Oppimistavoite

Kurssin tavoitteena on

• 1. antaa käsitys siitä, mitä väestötiede on
• 2. antaa väestöilmiöitä koskettelevan tutkimuksen "lukutaito"
• 3. antaa käsitys väestönkehityksen historiasta ja nykytilanteesta
• 4. antaa käsitys tärkeimmistä väestönmuutosilmiöistä ja niihin vaikuttavista tekijöistä
• 5. antaa välineet väestöilmiöitä koskevan mediatiedon kriittiselle arvioinnille
• 6. antaa perusta ns. riskilukujen informaatioarvon ymmärtämiselle

Kurssin suorittaneiden odotetaan näin

• omaavan käsityksen väestötieteestä tutkimusalueena
• hallitsevan väestöntutkimuksessa käytettävät keskeiset käsitteet
• pystyvän tulkitsemaan väestöilmiöiden mittauksessa käytettäviä keskeisiä mittalukuja ja samalla myös arvioiden lukemaan väestöilmiöitä käsitteleviä tekstejä
• omaksuneen perustiedot maailman nykyisestä väestötilanteesta ja siinä olevista alue-eroista, keskeisistä väestöongelmista, nykytilanteeseen johtaneesta kehityksestä, ja lähitulevaisuuden näkymistä

Kurssin sisältö /ohjelma

Verkkomateriaali löytyy osoitteesta http://www.valt.helsinki.fi/sosio/vaesto/index.html . Huomatkaa, että ainakaan kurssin sisällön laatijat eivät ole löytäneet keinoa tulostaa kirjallista perusmateriaalia Microsoftin Internet Explorer -selaimella ilman, että rivien oikeanpuoleiset päät jäävät tulostumatta. Sivut näyttäisivät sen sijaan tulostuvan ongelmitta kahdella muulla yleisesti käytetyllä selaimella, Netscapella ja Mozillalla. Internet Explorerin käyttäjillä on käytettävä kiertotietä, jossa tekstitiedosto tallennetaan verkosta omalle kiintolevylle, jonka jälkeen tulostus hoidetaan lukemalla tiedosto Word-ohjelmaan ja tarpeen vaatiessa muokkaamalla tiedostoa tällä ohjelmistolla.

Kohderyhmä

Sosiologian pääaineopiskelijat

Korvaavuudet

Kurssi on yleisopintojen tilastotieteen johdantokurssin vaihtoehto. Jompi kumpi näistä on suoritettava ennen aineopintojen sosiaalitutkimuksen kvantitatiivisten menetelmien kurssia. Tilastotieteen laitoksen järjestämä johdantokurssi vaaditaan niiltä, jotka aikovat suorittaa tilastotieteestä muutakin kuin yleisopintojen johdantokurssin.

Työtavat ja suorittaminen

Kurssiin liittyy luentojen lisäksi kaksi tunita harjoituksia viikossa.

Kohderyhmä

Luento-osassa sekä pää- että sivuaineopiskelijat, seminaariryhmien täyttyessä on pääaineopiskelijoilla etusija. Soveltuu myös jatko-opiskelijoille.

Kurssin sisältö /ohjelma

Käyttäytyminen riippuu sille annetuista merkityksistä; samoin se miten käyttäytymiseen suhtaudutaan. Samaa käyttäytymistä voidaan pitää rikolllisuutena, mielenterveysongelmana, riippuvuutena tai normaaliin elämään kuuluvana transgressiona. Suhtautuminen riippuu ympäristöstä, olosuhteista, traditioista ja kulttuurien välisestä vuorovaikutuksesta. Myös tunteet vaihtelevat eräiden teorioiden mukaan, riippuen siitä miten niitä kulttuurisesti representoidaan. Syksyn 2006 luentosarjalla tarkastellaan erityyppisiä käyttäytymisen ja kontrollin alueita kuten riippuvuuksia, seksuaalisuutta, ruokaa ja yksilökeskeisten yhteiskuntien tyypillisiä patologioita kuten masennusta sosiaalisen merkityksenannon, tunteiden ja biologisten tekijöiden vuorovaikutuksen näkökulmasta.

Ohjelma

• 5.9. Pekka Sulkunen: Tunteet, merkitykset ja käyttäytymisen sosiaalisuus
• 12.9. Claude Fischler: The Utopia of Rational Eating
• 19.9 Tiina Arppe: Passioiden hallinta 1800-luvun yhteiskuntateoriassa - PP-esitys ja Word-dokumentti
• 26.9. Teemu Aitta-aho: Päihteiden neurobiologiaa
• 3.10. Anna Rotkirch: Mistä vauvakuume johtuu?
• 10.10. Atte Oksanen: Rajalla: Addiktiot ja minuusproblematiikka kulttuurisena maastona
• 17.10. VÄLITENTTI
  VÄLITENTTIIN (17.10. KLO 14–18, PIII) TULEVA KIRJALLISUUS:
  
  Sulkunen, Pekka (2006): Mikä ihmeen talous? Sosiaalisen synty ja hiipuminen Smithin ja Bourdieun yhteiskuntateorioissa. Teoksessa Purhonen, Semi ja Roos, J.P. (toim.): Bourdieu ja minä: näkökulmia Pierre Bourdieun sosiologiaan. Tampere: Vastapaino.
  
  Elias, Norbert (1982): Civilizing Process. Vol. 2, Part II, chapters v and iv, s. 270-300 (v. 1982 engl. painoksesta).
  
  Durkheim, Emile: Itsemurha, osa II, luku 5., s. 285–336 (v. 1985 suomenkiel. painos)
  
  Rotkirch, Anna (2005): "Miten sosiologia kohtaa evoluutioteorian?" Teoksesta Meurman-Solin, Anneli ja Pyysiäinen, Ilkka (toim.): Ihmistieteet tänään. Helsinki: Gaudeamus. Löytyy myös osoitteesta http://www.valt.helsinki.fi/staff/rotkirch/index.htm
  
  Lyng, Stephen (1990): Edgework: A Social Psychological Analysis of Voluntary Risk Taking. American Journal of Sociology 95: 4, 851-886.
  
  
• 24.10. väliviikko, ei luentoa
• 31.10. Erkki Kilpinen: Merkitys objektiivisena käsitteenä: Merkityksenannon kritiikki
• 7.11. Kari Poikolainen: Addiktion monet kasvot
• 14.11. Robin Room: Questions of meaning in reporting problems with others concerning drinking
• 21.11. Piia Jallinoja: Painonhallinta ja syömisen hallitsemattomuus
• 28.11. Marja-Liisa Honkasalo: Mistä puhutaan kun puhutaan masennuksesta?
• 5.12. Pekka Sulkunen: Yhteenveto
• 12.12. LOPPUTENTTI

Työtavat ja suorittaminen

Luentosarja sopii hyvin sosiologian aine-, syventäviin ja jatko-opintoihin sekä sosiologiaa sivuaineena opiskeleville. Kurssi voidaan suorittaa joko tavallisena luento- ja kirjallisuuskurssina (4 op/2 ov) tai teemaseminaarina, jolloin siihen liittyy lisäksi ryhmätyöskentelyä (8 op/4 ov yhdessä luentokurssin kanssa). Myös yksittäisiä luentoja voi kuunnella, jolloin suositellaan luentopassin käyttöä (saa sosiologian laitoksen kansliasta). Kurssin yhteydessä tentittävä kirjallisuus ilmoitetaan myöhemmin.

Korvaavuudet

• Kurssi korvaa 2 op/1 ov:n HY:n sosiologian aine/syventävistä opinnoista sosiologian tutkimusalat -kohdista oj:sta 75130 (nyky-yhteiskunnan tutkimus) tai oj:sta 437 (kulttuurin tutkimus)
• Sopii myös jatko-opintoihin

Oppimistavoite

Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijoille tietoa Neuvostoliitosta ja neuvostojärjestelmän perinnöstä Venäjällä. Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on yleiskäsitys Neuvostoliiton taloudellisesta ja ideologisesta järjestelmästä, materiaalisesta ja henkisestä kulttuurista, arkipäivän erityispiirteistä sekä neuvostojärjestelmän hajoamiseen johtaneista syistä. Kurssilla pohditaan myös mitkä neuvostoajan piirteistä vaikuttavat yhä nyky-Venäjällä.

Kurssin sisältö /ohjelma

Johdantoluento:

• Markku Lonkila

Neuvostotalous ja -ideologia

• Pekka Sutela: Neuvostotalous
• Markku Kivinen: Bolshevikit
• Markku Kangaspuro: Neuvostohallinnon evoluutio ja kontrollin rooli Neuvostoliitossa

Materiaalinen kulttuuri ja arki Neuvostoliitossa

• Marina Vituhnovskaja: Neuvostoarkkitehtuuri
• Ilya Utekhin: Kommunalka
• Anna Rotkirch: Neuvostoliiton sukupuolijärjestelmä
• Markku Lonkila: Blat
• Kaija Heikkinen: Etnisyyden teoria ja käytäntö neuvostoaikana.
• Jukka Gronow: Neuvostoluksus

Virallinen ja epävirallinen neuvostokulttuuri

• Tomi Huttunen: Neuvostorock
• Marja Jänis: Neuvostoteatteri
• Pekka Pesonen: Neuvostokirjallisuus

Neuvostoliiton hajoaminen

• Jeremy Smith: Why Did the Soviet Union Dissolve?
• Tentti

Työtavat ja suorittaminen

Kurssi suoritetaan osallistumalla luentoihin, pitämällä vastuuhenkilön ohjeiden mukaan luentopäiväkirjaa sekä lopputentillä.

Edeltävät opinnot

perusopinnot ja oj 129.

Korvaavuudet

• Sosiologisen teorian suuntaukset (oj 75134), kohta 3
• Sosiologisia nykykeskusteluja (oj 75410), yksi vapaasti valittava kohta
• Jatko-opintoja sopimuksen mukaan

Kohderyhmä

Sosiologian pää- ja sivuaineopiskelijat, jatko-opiskelijat

Kurssin sisältö /ohjelma

Luentosarjalla sosiologian eri osa-alueiden asiantuntijat esittelevät sosiologiankeskeisimpiä teoreettisia käsitteitä ja näiden käsitteiden käyttöä empiirisessä sosiaalitutkimuksessa.

• 30.10. Yhteiskuntasopimus: Pekka Sulkunen
• 6.11. Väkivalta: Aino Sinnemäki
• 13.11. Massa/joukko: Riitta Jallinoja
• 20.11. Tila: Harriet Strandell
• 27.11. Sosiaalinen: Erkki Kilpinen
• 4.12. Tunteet: Anssi Peräkylä
• 11.12. Rakenne: Matti Kortteinen

Työtavat ja suorittaminen

Suoritukseen kuuluu läsnäolo luennoilla ja yhden vapaasti valittavan luennon aihepiiristä tehtävä 5 liuskan mittainen essee. Jokainen luennoija osoittaa kaksi oman luentonsa aihepiiriin kuuluvaa artikkelia, joita käytetään esseen valmistelussa. Artikkeleita säilytetään sosiologian laitoksella, josta niitä saa kopioitaviksi.

Kurssin sisältö /ohjelma

Lukupiirissä valmistaudutaan tenttimään oj 134:n vaatimuksiin kuuluvaa Risto Heiskalan kirjaa Toiminta, tapa ja rakenne.

Työtavat ja suorittaminen

Kirjan luku, alustukset ja keskustelu

Kurssin sisältö /ohjelma

Lukupiirissä valmistaudutaan tenttimään oj 134:n vaatimuksiin kuuluvaa Risto Heiskalan kirjaa Toiminta, tapa ja rakenne.

Työtavat ja suorittaminen

Kirjan luku, alustukset ja keskustelu

Edeltävät opinnot

• Sosiologian perusopinnot
• Tilastotieteen johdantokurssi tai Sosiologian tilastotieteelliset perusteet-kurssi
• Yleisopintojen SPSS-kurssi viimeistään samanaikaisesti kvantitatiivisten menetelmien kurssin kanssa

Kohderyhmä

Sosiologian pääaineopiskelijat

Prerequisites

• Basic studies in your major subject
• Introductory statistics course

Course work and forms of study

• Lectures, lab exercises and examination
• Course pages at BSCW https://kampela.it.helsinki.fi/bscw/ (use your username and password to log in when asked)

Edeltävät opinnot

• Sosiologian perusopinnot
• Tilastotieteen johdantokurssi tai Sosiologian tilastotieteelliset perusteet-kurssi
• Yleisopintojen SPSS-kurssi viimeistään samanaikaisesti kvantitatiivisten menetelmien kurssin kanssa

Kohderyhmä

Sosiologian pääaineopiskelijat

Kohderyhmä

Kurssi on tarkoitettu pääaineopiskelijoille.

Oppimistavoite

Perehtyä keskeisimpiin kvalitatiivisiin aineistotyyppeihin ja niihin liittyviin aineistonkeruu- ja analyysimenetelmiin. Tarkasteltavina ovat erityisesti tekstianalyysi, keskusteluanalyysi ja argumentaatioanalyysi sekä teemahaastattelu. Tavoitteena on myös harjoitella empiiristen tulosten tarkastelua sosiologisen kirjallisuuden avulla.

Työtavat ja suorittaminen

Aktiivinen osallistuminen luennoille, joilla analyysimenetelmiä opetetaan. Harjoitustyö sisältää aineiston keruun (yksi teemahaastattelu ja tekstit), aineiston käsittelyn ja analyysin, jossa hyödynnetään sosiologista kirjallisuutta. Harjoitustyön aiheista keskustelllaan ensimmäisessä kokoontumisessa 12.9. Harjoitustyön voi tehdä joko yksin tai pareittain. Harjoitustyönä laadittu loppuraportti palautetaan kurssin päätyttyä. Lisäksi kurssiin kuuluu tentti, jonka kysymykset perustuvat luentoihin ja kirjallisuuteen. Tarkempi ohjelma jaetaan kurssin alussa.

Edeltävät opinnot

Sosiologian perusopinnot. Suositellaan myös opintojaksoja 130 ja 134.

Kohderyhmä

Sosiologian pääaineopiskelijat

Työtavat ja suorittaminen

Kandidaatintutkielman tarkastukseen jättäminen webOodissa

Valmis tutkielma jätetään pääsääntöisesti seminaarin pitäjälle viimeistään seminaarin päättymistä seuraavan opetusperiodin kuluessa. Perustellusta syystä tutkielman voi jättää vastuuopettajan kanssa sovittavan määräajan kuluessa. Samalla kun opiskelija jättää tutkielmansa arvosteltavaksi, hänen on tehtävä ilmoittautuminen WebOodiin. WebOodi ei hyväksy ilmoittautumista, jos äidinkielen lehtori ei ole katsonut opiskelijan kielen hallintaa riittäväksi eikä suoritusta ole rekisteröity.

Kandidaatin tutkielma osana kandidaatin tutkintoa: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tuteko/kandi.htm

Työtavat ja suorittaminen

Kurssiin kuuluu luentojen lisäksi ohjattuja harjoituksia kaksi tuntia viikossa. Harjoitusajat ilmoitetaan myöhemmin.

Korvaavuudet

Sosiologian maisterinopintojen menetelmäopintoja kurssin laajuuden osoittama määrä.

Kurssin sisältö /ohjelma

1. periodi pe 8.9. – 20.10 (luennoitsijana Kati Rantala)

8.9. Arviointitutkimus projektiyhteiskunnan hallintamekanismina
15.9. Arviointia vai arviointitutkimusta?

22.9. Hyvät käytännöt ja vaikuttavuus: kausaalisuuden vanhat ongelmat

29.9. Prosessin arviointi: peesausta, sparrausta vai tuomio?

6.10. Ohjelmateorian arviointi: kohti vaikuttavuuden edellytyksiä

13.10. Arviointitutkijan asema yhteiskunnassa

20.10. Välitentti

2. periodi pe 3.11. – 15.12. (vierailevia luennoitsijoita, järjestys saattaa vaihtua)

3.11. Arviointi, EU ja työllisyyspolitiikka (Ilkka Kankare, HY/yhteiskuntapolitikka)
10.11. Arviointi, vaikuttavuus ja alkoholipolitiikka (Katariina Warpenius, Stakes)

17.11. Arviointi, hyvät käytännöt ja kriminaalipolitiikka (Timo Korander, Poliisiammattikorkeakoulu)

24.11. Arviointi, asiantuntijuus ja kansalaisjärjestöt (Georg Wrede, Mannerheimin Lastensuojeluliitto)

1.12. Arviointi, etiikka ja nuorisopolitiikka (Jaana Lähteenmaa, Nuorisotutkimusverkosto)

8.12. Ryhmätöiden purku ja loppukeskustelu

15.12. Lopputentti

Työtavat ja suorittaminen

Arviointitutkimus työllistää niin nuorempia kuin varttuneempia tutkijoita. Sen avulla on mahdollista tukea ja legitimoida tai kyseenalaistaa vallitsevia yhteiskuntapoliittisia käytäntöjä. Syksyn 2006 arviointitutkimuksen kurssilla käydään monipuolisesti läpi arviointitutkimuksen asemaa julkishallinnossa. Teoreettisesti arviointitutkimusta käsitellään nyky-yhteiskunnan läpitunkevana hallintamekanismina, mutta kurssilla opiskellaan myös arviointitutkimuksen menetelmiä, koulukuntia ja käytännön sovelluksia sekä niiden ongelmia. Esimerkkejä on eri tutkimusaloilta ja yhteiskunnan eri sektoreilta: alkoholipolitiikka, kriminaalipolitiikka, nuorisopolitiikka, työllisyyspolitiikka ja kansalaisjärjestötoiminta. Luentosarjassa vierailee ulkopuolisia asiantuntijoita.

Kahden periodin pituinen arviointitutkimuksen kurssi koostuu a) luentosarjasta ja myöhemmin ilmoitettavasta oheiskirjallisuudesta sekä b) ryhmätöistä. Ryhmätöissä harjoitellaan arviointitutkimukseen perustuvien rahoitushakemusten ja tutkimussuunnitelmien tekemistä.

Kurssi suoritetaan tenttimällä (välitentti ja lopputentti) ja osallistumalla ryhmätyöhön.

Ersättningar

• 75632, fördjupande kurs i kvalitativa forskningsmetoder

Mål

Målet med kursen är öka och fördjupa studenternas kunskaper om aktuella kvalitativa forskningsmetoder. I de fördjupade studierna betonas olika analysformer och förklaringssystem. Innehållet i kursen består av föreläsningar om olika kvalitativa metoder samt av grupparbeten i anslutning till dem. Syftet är att studenterna presenterar och diskuterar teoretiska och metodologiska problem i olika forskningsuppgifter. Därutöver granskas analysernas utförande och tolkning grundligt. Målet är att studenterna efter kursen har förmågan att välja och använda analysmetoder, samt tolka desamma.

Kursens innehåll

Program: 20.9 Catharina Lojander-Visapää: Introduktion till kursen, forskningsprocessen, metodval och tolkningar. Presentation av kursprogrammet och arbetsuppgifterna. Indelning av deltagarna i mindre grupper.

27.9 Heli Vaaranen: Deltagande observation som metod och analys. Arbetsuppgifter

4.10 Heli Vaaranen: Genomgång av arbetsuppgifter

11.10 Sirpa Wrede: Existerande material 1: analysmetoder och möjligheter, genomgång av arbetsuppgifter som deltats ut tidigare

18.10 Sirpa Wrede: Existerande material 1: analysmetoder och möjligheter, genomgång av arbetsuppgifter.

1.11 Camilla Nordberg: Finländska romers röster – berättelser om tillhörighet och identitet. Arbetsuppgifter

8.11 Catharina Lojander-Visapää: Kvalitativa analyser med kvantitativa material som utgångspunkt.

15.11 Camilla Nordberg: Genomgång av arbetsuppgifter

22.11 Sanna Saksela: Grounded theory och forskning om invandrarkvinnor.

29.11 Catharina Lojander-Vispää

Korvaavuudet

Oj 75632 syventävien opintojen kvalitatiivisten menetelmien kurssi

Compensations

• 8 credits in Unit 643, Methods of Analysis in Qualitative Research
• 8 credits in postgraduate studies

Content

Lecture 1: Qualitative Research and its phases.

Exercise 1: Discussion on assignments.

Friday 15.9.2006, 12-16

Lecture 2 and 3: Overview of the different approaches in Qualitative Research.

Friday 29.9.2006, 12-16

Lecture 4: Preparing the data for analysis.

Exercise 2: Coding

Thursday 12.10.2006, 16-20

Lecture 5 and exercise 3: Narrative Semiotics.

Friday 13.10.2006, 12-16

Lecture 6 and exercise 4: Analysing Cultural Distinctions.

Friday 10.11.2006, 12-16

Lecture 7 and exercise 5: Narratology

Thursday 23.11.2006, 16-20

Lecture 8 and exercise 6: (Critical) Discourse Analysis.

Friday 24.11.2006, 12-16

Lecture 9 and exercise 7: Rhetorical Analysis.

Thursday 7.12.2006, 16-20

Lecture 10 and exercise 8. Subject position, speaker image, identity.

Friday 8.12.2006, 12-16

Lecture 11: How to use theories in Qualitative Research?

Exercise 12: About the conventions of scientific writing.

Thursday 18.1.2007, 16-20

Exercise 9 and 10: Assignments handed in, presented and discussed.

Friday 19.1.2007, 12-16

Exercise 11 and 12: Assignments handed in, presented and discussed.

Friday 2.2.2007, 12-16

Lecture 13 and 14: Feedback on assignments and revision.

Kurssin sisältö /ohjelma

Luentosarjassa on kolme aihetta:

1) biopolitiikan käsite sekä siihen liittyvän elämän käsitteiden eli biologisen ja biograafisen konseption luonne tukeutuen päasiassa Foucault’n, Agambenin ja Nikolas Rosen kirjoituksiin;

2) biopolitiikka konkreettisesti eli sen substanssi, ala ja muoto korostaen erityisesti väestö- ja terveyspolitiikkaa;

3) biopolitiikan näkökulman soveltaminen nykyhetken ilmiöihin kantasolututkimuksesta terroristiseen sodankäyntiin.

Kurssi liittyy kiinteästi terveyssosiologian, kontrollin sosiologian sekä sukupuolen sosiologian erikoisaloihin ja siinä on huomattava yhteiskuntateoreettinen viritys.

Soveltuu myös jatko-opiskelijoille.

Työtavat ja suorittaminen

Luentosarja, 12 luentoa (11 varsinaista + 1 palautekerta) ma klo 10- 12 ja to klo 10-12, kirjallisuusseminaari, 5 kertaa.

Suoritustapa: aktiivinen osallistuminen kirjallisuusseminaariin. Kaksi pienoisesseetä annetuista aiheista luentojen ja oheiskirjallisuuden perusteella. Kurssin yhteydessä voi sopia myös tähän aihepiiriin liittyvän kandidaatintutkielman laatimisesta.

Korvaavuudet

Korvaa 5 op/ 3ov sosiologian tutkimusalat I- tai II -tentistä kohdista 75426 tai 75826 (Perhesosiologia) tai 75430 tai 75830 (Sukupuolen sosiologia).

Kurssin sisältö /ohjelma

Luentosarjassa on kolme aihetta:

1) biopolitiikan käsite sekä siihen liittyvän elämän käsitteiden eli biologisen ja biograafisen konseption luonne tukeutuen päasiassa Foucault’n, Agambenin ja Nikolas Rosen kirjoituksiin;

2) biopolitiikka konkreettisesti eli sen substanssi, ala ja muoto korostaen erityisesti väestö- ja terveyspolitiikkaa;

3) biopolitiikan näkökulman soveltaminen nykyhetken ilmiöihin kantasolututkimuksesta terroristiseen sodankäyntiin.

Kurssi liittyy kiinteästi terveyssosiologian, kontrollin sosiologian sekä sukupuolen sosiologian erikoisaloihin ja siinä on huomattava yhteiskuntateoreettinen viritys.

Soveltuu myös jatko-opiskelijoille.

Työtavat ja suorittaminen

Luentosarja, 12 luentoa (11 varsinaista + 1 palautekerta) ma klo 10- 12 ja to klo 10-12, kirjallisuusseminaari, 5 kertaa.

Suoritustapa: aktiivinen osallistuminen kirjallisuusseminaariin. Kaksi pienoisesseetä annetuista aiheista luentojen ja oheiskirjallisuuden perusteella. Kurssin yhteydessä voi sopia myös tähän aihepiiriin liittyvän kandidaatintutkielman laatimisesta.

Kohderyhmä

Luento-osassa sekä pää- että sivuaineopiskelijat, seminaariryhmien täyttyessä on pääaineopiskelijoilla etusija. Soveltuu myös jatko-opiskelijoille.

Kurssin sisältö /ohjelma

Käyttäytyminen riippuu sille annetuista merkityksistä; samoin se miten käyttäytymiseen suhtaudutaan. Samaa käyttäytymistä voidaan pitää rikolllisuutena, mielenterveysongelmana, riippuvuutena tai normaaliin elämään kuuluvana transgressiona. Suhtautuminen riippuu ympäristöstä, olosuhteista, traditioista ja kulttuurien välisestä vuorovaikutuksesta. Myös tunteet vaihtelevat eräiden teorioiden mukaan, riippuen siitä miten niitä kulttuurisesti representoidaan. Syksyn 2006 luentosarjalla tarkastellaan erityyppisiä käyttäytymisen ja kontrollin alueita kuten riippuvuuksia, seksuaalisuutta, ruokaa ja yksilökeskeisten yhteiskuntien tyypillisiä patologioita kuten masennusta sosiaalisen merkityksenannon, tunteiden ja biologisten tekijöiden vuorovaikutuksen näkökulmasta.

Ohjelma

• 5.9. Pekka Sulkunen: Tunteet, merkitykset ja käyttäytymisen sosiaalisuus
• 12.9. Claude Fischler: The Utopia of Rational Eating
• 19.9 Tiina Arppe: Passioiden hallinta 1800-luvun yhteiskuntateoriassa - PP-esitys ja Word-dokumentti
• 26.9. Teemu Aitta-aho: Päihteiden neurobiologiaa
• 3.10. Anna Rotkirch: Mistä vauvakuume johtuu?
• 10.10. Atte Oksanen: Rajalla: Addiktiot ja minuusproblematiikka kulttuurisena maastona
• 17.10. VÄLITENTTI
  VÄLITENTTIIN (17.10. KLO 14–18, PIII) TULEVA KIRJALLISUUS:
  
  Sulkunen, Pekka (2006): Mikä ihmeen talous? Sosiaalisen synty ja hiipuminen Smithin ja Bourdieun yhteiskuntateorioissa. Teoksessa Purhonen, Semi ja Roos, J.P. (toim.): Bourdieu ja minä: näkökulmia Pierre Bourdieun sosiologiaan. Tampere: Vastapaino.
  
  Elias, Norbert (1982): Civilizing Process. Vol. 2, Part II, chapters v and iv, s. 270-300 (v. 1982 engl. painoksesta).
  
  Durkheim, Emile: Itsemurha, osa II, luku 5., s. 285–336 (v. 1985 suomenkiel. painos)
  
  Rotkirch, Anna (2005): "Miten sosiologia kohtaa evoluutioteorian?" Teoksesta Meurman-Solin, Anneli ja Pyysiäinen, Ilkka (toim.): Ihmistieteet tänään. Helsinki: Gaudeamus. Löytyy myös osoitteesta http://www.valt.helsinki.fi/staff/rotkirch/index.htm
  
  Lyng, Stephen (1990): Edgework: A Social Psychological Analysis of Voluntary Risk Taking. American Journal of Sociology 95: 4, 851-886.
  
  
• 24.10. väliviikko, ei luentoa
• 31.10. Erkki Kilpinen: Merkitys objektiivisena käsitteenä: Merkityksenannon kritiikki
• 7.11. Kari Poikolainen: Addiktion monet kasvot
• 14.11. Robin Room: Questions of meaning in reporting problems with others concerning drinking
• 21.11. Piia Jallinoja: Painonhallinta ja syömisen hallitsemattomuus
• 28.11. Marja-Liisa Honkasalo: Mistä puhutaan kun puhutaan masennuksesta?
• 5.12. Pekka Sulkunen: Yhteenveto
• 12.12. LOPPUTENTTI

Työtavat ja suorittaminen

Luentosarja sopii hyvin sosiologian aine-, syventäviin ja jatko-opintoihin sekä sosiologiaa sivuaineena opiskeleville. Kurssi voidaan suorittaa joko tavallisena luento- ja kirjallisuuskurssina (4 op/2 ov) tai teemaseminaarina, jolloin siihen liittyy lisäksi ryhmätyöskentelyä (8 op/4 ov yhdessä luentokurssin kanssa). Myös yksittäisiä luentoja voi kuunnella, jolloin suositellaan luentopassin käyttöä (saa sosiologian laitoksen kansliasta). Kurssin yhteydessä tentittävä kirjallisuus ilmoitetaan myöhemmin.

Korvaavuudet

• Korvaa 5op/2 ov Sosiologian tutkimusalat I- tai II-tentistä iän sosiologiasta (oj. 754301 tai oj. 757301)

Kurssin sisältö /ohjelma

Kristiina-instituutin järjestämä kurssi, ks. http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/opiskelu/kurssikuvaukset.htm#El%E4m%E4nkulku

Korvaavuudet

Korvaa 5 op/ 3ov sosiologian tutkimusalat I- tai II -tentistä kohdista 75426 tai 75826 (Perhesosiologia) tai 75430 tai 75830 (Sukupuolen sosiologia).

Kurssin sisältö /ohjelma

Luentosarjassa on kolme aihetta:

1) biopolitiikan käsite sekä siihen liittyvän elämän käsitteiden eli biologisen ja biograafisen konseption luonne tukeutuen päasiassa Foucault’n, Agambenin ja Nikolas Rosen kirjoituksiin;

2) biopolitiikka konkreettisesti eli sen substanssi, ala ja muoto korostaen erityisesti väestö- ja terveyspolitiikkaa;

3) biopolitiikan näkökulman soveltaminen nykyhetken ilmiöihin kantasolututkimuksesta terroristiseen sodankäyntiin.

Kurssi liittyy kiinteästi terveyssosiologian, kontrollin sosiologian sekä sukupuolen sosiologian erikoisaloihin ja siinä on huomattava yhteiskuntateoreettinen viritys.

Soveltuu myös jatko-opiskelijoille.

Työtavat ja suorittaminen

Luentosarja, 12 luentoa (11 varsinaista + 1 palautekerta) ma klo 10- 12 ja to klo 10-12, kirjallisuusseminaari, 5 kertaa.

Suoritustapa: aktiivinen osallistuminen kirjallisuusseminaariin. Kaksi pienoisesseetä annetuista aiheista luentojen ja oheiskirjallisuuden perusteella. Kurssin yhteydessä voi sopia myös tähän aihepiiriin liittyvän kandidaatintutkielman laatimisesta.

Korvaavuudet

Naisoikeuden johdatus naisoikeuteen (6 op, 3 ov), Naistutkimus NA233 (3 ov), Sosiologiassa (4 op/2 ov) sosiologian tutkimusalat I tai II (Oj 75430, 75830 Sukupuolen sosiologia), Sosiaalityön (2 ov, Oj 73194 S6 Sosiaalityön erityisalueet)

Oppimistavoite

Kurssin tavoitteena on tarkastella kriittisesti väkivallan sukupuolittuneisuutta ja oikeusjärjestelmän tapaa kohdata väkivalta. Luennoilla tarkastellaan kriittisesti lainsäädäntöä ja sen soveltamiskäytäntöä. Erityisesti poliisi-, syyttäjä- ja tuomioistuinkäytäntöjä käsitellään oikeussosiologisesta näkökulmasta. Sen lisäksi pohditaan väkivaltaa koskevia kulttuurisia käsityksiä yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta sekä lain ja ”yhteiskuntatodellisuuden” välistä vuorovaikutusta. Rikosoikeuden aineopintotentti ei ole välttämätön edellytys kurssille osallistumiselle.

Kurssin sisältö /ohjelma

• 11.9. Kevät Nousiainen: Avaus; Minna Piispa: Onko väkivalta sukupuolittunut ilmiö?
• 18.9 Leo Nyqvist: Parisuhdeväkivallan kohtaaminen ammatillisissa käytännöissä
• 25.9. Emmi Lattu: Naisten väkivalta
• 2.10. Atte Oksanen: Satuttaminen ja musta pedagogiikka
• 9.10. Johanna Niemi-Kiesiläinen: Parisuhdeväkivalta ja rikosprosessi
• 16.10. Anne-Maria Holli: Prostituutio
• 23.10. Syysloma
• 30.10. Kevät Nousiainen: Sallittu ja kielletty väkivalta historian näkökulmasta
• 6.11. Sari Näre: Seksuaalinen väkivalta visuaalisesta ja verbaalisesta häirinnästä raiskauksiin
• 13.11. Heini Kainulainen: Raiskaus - myyttejä ja todellisuutta
• 20.11. Helena Karma: Seksuaalirikosten käsittely tuomioistuimissa
• 27.11. Päivi Honkatukia ja Leena Suurpää: Monikulttuuristumisen haasteet suomalaiselle kriminaalipolitiikalle - esimerkkinä rikoksia tehneet maahanmuuttajapojat?
• 4.12. Kevät Nousiainen ja Minna Piispa: Kurssin yhteenveto ja palaute

Oheismateriaali luentosarjalle Sukupuoli, väkivalta ja oikeus Syksy 2006

Suositeltava oheislukeminen niille, joilla ei ole rikosoikeuden pohjatietoja: Nuotio ja Majanen: Rikosoikeuden poluilla 2002.

Luento 1. 11.9.2006

• Husso, Marita (2003) Parisuhdeväkivalta. Lyötyjen aika ja tila. Tampere, Vastapaino.
• Heiskanen, Markku ja Piispa, Minna (1998) Usko, toivo, hakkaus. Tutkimus miesten naisille tekemästä väkivallasta. Helsinki: Tilastokeskus ja Tasa-arvoasioian neuvottelukunta.
• Piispa, Minna (2004) Väkivalta ja parisuhde. Nuorten naisten kokeman parisuhdeväkivallan määrittely survey-tutkimuksessa. Helsinki: Tilastokeskus (Tutkimuksia 241).

Luento 2. 18.9.2006

• Nyqvist, Leo (2001) Väkivaltainen parisuhde, asiakkuus ja muutos. Prosessinarviointi parisuhdeväkivallasta ja turvakotien selviytymistä tukevasta asiakastyöstä. Ensi- ja turvakotien liiton julkaisu 28, Turku 2001.
• Nyqvist, Leo (2004) Sukupuoli parisuhdeväkivallan ammatillisessa kohtaamisessa. Teoksessa Marjo Kuronen ja Riitta Granfelt ja Leo Nyqvist ja Päivi Petrelius (toim.): Sukupuoli ja sosiaalityö. Jyväskylä: PS-kustannus, 101—130.
• Päivi Sinko (2004) Laki ja lastensuojelu. Juridisoituvat käytännöt sosiaalityön arjessa ja asiantuntijuuden määrittelyssä. Palmenia-kustannus. Yliopistopaino 2004.

Luento 3. 25.9.2006

• Emmi Lattu; anna oheismateriaali

Luento 4. 2.10.2006

• Oksanen, Atte ja Levä, Ilkka ja Näre, Sari (2003) Nuorten yksilöllisyyden hajoaminen – teknologisoitumisen riski jälkitraumaattisessa yhteiskunnassa. Teoksessa Kangas, Sonja ja Kuure, Tapio (toim.) Teknologisoituva nuoruus. Nuorten elinolot –vuosikirja. Nuorisoasiain neuvottelukunta ja Nuorisotutkimusverkosto ja Stakes. Helsinki.
• Oksanen, Atte (2004) Kuolossa kulkijat. Nuorisotutkimus-lehti 1/2004.

Luento 5. 9.10.2006

• Niemi-Kiesiläinen, Johanna (2004) Rikosprosessi ja parisuhdeväkivalta. Helsinki. WSOY. Seuraavat kohdat:

4 Kaksi diskurssia parisuhdeväkivallasta s. 65-72 8 Parisuhdeväkivallan sovittelu s. 153-166 11.2 ja 11.5 Lähestymiskielto s. 241-247 ja s. 258-260 12.2 Syyteharkinnan järjestely s. 262-273 15 Parisuhdeväkivalta ja seuraamusjärjestelmä s. 371-381 16 Johtopäätökset s. 385-392

Luento 6. 16.10.2006

• Anne-Maria Holli/Johanna Kantola; antakaa oheismateriaali

Luento 7. 30.9.2006

• Nousiainen, Kevät ja Pylkkänen, Anu (2001) Sukupuoli ja oikeuden yhdenvertaisuus. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja. Helsinki.

Luento 8. 6.11.2006

• Näre, Sari (2005) Styylaten ja pettäen. Luottamuksen ongelma ja postindividualismi nuorten sukupuolikulttuurissa. Yliopistopaino.
• Näre, Sari (2005) Julkisuudesta ja intimiteetistä. Kirjapaja

Luento 9. 13.11.2006

• Kainulainen, Heini (2004) Raiskattu? Tutkimus raiskausten käsittelemisestä rikosprosessissa. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 212. Tilastokeskus Oikeus 2004:16.´

Luento 10. 20.11..2006

• Honkatukia, Päivi ja Niemi-Kiesiläinen, Johanna ja Näre, Sari (2000) Lähentelyistä raiskauksiin. Tyttöjen kokemuksia häirinnästä ja seksuaalisesta väkivallasta. Helsinki: Nuorisotutkimusseura. Julkaisuja 13.
• Merja Laitinen (2004) Insestin uhrin särjetty sukupuolisuus. Teoksessa Marjo Kuronen ja Riitta Granfelt ja Leo Nyqvist ja Päivi Petrelius (toim.): Sukupuoli ja sosiaalityö. Jyväskylä: PS-kustannus, 101—130.

Luento 11. 27.11.2006

• Leena Suurpää ja Leena Suurpää: Monikulttuuristumisen haasteet suomalaiselle kriminaalipolitiikalle - esimerkkinä rikoksia tehneet maahanmuuttajapojat?

11.12. Kevät Nousiainen ja Minna Piispa: Kurssin yhteenveto ja palaute

Työtavat ja suorittaminen

Luennot (12 luentoa), oheiskirjallisuus ja oppimispäiväkirja (ohjeet ensimmäisellä kerralla).

Prerequisites

• Basic Studies in sociology

Compensations

• 4 credits in Reasearch Areas in Sociology, Unit 75432, Sociology of Interaction (Bachelor's studies), Unit 75832 or Sociology of Interaction (Master's studies)
• suits also for postgraduate studies

Content

Douglas W. Maynard, Ph.D University of Helsinki Fall 2006

This course approaches the dynamics of research interviews by way of ethnomethodology and conversation analysis, and is divided into three sections: (1) ethnomethodology, (2) conversation analysis, and (3) interviewing. Each of the first two sections aims to review studies relevant to the understanding of interviews, and the third section concentrates on interview studies themselves.

Section 1: Ethnomethodology

Week 1. Introductory matters: Ethnomethodology and Social Theory (1) John Heritage, “A Parsonian Backdrop.” Chapter 2 in Garfinkel and Ethnomethodology. Cambridge: Polity Press, 1984 (2) John Dewey, “The Reflex Arc Concept in Psychology.” Psychological Review III: 357-70, 1896 (3) Anne Rawls, “Editor’s Introduction.” Pp. 1-64 in EP.

Week 2. Ethnomethodology and Rules (1) Zimmerman, D. (1970). “The Practicalities of Rule Use.” Understanding Everyday Life. J.Douglas. London, Routledge: 221-238. (2) Sacks, Harvey, Emanuel A. Schegloff, and Gail Jefferson. 1974. “A Simplest Systematics for the Organization of Turn-Taking for Conversation.” Language 50:696-735.

Week 3. Records, Instructions, and Human Activity (1) Garfinkel, SE Chapter 6, “Good Organizational Reasons for ‘Bad’ Clinic Records.” (2) Garfinkel, EP Chapter 6, “Instructions and Instructed Actions.” (3) Christian Heath and Paul Luff, Chapter 2, “Documents and Professional Practice: ‘Bad’ Organisational Reasons for ‘Good’ Clinical Records.” Technology in Action. Cambridge: Cambridge University Press, 2000.

Week 4: Ethnomethodology and the Workplace: Ethnography of a Survey Center (1) H. Garfinkel, M. Lynch, and E. Livingston, “The Work of a Discovering Science Construed with Materials from the Optically Discovered Pulsar.” Philosophy of the Social Sciences 11:131-58, 1981. (2) Lucy Suchman, “Working Artefacts: Ethnomethods of the Prototype.” British Journal of Sociology 53:163-179. (3) Jack Whalen and Marilyn Whalen, “Improvisational Choreography in Teleservice Work.” British Journal of Sociology 53:239-258.

Section 2: Conversation Analysis

Week 5. Interaction Order and Talk (1) Erving Goffman, “The Interaction Order.” 1983. American Sociological Review 48:1-17. (2) Emanuel Schegloff, “Discourse, Pragmatics, Conversation, Analysis.” 1999. Discourse Studies 1:405-435. (3) D.W. Maynard. 2003. On Predicating a Diagnosis as an Attribute of a Person. Discourse Studies 6:53-76. (4) Harvey Sacks. 1989. “Lecture 1: Rules of Conversational Sequence.” Human Studies 12: 217-227.

Week 6. Conversational Openings (1) E. Schegloff. 1986. “The Routine as Achievement.” Human Studies 9: 111-151. (2) I. Arminen and M. Leinonen, Minna. 2006/in press. “Mobile Phone Call Openings: Tailoring Answers To Personalized Summons.” Discourse Studies 8:2.

Week 7. Preference Structure and Epistemics (1) A. Pomerantz, “Agreeing and Disagreeing with Assessments: Some Features of Preferred/Dispreferred Turn Shapes.” Pp. 57-101 in Structures of Social Action: Studies in Conversation Analysis, edited by J. M. Atkinson and J. Heritage. Cambridge: Cambridge University Press. (2) J. Heritage. Oh-Prefaced Responses to Assessments: A Method of Modifying Agreement/Disagreement. Pp. 196-224 in C.E. Ford, B.A. Fox, and S.A. Thompson (eds.) The Language of Turn and Sequence. New York: Oxford. (3) J. Heritage and G. Raymond. 2005. “The Terms of Agreement: Indexing Epistemic Authority and Subordination in Talk-in-Interaction.” Social Psychology Quarterly 68:15-38.

Week 8. Adjacency Pairs and Variations Thereon (1) Emanuel A. Schegloff and Harvey Sacks. 1973. “Opening Up Closings.” Semiotica 8:289-327. (2) J. Heritage. 1984. "Conversation Analysis." Pp. 245-265 in Garfinkel and Ethnomethodology. Cambridge: Polity Press. (3) M-l. Sorjonen. 2002. “Recipient Activities: The Particle No as a Go-Ahead Response in Finnish Conversations.” Pp. 1165-195 in C.E. Ford, B.A. Fox, and S.A. Thompson (eds.) The Language of Turn and Sequence. New York: Oxford.

Section 3: The Interview: Educational, News, Therapeutic, Medical, Survey, and Others

Week 9. The Interactional Substrate in Interview Contexts (1) Maynard, Douglas W. and Courtney L. Marlaire. 1992. “Good Reasons for Bad Testing Performance: The Interactional Substrate of Educational Testing.” Qualitative Sociology 15:177-202. (2) A. Peräkylä. 2004. “Making Links in Psychoanalytic Interpretations: A Conversation Analytic Perspective.” Psychotherapy Research 14:289-307. (3) E. Boyd and J. Heritage. In Press. “Taking the History: Questioning During Comprehensive History Taking.” In J. Heritage and D. Maynard. Communication in Medical Care:Interaction between Primary Care Physicians and Patients. Cambridge UK: Cambridge University Press. (4) S.E. Clayman and J. Heritage. 2002. “Basic Ground Rules: Taking Turns and ‘Doing’ News Interview Talk.” Chapter 4 in The News Interview: Journalists and Public Figures on the Air. Cambridge, UK: Cambridge University Press.

Week 10. Gestaltung Social Actions in Talk: Testing, Medical Interviewing, and Surveys (1) A. Pomerantz. 1978. "Compliment Responses: Notes on the Co-operation of Multiple Constraints." Pp. 79-112 in Studies in the Organization of Conversational Interaction, edited by J. Schenkein. New York: Academic Press. (2) M.-L. Sorjonen, L. Raevaara, M. Haakana, T. Tammi, and A. Peräkylä. In press. “Lifestyle Discussions in Medical Interviews.” In J. Heritage and D. Maynard. Communication in Medical Care:Interaction between Primary Care Physicians and Patients. Cambridge UK: Cambridge University Press. (3) C. Gathman and D. Maynard. In preparation. “Complimenting Respondents’ Performance on Cognitive Items in the Survey Interview.”

Week 11. Survey Participation (1) D.W. Maynard and Nora Cate Schaeffer. “Keeping the Gate: Declinations to Participate in the Survey Interview.” 1997. Sociological Methods and Research 26:34-79. (2) Hanneke Houtkoop-Steenstra and Huub van den Bergh. 2002. “Effects of Introductions in large-Scale Telephone Survey Interviews.” Pp. 205-218 in D.W. Maynard, H. Houtkoop-Steenstra, N.C. Schaeffer, and J. van der Zouwen (eds.) Standardization and Tacit Knowledge: Interaction and Practice in the Survey Interview. New York: Wiley. (3) M.P. Couper and R.M. Groves. 2002. “Telephone Surveys and Nonresponse.” Pp. 161-178 in D.W. Maynard, H. Houtkoop-Steenstra, N.C. Schaeffer, and J. van der Zouwen (eds.) Standardization and Tacit Knowledge: Interaction and Practice in the Survey Interview. New York: Wiley.

Week 12. Survey Interviews and Cognition (1) E.A. Schegloff. 1991. “Conversation Analysis and Socially Shared Cognition.” Pp. 150-171 in Perspectives on Socially Shared Cognition, edited by L.Resnick, J.Levine, and S.Teasley. Washington DC: American Psychological Association. (2) J. Potter and H. te Molder. 2005. “Talking Cognition: Mapping and Making the Terrain.” Pp. 1-56 in H. te Molder and J. Potter (eds.) Conversation and Cognition. Cambridge, UK: Cambridge University Press.