Oppimistavoite

Kurssin tavoitteena on

• 1. antaa käsitys siitä, mitä väestötiede on
• 2. antaa väestöilmiöitä koskettelevan tutkimuksen "lukutaito"
• 3. antaa käsitys väestönkehityksen historiasta ja nykytilanteesta
• 4. antaa käsitys tärkeimmistä väestönmuutosilmiöistä ja niihin vaikuttavista tekijöistä
• 5. antaa välineet väestöilmiöitä koskevan mediatiedon kriittiselle arvioinnille
• 6. antaa perusta ns. riskilukujen informaatioarvon ymmärtämiselle

Kurssin suorittaneiden odotetaan näin

• omaavan käsityksen väestötieteestä tutkimusalueena
• hallitsevan väestöntutkimuksessa käytettävät keskeiset käsitteet
• pystyvän tulkitsemaan väestöilmiöiden mittauksessa käytettäviä keskeisiä mittalukuja ja samalla myös arvioiden lukemaan väestöilmiöitä käsitteleviä tekstejä
• omaksuneen perustiedot maailman nykyisestä väestötilanteesta ja siinä olevista alue-eroista, keskeisistä väestöongelmista, nykytilanteeseen johtaneesta kehityksestä, ja lähitulevaisuuden näkymistä

Kurssin sisältö /ohjelma

Verkkomateriaali löytyy osoitteesta http://www.valt.helsinki.fi/sosio/vaesto/index.html . Huomatkaa, että ainakaan kurssin sisällön laatijat eivät ole löytäneet keinoa tulostaa kirjallista perusmateriaalia Microsoftin Internet Explorer -selaimella ilman, että rivien oikeanpuoleiset päät jäävät tulostumatta. Sivut näyttäisivät sen sijaan tulostuvan ongelmitta kahdella muulla yleisesti käytetyllä selaimella, Netscapella ja Mozillalla. Internet Explorerin käyttäjillä on käytettävä kiertotietä, jossa tekstitiedosto tallennetaan verkosta omalle kiintolevylle, jonka jälkeen tulostus hoidetaan lukemalla tiedosto Word-ohjelmaan ja tarpeen vaatiessa muokkaamalla tiedostoa tällä ohjelmistolla.

Oppimistavoite

Kurssin tavoitteena on

• 1. antaa käsitys siitä, mitä väestötiede on
• 2. antaa väestöilmiöitä koskettelevan tutkimuksen "lukutaito"
• 3. antaa käsitys väestönkehityksen historiasta ja nykytilanteesta
• 4. antaa käsitys tärkeimmistä väestönmuutosilmiöistä ja niihin vaikuttavista tekijöistä
• 5. antaa välineet väestöilmiöitä koskevan mediatiedon kriittiselle arvioinnille
• 6. antaa perusta ns. riskilukujen informaatioarvon ymmärtämiselle

Kurssin suorittaneiden odotetaan näin

• omaavan käsityksen väestötieteestä tutkimusalueena
• hallitsevan väestöntutkimuksessa käytettävät keskeiset käsitteet
• pystyvän tulkitsemaan väestöilmiöiden mittauksessa käytettäviä keskeisiä mittalukuja ja samalla myös arvioiden lukemaan väestöilmiöitä käsitteleviä tekstejä
• omaksuneen perustiedot maailman nykyisestä väestötilanteesta ja siinä olevista alue-eroista, keskeisistä väestöongelmista, nykytilanteeseen johtaneesta kehityksestä, ja lähitulevaisuuden näkymistä

Kurssin sisältö /ohjelma

Verkkomateriaali löytyy osoitteesta http://www.valt.helsinki.fi/sosio/vaesto/index.html . Huomatkaa, että ainakaan kurssin sisällön laatijat eivät ole löytäneet keinoa tulostaa kirjallista perusmateriaalia Microsoftin Internet Explorer -selaimella ilman, että rivien oikeanpuoleiset päät jäävät tulostumatta. Sivut näyttäisivät sen sijaan tulostuvan ongelmitta kahdella muulla yleisesti käytetyllä selaimella, Netscapella ja Mozillalla. Internet Explorerin käyttäjillä on käytettävä kiertotietä, jossa tekstitiedosto tallennetaan verkosta omalle kiintolevylle, jonka jälkeen tulostus hoidetaan lukemalla tiedosto Word-ohjelmaan ja tarpeen vaatiessa muokkaamalla tiedostoa tällä ohjelmistolla.

Kohderyhmä

Sosiologian pääaineopiskelijat

Korvaavuudet

Kurssi on vaihtoehto yleisopintojen tilastotieteen johdantokurssille. Jompi kumpi näistä on suoritettava ennen aineopintojen sosiaalitutkimuksen kvantitatiivisten menetelmien kurssia. Tilastotieteen laitoksen järjestämä johdantokurssi vaaditaan niiltä, jotka aikovat suorittaa tilastotieteestä muutakin kuin yleisopintojen johdantokurssin.

Työtavat ja suorittaminen

Kurssiin liittyy luentojen lisäksi kaksi tunita harjoituksia viikossa.

Kohderyhmä

Luento-osassa sekä pää- että sivuaineopiskelijat, seminaariryhmien täyttyessä on pääaineopiskelijoilla etusija.

Kurssin sisältö /ohjelma

Luentojen nauhoitukset

• 13.9. Tuukka Tammi: Johdanto luentosarjaan ja sosiologisia teesejä individualismista
• 20.9. Anna Rotkirch: Mikä säätelee seksuaalisia elämäntapoja?
• 27.9. Robin Room: Drinking, Drugs and Self-control
• 4.10. Pekka Sulkunen: Yksilö sosiologisessa traditiossa ja nyky-yhteiskunnassa
• 11.10. Riikka Perälä: Poikkeavien yhteisöt: hoitoinstituutioiden sosiologinen tutkimus
• 18.10. Välitentti
• Välitenttiin tuleva kirjallisuus:
• -Abercombie et al.(1986): Sovereign Individual of Capitalism (luvut 1-2)
• -Rotkirch, A. (2005): Miten sosiologinen tieto kohtaa evoluutioteorian
• -Room, R. (2003: The Cultural Framing of Addiction
• -Mäkelä, K. (1997): Erving Goffman ja minuuden riistäjät

Välitentti kestää neljä tuntia. Yllä olevan kirjallisuuden lisäksi tenttiin tulevat myös luennoilla mahdollisesti tehdyt muistiinpanot ja niitä tukeva Powerpoint-materiaali. Kaiken materiaalin voi ottaa mukaan tenttiin.

• 25.10. Periodien välinen viikko, jolloin ei ole luentoja
• 1.11. Jyrki Konkka: Kollektiivinen toiminta ja sen ongelmat
• 8.11. Kari Paakkunainen: Kollektiivisuuden rapautuminen nuorten radikaalissa poliittisessa toiminnassa: anarkismista riskiyhteiskunnan globaaliliikkeisiin
• 15.11. Juha Partanen: Huumeet ja yksilöllisyys
• 22.11. Soile Veijola: Turistien yhteisöt
• 29.11. Claude Fischler: Individual food cultures.
• 6.12. Itsenäisyyspäivä
• 13.12. Eric Landowski: Individuality, alterity and marginalisation
• 17.1. Lopputentti

Lopputenttiin tuleva kirjallisuus
Kuokkavieraat ja radikaali kansalaistoiminta ,

josta

Paakkunainen; K. (2004): Kuokkavieraiden anarkistiset opit. Voidaanko verkkoarkistoista lukea anarkismin ja itsehallintoradikalismin uusi tuleminen. ( muistio Kuokkavieraat ja radikaali kansalaistoiminta ss. 71-80)

sekä lisäksi

Partanen, J. (2005): Demokraattisen yhteiskunnan antropologiaa

Simmel, G.(2004): Suurkaupunki ja moderni elämä. Kirjoituksia vuosilta 1895-1917 (luvut 1-2)

Veijola, S. (2005): Turistien yhteisöt

Lopputentti kestää neljä tuntia. Kirjallisuuden lisäksi tenttiin tulee kaikki luentomateriaali. Materiaalin voi ottaa mukaan tenttiin. Tenttikirjallisuus ja mahdolliset kopiot luennoilla esitetyistä kalvoista löytyvät Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastossa olevasta mapista 16.12.2005 mennessä. Muu luentomateriaali löytyy kurssin kotisivuilta jokaisen luennon otsikon vierestä olevasta linkistä. Linkki luentojen nauhotuksiin löytyy myös kotisivuilta.

Työtavat ja suorittaminen

Luentosarja sopii hyvin sosiologian aine-, syventäviin ja jatko-opintoihin sekä sosiologiaa sivuaineena opiskeleville. Kurssi voidaan suorittaa joko tavallisena luento- ja kirjallisuuskurssina (4 op/2 ov) tai teemaseminaarina, jolloin siihen liittyy lisäksi ryhmätyöskentelyä (8 op/4 ov yhdessä luentokurssin kanssa). Myös yksittäisiä luentoja voi kuunnella, jolloin suositellaan luentopassin käyttöä (saa sosiologian laitoksen kansliasta). Kurssin yhteydessä tentittävä kirjallisuus ilmoitetaan myöhemmin.

Compensations

• Study Units:
• Sociology: The course substitutes 3 points/ 2 study weeks from the study units 75130 (Current research in sociology), 754301 (Fields of specialisation I / Sociology of age) or 757301 (Fields of specialisation II /Sociology of age). Other substitution to be agreed on
• Social work: The course can be used to substitute 3 points / 2 study weeks from the study units S11B, S11C or S25B or advanced level studies.
• Social policy: 2 books of study units 11 C (Age and life course) and 21 C (Age and life course II)

Target group

Bachelor and Master students in social work, social policy and sociology. The course is also suitable for students in educational sciences and social psychology and others interested in issues concerning childhood and youth.

Content

Englanninkielinen kurssi johdattaa problematisoimaan suomalaista lapsuutta ja nuoruutta ja niissä tapahtuvia muutoksia.

The course aims at discussing and problematizing recent changes in Finnish childhood and youth.

• Course programme

16.1. Introduction to the themes of the course, Professor Mirja Satka (Dept. of Social Policy and Social Work) and University lecturer Harriet Strandell (Dept. of Sociology)

19.1 The changing Finnish child welfare debates - from structural prevention to early intervention, Professor Mirja Satka

23.1 Children's welfare: changing discourses in contemporary Finland, Professor Leena Alanen, (Dept. of Early Childhood Education, University of Jyväskylä)

26.1. Towards disciplined childhood? Rethinking children's after school time, University lecturer Harriet Strandell

30.1. Exploring social reactions towards children and the young. The rise of risk politics and the culture of interference, researcher Timo Harrikari (Dept. of Social Policy and Social Work)

2.2. Little heroes and heroines - Media portraits of children and young people, Researcher Sinikka Aapola (Dept. of Sociology)

6.2. Children and money, Professor Terhi-Anna Wilska (Turku School of Economics and Business Administration)

9.2. Transnational childhoods: The case of Somali youngsters in Finland, Researcher Petri Hautaniemi (Inst. of Developmental Studies, University of Helsinki)

13.2. Children in their media environment: enrichment or impoverishment of childhood?, Annikka Suoninen, YLE Research

23.2 Feedback and discussion

• Kurssin kotisivu: http://blogit.helsinki.fi/regiimit/rethinkingkurssi.htm
• Course homepage: http://blogit.helsinki.fi/regiimit/rethinking.htm

Course work and forms of study

Lectures, media coverage during the course, related articles and a study diary

Korvaavuudet

Hyväksytty kurssi korvaa sosiologian aineopintojen opintojakson 130, Nyky-yhteiskunnan tutkimus.

Kohderyhmä

Sosiologian aineopintoja suorittavat pää- ja sivuaineopiskelijat

Oppimistavoite

Tutustutaan yhteiskuntarakennetta ja keskeisiä yhteiskunnallisia ongelmia käsittelevään tutkimukseen ja sitä ohjaaviin teorioihin. Erityisesti paneudutaan yhteiskunnallisten erottelujen mekanismeihin, merkityksiin ja vaikutuksiin länsimaisessa nyky-yhteiskunnassa. Esimerkkeinä käytetään viimeaikaisia tutkimuksia sosiologian eri osa- alueilta.

Työtavat ja suorittaminen

Osallistuminen luentosarjaan, oheiskirjallisuus sekä lopputentti.

Työtavat ja suorittaminen

Kirjaston tiedonhakukoulutuksen voisi suorittaa jo ennen proseminaarin alkamista, sillä oman työn tekemisen aikataulu on muutenkin varsin tiivis. Tarvittaessa järjestetään kuitenkin lisäkoulutus heti proseminaarin aluksi. Lisätietoa tiedonhaku- koulutuksesta löytyy kirjaston internet-sivuilta.

Lisätietoja yliopistonlehtori Sinikka Aapola

e-mail: sinikka.aapola@helsinki.fi

Korvaavuudet

• Sosiologisen teorian suuntaukset (oj 75134), kohta 2 tai 3
• Sosiologisia nykykeskusteluja (oj 75410), yksi vapaasti valittava kohta
• Jatko-opintoja sopimuksen mukaan

Kohderyhmä

Sosiologian pää- ja sivuaineopiskelijat, jatko-opiskelijat

Kurssin sisältö /ohjelma

Luentosarjalla sosiologian eri osa-alueiden asiantuntijat esittelevät sosiologian keskeisimpiä teoreettisia käsitteitä ja näiden käsitteiden käyttöä empiirisessä sosiaalitutkimuksessa.

• 31.10. Erkki Kilpinen: Sosiaalinen toiminta
• 7.11. Anssi Peräkylä: Sosiaalinen vuorovaikutus
• 14.11. Riitta Jallinoja: Sosiaaliset sidokset
• 21.11. Risto Alapuro: Sosiaaliset liikkeet ja kollektiivinen toiminta
• 28.11. Risto Heiskala: Instituutiot
• 5.12. Ilpo Helén: Valta
• 12.12. Pekka Sulkunen: Merkitys

Työtavat ja suorittaminen

Suoritukseen kuuluu läsnäolo luennoilla ja yhden vapaasti valittavan luennon aihepiiristä tehtävä 5 liuskan mittainen essee. Jokainen luennoija osoittaa kaksi oman luentonsa aihepiiriin kuuluvaa artikkelia, joita käytetään esseen valmistelussa.

Kohderyhmä

Pääaineopiskelijat

Kurssin sisältö /ohjelma

Tenttiin valmistavat lukupiirit, joissa opiskellaan oj 134:n tenttiä varten lukemalla kohdan 1 kirjaa (Heiskala, Toiminta, tapa ja rakenne).

Prerequisites

• Basic studies in your major subject
• Introductory statistics course
• Basic Knowledge of the SPSS statistical analysis program

Course work and forms of study

• Lectures, lab exercises and examination

Oppimistavoite

Tavoitteena on perehtyä keskeisimpiin kvalitatiivisiin menetelmiin ja harjoitella niiden käyttöä.

Työtavat ja suorittaminen

Kandidaatintutkielman tarkastukseen jättäminen webOodissa

Valmis tutkielma jätetään pääsääntöisesti seminaarin pitäjälle viimeistään seminaarin päättymistä seuraavan opetusperiodin kuluessa. Perustellusta syystä tutkielman voi jättää vastuuopettajan kanssa sovittavan määräajan kuluessa. Samalla kun opiskelija jättää tutkielmansa arvosteltavaksi, hänen on tehtävä ilmoittautuminen WebOodiin. WebOodi ei hyväksy ilmoittautumista, jos äidinkielen lehtori ei ole katsonut opiskelijan kielen hallintaa riittäväksi eikä suoritusta ole rekisteröity.

Kandidaatin tutkielma osana kandidaatin tutkintoa: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tuteko/kandi.htm

• Ilmoittautuminen_kandidaatintutkielman_jättöön_webOodissa

Työtavat ja suorittaminen

Kurssiin kuuluu luentojen lisäksi ohjattuja harjoituksia kaksi tuntia viikossa. Harjoitusajat ilmoitetaan myöhemmin.

Oppimistavoite

Kurssilla opiskelijat perehtyvät vuorovaikutusaineistojen analysointiin keskustelunanalyyttisen menetelmän avulla. He tutustuvat menetelmän lähtökohtiin, keskeisiin näkökulmiin sekä keskustelunanalyyttiseen tutkimusprosessiin. Kurssin käytyään ja oppisisällöt omaksuttuaan opiskelijat pystyvät toteuttamaan pro gradu-tasoisen tutkimuksen keskustelunanalyyttista menetelmää käyttäen.

Kurssin sisältö /ohjelma

Kurssi koostuu luennoista, luennoilla tehtävistä harjoituksista ja kotitehtävistä. Kurssin hyväksyttävä suorittaminen vaatii osallistumista luentoseminaareihin ja harjoituksiin, kurssikirjallisuuteen tutustumista sekä kotitehtävien suorittamista kirjallisuuden avulla. Tampereen osanottajat suorittavat myös etätehtävän joka palautetaan kurssin jälkeen; helsinkiläiset voivat halutessaan suorittaa vastaavan tehtävän. Etätehtävän laajuus on 2 op.

Kurssi kokoontuu 10 kertaa, alkaen 23.1. Kokoontumiset ovat maanantaisin, kurssin alkupuolella klo 12-15 ja loppupuolella klo 12-14.

Kurssi toteutetaan Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen sekä Tampereen yliopiston sosiologian ja sosiaalipsykologian laitoksen välisenä yhteisopetuksena videokonferenssimenetelmin.

Kurssimateriaalit, kuten käytettävät aineistot sekä kirjallisuus jaetaan verkon kautta. Aineistojen käyttö on sallittu ainoastaan tämän kurssin tarkoituksiin ja opiskelijoilta pyydetään allekirjoitettu sitoumus tämän varmistamiseksi. Aineistot sijoitetaan suojatulle palvelimelle.

Kurssirunko

23.1. 12-15 Johdanto

• Lääkärinvastaanotto video
• havaintoja vuorovaikutuksesta ryhmätyönä
• ryhmätöiden purku
• pohdintaa: mitä sosiaalitieteellisiä implikaatioita? mitä yhteiskunnallisia implikaatioita?
• kurssin esittely: perehtyminen keskeisiin periaatteisiin ja tutkimusprosessin käytäntöön

30.1. 12-15 Keskustelunanalyysin teoreettisia lähtökohtia

• vuorovaikutuksen siirtomalli vs. vuorovaikutuksen prosessimalli
• keskustelunanalyysin historiaa
• keskustelunanalyysin perusargumentit
• arkikeskustelu ja institutionaalinen keskustelu
• mitä keskustelunanalyysilla voi tutkia?
• suhde muihin metodeihin
• KA:n paikka suhteessa perustieteisiin

6.2.12-15 Keskustelunanalyyttinen tutkimusprosessi

• litterointimerkit ja litterointi
• tutkimusprosessi
• tutkimusetiikka
• - Kotitehtävä (tehtävän aiheena on litterointi)
• - Etätehtävän antaminen

13.2. 12-15 Vuorovaikutuksen pinta- ja syvärakenne

• oikeus oman kokemuksen kuvaamiseen
• keskustelijoiden tiedollinen (episteeminen) suhde
• vuorovaikutuksen kulun kontrollointi
• emootiot ja niiden institutionaalinen institutionaalinen säätely

20.2. 12-15 Kertomukset ja kertominen keskustelussa

• kertomisen tärkeys yhteiselämässä: merkityksen luominen, sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen, identiteetin rakentaminen: harjoitus
• kertomisen vaiheet ja vastaanotto
• - Kotitehtävä (aiheena kertomisjäsennys)

27.2. 12-15 Miten osapuolet säätelevät osallistumistaan keskusteluun

• Goffmanin käsite ”osallistumiskehikko”
• katse ja asento
• asenteet ja affektit suhteessa puhuttuun

6.3. 12-14 (Tampere) 13.3. 12-14 (Helsinki) Ajan ja toimintamahdollisuuksien jakaminen vuorovaikutuksessa

• vuorottelujäsennys
• puheenvuoron ottaminen arkikeskustelussa ja institutionaalisessa keskustelussa
• kulttuurien väliset erot ja universaalit piirteet vuorottelussa
• hiljaisuuden merkitys
• - Kotitehtävä

20.3. 12-14 Miten osallistujat vaikuttavat toistensa toimintaan keskustelussa

• sekvenssijäsennys
• kysymykset ja vastaukset
• sekvenssien laajennukset
• - Kotitehtävä

27.3. 12-14 Samanmielisyyden suosiminen keskustelussa

• preferenssijäsennys
• ”joo” ja ”niin” ja mikä niitä erottaa
• - Kotitehtävä

3.4. 12-14 Yhteisen ymmärryksen säilyttäminen

• korjausjäsennys
• dialogipartikkelit

10.4. 12-14 Yhteenvetoa

• KA:n kritiikki
• sovellettu KA
• vuorovaikutus teknologisissa ympäristöissä
• KA tutkimuksen suhde ammatillisiin teorioihin
• historiallisen tutkimuksen mahdollisuus
• feministinen KA
• emootion tutkiminen
• kvantifiointi KA -tutkimuksissa

Työtavat ja suorittaminen

28 tuntia luokkahuonetyöskentelyä, kotitehtäviä.

Kurssin aikana harjoitellaan ääni- ja videonauhoitteiden tekemistä ja käsittelyä, litteroimista ja erityisesti aineiston analyysia. Kurssin aikana opiskelijat tekevät pieniä harjoitustöitä. Tavoitteena on antaa opiskelijoille perusvalmiudet sekä arkikeskustelujen ja institutionaalisen vuorovaikutuksen tutkimiseen.

Korvaavuudet

Oj 75632 syventävien opintojen kvalitatiivisten menetelmien kurssi

Korvaavuudet

• 4 op/2 ov terveyssosiologian tutkimusalat I (75420) tai tutkimusalat II (75820) -tentistä
• 4 op/2 ov syventävistä menetelmäopinnoista (75632)

Kurssin sisältö /ohjelma

Luentosarjassa on kolme aihetta:

1) biopolitiikan käsite sekä siihen liittyvän elämän käsitteiden eli biologisen ja biograafisen konseption luonne tukeutuen päasiassa Foucault’n, Agambenin ja Nikolas Rosen kirjoituksiin;

2) biopolitiikka konkreettisesti eli sen substanssi, ala ja muoto korostaen erityisesti väestö- ja terveyspolitiikkaa;

3) biopolitiikan näkökulman soveltaminen nykyhetken ilmiöihin kantasolututkimuksesta terroristiseen sodankäyntiin.

Kurssi liittyy kiinteästi terveyssosiologian, kontrollin sosiologian sekä sukupuolen sosiologian erikoisaloihin ja siinä on huomattava yhteiskuntateoreettinen viritys.

Työtavat ja suorittaminen

Luentosarja, 12 luentoa (11 varsinaista + 1 palautekerta) ma klo 10- 12 ja to klo 10-12

Suoritustapa: kaksi pienoisesseetä annetuista aiheista luentojen ja oheiskirjallisuuden perusteella. Kurssin yhteydessä voi sopia myös tähän aihepiiriin liittyvän kandidaatintutkielman laatimisesta.

Edeltävät opinnot

Opintojaksot 129, 130 ja 134. Myös aineopintojen menetelmäkurssien suorittamista suositellaan.

Korvaavuudet

Luentokurssin hyväksytty suoritus korvaa 4 op/2 ov ja sekä luentokurssin että seminaarin hyväksytty suoritus korvaa 8 op/4 ov sosiologian tutkimusalat I -tentin tai tutkimusalat II -tentin opintojaksoista terveyssosiologia (oj 75420 tai oj 75820), sukupuolen sosiologia (oj 75430 tai 75830) tai nykypäivän väestökysymyksiä (oj 754303 tai oj 758303).

Seminaariessee voidaan muokata kandidaatintutkielmaksi.

Kohderyhmä

Luento-osa on avoin sekä sivuaineopiskelijoille että pääaineopiskelijoille. Seminaariin voi osallistua enintään 15 opiskelijaa, ja etusijalla ovat sosiologian ja väestötieteen opiskelijat.

Kurssin sisältö /ohjelma

Miten lastensaantia pyritään kulttuurisesti, yhteiskunnallisesti ja lääketieteellisesti säätelemään eri yhteiskunnissa? Mitä tapahtuu, kun lastensaaminen ei onnistukaan? Miten tiedon ja biomedikaalisen avun saatavuutta rajataan eri yhteiskunnissa?

Lisääntymistä ja sen ongelmia lähestytään kulttuurisena sekä poliittisena ilmiönä käyttäen hyväksi Shellee Colenin >kerrostuneen uusintamisen= (stratified reproduction) käsitettä: joillakin ihmiskategorioilla on globaalissa maailmassa valtuudet lisääntyä legitiimisti ja huolehtia lapsistaan, toisilta tämä oikeutus puuttuu. Lisääntymisen politiikka näkyy erityisen paljaana lapsettomuuden kohtelussa sekä uusien reproduktioteknologioiden käytössä ja niitä koskevassa keskustelussa, joka on nyt Suomessakin ajankohtaista. Kurssin näkökulma on empiirinen, vertaileva ja monitieteinen, yhdistellen väestötieteellistä, antropologista ja sosiologista lisääntymistutkimusta.

Työtavat ja suorittaminen

Luento-osassa (4 op/2 ov) käydään läpi lapsettomuustematiikkaan liittyviä tutkimuksia teollisuusmaista ja Kolmannesta maailmasta. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. reproduktiopolitiikka, lapsettomuuden syyt ja seuraukset eri puolilla maailmaa, adoption eri muodot, uudet lisääntymisteknologiat teollisuusmaissa ja kolmannessa maailmassa ja toivottu lapsettomuus. Luento-osa suoritetaan osallistumalla opetukseen, lukemalla oheismateriaali ja kirjoittamalla oppimispäiväkirja.

Seminaariosassa (4 op/2 ov) osallistujat perehtyvät valitsemaansa lisääntymispoliittiseen aiheeseen, esittelevät yhden empiiriseen tutkimukseen pohjautuvan teoksen/artikkelin ryhmälle suullisesti, osallistuvat ryhmäkeskusteluun ja kirjoittavat esseen.

Opiskelija voi suorittaa joko pelkästään luentokurssin tai molemmat osat.

Korvaavuudet

• 4 op/2 ov terveyssosiologian tutkimusalat I (75420) tai tutkimusalat II (75820) -tentistä
• 4 op/2 ov syventävistä menetelmäopinnoista (75632)

Compensations

2 credits/1 old credit in Unit 75430, Special areas in sociology (Bachelor's studies) or in Unit 75830, Special areas in sociology (Master's studies)

Target group

Sociology major and minor students

Content

Since the mid 1990s partly as the result of two international conferences—1994 The International Conference on Population and Development in Cairo and The Fourth World Conference on Women in Beijing, there has been an increase in the focus and discourse on sexual and reproductive health and rights by professionals in numerous disciplines and local, regional, national, and international organizations. Among the international organizations which have produced publications on this topic are International Planned Parenthood Federation, the United Nations Population Fund, the World Health Organization, the International Women’s Health Coalition, the International Academy of Sex Research, and the World Association of Sexology (recently renamed the World Association of Sexual Health). In short, the last decade has produced an enormous amount of material linking sexuality, health, citizenship, and human rights. In the health and social science fields new journals have emerged linking two or more of these concepts.

This course discusses aspects of the new literature linking sexuality, health and human rights. Questions dealt with include the following: How can sociologists make sense of current human rights discourse and practice? What principles does a human rights framework imply for explanations and theory? What are basic assumptions of a human rights framework? What are sexual rights? Are sexual rights human rights? What are the strengths and weaknesses of a sexual rights approach to issues of concern to marginalized groups and sexual minorities? What are the characteristics of a human rights approach to issues of sexual diversity? What types of conflict would emerge in advocating and applying a sexual rights approach to public policy? In what ways would a sexual rights approach to sexual health be a mechanism of control? How do sexual rights apply to special groups such as children, adolescents, disabled people, sex workers, elderly people, prisoners, and sexual and gender minorities? As you can tell, this is a complex topic and will likely evoke multiple views, among them the controversial.

Korvaavuudet

Luennot ja niihin liittyvä essee korvaavat 4 op/2 ov sosiologian tutkimusalat I- tai II -tentistä perhesosiologian tutkimusalalta (75426 tai 75826)

Kohderyhmä

Sosiologian pääaine- ja sivuaineopiskelijat ja muut alasta kiinnostuneet

Kurssin sisältö /ohjelma

Luennot pohjautuvat pääosin Riitta Jallinojan uuden kirjan tuloksiin (kirja ilmestyy vuoden 2006 alussa). Ohjelma koostuu seuraavista aiheista: perheen muutoksen pääpiirteet Suomessa ja Euroopassa 1950-2000, perheen kaksi käännettä: liberalistinen 1960-luku ja familistinen vuosituhannen vaihde, muutoksen pitkät ja sykliset kulut, yksityiselämän kaksi julkisuutta, perhe yksityisen ja julkisen politikoinnin kohteena, uuden säännöstön kehkeytyminen: lasten ja nuorten pahoinvointi promoottorina, syyllisyys, kotihoito vai päivähoito, työn ja perheen yhteensovittaminen, uusi vanhemmuus, ja lopuksi perhe ja suku sosiaalisen sidoksen prinsiippeinä.

Työtavat ja suorittaminen

Aktiivinen osallistuminen luennoille sekä essee (7-10 sivua), joka kirjoitetaan luentojen pohjalta. Lisäksi voi käyttää hyväksi oheiskirjallisuutta (kirjallisuusluettelo jaetaan luennoilla). Essee tulee jättää 31.12.2005 mennessä, ja se arvostellaan kahden viikon sisällä.

Korvaavuudet

• Luennot ja seminaari yhdessä korvaavat perhesosiologian tutkimusalat I - tai tutkimusalat II -tentin kokonaisuudessaan (8 op/4 ov).

Kohderyhmä

• Sosiologian pääaineopiskelijat
• Jos tilaa on, myös sivuaineopiskelijat voivat osallistua seminaariin

Työtavat ja suorittaminen

Seminaarissa laaditaan luentojen (Perheen murros) ja oheiskirjallisuuden pohjalta lopputyö (15 - 20 sivua). Lopputyö voi olla luentosarjan suorituksena tehdyn esseen laajennus. Lopputyön voi kehittää kandidaatintutkielmaksi.

Kurssin sisältö /ohjelma

Luentosarjassa on kolme aihetta:

1) biopolitiikan käsite sekä siihen liittyvän elämän käsitteiden eli biologisen ja biograafisen konseption luonne tukeutuen päasiassa Foucault’n, Agambenin ja Nikolas Rosen kirjoituksiin;

2) biopolitiikka konkreettisesti eli sen substanssi, ala ja muoto korostaen erityisesti väestö- ja terveyspolitiikkaa;

3) biopolitiikan näkökulman soveltaminen nykyhetken ilmiöihin kantasolututkimuksesta terroristiseen sodankäyntiin.

Kurssi liittyy kiinteästi terveyssosiologian, kontrollin sosiologian sekä sukupuolen sosiologian erikoisaloihin ja siinä on huomattava yhteiskuntateoreettinen viritys.

Työtavat ja suorittaminen

Luentosarja, 12 luentoa (11 varsinaista + 1 palautekerta) ma klo 10- 12 ja to klo 10-12

Suoritustapa: kaksi pienoisesseetä annetuista aiheista luentojen ja oheiskirjallisuuden perusteella. Kurssin yhteydessä voi sopia myös tähän aihepiiriin liittyvän kandidaatintutkielman laatimisesta.

Kohderyhmä

Luento-osassa sekä pää- että sivuaineopiskelijat, seminaariryhmien täyttyessä on pääaineopiskelijoilla etusija.

Kurssin sisältö /ohjelma

Luentojen nauhoitukset

• 13.9. Tuukka Tammi: Johdanto luentosarjaan ja sosiologisia teesejä individualismista
• 20.9. Anna Rotkirch: Mikä säätelee seksuaalisia elämäntapoja?
• 27.9. Robin Room: Drinking, Drugs and Self-control
• 4.10. Pekka Sulkunen: Yksilö sosiologisessa traditiossa ja nyky-yhteiskunnassa
• 11.10. Riikka Perälä: Poikkeavien yhteisöt: hoitoinstituutioiden sosiologinen tutkimus
• 18.10. Välitentti
• Välitenttiin tuleva kirjallisuus:
• -Abercombie et al.(1986): Sovereign Individual of Capitalism (luvut 1-2)
• -Rotkirch, A. (2005): Miten sosiologinen tieto kohtaa evoluutioteorian
• -Room, R. (2003: The Cultural Framing of Addiction
• -Mäkelä, K. (1997): Erving Goffman ja minuuden riistäjät

Välitentti kestää neljä tuntia. Yllä olevan kirjallisuuden lisäksi tenttiin tulevat myös luennoilla mahdollisesti tehdyt muistiinpanot ja niitä tukeva Powerpoint-materiaali. Kaiken materiaalin voi ottaa mukaan tenttiin.

• 25.10. Periodien välinen viikko, jolloin ei ole luentoja
• 1.11. Jyrki Konkka: Kollektiivinen toiminta ja sen ongelmat
• 8.11. Kari Paakkunainen: Kollektiivisuuden rapautuminen nuorten radikaalissa poliittisessa toiminnassa: anarkismista riskiyhteiskunnan globaaliliikkeisiin
• 15.11. Juha Partanen: Huumeet ja yksilöllisyys
• 22.11. Soile Veijola: Turistien yhteisöt
• 29.11. Claude Fischler: Individual food cultures.
• 6.12. Itsenäisyyspäivä
• 13.12. Eric Landowski: Individuality, alterity and marginalisation
• 17.1. Lopputentti

Lopputenttiin tuleva kirjallisuus
Kuokkavieraat ja radikaali kansalaistoiminta ,

josta

Paakkunainen; K. (2004): Kuokkavieraiden anarkistiset opit. Voidaanko verkkoarkistoista lukea anarkismin ja itsehallintoradikalismin uusi tuleminen. ( muistio Kuokkavieraat ja radikaali kansalaistoiminta ss. 71-80)

sekä lisäksi

Partanen, J. (2005): Demokraattisen yhteiskunnan antropologiaa

Simmel, G.(2004): Suurkaupunki ja moderni elämä. Kirjoituksia vuosilta 1895-1917 (luvut 1-2)

Veijola, S. (2005): Turistien yhteisöt

Lopputentti kestää neljä tuntia. Kirjallisuuden lisäksi tenttiin tulee kaikki luentomateriaali. Materiaalin voi ottaa mukaan tenttiin. Tenttikirjallisuus ja mahdolliset kopiot luennoilla esitetyistä kalvoista löytyvät Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastossa olevasta mapista 16.12.2005 mennessä. Muu luentomateriaali löytyy kurssin kotisivuilta jokaisen luennon otsikon vierestä olevasta linkistä. Linkki luentojen nauhotuksiin löytyy myös kotisivuilta.

Työtavat ja suorittaminen

Luentosarja sopii hyvin sosiologian aine-, syventäviin ja jatko-opintoihin sekä sosiologiaa sivuaineena opiskeleville. Kurssi voidaan suorittaa joko tavallisena luento- ja kirjallisuuskurssina (4 op/2 ov) tai teemaseminaarina, jolloin siihen liittyy lisäksi ryhmätyöskentelyä (8 op/4 ov yhdessä luentokurssin kanssa). Myös yksittäisiä luentoja voi kuunnella, jolloin suositellaan luentopassin käyttöä (saa sosiologian laitoksen kansliasta). Kurssin yhteydessä tentittävä kirjallisuus ilmoitetaan myöhemmin.

Korvaavuudet

Korvaa sosiologian tutkimusalat I tai II-tentissä Oikeus, kontrolli ja yhteiskunta -opintojaksosta (oj 75427 tai oj 75827) 2 op (1 ov:n)