Opas
 

Sosiaalityö

Tästä sivustosta

Syksystä 2004 alkaen yhteiskuntapolitiikan laitoksen ja koko valtiotieteellisen tiedekunnan tutkintovaatimukset ja opetustiedot löytyvät yhteisiltä www-sivuilta Mikäli opintojaksossa järjestetään opetusta, se näkyy hierarkiapuussa jakson alla, punaisen opetussymbolin yhteydessä. Kurssi-ilmoittautuminen tapahtuu WebOodin kautta. Kevätlukukauden kurssi-ilmoittautuminen WebOodissa on mahdollista alkaen 1.1.2005

Tutkintovaatimukset ja opetus

Sosiaalityö

Sosiaalityö oppiaineena

Sosiaalityö on sekä tutkimusala että useista erilaisista käytännöistä koostuva ammattiala. Sosiaalityön yliopisto-opetus alkoi ensimmäisenä Suomessa Helsingin yliopistossa professori Heikki Wariksen toimesta 1950 –luvulla. Opetusta on annettu sosiaalipolitiikan yhteydessä kymmeniä vuosia, mutta nykyisin sosiaalityö on itsenäinen oppiaine. Helsingin yliopiston sosiaalityön opetuksessa painottuvat kaupunkisosiaalityön kysymykset.

Sosiaalityössä tutkitaan ihmisten toiminnan ja jokapäiväisen selviytymisen edellytyksiä, arkielämän jatkuvuuksia ja katkoksia, sosiaalialan ammatteja ja instituutioita sekä alan monimuotoista vapaaehtoistoimintaa. Tavallisia analyysin kohteita ovat esimerkiksi yhteisöt, perheet, ihmisen eri ikävaiheet ja niihin liittyvät arjen kysymykset, yksilöiden muuttuvat identiteetit, sosiaalialan historia ja koulutus sekä sosiaalipalvelujen ja –työn arviointi.

Sosiaalityö on niin sanottu soveltava tutkimusala, jolla sovellettavat ajattelutavat nojaavat yhteiskunnallisia ilmiöitä, sosiaalisia ongelmia ja ihmisten hyvinvointia sekä myöskin kestävää kehitystä koskeviin teorioihin, käsityksiin ja tulkintoihin. Sosiaalityön tiedepohja on näin ollen monialainen ja se rakentuu pääasiassa yhteiskunta- ja käyttäytymistieteellisten teorioiden perustalle. Sosiaalityön yhteiskunnallinen tehtävä on määritelty esimerkiksi puutteellisten sosiaalisten olojen ja vaikeiden elämäntilanteiden parantamiseksi sekä vähävoimaisten yksilöiden ja ryhmien toimintaedellytysten, osallisuuden ja elämänotteen vahvistamiseksi'. Tämä tehtävä on usein se kehys, jonka kautta sosiaalityön tutkimusintressit tavalla tai toisella suodattuvat poiketen siten emotieteiden' tehtävänasettelusta. Mitään täsmällisiä rajauksia eri tieteenalojen tutkimusotteiden välillä ei käytännössä nykyään ole, eikä niitä myöskään ole tarkoituksenmukaista pyrkiä keinotekoisesti laatimaan. On tavallista, että sosiaalityön tutkijoiden yhteistyökumppaneihin kuuluu monien erilaisten tieteenalojen edustajia.

Viime aikoina sosiaalityön tutkimuksessa erilaiset laadulliset lähestymistavat ovat olleet suosittuja. Niitä on sovellettu esimerkiksi ihmisten välisen kommunikaation, tekstien välittämien merkitysten, refleksiivisen ammatillisen toiminnan sekä syrjäytymisen ja marginalisoitumisen kysymyksiin. Laadullisten otteiden lisäksi sosiaalityön tutkimuksessa ja ammattikäytännöissä tarvitaan kvantitatiivisten tutkimusotteiden perusteiden hyvää hallintaa.

Sosiaalityö ammattikäytäntönä

Sosiaalityön ammattikäytäntöjen kohteena on ihmiselämän ja ongelmien koko kirjo: huolenpito lapsista, lasten ja nuorten oikeudet, nuoruuteen liittyvät kysymykset, perhe- ja työelämän huolet, sosiaalipalvelujen, lasten, vanhusten ja vammaisten palvelujen riittävyys, toimeentulon ja köyhyyden kysymykset, päihteet, kotoutumisen kysymykset, sairauden aiheuttamat selviämisongelmat, erilaisten vähemmistöjen oikeudet ja ihmisten välisen tasa-arvon edistäminen.

Sosiaalityötä tehdään sekä yksilö- että yhteisötasolla. Sosiaalityöntekijä työskentelee monenlaisia paikallisia ja henkilökohtaisia sosiaalisia verkostoja hyödyntäen. Asiakastasolla toimiessaan hän pyrkii sosiaalisten ongelmien lievittämiseen ja erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen selvittämiseen yhdessä ongelmiin joutuneiden ihmisten kanssa. Samaan aikaan sosiaalityön käytännöistä tuotettavan aluekohtaisen tiedon avulla sosiaalityöntekijä vaikuttaa lukuisissa työryhmissä toimien sekä asiantuntijalausuntoja kirjoittaen paikalliseen päätöksentekoon. Tavoitteena on ongelmia aiheuttavien yhteisöllisten haittatekijöiden vähentäminen esimerkiksi tuomalla jo asuinalueiden suunnitteluvaiheeseen tietoa ihmisten hyvän arjen edellytyksistä. Asiakastyön taitojen lisäksi sosiaalityöntekijän tulee kyetä käyttämään asiantuntemustaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Lisäksi hän hallitsee omaa ammattityötään ja sen kohdetta koskevan tutkimustiedon tuottamisen.

Sosiaalityön opiskelu, opintojen tuottama pätevyys ja sijoittuminen

Sosiaalityön koulutuksessa opetellaan jäsentämään yhteiskunnallista muutosta ja sen seurausvaikutuksia etenkin yksilö- ja yhteisötasolla, tekemään ammatillisessa sosiaalityössä tarpeellista dokumentointia, tutkimusta ja muuta käytäntöihin liittyvää tiedon tuottamista. Lisäksi koulutus antaa asiakas- ja yhdyskuntatyön perusvalmiudet sekä taidot tehdä itsenäistä tutkimustyötä ja toimia sosiaalityön asiantuntijana.

Merkittävä osa sosiaalityön opetuksesta tapahtuu Heikki Waris -instituutin yhteydessä, Helsingin kaupungin ja yliopiston perustamalla kaupunkisosiaalityön opetus- ja tutkimusklinikalla. Osana Itäistä sosiaalikeskusta toimiva yksikkö mahdollistaa sosiaalityön opiskelijoille oppimisympäristön, jossa opetus ja tutkimus nivotaan sosiaalityön käytäntöjen kehittämiseen ja alan uusimpaan keskusteluun.

Sosiaalityön opiskelijat ovat sijoittuneet sekä julkisen, yksityisen että kolmannen sektorin kehittämis- ja suunnittelutehtäviin, erilaisiin asiakastyön tehtäviin, opetus- ja tutkimustyöhön, toimittajiksi, kouluttajiksi sekä muihin asiantuntijatehtäviin. Sosiaalityön koulutus antaa sosiaalityöntekijän ammattipätevyyden samalla kun se tarjoaa laajasti erilaisiin asiantuntijatehtäviin soveltuvan yhteiskuntatieteellisen tutkija- ja asiantuntijakoulutuksen.

Kandidaatin tutkinto samoin kuin sivuaineena suoritetut A-, B- ja C- opintokokonaisuudet eivät tuota asetuksen (N:o 615/1999) tarkoittamaa sosiaalityön koulutusta.

Opintojen rakenne

Maisterin tutkinnon vähimmäislaajuus on 160 opintoviikkoa.

Sosiaalityön tutkintorakenteet ovat seuraavanlaiset:

Kandidaatin tutkinto
  • - yleisopinnot ja kieliopinnot 18 ov
  • - sosiaalityön opinnot 49 ov
  • - muiden aineiden opinnot 53 ov
Yhteensä 120 ov Maisterin tutkinto
  • - yleisopinnot ja kieliopinnot 18 ov
  • - sosiaalityön opinnot 102 ov
  • - muiden aineiden opinnot 40 ov
Yhteensä 160 ov

Sosiaalityön jatko-opiskelussa on valittavana kaksi linjaa: ammatillinen ja perinteinen tieteellinen jatkokoulutus. Ammatilliseen jatkokoulutukseen pääseminen edellyttää alan työkokemusta ja tähtää ammatillisten erikoistumisen suorittamiseen opiskelijan valitsemalla teema-alueella. Ks. kohta jatkokoulutus.

Sosiaalityö pääaineena

Yleistä

Opinnot on ryhmitelty opintokokonaisuuksiksi, jotka ovat perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot. Sosiaalityön opiskelu eriytyy perusopinnoissa riippuen siitä opiskeleeko oppiainetta pää- vai sivuaineena. Pääaineopiskelu tapahtuu suurimmaksi osaksi vuorovaikutteisissa pienryhmissä, kun taas sivuaineopiskelu on luento- ja kirjallisuuspainotteista. Sosiaalityön opiskelussa korostuu alusta lähtien ongelmakeskeinen, pohtiva lukeminen ja kirjoittaminen. Sosiaalityön opinnot eivät eriydy opintojaksotasolla, vaan syventyminen johonkin opiskelijan valitsemaan aihealueeseen tapahtuu opintojakson sisällä, lukemista ja kirjoittamista teemaan suuntaamalla sekä käytännön opetuksessa. Erikoistumiseen on mahdollisuuksia etenkin opintojaksojen S6 ja S10 sekä syventävien opintojen ja pro gradu –tutkielman kohdalla.

Opintojen ajoitus

Pääaineeseen liittyvät yleis- ja sivuaineopinnot suositellaan suoritettaviksi ainakin pääosin mahdollisimman varhain, viimeistään ennen aineopintojen loppuun saattamista. Perusopinnot suoritetaan ennen aineopintojen aloittamista ja aineopinnot ennen syventävien opintojen aloittamista.

Sosiaalityön opintokokonaisuudet

Perusopinnot 15 ov

S1. Sosiaalityön johdantokurssi (4 ov)
S2. Sosiaalipolitiikan johdantokurssi (4 ov)
S3. Näkökulmia yhteiskuntaan ja sosiaalityöhön (7 ov)

Aineopinnot 40 ov

S4. Proseminaari (3 ov) (pääaineopiskelijat)
S5. Kaupunkisosiaalityö (3 ov)
S6. Sosiaalityön eritysalueet (2 ov)
S7. Sosiaalityön hallinnolliset ja juridiset perusteet (5 ov)
S8. Sosiaalityön teoriat (2 ov)
S9. Empiirisen sosiaalitutkimuksen menetelmäkurssi (9 ov)
S10. Sosiaalityön ammatilliset valmiudet (15 ov)
S11. Kandidaatintutkielma ja siihen liittyvä harjoitusaine (3 ov + 1 ov)

Syventävät opinnot 47 ov

S12. Kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien kurssi (3 ov)
S13. Tilastollisen tutkimusmenetelmien kurssi (3 ov)
S14A. I-lukukauden tutk.seminaari (2 ov)
S14B. II-lukukauden tutk.seminaari (2 ov)
S14C. Forskningsseminarium (andra terminen) (2 sv)
S15. Sosiaalityön tutkimuksen erityskurssi (1-3 ov, vapaaehtoinen)
S16. Harjoitusaineet (2 ov)
S17. Sosiaalityön tutkimus (4ov)
S18. Valitaan yksi sosiaalipolitiikan jaksoista (4 ov): Elämänpolitiikka II (oj 17) tai Sosiaalipolitiikan ajattelumallit (oj 18)
S19. Sosiaalityön asiantuntemus ja tiedon tuottaminen (4 ov)
S20. Sosiaalityön perinteet ja tulevaisuus (3 ov)
S21. Pro gradu –tutkielma (20 ov)
S22. Harjoittelu (1-3 ov, vapaaehtoinen)

Sosiaalityö sivuaineena

Sosiaalityötä voi opiskella sivuaineena joko 1) A-, B-, C- oppimäärät tai 2) rajoitetusti myös pätevyyden tuottavina opintoina.

Valtiotieteellisen tiedekunnan tutkinto-opiskelijat voivat suorittaa vapaasti sosiaalityötä A-, B- ja C -oppimäärän. Nämä opinnot eivät tuota ammatillista pätevyyttä. Sivuaineopiskelijoiden sosiaalityön opinnot poikkeavat pääaineopiskelijoiden opinnoista. Muiden kuin valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijat voivat suorittaa sosiaalityön A- ja B- oppimäärän.

Erillinen opintojen suoritusoikeus voidaan myöntää henkilölle, joka ei ole tai ole ollut yliopiston kirjoissa. Suoritusoikeuden saanut henkilö ei voi tällä perusteella saada sosiaalityön ammatillista pätevyyttä. Suoritusoikeutta voi hakea kaksi kertaa vuodessa. Suoritusoikeus rajoittuu vain niihin opintoihin, joiden suorittamista varten oikeus on myönnetty. Opinto-oikeuden sosiaalityön A-opintoihin voi saada rajoituksetta. Opinto-oikeuksia sosiaalityön B -oppimäärään myönnetään kaksi kertaa lukuvuodessa yhteensä 15 ja samoin C -oppimäärään yhteensä 15 lukuvuodessa. Opinto-oikeuden saamiseksi edellytetään hyvät tiedot A-opinnoista. Opinto-oikeudet myönnetään arvosanojen perusteella. Tiedot hakuajoista löytyvät osoitteesta http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/

A-oppimäärä (15 ov):

S1. Sosiaalityön johdantokurssi (4 ov)
S2. Sosiaalipolitiikan johdantokurssi (4 ov)
S3 A. Käytäntö I (1 ov) - tiedekuntatentti
S3 B. Palvelujärjestelmät (2 ov) - tiedekuntatentti
S3 C. Sosiaalityön ydinkysymyksiä (4 ov) - tiedekuntatentti

B-oppimäärä (14 ov) (kumulat. 29 ov)

S5 Kaupunkisosiaalityö (3 ov) - tiedekuntatentti
S6 Sosiaalityön erityisalueet (2 ov)
S7 Sosiaalityön juridiset ja hallinnolliset perusteet (5 ov)
S8 Sosiaalityön teoriat (2 ov) -tiedekuntatentti
S10A. Käytäntö 2: Asiakastyön taidot (2 ov) - tiedekuntatentti

C-oppimäärä (8 ov) (kumulat. 37)

S17 Sosiaalityön tutkimus (4 ov)
S19 Sosiaalityön asiantuntemus ja tiedon tuottaminen (4 ov)

Sosiaalityön sivuaineopinnot, jotka tuottavat ammatillisen pätevyyden

Sosiaalityön tutkintoasetuksen mukaan (No: 615/1999) Helsingin, Jyväskylän, Kuopion, Lapin, Tampereen ja Turun yliopistoissa järjestettävässä sosiaalityön koulutuksessa opiskelijalle annetaan valmius itsenäiseen toimintaan sosiaalityössä. Koulutus käsittää sosiaalityö -nimisen oppiaineen perus-, aine- ja syventäviä opintoja, laajuudeltaan vähintään 55 opintoviikkoa ja sosiaalityön alueeseen kuuluvan pro gradu -tutkielman. Koulutukseen sisältyy käytännön opetusta, ohjattu harjoittelu mukaan luettuna, vähintään 15 opintoviikkoa.

Sosiaalityön ammatillisen pätevyyden tuottaviin opintoihin pääsy on rajoitettua. Sivuaineopiskelijat valitaan asiakastyönkurssille (S10 B). Kurssille voidaan kaikkiaan ottaa vuosittain rajattu määrä opiskelijoita (korkeintaan 25) ja etusija on pääaineopiskelijoilla. Sivuaineopiskelijoiden kohdalla valintakriteereinä käytetään menestymistä aiemmissa sosiaalityön opinnoissa ja suuntautuneisuutta sosiaalityöntekijän ammattiin. Kurssille pyrkimisen yhteydessä opiskelijan tulee esittää opintorekisteriotteensa suorittamistaan sosiaalityön opinnoista. Samalla tarkistetaan opintosuunnitelma, johon sisällytetään mm. sosiaalityöhön soveltuva pro gradu -tutkielma tai sivuaineen laaja tutkielma (20 ov).

Yleisiä opintoja koskevia määräyksiä

Kuulustelut

Opintojaksot, jotka muodostuvat pelkästä kirjallisuuskuulustelusta, suoritetaan pääsääntöisesti tiedekuntatentissä. Kaikki opintokokonaisuuteen kuuluvat kirjat suoritetaan pääsääntöisesti kokonaisuutena yhdessä tentissä, ellei opintojakson kohdalla toisin mainita. Tiedekuntatenttiin on ilmoittauduttava viimeistään tenttiä edeltävän viikon keskiviikkona WebOodissa. Sosiaalityön luentokurssit eli luennot ja/tai harjoitukset ja luentokurssiin liittyvä kirjallisuus tentitään kurssin lopussa luennoitsijoiden ilmoittamien ohjeiden mukaisesti. Kuulustelujen tulokset tulevat laitoksen ilmoitustaululle n. kahden viikon tai viimeistään kuukauden kuluttua kuulustelusta.

Suoritusmerkinnät

Pääaineopiskelijat hakevat erilliset suoritusmerkinnät suoritusten rekisteröintiä varten perus-, aine- ja syventävien opintojen kokonaisuudesta sekä kaikkia opintokokonaisuuksia koskevan loppumerkinnän, kun ne on suoritettu. Pro gradu - tutkielma rekisteröidään tiedekunnan toimesta. Yksittäisistä opintojaksoista ei haeta merkintöjä. Opintokokonaisuudet on syytä hyväksyttää ja merkinnät viedä opintorekisteriin mahdollisimman pian niiden suorittamisen jälkeen. Opintokokonaisuusmerkinnän hakemiseksi riittää opintosuoritusrekisteriote. Hakemuksesta tulee lisäksi käydä ilmi haettava opintokonaisuus sekä siihen sisältyvät opintojaksot ja lisäksi opettajan nimi, jolta kokonaisuusmerkintä haetaan. Kokonaisuusmerkintä perusopinnoista viedään kansliassa, aineopintojen kokonaisuusmerkinnän antaa lehtori Päivi Sinko, syventävien kokonaisuusmerkinnän professori Mirja Satka ja ruotsinkielisille opiskelijoille professori Synnöve Karvinen-Niinikoski

Opintojen arvosteluperiaatteet

Opintokokonaisuuksien arvosanat ovat tyydyttävät, hyvät tai erinomaiset tiedot, ja ne määräytyvät opintojaksojen ja opintoviikkomäärien mukaan painotettuina keskiarvoina. Perus-, aine- ja syventävien opintojen yhteinen arvosana määräytyy opintokokonaisuuden arvosanojen painotettuna keskiarvona, käytännössä ensisijaisesti syventävien ja aineopintojen arvosanan perusteella.

Kirjatentin osan korvaaminen luentosarjoilla ja esseellä

Opiskelija voi korvata luentosarjoilla erikseen ilmoitettavia tai muuten sovittuja osia kirjatenteistä. Pääsääntö on, että korkeintaan puolet opintojakson kirjoista voidaan korvata luentosarjalla. Esseiden kirjoittamisesta on sovittava kyseisen opintojakson kuulustelijan kanssa erikseen, ellei opinto-oppaassa tai opetusmonisteessa ole siitä erillisiä ohjeita jonkin opintojakson kohdalla (vrt .Oj4). Essee on teoksen tai teosten teemojen jäsenneltyä esittämistä ja pohdintaa, jossa on tärkeää kirjoittajan omien arvioiden esittäminen ja kyseisiin teoksiin nojaava argumentointi. Jotta esseillä voidaan korvata kirjoja kuulustelussa, niiden on oltava hyväksytty ennen kuulustelua tai, kuten Oj 4:ssa, essee on jätettävä kuulusteluun ilmoittauduttaessa.

Kansainvälinen opiskelu

Tavoitteena on, että mahdollisimman moni opiskelija sisällyttää opintoihinsa kansainvälistä opiskelua joko laitoksen ja Helsingin yliopiston omasta ulkomaisen opetuksen tarjonnasta tai vaihto-opiskelijana. Sosiaalityössä opintojaksoon S6 sisällytettävää opetusta suositellaan koottavaksi vierailevien kansainvälisten opettajien luentojen ja kurssien joukosta ns. luentopassin avulla (ks. oj S6). Tietyin erityisjärjestelyin on mahdollista suorittaa myös opintoihin kuuluva työharjoittelu ja sosiaalityön ammatillisiakin opintoja ulkomaisissa vaihtoyliopistoissa.

Portfolio

Tavoite: Portfolion avulla opiskelija kokoaa, jäsentelee ja arvioi omaa oppimistaan, opintojaan ja kehitystään. Portfolion tarkoituksena on kannustaa opiskelijaa tietoisesti seuraamaan omaa oppimisprosessiaan ja tutkinnon antamien valmiuksien kehittämistä. Portfoliosta on hyötyä myös työnhaussa.

Suoritustapa: Portfoliotyöskentely jatkuu koko opiskeluajan perusopinnoista aina syventävien opintojen loppuun. Käytännössä tämä tapahtuu arvioimalla ja pohtimalla omaa oppimista ja omia opintosuorituksia sekä keräämällä keskeisiä dokumentteja portfolion liitteeksi. Opintojen rinnalla kulkevan portfoliotyöskentelyn opiskelija tiivistää laatimalla kaksi itsearviota (ks.S10C ja S20).

Uusille opiskelijoille järjestetään syksyn alussa portfolio-tapaaminen, jossa kaikkien pääaineopiskelijoiden edellytetään olevan paikalla. Tapaamisessa johdatetaan portfolioajatteluun, ohjeistetaan sen tekemiseen sekä jaetaan tarvittavat materiaalit. Lisäksi vähintään kerran lukuvuodessa järjestetään laitoksella tapaaminen, jossa keskustellaan opiskelusta ja portfolion tekemisestä. Nämä tapaamiset ovat opiskelijoille vapaaehtoisia. Opiskelija voi osallistua myös vanhempien opiskelijoiden vetämiin ryhmiin, jotka toimivat työskentelyn tukena.

Socialt arbete

Socialt arbete som läroämne

Socialt arbete är både ett forskningsområde och en praktisk utbildning som ger socialarbetarbehörighet. I Finland inleddes universitetsundervisningen i socialt arbete på 1950-talet på initiativ av professor Heikki Waris vid Helsingfors universitet. Under flera decennier ingick undervisningen som en del av undervisningen i socialpolitik, men numera är socialt arbete en självständig disciplin.

Socialt arbete undersöker förutsättningarna för människors verksamhet och vardag, vardagslivets kontinuitet och avbrott, yrken och institutioner inom det sociala området samt den mång-fasetterade frivilligverksamheten. De fenomen som analyseras gäller till exempel lokalsam-fund, familjer, människors vardag i livets olika skeden, individers föränderliga identiteter, det sociala områdets historia, utbildningen inom området samt utvärdering av social service och socialt arbete.

Socialt arbete är ett s.k. tillämpat forskningsområde som stöder sig på teorier, uppfattningar och tolkningar om samhällsfenomen, sociala problem, människors välbefinnande och en hållbar utveckling. Socialt arbete bygger på flera olika vetenskaper, huvudsakligen på samhälls- och beteendevetenskapliga teorier. Det sociala arbetets uppgift i samhället kan definieras som till exempel "att förbättra bristfälliga sociala förhållanden och svåra livssituationer samt att stärka utsatta individers och gruppers handlingsmöjligheter, delaktighet och grepp om sina liv". Forskningsintresset inom socialt arbete formuleras ofta i relation till denna uppgift och skiljer sig på så sätt från "basvetenskaperna". Angreppssätten inom olika forskningsområden är numera inte strikt avgränsade och det är inte ändamålsenligt att försöka dra upp konstgjorda gränser. Det är vanligt att forskare i socialt arbete samarbetar med forskare inom olika vetenskapsgrenar.

På senare tid har olika kvalitativa infallsvinklar varit populära inom forskningen i socialt arbete. Man har då undersökt till exempel kommunikationen mellan människor, texters betydelse, reflexiv professionell verksamhet samt utslagning och marginalisering. Förutom kvalitativa metoder behövs också kunskaper om kvantitativa forskningsmetoder både för forskningen och för praktiken i socialt arbete.

Socialt arbete som profession och yrke

Socialarbetare arbetar med hela skalan av mänskligt liv och mänskliga problem: barnavård, barns och ungas rättigheter, ungdomsfrågor, familje- och arbetsproblem, social service för t.ex. barn, äldre och handikappade, utkomst och fattigdom, missbruk, invandrarfrågor, sjuk-dom, minoritetsfrågor och jämlikhetsfrågor.

Socialt arbete utförs både på individ- och samhällsnivå och med utnyttjande av lokala och personliga sociala nätverk av olika slag. På individnivå arbetar man med att lindra social utsatthet och utreder olika handlingsmöjligheter tillsammans med de berörda. Med sin kunskap om lokala förhållanden kan socialarbetaren påverka beslutsfattandet genom att ingå i arbetsgrupper och yttra sig som sakkunnig. Målet är att lindra samhälleliga faktorers negativa inverkan genom att till exempel redan när ett nytt bostadsområde planeras föra in kunskap om förutsättningarna för en god vardag i människors liv. Förutom färdigheter i klientarbete bör socialarbetaren kunna använda sin sakkunskap för att delta i och påverka samhället. Hon/han behärskar sitt yrke och kan producera kunskap om sitt arbete genom forskning.

Studier i socialt arbete, behörighet och placering på arbetsmarknaden

Socialpolitiska institutionen är den enda institution i landet som erbjuder magisterutbildning i socialt arbete på svenska. Behörigheten för socialarbetare kommer att ligga på magisternivå. Svenskspråkiga studerande avlägger politices kandidatexamen vid Svenska social- och kom-munalhögskolan (SSKH) inom studielinjen för socialt arbete och har därefter rätt att utan särskild ansökan fortsätta sina studier vid socialpolitiska institutionen för politices magisterexamen i socialt arbete. De som fortsätter med magisterstudier i socialpsykologi eller sociologi i stället för socialt arbete bör, för att få socialarbetarutbildning på magisternivå (enligt Förord-ning nr 615/1999), avlägga fördjupade studier även i socialt arbete. Deras pro gradu -avhandling ska ha en sådan inriktning att den kan godkännas även i ämnet socialt arbete.

Utbildningen syftar till att de studerande lär sig se förändringar i samhället och konsekvenserna av dem, särskilt på individ- och organisationsnivå, samt lär sig dokumentera, forska och producera kunskap om sitt arbete. Dessutom ger utbildningen grundfärdigheter i klient- och samhällsarbete samt färdigheter i att bedriva självständig forskning och fungera som expert i socialt arbete.

En del av den svenskspråkiga undervisningen sker på undervisnings- och utvecklingskliniken vid det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området. Kliniken är placerad vid Södra socialcentralen i Helsingfors.

Utbildade socialarbetare har placerat sig inom den offentliga, den privata och den tredje sektorn i utvecklings- och planeringsuppgifter, i olika slag av klientarbete, i undervisnings- och forskningsarbete, som journalister och utbildare och i andra expertuppgifter. Utbildningen ger socialarbetarbehörighet och en samhällsvetenskaplig forskar- och expertutbildning som läm-par sig för många slag av expertuppgifter.

Magisterexamen omfattar minst 160 studieveckor. För studerande från SSKH fördelar sig studierna på följande sätt:

- pol.kand.-examen vid SSKH 120 sv - fördjupade studier i socialt arbete 39 sv - studier i 1:a biämnet 10 sv Sammanlagt 169 sv

Efter magisterexamen kan man välja mellan två doktorandlinjer: antingen yrkesinriktade licentiatstudier eller vetenskapliga doktorand- och licentiatstudier. För att komma in på yrkeslicentiatutbildningen krävs arbetserfarenhet på området. Utbildningen innebär att man speciali-serar sig inom ett visst område. Se närmare avsnittet om Doktors- och licentiatexamen.

Socialt arbete som huvudämne

Allmänt

I studierna betonas problembaserad inlärning och reflekterande läsande och skrivande. En viss specialisering är möjlig genom att man väljer litteratur och ämne för essäer, pro gradu o.d. från ett visst temaområde. Efter avlagd politices kandidatexamen (tidigare socionomexamen) inom studielinjen för socialt arbete vid Svenska social- och kommunalhögskolan (SSKH) avläggs följande studieperioder (fördjupade studier) i ämnet socialt arbete:

S12 Kurs i kvalitativa forskningsmetoder (3 sv)
*S13 Kurs i statistiska forskningsmetoder (3 sv)
S14C Forskningsseminarium (andra terminen) (2 sv)
S15 Specialmetodkurs i forskning (1-3 sv, frivillig)
S16 Vetenskapligt skrivande (övningsuppsatser) (2 sv, frivillig)
S17 Forskning i socialt arbete (4 sv)
S19 Expertis och kunskapsproduktion i socialt arbete (4 sv)
S20 Teoritraditioner och framtidsperspektiv i socialt arbete (3 sv)
S21 Pro gradu -avhandling (20 sv)
S22 Praktik (1-3 sv, frivillig)

*= Kursen i statistiska forskningsmetoder gäller dem som inte avlagt kursen vid SSKH (S12 II a)

OBS! Personer som avlagt socionomexamen vid SSKH före år 1990 ska förutom ovannämnda studieperioder avlägga ett s.k. uppdateringspaket, som innehåller en kurs i kvalitativa forskningsmetoder (motsvarande SSKH:s kurs S12 II b), ett bokpaket i socialt arbete och ett bokpaket i socialpolitik, samt dessutom en del allmänna studier. Se närmare institutionens svenska webbsidor. Även i biämnesstudierna kan uppdatering bli nödvändig.

Tidsschema för studierna

Det är tänkt att magisterexamen ska kunna avläggas på fem år. Det betyder att de fördjupade studierna (efter kandidatexamen) ska kunna avläggas som heltidsstudier inom två år.

Biämnesstudier

Studerande med socialt arbete som huvudämne ska avlägga minst 35 sv (C-studiemängd) i ett biämne. Resten av studieveckorna kan avläggas i fritt valbara ämnen.

Allmänna studier

Studerande från Svenska social- och kommunalhögskolan (SSKH) har vanligen avlagt alla allmänna studier där. Studerande med äldre socionomexamen från SSKH bör avlägga introduktionskurserna i statistik (5 sv) och ADB (2 sv) samt språkprovet i ett främmande språk (textförståelse 1 sv och muntliga kunskaper 2 sv), om detta inte avlagts tidigare.

Socialt arbete som biämne

De studerande som haft socialpsykologi eller sociologi som huvudämne vid SSKH och som fortsätter med magisterstudier i något av dessa ämnen bör, för att få socialarbetarutbildning på magisternivå (enligt Förordning nr 615/1999), avlägga fördjupade studier även i socialt arbete. Pro gradu -avhandlingen ska ha en sådan inriktning att den kan godkännas även inom ämnet socialt arbete.

Allmänna bestämmelser om studierna

Påteckning för studieprestationerna

Studerande ansöker om registrering av studiehelheten fördjupade studier när alla studieperioder är avlagda. (Grund- och ämnesstudierna avläggs i samband med politices kandidatexamen vid Svenska social- och kommunalhögskolan.) Fakulteten sköter om registreringen av pro gradu -avhandlingen. För de enskilda studieperioderna behöver studerande inte söka påteckning.

Bedömningsprinciper

Vitsordet för studiehelheten fördjupade studier är nöjaktiga, goda eller utmärkta kunskaper och bestäms som ett medeltal av vitsorden i de olika studieperioderna. Detta vitsord utgör också slutvitsordet i magisterexamen (för dem som avlagt pol.kand. -examen vid SSKH).

Ersättande av delar av litteraturtentamen med föreläsningsserier och essäer

Studerande kan ersätta delar av litteraturtentamen med föreläsningsserier eller essäer enligt överenskommelse. Huvudregeln är att högst hälften av böckerna i en studieperiod kan ersättas med föreläsningsserier. I en essä behandlas något tema genom argumentation och personligt ställningstagande utgående från en viss litteratur.

Internationella studier

Målet är att de studerande, om möjligt, tar in även internationella studier i sin examen, antingen genom att delta i den utländska undervisningen vid institutionen och universitet eller som utbytesstuderande utomlands. Påteckningar över föreläsningar och föreläsningsserier kan samlas på ett s.k. föreläsningspass. Det möjligt att utföra studiepraktik utomlands och studier vid utländska utbytesuniversitet (se t.ex. S22).

admin