioinnin lisäksi tehtävästä esseestä. Jos haluat saada todistuksen osallistumisestasi koko luentosarjaan tai opiskella luentosarjan opintosuorituksena, niin ilmoittaudu 20.1.2005 mennessä WEBOODI tai ulkopuoliset sähköpostitse lehtori Tero Meltille (tero.meltti@helsinki.fi). Luentosarja soveltuu sosiaalityön opintojaksoon S5. Korvaavuudet toisiin oppiaineisiin kannattaa varmistaa suoraan ko. oppiaineista ennen luentosarjan alkua.
Lehtori Tero Meltti , E-mail: tero.meltti@helsinki.fi
Sosiaalityön opiskelijat.
29.9.-24.11. Ensimmäinen tapaaminen ke 29.9. klo 16 Yhteiskuntapolitiikan laitoksen kokoushuoneessa (-1. kerros). Ilmoittautuminen 24.9. mennessä WebOodin kautta. Opintojaksolle otetaan enintään 12 opiskelijaa.
Opintojaksolla profiloidaan helsinkiläinen asuinalue. Työskentelyn tavoitteena on selvittää ja analysoida sosiaalityön näkökulmasta mm. alueelle tunnusomaisia piirteitä, meneillään olevia kehitystrendejä, asukkaiden tarpeita sekä toimijaverkostoa. Profiloinnin loppuraportissa ja seminaariesityksessä keskitytään yhden sosiaalisen ilmiön tarkasteluun.
Orientaatioluento, kenttätyöskentelyä pienryhmissä ja kirjallisten ryhmätöiden esittely päätösseminaarissa.
Perehdytään yhteen tai useampaan erityiskysymykseen.
*Suoritustapa:* Osallistuminen sosiaalityön erityiskursseille vähintään 2 ov:n verran (lukuvuoden aikana järjestettävistä kursseista ks. kohta opetus). Opintojaksoon voi sisällyttää myös vierailuluentoja ja seminaareja. Opiskelija kerää merkinnät suorittamistaan kursseista sosiaalityön kansliasta saatavaan luentopassiin ja esittää sen suorituksen rekisteröivälle lehtorille.
Laura Yliruka , E-mail: laura.yliruka@helsinki.fi
Tilaisuudet ovat avoimia niin Helsingin yliopiston opiskelijoille kuin sosiaalityöntekijöillekin.
Syyslukukauden kahvit ovat 6.9., 4.10., 8.11. ja 29. 11. klo 9-11, Heikki Waris -instituutti (Iiluodontie 17 B, 7. krs). Tarkempi ohjelma löytyy syksyllä Heikki Waris -instituutin verkkosivuilta.
Kevään teemakahviajat ovat 31.1., 28.2., 21.3., 25.4. ja 16.5.2005 klo 9-11.
Kevään ohjelma löytyy Heikki Waris -instituutin verkkosivuilta tammikuun alussa.
Opintojakso suoritetaan joko ryhmätyönä tai opintopäiväkirjana ja siitä tehtynä itsearviona. Ilmoita ensimmäisellä kerralla (6.9.2004) tai saman viikon aikana sähköpostilla Laura Ylirukalle (laura.yliruka@helsinki.fi), miten aiot kurssin suorittaa. Opintopäiväkirja: Opintopäiväkirja rakentuu teemakahveilla tehtyihin muistiinpanoihin. Siinä selostetaan keskustelun olennaiset kohdat sekä analysoidaan ja kommentoidaan niitä. Luentopäiväkirja ei siis ole referaatti. Kommentit voivat olla kriittisiä, täydentäviä, hyväksyviä, pohdiskelevia tai tulkitsevia. Luentopäiväkirjaa kirjoittaessa voi pohtia esim. seuraavia kysymyksiä:
Opintopäiväkirjojen palautus on 2.5.2005.
Opintopäiväkirjan itsearviointi: Arvioi kirjoittamasi opintopäiväkirja seuraavien kriteereiden perusteella (enintään yksi liuska). Perustele arviosi omin sanoin. Palauta tekemäsi itsearviointi opintopäiväkirjan liitteenä. 1)Opintopäiväkirjan ymmärrettävyys
ET= Teksti etenee sujuvasti ja johdonmukaisesti niin että käsiteltävistä asioista saa selkeän kokonaiskuvan. HT= Teksti on melko sujuvaa, mutta kokonaisuus hieman hajanainen. TT/hylätty= Työ on hajanainen ja vaikeaselkoinen.
2)Opintopäiväkirjan omintakeisuus
ET= Käsittelytapa on analyyttinen (selkeästi erittelevä), opittua on sovellettu aikaisempaan tietoon ja/tai omiin kokemuksiin ja/tai luentotilaisuudesta on tehty tarkkoja havaintoja. HT= Opittua tietoa selitetään omin sanoin, mutta analyysi jää ohueksi: tietoa sovelletaan jonkin verran joko aikaisempaan tietoon tai johonkin yksittäiseen omaan kokemukseen. Työssä ei kommentoida luentotilaisuutta. TT/hylätty= Opittua tietoa kerrotaan ikää kuin luentomuistiinpanojen pohjalta. Työssä ei sovelleta opittua tietoa, eikä reflektoida havaintoja luentotilaisuudesta.
3)Opintopäiväkirjan kriittisyys ET= Käsittelytapa on kriittinen ja problematisoiva, esim. esitetään opitun tiedon pohjalta kysymyksiä ja vastataan niihin (vakuuttava argumentaatio). Käytetään mahdollisesti luentojen lisäksi muita lähteitä oman argumentaation tukena. HT= Käsittelytapa on kriittinen, mutta kritiikkiä perustellaan mutu-pohjalta. TT/hylätty= Kriittinen lähestymistapa puuttuu.
4)Opintopäiväkirjan ulkoasu ET= Työ on siisti ja luettava (lyönti- ja kielioppivirheet minimissä), työ on jaoteltu selkeästi esim. väliotsikoin.
HT= Työ on siisti, mutta tekstin luettavuutta helpottava jäsentely puuttuu ja tekstin viimeistely ontuu. TT/hylätty= Työssä on paljon lyönti- ja kielioppivirheitä, eikä ulkoasuun ole kiinnitetty huomiota.0).
Kurssi korvaa opintojaksosta S3B Palvelujärjestelmät (2ov) teoksen Jaakkola ym. Armeliaisuus, yhteisöapu, sosiaaliturva tai sen voi käyttää suorituksena opintojaksoon S6 Sosiaalityön erityisalueet (2 ov).
Luentokurssi suoritetaan oppimispäiväkirjalla, jotka palautetaan viikko kurssin päättymisen jälkeen arvioitaviksi. yliopistonlehtori Pirkko-Liisa Rauhalalle.
Sosiaalityön opiskelijat ja pääkaupunkiseudun sosiaalityöntekijät.
Kaksikielisen studia generalian tavoitteena on tarkastella ammattikäytäntöjä niin käsitteellisesti kuin käytännöllisestikin tutkimuksessa ja sosiaalityössä avautuvien ilmiöiden sekä toimintatapojen avulla. Studia generalia järjestetään Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksen sosiaalityön yksikön, Heikki Waris –instituutin ja Mathilda Wrede –klinikan yhteistyönä. Ammattikäytäntöjen studia generalia on suunnattu kaikille sosiaalityöstä kiinnostuneille mutta erityisesti pääkaupunkiseudun sosiaalityöntekijöille ja Helsingin yliopiston opiskelijoille.
Avsikten med denna tvåspråkiga föreläsningsserie är att studera det sociala arbetets praktik från såväl teoretisk som praktisk synvinkel. Serien arrangeras som ett samarbete mellan enheten för socialt arbete vid Helsingfors universitets samhällspolitiska institution, Heikki Waris–institutet och Mathilda Wrede–kliniken. Målgruppen är alla intresserade, men speciellt socialarbetare och studerande vid universitetet.
17.2., 3.3., 15.3., 31.3., 14.4. ja 26.4.2005 klo 13-16. Paikka (vaihtelee eri päivinä): Yliopistomuseon auditorio, Arppeanum, 2.krs., Snellmaninkatu 3 ja Yliopiston päärakennus, sali 5, 3. krs. Fabianinkatu 33. Katso tarkemmat paikkatiedot ohjelmasta.
Ilmoittautuminen 31.1.2005 mennessä.
OHJELMA / PROGRAM:
Sosiaalityön kehittyvät ammattikäytännöt / Socialarbetets praktik i utveckling
Sosiaalityön ammattikäytäntöjen muutos - jatkuvuuksia ja katkoksia professori Mirja Satka, Helsingin yliopisto
Sosiaalityön asiantuntijuuden käytännöt/Yrkespraxis i professionellt socialt arbete professor Synnöve Karvinen-Niinikoski och kliniklektor Johanna Björkenheim, "Konstikas"- forskningsgruppen, Helsingfors universitet
Ammattikäytäntöjen juridisoituminen lastensuojelussa lehtori Päivi Sinko, Helsingin yliopisto
Asiantuntevat ja kannustavat toimintaympäristöt ja ammattikäytännöt / Sakkännande och stödjande strukturer och arbetsmetoder
Millaisia ovat sosiaalityön organisaatioiden asiantuntijuuden kehittymistä tukevat ja rajoittavat rakenteet? lehtori Tero Meltti ja klinikkalehtori Laura Yliruka, Konstikas –tutkimusryhmä, Helsingin yliopisto
Sosiaalityössä käytettävät työmenetelmät tänä päivänä tutkija Maria Tapola, Konstikas –tutkimusryhmä, Helsingin yliopisto
Suljetusta talosta oman tilan rakentajaksi: sosiaalityön ammattikäytännöt vankilasta vapautuvan tukena tutkija Riitta Granfelt, Helsingin yliopisto
Asiantuntijuutta tukevat ammattikäytännöt – käytännön esimerkkejä / Exempel från praktiken Vertaisarviointi - sosiaalityöntekijä Aili Nurhonen, Helsingin sosiaalivirasto Handledning - projektledare Gun Andersson, Folkhälsans Förbund rf
Suhteellinen sosiaalityö / Socialt arbete i relationer
Verkostoituva asiantuntijuus tutkija Kai Hakkarainen, Psykologian laitos, Helsingin yliopisto
Kysymyksiä sosiaalityön käytännöistä moniammatillisessa yhteistyössä erikoistutkija Riitta-Liisa Kokko, Stakes
Käytännön kokemuksia / Exempel från praktiken Jaettu asiantuntijuus läheisneuvonpidossa
Ammattikäytäntöjen kehittämisen politiikka / Utvecklingspolitiken i socialt arbete
'God praktik'-programmet forskningschef Ilse Julkunen, Stakes
Hyvät käytännöt -käsitteen lyhyt historia ja analyysi tutkija Maria Tapola, Helsingin yliopisto
Ammattikäytäntöjen kehittämisen (institutionaalisia) kokemuksia tutkijasosiaalityöntekijä Eeva Liukko, Heikki Waris -instituutti, Helsingin kaupunki
Millä perusteella ammattikäytäntöjen kehittämiseen panostetaan? ylitarkastaja Salme Kallinen-Kräkin, Sosiaali- ja terveysministeriö
Ammattikäytäntöjen toimintalogiikat puntarissa / Logiken för det sociala arbetet i vågskålen
Keskeisyys, keskiö, keskipiste - yksi vai moni-napainen lastensuojelu? yliopistonlehtori Johanna Hurtig, Helsingin yliopisto
Mitä lapsikeskeisyys on työkäytännöissä? kehittävä sosiaalityöntekijä Hanna Tulensalo ja kehittävä sosiaalityöntekijä Sari-Anne Ervast, Heikki Waris –instituutti, Helsingin kaupunki
Mitä ”keskeisyys” tuottaa sosiaalityön ammattikäytäntöihin?/ Vad innebär "centrering" i det praktiska sociala arbetet?
Paneelikeskustelu/Paneldiskussion: pj. Erja Saurama, professori, Helsingin yliopisto Mirjam Kalland, VD, Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området Leena Lukman, sosiaalityöntekijä, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto Mirja Satka, professori, Helsingin yliopisto Hanna Tulensalo, sosiaalityöntekijä, Heikki Waris -instituutti, Helsingin kaupunki Bettina von Kraemer, lärare, Svenska social- och kommunalhögskolan
Ammattikäytäntöjen tutkimusstrategiat / Strategier för praktikforskning
Ammattikäytäntöjen kehittämisen mahdolliset strategiat / Möjliga strategier för utvecklingen av yrkespraxis professor Synnöve Karvinen-Niinikoski, Helsingfors universitet
Ammattikäytäntöjen kehittämisen lähtökohdat opetus- ja tutkimusyksikkö Praksiksessa sosiaalityöntekijät Sirpa Tapola-Tuohikumpu, Eija Huovila ja Tiina Mustonen, Praksis opetus- ja tutkimusyksikkö, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto
Millaisia ovat sosiaalityön tiedonmuodostuksen käytännöt ammatillisissa prosesseissa? Dokumentointi - yliopistonlehtori Aino Kääriäinen, Helsingin yliopisto Sosiaalinen raportointi - kehittämiskonsultti Taina Hussi, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto
Tilaisuudet ovat maksuttomia! - Föreläsningarna är avgiftsfria!
Yhden opintoviikon suoritus muodostuu aktiivisesta osallistumisesta luennoille, luentopäiväkirjan tekemisestä sekä päiväkirjasta tehdystä itsearvioinnista. Helsingin yliopiston opiskelijat ilmoittautuvat 31.1.2005 mennessä WebOodiin. Luentosarja soveltuu opintojaksoon S19A. Kurssin vastuuopettaja on klinikkalehtori Laura Yliruka (laura.yliruka@helsinki.fi).
Mikäli et ole Helsingin yliopiston opiskelija, voit saada halutessasi todistuksen osallistumisestasi koko luentosarjalle. Lähetä tästä pyyntö osoitteeseen laura.yliruka@helsinki.fi ennen luentosarjan alkamista.
och föreläsningsdagbok med självvärdering. Studerande vid Helsingfors universitet anmäler sig senast 31.1.2005 via WebOodi. Ansvarig lärare kliniklektor Johanna Björkenheim (johanna.bjorkenheim@ helsinki.fi). Föreläsningsserien kan avläggas inom studieperiod S19A eller (SSKH-pol.kandidater) ersätta S20B.
Om du inte är studerande vid HU och vill få ett intyg över ditt deltagande i hela serien, så anmäl detta per e-mail till johanna.bjorkenheim@helsinki.fi, innan föreläsningsserien börjar.
Opintopäiväkirja:
Opintopäiväkirja rakentuu luennoilla tehtyihin muistiinpanoihin. Siinä selostetaan keskustelun olennaiset kohdat sekä analysoidaan ja kommentoidaan niitä. Luentopäiväkirja ei siis ole referaatti. Kommentit voivat olla kriittisiä, täydentäviä, hyväksyviä, pohdiskelevia tai tulkitsevia. Luentopäiväkirjaa kirjoittaessa voi pohtia esim. seuraavia kysymyksiä:
Kiinnitä huomiota tyyliin, tekstin jäsennykseen ja kielioppiin. Opintopäiväkirjaa palautetaan opintojakson päättyessä 3.5.05 mennessä Laura Ylirukan postilokeroon (yhteiskuntapolitiikan laitoksen 1. krs, Snellmaninkatu 10). Opintopäiväkirjan itsearviointi Arvioi kirjoittamasi opintopäiväkirja seuraavien kriteereiden perusteella (enintään yksi liuska). Perustele arviosi omin sanoin. Palauta tekemäsi itsearviointi opintopäiväkirjan liitteenä. 1) Opintopäiväkirjan ymmärrettävyys ET= Teksti etenee sujuvasti ja johdonmukaisesti niin että käsiteltävistä asioista saa selkeän kokonaiskuvan. HT= Teksti on melko sujuvaa, mutta kokonaisuus hieman hajanainen. TT/hylätty= Työ on hajanainen ja vaikeaselkoinen.
2) Opintopäiväkirjan omintakeisuus ET= Käsittelytapa on analyyttinen (selkeästi erittelevä), opittua on sovellettu aikaisempaan tietoon ja/tai omiin kokemuksiin ja/tai luentotilaisuudesta on tehty tarkkoja havaintoja. HT= Opittua tietoa selitetään omin sanoin, mutta analyysi jää ohueksi: tietoa sovelletaan jonkin verran joko aikaisempaan tietoon tai johonkin yksittäiseen omaan kokemukseen. Työssä ei kommentoida luentotilaisuutta. TT/hylätty= Opittua tietoa kerrotaan ikää kuin luentomuistiinpanojen pohjalta. Työssä ei sovelleta opittua tietoa, eikä reflektoida havaintoja luentotilaisuudesta.
3) Opintopäiväkirjan kriittisyys ET= Käsittelytapa on kriittinen ja problematisoiva, esim. esitetään opitun tiedon pohjalta kysymyksiä ja vastataan niihin (vakuuttava argumentaatio). Käytetään mahdollisesti luentojen lisäksi muita lähteitä oman argumentaation tukena. HT= Käsittelytapa on kriittinen, mutta kritiikkiä perustellaan mutu-pohjalta. TT/hylätty= Kriittinen lähestymistapa puuttuu.
4) Opintopäiväkirjan ulkoasu ET= Työ on siisti ja luettava (lyönti- ja kielioppivirheet minimissä), työ on jaoteltu selkeästi esim. väliotsikoin. HT= Työ on siisti, mutta tekstin luettavuutta helpottava jäsentely puuttuu ja tekstin viimeistely ontuu. TT/hylätty= Työssä on paljon lyönti- ja kielioppivirheitä, eikä ulkoasuun ole kiinnitetty huomiota.0).
Instruktioner för avläggning av studieperioden på svenska
1. INLÄRNINGSDAGBOK (REFLEKTIONSDAGDOK)
Dagboken byggs upp kring föreläsningsanteckningarna. I den beskriver du de viktigaste punkterna i föreläsningarna och analyserar och kommenterar dem. Inlärningsdagboken är alltså inte ett referat. Kommentarerna kan vara kritiska, kompletterande, godkännande, diskuterande eller tolkande. Du kan diskutera t.ex. följande frågor:
Tänk också på stil, uppställning och grammatik, när du skriver.
Inlärningsdagboken lämnas in efter Studia Generalia-serien senast 3.5.05 till Johanna Björkenheim i brevlådan på Samhällspolitiska institutionen, 1 vån, Snellmansgatan 10. Den kan också skickas per e-post till adress johanna.bjorkenheim@helsinki.fi.
2. EGENVÄRDERING AV INLÄRNINGSDAGBOKEN
Läs igenom din egen inlärningsdagbok och fundera på den som en skriven text. Skriv med egna ord en kort utvärdering (högst en sida) av den, där du diskuterar din text utgående från nedannämnda kriterier. Lämna in egenvärderingen i samband med inlärningsdagboken.
1 - Begriplighet
BK (berömliga kunskaper) = Texten är flytande och logisk, så att man får en klar helhetsbild av de frågor som behandlas. GK (goda kunskaper) = Texten är rätt flytande, men helheten något splittrad. NK (nöjaktiga kunskaper)/underkänd = Arbetet är splittrat och svårläst.
2 - Egenart, originalitet
BK = Skrivsättet är analytiskt (åtskiljer och samlar ihop olika infallsvinklar), den nya kun- skapen tillämpas på tidigare kunskap och/eller egna erfarenheter (t.ex. egna exempel) och/eller du har gjort noggranna iakttagelser av föreläsningarna /diskussionerna. GK = Den nya kunskapen du fått beskrivs med egna ord, men analysen förblir tunn: kunskapen tillämpas i någon mån, antingen på tidigare kunskap eller på någon enskild, egen erfarenhet. I texten kommenteras inte föreläsningen. NK/underkänd = Den nya kunskapen beskrivs mer eller mindre enbart utgående från föreläsningsanteckningarna. Kunskapen tillämpas inte och inga reflektioner görs över föreläsningen.
3 - Kritiskt tänkande
BK = Skrivsättet är kritiskt och problematiserande, t.ex. så att egna frågor ställs utgående från den nya kunskapen och besvaras (genom övertygande argumentation). Eventuellt används även andra källor som stöd för argumentationen. GK = Ämnet behandlas kritiskt, men kritiken motiveras inte med sakargument. NK/underkänd = Ett kritiskt perspektiv saknas.
4 - Yttre form och överskådlighet
BK = Arbetet är snyggt och läsligt (få tryckfel och grammatikfel) och tydligt uppställt, t.ex. med mellanrubriker. GK = Arbetet är snyggt, men läsligheten försvåras av att det saknas en disposition och den sista finslipningen är ofullständig. NK/underkänd = Arbetet har många tryckfel och grammatikfel och skribenten har inte fäst vikt vid inlärningsdagbokens utseende.
Kurssin suorittamisella mahdollisuus korvata ojS6 Sosiaalityön erityisalueet (2 ov) (73194).
Kurssin tavoitteena on tarkastella kriittisesti väkivallan sukupuolittuneisuutta ja oikeusjärjestelmän tapaa kohdata väkivalta. Luennoilla tarkastellaan kriittisesti lainsäädäntöä ja soveltamiskäytäntöä, erityisesti poliisi-, syyttäjä- ja tuomioistuinkäytäntöjä käsitellään oikeussosiologisesta näkökulmasta. Sen lisäksi pohditaan väkivaltaa koskevia kulttuurisia käsityksiä yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta sekä lain ja "yhteiskuntatodellisuuden" välistä vuorovaikutusta.
31.1.-25.4.2005, ma klo 10-12, U35, ls
Sosiologian laitoksen, Kristiina-istituutin ja rikos- ja prosessioikeuden laitoksen järjestämä kurssi. Ks. tarkemmat tiedot kurssin verkkosivuilta.
Sosiaalityön opiskelijat
Aloitusseminaari videoneuvotteluna 13.10.2004 klo 9-12 kurssin sisällön, tavoitteiden ja toteutuksen esittely opetusryhmien esittely johdantoluento aihealueeseen
Virtuaalityöskentelyjakso ajalla 14.10.-7.12.2004
Päätösseminaari videoneuvotteluna 8.12.2004 klo 9-15 ryhmätyöesitykset päätösluento
Kurssille pääsee Helsingin yliopistosta enintään neljä opiskelijaa. Sitova ilmoittautuminen 1.10. mennessä sähköpostitse Tero.Meltti@helsinki.fi. Ilmoita nimesi, pääaineesi sekä opiskelijanumerosi.
Ikääntyminen, vanhuspolitiikka ja vanhusten palvelut kurssilla perehdytään ikääntymisen problematiikkaan yhteiskunnan, yhteisöjen ja yksilön tasolla. Verkkokurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelija seuraavaan viiteen osa-alueeseen: vanhuus ja vanheneminen, vanhuspolitiikka, vanhusten palvelut, hoidon ja hoivan muodot ja menetelmät sekä vanhuspalvelujen käyttäjänä. Vanhuutta ja vanhenemista käsitellään mm. vanhuskäsitysten ja ikäteorioiden kautta. Vanhuspolitiikka sisältää katsaukset kansainvälisestä, kansallisesta ja alueellisesta vanhuuspolitiikasta. Vanhusten palveluissa tarkastelun keskiöön asettautuvat keskeiset valtakunnalliset vanhuspalvelut eli sosiaaligerontologinen sosiaalityö, toimeentulotuki, omaishoidon tuki, kotipalvelu ja kotisairaanhoito, tukipalvelut, päihdepalvelut, kuntoutus, turva- ja teknologiapalvelut, terveyspalvelut, asumispalvelut ja laitoshoito. Hoidon ja hoivan muodoissa ja menetelmissä keskitytään eräiden harvinaisempien työmuotojen ja -teemojen esittelyyn esim. snoezelen, muistelutyö ja hoivan ympäristöt. Vanhusta palvelujen käyttäjänä käsitellään myös erityiskysymysten kautta, tällöin keskusteluun nousevat mm. naiskysymys, yksinäisyys, etnisyys.
Kurssi sisältää www-sivuston, jossa on teksti- kuva- ja videomateriaalia, elektronisia ja kirjallisia lähdeviitteitä sekä osa-alueittaisia tehtäviä. Kurssilla on käytössä WorkMates keskustelualue. Kurssi on tarkoitus toteuttaa niin, että se sisältää aloitus- ja lopetusseminaarin, joiden väliin sijoittuu virtuaalityöskentelyjakso hyödyntäen verkkosivua ja ohjattua keskustelualuetta. Kurssin aikataulu on vielä avoin.
Sosiaalityön opiskelijat
4.10.-30.11.2004 verkko-opetuksena WebCT-oppimisympäristössä. Kurssille pääsee Helsingin yliopistosta enintään neljä opiskelijaa. Sitova ilmoittautuminen 30.9. mennessä sähköpostitse Tero.Meltti@helsinki.fi. Ilmoita nimesi, pääaineesi sekä opiskelijanumerosi.
Opintojakson tavoitteena on muodostaa kuva, millaisia työn lähtökohtia, periaatteita, kohteita, toiminta-muotoja ja toimintaympäristöjä sosiaalityöllä on silloin, kun kohdataan esimerkiksi sairautta ja vammaisuutta tai työelämässä selviytymiseen liittyviä kysymyksiä.
Terveydenhuollon ja kuntoutuksen sosiaalityön kurssi suoritetaan kokonaan etä- ja itsenäisenä opiskeluna verkossa WebCT-oppimisympäristöä käyttäen. Kurssiin sisältyy terveydenhuollon ja kuntoutuksen sosiaalityön perusteluja ja keskeiset käsitteet, organisaatiokulttuurinen toimintaympäristö, terveyden, sairauden ja työkyvyn sosiaalinen ulottuvuus, sairauden ja vamman kokeminen ja selviytyminen sekä terveydenhuollon ja kuntoutuksen sosiaalityön eettiset periaatteet ja tulevaisuus. Opiskelijat suorittavat sekä verkkokurssiaineistoon että kirjallisuuteen perustuvia tehtäviä ja palauttavat ne oppimisympäristön kautta opettajalla kommentoitaviksi. Opettaja antaa palautteen oppimisympäristön kautta.
Sosiaalityön opiskelijat
Kurssi järjestetään syksyllä 2004. Alkamispäivämäärä tarkentuu 1.9.2004. Kurssille pääsee Helsingin yliopistosta enintään neljä opiskelijaa. Sitova ilmoittautuminen 24.9. mennessä sähköpostitse Tero.Meltti@helsinki.fi. Ilmoita nimesi, pääaineesi sekä opiskelijanumerosi.
Opetusjakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija yhteisölliseen sosiaalityöhön. Jakson aikana tutustutaan yhteisösosiaalityön keskeisiin käsitteisiin, historiaan, toimintaympäristöihin, työmuotoihin ja tutkimukseen. Kurssi soveltuu sosiaalityön perus- ja aineopintoihin ja johdantokurssiksi ammatillisen lisensiaatin tutkinnon opintoihin. Kurssi on pilotoitu keväällä 2004 Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitoksella.
Opintojaksoon liittyvä tekstimateriaali on luettavissa verkkojulkaisuna, jonka laajuus on n. 150s.. Jakso on jaettu kuuteen teemakokonaisuuteen, joiden sisältöihin päästään tutustumaan lähemmin vaiheittain osiosta toiseen siirryttäessä. Kuhunkin teemaan/lukuun liittyy tehtävä, jonka toteuttamiseksi kurssilaiset organisoituvat koko jakson ajan kestäväksi virtuaaliseksi työryhmäksi. Tehtävien purku ja uusien tehtävien jako toteutetaan opettajan johdolla oppimisympäristön kautta ennen seuraavaan kokonaisuuteen siirtymistä. Kurssin hyväksyttävä suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista työryhmätyöskentelyyn. Opintojakson lopussa kirjoitetaan 4-5-sivuinen essee (esseen laatimisohjeet, ks. http://www.uta.fi/laitokset/sospol/opetus/essee03.htm ), jonka toteuttamisessa hyödynnetään tekstimateriaalia, lähdekirjallisuutta ja ryhmätyöskentelyn tuloksia. Esseen kirjoittaminen toteutetaan yksilötyöskentelynä ja prosessikirjoittamisen ideaa noudattaen
Yliopistonlehtori Inga Jasinskaja-Lahti , E-mail: inga.jasinskaja@helsinki.fi
1-2 ov sosiaalityön opintojaksoista S6 tai S15
Vierailuluentosarja pidetään maanantaisin 20.9-29.11.2004 klo 16-18, päärak. Aud XIII. Sarjalle ilmoittaudutaan ensimmäisen luentokerran yhteydessä.
Kurssi korvaa kussakin yliopistossa erikseen ilmoitetut ja sovitut opintojaksot. Helsingin yliopistossa kurssi soveltuu korvaamaan esim. syventävien opintojen S19 A osaa tai kokonaisuutta, S20 Tulevaisuusverstasta (simulaatiokurssi) ja aineopinnoissa esim. S6 valinnaisia opintoja.
Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot työnohjauksesta ja merkityksestä ja toteuttamisesta sosiaalityön ammattikäytäntöjen ja asiantuntijuuden kehittämisessä. Työnohjaus ymmärretään yhtenä sosiaalityöntekijän itsesäätelytaitojen perustukirakenteena ja sosiaalityöhön kuuluvana reflektiofoorumina, jolla on tärkeä merkitys paitsi työssä jaksamisen ja työn laadun kannalta myös tiedon muodostuksessa ja ja alan innovaativisessa kehittämisessä. Erityisen tärkeää työnohjaus on kunkin työntekijän oman toiminnan selkiyttämisen kannalta. Perehtyneisyys työnohjaukseen ja sen käyttömahdollisuuksiin sosiaalityössä ja ammatilisessa reflektiossa kuuluu sosiaalityön ydinosaamiseen.
11.11. - 12.12.2004 (SOSNET virtuaaliopetus) Ilmoittautuminen 15.10.2004 mennessä : synnove.karvinen@helsinki.fi
Kurssin rakenne
Ohjelma:
LUENNOT TEHTÄVINEEN 1 OV; Suoritus: Kysymyksin ohjattu opintopäiväkirja; LISÄSUORITUS 1 OV essee (kan avläggas på svenska) ja 1 OV simultaatiotyönohjaus. Luennot aikataulun mukaan, mutta myöhemmin myös www-tallenteina. Föreläsningar enligt tidtabellen., senare också i www-form.
KOKEMUKSELLISET TYÖNOHJAUSTA SIMULOIVAT PIENRYHMÄT KEVÄTLUKUKAUDELLA LUENNOT SUORITTANEILLE OPISKELIJOILLE 1 OV Informaatio erikseen; (5 X 2h) ja henkilökohtaiset reflektiopäiväkirjat
Opintojakson voi sisällyttää s6 ja s19Ba) -opintojaksoihin.
Kurssien rekisteröijät ovat lehtori Päivi Sinko s6 - opintojakson osalta ja prof. Maritta Törrönen s19Ba) -opintojakson osalta.
Luoda kokonaiskatsaus lapsikeskeiseen lastensuojelun sosiaalityöhön
Kurssilla käsiteltäviä teemoja: lapsikeskeisyys toimintaperiaatteena, lastensuojelun prosessit, lapsi lastensuojelun asiakkaana ja lapsen kanssa työskentely, vanhempien kanssa työskentely lapsikeskeisesti, tunteet lastensuojelun sosiaalityössä, sosiaalityöntekijän identiteetti lapsen työntekijänä
8.2., 15.2., 22.2. ja 22.3.2005 klo 12-16.
Paikka: Heikki Waris-instituutti
Luentoja, keskustelua, menetelmien harjoittelua. Omakohtainen pohdintapaperi kurssilla käsiteltävistä aiheista.
Etukäteistehtävänä tutustuminen lapsikeskeisen lastensuojelun tilannearvion asiakastarinaan. Osoite: http://www.valt.helsinki.fi/yhpo/sosweb/ Sivusto avataan tammikuussa 2005.
Voit lukea lapsikeskeisestä sosiaalityöstä lisää myös http://www.hel.fi/waris , Kohtaavaa lastensuojelua - hanke
Opintojaksossa tutustutaan sosiaalioikeuden perusteisiin ja sosiaaliturvan perusrakenteisiin. Sosiaalioikeuden luentokurssi, jolle osallistuminen on pakollista koska korvaavaa kirjallisuutta ei ole ja koska kurssiin sisältyy oikeustapausharjoituksia, perehdyttää niihin sosiaalioikeudellisiin kysymyksiin, jotka ovat ajankohtaisia sosiaalityön käytännön näkökulmasta. Sosiaaliturvasta, sosiaalipalveluista ja hoivapolitiikasta hankitaan perustiedot ja opetellaan lukemaan niitä koskevaa vertailevaa tutkimuskirjallisuutta.
*Suoritustapa:* Luentokurssi, joka sisältää 50 luento- ja harjoitustuntia sekä lisäksi itsenäistä oikeustapausharjoitusten ratkaisemista. Luentokurssi järjestetään kevätlukukaudella ja sille osallistuminen on pakollista. Ennen opintojaksoa suositellaan julkisoikeuden kurssin suorittamista.
Yliopistonlehtori Pirkko-Liisa Rauhala , E-mail: pirkko-liisa.rauhala@helsinki.fi
21.1.-13.5.2005 pe 11-15, Siltavuorenpenger 20 C, sali 2. Huom. kellonaika ja paikka muuttuneet aikaisemmasta tiedosta!
Sosiaalioikeuskurssia ei voi korvata millään muulla eikä sitä voi myöskään suorittaa kirjantenttinä, joten luennoille ja niiden yhteydessä järjestettäviiin oikeustapausharjoituksiin osallistuminen on pakollista.
Sosiaalityön opiskelijat
15.9.-30.11.2004 verkko-opetuksena WebCT-oppimisympäristössä. Kurssille pääsee Helsingin yliopistosta enintään neljä opiskelijaa. Sitova ilmoittautuminen 13.9. mennessä sähköpostitse Tero.Meltti@helsinki.fi. Ilmoita nimesi, pääaineesi sekä opiskelijanumerosi.
Opintojakson tavoitteena on hahmottaa sosiaalityön kannalta keskeisen sosiaalioikeuden normijärjestelmän kokonaisuus ja omaksua sen pääsisältö:
Sosiaalioikeuden verkkokurssi suoritetaan kokonaan etä- ja itsenäisenä opiskeluna verkossa WebCT -oppimisympäristöä käyttäen. Kurssiin sisältyy tutustuminen sosiaalioikeutta ja hallintomenettelyä koskevaan kirjallisuuteen ja muihin lähteisiin. Opiskelijat suorittavat pienryhmissä sekä kirjallisuuteen perustuvia tehtäviä että lain soveltamiseen liittyviä oikeustapausharjoituksia ja palauttavat ne oppimisympäristön kautta opettajalle kommentoitavaksi. Opettaja antaa palautteen ja vastaa tehtyihin kysymyksiin oppimisympäristön kautta.
*Suoritustapa:* Kirjallisuustentti tiedekuntatentissä (tai korvaava luentosarja, jonka yhteydessä tentitään yksi teos seuraavista)
Yliopistonlehtori Pirkko-Liisa Rauhala , E-mail: pirkko-liisa.rauhala@helsinki.fi
Sosiaalityön opinnoista ojS7B ja sosiaalipolitiikan opinnoista oj15H.
Torstaisin klo 12-14 laitoksen seminaarisalissa (1. krs) alkaen 27.1.2005. Ei ennakkoilmoittautumista. Lopputentin yhteydessä tentitään yksi kirja.
Tutustutaan sosiaalityön teorioihin ja niistä käytävään nykykeskusteluun.
*Suoritustapa:* Tiedekuntatentti tai lukupiiri, joita pyritään tarjoamaan mahdollisuuksien mukaan.
Jussi Seppälä , E-mail: jussi.seppala@helsinki.fi
Lukupiiri on tarkoitettu sosiaalityön pääaineopiskelijoille, ja sillä voi korvata yhden opintoviikon opintojaksosta S8 (kirjan Malcolm Payne: ”Modern Social Work Theory”, 2. tai uudempi painos).
Lukupiiri kokoontuu ”Roomiksella” (Yhteiskuntapolitiikan laitoksen 0-kerros) maanantaisin klo 14–16, 17.1.–14.2.2005 (yhteensä 5 kertaa).
Lukupiiriin ilmoittaudutaan WebOodin kautta 1.–13.1.2005. Kurssille mahtuu korkeintaan 8 opiskelijaa.
Ilmoittautumiseen ja lukupiiriin liittyvät kysymykset: jussi.seppala@helsinki.fi, puh. 041-525 1942
Lukupiirin aikataulu ja rakenne:
Käydään läpi muut lukupiiriin liittyvät käytännön asiat, kuten kirjan lukujen käsittelyjärjestys, joka on seuraavassa esitetty alustavasti.
Lukupiiri on omatoimista opiskelua tukeva foorumi, jossa keskustellen ja tehtäviä tehden perehdytään Paynen kirjaan. Lukupiiriin osallistuminen ja korvausmerkinnän saaminen edellyttää annettujen tehtävien tekemistä ja aktiivista läsnäoloa.
Katso sosiaalipolitiikan tutkintovaatimukset: http://www.valt.helsinki.fi/opetus/sospo/73028/
Kurssi järjestetään osaamiskeskusyhteistyönä keväällä 2005. Kurssilla opiskellaan haastattelua, sosiaalityön suunnitelmallista työprosessia sekä dokumentointia erityisesti yksilökohtaisessa psykososiaalisessa työssä. Kurssi on pakollinen kaikille sosiaalityön pääaineopiskelijoille. Kurssin tavoitteena on kehittää oman persoonan käyttöä auttamistilanteissa, oppia asiakastyön perustaitoja, auttaa havaitsemaan käytännön työssä esiintyviä eettisiä kysymyksiä, omaksua sosiaalityön tilannearvion, suunnitelman ja dokumentoinnin perustaidot sekä oppia kriittisesti arvioimaan menetelmien teoreettisia lähtökohtia ja niiden hyödyntämismahdollisuuksia. Suoritustapa: Opetus sisältää klinikkatyöskentelyä yht. 20 h, lukutehtäviä tapaamisten välillä, ryhmätyötä, videointiharjoituksia sekä oman oppimisen arviointia. Opetukseen osallistuu vastaavan lehtorin lisäksi ohjaavia sosiaalityöntekijöitä. Sivuaineopiskelijat tenttivät alla olevasta oheiskirjallisuudesta Milner & O'Byrnen ja Miller & Rollnickin kirjat. Edeltävät opinnot: Opintojakso S8 tulee olla tentitty ennen kurssille tuloa.
Klinikkalehtori Laura Yliruka , E-mail: laura.yliruka@helsinki.fi
Paikka: Opetus- ja tutkimusyksikkö Praksis, Hopeatie 6, 5. krs. kokoushuone
Koko ryhmän yhteiset kokoontumiset
1.3. klo 9 -12.00 aloitusseminaari (kurssioppaan jako) 2.3. klo 12.30 -15.30 perehdytys 1 8.3. klo 9 -12 asiakassuhteen elementit 14.3.klo 13 -16 tilannearvio ja suunnitelmallinen työote 16.3. klo 9 -12 vuorovaikutustaidot 18.3. klo 9 -12 perehdytys 2 12.4. klo 9-12 dokumentointi 19.5. klo 9-16 Praksis-seminaari
Muut työskentelyajat
Syventää sosiaalityön ammatillisia perustaitoja ja -valmiuksia. Vahvistaa henkilökohtaista oppimisprosessia sekä edistää ammatti-identiteetin muotoutumista. Luoda omakohtainen käsitys sosiaalityöstä. Oppia yhdistämään kokemuksellista ja tiedollista ainesta sosiaalityössä. Arvioida sosiaalityön paikkaa ja merkitystä yhteiskunnallisena toimintana ja vaikuttamisena.
*Suoritustapa:* Seminaarityöskentelyä 30 h, pienryhmätyöskentelyä 20 h, kirjallisia tehtäviä sekä 50 päivää (6h/päivä) harjoittelua erikseen sovittavassa sosiaalityön toimipaikassa. Kurssi alkaa syyskuussa ja päättyy huhtikuussa. Koska kurssille voidaan ottaa rajoitettu määrä opiskelijoita, etusija on sosiaalityön pääaineopiskelijoilla. Haku syksyllä alkavalle kurssille on edellisen vuoden maaliskuussa. Ennen opintojaksoa suositellaan opintojaksojen S1-S8 suorittamista.
Psykososiaalisen työn valmiudet -kurssille pääsy edellyttää muiden sosiaalityön aineopintojen suorittamista ennen kurssin alkua.
Haku Psykososiaalisen työn valmiudet -opintojaksolle lukuvuonna 2005-2006 Ensi lukuvuoden Psykososiaalisen työn valmiudet (nykyinen Asiakastyön kurssin S10B) haku on taas alkanut. Hakuaika kestää keskiviikkoon 30.3.2005 asti.
Oheisten linkkien kautta löytyvät hakulomakkeet sekä word- että pdf-tiedostoina
Hakulomakkeita on myös laitoksella ensimmäisen kerroksen opiskelijoiden lokerikkojen luona.
Kurssille hakemisen yhteydessä opiskelijan tulee esittää opintorekisteriote suorittamistaan sosiaalityön opinnoista sekä tutkinnon täydentäjien edellisen lisäksi todistus opintosuoritusoikeudesta. Samalla tarkistetaan opintosuunnitelma.
Opintojaksolle ilmoittautuminen tapahtuu palauttamalla hakulomake henkilökohtaisesti lehtori Tero Meltille vastaanottoaikana tai erillisinä aikoina. Ajan voit varata Teron ovessa olevasta aikataulusta.
Ystävällisin terveisin
Tero Meltti p. 191 24565 tero.meltti@helsinki.fi vastaanotto: ke 14.00-15.30
Laura Yliruka p. 191 24567 laura.yliruka@helsinki.fi vastaanotto: ke 14.00-15.30
Itsearvioinnin tavoitteena on kokoavasti jäsennellä ja arvioida aineopintojen lopussa omaa oppimisprosessia, opintoja ja niiden antamia valmiuksia sosiaalityön asiantuntijuuteen. Kertomuksessa kiteytyy siihenastisen portfoliokansion sisältö.
*Suoritustapa:* Opiskelija palauttaa kirjallisen 1-2 sivuisen itsearvion vastuuopettajalle vastaanotolla sekä esittää siihenastisen portfoliokansionsa. Portfolio arvostellaan asteikolla hyväksytty - täydennettävä.
Ks. tarkempia arviointikriteerejä verkkosivulta http://www.valt.helsinki.fi/opetus/sospo/porfol/page1/index.html
Kandidaatintutkielman tarkoituksena on harjaannuttaa opiskelijaa sosiaalityön tarkastelutapojen ymmärtämiseen, teorioiden soveltamiseen, tutkimusmenetelmien hallintaan ja lähteiden käyttöön sekä tieteelliseen kirjalliseen esitystapaan. Tutkielmaksi voidaan hyväksyä yhtenäisestä aihepiiristä kirjoitettu esitys, esim. laajennettu proseminaariesitelmä tai kirjallisuuskatsaus sovitusta aiheesta. Tutkielman suositeltava laajuus on 20-30 sivua. Kandidaatin tutkintoa varten kirjoitetaan yksi harjoitusaine aineen tarkastajan kanssa sovitusta aiheesta (ks. S16).
*Edeltävät opinnot:* Tutkielma voidaan jättää tarkastettavaksi aineopintojen loppuvaiheessa, sen jälkeen kun äidinkielen opinnot on suoritettu ja harjoitusaine hyväksytty. Tutkielma jätetään sosiaalipolitiikan laitoksen toimistoon noudattaen tiedekuntatenttiin ilmoittautumista koskevia määräyksiä. Suoraan maisterintutkintoon tähtääviltä opiskelijoilta ei edellytetä kandidaatintutkielmaa.
Opiskelija kirjoittaa kandidaatintutkielmaansa liittyvän kypsyysnäytteen, jonka tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aiheeseen sekä riittävää suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan WebOodissa Opintotoimiston kypsyysnäyte-sivun kautta.
Valtiotieteellisen ja oikeustieteellisen tiedekuntien opiskelijat
20.9.-29.11.2004 ma klo 16-18 Huom. luentosalimuutos!
Restoratiivinen eli "korjaava" oikeus elää juuri tällä hetkellä voimakasta kehitysvaihettaan eri puolilla maailmaa. Erityisen nopeaa sen kehitys on ollut Euroopassa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Restoratiivisella oikeudella tarkoitetaan virallisen oikeusjärjestelmän ulkopuolella, sen rinnalla tai sen sisällä toteuttavia uusia vaihtoehtoisia rikosten, konfliktien ja riitojen ratkaisutapoja, joilla on voimakas yhteys kansalaisyhteiskunnan omaehtoiseen organisoitumiseen ja sosiaalityöhön.
Luennon suorittaminen edellyttää hyväksytyn luentopäiväkirjan laatimista.
date and venue to be announced later
autumn term 2004, exact date and venue to be announced later
Dr Caroline Skehill
autumn term 2004, exact date and venue to be announced later
Perehdytään sosiaalityön tutkimuksessa ajankohtaisiin laadullisen tutkimuksen menetelmiin painottaen aineiston analyysia.
*Suoritustapa:* Luennot, ryhmissä tehtävät harjoitustyöt, loppukuulustelu opettajan kurssilla osoittamista teksteistä. Kurssi suoritetaan mahdollisuuksien mukaan Heikki Waris -instituutissa tai Ruotsinkielisessä osaamiskekuksessa meneillään olevien sosiaalityön tutkimushankkeiden yhteydessä. Huom. Kurssille on ilmoittauduttava hyvissä ajoin, ks. opetus.
Kurssin voi suoritta myös tiedekunnan tarjoaman ruotsinkielisten kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien opetuksen yhteydessä.
Studieperioden syftar till att öka den studerandes kunskaper om aktuella kvalitativa forskningsmetoder med tyngdpunkt på analys av forskningsmaterial.
*Examinationsform:* Föreläsningar, övningsarbeten i grupp, slutförhör på litteratur enligt anvisning. Kursen ordnas i mån av möjlighet på undervisnings- och utvecklingskliniken vid det finlandssvenska kompetenscentret eller på Heikki Waris-institutet i samband med pågående forskningsprojekt i socialt arbete.
Angående den svenskspråkiga undervisningen se institutionens webbsidor.
Yliopistonlehtori Anna Rotkirch , E-mail: anna.rotkirch@helsinki.fi
18.1.-19.4.2005 ti 14-16 K6 ls 312. Ilmoittautuminen WebOodissa, ks. kurssin verkkosivua.
Professor Ilse Julkunen , E-mail: ilse.julkunen@helsinki.fi
Studieperioden syftar till att öka den studerandes kunskaper om aktuella kvalitativa forskningsmetoder med tyngdpunkt på analys av forskningsmaterial.
27.1.-28.4.2005 tors 14-16 U40 sali 14. Anmälan senasta 10 dagar före, 17.1.2005, max 25 deltagare.
Föreläsningar, övningsarbeten i grupp, slutförhör enligt anvisningar. Kursen ordnas i mån av möjlighet i samband med pågående forskningsprojekt i socialt arbete vid Mathilda Wrede-kliniken vid det finlandssvenska kompetenscentret.
Katso sosiaalipolitiikan tutkintovaatimukset: http://www.valt.helsinki.fi/opetus/sospo/73057/
Kursen ordnas även på svenska, se institutionens webbsidor och socialpsykologiska institutionens webbsidor.
Christian Starck
Studerande vid SSKH avlägger motsvarande kurs där (Forskningsmetodik II a). En fortsättningskurs på svenska ordnas inom fakulteten. Se socialpsykologiska institutionens webbsida.
Se socialpsykologiska institutionens webbsida.
Se socialpsykologiska institutionens webbsida.
Tutkimusseminaarissa opiskelija harjaantuu tieteelliseen ajatteluun ja esitystapaan, saa ohjausta ja tukea opinnäytetyön suunnittelussa ja tekemisessä.
*Suoritustapa:* Opiskelija valmistaa tutkimussuunnitelman seminaarin pitäjän kanssa sovitusta aiheesta. Tutkimussuunnitelman tarkastamiseen osallistuvat kaikki seminaarin osanottajat.
Seminaariin pääsy edellyttää aineopintojen suorittamista ja oman pro gradu -tutkielman aiheen alustavaa määrittelyä. Seminaariryhmien kokoontumisajoista ja vetäjistä ilmoitetaan ennen lukukausien alkua ilmoitustaululla.
sosiaalityön pääaineopiskelijat
Opiskelija esittää tarkastettavaksi kehitetyn tutkimussuunnitelman ja raportin tutkimuksen etenemisestä ja siinä esiin tulleista ongelmista.
*Suoritustapa:* Kuten ensimmäisen lukukauden tutkimusseminaari.
Professori Erja Saurama , E-mail: erja.saurama@helsinki.fi
keskiviikkoisin klo 9-12 alkaen 19.1.2005. Paikka varmistuu myöhemmin.
Professor Synnöve Karvinen-Niinikoski , E-mail: synnove.karvinen@helsinki.fi
Tid och plats meddelas senare. Inga nya deltagare.
Pro gradu –seminarium för svenskspråkiga studerande i socialt arbete. Varje studerande skriver och presenterar en uppsats om sin forskningsplan och kommenterar och diskuterar de övriga deltagarnas forskningsplaner. Under seminariet övar sig deltagarna i vetenskaplig argumentering och vetenskapligt skrivande och får stöd i planeringen och genomförandet av sitt forskningsarbete. Varje studerande bör delta i seminariet minst 20 timmar men kan även utnyttja seminariet under en längre period ända tills pro gradu -arbetet är färdigt. Se även institutionens svenska webbsidor.
Synnöve Karvinen-Niinikoski , E-mail: synnove.karvinen@helsinki.fi
Pro gradu-seminarium för svenskspråkiga studerande i socialt arbete. Under seminariet övar sig deltagarna i vetenskaplig argumentering och vetenskapligt
Anmälan senast 15.9.2004 till synnove.karvinen@helsinki.fi
Varje studerande skriver och presenterar en uppsats om sin forskningsplan och kommenterar och diskuterar de övriga deltagarnas forskningsplaner. Man bör delta i seminariet minst 20 t men kan även utnyttja seminariet under en längre period ända tills pro gradu-arbetet är färdigt.
*Suoritustapa:* Lukukausittain vaihtelevat luentokurssit ja seminaarit, jotka käsittelevät sosiaalityön tutkimusmenetelmiä ja tutkimuksen tekoa. Kursseista ilmoitetaan kohdassa opetus, laitoksen verkkosivuilla sekä ilmoitustauluilla. Korvaavuuksista sovittava kokonaisuudesta vastaavan opettajan kanssa. Opiskelija kerää merkinnät suorittamistaan kursseista tutkimusmenetelmäpassiin, joka palautetaan kokonaisuudesta vastaavalle opettajalle.
Dosentti Pauli Niemelä , E-mail: niemela@messi.uku.fi
Kurssi soveltuu niin yhteiskuntapolitiikan kuin myös sosiaalityön opiskelijoille, myös laajemminkin sosiaalitieteilijöille.
27.9.-29.11.2004 ma 16-19 U37 sh 4
Luennoilla avataan näkökulmia toimintateoreettisiin perusteisiin historian ja nykyisyyden valossa, erityisesti sosiaalisia sovellutuksia ja mahdollisuuksia tarkastellen. Samalla käydään läpi näkökohtia sosiaalisista arvoista ja eettisistä kysymyksistä toiminnan teoreettisina kysymyksinä, mm. hyvää koskevia kysymyksiä sekä ammatti- ja yleiseettisiä näkökohtia, jotka siis soveltuvat samalla sosiaalityön etiikan kysymysten tarkasteluun.
Luentokuulustelu (voidaan suorittaa myös esseellä).
ECTS (2-4), local credits 1-2, Course code: S15, S19Bb
The goal of the course is to learn about critical perspective evaluation and practice and its possibilities in empowering both social workers and their clients.
7.2.2005 Mon 10-12, ATK-luokka 2035, U37, Unioninkatu 37, University of Helsinki 12-16, U37, seminar room 4, 2038)
OBS! The place has changed!
15.4. Fri 9.00-15.00 Stakes, Monitoimi A and B, Lintulahdenkuja 4, 00530 Helsinki
Registeration for the students of University by 27th of January 2005 in Web-Oodi.
During the course we get familiar with traditions of critical perspective, contemporary approaches and relevance in current social work practice.
The course is organised in co-operation with Stakes. The course consists of two seminars, one which is international with well-known experts in critical practice and evaluation. The focus is in theories and perspectives. The second seminar focuses on critical evaluation and methodological developments. It consists of a guest lecture and Finnish lectures and focuses on how these critical perspectives can be applied and understood in a Finnish context.
1 local credit: active participation in lectures and learning diary 1 local credit: group work on current research and discourse in Finnish practical implications.
Program: Seminar 1 Critical practice– theories and perspectives 7.2.2005 ATK-luokka 2035, U37, University of Helsinki
Lunch
Place: Seminar room 4, 2038, U 37, University of Helsinki
Seminar 2 Critical evaluation – methods and developments
15.4. 9.00-12 Stakes, Monitoimi A and B, Lintulahdenkuja 4, 00530 Helsinki
12.00-13.00 Lunch
Obs! Students´assignment presentations will be at 14.00-16.00 at Stakes!
Tutors: Professor Ilse Julkunen, tel. 191 24577, ilse.julkunen@helsinki.fi and clinical lecturer of social work Laura Yliruka, tel. 191 24567, laura.yliruka@helsinki.fi, Department of Social Policy, University of Helsinki (Snellmaninkatu 10).
Susanna Hoikkala , E-mail: susanna.hoikkala@helsinki.fi
This course can be used for S15 Special Course on Social Research (voluntary), or for S19B Professional Expertise and Knowledge Production in Social Work, e) Empowerment-oriented Social Work, or as part of post graduate study credits in social work.
Social work students
Autumn term 2004. Exact date and place will be announced later.
This course introduces the core concepts of advocacy/empowerment approach in social work practice. The course is based on the innovative theory-led model for practice developed by prof. Stephen Rose (College of Health Professions University of New England - Westbrook Campus Portland, Maine, U.S.A), who is also the main lecturer of this course together with prof. Mirja Satka. The course is taught in the autumn 2004 at Heikki Waris Institute.
The course contains 1) recorded lectures, 2) readings, and 3) groupwork in Lokari (weblog-tool).
Yliopistonlehtori Inga Jasinskaja-Lahti , E-mail: inga.jasinskaja@helsinki.fi
1-2 ov sosiaalityön opintojaksoista S6 tai S15
Vierailuluentosarja pidetään maanantaisin 20.9-29.11.2004 klo 16-18, päärak. Aud XIII. Sarjalle ilmoittaudutaan ensimmäisen luentokerran yhteydessä.
*Examinationsform:* Varierande kurser och seminarier i forskningsmetodik ger påteckning för denna studieperiod och kan kompensera andra fördjupade studier enligt överenskommelse. Påteckningar över avlagda kurser i forskningsmetodik samlas i ett "pass" som lämnas in till den lärare som ansvarar för studiehelheten. För lämpliga kurser se studiehandboken, webbsidorna och anslagstavlorna.
Tieteellisessä ja asiantuntijatyössä tarvittavaan kirjoittamiseen harjaantuminen. Opintojakso on tarkoitettu tukemaan sekä opinnäytetyön edistämistä että kehittämään oman alan asiantuntijatehtävissä tarvittavaa kirjallista ilmaisua.
*Suoritustapa:* Kirjoittamiskurssi ja opintojakson S17 yhteydessä kirjoitettava essee tai muu, omaan pro gradu -tutkielmaan liittyvä ja sen ohjaajan kanssa sovittava harjoitusaine ja niihin liittyvä kielenkäytön tarkistus. Kielenkäytön tarkastukseen jätettävän työn asiasisältö on oltava ko. opintojakson tai opinnäytetyön ohjaajan hyväksymä ennen kuin se jätetään äidinkielen opettajan tarkastettavaksi.
Kandidaatin tutkinnon yhteydessä kirjoitettu kandidaatin tutkielma korvaa opintojakson, mutta erikseen suoritettavan kirjoittamiskurssin (ks. Opinto-opas ja laitoksen verkkosivut) voi halutessaan liittää opintojaksoon S17.
*Edeltävät opinnot:* Sosiaalityön aineopinnot sekä äidinkielen opinnot.
*Lisätietoja:* Katso opintojaksot S11, S14 ja S17.
Att öva sig i vetenskapligt skrivande som behövs dels i vetenskapligt arbete, dels i olika slag av expertarbete. Studieperioden syftar till att stödja pro gradu –arbetet och öva upp den skriftliga uttrycksförmågan.
*Examinationsform:* Skrivkurs där man arbetar med den essätext som skrivs för studieperioden S17 eller med en övningsuppsats som anknyter till pro gradu –arbetet enligt överenskommelse med handledaren för pro gradun. Dessutom ska texten språkgranskas. Ämnet som texten behandlar bör godkännas för studieperioden S17 eller av pro gradu –handledaren innan den lämnas till språkläraren för granskning. Studerande som skrivit en kandidatavhandling, t.ex. kandidatavhandling/examensarbete vid SSKH, behöver inte avlägga studieperioden men kan med skrivkursen ersätta en del av S17 (se nedan). Angående skrivkurser se studiehandboken och webbsidorna.
Se även studieperioderna S14C och S17.
Universitetslektor Anna Rotkirch , E-mail: anna.rotkirch@helsinki.fi
Kursen ersätter: Socialt arbete: * S16. Tieteellinen kirjoittaminen (harjoitusaineet), 2 ov (73646) / Vetenskapligt skrivande (övningsuppsatser), 2 sv (73646) ( Syventävät opinnot (47 ov) / Fördjupade studier (39 sv för pol.kander från SSKH) ) Socialpolitik: oj 16 övningsuppsats Övriga studier (t.ex. inom sociologi och socialpsykologi) enligt överenskommelse
Kursen hjälper dig att leta fram en skrivstil som passar dig och ditt ämne samt fyller akademiska och språkliga regler. Kursen passar bra som stöd till kandidat- och pro gradu-avhandlingarna. Undervisningen består av föreläsningar, gruppsamtal, textövningar och presentation av egna texter.
Svensk intensivkurs 14.2.-23.3.2005 mån 14-16 (SN10 Wariksenpesä) och ons 14-16 (SN10 Seminariesalen). Anmälan senast 4.2.2005 till anna.rotkirch@Helsinki.fi.
Deltagare: Max tio.
14.1-23.2 två veckor med föreläsningar och närläsning av valda bra exempel på akademiska socialvetenskapliga texter på svenska 2.3.- deltagarnas egna texter (ca 10 sidors essäer) presenteras och diskuteras
Skrivkurs, där man arbetar med den essätext som skrivs för studieperioden S17 eller med en övningsuppsats som anknyter till pro gradu-arbetet enligt överenskommelse med handledaren för pro gradun. Dessutom ska texten språkgranskas. Ämnet som texten behandlar bör godkännas för studieperioden S17 eller av pro gradu-handledaren innan den lämnas till språkläraren för granskning. Studerande som skrivit kandidatavhandling/examensarbete vid SSKH behöver inte avlägga studieperioden men kan med skrivkursen ersätta en del av S17. Aktivt och regelbundet deltagande i skrivkursen samt presentation av egen text ger två studieveckor.
Syvennytään tutkimusmenetelmällisiin ja metodologisiin valintoihin sekä tieteellisen ja asiantuntijakirjoittamisen argumentaatioon suomalaisten ja muiden pohjoismaisten väitöskirjatutkimusten välityksellä. Opintojakso on tarkoitettu myös tukemaan oman opinnäytetyön tekemistä niin kirjoittamisen kuin tutkimuksen suunnittelunkin osalta. Opintojakso suositellaan suoritettavaksi joko ensimmäisen tai toisen lukukauden tutkimusseminaariin ja kirjoittajakurssille osallistuttaessa.
*Suoritustapa:* Luetaan teos Karvinen S & Pösö T & Satka M: Sosiaalityön tutkimus ja valitaan viisi sellaista teosta, joita ei ole aikaisemmin tentitty ja kirjoitetaan niiden pohjalta tutkimusmetodologinen essee. Esseessä arvioidaan teosten menetelmällisiä ratkaisuja ja sisällöllistä antia oman opinnäytetyön ja/tai itseä kiinnostavan sosiaalityön erityisalueen kannalta. Tarkempi ohje esseen kirjoittamisesta ja tarkistettavaksi jättämisestä on saatavissa sosiaalityön toimistosta ja se löytyy myös laitoksen verkkosivuilta.
Osan opintojaksosta voi suorittaa kirjoittamiskurssin muodossa, mikäli opintojakso S16 on tullut suoritetuksi jo kandidaatin tutkielman yhteydessä. Tällöin kirjoittamiskurssille osallistuminen korvaa 2 teosta vaadituista viidestä valinnaisesta teoksesta.
Studieperiodens mål är att ge fördjupade kunskaper i forskningsmetoder och metodologi samt i skriftlig argumentation, både vetenskaplig sådan och argumentation i egenskap av sakkunnig. Den studerande läser finländska och nordiska doktorsavhandlingar och skriver en essä om dem. Studieperioden är avsedd att stödja planeringen och skrivandet av det egna pro gradu –arbetet och den studerande rekommenderas därför avlägga studieperioden samtidigt med forskningsseminariet och skrivkursen.
*Examinationsform:* Alla läser boken Karvinen S & Pösö T & Satka M: Sosiaalityön tutkimus (finns även på engelska). Dessutom väljer den studerande fem doktorsavhandlingar som inte tidigare tenterats. Den studerande skriver en forskningsmetodologisk essä där valet av forskningsmetoder och innehållet i avhandlingarna diskuteras i relation till det egna pro gradu –arbetet och/eller till något speciellt område inom socialt arbete. För doktorsavhandlingar från övriga Norden se nordiska högskolors webbsidor.
Närmare instruktioner för essän fås i kansliet för socialt arbete och på institutionens webbsidor. Studerande från SSKH kan avlägga en del av studieperioden i form av en skrivkurs (se S16). Skrivkursen ersätter då två av fem doktorsavhandlingar. Alla studerande som är ovana vid vetenskapligt skrivande rekommenderas ta skrivkursen.
Studieperiodens mål är att ge fördjupade kunskaper i forskningsmetoder och metodologi samt i skriftlig argumentation, både vetenskaplig och i egenskap av sakkunnig. Den studerande läser finländska och nordiska doktorsavhandlingar och skriver en essä om dem. Studieperioden är avsedd att stödja planeringen och skrivandet av det egna pro gradu-arbetet och studerande rekommenderas därför avlägga studieperioden samtidigt som han/hon deltar i forskningsseminariet (S14C) och/eller i skrivkursen (S16).
Huvudansvarig Erja Saurama/Päivi Sinko. Svenska essäer inlämnas till Johanna Björkenheim, E-mail johanna.bjorkenheim@helsinki.fi.
Alla läser Karvinen S & Pösö T & Satka M: Sosiaalityön tutkimus (finns även på engelska). Dessutom väljer studeranden fem doktorsavhandlingar som inte tidigare tenterats. Utgående från dem skriver studeranden en forskningsmetodologisk essä, i vilken innehållet och valet av forskningsmetoder i avhandlingarna diskuteras i relation till studerandens eget pro gradu-arbete (eller utifrån något specialområde i socialt arbete). Studerande från SSKH kan avlägga en del av studieperioden i form av en skrivkurs (S16), som då motsvarar två av de fem doktorsavhandlingarna. Alla studerande som är ovana vid vetenskapligt skrivande rekommenderas ta skrivkursen. Närmare instruktioner för essän fås av johanna.bjorkenheim@helsinki.fi.
Oj 17 Elämänpolitiikka II (73052) tai
Oj 18 Sosiaalipolitiikan ajattelumallit (73053)
Katso sosiaalipolitiikan tutkintovaatimukset: http://www.valt.helsinki.fi/opetus/sospo/73052/
Katso sosiaalipolitiikan tutkintovaatimukset: http://www.valt.helsinki.fi/opetus/sospo/73053/
Syvennetään näkemystä sosiaalityön asiantuntijuuden luonteesta ja kehittymisen ehdoista. Perehdytään sosiaalityön erityisaloihin sekä hankitaan valmiuksia sosiaalityön asiantuntijatehtävissä toimimiseen.
*Suoritustapa:* Jokainen opiskelija suorittaa S19A Reflektiivinen asiantuntijuus sosiaalityössä (2 ov) ja valitsee tämän lisäksi yhden aihealueen kohdasta S19B Sosiaalityön erityisosaaminen (2 ov).
Målet med studieperioden är att ge fördjupade kunskaper i det sociala arbetets natur och utvecklingsvillkor samt att ge ökad insikt om det sociala arbetets specialområden och färdigheter att fungera som expert i socialt arbete.
*Examinationsform:* Den studerande avlägger S19A Reflektiv expertis i socialt arbete (2 sv) och väljer dessutom ett av specialområdena i S19B Specialkunnande i socialt arbete (2 sv).
*Suoritustapa:* Kurssi- ja luento-opetus (ks. kohta opetus ja laitoksen verkkosivut) sekä niihin liittyvää opetusklinikkatyöskentelyä ja kirjalliset tehtävät ja/tai kirjallisuuskuulustelu (yksi teos kustakin vaihtoehdosta).
*Examinationsform:* Kursundervisning, föreläsningar (se studiehandboken del II och institutionens webbsidor) och arbete vid undervisnings- och utvecklingskliniken samt skriftliga uppgifter och/eller litteraturtentamen (en bok från varje grupp).
Yksi teos kustakin vaihtoehdosta:
1.
tai
tai
2.
tai
tai
3.
tai
tai
Sosiaalityön opiskelijat ja pääkaupunkiseudun sosiaalityöntekijät.
Kaksikielisen studia generalian tavoitteena on tarkastella ammattikäytäntöjä niin käsitteellisesti kuin käytännöllisestikin tutkimuksessa ja sosiaalityössä avautuvien ilmiöiden sekä toimintatapojen avulla. Studia generalia järjestetään Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksen sosiaalityön yksikön, Heikki Waris –instituutin ja Mathilda Wrede –klinikan yhteistyönä. Ammattikäytäntöjen studia generalia on suunnattu kaikille sosiaalityöstä kiinnostuneille mutta erityisesti pääkaupunkiseudun sosiaalityöntekijöille ja Helsingin yliopiston opiskelijoille.
Avsikten med denna tvåspråkiga föreläsningsserie är att studera det sociala arbetets praktik från såväl teoretisk som praktisk synvinkel. Serien arrangeras som ett samarbete mellan enheten för socialt arbete vid Helsingfors universitets samhällspolitiska institution, Heikki Waris–institutet och Mathilda Wrede–kliniken. Målgruppen är alla intresserade, men speciellt socialarbetare och studerande vid universitetet.
17.2., 3.3., 15.3., 31.3., 14.4. ja 26.4.2005 klo 13-16. Paikka (vaihtelee eri päivinä): Yliopistomuseon auditorio, Arppeanum, 2.krs., Snellmaninkatu 3 ja Yliopiston päärakennus, sali 5, 3. krs. Fabianinkatu 33. Katso tarkemmat paikkatiedot ohjelmasta.
Ilmoittautuminen 31.1.2005 mennessä.
OHJELMA / PROGRAM:
Sosiaalityön kehittyvät ammattikäytännöt / Socialarbetets praktik i utveckling
Sosiaalityön ammattikäytäntöjen muutos - jatkuvuuksia ja katkoksia professori Mirja Satka, Helsingin yliopisto
Sosiaalityön asiantuntijuuden käytännöt/Yrkespraxis i professionellt socialt arbete professor Synnöve Karvinen-Niinikoski och kliniklektor Johanna Björkenheim, "Konstikas"- forskningsgruppen, Helsingfors universitet
Ammattikäytäntöjen juridisoituminen lastensuojelussa lehtori Päivi Sinko, Helsingin yliopisto
Asiantuntevat ja kannustavat toimintaympäristöt ja ammattikäytännöt / Sakkännande och stödjande strukturer och arbetsmetoder
Millaisia ovat sosiaalityön organisaatioiden asiantuntijuuden kehittymistä tukevat ja rajoittavat rakenteet? lehtori Tero Meltti ja klinikkalehtori Laura Yliruka, Konstikas –tutkimusryhmä, Helsingin yliopisto
Sosiaalityössä käytettävät työmenetelmät tänä päivänä tutkija Maria Tapola, Konstikas –tutkimusryhmä, Helsingin yliopisto
Suljetusta talosta oman tilan rakentajaksi: sosiaalityön ammattikäytännöt vankilasta vapautuvan tukena tutkija Riitta Granfelt, Helsingin yliopisto
Asiantuntijuutta tukevat ammattikäytännöt – käytännön esimerkkejä / Exempel från praktiken Vertaisarviointi - sosiaalityöntekijä Aili Nurhonen, Helsingin sosiaalivirasto Handledning - projektledare Gun Andersson, Folkhälsans Förbund rf
Suhteellinen sosiaalityö / Socialt arbete i relationer
Verkostoituva asiantuntijuus tutkija Kai Hakkarainen, Psykologian laitos, Helsingin yliopisto
Kysymyksiä sosiaalityön käytännöistä moniammatillisessa yhteistyössä erikoistutkija Riitta-Liisa Kokko, Stakes
Käytännön kokemuksia / Exempel från praktiken Jaettu asiantuntijuus läheisneuvonpidossa
Ammattikäytäntöjen kehittämisen politiikka / Utvecklingspolitiken i socialt arbete
'God praktik'-programmet forskningschef Ilse Julkunen, Stakes
Hyvät käytännöt -käsitteen lyhyt historia ja analyysi tutkija Maria Tapola, Helsingin yliopisto
Ammattikäytäntöjen kehittämisen (institutionaalisia) kokemuksia tutkijasosiaalityöntekijä Eeva Liukko, Heikki Waris -instituutti, Helsingin kaupunki
Millä perusteella ammattikäytäntöjen kehittämiseen panostetaan? ylitarkastaja Salme Kallinen-Kräkin, Sosiaali- ja terveysministeriö
Ammattikäytäntöjen toimintalogiikat puntarissa / Logiken för det sociala arbetet i vågskålen
Keskeisyys, keskiö, keskipiste - yksi vai moni-napainen lastensuojelu? yliopistonlehtori Johanna Hurtig, Helsingin yliopisto
Mitä lapsikeskeisyys on työkäytännöissä? kehittävä sosiaalityöntekijä Hanna Tulensalo ja kehittävä sosiaalityöntekijä Sari-Anne Ervast, Heikki Waris –instituutti, Helsingin kaupunki
Mitä ”keskeisyys” tuottaa sosiaalityön ammattikäytäntöihin?/ Vad innebär "centrering" i det praktiska sociala arbetet?
Paneelikeskustelu/Paneldiskussion: pj. Erja Saurama, professori, Helsingin yliopisto Mirjam Kalland, VD, Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området Leena Lukman, sosiaalityöntekijä, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto Mirja Satka, professori, Helsingin yliopisto Hanna Tulensalo, sosiaalityöntekijä, Heikki Waris -instituutti, Helsingin kaupunki Bettina von Kraemer, lärare, Svenska social- och kommunalhögskolan
Ammattikäytäntöjen tutkimusstrategiat / Strategier för praktikforskning
Ammattikäytäntöjen kehittämisen mahdolliset strategiat / Möjliga strategier för utvecklingen av yrkespraxis professor Synnöve Karvinen-Niinikoski, Helsingfors universitet
Ammattikäytäntöjen kehittämisen lähtökohdat opetus- ja tutkimusyksikkö Praksiksessa sosiaalityöntekijät Sirpa Tapola-Tuohikumpu, Eija Huovila ja Tiina Mustonen, Praksis opetus- ja tutkimusyksikkö, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto
Millaisia ovat sosiaalityön tiedonmuodostuksen käytännöt ammatillisissa prosesseissa? Dokumentointi - yliopistonlehtori Aino Kääriäinen, Helsingin yliopisto Sosiaalinen raportointi - kehittämiskonsultti Taina Hussi, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto
Tilaisuudet ovat maksuttomia! - Föreläsningarna är avgiftsfria!
Yhden opintoviikon suoritus muodostuu aktiivisesta osallistumisesta luennoille, luentopäiväkirjan tekemisestä sekä päiväkirjasta tehdystä itsearvioinnista. Helsingin yliopiston opiskelijat ilmoittautuvat 31.1.2005 mennessä WebOodiin. Luentosarja soveltuu opintojaksoon S19A. Kurssin vastuuopettaja on klinikkalehtori Laura Yliruka (laura.yliruka@helsinki.fi).
Mikäli et ole Helsingin yliopiston opiskelija, voit saada halutessasi todistuksen osallistumisestasi koko luentosarjalle. Lähetä tästä pyyntö osoitteeseen laura.yliruka@helsinki.fi ennen luentosarjan alkamista.
och föreläsningsdagbok med självvärdering. Studerande vid Helsingfors universitet anmäler sig senast 31.1.2005 via WebOodi. Ansvarig lärare kliniklektor Johanna Björkenheim (johanna.bjorkenheim@ helsinki.fi). Föreläsningsserien kan avläggas inom studieperiod S19A eller (SSKH-pol.kandidater) ersätta S20B.
Om du inte är studerande vid HU och vill få ett intyg över ditt deltagande i hela serien, så anmäl detta per e-mail till johanna.bjorkenheim@helsinki.fi, innan föreläsningsserien börjar.
Opintopäiväkirja:
Opintopäiväkirja rakentuu luennoilla tehtyihin muistiinpanoihin. Siinä selostetaan keskustelun olennaiset kohdat sekä analysoidaan ja kommentoidaan niitä. Luentopäiväkirja ei siis ole referaatti. Kommentit voivat olla kriittisiä, täydentäviä, hyväksyviä, pohdiskelevia tai tulkitsevia. Luentopäiväkirjaa kirjoittaessa voi pohtia esim. seuraavia kysymyksiä:
Kiinnitä huomiota tyyliin, tekstin jäsennykseen ja kielioppiin. Opintopäiväkirjaa palautetaan opintojakson päättyessä 3.5.05 mennessä Laura Ylirukan postilokeroon (yhteiskuntapolitiikan laitoksen 1. krs, Snellmaninkatu 10). Opintopäiväkirjan itsearviointi Arvioi kirjoittamasi opintopäiväkirja seuraavien kriteereiden perusteella (enintään yksi liuska). Perustele arviosi omin sanoin. Palauta tekemäsi itsearviointi opintopäiväkirjan liitteenä. 1) Opintopäiväkirjan ymmärrettävyys ET= Teksti etenee sujuvasti ja johdonmukaisesti niin että käsiteltävistä asioista saa selkeän kokonaiskuvan. HT= Teksti on melko sujuvaa, mutta kokonaisuus hieman hajanainen. TT/hylätty= Työ on hajanainen ja vaikeaselkoinen.
2) Opintopäiväkirjan omintakeisuus ET= Käsittelytapa on analyyttinen (selkeästi erittelevä), opittua on sovellettu aikaisempaan tietoon ja/tai omiin kokemuksiin ja/tai luentotilaisuudesta on tehty tarkkoja havaintoja. HT= Opittua tietoa selitetään omin sanoin, mutta analyysi jää ohueksi: tietoa sovelletaan jonkin verran joko aikaisempaan tietoon tai johonkin yksittäiseen omaan kokemukseen. Työssä ei kommentoida luentotilaisuutta. TT/hylätty= Opittua tietoa kerrotaan ikää kuin luentomuistiinpanojen pohjalta. Työssä ei sovelleta opittua tietoa, eikä reflektoida havaintoja luentotilaisuudesta.
3) Opintopäiväkirjan kriittisyys ET= Käsittelytapa on kriittinen ja problematisoiva, esim. esitetään opitun tiedon pohjalta kysymyksiä ja vastataan niihin (vakuuttava argumentaatio). Käytetään mahdollisesti luentojen lisäksi muita lähteitä oman argumentaation tukena. HT= Käsittelytapa on kriittinen, mutta kritiikkiä perustellaan mutu-pohjalta. TT/hylätty= Kriittinen lähestymistapa puuttuu.
4) Opintopäiväkirjan ulkoasu ET= Työ on siisti ja luettava (lyönti- ja kielioppivirheet minimissä), työ on jaoteltu selkeästi esim. väliotsikoin. HT= Työ on siisti, mutta tekstin luettavuutta helpottava jäsentely puuttuu ja tekstin viimeistely ontuu. TT/hylätty= Työssä on paljon lyönti- ja kielioppivirheitä, eikä ulkoasuun ole kiinnitetty huomiota.0).
Instruktioner för avläggning av studieperioden på svenska
1. INLÄRNINGSDAGBOK (REFLEKTIONSDAGDOK)
Dagboken byggs upp kring föreläsningsanteckningarna. I den beskriver du de viktigaste punkterna i föreläsningarna och analyserar och kommenterar dem. Inlärningsdagboken är alltså inte ett referat. Kommentarerna kan vara kritiska, kompletterande, godkännande, diskuterande eller tolkande. Du kan diskutera t.ex. följande frågor:
Tänk också på stil, uppställning och grammatik, när du skriver.
Inlärningsdagboken lämnas in efter Studia Generalia-serien senast 3.5.05 till Johanna Björkenheim i brevlådan på Samhällspolitiska institutionen, 1 vån, Snellmansgatan 10. Den kan också skickas per e-post till adress johanna.bjorkenheim@helsinki.fi.
2. EGENVÄRDERING AV INLÄRNINGSDAGBOKEN
Läs igenom din egen inlärningsdagbok och fundera på den som en skriven text. Skriv med egna ord en kort utvärdering (högst en sida) av den, där du diskuterar din text utgående från nedannämnda kriterier. Lämna in egenvärderingen i samband med inlärningsdagboken.
1 - Begriplighet
BK (berömliga kunskaper) = Texten är flytande och logisk, så att man får en klar helhetsbild av de frågor som behandlas. GK (goda kunskaper) = Texten är rätt flytande, men helheten något splittrad. NK (nöjaktiga kunskaper)/underkänd = Arbetet är splittrat och svårläst.
2 - Egenart, originalitet
BK = Skrivsättet är analytiskt (åtskiljer och samlar ihop olika infallsvinklar), den nya kun- skapen tillämpas på tidigare kunskap och/eller egna erfarenheter (t.ex. egna exempel) och/eller du har gjort noggranna iakttagelser av föreläsningarna /diskussionerna. GK = Den nya kunskapen du fått beskrivs med egna ord, men analysen förblir tunn: kunskapen tillämpas i någon mån, antingen på tidigare kunskap eller på någon enskild, egen erfarenhet. I texten kommenteras inte föreläsningen. NK/underkänd = Den nya kunskapen beskrivs mer eller mindre enbart utgående från föreläsningsanteckningarna. Kunskapen tillämpas inte och inga reflektioner görs över föreläsningen.
3 - Kritiskt tänkande
BK = Skrivsättet är kritiskt och problematiserande, t.ex. så att egna frågor ställs utgående från den nya kunskapen och besvaras (genom övertygande argumentation). Eventuellt används även andra källor som stöd för argumentationen. GK = Ämnet behandlas kritiskt, men kritiken motiveras inte med sakargument. NK/underkänd = Ett kritiskt perspektiv saknas.
4 - Yttre form och överskådlighet
BK = Arbetet är snyggt och läsligt (få tryckfel och grammatikfel) och tydligt uppställt, t.ex. med mellanrubriker. GK = Arbetet är snyggt, men läsligheten försvåras av att det saknas en disposition och den sista finslipningen är ofullständig. NK/underkänd = Arbetet har många tryckfel och grammatikfel och skribenten har inte fäst vikt vid inlärningsdagbokens utseende.
Kurssi korvaa kussakin yliopistossa erikseen ilmoitetut ja sovitut opintojaksot. Helsingin yliopistossa kurssi soveltuu korvaamaan esim. syventävien opintojen S19 A osaa tai kokonaisuutta, S20 Tulevaisuusverstasta (simulaatiokurssi) ja aineopinnoissa esim. S6 valinnaisia opintoja.
Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot työnohjauksesta ja merkityksestä ja toteuttamisesta sosiaalityön ammattikäytäntöjen ja asiantuntijuuden kehittämisessä. Työnohjaus ymmärretään yhtenä sosiaalityöntekijän itsesäätelytaitojen perustukirakenteena ja sosiaalityöhön kuuluvana reflektiofoorumina, jolla on tärkeä merkitys paitsi työssä jaksamisen ja työn laadun kannalta myös tiedon muodostuksessa ja ja alan innovaativisessa kehittämisessä. Erityisen tärkeää työnohjaus on kunkin työntekijän oman toiminnan selkiyttämisen kannalta. Perehtyneisyys työnohjaukseen ja sen käyttömahdollisuuksiin sosiaalityössä ja ammatilisessa reflektiossa kuuluu sosiaalityön ydinosaamiseen.
11.11. - 12.12.2004 (SOSNET virtuaaliopetus) Ilmoittautuminen 15.10.2004 mennessä : synnove.karvinen@helsinki.fi
Kurssin rakenne
Ohjelma:
LUENNOT TEHTÄVINEEN 1 OV; Suoritus: Kysymyksin ohjattu opintopäiväkirja; LISÄSUORITUS 1 OV essee (kan avläggas på svenska) ja 1 OV simultaatiotyönohjaus. Luennot aikataulun mukaan, mutta myöhemmin myös www-tallenteina. Föreläsningar enligt tidtabellen., senare också i www-form.
KOKEMUKSELLISET TYÖNOHJAUSTA SIMULOIVAT PIENRYHMÄT KEVÄTLUKUKAUDELLA LUENNOT SUORITTANEILLE OPISKELIJOILLE 1 OV Informaatio erikseen; (5 X 2h) ja henkilökohtaiset reflektiopäiväkirjat
*Suoritustapa:* Sosiaalityön erityisosaaminen (2 ov) voidaan suorittaa joko tenttimällä yhden erityisalueen (a-e) kirjallisuus tiedekuntatentissä tai korvata aihealueen mahdollisella luentosarjalla. Korvaavuudesta on sovittava erikseen kuulustelijan kanssa.
*Examinationsform:* Ett av specialområdena (a-e) tenteras på allmän tentamensdag eller avläggs enligt överenskommelse genom deltagande i lämplig föreläsningsserie i ämnet.
Lapsi- ja nuorisososiaalityön kirjallisuuskuulustelun voi korvata seuraavilla nettiluennoilla tai ne voi suorittaa osana Oj. S6 Sosiaalityön erityisalueet.
*Kulttuurinen lapsuus (73091) (2 ov)*
Nettiluentosarja perehdyttää ajankohtaisiin käsityksiin lapsuudesta ja nuoruudesta. Kurssi korvaa sovittaessa Lapsi- ja nuorisososiaalityön kirjallisuuskuulustelun tai sen voi liittää kohtaan Oj S6 Sosiaalityön erityisalueet. Kurssiohjelma on osoitteessa http://www.jyu.fi/yhtfil/sosnet/opetus.htm ja kohdassa Muu opetus.
Suoritusohjeet ja yksilökohtainen ohjaus: Maritta Törrönen.
*Riskilapsuudet ja nuoruudet (73092) (1 ov)*
Nettiluentosarjassa perehdytään lasten, nuorten ja perheiden riskitilanteiden tunnistamiseen, syvennetään ymmärrystä erilaisissa uhanalaisissa oloissa elävien lasten ja nuorten tilanteista sekä kehitetään sosiaalityön menetelmiä lasten, nuorten ja perheiden auttamiseen. Kurssi korvaa sovittaessa Lapsi- ja nuorisososiaalityön kirjallisuuskuulustelusta kaksi teosta tai sen voi liittää kohtaan Oj. S6 Sosiaalityön erityisalueet. Kurssiohjelma on osoitteessa http://www.jyu.fi/yhtfil/sosnet/opetus.htm ja kohdassa Muu opetus.
Suoritusohjeet ja yksilökohtainen ohjaus: Maritta Törrönen.
Kolme seuraavista teoksista:
tai
tai
Opintojakson voi sisällyttää s6 ja s19Ba) -opintojaksoihin.
Kurssien rekisteröijät ovat lehtori Päivi Sinko s6 - opintojakson osalta ja prof. Maritta Törrönen s19Ba) -opintojakson osalta.
Luoda kokonaiskatsaus lapsikeskeiseen lastensuojelun sosiaalityöhön
Kurssilla käsiteltäviä teemoja: lapsikeskeisyys toimintaperiaatteena, lastensuojelun prosessit, lapsi lastensuojelun asiakkaana ja lapsen kanssa työskentely, vanhempien kanssa työskentely lapsikeskeisesti, tunteet lastensuojelun sosiaalityössä, sosiaalityöntekijän identiteetti lapsen työntekijänä
8.2., 15.2., 22.2. ja 22.3.2005 klo 12-16.
Paikka: Heikki Waris-instituutti
Luentoja, keskustelua, menetelmien harjoittelua. Omakohtainen pohdintapaperi kurssilla käsiteltävistä aiheista.
Etukäteistehtävänä tutustuminen lapsikeskeisen lastensuojelun tilannearvion asiakastarinaan. Osoite: http://www.valt.helsinki.fi/yhpo/sosweb/ Sivusto avataan tammikuussa 2005.
Voit lukea lapsikeskeisestä sosiaalityöstä lisää myös http://www.hel.fi/waris , Kohtaavaa lastensuojelua - hanke
Seminaari korvaa syventävien opintojen kohdan S19Ba.
Lehtori Päivi Sinko ja professori Erja Saurama pitävät seminaarin lastensuojelun ajankohtaisista ydinkysymyksistä seuraavina aikoina: 11.3., 18.3., 1.4., 15.4. ja 22.4. klo 9-12. Paikkana on Metsätalo, Unioninkatu 40, Sali 11.
Seminaarissa tarkastellaan lastensuojelun sosiaalityöntekijän tapaa tehdä havaintoja, johtaa niistä tulkintoja ja käsitteellistää havaitsemaansa. Seminaari on prosessinomainen. Tavoitteena on tuottaa jäsennettyä ymmärrystä lastensuojelun ristiriitaisesta työkentästä. Aktiivisen osallistumisen lisäksi opiskelijat laativat pienryhmätyöskentelynä kirjoitelmia seminaarissa esillä olleista aiheista.
Opintojakson tavoitteena on antaa perustietoa (julkisten) hyvinvointipalveluiden johtamisesta ja niistä työelämän yleisistä muutoksista, jotka koskettavat sosiaalialaa, sekä sosiaalialan työssä tapahtuvista muutoksista. Kirjallisuus tarjoaa näkökulmia myös palveluiden laatua koskevaan eurooppalaiseen keskusteluun ja laadun arviointiin. Teoksissa esitetyt tulokset ja väitteet voivat virittää lukijansa myös kritisoimaan niitä ja etsimään vaihtoehtoisia käytäntöjä.
*Suoritustapa:* Kirjallisuustentti tiedekuntatentissä. Valitaan kolme seuraavista teoksista, joista vähintään yksi englannin-, saksan- tai ruotsinkielinen
ECTS (2-4), local credits 1-2, Course code: S15, S19Bb
The goal of the course is to learn about critical perspective evaluation and practice and its possibilities in empowering both social workers and their clients.
7.2.2005 Mon 10-12, ATK-luokka 2035, U37, Unioninkatu 37, University of Helsinki 12-16, U37, seminar room 4, 2038)
OBS! The place has changed!
15.4. Fri 9.00-15.00 Stakes, Monitoimi A and B, Lintulahdenkuja 4, 00530 Helsinki
Registeration for the students of University by 27th of January 2005 in Web-Oodi.
During the course we get familiar with traditions of critical perspective, contemporary approaches and relevance in current social work practice.
The course is organised in co-operation with Stakes. The course consists of two seminars, one which is international with well-known experts in critical practice and evaluation. The focus is in theories and perspectives. The second seminar focuses on critical evaluation and methodological developments. It consists of a guest lecture and Finnish lectures and focuses on how these critical perspectives can be applied and understood in a Finnish context.
1 local credit: active participation in lectures and learning diary 1 local credit: group work on current research and discourse in Finnish practical implications.
Program: Seminar 1 Critical practice– theories and perspectives 7.2.2005 ATK-luokka 2035, U37, University of Helsinki
Lunch
Place: Seminar room 4, 2038, U 37, University of Helsinki
Seminar 2 Critical evaluation – methods and developments
15.4. 9.00-12 Stakes, Monitoimi A and B, Lintulahdenkuja 4, 00530 Helsinki
12.00-13.00 Lunch
Obs! Students´assignment presentations will be at 14.00-16.00 at Stakes!
Tutors: Professor Ilse Julkunen, tel. 191 24577, ilse.julkunen@helsinki.fi and clinical lecturer of social work Laura Yliruka, tel. 191 24567, laura.yliruka@helsinki.fi, Department of Social Policy, University of Helsinki (Snellmaninkatu 10).
Opintojakson voi suorittaa joko osallistumalla luentoseminaariin tai tenttimällä teokset:
Sekä yhden seuravista teoksista:
Sosiaalityön syventäviä opintoja suorittavien on mahdollista valita opintojakson S19B Sosiaalityön erityisosaaminen sisällä opintojakso, joka perehdyttää gerontologiseen eli vanhusten kanssa tehtävään sosiaalityöhön
*Suoritustapa:* Opintojakso suoritetaan kirjatenttinä.
Valitaan seuraavista teoksista kolme sellaista, joita ei ole suoritettu muissa yhteyksissä.
Sosiaalityön opiskelijat
Aloitusseminaari videoneuvotteluna 13.10.2004 klo 9-12 kurssin sisällön, tavoitteiden ja toteutuksen esittely opetusryhmien esittely johdantoluento aihealueeseen
Virtuaalityöskentelyjakso ajalla 14.10.-7.12.2004
Päätösseminaari videoneuvotteluna 8.12.2004 klo 9-15 ryhmätyöesitykset päätösluento
Kurssille pääsee Helsingin yliopistosta enintään neljä opiskelijaa. Sitova ilmoittautuminen 1.10. mennessä sähköpostitse Tero.Meltti@helsinki.fi. Ilmoita nimesi, pääaineesi sekä opiskelijanumerosi.
Ikääntyminen, vanhuspolitiikka ja vanhusten palvelut kurssilla perehdytään ikääntymisen problematiikkaan yhteiskunnan, yhteisöjen ja yksilön tasolla. Verkkokurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelija seuraavaan viiteen osa-alueeseen: vanhuus ja vanheneminen, vanhuspolitiikka, vanhusten palvelut, hoidon ja hoivan muodot ja menetelmät sekä vanhuspalvelujen käyttäjänä. Vanhuutta ja vanhenemista käsitellään mm. vanhuskäsitysten ja ikäteorioiden kautta. Vanhuspolitiikka sisältää katsaukset kansainvälisestä, kansallisesta ja alueellisesta vanhuuspolitiikasta. Vanhusten palveluissa tarkastelun keskiöön asettautuvat keskeiset valtakunnalliset vanhuspalvelut eli sosiaaligerontologinen sosiaalityö, toimeentulotuki, omaishoidon tuki, kotipalvelu ja kotisairaanhoito, tukipalvelut, päihdepalvelut, kuntoutus, turva- ja teknologiapalvelut, terveyspalvelut, asumispalvelut ja laitoshoito. Hoidon ja hoivan muodoissa ja menetelmissä keskitytään eräiden harvinaisempien työmuotojen ja -teemojen esittelyyn esim. snoezelen, muistelutyö ja hoivan ympäristöt. Vanhusta palvelujen käyttäjänä käsitellään myös erityiskysymysten kautta, tällöin keskusteluun nousevat mm. naiskysymys, yksinäisyys, etnisyys.
Kurssi sisältää www-sivuston, jossa on teksti- kuva- ja videomateriaalia, elektronisia ja kirjallisia lähdeviitteitä sekä osa-alueittaisia tehtäviä. Kurssilla on käytössä WorkMates keskustelualue. Kurssi on tarkoitus toteuttaa niin, että se sisältää aloitus- ja lopetusseminaarin, joiden väliin sijoittuu virtuaalityöskentelyjakso hyödyntäen verkkosivua ja ohjattua keskustelualuetta. Kurssin aikataulu on vielä avoin.
*Suoritustapa:* Tiedekuntatentti. Valitaan joka ryhmästä teoksia alla olevien ohjeiden mukaan
*Examinationsform:* Tenteras på fakultetens allmänna tentamensdag. Välj böcker ur varje grupp enligt instruktionerna nedan.
Sairastaminen ja sosiaalityö / Sjukdom och socialt arbete
*Ryhmä 1:* Tentitään Chanin & Rhindin ja Davisonin & Nealen kirjoista mainitut luvut tai Messer & Jonesin kirjasta mainitut luvut. / Ur Chans & Rhinds och Davison & Neales böcker tenteras de utvalda kapitlen eller ur Messers & Jones' bok tenteras de utvalda kapitlen.
*Ryhmä 2:* Valitse yksi seuraavista teoksista / Välj en av följande böcker
*Valtaistaminen ja kuntoutus / Empowerment och rehabilitering*
*Ryhmä 3:* Valitse yksi seuraavista teoksista / Välj en av följande böcker
Susanna Hoikkala , E-mail: susanna.hoikkala@helsinki.fi
This course can be used for S15 Special Course on Social Research (voluntary), or for S19B Professional Expertise and Knowledge Production in Social Work, e) Empowerment-oriented Social Work, or as part of post graduate study credits in social work.
Social work students
Autumn term 2004. Exact date and place will be announced later.
This course introduces the core concepts of advocacy/empowerment approach in social work practice. The course is based on the innovative theory-led model for practice developed by prof. Stephen Rose (College of Health Professions University of New England - Westbrook Campus Portland, Maine, U.S.A), who is also the main lecturer of this course together with prof. Mirja Satka. The course is taught in the autumn 2004 at Heikki Waris Institute.
The course contains 1) recorded lectures, 2) readings, and 3) groupwork in Lokari (weblog-tool).
Sosiaalityön ammatillisen teoriaperinteen tuntemuksen syventäminen
*Suoritustapa:* Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä
Studieperioden syftar till att ge fördjupade kunskaper om den yrkesteoretiska traditionen i socialt arbete.
*Examinationsform:* Litteraturtentamen på allmän tentamensdag.
Kaikki tenttivät / Alla tenterar:
Valitaan yksi seuraavista / Välj en av följande böcker:
Oman oppimisen ja sosiaalityöntekijäksi kehittymisen prosessin sekä tämänhetkisen ammatillisen osaamisen kriittinen arviointi. Tulevien ammattiuravaihtoehtojen ja jatkuvan omakohtaisen oppimisen idean konkretisointi.
*Suoritustapa:* Seminaarityöskentely, jonka yhteydessä kirjoitetaan essee opiskeluajan tekstejä (portfoliokansiota) ja sovittua kirjallisuutta aineistona käyttäen. Esseet käsitellään seminaarissa. Oheislukemistona Hänninen J & Kuronen M (toim): Menneen ja tulevan muistot. Kertomuksia opiskelusta ja sosiaalityöstä.
Med hjälp av en s.k. portfolio (portfölj) samlar den studerande ihop dokument om och utvärderar sin egen inlärning, sina studier och sin professionella utveckling. Avsikten är att effektivera studierna och hjälpa den studerande att bli medveten om sin egen inlärningsprocess. Portfolion är nyttig också när man söker arbete. Studerande som avlagt pol.kand. –examen vid SSKH kan avlägga studieperioden på olika sätt.
Johanna Björkenheim , E-mail: johanna.bjorkenheim@helsinki.fi
17.1.-9.5.2005 mån 14-18 U37 sr 2
Essä och aktivt deltagande ger en studievecka.
Professori Erja Saurama , E-mail: erja.saurama@helsinki.fi
Syyslukukaudella prof. Erja Saurama pitää työpajan 15.10. klo 9-12. Paikka Metsätalo sali 30, 5. krs sekä 3.12. klo 9-14 U37 seminaarihuone 3, 1.krs. Ilmoittautumiset 8.10. mennessä sähköpostitse erja.saurama@helsinki.fi.
Kevätlukukauden työpaja-ajat: opetuspäivät 8.4. klo 9-12 ja 13.5. klo 9-14. Paikka ilmoitetaan myöhemmin.
Kurssi korvaa kussakin yliopistossa erikseen ilmoitetut ja sovitut opintojaksot. Helsingin yliopistossa kurssi soveltuu korvaamaan esim. syventävien opintojen S19 A osaa tai kokonaisuutta, S20 Tulevaisuusverstasta (simulaatiokurssi) ja aineopinnoissa esim. S6 valinnaisia opintoja.
Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot työnohjauksesta ja merkityksestä ja toteuttamisesta sosiaalityön ammattikäytäntöjen ja asiantuntijuuden kehittämisessä. Työnohjaus ymmärretään yhtenä sosiaalityöntekijän itsesäätelytaitojen perustukirakenteena ja sosiaalityöhön kuuluvana reflektiofoorumina, jolla on tärkeä merkitys paitsi työssä jaksamisen ja työn laadun kannalta myös tiedon muodostuksessa ja ja alan innovaativisessa kehittämisessä. Erityisen tärkeää työnohjaus on kunkin työntekijän oman toiminnan selkiyttämisen kannalta. Perehtyneisyys työnohjaukseen ja sen käyttömahdollisuuksiin sosiaalityössä ja ammatilisessa reflektiossa kuuluu sosiaalityön ydinosaamiseen.
11.11. - 12.12.2004 (SOSNET virtuaaliopetus) Ilmoittautuminen 15.10.2004 mennessä : synnove.karvinen@helsinki.fi
Kurssin rakenne
Ohjelma:
LUENNOT TEHTÄVINEEN 1 OV; Suoritus: Kysymyksin ohjattu opintopäiväkirja; LISÄSUORITUS 1 OV essee (kan avläggas på svenska) ja 1 OV simultaatiotyönohjaus. Luennot aikataulun mukaan, mutta myöhemmin myös www-tallenteina. Föreläsningar enligt tidtabellen., senare också i www-form.
KOKEMUKSELLISET TYÖNOHJAUSTA SIMULOIVAT PIENRYHMÄT KEVÄTLUKUKAUDELLA LUENNOT SUORITTANEILLE OPISKELIJOILLE 1 OV Informaatio erikseen; (5 X 2h) ja henkilökohtaiset reflektiopäiväkirjat
Professor Ilse Julkunen , E-mail: ilse.julkunen@helsinki.fi
5.4.-24.5.2005 tis 15-17, V20 sr 35
Tutkielma kuvastaa opiskelijan tieteellistä kypsyyttä, oppineisuutta ja taitoa ilmaista ajatuksia kirjallisesti. Kypsyytensä opiskelija osoittaa tehtävän asettelussa ja tutkimuksen suunnittelussa, tutkimusmenetelmien ja aiheeseen liittyvien teorioiden hallinnassa, ajattelun kriittisyydessä ja johdonmukaisuudessa sekä tieteellisten menettelytapojen noudattamisessa. Tutkielmaa tehdessään opiskelija joutuu itsenäisesti pohtimaan yhteiskunnan ilmiöitä, perehtymään teorioihin, käyttämään tutkimusmenetelmiä sekä liittämään yhteen teoriaa ja empiiristä aineistoa. Tutkielman laatiminen auttaa hahmottamaan sosiaalista todellisuutta sekä kehittää valmiuksia sosiaalisten ongelmien käsittelystä, tieteelliseen erittelyyn.
*Suoritustapa:* Tutkielman tekeminen on pääasiassa itsenäistä työskentelyä, jota tutkimusseminaarit tukevat. Laitoksen opettajat antavat ohjausta työssä. Tutkielman aiheesta tulee etukäteen keskustella laitoksen professorin kanssa. Sosiaalityön koulutuksen (syventävät opinnot) suorittavien sivuaineopiskelijoiden tulee sopia pro gradu -tutkielmansa aiheesta sen valitsemisvaiheessa myös sosiaalityön professorin kanssa, vaikka he tekevätkin tutkielman omalla pääainelaitokselleen. Pro gradun aiheen tulee olla sosiaalityöhön suuntautunut. Pääaineessa laadittavaan pro gradu -tutkielmaan liittyy kirjallinen kypsyysnäyte, johon osallistutaan pro gradu -tutkielman tarkastettavaksi jättämisen jälkeen.
*Edeltävät opinnot:* Vähintään aineopintojen suorittamista suositellaan ennen opinnäytetyön aloittamista. Pro gradu -tutkielmaa tarkastettavaksi jätettäessä tulee olla suoritettuna harjoitusaineet, jotka on tarkastettu sekä äidinkielenopettajan että aineenopettajan toimesta, tutkimusseminaarit sekä vieraan kielen opinnot.
*Lisätietoja:* Katso pro gradu -tutkielmaa sekä sivuaineen tutkielmaa koskevia määräyksiä tarkemmin sivulta http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tuteko/index.htm.
*Kypsyysnäyte:* Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan WebOodissa Opintotoimiston kypsyysnäyte-sivun kautta.
I avhandlingen visar den studerande sin vetenskapliga mognad, sin beläsenhet och sin förmåga att uttrycka sig i skrift. Frågeställningen och planeringen är genomtänkta, den studerande har teoretiska kunskaper i sitt ämne, förmåga till kritiskt och logiskt tänkande och förmåga att arbeta enligt vetenskapliga metoder. Under arbetet med avhandlingen ska den studerande sätta sig in i samhälleliga fenomen och teorier, använda sig av forskningsmetoder och förena teori och empiriskt material. Den studerande lär sig gestalta den sociala verkligheten och utvecklar sina färdigheter att vetenskapligt analysera sociala problem.
*Examinationsform:* Avhandlingen är ett huvudsakligen självständigt arbete som stöds genom deltagande i forskningsseminarierna. Institutionens lärare fungerar som handledare. Avhandlingens ämne bör diskuteras i förväg med någon av institutionens professorer. När pro gradu –avhandlingen granskats, avläggs ett skriftligt mognadsprov. Biämnesstuderande som genomgår utbildningen i socialt arbete (fördjupade studier) bör komma överens med professorn i socialt arbete om sitt pro gradu –ämne i förväg, även om de skriver avhandlingen för sin egen institution. Pro gradun bör vara inriktad mot socialt arbete. (Detta gäller speciellt studerande med socialpsykologi eller sociologi som huvudämne.)
*Förkunskaper:* När pro gradu –avhandlingen lämnas in, ska övningsuppsatserna och studierna i det främmande språket vara avlagda.
Pääaineopiskelijat voivat korvata syventävien opinnoista sopimuksen mukaan 1-3 ov työharjoittelulla riippuen harjoittelun pituudesta tai vaihtoehtoisesti saada merkinnän harjoittelusta täyttämällä raportointilomakkeen. Harjoittelun voi suorittaa myös ulkomailla sosiaalityön alaan soveltuvassa paikassa. Laitos välittää paikkoja valtionhallinnossa yms. tapahtuvaan harjoitteluun, jonka voi suorittaa myös jossakin sosiaalipolitiikan laitoksen tutkimusprojektissa. Harjoittelu on palkallista ja sen on kestettävä vähintään kaksi kuukautta. Jonkin opintojakson korvaamisesta harjoittelulla on sovittava etukäteen ko. opintojakson kuulustelijan kanssa ja siitä on laadittava kirjallinen raportti. Mikäli opiskelija haluaa merkinnän pelkästään harjoittelusta hänen on täytettävä raportointilomake, jonka saa amanuenssilta tai kansliasta. Amanuenssi antaa tarkempia tietoja harjoittelusta ja antaa merkinnän harjoittelun suorittamisesta.
Huvudämnesstuderande kan enligt överenskommelse ersätta 1-3 sv av de fördjupade studierna med praktik i socialt arbete eller avlägga studieperioden separat. Institutionen förmedlar praktikplatser bl.a. inom statsförvaltningen. Praktiken är avlönad och bör vara minst två månader. Den kan också utföras inom något av den socialpolitiska institutionens forskningsprojekt eller utomlands som studier eller arbetspraktik i socialt arbete. En skriftlig rapport över praktiken bör uppgöras. Hur praktiken eventuellt ersätter en studieperiod bör avtalas i förväg med examinatorn i fråga. Om den studerande vill ha påteckning för studieperioden separat, ska han/hon fylla i en rapporteringsblankett som fås av amanuensen eller i kansliet. Amanuensen ger närmare uppgifter om praktiken och ger påteckningen över avlagd studieperiod.
Ks. Myös tiedekunnan jatkokoulutusopas: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/jatko-opinnot/index.htm
1. Syventävät opinnot sosiaalityössä
2. Hyväksytty jatkokoulutussuunnitelma, joka tarkistetaan vuosittain ohjaajan kanssa
3. Jatkokoulutuskuulustelu (6 ov)
4. Aktiivinen osallistuminen jatkokoulutus- ja/tai tutkijaseminaariin kolmen lukukauden ajan (6 ov)
5. Vähintään 10 opintoviikon syventävät opinnot laitoksen hyväksymässä sivuaineessa
6. Muita jatko-opintoja sosiaalityössä tai sivuaineissa, jotka voivat olla myös syventäviä opintoja siten, että kohtien 3-6 opinnot yhteensä ovat vähintään 35 ov
7. Lisensiaatintutkimus
Tohtorin tutkintoon voidaan edetä suoraan tekemättä lisensiaatin tutkimusta. Muutoin tohtorin tutkinnon vaatimukset ovat samat kuin lisensiaatin tutkinnossa lukuun ottamatta väitöskirjaa.
*Examensfordringar:*
1. Fördjupade studier i socialt arbete.
2. Godkänd forskningsplan som årligen gås igenom med handledaren.
3. Förhör för doktorsexamen (6 sv)
4. Aktivt deltagande i doktorand- och/eller forskarseminariet under tre terminer (6 sv)
5. Minst 10 sv fördjupade studier i ett av institutionen godkänt biämne.
6. Andra studier i socialt arbete eller biämnen, som också kan vara fördjupade studier så, att studierna i p. 3-6 tillsammans utgör minst 35 sv.
7. Licentiatavhandling.
Doktorsexamen förutsätter inte avlagd licentiatexamen. Fordringarna för doktorsexamen är desamma som för licentiatexamen utom att licentiatavhandlingen ersätts av en doktorsavhandling.
a) Kaksi aikalaisanalyyttista teosta seuraavista / Två av följande:
b) Kaksi teosta klassikoista ja oppihistorioista / Två av följande:
c) Kaksi teosta nykyteorioista / Två av följande:
Janus ja Yhteiskuntapolitiikka -lehtien viimeiset vuosikerrat
d) Kaksi kuulustelevan professorin kanssa sovittua teosta opiskelijan kiinnostusten mukaan, jotka voivat olla myös yllä olevalta listalta. / Två böcker enligt eget val (eventuellt från ovanstående litteraturlista); böckerna bör godkännas av examinerande professor.
*Huom.* Jatkokoulutus- ja tutkijaseminaareihin osallistumisesta on sovittava etukäteen seminaarin johtajan kanssa.
*Huom.* Jatkokoulutus- ja tutkijaseminaareihin osallistumisesta on sovittava etukäteen seminaarin johtajan kanssa.
sosiaalityön jatko-opiskelijat
tiistaisin klo 16-18 seminaarisalissa (1. krs, Snellmaninkatu 10) alkaen 21.9.2004
*Huom.* Jatkokoulutus- ja tutkijaseminaareihin osallistumisesta on sovittava etukäteen seminaarin johtajan kanssa.
Keväällä 2000 käynnistyi valtakunnallinen sosiaalityön ammatilliseen lisensiaatintutkintoon tähtäävä jatkokoulutus. Sosiaalityön ammatillinen lisensiaatintutkinto rakentuu tällä hetkellä kolmen erikoisalan varaan: kuntouttava sosiaalityö, lapsi- ja nuorisososiaalityö ja marginalisaatiokysymysten sosiaalityö. Opiskelijat valitaan erikseen kuhunkin erikoisalaan. Jokaiseen erikoisalaan on valittu 25 opiskelijaa, joten Suomessa sosiaalityön ammatillista lisensiaatintutkintoa suorittaa 75 opiskelijaa.
*Sosiaalityön ammatillisen lisensiaattitutkinnon laajuus on 80 opintoviikkoa:*
Koulutuksen järjestää Sosiaalityön yliopistoverkosto, SOSNET, jonka muodostavat Helsingin, Jyväskylän, Kuopion, Lapin, Tampereen ja Turun yliopistojen sosiaalityön koulutusyksiköt.
Nelivuotiseen koulutukseen kuuluvat lähiopetuspäivät eri puolella Suomea, etätehtävät, lisensiaattitutkielma ja muut opinnot, joita opiskelijat suorittavat henkilökohtaisten opintosuunnitelmien pohjalta. Koulutuksen kotisivut ovat osoitteessa http://www.sosnet.fi Erikoisalat käyttävät WebCt-oppimisympäristöjä verkko-opiskeluun ja sähköpostilistoja tiedon välitykseen.
Sosiaalityön ammatillisen lisensiaatintutkinnon yhdyshenkilö Helsingissä: Maritta Törrönen , vastaanotto ke 10-12, p. 09-191 245 66, maritta.torronen@helsinki.fi
*Erikoisalat (3):*
*Kuntouttava sosiaalityö (80 ov)*
Kuntouttava sosiaalityö -erikoisala johdattaa tutkimaan ja tunnistamaan ihmisten yksilöllisen selviytymisen esteitä ja mahdollisuuksia sekä tuottamaan näitä koskevaa tietoa ja toimintamalleja. Viime vuosien yhteiskunnan rakenteelliset muutokset ovat vahvistaneet tarvetta kuntouttavaan sosiaalityöhön, jonka perusperiaatteita ovat mm. voimavarakeskeisyys ja osallisuus. Kuntouttavan sosiaalityön tavoitteena on luoda, palauttaa ja ylläpitää omaehtoisen selviytymisen, hyvän elämänlaadun ja elämänhallinnan edellytyksiä, ehkäistä syrjäytymistä, tukea asiakkaiden itsenäisiä ja myönteisiä elämänvalintoja sekä täysivaltaista kansalaisuutta.
Vastuuopettajat: Marjo Kuronen (Jyväskylän yliopisto) ja Liisa Hokkanen (Lapin yliopisto)
*Lapsi- ja nuorisososiaalityö (80 ov)*
Lapsi- ja nuorisososiaalityön -erikoisalalla perehdytään lasten ja nuorten elinoloihin, lapsuuden ja nuoruuden kulttuurisiin merkityksiin ja lastensuojelun historiaan ja sen toimintaan. Lapsi- ja nuorisososiaalityön tavoitteena on vahvistaa myönteistä yhteiskunnallista lapsipolitiikkaa, sosiaalityön tieteellistä perustaa sekä etsiä sosiaalityön käytäntöjä, jotka ehkäisevät lasten ja nuorten syrjäytymistä ja tukevat heidän osallisuuttaan.
Vastuuopettajat: Riitta Vornanen (Kuopion yliopisto) ja Maritta Törrönen (Helsingin yliopisto)
*Marginalisaatiokysymysten sosiaalityö (80 ov)*
Sosiaalityön perustehtävä erilaisten marginalisoitumista aiheuttavien kysymysten parissa edellyttää yhteiskunnallisen murroksen tilanteessa vaativaa asiantuntemusta. Marginalisaatiokysymysten sosiaalityön -erikoisalan keskeinen osa-alue onkin vaikeiden elämäntilanteiden jäsentäminen ja toimivan asiakassuhteen rakentaminen. Erikoisalan keskeisinä teemoina korostuvat marginalisaatiokysymysten globaalit, yhteiskunnalliset, institutionaaliset, kulttuuriset, sukupuolisidonnaiset ja yksilölliset kontekstit.
Vastuuopettajat: Arja Jokinen (Tampereen yliopisto) ja Leo Nyqvist (Turun yliopisto)
*Yrkesinriktad licentiatexamen i socialt arbete*
Våren 2000 startade den yrkesinriktade licentiatutbildningen. Programmen för socialt arbete med barn och ungdom, marginaliseringsfrågor och empowermentinriktning har startat. Intagningen sker skilt för varje program. 25 studerande har antagits till vart och ett av programmen och för närvarande studerar alltså 75 personer för yrkeslicentiatexamen i Finland. I varje program ingår en viss intagningskvot för svenskspråkiga studerande.
*Den yrkesinriktade licentiatexamen omfattar 80 sv:*
Utbildningen anordnas av universitetsnätverket för socialt arbete, SOSNET som består av utbildningsenheterna för socialt arbete vid Helsingfors, Jyväskylä, Kuopio, Lapplands, Tammerfors och Åbo universitet.
Den 4-åriga utbildningen består av närundervisning i olika delar av landet, distansuppgifter, en licentiatavhandling och övriga studier enligt en personlig inlärningsplan. Adressen till utbildningens webbsidor är http://www.sosnet.fi. I utbildningen används WebCT och e-postlistor.
Kurssi on pakollinen sosiaalityön pääaineopiskelijoille.
Sosiaalityön johdantokurssin tavoitteena on 1) jäsentää sosiaalityötä oppi- ja tutkimusalana sekä yhteiskunnallisena muutostyönä eli käytäntönä, ammattina ja yhteiskuntapolitiikan yhtenä lohkona, 2) esitellä alan peruskäsitteet sekä toimintaorientaatiot, ajattelun ja toiminnan perusteet. Lisäksi se 3)esittelee niitä ajankohtaisia tutkimuksia, keskusteluja & kehittämissuuntia, jotka liittyvät sosiaalityön urbaaniin toimintaympäristöön.
21.9.-30.11.2004 ti 10-12 U37 ls
Sosiaalityön johdantokurssin pää- ja sivuaineopiskelijoille järjestettävät työpajat: aloitus pe 1.10. klo 9-11 laitoksen seminaarisalissa. Kaikille tulee sekä käynti sosiaalitoimistossa että yhdessä erityistoimipisteessä. (Tarkat ohjeet 1.10.) Purkuseminaari 19.11. Työpajan hyväksytty suorittaminen edellyttää työpaikkakäyntien lisäksi läsnäoloa aloitus- ja päätöstilaisuuksissa (työpajakoordinaattori Päivi Sinko)
Luentotentti ti 7.12.04 klo 10-12 (tulokset ma 13.12.klo 11 ilmoitustaululla) ja Luentojen uusintatentti ti 14.12.04 klo 10-12 (tulokset uuden vuoden puolella) Luentotentissä saa olla mukana luentomuistiinpanot sekä oheislukemisena eri luennoilla mainittua kirjallisuutta, johon on hyvä kurssin aikana tutustua.
Kurssin kirjallisuus tentitään Pirkko-Liisa Rauhalalle tiedekuntatenteissä (koskee pääaine- ja sivuaineopiskelijoita).
Professori J.P. Roos , E-mail: j.p.roos@helsinki.fi
27.9.-29.11.2004 ma 16-18 Siltavuorenpenger 20 D sali 1
Lehtori Tero Meltti , E-mail: tero.meltti@helsinki.fi
Kurssi on pakollinen sosiaalityön pääaineopiskelijoille. Myös sivuaineopiskelijat ovat tervetulleita.
30.3.-18.5.2005. Orientaatioluennot ke 30.3. ja to 31.3. sekä päätösseminaari ke 18.5. klo 9-12 yhteiskuntapolitiikan laitoksen seminaarisalissa. Ilmoittautuminen 14.3.2005 mennessä WebOodin kautta. Opintojaksolle otetaan enintään 24 opiskelijaa.
Kurssilla tutustutaan ammatilliseen auttamistyöhön ihmisten arjen näkökulmasta. Toisena keskeisenä tavoitteena on harjoitella auttamistyön edellyttämiä vuorovaikutus-, neuvonta- ja tiedonhankintataitoja.
Luentoja, työskentelyä pienryhmissä Kalliolan setlementin matalankynnyksen neuvontapisteessä, työnohjausta sekä kirjallisen ryhmätyön tekeminen ja esitteleminen päätösseminaarissa.
Yliopistonlehtori Pirkko-Liisa Rauhala , E-mail: pirkko-liisa.rauhala@helsinki.fi
Ryhmiin jakautuminen, tenttikirjojen esittely ja kirjoista sopiminen torstaina 23.9.2004 klo 12-14 laitoksen seminaarisalissa. Ensimmäisen ryhmän tentit keskiviikkona 10.11.2004 klo 18-20 ja keskiviikkona 17.11.2004 klo 18-20 Wariksenpesässä ja toisen ryhmän tentit torstaina 11.11.2004 klo 18-20 ja torstaina 18.11.2004 klo 18-20 Wariksenpesässä.
Sosiaalityön ydinkysymyksiin tutustutaan lukemalla sosiaalityön väitöskirjoja, joista kaksi tentitään ryhmätenttinä ja kaksi referaattina. Sivuaineopiskelijat suorittavat tämän kohdan kirjallisuustenttinä tiedekuntatentissä. Pääaineopiskelijat jakautuvat ryhmätenttiryhmiin ja osallistuvat kahteen tenttikertaan.
Yliopistonlehtori Pirkko-Liisa Rauhala , E-mail: pirkko-liisa.rauhala@helsinki.fi
sosiaalityön pääaineopiskelijat
keskiviikkoisin klo 10-12 Wariksenpesässä alkaen 19.1.2005. Ilmoittautuminen sähköpostitse Pirkko-Liisa Rauhalalle 14.1.2005 mennessä. Seminaariin mahtuu kahdeksan opiskelijaa. Huom. Läsnäolo ensimmäisellä tapaamiskerralla välttämätöntä aikatauluista sopimisen vuoksi.
Yliopistonlehtori Pirkko-Liisa Rauhala , E-mail: pirkko-liisa.rauhala@helsinki.fi
21.1.-13.5.2005 pe 11-15, Siltavuorenpenger 20 C, sali 2. Huom. kellonaika ja paikka muuttuneet aikaisemmasta tiedosta!
Sosiaalioikeuskurssia ei voi korvata millään muulla eikä sitä voi myöskään suorittaa kirjantenttinä, joten luennoille ja niiden yhteydessä järjestettäviiin oikeustapausharjoituksiin osallistuminen on pakollista.
Yliopistonlehtori Pirkko-Liisa Rauhala , E-mail: pirkko-liisa.rauhala@helsinki.fi
Sosiaalityön opinnoista ojS7B ja sosiaalipolitiikan opinnoista oj15H.
Torstaisin klo 12-14 laitoksen seminaarisalissa (1. krs) alkaen 27.1.2005. Ei ennakkoilmoittautumista. Lopputentin yhteydessä tentitään yksi kirja.
Klinikkalehtori Laura Yliruka , E-mail: laura.yliruka@helsinki.fi
Paikka: Opetus- ja tutkimusyksikkö Praksis, Hopeatie 6, 5. krs. kokoushuone
Koko ryhmän yhteiset kokoontumiset
1.3. klo 9 -12.00 aloitusseminaari (kurssioppaan jako) 2.3. klo 12.30 -15.30 perehdytys 1 8.3. klo 9 -12 asiakassuhteen elementit 14.3.klo 13 -16 tilannearvio ja suunnitelmallinen työote 16.3. klo 9 -12 vuorovaikutustaidot 18.3. klo 9 -12 perehdytys 2 12.4. klo 9-12 dokumentointi 19.5. klo 9-16 Praksis-seminaari
Muut työskentelyajat
Psykososiaalisen työn valmiudet -kurssille pääsy edellyttää muiden sosiaalityön aineopintojen suorittamista ennen kurssin alkua.
Haku Psykososiaalisen työn valmiudet -opintojaksolle lukuvuonna 2005-2006 Ensi lukuvuoden Psykososiaalisen työn valmiudet (nykyinen Asiakastyön kurssin S10B) haku on taas alkanut. Hakuaika kestää keskiviikkoon 30.3.2005 asti.
Oheisten linkkien kautta löytyvät hakulomakkeet sekä word- että pdf-tiedostoina
Hakulomakkeita on myös laitoksella ensimmäisen kerroksen opiskelijoiden lokerikkojen luona.
Kurssille hakemisen yhteydessä opiskelijan tulee esittää opintorekisteriote suorittamistaan sosiaalityön opinnoista sekä tutkinnon täydentäjien edellisen lisäksi todistus opintosuoritusoikeudesta. Samalla tarkistetaan opintosuunnitelma.
Opintojaksolle ilmoittautuminen tapahtuu palauttamalla hakulomake henkilökohtaisesti lehtori Tero Meltille vastaanottoaikana tai erillisinä aikoina. Ajan voit varata Teron ovessa olevasta aikataulusta.
Ystävällisin terveisin
Tero Meltti p. 191 24565 tero.meltti@helsinki.fi vastaanotto: ke 14.00-15.30
Laura Yliruka p. 191 24567 laura.yliruka@helsinki.fi vastaanotto: ke 14.00-15.30
Yliopistonlehtori Anna Rotkirch , E-mail: anna.rotkirch@helsinki.fi
18.1.-19.4.2005 ti 14-16 K6 ls 312. Ilmoittautuminen WebOodissa, ks. kurssin verkkosivua.
sosiaalityön pääaineopiskelijat
Professori Erja Saurama , E-mail: erja.saurama@helsinki.fi
keskiviikkoisin klo 9-12 alkaen 19.1.2005. Paikka varmistuu myöhemmin.
Synnöve Karvinen-Niinikoski , E-mail: synnove.karvinen@helsinki.fi
Pro gradu-seminarium för svenskspråkiga studerande i socialt arbete. Under seminariet övar sig deltagarna i vetenskaplig argumentering och vetenskapligt
Anmälan senast 15.9.2004 till synnove.karvinen@helsinki.fi
Varje studerande skriver och presenterar en uppsats om sin forskningsplan och kommenterar och diskuterar de övriga deltagarnas forskningsplaner. Man bör delta i seminariet minst 20 t men kan även utnyttja seminariet under en längre period ända tills pro gradu-arbetet är färdigt.
Universitetslektor Anna Rotkirch , E-mail: anna.rotkirch@helsinki.fi
Kursen ersätter: Socialt arbete: * S16. Tieteellinen kirjoittaminen (harjoitusaineet), 2 ov (73646) / Vetenskapligt skrivande (övningsuppsatser), 2 sv (73646) ( Syventävät opinnot (47 ov) / Fördjupade studier (39 sv för pol.kander från SSKH) ) Socialpolitik: oj 16 övningsuppsats Övriga studier (t.ex. inom sociologi och socialpsykologi) enligt överenskommelse
Kursen hjälper dig att leta fram en skrivstil som passar dig och ditt ämne samt fyller akademiska och språkliga regler. Kursen passar bra som stöd till kandidat- och pro gradu-avhandlingarna. Undervisningen består av föreläsningar, gruppsamtal, textövningar och presentation av egna texter.
Svensk intensivkurs 14.2.-23.3.2005 mån 14-16 (SN10 Wariksenpesä) och ons 14-16 (SN10 Seminariesalen). Anmälan senast 4.2.2005 till anna.rotkirch@Helsinki.fi.
Deltagare: Max tio.
14.1-23.2 två veckor med föreläsningar och närläsning av valda bra exempel på akademiska socialvetenskapliga texter på svenska 2.3.- deltagarnas egna texter (ca 10 sidors essäer) presenteras och diskuteras
Skrivkurs, där man arbetar med den essätext som skrivs för studieperioden S17 eller med en övningsuppsats som anknyter till pro gradu-arbetet enligt överenskommelse med handledaren för pro gradun. Dessutom ska texten språkgranskas. Ämnet som texten behandlar bör godkännas för studieperioden S17 eller av pro gradu-handledaren innan den lämnas till språkläraren för granskning. Studerande som skrivit kandidatavhandling/examensarbete vid SSKH behöver inte avlägga studieperioden men kan med skrivkursen ersätta en del av S17. Aktivt och regelbundet deltagande i skrivkursen samt presentation av egen text ger två studieveckor.
Studieperiodens mål är att ge fördjupade kunskaper i forskningsmetoder och metodologi samt i skriftlig argumentation, både vetenskaplig och i egenskap av sakkunnig. Den studerande läser finländska och nordiska doktorsavhandlingar och skriver en essä om dem. Studieperioden är avsedd att stödja planeringen och skrivandet av det egna pro gradu-arbetet och studerande rekommenderas därför avlägga studieperioden samtidigt som han/hon deltar i forskningsseminariet (S14C) och/eller i skrivkursen (S16).
Huvudansvarig Erja Saurama/Päivi Sinko. Svenska essäer inlämnas till Johanna Björkenheim, E-mail johanna.bjorkenheim@helsinki.fi.
Alla läser Karvinen S & Pösö T & Satka M: Sosiaalityön tutkimus (finns även på engelska). Dessutom väljer studeranden fem doktorsavhandlingar som inte tidigare tenterats. Utgående från dem skriver studeranden en forskningsmetodologisk essä, i vilken innehållet och valet av forskningsmetoder i avhandlingarna diskuteras i relation till studerandens eget pro gradu-arbete (eller utifrån något specialområde i socialt arbete). Studerande från SSKH kan avlägga en del av studieperioden i form av en skrivkurs (S16), som då motsvarar två av de fem doktorsavhandlingarna. Alla studerande som är ovana vid vetenskapligt skrivande rekommenderas ta skrivkursen. Närmare instruktioner för essän fås av johanna.bjorkenheim@helsinki.fi.
Johanna Björkenheim , E-mail: johanna.bjorkenheim@helsinki.fi
17.1.-9.5.2005 mån 14-18 U37 sr 2
Laura Yliruka , E-mail: laura.yliruka@helsinki.fi
Tilaisuudet ovat avoimia niin Helsingin yliopiston opiskelijoille kuin sosiaalityöntekijöillekin.
Syyslukukauden kahvit ovat 6.9., 4.10., 8.11. ja 29. 11. klo 9-11, Heikki Waris -instituutti (Iiluodontie 17 B, 7. krs). Tarkempi ohjelma löytyy syksyllä Heikki Waris -instituutin verkkosivuilta.
Kevään teemakahviajat ovat 31.1., 28.2., 21.3., 25.4. ja 16.5.2005 klo 9-11.
Kevään ohjelma löytyy Heikki Waris -instituutin verkkosivuilta tammikuun alussa.
Opintojakso suoritetaan joko ryhmätyönä tai opintopäiväkirjana ja siitä tehtynä itsearviona. Ilmoita ensimmäisellä kerralla (6.9.2004) tai saman viikon aikana sähköpostilla Laura Ylirukalle (laura.yliruka@helsinki.fi), miten aiot kurssin suorittaa. Opintopäiväkirja: Opintopäiväkirja rakentuu teemakahveilla tehtyihin muistiinpanoihin. Siinä selostetaan keskustelun olennaiset kohdat sekä analysoidaan ja kommentoidaan niitä. Luentopäiväkirja ei siis ole referaatti. Kommentit voivat olla kriittisiä, täydentäviä, hyväksyviä, pohdiskelevia tai tulkitsevia. Luentopäiväkirjaa kirjoittaessa voi pohtia esim. seuraavia kysymyksiä:
Opintopäiväkirjojen palautus on 2.5.2005.
Opintopäiväkirjan itsearviointi: Arvioi kirjoittamasi opintopäiväkirja seuraavien kriteereiden perusteella (enintään yksi liuska). Perustele arviosi omin sanoin. Palauta tekemäsi itsearviointi opintopäiväkirjan liitteenä. 1)Opintopäiväkirjan ymmärrettävyys
ET= Teksti etenee sujuvasti ja johdonmukaisesti niin että käsiteltävistä asioista saa selkeän kokonaiskuvan. HT= Teksti on melko sujuvaa, mutta kokonaisuus hieman hajanainen. TT/hylätty= Työ on hajanainen ja vaikeaselkoinen.
2)Opintopäiväkirjan omintakeisuus
ET= Käsittelytapa on analyyttinen (selkeästi erittelevä), opittua on sovellettu aikaisempaan tietoon ja/tai omiin kokemuksiin ja/tai luentotilaisuudesta on tehty tarkkoja havaintoja. HT= Opittua tietoa selitetään omin sanoin, mutta analyysi jää ohueksi: tietoa sovelletaan jonkin verran joko aikaisempaan tietoon tai johonkin yksittäiseen omaan kokemukseen. Työssä ei kommentoida luentotilaisuutta. TT/hylätty= Opittua tietoa kerrotaan ikää kuin luentomuistiinpanojen pohjalta. Työssä ei sovelleta opittua tietoa, eikä reflektoida havaintoja luentotilaisuudesta.
3)Opintopäiväkirjan kriittisyys ET= Käsittelytapa on kriittinen ja problematisoiva, esim. esitetään opitun tiedon pohjalta kysymyksiä ja vastataan niihin (vakuuttava argumentaatio). Käytetään mahdollisesti luentojen lisäksi muita lähteitä oman argumentaation tukena. HT= Käsittelytapa on kriittinen, mutta kritiikkiä perustellaan mutu-pohjalta. TT/hylätty= Kriittinen lähestymistapa puuttuu.
4)Opintopäiväkirjan ulkoasu ET= Työ on siisti ja luettava (lyönti- ja kielioppivirheet minimissä), työ on jaoteltu selkeästi esim. väliotsikoin.
HT= Työ on siisti, mutta tekstin luettavuutta helpottava jäsentely puuttuu ja tekstin viimeistely ontuu. TT/hylätty= Työssä on paljon lyönti- ja kielioppivirheitä, eikä ulkoasuun ole kiinnitetty huomiota.0).
Valtiotieteellisen ja oikeustieteellisen tiedekuntien opiskelijat
20.9.-29.11.2004 ma klo 16-18 Huom. luentosalimuutos!
Restoratiivinen eli "korjaava" oikeus elää juuri tällä hetkellä voimakasta kehitysvaihettaan eri puolilla maailmaa. Erityisen nopeaa sen kehitys on ollut Euroopassa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Restoratiivisella oikeudella tarkoitetaan virallisen oikeusjärjestelmän ulkopuolella, sen rinnalla tai sen sisällä toteuttavia uusia vaihtoehtoisia rikosten, konfliktien ja riitojen ratkaisutapoja, joilla on voimakas yhteys kansalaisyhteiskunnan omaehtoiseen organisoitumiseen ja sosiaalityöhön.
Luennon suorittaminen edellyttää hyväksytyn luentopäiväkirjan laatimista.
Professor Ilse Julkunen , E-mail: ilse.julkunen@helsinki.fi
Studieperioden syftar till att öka den studerandes kunskaper om aktuella kvalitativa forskningsmetoder med tyngdpunkt på analys av forskningsmaterial.
27.1.-28.4.2005 tors 14-16 U40 sali 14. Anmälan senasta 10 dagar före, 17.1.2005, max 25 deltagare.
Föreläsningar, övningsarbeten i grupp, slutförhör enligt anvisningar. Kursen ordnas i mån av möjlighet i samband med pågående forskningsprojekt i socialt arbete vid Mathilda Wrede-kliniken vid det finlandssvenska kompetenscentret.
Essä och aktivt deltagande ger en studievecka.
Dosentti Pauli Niemelä , E-mail: niemela@messi.uku.fi
Kurssi soveltuu niin yhteiskuntapolitiikan kuin myös sosiaalityön opiskelijoille, myös laajemminkin sosiaalitieteilijöille.
27.9.-29.11.2004 ma 16-19 U37 sh 4
Luennoilla avataan näkökulmia toimintateoreettisiin perusteisiin historian ja nykyisyyden valossa, erityisesti sosiaalisia sovellutuksia ja mahdollisuuksia tarkastellen. Samalla käydään läpi näkökohtia sosiaalisista arvoista ja eettisistä kysymyksistä toiminnan teoreettisina kysymyksinä, mm. hyvää koskevia kysymyksiä sekä ammatti- ja yleiseettisiä näkökohtia, jotka siis soveltuvat samalla sosiaalityön etiikan kysymysten tarkasteluun.
Luentokuulustelu (voidaan suorittaa myös esseellä).
sosiaalityön jatko-opiskelijat
tiistaisin klo 16-18 seminaarisalissa (1. krs, Snellmaninkatu 10) alkaen 21.9.2004
date and venue to be announced later
autumn term 2004, exact date and venue to be announced later
Dr Caroline Skehill
autumn term 2004, exact date and venue to be announced later
ECTS (2-4), local credits 1-2, Course code: S15, S19Bb
The goal of the course is to learn about critical perspective evaluation and practice and its possibilities in empowering both social workers and their clients.
7.2.2005 Mon 10-12, ATK-luokka 2035, U37, Unioninkatu 37, University of Helsinki 12-16, U37, seminar room 4, 2038)
OBS! The place has changed!
15.4. Fri 9.00-15.00 Stakes, Monitoimi A and B, Lintulahdenkuja 4, 00530 Helsinki
Registeration for the students of University by 27th of January 2005 in Web-Oodi.
During the course we get familiar with traditions of critical perspective, contemporary approaches and relevance in current social work practice.
The course is organised in co-operation with Stakes. The course consists of two seminars, one which is international with well-known experts in critical practice and evaluation. The focus is in theories and perspectives. The second seminar focuses on critical evaluation and methodological developments. It consists of a guest lecture and Finnish lectures and focuses on how these critical perspectives can be applied and understood in a Finnish context.
1 local credit: active participation in lectures and learning diary 1 local credit: group work on current research and discourse in Finnish practical implications.
Program: Seminar 1 Critical practice– theories and perspectives 7.2.2005 ATK-luokka 2035, U37, University of Helsinki
Lunch
Place: Seminar room 4, 2038, U 37, University of Helsinki
Seminar 2 Critical evaluation – methods and developments
15.4. 9.00-12 Stakes, Monitoimi A and B, Lintulahdenkuja 4, 00530 Helsinki
12.00-13.00 Lunch
Obs! Students´assignment presentations will be at 14.00-16.00 at Stakes!
Tutors: Professor Ilse Julkunen, tel. 191 24577, ilse.julkunen@helsinki.fi and clinical lecturer of social work Laura Yliruka, tel. 191 24567, laura.yliruka@helsinki.fi, Department of Social Policy, University of Helsinki (Snellmaninkatu 10).
Laura Yliruka , E-mail: laura.yliruka@helsinki.fi
Sosiaalityön pääaineopiskelijoille pakollinen.
Klinikkalehtori Laura Yliruka järjestää sosiaalityön uusille pääaineopiskelijoille pakollisen infotapaamisen, jossa keskustellaan opintojen suunnittelusta, portfoliosta ja sen tekemisestä sekä jaetaan portfoliokansiot. Tiistaina 14.9. klo 10-12 laitoksen seminaarisalissa (1. krs.).
Kurssi korvaa opintojaksosta S3B Palvelujärjestelmät (2ov) teoksen Jaakkola ym. Armeliaisuus, yhteisöapu, sosiaaliturva tai sen voi käyttää suorituksena opintojaksoon S6 Sosiaalityön erityisalueet (2 ov).
Luentokurssi suoritetaan oppimispäiväkirjalla, jotka palautetaan viikko kurssin päättymisen jälkeen arvioitaviksi. yliopistonlehtori Pirkko-Liisa Rauhalalle.
Korvaa 1 ov kaupunkisosiaalityö -opintojaksosta (73652).
Kaupunkisosiaalityöstä kiinnostuneet opiskelijat ja pääkaupunkiseudun sosiaalityöntekijät.
31.1.-18.4.2005 maanantaisin klo 14-16 Unioninkatu 35 (luentosali)
Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitos ja Helsingin kaupungin tietokeskus järjestävät Elämä kaupungissa studia generalia – luennot keväällä 2005. Luentosarjan tavoitteena on pääkaupunkiseudun arviointi ja alueprofiilin tarkentaminen asukkaiden hyvinvoinnin näkökulmasta sekä katsauksien luominen kaupunkiseutuun asukkaiden toiminta- ja elinympäristönä. Luentosarja on tarkoitettu kaikille aiheesta kiinnostuneille, mutta erityisesti pääkaupunkiseudun asukasaktiiveille, päättäjille, virkamiehille (esim. sosiaalityöntekijöille) sekä Helsingin yliopiston opiskelijoille.
Kaupunkia lähestytään syventymällä mm. seuraaviin kysymyksiin:
Luentosarjan verkkosivut löytyvät osoitteesta (avautuvat viimeistään 17.1.2005): www.valt.helsinki.fi/yhpo/verkkokurssit/elamakaupungissa/.
Ohjelma
Yhden opintoviikon suoritus muodostuu aktiivisesta osallistumisesta luennoille, luentopäiväkirjan tekemisestä sekä päiväkirjasta tehdystä itsearvioinnista. Kahden tai kolmen opintoviikon suoritus muodostuu luentopäiväkirjan ja itsearvioinnin lisäksi tehtävästä esseestä. Jos haluat saada todistuksen osallistumisestasi koko luentosarjaan tai opiskella luentosarjan opintosuorituksena, niin ilmoittaudu 20.1.2005 mennessä WEBOODI tai ulkopuoliset sähköpostitse lehtori Tero Meltille (tero.meltti@helsinki.fi). Luentosarja soveltuu sosiaalityön opintojaksoon S5. Korvaavuudet toisiin oppiaineisiin kannattaa varmistaa suoraan ko. oppiaineista ennen luentosarjan alkua.
Sosiaalityön opiskelijat ja pääkaupunkiseudun sosiaalityöntekijät.
Kaksikielisen studia generalian tavoitteena on tarkastella ammattikäytäntöjä niin käsitteellisesti kuin käytännöllisestikin tutkimuksessa ja sosiaalityössä avautuvien ilmiöiden sekä toimintatapojen avulla. Studia generalia järjestetään Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksen sosiaalityön yksikön, Heikki Waris –instituutin ja Mathilda Wrede –klinikan yhteistyönä. Ammattikäytäntöjen studia generalia on suunnattu kaikille sosiaalityöstä kiinnostuneille mutta erityisesti pääkaupunkiseudun sosiaalityöntekijöille ja Helsingin yliopiston opiskelijoille.
Avsikten med denna tvåspråkiga föreläsningsserie är att studera det sociala arbetets praktik från såväl teoretisk som praktisk synvinkel. Serien arrangeras som ett samarbete mellan enheten för socialt arbete vid Helsingfors universitets samhällspolitiska institution, Heikki Waris–institutet och Mathilda Wrede–kliniken. Målgruppen är alla intresserade, men speciellt socialarbetare och studerande vid universitetet.
17.2., 3.3., 15.3., 31.3., 14.4. ja 26.4.2005 klo 13-16. Paikka (vaihtelee eri päivinä): Yliopistomuseon auditorio, Arppeanum, 2.krs., Snellmaninkatu 3 ja Yliopiston päärakennus, sali 5, 3. krs. Fabianinkatu 33. Katso tarkemmat paikkatiedot ohjelmasta.
Ilmoittautuminen 31.1.2005 mennessä.
OHJELMA / PROGRAM:
Sosiaalityön kehittyvät ammattikäytännöt / Socialarbetets praktik i utveckling
Sosiaalityön ammattikäytäntöjen muutos - jatkuvuuksia ja katkoksia professori Mirja Satka, Helsingin yliopisto
Sosiaalityön asiantuntijuuden käytännöt/Yrkespraxis i professionellt socialt arbete professor Synnöve Karvinen-Niinikoski och kliniklektor Johanna Björkenheim, "Konstikas"- forskningsgruppen, Helsingfors universitet
Ammattikäytäntöjen juridisoituminen lastensuojelussa lehtori Päivi Sinko, Helsingin yliopisto
Asiantuntevat ja kannustavat toimintaympäristöt ja ammattikäytännöt / Sakkännande och stödjande strukturer och arbetsmetoder
Millaisia ovat sosiaalityön organisaatioiden asiantuntijuuden kehittymistä tukevat ja rajoittavat rakenteet? lehtori Tero Meltti ja klinikkalehtori Laura Yliruka, Konstikas –tutkimusryhmä, Helsingin yliopisto
Sosiaalityössä käytettävät työmenetelmät tänä päivänä tutkija Maria Tapola, Konstikas –tutkimusryhmä, Helsingin yliopisto
Suljetusta talosta oman tilan rakentajaksi: sosiaalityön ammattikäytännöt vankilasta vapautuvan tukena tutkija Riitta Granfelt, Helsingin yliopisto
Asiantuntijuutta tukevat ammattikäytännöt – käytännön esimerkkejä / Exempel från praktiken Vertaisarviointi - sosiaalityöntekijä Aili Nurhonen, Helsingin sosiaalivirasto Handledning - projektledare Gun Andersson, Folkhälsans Förbund rf
Suhteellinen sosiaalityö / Socialt arbete i relationer
Verkostoituva asiantuntijuus tutkija Kai Hakkarainen, Psykologian laitos, Helsingin yliopisto
Kysymyksiä sosiaalityön käytännöistä moniammatillisessa yhteistyössä erikoistutkija Riitta-Liisa Kokko, Stakes
Käytännön kokemuksia / Exempel från praktiken Jaettu asiantuntijuus läheisneuvonpidossa
Ammattikäytäntöjen kehittämisen politiikka / Utvecklingspolitiken i socialt arbete
'God praktik'-programmet forskningschef Ilse Julkunen, Stakes
Hyvät käytännöt -käsitteen lyhyt historia ja analyysi tutkija Maria Tapola, Helsingin yliopisto
Ammattikäytäntöjen kehittämisen (institutionaalisia) kokemuksia tutkijasosiaalityöntekijä Eeva Liukko, Heikki Waris -instituutti, Helsingin kaupunki
Millä perusteella ammattikäytäntöjen kehittämiseen panostetaan? ylitarkastaja Salme Kallinen-Kräkin, Sosiaali- ja terveysministeriö
Ammattikäytäntöjen toimintalogiikat puntarissa / Logiken för det sociala arbetet i vågskålen
Keskeisyys, keskiö, keskipiste - yksi vai moni-napainen lastensuojelu? yliopistonlehtori Johanna Hurtig, Helsingin yliopisto
Mitä lapsikeskeisyys on työkäytännöissä? kehittävä sosiaalityöntekijä Hanna Tulensalo ja kehittävä sosiaalityöntekijä Sari-Anne Ervast, Heikki Waris –instituutti, Helsingin kaupunki
Mitä ”keskeisyys” tuottaa sosiaalityön ammattikäytäntöihin?/ Vad innebär "centrering" i det praktiska sociala arbetet?
Paneelikeskustelu/Paneldiskussion: pj. Erja Saurama, professori, Helsingin yliopisto Mirjam Kalland, VD, Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området Leena Lukman, sosiaalityöntekijä, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto Mirja Satka, professori, Helsingin yliopisto Hanna Tulensalo, sosiaalityöntekijä, Heikki Waris -instituutti, Helsingin kaupunki Bettina von Kraemer, lärare, Svenska social- och kommunalhögskolan
Ammattikäytäntöjen tutkimusstrategiat / Strategier för praktikforskning
Ammattikäytäntöjen kehittämisen mahdolliset strategiat / Möjliga strategier för utvecklingen av yrkespraxis professor Synnöve Karvinen-Niinikoski, Helsingfors universitet
Ammattikäytäntöjen kehittämisen lähtökohdat opetus- ja tutkimusyksikkö Praksiksessa sosiaalityöntekijät Sirpa Tapola-Tuohikumpu, Eija Huovila ja Tiina Mustonen, Praksis opetus- ja tutkimusyksikkö, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto
Millaisia ovat sosiaalityön tiedonmuodostuksen käytännöt ammatillisissa prosesseissa? Dokumentointi - yliopistonlehtori Aino Kääriäinen, Helsingin yliopisto Sosiaalinen raportointi - kehittämiskonsultti Taina Hussi, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto
Tilaisuudet ovat maksuttomia! - Föreläsningarna är avgiftsfria!
Yhden opintoviikon suoritus muodostuu aktiivisesta osallistumisesta luennoille, luentopäiväkirjan tekemisestä sekä päiväkirjasta tehdystä itsearvioinnista. Helsingin yliopiston opiskelijat ilmoittautuvat 31.1.2005 mennessä WebOodiin. Luentosarja soveltuu opintojaksoon S19A. Kurssin vastuuopettaja on klinikkalehtori Laura Yliruka (laura.yliruka@helsinki.fi).
Mikäli et ole Helsingin yliopiston opiskelija, voit saada halutessasi todistuksen osallistumisestasi koko luentosarjalle. Lähetä tästä pyyntö osoitteeseen laura.yliruka@helsinki.fi ennen luentosarjan alkamista.
och föreläsningsdagbok med självvärdering. Studerande vid Helsingfors universitet anmäler sig senast 31.1.2005 via WebOodi. Ansvarig lärare kliniklektor Johanna Björkenheim (johanna.bjorkenheim@ helsinki.fi). Föreläsningsserien kan avläggas inom studieperiod S19A eller (SSKH-pol.kandidater) ersätta S20B.
Om du inte är studerande vid HU och vill få ett intyg över ditt deltagande i hela serien, så anmäl detta per e-mail till johanna.bjorkenheim@helsinki.fi, innan föreläsningsserien börjar.
Opintopäiväkirja:
Opintopäiväkirja rakentuu luennoilla tehtyihin muistiinpanoihin. Siinä selostetaan keskustelun olennaiset kohdat sekä analysoidaan ja kommentoidaan niitä. Luentopäiväkirja ei siis ole referaatti. Kommentit voivat olla kriittisiä, täydentäviä, hyväksyviä, pohdiskelevia tai tulkitsevia. Luentopäiväkirjaa kirjoittaessa voi pohtia esim. seuraavia kysymyksiä:
Kiinnitä huomiota tyyliin, tekstin jäsennykseen ja kielioppiin. Opintopäiväkirjaa palautetaan opintojakson päättyessä 3.5.05 mennessä Laura Ylirukan postilokeroon (yhteiskuntapolitiikan laitoksen 1. krs, Snellmaninkatu 10). Opintopäiväkirjan itsearviointi Arvioi kirjoittamasi opintopäiväkirja seuraavien kriteereiden perusteella (enintään yksi liuska). Perustele arviosi omin sanoin. Palauta tekemäsi itsearviointi opintopäiväkirjan liitteenä. 1) Opintopäiväkirjan ymmärrettävyys ET= Teksti etenee sujuvasti ja johdonmukaisesti niin että käsiteltävistä asioista saa selkeän kokonaiskuvan. HT= Teksti on melko sujuvaa, mutta kokonaisuus hieman hajanainen. TT/hylätty= Työ on hajanainen ja vaikeaselkoinen.
2) Opintopäiväkirjan omintakeisuus ET= Käsittelytapa on analyyttinen (selkeästi erittelevä), opittua on sovellettu aikaisempaan tietoon ja/tai omiin kokemuksiin ja/tai luentotilaisuudesta on tehty tarkkoja havaintoja. HT= Opittua tietoa selitetään omin sanoin, mutta analyysi jää ohueksi: tietoa sovelletaan jonkin verran joko aikaisempaan tietoon tai johonkin yksittäiseen omaan kokemukseen. Työssä ei kommentoida luentotilaisuutta. TT/hylätty= Opittua tietoa kerrotaan ikää kuin luentomuistiinpanojen pohjalta. Työssä ei sovelleta opittua tietoa, eikä reflektoida havaintoja luentotilaisuudesta.
3) Opintopäiväkirjan kriittisyys ET= Käsittelytapa on kriittinen ja problematisoiva, esim. esitetään opitun tiedon pohjalta kysymyksiä ja vastataan niihin (vakuuttava argumentaatio). Käytetään mahdollisesti luentojen lisäksi muita lähteitä oman argumentaation tukena. HT= Käsittelytapa on kriittinen, mutta kritiikkiä perustellaan mutu-pohjalta. TT/hylätty= Kriittinen lähestymistapa puuttuu.
4) Opintopäiväkirjan ulkoasu ET= Työ on siisti ja luettava (lyönti- ja kielioppivirheet minimissä), työ on jaoteltu selkeästi esim. väliotsikoin. HT= Työ on siisti, mutta tekstin luettavuutta helpottava jäsentely puuttuu ja tekstin viimeistely ontuu. TT/hylätty= Työssä on paljon lyönti- ja kielioppivirheitä, eikä ulkoasuun ole kiinnitetty huomiota.0).
Instruktioner för avläggning av studieperioden på svenska
1. INLÄRNINGSDAGBOK (REFLEKTIONSDAGDOK)
Dagboken byggs upp kring föreläsningsanteckningarna. I den beskriver du de viktigaste punkterna i föreläsningarna och analyserar och kommenterar dem. Inlärningsdagboken är alltså inte ett referat. Kommentarerna kan vara kritiska, kompletterande, godkännande, diskuterande eller tolkande. Du kan diskutera t.ex. följande frågor:
Tänk också på stil, uppställning och grammatik, när du skriver.
Inlärningsdagboken lämnas in efter Studia Generalia-serien senast 3.5.05 till Johanna Björkenheim i brevlådan på Samhällspolitiska institutionen, 1 vån, Snellmansgatan 10. Den kan också skickas per e-post till adress johanna.bjorkenheim@helsinki.fi.
2. EGENVÄRDERING AV INLÄRNINGSDAGBOKEN
Läs igenom din egen inlärningsdagbok och fundera på den som en skriven text. Skriv med egna ord en kort utvärdering (högst en sida) av den, där du diskuterar din text utgående från nedannämnda kriterier. Lämna in egenvärderingen i samband med inlärningsdagboken.
1 - Begriplighet
BK (berömliga kunskaper) = Texten är flytande och logisk, så att man får en klar helhetsbild av de frågor som behandlas. GK (goda kunskaper) = Texten är rätt flytande, men helheten något splittrad. NK (nöjaktiga kunskaper)/underkänd = Arbetet är splittrat och svårläst.
2 - Egenart, originalitet
BK = Skrivsättet är analytiskt (åtskiljer och samlar ihop olika infallsvinklar), den nya kun- skapen tillämpas på tidigare kunskap och/eller egna erfarenheter (t.ex. egna exempel) och/eller du har gjort noggranna iakttagelser av föreläsningarna /diskussionerna. GK = Den nya kunskapen du fått beskrivs med egna ord, men analysen förblir tunn: kunskapen tillämpas i någon mån, antingen på tidigare kunskap eller på någon enskild, egen erfarenhet. I texten kommenteras inte föreläsningen. NK/underkänd = Den nya kunskapen beskrivs mer eller mindre enbart utgående från föreläsningsanteckningarna. Kunskapen tillämpas inte och inga reflektioner görs över föreläsningen.
3 - Kritiskt tänkande
BK = Skrivsättet är kritiskt och problematiserande, t.ex. så att egna frågor ställs utgående från den nya kunskapen och besvaras (genom övertygande argumentation). Eventuellt används även andra källor som stöd för argumentationen. GK = Ämnet behandlas kritiskt, men kritiken motiveras inte med sakargument. NK/underkänd = Ett kritiskt perspektiv saknas.
4 - Yttre form och överskådlighet
BK = Arbetet är snyggt och läsligt (få tryckfel och grammatikfel) och tydligt uppställt, t.ex. med mellanrubriker. GK = Arbetet är snyggt, men läsligheten försvåras av att det saknas en disposition och den sista finslipningen är ofullständig. NK/underkänd = Arbetet har många tryckfel och grammatikfel och skribenten har inte fäst vikt vid inlärningsdagbokens utseende.
Lehtori Tero Meltti , E-mail: tero.meltti@helsinki.fi
Sosiaalityön opiskelijat.
29.9.-24.11. Ensimmäinen tapaaminen ke 29.9. klo 16 Yhteiskuntapolitiikan laitoksen kokoushuoneessa (-1. kerros). Ilmoittautuminen 24.9. mennessä WebOodin kautta. Opintojaksolle otetaan enintään 12 opiskelijaa.
Opintojaksolla profiloidaan helsinkiläinen asuinalue. Työskentelyn tavoitteena on selvittää ja analysoida sosiaalityön näkökulmasta mm. alueelle tunnusomaisia piirteitä, meneillään olevia kehitystrendejä, asukkaiden tarpeita sekä toimijaverkostoa. Profiloinnin loppuraportissa ja seminaariesityksessä keskitytään yhden sosiaalisen ilmiön tarkasteluun.
Orientaatioluento, kenttätyöskentelyä pienryhmissä ja kirjallisten ryhmätöiden esittely päätösseminaarissa.
Kurssin suorittamisella mahdollisuus korvata ojS6 Sosiaalityön erityisalueet (2 ov) (73194).
Kurssin tavoitteena on tarkastella kriittisesti väkivallan sukupuolittuneisuutta ja oikeusjärjestelmän tapaa kohdata väkivalta. Luennoilla tarkastellaan kriittisesti lainsäädäntöä ja soveltamiskäytäntöä, erityisesti poliisi-, syyttäjä- ja tuomioistuinkäytäntöjä käsitellään oikeussosiologisesta näkökulmasta. Sen lisäksi pohditaan väkivaltaa koskevia kulttuurisia käsityksiä yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta sekä lain ja "yhteiskuntatodellisuuden" välistä vuorovaikutusta.
31.1.-25.4.2005, ma klo 10-12, U35, ls
Sosiologian laitoksen, Kristiina-istituutin ja rikos- ja prosessioikeuden laitoksen järjestämä kurssi. Ks. tarkemmat tiedot kurssin verkkosivuilta.
Christian Starck
Studerande vid SSKH avlägger motsvarande kurs där (Forskningsmetodik II a). En fortsättningskurs på svenska ordnas inom fakulteten. Se socialpsykologiska institutionens webbsida.
Se socialpsykologiska institutionens webbsida.
Se socialpsykologiska institutionens webbsida.
Professor Synnöve Karvinen-Niinikoski , E-mail: synnove.karvinen@helsinki.fi
Tid och plats meddelas senare. Inga nya deltagare.
Susanna Hoikkala , E-mail: susanna.hoikkala@helsinki.fi
This course can be used for S15 Special Course on Social Research (voluntary), or for S19B Professional Expertise and Knowledge Production in Social Work, e) Empowerment-oriented Social Work, or as part of post graduate study credits in social work.
Social work students
Autumn term 2004. Exact date and place will be announced later.
This course introduces the core concepts of advocacy/empowerment approach in social work practice. The course is based on the innovative theory-led model for practice developed by prof. Stephen Rose (College of Health Professions University of New England - Westbrook Campus Portland, Maine, U.S.A), who is also the main lecturer of this course together with prof. Mirja Satka. The course is taught in the autumn 2004 at Heikki Waris Institute.
The course contains 1) recorded lectures, 2) readings, and 3) groupwork in Lokari (weblog-tool).
Sosiaalityön opiskelijat
Aloitusseminaari videoneuvotteluna 13.10.2004 klo 9-12 kurssin sisällön, tavoitteiden ja toteutuksen esittely opetusryhmien esittely johdantoluento aihealueeseen
Virtuaalityöskentelyjakso ajalla 14.10.-7.12.2004
Päätösseminaari videoneuvotteluna 8.12.2004 klo 9-15 ryhmätyöesitykset päätösluento
Kurssille pääsee Helsingin yliopistosta enintään neljä opiskelijaa. Sitova ilmoittautuminen 1.10. mennessä sähköpostitse Tero.Meltti@helsinki.fi. Ilmoita nimesi, pääaineesi sekä opiskelijanumerosi.
Ikääntyminen, vanhuspolitiikka ja vanhusten palvelut kurssilla perehdytään ikääntymisen problematiikkaan yhteiskunnan, yhteisöjen ja yksilön tasolla. Verkkokurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelija seuraavaan viiteen osa-alueeseen: vanhuus ja vanheneminen, vanhuspolitiikka, vanhusten palvelut, hoidon ja hoivan muodot ja menetelmät sekä vanhuspalvelujen käyttäjänä. Vanhuutta ja vanhenemista käsitellään mm. vanhuskäsitysten ja ikäteorioiden kautta. Vanhuspolitiikka sisältää katsaukset kansainvälisestä, kansallisesta ja alueellisesta vanhuuspolitiikasta. Vanhusten palveluissa tarkastelun keskiöön asettautuvat keskeiset valtakunnalliset vanhuspalvelut eli sosiaaligerontologinen sosiaalityö, toimeentulotuki, omaishoidon tuki, kotipalvelu ja kotisairaanhoito, tukipalvelut, päihdepalvelut, kuntoutus, turva- ja teknologiapalvelut, terveyspalvelut, asumispalvelut ja laitoshoito. Hoidon ja hoivan muodoissa ja menetelmissä keskitytään eräiden harvinaisempien työmuotojen ja -teemojen esittelyyn esim. snoezelen, muistelutyö ja hoivan ympäristöt. Vanhusta palvelujen käyttäjänä käsitellään myös erityiskysymysten kautta, tällöin keskusteluun nousevat mm. naiskysymys, yksinäisyys, etnisyys.
Kurssi sisältää www-sivuston, jossa on teksti- kuva- ja videomateriaalia, elektronisia ja kirjallisia lähdeviitteitä sekä osa-alueittaisia tehtäviä. Kurssilla on käytössä WorkMates keskustelualue. Kurssi on tarkoitus toteuttaa niin, että se sisältää aloitus- ja lopetusseminaarin, joiden väliin sijoittuu virtuaalityöskentelyjakso hyödyntäen verkkosivua ja ohjattua keskustelualuetta. Kurssin aikataulu on vielä avoin.
Sosiaalityön opiskelijat
15.9.-30.11.2004 verkko-opetuksena WebCT-oppimisympäristössä. Kurssille pääsee Helsingin yliopistosta enintään neljä opiskelijaa. Sitova ilmoittautuminen 13.9. mennessä sähköpostitse Tero.Meltti@helsinki.fi. Ilmoita nimesi, pääaineesi sekä opiskelijanumerosi.
Opintojakson tavoitteena on hahmottaa sosiaalityön kannalta keskeisen sosiaalioikeuden normijärjestelmän kokonaisuus ja omaksua sen pääsisältö:
Sosiaalioikeuden verkkokurssi suoritetaan kokonaan etä- ja itsenäisenä opiskeluna verkossa WebCT -oppimisympäristöä käyttäen. Kurssiin sisältyy tutustuminen sosiaalioikeutta ja hallintomenettelyä koskevaan kirjallisuuteen ja muihin lähteisiin. Opiskelijat suorittavat pienryhmissä sekä kirjallisuuteen perustuvia tehtäviä että lain soveltamiseen liittyviä oikeustapausharjoituksia ja palauttavat ne oppimisympäristön kautta opettajalle kommentoitavaksi. Opettaja antaa palautteen ja vastaa tehtyihin kysymyksiin oppimisympäristön kautta.
Sosiaalityön opiskelijat
4.10.-30.11.2004 verkko-opetuksena WebCT-oppimisympäristössä. Kurssille pääsee Helsingin yliopistosta enintään neljä opiskelijaa. Sitova ilmoittautuminen 30.9. mennessä sähköpostitse Tero.Meltti@helsinki.fi. Ilmoita nimesi, pääaineesi sekä opiskelijanumerosi.
Opintojakson tavoitteena on muodostaa kuva, millaisia työn lähtökohtia, periaatteita, kohteita, toiminta-muotoja ja toimintaympäristöjä sosiaalityöllä on silloin, kun kohdataan esimerkiksi sairautta ja vammaisuutta tai työelämässä selviytymiseen liittyviä kysymyksiä.
Terveydenhuollon ja kuntoutuksen sosiaalityön kurssi suoritetaan kokonaan etä- ja itsenäisenä opiskeluna verkossa WebCT-oppimisympäristöä käyttäen. Kurssiin sisältyy terveydenhuollon ja kuntoutuksen sosiaalityön perusteluja ja keskeiset käsitteet, organisaatiokulttuurinen toimintaympäristö, terveyden, sairauden ja työkyvyn sosiaalinen ulottuvuus, sairauden ja vamman kokeminen ja selviytyminen sekä terveydenhuollon ja kuntoutuksen sosiaalityön eettiset periaatteet ja tulevaisuus. Opiskelijat suorittavat sekä verkkokurssiaineistoon että kirjallisuuteen perustuvia tehtäviä ja palauttavat ne oppimisympäristön kautta opettajalla kommentoitaviksi. Opettaja antaa palautteen oppimisympäristön kautta.
Sosiaalityön opiskelijat
Kurssi järjestetään syksyllä 2004. Alkamispäivämäärä tarkentuu 1.9.2004. Kurssille pääsee Helsingin yliopistosta enintään neljä opiskelijaa. Sitova ilmoittautuminen 24.9. mennessä sähköpostitse Tero.Meltti@helsinki.fi. Ilmoita nimesi, pääaineesi sekä opiskelijanumerosi.
Opetusjakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija yhteisölliseen sosiaalityöhön. Jakson aikana tutustutaan yhteisösosiaalityön keskeisiin käsitteisiin, historiaan, toimintaympäristöihin, työmuotoihin ja tutkimukseen. Kurssi soveltuu sosiaalityön perus- ja aineopintoihin ja johdantokurssiksi ammatillisen lisensiaatin tutkinnon opintoihin. Kurssi on pilotoitu keväällä 2004 Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitoksella.
Opintojaksoon liittyvä tekstimateriaali on luettavissa verkkojulkaisuna, jonka laajuus on n. 150s.. Jakso on jaettu kuuteen teemakokonaisuuteen, joiden sisältöihin päästään tutustumaan lähemmin vaiheittain osiosta toiseen siirryttäessä. Kuhunkin teemaan/lukuun liittyy tehtävä, jonka toteuttamiseksi kurssilaiset organisoituvat koko jakson ajan kestäväksi virtuaaliseksi työryhmäksi. Tehtävien purku ja uusien tehtävien jako toteutetaan opettajan johdolla oppimisympäristön kautta ennen seuraavaan kokonaisuuteen siirtymistä. Kurssin hyväksyttävä suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista työryhmätyöskentelyyn. Opintojakson lopussa kirjoitetaan 4-5-sivuinen essee (esseen laatimisohjeet, ks. http://www.uta.fi/laitokset/sospol/opetus/essee03.htm ), jonka toteuttamisessa hyödynnetään tekstimateriaalia, lähdekirjallisuutta ja ryhmätyöskentelyn tuloksia. Esseen kirjoittaminen toteutetaan yksilötyöskentelynä ja prosessikirjoittamisen ideaa noudattaen
Professori Erja Saurama , E-mail: erja.saurama@helsinki.fi
Syyslukukaudella prof. Erja Saurama pitää työpajan 15.10. klo 9-12. Paikka Metsätalo sali 30, 5. krs sekä 3.12. klo 9-14 U37 seminaarihuone 3, 1.krs. Ilmoittautumiset 8.10. mennessä sähköpostitse erja.saurama@helsinki.fi.
Kevätlukukauden työpaja-ajat: opetuspäivät 8.4. klo 9-12 ja 13.5. klo 9-14. Paikka ilmoitetaan myöhemmin.
Yliopistonlehtori Inga Jasinskaja-Lahti , E-mail: inga.jasinskaja@helsinki.fi
1-2 ov sosiaalityön opintojaksoista S6 tai S15
Vierailuluentosarja pidetään maanantaisin 20.9-29.11.2004 klo 16-18, päärak. Aud XIII. Sarjalle ilmoittaudutaan ensimmäisen luentokerran yhteydessä.
Kurssi korvaa kussakin yliopistossa erikseen ilmoitetut ja sovitut opintojaksot. Helsingin yliopistossa kurssi soveltuu korvaamaan esim. syventävien opintojen S19 A osaa tai kokonaisuutta, S20 Tulevaisuusverstasta (simulaatiokurssi) ja aineopinnoissa esim. S6 valinnaisia opintoja.
Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot työnohjauksesta ja merkityksestä ja toteuttamisesta sosiaalityön ammattikäytäntöjen ja asiantuntijuuden kehittämisessä. Työnohjaus ymmärretään yhtenä sosiaalityöntekijän itsesäätelytaitojen perustukirakenteena ja sosiaalityöhön kuuluvana reflektiofoorumina, jolla on tärkeä merkitys paitsi työssä jaksamisen ja työn laadun kannalta myös tiedon muodostuksessa ja ja alan innovaativisessa kehittämisessä. Erityisen tärkeää työnohjaus on kunkin työntekijän oman toiminnan selkiyttämisen kannalta. Perehtyneisyys työnohjaukseen ja sen käyttömahdollisuuksiin sosiaalityössä ja ammatilisessa reflektiossa kuuluu sosiaalityön ydinosaamiseen.
11.11. - 12.12.2004 (SOSNET virtuaaliopetus) Ilmoittautuminen 15.10.2004 mennessä : synnove.karvinen@helsinki.fi
Kurssin rakenne
Ohjelma:
LUENNOT TEHTÄVINEEN 1 OV; Suoritus: Kysymyksin ohjattu opintopäiväkirja; LISÄSUORITUS 1 OV essee (kan avläggas på svenska) ja 1 OV simultaatiotyönohjaus. Luennot aikataulun mukaan, mutta myöhemmin myös www-tallenteina. Föreläsningar enligt tidtabellen., senare också i www-form.
KOKEMUKSELLISET TYÖNOHJAUSTA SIMULOIVAT PIENRYHMÄT KEVÄTLUKUKAUDELLA LUENNOT SUORITTANEILLE OPISKELIJOILLE 1 OV Informaatio erikseen; (5 X 2h) ja henkilökohtaiset reflektiopäiväkirjat
Opintojakson voi sisällyttää s6 ja s19Ba) -opintojaksoihin.
Kurssien rekisteröijät ovat lehtori Päivi Sinko s6 - opintojakson osalta ja prof. Maritta Törrönen s19Ba) -opintojakson osalta.
Luoda kokonaiskatsaus lapsikeskeiseen lastensuojelun sosiaalityöhön
Kurssilla käsiteltäviä teemoja: lapsikeskeisyys toimintaperiaatteena, lastensuojelun prosessit, lapsi lastensuojelun asiakkaana ja lapsen kanssa työskentely, vanhempien kanssa työskentely lapsikeskeisesti, tunteet lastensuojelun sosiaalityössä, sosiaalityöntekijän identiteetti lapsen työntekijänä
8.2., 15.2., 22.2. ja 22.3.2005 klo 12-16.
Paikka: Heikki Waris-instituutti
Luentoja, keskustelua, menetelmien harjoittelua. Omakohtainen pohdintapaperi kurssilla käsiteltävistä aiheista.
Etukäteistehtävänä tutustuminen lapsikeskeisen lastensuojelun tilannearvion asiakastarinaan. Osoite: http://www.valt.helsinki.fi/yhpo/sosweb/ Sivusto avataan tammikuussa 2005.
Voit lukea lapsikeskeisestä sosiaalityöstä lisää myös http://www.hel.fi/waris , Kohtaavaa lastensuojelua - hanke
Seminaari korvaa syventävien opintojen kohdan S19Ba.
Lehtori Päivi Sinko ja professori Erja Saurama pitävät seminaarin lastensuojelun ajankohtaisista ydinkysymyksistä seuraavina aikoina: 11.3., 18.3., 1.4., 15.4. ja 22.4. klo 9-12. Paikkana on Metsätalo, Unioninkatu 40, Sali 11.
Seminaarissa tarkastellaan lastensuojelun sosiaalityöntekijän tapaa tehdä havaintoja, johtaa niistä tulkintoja ja käsitteellistää havaitsemaansa. Seminaari on prosessinomainen. Tavoitteena on tuottaa jäsennettyä ymmärrystä lastensuojelun ristiriitaisesta työkentästä. Aktiivisen osallistumisen lisäksi opiskelijat laativat pienryhmätyöskentelynä kirjoitelmia seminaarissa esillä olleista aiheista.
Jussi Seppälä , E-mail: jussi.seppala@helsinki.fi
Lukupiiri on tarkoitettu sosiaalityön pääaineopiskelijoille, ja sillä voi korvata yhden opintoviikon opintojaksosta S8 (kirjan Malcolm Payne: ”Modern Social Work Theory”, 2. tai uudempi painos).
Lukupiiri kokoontuu ”Roomiksella” (Yhteiskuntapolitiikan laitoksen 0-kerros) maanantaisin klo 14–16, 17.1.–14.2.2005 (yhteensä 5 kertaa).
Lukupiiriin ilmoittaudutaan WebOodin kautta 1.–13.1.2005. Kurssille mahtuu korkeintaan 8 opiskelijaa.
Ilmoittautumiseen ja lukupiiriin liittyvät kysymykset: jussi.seppala@helsinki.fi, puh. 041-525 1942
Lukupiirin aikataulu ja rakenne:
Käydään läpi muut lukupiiriin liittyvät käytännön asiat, kuten kirjan lukujen käsittelyjärjestys, joka on seuraavassa esitetty alustavasti.
Lukupiiri on omatoimista opiskelua tukeva foorumi, jossa keskustellen ja tehtäviä tehden perehdytään Paynen kirjaan. Lukupiiriin osallistuminen ja korvausmerkinnän saaminen edellyttää annettujen tehtävien tekemistä ja aktiivista läsnäoloa.
Professor Ilse Julkunen , E-mail: ilse.julkunen@helsinki.fi
5.4.-24.5.2005 tis 15-17, V20 sr 35