Korvaavuudet

Kurssi on yleisopintojen tilastotieteen johdantokurssin vaihtoehto. Jompi kumpi näistä on suoritettava ennen aineopintojen sosiaalitutkimuksen kvantitatiivisten menetelmien kurssia. Tilastotieteen laitoksen järjestämä johdantokurssi vaaditaan niiltä, jotka aikovat suorittaa tilastotieteestä muutakin kuin yleisopintojen johdantokurssin.

Työtavat ja suorittaminen

Kurssiin liittyy luentojen lisäksi kaksi tuntia harjoituksia viikossa.

Oppimistavoite

Kurssin tavoitteena on

• 1. antaa käsitys siitä, mitä väestötiede on
• 2. antaa väestöilmiöitä koskettelevan tutkimuksen "lukutaito"
• 3. antaa käsitys väestönkehityksen historiasta ja nykytilanteesta
• 4. antaa käsitys tärkeimmistä väestönmuutosilmiöistä ja niihin vaikuttavista tekijöistä
• 5. antaa välineet väestöilmiöitä koskevan mediatiedon kriittiselle arvioinnille
• 6. antaa perusta ns. riskilukujen informaatioarvon ymmärtämiselle

Kurssin suorittaneiden odotetaan näin

• omaavan käsityksen väestötieteestä tutkimusalueena
• hallitsevan väestöntutkimuksessa käytettävät keskeiset käsitteet
• pystyvän tulkitsemaan väestöilmiöiden mittauksessa käytettäviä keskeisiä mittalukuja ja samalla myös arvioiden lukemaan väestöilmiöitä käsitteleviä tekstejä
• omaksuneen perustiedot maailman nykyisestä väestötilanteesta ja siinä olevista alue-eroista, keskeisistä väestöongelmista, nykytilanteeseen johtaneesta kehityksestä, ja lähitulevaisuuden näkymistä

Kurssin sisältö /ohjelma

Verkkomateriaali löytyy osoitteesta http://www.valt.helsinki.fi/sosio/vaesto/index.html . Huomatkaa, että ainakaan kurssin sisällön laatijat eivät ole löytäneet keinoa tulostaa kirjallista perusmateriaalia Microsoftin Internet Explorer -selaimella ilman, että rivien oikeanpuoleiset päät jäävät tulostumatta. Sivut näyttäisivät sen sijaan tulostuvan ongelmitta kahdella muulla yleisesti käytetyllä selaimella, Netscapella ja Mozillalla. Internet Explorerin käyttäjillä on käytettävä kiertotietä, jossa tekstitiedosto tallennetaan verkosta omalle kiintolevylle, jonka jälkeen tulostus hoidetaan lukemalla tiedosto Word-ohjelmaan ja tarpeen vaatiessa muokkaamalla tiedostoa tällä ohjelmistolla.

Oppimistavoite

Kurssin tavoitteena on

• 1. antaa käsitys siitä, mitä väestötiede on
• 2. antaa väestöilmiöitä koskettelevan tutkimuksen "lukutaito"
• 3. antaa käsitys väestönkehityksen historiasta ja nykytilanteesta
• 4. antaa käsitys tärkeimmistä väestönmuutosilmiöistä ja niihin vaikuttavista tekijöistä
• 5. antaa välineet väestöilmiöitä koskevan mediatiedon kriittiselle arvioinnille
• 6. antaa perusta ns. riskilukujen informaatioarvon ymmärtämiselle

Kurssin suorittaneiden odotetaan näin

• omaavan käsityksen väestötieteestä tutkimusalueena
• hallitsevan väestöntutkimuksessa käytettävät keskeiset käsitteet
• pystyvän tulkitsemaan väestöilmiöiden mittauksessa käytettäviä keskeisiä mittalukuja ja samalla myös arvioiden lukemaan väestöilmiöitä käsitteleviä tekstejä
• omaksuneen perustiedot maailman nykyisestä väestötilanteesta ja siinä olevista alue-eroista, keskeisistä väestöongelmista, nykytilanteeseen johtaneesta kehityksestä, ja lähitulevaisuuden näkymistä

Kurssin sisältö /ohjelma

Verkkomateriaali löytyy osoitteesta http://www.valt.helsinki.fi/sosio/vaesto/index.html . Huomatkaa materiaalia tulostettaessa, että vanhemmat Microsoftin Internet Explorer -selaimet jättävät rivien oikeanpuoleiset päät tulostamatta. Sivut näyttäisivät sen sijaan tulostuvan ongelmitta kahden muun yleisesti käytetyn selaimen, Netscapen ja Mozillan/Firefoxin eri versioilla. Näillä selaimilla voi myös suurentaa tekstin kokoa ruudulla. Vanhempien Internet Explorer -versioiden käyttäjien on käytettävä tulostuksessa kiertotietä. Tekstitiedoston voi esimerkiksi tallentaa verkosta omalle kiintolevylle, jonka jälkeen tulostus hoidetaan lukemalla tiedosto Word-ohjelmaan ja tarpeen vaatiessa muokkaamalla tiedostoa tällä ohjelmistolla.

Työtavat ja suorittaminen

Kurssi on verkkoavusteinen kurssi, joka järjestetään kahdesti lukuvuodessa. Kurssille osallistuminen edellyttää ilmoittautumista WebOodissa. Luentoja tukee laaja verkon kautta opiskeltavaksi tarkoitettu materiaali. Kurssi suoritetaan kirjallisilla harjoitustehtävillä, joiden tehtäväannot jaetaan ilmoittautumisajan päätyttyä BSCW-ohjelmalla luodun kurssialueen kautta. Kurssin suorittaminen edellyttää kaikkien harjoitustehtävien tekemistä kurssin alussa ilmoitetun aikataulun puitteissa. Osa harjoitustehtävistä arvostellaan, ja kurssin arvosana muodostuu näistä tehtävistä saatujen arvosanojen perusteella.

Kurssin sisältö /ohjelma

Ks. tarkemmin sosiaali- ja kulttuuriantropologian sivulta http://www.valt.helsinki.fi/opas2007/antro/Kjohdk/

Kohderyhmä

Sosiologian pääaineopiskelijat

Korvaavuudet

• Oj.130. Nyky-yhteiskunnan tutkimus, 5 op/3 ov (luento-osa) tai 8 op/4 ov (luento-osa ja seminaariosa))
• Oj.427. Tutkimusalat I: Oikeus kontrolli ja yhteiskunta (5 op/3ov (luento-osa) tai 8 op/4 ov (luento-osa ja seminaariosa))
• Oj.827. Tutkimusalat II: Oikeus, kontrolli ja yhteiskunta (5 op/3ov (luento-osa) tai 8 op/4 ov (luento-osa ja seminaariosa))

Kohderyhmä

Luento-osassa sekä pää- että sivuaineopiskelijat, seminaariryhmien täyttyessä on pääaineopiskelijoilla etusija. Soveltuu myös jatko-opiskelijoille.

Kurssin sisältö /ohjelma

Elämäntapojen sääntely hyvinvointiyhteiskunnassa: valta

• Kurssin teema 2007: Valta

Valtaa käytetään mm. käyttäytymisen sääntelyyn. Sosiologisessa teoriassa valtaa on lähestytty pääasiassa kolmesta suunnasta. Ensinnäkin, perinteinen machiavellilais-weberiläinen vallan käsite viittaa kykyyn vaikuttaa toisten ihmisten käyttäytymiseen myös vastoin heidän tahtoaan ja sen avulla tarkastellaan sitä, miten ihmiset saadaan alistumaan vallan pitäjän tahtoon. Toiseksi, sturkturalistis-funktionalistinen vallan teoria keskittyy valtaan välineenä ja vallankäytön seurauksiin. Kolmanneksi, foucaultlainen ajatus tuottavasta vallasta pureutuu mm. siihen, miten valta tuottaa subjekteja. Nyky-yhteiskunnassa valtaa käytetään yhä useammin sopimuksen muodossa, jolloin syntyy illuusio vallan siirtymisestä vallan kohteille itselleen. Tällaisen vallankäytön tavan yleistymisellä on merkittäviä seurauksia esimerkiksi sille, miten elämäntapoja säännellään: valta piiloutuu, hajautuu ja fragmentoituu, mutta on silti vahvasti läsnä. Kurssilla lähestytään erilaisia vallan muotoja, jotka nyky-yhteiskunnassa elävät keskuudessamme, meissä itsessämme – ja ulottumattomissamme.

• Kurssiohjelma:

11.9. Pekka Sulkunen: Johdanto kurssin teemoihin / Introduction

18.9. Anu Kantola: Governing the most Competitive Country in the World / Maailman kilpailukykyisimmän kansan hallinta

25.9. Angus Bancroft: Unsafe others, vulnerable selves: postmodern governance of intoxication

2.10. Anna Leppo: Professional power in the regulation of prenatal substance abuse / Raskaudenaikaiset päihdeongelmat ja professionaalinen valta

9.10. Sari Vesikansa:

16.10. Robin Room:

23.10. Väliviikko: ei opetusta

30.10. Välitentti (kirjallisuus ilmoitetaan myöhemmin)

6.11. Eva Flicker (Universität Wien): Media and Power

13.11. Leena Eräsaari: Finnish Welfare State, New Public Management and Changes in Professional Powers

20.11. Tuukka Tammi: Huumepolitiikan valta

27.11. Mianna Meskus: Chosen babies? Prenatal screening and the paradox of health policy regulation / Valittuja vauvoja? Sikiöseulonnat ja terveyspoliittisen sääntelyn paradoksi.

4.12. Ilpo Helén: World Economy and Politics of Health Technologies

11.12. Lopputentti (kirjallisuus ilmoitetaan myöhemmin)

• Regulation of Life-Styles in Welfare Society: Power

The Course is directed by Professor Pekka Sulkunen (pekka.sulkunen@helsinki.fi) and coordinated by PhD Student Anna Leppo (anna.leppo@helsinki.fi).

• The theme of the course in 2007: Power Any behaviour is subject to some form of power. In sociological theory power has been conceptualised from three main points of view. First, the traditional Machiavellian-Weberian concept of power as the capacity to influence other people's behaviour, even against their will, looks at the resources of the agents of power to gain compliance. Second, the structural-functional theory of power as a medium focuses on its effects. Thirdly, the Foucauldian concept of productive power is geared to analyse what kinds of subjects power produces. Today we are living in a society where power tends to take the form of a contract. This illusion of power delegated to its subjects has vast consequences especially in the regulation of life-styles. Power hides away, is dispersed, fragmented and yet everywhere present. The lectures in this series will reveal the different forms in which power is among us, with us, in us - and beyond our grasp.
• Programme:

11.9. Pekka Sulkunen: Introduction

18.9. Anu Kantola: Governing the most Competitive Country in the World / Maailman kilpailukykyisemmän kansan hallinta (the lecture will be given in English if there are English-speakers present, otherwise in Finnish)

25.9. Angus Bancroft: Unsafe others, vulnerable selves: postmodern governance of intoxication

2.10. Anna Leppo: Professional power in the regulation of prenatal substance abuse (the lecture will be given in English if there are English-speakers present, otherwise in Finnish)

9.10. Sari Vesikansa:

16.10. Robin Room: IN ENGLISH (the title will be announced later)

23.10. No teaching

30.10. Interim examination (reading material will be announced later)

6.11. Eva Flicker (Universität Wien): Media and Power

13.11. Leena Eräsaari: Finnish Welfare State, New Public Management and Changes in Professional Powers

20.11. Tuukka Tammi: Huumepolitiikan valta

27.11. Mianna Meskus: Chosen babies? Prenatal screening and the paradox of health policy regulation / Valittuja vauvoja? Sikiöseulonnat ja terveyspoliittisen sääntelyn paradoksi (the lecture will be given in English if there are English-speakers present, otherwise in Finnish)

4.12. Ilpo Helén: World Economy and Politics of Health Technologies

11.12. Final examin-ation (reading material will be announced later)

Työtavat ja suorittaminen

Luentosarja sopii hyvin sosiologian aine-, syventäviin ja jatko-opintoihin sekä sosiologiaa sivuaineena opiskeleville.

Kurssi voidaan suorittaa joko tavallisena luento- ja kirjallisuuskurssina (4 op) tai teemaseminaarina, jolloin siihen liittyy luentojen ja kirjallisuuden lisäksi ryhmätyöskentelyä (8 op yhdessä luentokurssin kanssa). Myös yksittäisiä luentoja voi kuunnella, jolloin suositellaan luentopassin käyttöä (saa sosiologian laitoksen kansliasta). Kurssin yhteydessä tentittävä kirjallisuus ilmoitetaan myöhemmin. Seminaariryhmien täyttyessä on pääaineopiskelijoilla etusija.

The course is well suited for undergraduate and doctoral students majoring in sociology, as well as students who take sociology as their minor subject. Some of the lectures will be held in English and the course reading material can be provided in English if necessary. If you only want to attend individual lectures, please make use of the ‘lecture passport’ (available at the office of the Department of Sociology).

Korvaavuudet

• oj 130, Nyky-yhteiskunnan tutkimus

Kohderyhmä

Kurssi on pakollinen Aleksanteri-instituutin maisterikoulun Sosiaaliset muutokset -teema-alueen (teema-alue III) opiskelijoille. Kurssi soveltuu myös kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneita Venäjän ja muiden entisten sosialististen maiden yhteiskunnallisista muutoksista, ja se sopii erityisen hyvin esimerkiksi sosiologian, antropologian, sosiaalipolitiikan, maantieteen, viestinnän tai valtio-opin pää- ja sivuaineopiskelijoille sekä alueen kielten ja kulttuurien opiskelijoille.

Oppimistavoite

Kurssilla tutustutaan Venäjän ja itäisen Keski-Euroopan maiden yhteiskuntiin ja niissä tapahtuneisiin mittaviin muutoksiin sosialismin romahtamisen jälkeen. Kurssilla käydään läpi yli kymmenen luennoitsijan voimin keskeisiä aiheita, joita ovat mm. eriarvoisuuden kasvu ja uudet yhteiskuntaluokat, perhe, verkostot ja arkielämä, sukupuoli ja kansalaistoiminta, mediakenttä, informaatioyhteiskunta, talouden ja hyvinvoinnin muutokset, alueiden asema ja rajojen merkitys, etniset suhteet, rasismi jne. Kurssin pääpaino on Venäjässä, mutta myös muita alueen maita käydään lyhyesti läpi. Kurssin tavoitteena on, että kurssin käytyään opiskelija saa hyvän yleiskäsityksen alueen maiden yhteiskunnissa tapahtuneista muutoksista ja niiden syistä, tunnistaa neuvostoperinnön merkityksen ja uusien aatteiden roolin sekä osaa arvioida, mikä on alueen maille erityistä ja tunnusomaista, mikä yleistä. Kurssilla pyritään myös vertailevaan tarkasteluun, minkä johdosta opiskelijalle avautuu uusi näkökulma myös omaan yhteiskuntaan.

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssi alkaa lähiopetuspäivällä 7.9.2007:

10.15-11.45 Talouden ja yhteiskunnan transitio (kaksi luentoa)

11.45-12.45 Lounas

12.45-15.45 Pienryhmätyöskentelyä (ryhmätyötehtäviä ennakkoon luetun tekstin perusteella)

Luettava teksti on Chris Hannin, Caroline Humphreyn ja Katherine Verderyn ”Introduction: Postsocialism as a topic of anthropological investigation”, sivut 1-29 kirjassa Hann, Chris (toim.) Postsocialism, Routledge, London and New York, 2002. Tekstin saa tarvittaessa Hanna Peltoselta osoitteesta hanna.o.peltonen@helsinki.fi.

Pienryhmän keskustelua ohjaavat Anna-Maria Salmi ja Markku Lonkila HY:n Sosiologian laitokselta.

Varsinainen verkossa (moodle.helsinki.fi) käytävä kurssi alkaa 17.9.2007:

Viikko 1 (17.9. alkaen) Joan Löfgren: The socialist legacy/socio-economic inequality (focus on Russia and the Baltics)

Viikko 2 (24.9. alkaen) Vesa Rautio: A Soviet Enterprise’s Road from Domestic to Global Markets: The Adaptation Process of Mining Giant Norilsk Nickel Viikko 3 (1.10. alkaen) Markku Lonkila: Informaatioteknologia ja Venäjän kehitys

Viikko 4 (8.10. alkaen) Anna-Maria Salmi: Venäjä - verkostojen valtakunta? Sosiaalisten verkostojen merkitys Neuvostoliitossa ja nyky-Venäjällä

Viikko 5 (15.10. alkaen) Suvi Salmenniemi: Kansalaisjärjestöt ja kansalaisuus Venäjällä

HY:N PERIODITAUKO

Viikko 6 (29.10. alkaen) Jukka Pietiläinen: Mediakenttä ja siinä tapahtuneet muutokset Venäjällä ja Itäisen Keski-Euroopan maissa

Erot ja eriarvoisuudet -lähiopetuspäivä 5.11.2007:

Kolme luentoa Helsingissä:

Harri Melin: Luokat Venäjällä Anna Rotkirch: Perheiden murroskaudet Venäjällä Simo Mannila: Sosiaalipolitiikan ja hyvinvoinnin muutos Venäjällä ja Ukrainassa

Kommenttipuheenvuoro: Aino Saarinen

Luennot suoritetaan pitämällä luentopäiväkirjaa, ja ne tarkistaa Anna-Maria Salmi.

Viikko 7 (12.11. alkaen) Suvi Salmenniemi: Sukupuolijärjestelmä Venäjällä Viikko 8 (19.11. alkaen) Vesa Puuronen: Rasismi Venäjällä

Viikko 9 (26.11. alkaen) Laura Assmuth: Sosiaaliset muutokset jälkisosialistisissa Baltian maissa

Viikko 10 (3.12. alkaen) Toomas Gross: Collective memory and narratives of the “self” (Examples from Eastern Germany, Poland, the Czech Republic and the Baltic States)

Työtavat ja suorittaminen

• 1. Luentojen seuraaminen moodlessa ja aktiivinen osallistuminen verkkokeskusteluun (jokaisen opiskelijan tulee kommentoida jokaista luentoa vähintään kerran hyvin valmistellulla, sisällöllisellä kommentilla, jonka pituus on vähimmillään noin 200 sanaa);
• 2. Osallistuminen lähiopetuspäivälle 7.9.2007, artikkeleiden lukeminen ja keskustelu niistä pienryhmässä; 3. Osallistuminen lähiopetuspäivälle 5.11.2007, luentopäiväkirjan pitäminen luennoilta.

Kurssin kieli on suomi, mutta osa luennoista ja materiaalista on englanniksi. Verkkokeskustelu käydään pääosin suomeksi.

Opintosuoritusten arvostelu

Kurssista ei annata erillistä arvosanaa, vaan suoritus joko hyväksytään tai hylätään.

Edeltävät opinnot

Perusopinnot ja oj 129.

Korvaavuudet

• Sosiologisen teorian suuntaukset I (oj 75134), kohta 3
• Sosiologisen keskustelun uusia avauksia (oj 75410), yksi vapaasti valittava kohta
• Jatko-opintoja sopimuksen mukaan

Kohderyhmä

Sosiologian pää- ja sivuaineopiskelijat, jatko-opiskelijat

Kurssin sisältö /ohjelma

Luentosarjassa sosiologian eri osa-alueiden asiantuntijat esittelevät sosiologian keskeisimpiä teoreettisia käsitteitä ja näiden käsitteiden käyttöä empiirisessä sosiaalitutkimuksessa.

• 29.10.Anssi Peräkylä: Sosiaalinen vuorovaikutus
• 05.11. Erkki Kilpinen: Sosiaalinen toiminta
• 12.11. Turo-Kimmo Lehtonen: Materia
• 19.11. Risto Alapuro: Sosiaaliset liikkeet ja kollektiivinen toiminta
• 26.11. Riitta Jallinoja: Sosiaalinen sidos
• 03.12. Ilpo Helén: Valta
• 10.12. Pekka Sulkunen: Merkitys

Työtavat ja suorittaminen

Yhteen luentoon ja sen taustamateriaaliin perustuva essee (pituus 6 liuskaa, fontti times 12). Essee palautetaan viimeistään 18.12. printattuna joko Riitta Jallinojalle tai Anssi Peräkylälle.

Kuhunkin luentoon liittyvä taustamateriaali on sosiologian laitoksen aulassa (3 kerros) olevassa mapissa, josta opiskelijat voivat sen itse monistaa.

Kohderyhmä

Pääaineopiskelijat

Kurssin sisältö /ohjelma

Tenttiin valmistavat lukupiirit, joissa opiskellaan oj 134:n tenttiä varten lukemalla kohdan 1 kirjaa (Heiskala, Toiminta, tapa ja rakenne).

Edeltävät opinnot

• Sosiologian perusopinnot
• Tilastotieteen johdantokurssi tai Sosiologian tilastotieteelliset perusteet-kurssi
• Yleisopintojen SPSS-kurssi viimeistään samanaikaisesti kvantitatiivisten menetelmien kurssin kanssa

Kohderyhmä

Sosiologian pääaineopiskelijat

Työtavat ja suorittaminen

• Kurssiin kuuluu luentojen lisäksi harjoitustehtäviä. Ohjattuja harjoituksia on 2 tuntia viikossa. Tehtävät edellyttävät ohjattujen harjoitusten ulkopuolella itsenäistä työskentelyä.

Edeltävät opinnot

• Sosiologian perusopinnot
• Tilastotieteen johdantokurssi tai Sosiologian tilastotieteelliset perusteet-kurssi
• Yleisopintojen SPSS-kurssi viimeistään samanaikaisesti kvantitatiivisten menetelmien kurssin kanssa

Kohderyhmä

Sosiologian pääaineopiskelijat

Työtavat ja suorittaminen

• Kurssiin kuuluu luentojen lisäksi harjoitustehtäviä. Ohjattuja harjoituksia on 2 tuntia viikossa. Niiden suorittaminen vaatii myös ohjattujen harjoitusten ulkopuolella itsenäistä työskentelyä.

Kohderyhmä

Kurssi on tarkoitettu pääaineopiskelijoille.

Oppimistavoite

Perehtyä keskeisimpiin kvalitatiivisiin aineistotyyppeihin ja niihin liittyviin aineistonkeruu- ja analyysimenetelmiin. Tarkasteltavina ovat erityisesti tekstianalyysi, keskusteluanalyysi ja argumentaatioanalyysi sekä teemahaastattelu. Tavoitteena on myös harjoitella empiiristen tulosten tarkastelua sosiologisen kirjallisuuden avulla.

Työtavat ja suorittaminen

Aktiivinen osallistuminen luennoille, joilla analyysimenetelmiä opetetaan. Harjoitustyö sisältää aineiston keruun (yksi teemahaastattelu ja tekstit), aineiston käsittelyn ja analyysin, jossa hyödynnetään sosiologista kirjallisuutta. Harjoitustyön aiheista keskustelllaan ensimmäisessä kokoontumisessa. Harjoitustyönä laadittu loppuraportti palautetaan kurssin päätyttyä. Tarkempi ohjelma jaetaan kurssin alussa.

Edeltävät opinnot

Sosiologian perusopinnot. Suositellaan myös opintojaksoja 130 ja 134.

Kohderyhmä

Sosiologian pääaineopiskelijat

Oppimistavoite

Perehtyä keskeisimpiin kvalitatiivisiin aineistotyyppeihin ja niihin liittyviin aineistonkeruu- ja analyysimenetelmiin. Tarkasteltavina ovat erityisesti tekstianalyysi, keskusteluanalyysi ja argumentaatioanalyysi sekä teemahaastattelu. Tavoitteena on myös harjoitella empiiristen tulosten tarkastelua sosiologisen kirjallisuuden avulla.

Työtavat ja suorittaminen

Aktiivinen osallistuminen luennoille, joilla analyysimenetelmiä opetetaan. Harjoitustyö sisältää aineiston keruun (yksi teemahaastattelu ja tekstit), aineiston käsittelyn ja analyysin, jossa hyödynnetään sosiologista kirjallisuutta. Harjoitustyön aiheista keskustelllaan ensimmäisessä kokoontumisessa. Harjoitustyön voi tehdä joko yksin tai pareittain. Harjoitustyönä laadittu loppuraportti palautetaan kurssin päätyttyä. Lisäksi kurssiin kuuluu tentti, jonka kysymykset perustuvat luentoihin ja kirjallisuuteen. Tarkempi ohjelma jaetaan kurssin alussa.

Työtavat ja suorittaminen

Kandidaatintutkielman tarkastukseen jättäminen webOodissa

Valmis tutkielma jätetään pääsääntöisesti seminaarin pitäjälle viimeistään seminaarin päättymistä seuraavan opetusperiodin kuluessa. Perustellusta syystä tutkielman voi jättää vastuuopettajan kanssa sovittavan määräajan kuluessa. Samalla kun opiskelija jättää tutkielmansa arvosteltavaksi, hänen on tehtävä ilmoittautuminen WebOodiin. WebOodi ei hyväksy ilmoittautumista, jos äidinkielen lehtori ei ole katsonut opiskelijan kielen hallintaa riittäväksi eikä suoritusta ole rekisteröity.

Kandidaatin tutkielma osana kandidaatin tutkintoa: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tuteko/kandi.htm

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssisivut löytyvät luennoitsijan kotisivulta http://www.valt.helsinki.fi/blogs/jalovaar/index.htm

Työtavat ja suorittaminen

Kurssiin kuuluu luentojen lisäksi ohjattuja harjoituksia kaksi tuntia viikossa. Harjoitusajat ilmoitetaan kurssisivuilla.

Korvaavuudet

Kurssilla voi suorittaa opintojakson 75632, Kvalitatiivisen tutkimuksen analyysimenetelmät.

Kohderyhmä

Kurssille otetaan 18 opiskelijaa. Sosiologian pääaineopiskelijoilla on etusija.

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssilla perehdytään lyhyesti etnografisen tutkimuksen suuntauksiin ja sen nykyiseen asemaan sosiologiassa. Kurssin pääpaino on etnografisen tarkastelutavan harjoittelussa ja etnografisesti kerättyjen aineistojen analysoinnissa. Kurssin osanottajat keräävät kurssin aikana pienryhmissä pienimuotoisen oman etnografisen aineiston tai harjoittelevat jo kerätyllä aineistoilla.

Alustava ohjelma:

12.9 Kurssin järjestäytyminen, tehtävien jako

19.9 Luento: Etnografisia suuntauksia ja menetelmiä, TG

26.9 Luento: Institutionaalinen etnografia, HS

3.10 Ryhmätöiden ideapapereiden esittely Luento: Kenttätyön suunnittelu (kentälle pääsy, tutkimusluvat, eettisyys, kenttäpäiväkirja, rajaaminen ym), HS

10.10 Luento: (Osallistuva) havainnointi, kenttämuistiinpanot, TG, HS

17.10 Luento: Etnografinen haastattelu, Tarja Tolonen

(24.10 Väliviikko)

31.10 Opiskelijat kentällä

7.11 Opiskelijat raportoivat kokemuksiaan kentältä

14.11 Luento: Etnografisten aineistojen käyttömahdollisuuksista, TG, HS

21.11 Keskustelua tekstien pohjalta

28.11 Luento: Visuaalinen etnografia, Elina Paju, sekä keskustelua tekstien pohjalta

5.12 Loppuraporttien ensimmäisten versioiden esittely, keskustelua

12.12 Loppuraporttien ensimmäisten versioiden esittely, keskustelua

Pienryhmät työstävät loppuraporttinsa saadun palautteen pohjalta ja palauttavat ne opettajille viimeistään 18.1.2008.

Työtavat ja suorittaminen

Kahden periodin pituinen kurssi koostuu luennoista, keskusteluista sekä ryhmätöistä. Ryhmätöiden tekemisestä annetaan kurssin alussa erilliset ohjeet.

Kohderyhmä

Kurssille otetaan 18 opiskelijaa. Sosiologian pääaineopiskelijoilla on etusija.

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssilla tarkastellaan etnografisen tutkimuksen metodologisia ideoita, menetelmällisiä kysymyksiä ja erilaisia ratkaisuja sekä etnografisen kirjoittamisen konventioita. Luentojen ohella kerätään pienryhmissä aineistoja tai jatketaan jo kerätyn aineiston analyysia. Kirjallisesti ja suullisesti pohditaan aineiston, ja tutkimusotteen herättämiä kysymyksiä.

Korvaavuudet

75632 Kvalitatiivisen tutkimuksen analyysimenetelmät

Kohderyhmä

Kurssille otetaan enintään 30 sosiologian ja yhteiskuntapolitiikan laitosten pääaineopiskelijaa. Kurssi soveltuu myös jatko-opintoihin.

Kurssin sisältö /ohjelma

Luentosarja käsittelee kertomusta sosiaalitieteiden ja kulttuurintutkimuksen välineenä: teoriana, metodina ja aineistona. Luennoilla käsitellään seuraavia teemoja:

• Kertomuksen käsite ja eri teoriasuunnat.
• Narratiivinen käänne kulttuurintutkimuksessa.
• Kertomuksen eläminen, kertomuksen ja kokemuksen suhde.
• Kertomus tietämisen muotona.
• Kertomus ja vuorovaikutus.
• Kerrottu sairaus ja trauma.
• Ehjät versus epätäydelliset ja hajanaiset kertomukset.
• Kuinka analysoida kertomuksia ja kertomista?

Työtavat ja suorittaminen

Harjoitustyöt ja essee.

Kurssin yhteydessä luetaan

• Matti Hyvärinen: Kertomus ja kertomuksen rajat (ilmestynyt Puhe ja kieli lehdessä)
• Kerronnallinen tutkimus

Kaikki tekstit saatavilla osoitteessa http://www.hyvarinen.info

Ersättningar

• 75632, fördjupande kurs i kvalitativa forskningsmetoder

Mål

Kursen avser att öka och fördjupa kunskaperna i aktuella kvalitativa forskningsmetoder med betoning på olika analysformer och förklarings-system. Syftet är att studenterna presenterar och diskuterar teoretiska och metodologiska problem i olika forskningsuppgifter. Därutöver granskas analysernas utförande och tolkning grundligt. Målet är att studenterna efter kursen har förmågan att välja och använda analysmetoder, samt tolka desamma.

Kursens innehåll

18.9 Catharina Lojander-Visapää: Introduktion till kursen, forskningsprocessen, metodval och tolkningar. Presentation av kursprogrammet och arbetsuppgifterna. Indelning av deltagarna i mindre grupper.

25.9 Heli Vaaranen: Deltagande observation som metod och analys. Arbetsuppgifter.

2.10 Heli Vaaranen: Genomgång av arbetsuppgifter

16.10 Sanna Saksela: Grounded theory och forskning om invandrare

30.10 Annika Lillrank: Analys av intervjuer med utsatta personer

6.11 Jan Wickman: Existerande textmaterial

13.11 Maria Kreander: Kvalitativa intervjuer med databaser som utgångspunkt

20.11 Camilla Nordberg: Finländska romers röster – berättelser om tillhörighet och identitet. Arbetsuppgifter.

27.11 Camilla Nordberg: Genomgång av arbetsuppgifter. Avslutning – Catharina Lojander-Visapää.

Arbetsformer och genomförandet

Under kursen skriver deltagarna föreläsningsdagbok och utför uppgifter relaterade till olika forskningsmetoder och ett grupparbete i slutet av kursen. Studerande med sociologi som huvudämne utför en extra uppgift, så att kursen för deras del omfattar 8 sp.

Compensations

• 8 credits in Unit 643, Methods of Analysis in Qualitative Research
• 8 credits in postgraduate studies

Content

Thursday 13.9.2007, 16-20 (o'clock) Lecture 1: Qualitative Research and its phases. Exercise 1: Discussion on assignments.

Friday 14.9.2007, 12-16 Lecture 2 and 3: Overview of the different approaches in Qualitative Research.

Thursday 27.9.2007, 16-20 Lecture 4: Preparing the data for analysis. Exercise 2: Coding

Friday 28.9.2007, 12-16 Lecture 5 and exercise 3: Narrative Semiotics.

Thursday 11.10.2007, 16-20 Lecture 6 and exercise 4: Analysing Cultural Distinctions.

Friday 12.10.2007, 12-16 Lecture 7 and exercise 5: Narratology

Thursday 8.11.2007, 16-20 Lecture 8 and exercise 6: (Critical) Discourse Analysis.

Friday 9.11.2007, 12-16 Lecture 9 and exercise 7: Rhetorical Analysis.

Thursday 22.11.2007, 16-20 Lecture 10 and exercise 8. Subject position, speaker image, identity.

Friday 23.11.2007, 12-16 Lecture 11: How to use theories in Qualitative Research? Exercise 12: About the conventions of scientific writing.

Thursday 17.1.2008, 16-20 Exercise 9 and 10: Assignments handed in, presented and discussed.

Friday 18.1.2008, 12-16 Exercise 11 and 12: Assignments handed in, presented and discussed.

Friday 1.2.2008, 12-16 Lecture 13 and 14: Feedback on assignments and revision.

Korvaavuudet

Sosiologian maisterinopintojen menetelmäopintoja kurssin laajuuden osoittama määrä.

Kurssin sisältö /ohjelma

1. periodi pe 8.9. – 20.10 (luennoitsijana Kati Rantala)

8.9. Arviointitutkimus projektiyhteiskunnan hallintamekanismina
15.9. Arviointia vai arviointitutkimusta?

22.9. Hyvät käytännöt ja vaikuttavuus: kausaalisuuden vanhat ongelmat

29.9. Prosessin arviointi: peesausta, sparrausta vai tuomio?

6.10. Ohjelmateorian arviointi: kohti vaikuttavuuden edellytyksiä

13.10. Arviointitutkijan asema yhteiskunnassa

20.10. Välitentti

2. periodi pe 3.11. – 15.12. (vierailevia luennoitsijoita, järjestys saattaa vaihtua)

3.11. Arviointi, EU ja työllisyyspolitiikka (Ilkka Kankare, HY/yhteiskuntapolitikka)
10.11. Arviointi, vaikuttavuus ja alkoholipolitiikka (Katariina Warpenius, Stakes)

17.11. Arviointi, hyvät käytännöt ja kriminaalipolitiikka (Timo Korander, Poliisiammattikorkeakoulu)

24.11. Arviointi, asiantuntijuus ja kansalaisjärjestöt (Georg Wrede, Mannerheimin Lastensuojeluliitto)

1.12. Arviointi, etiikka ja nuorisopolitiikka (Jaana Lähteenmaa, Nuorisotutkimusverkosto)

8.12. Ryhmätöiden purku ja loppukeskustelu

15.12. Lopputentti

Työtavat ja suorittaminen

Arviointitutkimus työllistää niin nuorempia kuin varttuneempia tutkijoita. Sen avulla on mahdollista tukea ja legitimoida tai kyseenalaistaa vallitsevia yhteiskuntapoliittisia käytäntöjä. Syksyn 2006 arviointitutkimuksen kurssilla käydään monipuolisesti läpi arviointitutkimuksen asemaa julkishallinnossa. Teoreettisesti arviointitutkimusta käsitellään nyky-yhteiskunnan läpitunkevana hallintamekanismina, mutta kurssilla opiskellaan myös arviointitutkimuksen menetelmiä, koulukuntia ja käytännön sovelluksia sekä niiden ongelmia. Esimerkkejä on eri tutkimusaloilta ja yhteiskunnan eri sektoreilta: alkoholipolitiikka, kriminaalipolitiikka, nuorisopolitiikka, työllisyyspolitiikka ja kansalaisjärjestötoiminta. Luentosarjassa vierailee ulkopuolisia asiantuntijoita.

Kahden periodin pituinen arviointitutkimuksen kurssi koostuu a) luentosarjasta ja myöhemmin ilmoitettavasta oheiskirjallisuudesta sekä b) ryhmätöistä. Ryhmätöissä harjoitellaan arviointitutkimukseen perustuvien rahoitushakemusten ja tutkimussuunnitelmien tekemistä.

Kurssi suoritetaan tenttimällä (välitentti ja lopputentti) ja osallistumalla ryhmätyöhön.

Korvaavuudet

• Luentosarja korvaa kaksi vapaasti valittavaa kohtaa (4 op/2 ov) perhetutkimuksen tutkimusalasta
• oj 75426, kandidaatinopinnot tai
• oj 75826, maisterinopinnot
• Luentosarja ja seminaari yhdessä korvaavat samoista opintojaksoista 8 op/4 ov

Kohderyhmä

Osallistumisoikeus luentosarjaan on Avoimen yliopiston sosiologian aineopintojen opiskelijoilla, sosiologian laitoksen pää- ja sivuaineopiskelijoilla ja Avoimen yliopiston sosiaalipolitiikan aineopintojen opiskelijoilla.

Seminaariin voivat osallistua sosiologian pää- ja sivuaineopiskelijat, jotka ovat suorittaneet teemaseminaaria edeltävän Läheissuhteiden luentosarjan.

Osallistujia seminaariin otetaan korkeintaan 10. Pääaineopiskelijoilla etusija.

Oppimistavoite

Läheissuhteiden luentosarjassa tarkastellaan parisuhdetta, perhettä ja ystävyyttä eri näkökulmista ja tuodaan esille alan uusinta tutkimusta unohtamatta metodologisia näkökulmia.

Kurssin sisältö /ohjelma

• Ma 14.1. Sosiologisia näkökulmia ystävyyteen Tutkija Kaisa Ketokivi
• Ke 16.1. Terapiakulttuurinen parisuhde. Tutkija Jaana Maksimainen:
• Ma 21.1. Avoin ja suljettu yhteisyys prof. Riitta Jallinoja
• Ke 23.1. Parisuhde mediassa: metodologisia näkökulmia. Jaana Maksimainen
• Ma 28.1. Miten lapsia tehdään? Dosentti Anna Rotkirch
• Ke 30.1. Avioero ja sukulaissuussuhteet. Tutkija Anna-Maija Castrén
• Ma 4.2 Sosiaalinen minuus ja merkitykselliset toiset – käsitteellisiä kysymyksiä Kaisa Ketokivi
• Ke 6.2. Kansainvälinen adoptio. Tutkija Riitta Högbacka
• Ma11.2. luennoitsija ilmoitetaan myöhemmin
• Ke 13.2. klo 17-20 Kurssin loppukuulustelu
• Ma 31.3. klo 17-20 Uusintakuulustelu

Teemaseminaarissa opiskelijalla on mahdollisuus syventyä edeltävällä luentosarjalla käsiteltyihin teemoihin oman kiinnostuksensa mukaan. Kokoontumiset ovat pääasiassa seminaarityöskentelyä, jossa pääpaino on läheissuhteisiin liittyvään tutkimuskirjallisuuteen tutustumisella ja kunkin opiskelijan kirjoittaman esseen työstämisellä. Esseen voi hyödyntää kandidaatintutkielmaan.

Työtavat ja suorittaminen

Kurssi koostuu asiantuntijoiden luennoista. Kurssin koordinaattorina ja vastuuopettajana toimii yliopistonlehtori Maaria Linko, joka arvioi myös kurssin loppukuulustelun. Kuulustelussa tentitään luennot ja kirjallisuus (kirjallisuus ilmoitetaan myöhemmin).

Seminaariin vaaditaan aktiivinen osallistuminen kokoontumisiin (max 1 poissaolo) ja annettujen tehtävien suorittaminen (esim. tekstien lukeminen ja kommentointi). Lisäksi teemaseminaarissa kirjotietaan itse valitusta teemaan liittyvästä aiheesta essee (15-20s), jonka viimeinen palautuspäivä on 9.5.2008.

Korvaavuudet

• Oj.130. Nyky-yhteiskunnan tutkimus, 5 op/3 ov (luento-osa) tai 8 op/4 ov (luento-osa ja seminaariosa))
• Oj.427. Tutkimusalat I: Oikeus kontrolli ja yhteiskunta (5 op/3ov (luento-osa) tai 8 op/4 ov (luento-osa ja seminaariosa))
• Oj.827. Tutkimusalat II: Oikeus, kontrolli ja yhteiskunta (5 op/3ov (luento-osa) tai 8 op/4 ov (luento-osa ja seminaariosa))

Kohderyhmä

Luento-osassa sekä pää- että sivuaineopiskelijat, seminaariryhmien täyttyessä on pääaineopiskelijoilla etusija. Soveltuu myös jatko-opiskelijoille.

Kurssin sisältö /ohjelma

Elämäntapojen sääntely hyvinvointiyhteiskunnassa: valta

• Kurssin teema 2007: Valta

Valtaa käytetään mm. käyttäytymisen sääntelyyn. Sosiologisessa teoriassa valtaa on lähestytty pääasiassa kolmesta suunnasta. Ensinnäkin, perinteinen machiavellilais-weberiläinen vallan käsite viittaa kykyyn vaikuttaa toisten ihmisten käyttäytymiseen myös vastoin heidän tahtoaan ja sen avulla tarkastellaan sitä, miten ihmiset saadaan alistumaan vallan pitäjän tahtoon. Toiseksi, sturkturalistis-funktionalistinen vallan teoria keskittyy valtaan välineenä ja vallankäytön seurauksiin. Kolmanneksi, foucaultlainen ajatus tuottavasta vallasta pureutuu mm. siihen, miten valta tuottaa subjekteja. Nyky-yhteiskunnassa valtaa käytetään yhä useammin sopimuksen muodossa, jolloin syntyy illuusio vallan siirtymisestä vallan kohteille itselleen. Tällaisen vallankäytön tavan yleistymisellä on merkittäviä seurauksia esimerkiksi sille, miten elämäntapoja säännellään: valta piiloutuu, hajautuu ja fragmentoituu, mutta on silti vahvasti läsnä. Kurssilla lähestytään erilaisia vallan muotoja, jotka nyky-yhteiskunnassa elävät keskuudessamme, meissä itsessämme – ja ulottumattomissamme.

• Kurssiohjelma:

11.9. Pekka Sulkunen: Johdanto kurssin teemoihin / Introduction

18.9. Anu Kantola: Governing the most Competitive Country in the World / Maailman kilpailukykyisimmän kansan hallinta

25.9. Angus Bancroft: Unsafe others, vulnerable selves: postmodern governance of intoxication

2.10. Anna Leppo: Professional power in the regulation of prenatal substance abuse / Raskaudenaikaiset päihdeongelmat ja professionaalinen valta

9.10. Sari Vesikansa:

16.10. Robin Room:

23.10. Väliviikko: ei opetusta

30.10. Välitentti (kirjallisuus ilmoitetaan myöhemmin)

6.11. Eva Flicker (Universität Wien): Media and Power

13.11. Leena Eräsaari: Finnish Welfare State, New Public Management and Changes in Professional Powers

20.11. Tuukka Tammi: Huumepolitiikan valta

27.11. Mianna Meskus: Chosen babies? Prenatal screening and the paradox of health policy regulation / Valittuja vauvoja? Sikiöseulonnat ja terveyspoliittisen sääntelyn paradoksi.

4.12. Ilpo Helén: World Economy and Politics of Health Technologies

11.12. Lopputentti (kirjallisuus ilmoitetaan myöhemmin)

• Regulation of Life-Styles in Welfare Society: Power

The Course is directed by Professor Pekka Sulkunen (pekka.sulkunen@helsinki.fi) and coordinated by PhD Student Anna Leppo (anna.leppo@helsinki.fi).

• The theme of the course in 2007: Power Any behaviour is subject to some form of power. In sociological theory power has been conceptualised from three main points of view. First, the traditional Machiavellian-Weberian concept of power as the capacity to influence other people's behaviour, even against their will, looks at the resources of the agents of power to gain compliance. Second, the structural-functional theory of power as a medium focuses on its effects. Thirdly, the Foucauldian concept of productive power is geared to analyse what kinds of subjects power produces. Today we are living in a society where power tends to take the form of a contract. This illusion of power delegated to its subjects has vast consequences especially in the regulation of life-styles. Power hides away, is dispersed, fragmented and yet everywhere present. The lectures in this series will reveal the different forms in which power is among us, with us, in us - and beyond our grasp.
• Programme:

11.9. Pekka Sulkunen: Introduction

18.9. Anu Kantola: Governing the most Competitive Country in the World / Maailman kilpailukykyisemmän kansan hallinta (the lecture will be given in English if there are English-speakers present, otherwise in Finnish)

25.9. Angus Bancroft: Unsafe others, vulnerable selves: postmodern governance of intoxication

2.10. Anna Leppo: Professional power in the regulation of prenatal substance abuse (the lecture will be given in English if there are English-speakers present, otherwise in Finnish)

9.10. Sari Vesikansa:

16.10. Robin Room: IN ENGLISH (the title will be announced later)

23.10. No teaching

30.10. Interim examination (reading material will be announced later)

6.11. Eva Flicker (Universität Wien): Media and Power

13.11. Leena Eräsaari: Finnish Welfare State, New Public Management and Changes in Professional Powers

20.11. Tuukka Tammi: Huumepolitiikan valta

27.11. Mianna Meskus: Chosen babies? Prenatal screening and the paradox of health policy regulation / Valittuja vauvoja? Sikiöseulonnat ja terveyspoliittisen sääntelyn paradoksi (the lecture will be given in English if there are English-speakers present, otherwise in Finnish)

4.12. Ilpo Helén: World Economy and Politics of Health Technologies

11.12. Final examin-ation (reading material will be announced later)

Työtavat ja suorittaminen

Luentosarja sopii hyvin sosiologian aine-, syventäviin ja jatko-opintoihin sekä sosiologiaa sivuaineena opiskeleville.

Kurssi voidaan suorittaa joko tavallisena luento- ja kirjallisuuskurssina (4 op) tai teemaseminaarina, jolloin siihen liittyy luentojen ja kirjallisuuden lisäksi ryhmätyöskentelyä (8 op yhdessä luentokurssin kanssa). Myös yksittäisiä luentoja voi kuunnella, jolloin suositellaan luentopassin käyttöä (saa sosiologian laitoksen kansliasta). Kurssin yhteydessä tentittävä kirjallisuus ilmoitetaan myöhemmin. Seminaariryhmien täyttyessä on pääaineopiskelijoilla etusija.

The course is well suited for undergraduate and doctoral students majoring in sociology, as well as students who take sociology as their minor subject. Some of the lectures will be held in English and the course reading material can be provided in English if necessary. If you only want to attend individual lectures, please make use of the ‘lecture passport’ (available at the office of the Department of Sociology).

Korvaavuudet

• Sosiologian tutkimusalat I 4301. Iän sosiologia
• Sosiologian tutkimusalat II 7301. Iän sosiologia
• Luentokurssi korvaa 4op / 2ov
• Luentokurssi ja seminaari korvaavat yhteensä 8 op / 4 op. Seminaari suoritetaan esseellä, joka on mahdollista laajentaa kandidaatintutkielmaksi
• Opiskelijan tulee itse sopia muista korvaavuuksista kyseisen vastuuopettajan kanssa

Kohderyhmä

• Kurssi on tarkoitettu sosiologian pää- ja sivuaineopiskelijoille. -Pääaineopiskelijoilla on etusija seminaariosaan osallistumiseen.

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssilla tutustutaan lapsuuden tutkimuksen ajankohtaisiin kysymyksiin. Kurssilla ei käsitellä lapsuutta uhkaavia ongelmia tai taivastella lasten kasvatuksen haasteita, vaan tartutaan sosiologisella käsitteistöllä lapsia koskevaan puheeseen ja lasten elämismaailmaan. Mitä lapsia koskevat keskustelut kertovat yhteiskunnastamme? Mitä sillä tehdään? Miten lapsuutta hallitaan ja mitä seurauksia hallinnan mekanismeista on lapsille? Minkälaista lapsuutta suomalaiset lapset elävät erilaisissa ympäristöissä?

Eri luennoitsijat johdattavat hallinnan, huolipuheen ja lapsuuden poliittisuuden teemoihin. Elettyä lapsuutta lähestytään mm. tarkastelemalla maahanmuuttajalasten elämää Suomessa ja lähtömaassa sekä lapsia median käyttäjinä ja kuluttajina.

• 15.1. Harriet Strandell - Johdatus lapsuuden tutkimuksen teemoihin
  
• 22.1. Lapsuuden historia - Marjatta Rahikainen
  
• 29.1. Maahanmuuttajalapset ja transnationaaliset suhteet - Lotta Haikkola
  
• 5.2. Lapset median käyttäjinä - Suvi Pennanen
  
• 12.2. Tila, valta ja lasten poliittisuus - Kirsi Pauliina Kallio (Tampereen yliopisto)
  
• 19.2. Riski- ja huolipuhe lapsuuden määrittäjänä - Timo Harrikari (Yhteiskuntapolitiikan laitos)
  
• 26.2. Näkökulmia lapsuuden hallintaan 2000-luvun Suomessa - Harriet Strandell
  

Työtavat ja suorittaminen

• Luentokurssi: luennot ja opintopäiväkirja
• Seminaariosa suoritetaan esseellä, jota varten tutustutaan seminaarissa sovittavaan kirjallisuuteen. Essee voi käsitellä luentojen aihepiiriä tai erikseen sovittavaa aihetta.
• Seminaarityö on mahdollisuus laajentaa kanditutkielmaksi.

Edeltävät opinnot

• Opintojaksot 75129, 75130, 75134. Myös aineopintojen menetelmäkurssien suorittamista suositellaan.

Korvaavuudet

Sosiologian tutkimusalat I tai II

• Iän sosiologia I opintojakso 754301 tai Iän sosiologia II opintojakso 757301. Luennot + kirjallisuus, esseesuoritus (4 op / 2 ov) tai luennot + kirjallisuus, esseesuoritus sekä seminaari ja kirjallinen esitys (8 op / 4 ov).

Kohderyhmä

Sosiologian pää- ja sivuaineopiskelijat. Sosiologian pääaineopiskelijoille suositellaan sekä luentojen ja seminaarin suorittamista, yht. 8 op / 4 ov. Sivuaineopiskelijoille suositellaan luento-osuuden suorittamista.

Oppimistavoite

Nuorisotutkimuksen uusia suuntauksia -kurssin tarkoituksena on tutustuttaa opiskelija nuorisotutkimuksen historiaan, käsitteistöihin ja näkökulmiin sekä sen eri suuntauksiin viime vuosikymmeninä. Opintojaksolla perehdytään nuorten toimintaan sekä nuorisoon liittyviin ilmiöihin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssilla keskitytään vierailevien luennoitsijoiden ja monipuolisen kirjallisuuden avulla niin syrjäytymiseen, yhteiskunnallisiin ikämääritelmiin, sukupuoleen, koulutukseen, kulutukseen, mediaan, etnisyyteen ja rasismiin sekä nuorten yhteiskunnalliseen toimintaan.

Kurssin luennot suoritetaan esseenä (8-10 sivua 1,5 rivivälillä), johon nivotaan valittu kirjallisuus (ks. kirjallisuus luettelo), yht. 4 op / 2 ov. Esseiden aiheet annetaan kurssilla. Esseestä täytyy selkeästi käydä ilmi että kirjallisuus on huolella luettu. Kirjallisuuden käyttö ja suorat lainaukset pitää ilmaista selkeästi tekstissä. Esseen lopussa tulee olla luettelo lähdekirjallisuudesta. Suoritus palautetaan opettajalle kirjallisena sovittuna aikana. Tulokset kurssista kerrotaan tammikuun lopussa 2008.

Seminaari (4 op / 2 ov) sisältää lähiopetuskertoja, jolloin käydään läpi opiskelijoiden omia kirjallisia töitä. Seminaarin aikana kirjoitetaan laajempi kirjallisuuskatsaus opettajan kanssa sovitusta aiheesta. Seminaari päättyy tammikuussa 2008.

Tarkemmat ohjeet esseen ja kirjallisuuskatsauksen tekoon annetaan kurssin ja seminaarin yhteydessä.

• Luentokurssin yhteydessä suoritettava kirjallisuus:

Yksi teos seuraavista:

Aaltonen, Sanna ja Honkatukia, Päivi (toim.) 2002 Tulkintoja tytöistä SKS, Tietolipas sekä Nuorisotutkimusverkosto, Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 27, Helsinki.

Aaltonen, Sanna 2006 Tytöt, pojat ja sukupuolinen häirintä. Yliopistopaino ja Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 69.

Aapola, Sinikka; Gonick, Marnina and Harris, Anita 2005 Young Femininity – Girlhood, Power and Social Change. Palgrave, MacMillan.

Aapola, Sinikka ja Kaarninen, Mervi (toim.) 2003 Nuoruuden vuosisata. Suomalaisen nuorison historia, SKS sekä Nuorisotutkimusverkosto, Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 32, (yht. 506 sivua, valitaan johdanto + 10 artikkelia).

Aapola, Sinikka ja Ketokivi, Kaisa (toim.) 2005 Polkuja ja poikkeamia – Aikuisuutta etsimässä. Nuorisotutkimusverkosto, Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 56, Helsinki.

France, Alan 2007 Understanding youth in Late Modernity. Maidenhead, Open University Press.

Frosh, Stephen; Phoenix, Ann and Pattman, Rob (eds) Young Masculinities. Palgrave.

Furlong, Andy and Guidikova, Irena (2001) Transitions of youth citizenship in Europe: culture, subculture and identity. Strasbourg: Council of Europe Publishing.

Gordon, Tuula, Holland, Janet and Lahelma, Elina (eds) 2000 Making Spaces. Citizenship and Difference in Schools, MacMillan Press Ltd, Houndmills et al.

Harinen, Päivi (toim.) 2004 Kamppailuja jäsenyyksistä. Etnisyys, kulttuuri ja kansalaisuus nuorten arjessa. Nuorisotutkimusverkosto, Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 39, Helsinki.

Hautaniemi, Petri (2004) Pojat! Somalipoikien kiistanalainen nuoruus Suomessa. Nuorisotutkimusverkosto, Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 41, Helsinki.

Helve, Helena and Wallace, Claire (eds) (2001) Youth, citizenship and empowerment. Aldeshot: Ashgate.

Henderson, Sheila; Holland, Janet, McGrellis, Sheena; Sharpe, Sue and Thomson, Rachel (2007) Inventing adulthoods: a biographical approach to youth transitions. London, Sage Publications.

Hoikkala, Tommi ja Salasuo, Mikko (2006) Portfoliopolvi, perustulo ja kansalaistoiminta. Verkkojulkaisu, ladattavissa http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisu.

Hjelm, Titus 2005 Saatananpalvonta, media ja suomalainen yhteiskunta. Yliopistopaino, Nuorisotutkimusverkosto, Nuorisotutkimusseura julkaisu 55, Helsinki.

Jahnukainen, Markku, Kekoni, Taru ja Pösö, Tarja (toim.) (2004) Nuoruus ja koulukoti Nuorisotutkimusverkosto, Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 43, Helsinki.

Julkunen, Ilse 2001 Social and material deprivation among unemployed youth in northern Europe. Helsingfors: Forskningsinstitutet, Svenska social –och communalhögskolan vid Helsingfors universitet.

Kehily, Mary Jane 2002 Sexuality, gender and schooling. Routledge, Farmer, London and New York.

Käyhkö, Mari 2006 Siivoojaksi oppimassa. Etnografinen tutkimus työläistytöistä puhdistuspalvelualan koulutuksessa. Joensuu University Press.

Lehtimäki, Hanna ja Suoranta, Juha 2006 Kasvattajan brändikirja. Finn Lectura, Helsinki.

Lehtonen, Jukka 2003 Seksuaalisuus ja sukupuoli koulussa. Nuorisotutkimusverkosto, Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 31, Helsinki.

Mietola, Reetta; Lahelma, Elina, Lappalainen, Sirpa sekä Palmu, Tarja (toim). Kohtaamisia kasvatuksen ja koulutuksen kentillä. Erontekoja ja yhdessä tekemistä. Suomen Kasvatustieteellinen seura, kasvatusalan tutkimuksia 22, Turku.

Miles, Stephen 2000 Youth lifestyles in a changing world. Open University Press, Puckingham.

Nayak, Anoop 2003 Race, place and globalisation. Youth cultures in a changing world. Berg, Oxford, New York.

Suutari, Minna (toim.) 2001 Vallattomat marginaalit. Yhteisöllisyyksiä nuoruudessa ja yhteiskunnan reunoilla. Nuorisotutkimusverkosto, Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 20, Helsinki.

Tolonen, Tarja 2001 Ääni, tila ja sukupuolten arkiset järjestykset. Nuorten kulttuurit koulussa. Gaudeamus sekä Nuorisotutkimusverkosto, Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 19, Helsinki

Vanttaja, Markku 2002 Koulumenestyjät. Tutkimus laudaturylioppilaiden koulutus- ja työurista. Suomen Kasvatustieteellinen Seura, Turku.

Kirjallisuutta löytyy joko HY:n opiskelijakirjastosta, Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastosta, Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjastosta, SKS:n kirjastosta tai Nuorisotiedon kirjastosta Pasilasta, (kirjasto@alli.fi).