Tulostettava versio tuotettu 2005-09-16 11.58.27
Sosiologia tieteenä
Sosiologian tarkastelukohteet vaihtelevat globalisaatiosta ja kokonaisista yhteiskunnista intiimeihin sosiaalisiin suhteisiin. Tutkittavina ovat yhteiskunnan rakenne ja sen muutos; instituutiot, organisaatiot ja yhteisöt; sosiaalinen toiminta ja sosiaaliset verkostot; ihmisten arvot, asenteet ja puhetavat.
Sosiologinen ajattelutapa tekee mahdolliseksi jokapäiväisten käsitysten kyseenalaistamisen ja tietoisen etääntymisen totunnaisista ajattelutavoista. Koska sosiologian näkökulmat ja tutkimustulokset menevät totunnaisia käsityksiä syvemmälle, paljastavat piileviä ongelmia ja avaavat näkyviin uusia vaihtoehtoja, sosiologialla on vahva kriittinen potentiaali. Samoista syistä se on käyttökelpoinen myös pätevää tietoa vaativassa päätöksenteossa ja suunnittelussa.
Opintojen tavoitteet
Tavoitteena on, että sosiologit valmistuvat asiantuntijoiksi, jotka pystyvät itsenäisesti hankkimaan ja erittelemään tietoa yhteiskunnan ilmiöistä sekä muokkaamaan ja käyttämään sitä hyväksi eri tehtävissä. Siksi on perehdyttävä käsitteisiin ja teorioihin; niiden avulla voi jäsentää yhteiskunnallisia ilmiöitä ja esittää niistä perusteltuja tulkintoja. Myös tutkimusmenetelmät on hallittava, jotta on mahdollista hankkia ja muokata empiiristä tietoa ja tehdä siitä johtopäätöksiä. Tavallisimmin tieto on peräisin haastattelu- ja kyselylomakkeista, rekistereistä, asiakirjoista ja muista kirjallisista lähteistä sekä tilastoista, tai se on saatu havainnoimalla ja teemahaastattelujen avulla. Aineiston erittelyssä käytetään erilaisia tilastollisia ja laadullisia menetelmiä. Opinnoissa ja sosiologin tehtävissä menestymiseksi on tarpeen paitsi kiinnostus yhteiskuntaan ja sen ongelmiin myös itsenäinen ajattelu ja työskentely sekä äidinkielen hyvä hallinta ja muu kielitaito. Matemaattiset valmiudet ovat tärkeitä etenkin väestötieteilijöille, mutta niistä on hyötyä myös sosiologian yleisellä linjalla.
Useimmat sosiologit toimivat suunnittelu-, hallinto- ja tilastointitehtävissä, opettajina aikuiskoulutuksessa sekä toimittajina ja muussa tiedotustyössä. Monet ovat tutkijoina tai päätöksenteon asiantuntijoina.
Linjavaihtoehdot
Alkuvaiheessa opinnot ovat kaikille sosiologian opiskelijoille yhteisiä. Perusopintojen jälkeen opiskelija valitsee sosiologian yleisen tai väestötieteen linjan. Valinta koskee myös sivuaineopiskelijoita.
Linjan vaihtaminen on mahdollista, mutta vaihto voi edellyttää lisäsuorituksia. Niistä opiskelijan tulee sopia sen opettajan kanssa, joka antaa loppumerkinnän uuden linjan syventävistä opinnoista.
Sosiologian yleinen linja painottaa ainetta laaja-alaisena yhteiskuntatieteenä. Keskeisiä ovat yhteiskunnan rakennetta sekä sosiaalista toimintaa koskeva teoria ja tutkimus. Opintojen myö-
häisemmässä vaiheessa kukin opiskelija perehtyy tarkemmin myös ainakin kahteen yleisen sosiologian tutkimusalaan kuten perhesosiologiaan tai työelämän sosiologiaan.
Väestötieteen linjan erityisenä tavoitteena on antaa valmiudet sellaisiin tutkimus- ja suunnittelutehtäviin, jotka edellyttävät väestöllisten ilmiöiden (esim. väestönkasvu, syntyvyys, kuolevuus ja muuttoliike) tuntemusta ja kykyä niiden analysoimiseen. Väestötieteen asiantuntemus ja tilastollisten menetelmien hallitseminen ovat tärkeitä mm. koulutusta, terveydenhuoltoa, sosiaaliturvaa, työ-voimahallintoa ja yhdyskuntasuunnittelua koskevassa tutkimuksessa ja suunnittelussa. Kehitysmaiden väestöongelmien ratkaisemiseen tähtäävä kehitysyhteistyö tarjoaa myös tehtäviä väestötieteen asiantuntijoille. Väestötiedettä ei opeteta yhtä laajasti muissa Suomen yliopistoissa.
Väestötieteessä voidaan suorittaa myös erillinen perusopintojen opintokokonaisuus. Se voidaan sisällyttää sivuaineena sosiologian yleisen linjan tai muiden koulutusohjelmien opintoihin.
Studerande med kandidatexamen vid SSKH
Efter kandidatexamen vid Svenska social- och kommunalhögskolan kan huvudämnestuderande i sociologi fortsätta sina studier vid sociologiska institutionen utan inträdesförhör.
Examensfordringarna vid SSKH och vid Helsingfors universitetets sociologiska institution motsvarar varandra. Inom ämnesstudierna finns två studieperioder, som inte tillhör kandidatexamen och som krävs av studeranden, som studerat hela tiden vid sociologiska institutionen, innan de fortsätter med de fördjupande studierna. De rekommenderas starkt också för studerande som kommmer från SSKH. Dessa studieperioder är 407 (forskningskurs, tutkimusharjoituskurssi) och 408 (sociologins lärohistoria och klassiker). Graduhandledningen utgår från en nivå, som är svår att uppnå utan forskningskurs. Punkt 12 vid SSKHs fordringar motsvarar dock studieperioden 407. Om denna har avlagts, behövs bara studieperiod 408 före de fördjupande studierna.
För närmare uppgifter se webbsidan: http://www.valt.helsinki.fi/sosio/svenska/opiskelu/index.htm
Opintojen rakenne
Yleisopinnot ja pakolliset pääaineopinnot valtiotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoa varten Tiedekunnan kaikille opiskelijoille yhteisinä opintojaksoina suoritetaan:
Äidinkielen kirjallisen käytön opinnot 2 ov
Vieraan kielen opinnot 3 ov
Toisen kotimaisen kielen opinnot 3 ov
Näiden lisäksi vaaditaan tilastotieteen johdantokurssi (5 ov) tai sitä vastaava laitoksen järjestämä sosiologian tilastotieteellisten perusteiden kurssi (3 ov), atk:n johdantokurssi (2 ov) sekä atk:n täydennyskurssi 1 ov ( suositellaan Tilast. tiet.käsittely (SPSS))
Sosiologian opinnot on jaettu tason mukaan kolmeksi opintokokonaisuudeksi, perusopinnoiksi, aineopinnoiksi ja syventäviksi opinnoiksi. Opintojaksot, niiden laajuus ja jäsentyminen opintokokonaisuuksiksi käyvät ilmi erillisestä taulukosta. Taulukossa on esitetty pääaineopintojen minimivaatimukset. Näiden lisäksi opiskelija voi suorittaa lisäopintoja sosiologiassa. Ne lisätään opintoviikkoina ao. opintokokonaisuuteen.
Jotta opiskelu etenisi mielekkäästi ja opiskelijalla olisi jokaisessa vaiheessa riittävät perustiedot, edellytetään, että opinnot suoritetaan tietyssä järjestyksessä: aluksi perusopintoihin kuuluvat opintojaksot, sitten aineopintoihin kuuluvat ja lopuksi syventävät opinnot. Suoritusjärjestys ei kuitenkaan kaikilta osin ole ehdoton, vaan joissakin tapauksissa voi olla tarkoituksenmukaista suorittaa samanaikaisesti myös eri opintokokonaisuuksiin kuuluvia opintojaksoja. Kunkin opintojakson kuvauksessa mainitaan, mitkä opinnot tulee olla suoritettu ennen ko. opintojakson aloittamista.
Kun kirjallisuuskuulustelusta korvataan osia luennoilla, seminaareilla, kirjaesittelyillä yms, niiden täytyy olla suoritettuina ennen tiedekuntatenttiin ilmoittautumista.
Vanhojen tutkintovaatimusten ja uusien tutkintovaatimusten vastaavuuksia koskevissa epäselvissä tapauksissa opiskelijan tulee varmistua vastaavuudesta ao. kuulustelijan kanssa.
Oheisessa kaaviossa on esitetty esimerkki siitä, miten eri opintojaksojen suorittaminen voidaan yleisellä linjalla ajoittaa, jos tavoitteena on suorittaa valtiotieteiden kandidaatin tutkinto kolmessa ja valtiotieteiden maisterin tutkinto viidessä vuodessa päätoimisesti opiskellen.
Aineopinnoissa ja syventävissä opinnoissa voi erikseen mainituissa kuulusteluissa korvata kirjan kirjaesittelyllä tai esseellä sopimalla siitä kuulustelijan kanssa. Kirjaesittely eli referaatti on selostus kirjasta siten, että sen keskeinen sisältö välittyy. Esittelyssä oma referointi ja kirjan sitaatit (oltava aina lainausmerkeissä) on pidettävä erillään. Esittely ei saa olla vain kokoelma kirjan sitaatteja. Syventävissä opinnoissa kirjaesittelyä kutsutaan esseeksi. Tällöin kirjoittajalta edellytetään lisäksi lukemansa arviointia. Esittely ei kuitenkaan saa olla mielipidekirjoitus tai omien tuntojen kuvaus, vaan siinä pohdiskellaan ja omat näkemykset perustellaan eli argumentoidaan. Kirjaesittelyn tai esseen pituus on 10-15 sivua. Se jätetään tarkastettavaksi ao. kuulustelijalle ennen tenttiin ilmoittautumista. Esittely tai essee arvostellaan kuten kuulustelut pisteillä 1 - 3. Kirjaesittelyllä tai esseellä voidaan korvata kirja kuulustelussa vain, jos se on hyväksytty ennen kuulusteluun ilmoittautumista.
Yhden opintoviikon voi saada osaksi perus- tai jatko-opintoja myös osallistumalla kahdeksalle sosiologian latioksen järjestämälle erillisluennolle (mm. ulkomaiset vierailijat). Luennoitsija tai tilaisuuden järjestäjä antaa opiskelijan luentopassiin merkinnän läsnäolosta. Sen lisäksi luennoista tehdään luentopäiväkirja, joka jätetään laitoksen toimistoon. Päiväkirjat ottaa vastaan prof. Anssi Peräkylä. Yksittäinen luentopassi on voimassa aina kaksi vuotta. Luentopasseja saa laitoksen toimistosta.
Valtiotieteiden kandidaatintutkintoa koskevat siirtymäaikasäännöt
Syyslukukauteen 2002 saakka voimassa olleiden tutkintovaatimusten mukaisesti opiskelija on voinut halutessaan tehdä kandidaatintutkielman osana aineopintoja. Opiskelijat jotka halusivat suorittaa vain valtiotieteiden kandidaatin tutkinnon, kirjoittivat yhden harjoitusaineen aineopinnoissa. Valtiotieteellisen tiedekunnan antaman suosituksen mukaisesti kandidaatintutkielma on syyslukukaudesta 2002 alkaen sijoitettu pakolliseksi osaksi sosiologian pääaineopiskelijoiden aineopintoja. Aineopinnoissa suoritetaan lisäksi proseminaarin yhteydessä harjoitusaine, vaikka opiskelija aikoisi suorittaa myös valtiotieteiden maisterin tutkinnon. Syventävien opintojen osana ei enää suoriteta harjoitusainetta, jos sellainen on hyväksytty aineopintojen yhteydessä. Kandidaatintutkielma suoritetaan yleisen sosiologian linjalla yhdeltä sosiologian tutkimusalalta ja väestötieteen linjalla väestöntutkimuksen menetelmäkurssin yhteydessä. Tutkielma on pakollinen vain niille opiskelijoille, jotka ennen syyslukukauden 2002 alkua eivät ole ehtineet suorittaa aineopintoihin kuuluvia opintojaksoja tai kursseja. Aineopintojensa suorittamisen aloittaneet opiskelijat voivat halutessaan käydä proseminaarin ilman siihen liittyvää harjoitusaineen hyväksyttämistä sekä tutustua myös toiseen sosiologian tutkimusalaan ilman tältä alalta tehtävää kandidaatintutkielmaa. Samoin voivat toimia ne opiskelijat, jotka ovat aloittaneet opintonsa muussa yliopistossa ja ovat ennen sosiologian laitoksen pääaineopiskelijoiksi siirtymistään ehtineet aloittaa aineopintoihin kuuluvien opintojaksojen suorittamisen.
Opintosuunnitelmat
Opiskelijat laativat opintojen eri vaiheessa kaikkiaan kolme opintosuunnitelmaa, jotka käydään lävitse opettajan kanssa. Opintosuunnitelmat tehdään kirjallisesti ja niissä jaotellaan jäljellä olevat opinnot pääaine- ja sivuaineopintoihin. Opintojaksojen suorittaminen kirjataan suunnitelmaan lukukauden tarkkuudella. Suunnitelmaan merkitään mahdollisuuksien mukaan myös se, miten eri opintojaksot pyritään suorittamaan (esimerkiksi tiedekuntatentti, luentokurssi, tutkimusalakurssi). Ensimmäinen opintosuunnitelma tehdään proseminaarissa. Se kattaa opinnot kandidaatintutkintoon (tai vastaavaan opintojen vaiheeseen) saakka ja käydään lävitse proseminaariryhmän vetäjän kanssa. Toinen opintosuunnitelma tehdään tutkimusharjoituskurssin yhteydessä ja käydään lävitse kurssin vetäjän kanssa. Suunnitelma kattaa opinnot kandidaatintutkinnosta (tai vastaavasta opintojen vaiheesta) maisterintutkintoon. Kolmas opintosuunnitelma käydään lävitse pro gradu -tutkielman aiheen hyväksyvän laitoksen professorin kanssa ja se kattaa graduvaiheen opinnot maisterintutkintoon saakka.
Sivuaineiden opinnot
Sivuaineopintojen tarkoitus on laajentaa sosiologin yhteiskuntatieteellistä asiantuntemusta ja menetelmällistä osaamista. Samalla ne lisäävät mahdollisuuksia erikoistua johonkin ongelmapii riin ja yleensäkin suunnata opintoja oman kiinnostuksen mukaan. Koska sosiologia on laaja-alainen yhteiskuntatiede, se voidaan mielekkäästi yhdistää mihin tahansa valtiotieteellisen tiedekunnan oppiaineeseen sekä lisäksi useisiin muiden tiedekuntien oppiaineisiin. On kuitenkin tärkeää, että sivuaineen ja sosiologian opintoja koskevat valinnat muodostavat mielekkään kokonaisuuden, jonka perusteella opiskelijasta tulee tietyn ongelma-alueen asiantuntija.
Sosiologian koulutusohjelmassa ei ole erityismääräyksiä sivuaineista. Yhdessä sivuaineessa on suoritettava vähintään 25 opintoviikon oppimäärä. Tämä oppimäärä voi kuulua myös tiedekunnan ulkopuolisiin oppiaineisiin (ks. opintojen hyväksilukeminen). Muiden sivuaineopintojen laajuudelle ja tasolle ei aseteta vaatimuksia.
Yleisen sosiologian opiskelija voi suorittaa sivuaineopintoina erilliset väestötieteen perusopinnot (A-oppimäärän).
Väestötieteen linjalla suositeltavia sivuaineita ovat erityisesti tilastotiede sekä kansantaloustiede, sosiaalipolitiikka, talous- ja sosiaalihistoria, sosiaaliantropologia, maantiede ja matematiikka.
Sosiologia sivuaineena
Sosiologia sopii hyvin sivuaineeksi monien muiden koulutusohjelmien opiskelijoille. Sosiologian perus- ja aineopintoja voidaan sivuaineena suorittaa ilman rajoituksia (ks. erilliset tutkintovaatimukset jäljempänä). Myös sivuaineopiskelijoiden toivotaan osallistuvan niille laitoksen järjestämille kursseille, jotka ovat kaikille avoimia. Sivuaineopinnoiksi vaadittavaan B- oppimäärään (25 ov) kuuluvat perusopintojen (15 ov) ohella opintojaksot 129, 130 ja 122. Muiden koulutusohjelmien jatko-opiskelijat voivat saada oikeuden suorittaa myös syventävät opinnot sosiologiassa. Opiskeluoikeutta haetaan valtiotieteelliseltä tiedekunnalta. Väestötieteessä on mahdollista suorittaa erilliset perusopinnot (A-oppimäärä) ilman muita sosiologian opintoja. Se sopii sivuaineeksi mm. tilastotieteen, sosiaalipolitiikan, maantieteen, kansantaloustieteen ja historian opiskelijoille.
Opiskelu
Lukuvuoden 2004-2005 kuulustelut
111 Väestötieteen johdantokurssia vastaava kirjallisuus (75111), syys-, joulu-, tammi- ja huhtik. tdk-tentissä, M. Jalovaara
8101 Sosiaaliantropologian johdantokurssia vastaava kirjallisuus (758101), T. Gross
104 Introduction to Finnish Society (75104), faculty examination, E. Kilpinen
105 Sosiologisia näkökulmia ja tutkimuksia (75105), tiedekuntatentissä, E. Kilpinen
110 Introduction to Sociology (75110), faculy examination, E. Kilpinen
122 Empiirisen sosiaalitutkimuksen menetelmien kirjallisuuskuulustelu sivuaineopiskelijoille (75122), tiedekuntatentissä, T. Alkula
129 Sosiologian klassinen perinne (75129), tiedekuntatentissä, A. Noro
130 Nyky-yhteiskunnan tutkimus (75130), tiedekuntatentissä, E. Kilpinen
134 Sosiologisen teorian suuntaukset (75134), tiedekuntatentissä, A. Noro
238 Väestönkehitys ja yhteiskunta (75238), tiedekuntatentissä, M. Jalovaara
239 Väestötieteen tutkimusalat I (75239), tiedekuntatentissä, K. Pitkänen
251 Väestötieteen ja väestöpolitiikan kehitys (75251), tiedekuntatentissä, K. Pitkänen
Sosiologian tutkimusalat I ja II, tiedekuntatentissä.
Tutkimusalojen kuulustelijat syyslukukaudella 2004
Sosiologian tutkimusalat II-tentin kuulustelee taulukossa mainittu opettaja vain silloin, kun tenttikirjat on valittu aineopintojen tutkimusalan listalta. Useimmiten on tarkoituksenmukaista sopia gradunohjaajan kanssa tenttikirjoista, jotka tukevat suoraan tutkielman tekoa. Tentin kuulustelijana on silloin gradunohjaaja, jos hän toimii laitoksella opetusvirassa. Muussa tapauksessa tentin kuulustelee taulukossa mainittu opettaja yhteistyössä gradunohjaajan kanssa.
Tutkimusala Kuulustelija
Kandidaatintutkintoon kuuluva harjoitusaine on normaalisti proseminaarin pitäjän kommenttien perusteella muokattu proseminaariesitelmä, jonka seminaarinpitäjä hyväksyy. Tutkielma tehdään tutkimusalan kuulustelijan tai tutkimusalakurssin pitäjän kanssa sovitusta aiheesta. Tarkastajana on tällöin opettaja, jonka kanssa aiheesta on sovittu.
Osa opintojaksoista ja niihin liittyvästä kirjallisuudesta suoritetaan kurssien ja luentojen yhteydessä. Edellä olevassa luettelossa mainitut opintojaksot suoritetaan kirjallisuuskuulusteluina tiedekuntatenteissä. Kaikki tulokset ilmoitetaan Unioninkatu 35:n alakerran sosiologian ilmoitustaululla.
Kurssien ja luentosarjojen loppukuulusteluista sekä niihin liittyvistä kirjallisuustenteistä ilmoittavat asianomaisten kurssien pitäjät ja luennoitsijat kursseilla ja luennoilla.
Opintosuoritusten merkintä
Perusopintojen, aineopintojen ja syventävien opintojen loppumerkintä on syytä hakea heti kun vaadittavat suoritukset ovat koossa. Merkintää hakiessaan opiskelijan tulee rekisteriotteen perusteella osoittaa, että tarvittavat opinnot on suoritettu. Laitoksen kanslia ei anna opintorekisteriotteita.
Perusopintojen tai aineopintojen suoritusmerkinnän saamiseksi opiskelijan tulee toimittaa laitoksen kansliaan opintosuoritusote, johon on merkitty kokonaisuuteen käytettäviksi tarkoitetut opintojaksot. Kansliassa tarkistetaan kokonaisuuden sisältö ja tallennetaan merkintä opintorekisteriin.
Yleisen sosiologian syventävien opintojen merkinnän saa laitoksen kansliasta .
Väestötieteen linjan syventävien opintojen merkinnän antaa prof. Kari Pitkänen.
International students' advisor: Senior lecturer Erkki Kilpinen.
Arvosteluperusteet
Arvosanojen yleiset laskentaperusteet ovat nähtävissä laitoksen ilmoitustaululla ja kotisivulla ( http://www.valt.helsinki.fi/sosio/opiskelu/peruste.htm ). Yksittäisestä tentistä saadun arvosanan määräytymisperusteita koskeviin kysymyksiin vastaa kuulustelija.
Opintoneuvonta
Uusien sosiologian pääaineopiskelijoiden ohjaus. Tiedekunnan järjestämän ohjauksen lisäksi sosiologian laitos järjestää suomalaisen sosiologian tutustumiskurssin jälkeen pe 10.12.uusien opiskelijoiden perehdyttämispäivän, jossa käsitellään sosiologian opintojen etenemistä ja suunnittelua.
Opiskelijat laativat opintojen eri vaiheissa kaikkiaan kolme opintosuunnitelmaa, jotka käydään lävitse opettajan kanssa. Aiheesta kerrotaan tarkemmin yllä otsikon Opintosuunnitelmat alla.
Pro gradu -tutkielmaa suunnitteleville opiskelijoille järjestetään sosiologian laitoksen sekä muiden tutkimuslaitosten tutkimustoimintaa sekä gradututkielman aiheenvalintaa ja tekemistä käsittelevät graduvirikeluennot.
Opetuksen ja tenttien aikojen ja paikkojen muutoksia koskevat tiedot ovat nähtävissä punaisella merkittyinä tässä verkko-opinto-oppaassa.
Vanhojen ja uusien tutkintovaatimusten vastaavuuskysymyksistä ja muiden yliopistojen suoritusten siirtämisestä sosiologian opintojen osaksi vastaa amanuenssi Tapani Alkula (puh. 1912 3918, tapani.alkula@helsinki.fi ). Kukin opettaja antaa tietoja omasta opetuksestaan. Proseminaareista ja tutkimusharjoituskursseista antavat tietoja niiden koordinaattorit (ks. opetusohjelma). Kuulusteluja ja niiden arvostelua koskeviin kysymyksiin vastaa asianomainen kuulustelija. Kaikki laitoksen opettajat antavat neuvoja ja ohjausta opiskeluun liittyvistä yleisistä ongelmista vastaanottoaikoinaan. Mikäli et tiedä, kenen opettajan puoleen sinun tulisi kääntyä, voit kysyä neuvoa laitoksen kansliasta.
Yleisopinnot ovat luonteeltaan yleissivistäviä, muita opintoja tukevia opintoja ja niitä voi sisällyttää tutkintoon myös vapaasti valittavina opintoina. Pakollisena vaadittavat yleisopinnot määräytyvät pääaineen mukaan. Oppiainekohtaiset vaatimukset ovat esitetty opinto-oppaan yhteisessä osassa http://www.valt.helsinki.fi/opetus/valt .
Saada yleiskatsaus sosiologiaan tieteenalana sekä tutustua sosiologiseen ajattelutapaan ja sen perustavanlaatuisiin käsitteisiin.
Suoritustapa: Sosiologian johdantokurssin luennot ja luentojen loppukuulustelu.
tenttivät loppukuulustelun yhteydessä teoksen Pääaineopiskelijat tenttivät loppukuulustelun yhteydessä teoksen
tenttivät loppukuulustelun yhteydessä teoksen Sivuaineopiskelijat tenttivät loppukuulustelun yhteydessä teoksen
Saada yleiskuva väestön rakenne- ja muutostekijöistä sekä niiden yhteiskunnallisesta merkityksestä, väestöilmiöiden mittaamisesta, keskeisistä väestöteorioista, Suomen väestöstä, kehitysmaiden väestökysymyksistä ja väestötieteen suhteesta muihin yhteiskuntatieteisiin.
Suoritustapa:
Pääaineopiskelijat: Väestötieteen johdantokurssi ja sen yhteydessä luettava tekstikokoelma sekä kurssiin liittyvät väestötieteen harjoitustehtävät.
Sivuaineopiskelijat: Kuten pääaineopiskelijat tai kirjallisuuskuulustelu, joka voidaan suorittaa syyslukukauden ensimmäisessä ja viimeisessä sekä helmi- ja huhtikuun tiedekuntatentissä, sekä väestötieteen harjoitustehtävä. Harjoitustehtävän saa sosiologian laitoksen kansliasta. Harjoitustehtävä on palautettava ennen tenttiin ilmoittautumista tentistä vastaavalle opettajalle esimerkiksi opettajan laitoksella sijaitsevaan postilokeroon (tai tenttikuorella ilmoittauduttaessa ilmoittautumisen yhteydessä sijoittamalla tehtävä ilmoittautumiskuoreen). Harjoitustehtävä on syytä hakea vähintään kaksi viikkoa ennen ilmoittautumispäivää.
Sosiaaliantropologian peruskäsitteet ja antropologinen näkökulma inhimilliseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan.
Suoritustapa:
Pääaineopiskelijat:
Korvaava kirjallisuus sivuaineopiskelijoille:
tai
Tutustua suomalaisen sosiologian tutkimusperinteeseen.
Suoritustapa: Luennot, opiskelijoiden ohjatut ryhmätyöt ja loppukuulustelu.
Opintojakso on tarkoitettu vain pääaineopiskelijoille.
Tutustua nykysosiologian eri tutkimusalueisiin ja keskeisiin käsitteisiin englanninkielellä.
Suoritustapa: Luetaan pitemmälle ehtineen opiskelijan johdolla pienryhmässä Giddens A: Sociology (4. painos), joka myös tentitään kurssin päättyessä.
Opintojakso on tarkoitettu vain pääaineopiskelijoille.
Pääaineopiskelijat: Tutustua sosiologisiin tapoihin tutkia nyky-yhteiskuntaa.
Sivuaineopiskelijat: Tutustua sosiologiseen käsitteistöön ja sosiologisiin tapoihin tutkia nyky-yhteiskuntaa.
Suoritustapa:
Pääaineopiskelijat: Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä (3 ov).
Sivuaineopiskelijat: Kirjallisuuden kuulustelu kahdessa osassa tiedekuntatentissä (6 ov).
Edeltävät opinnot: Opintojaksot 113 ja 114.
Pääaineopiskelijat (3 ov)
Kolme teosta seuraavasta kirjallisuudesta:
Sivuaineopiskelijat (6 ov)
Kaksiosainen tentti:
I osa:
II osa: Neljä vapaasti valittavaa teosta seuraavista (4 ov):
Perehtyä klassisiin sosiologian kohteen ja peruskäsitteiden määrittelyihin.
Suoritustapa: Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
Edeltävät opinnot: Perusopinnot.
Oppia tieteellistä kirjoittamista ja argumentaatiota sekä kirjallisen esitelmän että suullisen esityksen avulla. Opiskelijat, jotka ennen syyslukukauden 2002 alkua eivät ole suorittaneet aineopintoihin kuuluvia opintojaksoja tai kursseja ja suorittavat näin ollen aineopintoihin kuuluvan kandidaatintutkielman pakollisena osana opintojaan, muokkaavat kirjallisen esitelmänsä harjoitusaineeksi. Myös muut proseminaariin osallistuvat opiskelijat voivat hyväksyttää muokatun esitelmänsä harjoitusaineena, jos tarkoituksena on suorittaa valtiotieteiden kandidaatin tutkinto.
Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen seminaariin. Seminaarityöskentelyyn kuuluu opintosuunnitelman laadinta, kirjallinen esitelmä, opponointi sekä johdatus kirjastojen ja niiden hakutietokantojen käyttöön sosiologian alueella. Seminaarissa saadun palautteen jälkeen esitelmä muokataan harjoitusaineeksi, joka annetaan ensin äidinkielenopettajalle ja sen jälkeen proseminaarin opettajalle.
Edeltävät opinnot: Perusopinnot ja opintojakso 129.
Tutustutaan kehittyneiden yhteiskuntien rakennetta ja keskeisiä yhteiskunnallisia ongelmia käsittelevään tutkimukseen ja sitä ohjaaviin teorioihin.
Suoritustapa: Kurssi ja siihen liittyvä kirjallisuus tai tiedekuntatentti
Edeltävät opinnot: Perusopinnot ja opintojakso 129.
Valitaan neljä kohtaa:
Perehtyä keskeisimpiin sosiaalitutkimuksen menetelmiin.
Suoritustapa: Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
Edeltävät opinnot: Perusopinnot, mutta suositellaan myös opintojaksoa 130.
Perehtyä sosiologiassa vallitseviin erilaisiin yleisiin teorioihin ja keskeisiin sosiologisiin aikalaisdiagnooseihin.
Suoritustapa: Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Suositellaan laitoksella järjestettäviä tenttilukupiirejä (ei sivuaineopiskelijoille).
Edeltävät opinnot: Opintojakso 129.
Perustiedot, joilla opiskelija pystyy lukemaan ja arvioimaan kriittisesti kvantitatiivista tutkimusta sekä tekemään yksinkertaisia tilastollisia selvityksiä. Kurssi käsittelee kvantitatiivisen tutkimuksen käyttötapoja, tutkimusprosessin vaiheita, eri aineistotyyppejä, analyysia ja johtopäätösten tekemistä. Pääosa kurssista koskee haastattelu- ja kyselytutkimuksen aineiston keräämistä ja analyysia, joista tehdään useita harjoituksia. Kurssiin sisältyy perehtyminen taulukkolaskentaohjelmaan sekä tilastollisen SPSS-ohjelmiston käyttöön.
Edeltävät opinnot: Sosiologian perusopinnot ja tilastotieteen johdantokurssi tai sosiologian laitoksen järjestämä sosiologian tilastotieteellisten perusteiden kurssi sekä atk-täydennyskurssi (SPSS), joka on suoritettava viimeistään samanaikaisesti tämän kurssin kanssa.
Suoritustapa: Luentoja (24 t), harjoituksia atk-luokassa ja kotitehtäviä. Kurssiin kuuluu välikoe ja loppukuulustelu, jotka koskevat kurssilla käsiteltyjen asioiden lisäksi seuraavaa kirjallisuutta:
Perehtyä keskeisimpiin kvalitatiivisiin menetelmiin ja harjoitella niiden käyttöä.
Edeltävät opinnot: Perusopinnot, mutta suositellaan myös opintojaksoja 130 ja 134.
Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen luennoille ja harjoitustyöt, joihin kuuluu aineiston keruu, tekstiaineiston käsittely ja analyysi sekä raportin kirjoittaminen. Kurssiin kuuluu myös loppukuulustelu, joka koskee kurssilla käsiteltyjen asioiden lisäksi seuraavaa kirjallisuutta:
YLEISEN SOSIOLOGIAN LINJA:
Tavoite: Perehtyä yhteen tai kahteen sosiologian tutkimusalaan. Kandidaatintutkielman tekevät opiskelijat suorittavat tässä kohdassa vain yhden tutkimusalan ja he tutustuvat toiseen tutkimusalaan tutkielman teon yhteydessä. Muut opiskelijat suorittavat molemmat sosiologian tutkimusalat tämän opintojakson yhteydessä.
Suoritustapa: Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
Kirjallisuus tai sen osa voidaan suorittaa luentokursseilla, tutkimusalakursseilla tai sopimuksen mukaan kirjallisuusesittelyllä. Tutkimusalakurssit ovat 4 ov:n pituisia kursseja, jotka toteutetaan monimuoto-opetuksena.
Edeltävät opinnot: Opintojaksot 129, 130, 134. Myös aineopintojen menetelmäkurssien suorittamista suositellaan.
Kirjallisuus: Seuraavista tutkimusaloista yhdeltä (ilman kandidaatintutkielmaa kahdelta) valitaan neljä kohtaa:
VÄESTÖTIETEEN LINJA:
Tavoite: Tutustua väestötieteen tutkimusaloihin.
Suoritustapa: Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Osan opintojaksosta voi korvata luentokursseilla.
Edeltävät opinnot: Perusopinnot ja opintojakso 238.
Kirjallisuus: Kaksi tutkimusalaa seuraavista:
Valitaan neljä kohtaa:
Ainakin toinen kohdista 1 ja 2 on pakollinen osa kuulustelua.
1. kohta:
2. kohta:
3. kohta:
ja
4. kohta:
5. kohta:
6. kohta:
7. kohta:
8. kohta:
Valitaan neljä kohtaa:
1. kohta:
2. kohta:
3. kohta:
4. kohta:
5. kohta:
6. kohta:
ja
7. kohta:
Valitaan neljä kohtaa:
1. kohta:
2. kohta:
3. kohta:
4. kohta:
tai
5. kohta:
6. kohta:
7. kohta:
8. kohta:
9. kohta:
10. kohta:
ja
Valitaan neljä kohtaa:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9. Kaksi kirjaa seuraavista:
Valitaan neljä kohtaa:
1. kohta:
ja
2. kohta:
3. kohta:
4. kohta:
5. kohta:
ja
6. kohta:
Uusi tutkimusalakohta lukuvuoden 2003-2004 alusta. Kuulustelijana prof. Anssi Peräkylä.
Valitaan neljä kohtaa:
1. kohta:
2. kohta:
tai
tai
3. kohta:
4. kohta:
5. kohta:
6. kohta:
7. kohta:
8. kohta:
9. kohta:
Valitaan neljä kohtaa:
1. kohta:
ja
2. kohta:
ja
3. kohta:
ja
4. kohta:
ja
5. kohta:
6. kohta:
ja
7. kohta:
ja
8. Kaksi teosta seuraavista:
9. kohta:
Valitaan neljä kohtaa:
Valitaan neljä kohtaa:
Ainakin toinen kohdista 1 ja 2 on pakollinen osa kuulustelua.
1. kohta:
2. kohta:
3. kohta:
ja
4. kohta:
tai
5. kohta:
ja
6. kohta:
7. kohta:
8. kohta:
Valitaan neljä kohtaa:
1. kohta:
2. kohta:
3. kohta:
4. kohta:
5. kohta:
ja
6. kohta:
7. kohta:
8. kohta:
9. kohta:
10. kohta:
438.Euroopan integraation sosiaalinen ulottuvuus, 4ov (75438)
Suoritustapa: Joko 6 ov kirjatenttinä tai 4 ov kirjatenttinä ja 2 ov kursseilla (sosiologian ja sosiaalipolitiikan kurssit korvaavat toisensa). Kirjallisuus tai sen osa voidaan suorittaa sopimuksen mukaan myös kirjallisuusesittelyllä.
Kohdat 1 ja 2:
Kuusi kohtaa seuraavista (neljä luentokurssin suorittajille):
tai
Valitaan neljä kohtaa:
1. kohta:
2. kohta:
3. kohta:
4. kohta:
5. kohta:
6. kohta:
ja
7. kohta:
Harjaannuttaa tieteelliseen kirjoittamiseen ja hyvään kielenkäyttöön.
Suoritustapa:
Edeltävät opinnot: Perusopinnot, äidinkielen opinnot.
Harjaannuttaa tekemään pienimuotoinen kirjallisuuteen perustuva tutkielma käyttämällä yhteen tutkimusalaan kuuluvaa kirjallisuutta. Kandidaatintutkielma on vapaaehtoinen niille opiskelijoille, jotka ennen syyslukukauden 2002 alkua ovat ehtineet suorittaa aineopintoihin kuuluvia opintojaksoja tai kursseja. He voivat vaihtoehtoisesti suorittaa tutkielman sijaan myös toisen tutkimusalan sosiologian tutkimusalat I:ssä.
Yleisen sosiologian linjan kandidaatintutkielma:
Suoritustapa: Opiskelija valitsee yhden sosiologian tutkimusalan, joka ei saa olla sama kuin sosiologian tutkimusalat I:ssä suoritettu. Kandidaatintutkielman aihe sovitaan tutkimusalan kuulustelijan kanssa. Tutkielman tekemisessä käytettävä kirjallisuus voi olla soveltuvin osin ao. tutkimusalan kurssivaatimuksissa mainittua kirjallisuutta. Kandidaatintutkielma suositellaan suoritettavaksi laitoksen järjestämien tutkimusalakurssien yhteydessä, jolloin aiheesta sovitaan kurssista vastaavan opettavan kanssa.
Edeltävät opinnot: Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset menetelmät, proseminaari ja harjoitusaine. Kandidaatintutkielma suositellaan suoritettavaksi aineopintojen loppuvaiheessa.
Väestötieteen linjan kandidaatintutkielma:
Ks. opintojakso 231, Väestöntutkimuksen menetelmät. http://www.valt.helsinki.fi/opetus/sosio/75231/
Kypsyysnäyte: Kandidaatin tutkinnon kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan WebOodissa Opintotoimiston kypsyysnäyte-sivun kautta.
Harjaannuttaa soveltamaan empiirisen sosiaalitutkimuksen menetelmiä käytännön tutkimuksen eri vaiheissa. Kurssi on pakollinen valtiotieteiden maisterin tutkinnon suorittaville.
Suoritustapa: Ryhmätyönä suoritetaan yhteisestä aiheesta tutkimuskokonaisuus. Kurssin suoritus edellyttää aktiivista osallistumista ryhmätyöhön tutkimuksen kaikissa vaiheissa. Tutkimusharjoituskurssi kestää yleensä kaksi peräkkäistä lukukautta. Kurssin alkupuolella käsitellään myös opiskelijoiden opintojen loppuvaihetta koskevat opintosuunnitelmat.
Edeltävät opinnot: Proseminaari, sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset menetelmät.
Perehtyä syvemmin sosiologian oppihistoriaan ja sosiologian klassikkojen omiin teksteihin. Opintojakso on pakollinen valtiotieteiden maisterin tutkinnon suorittaville.
Suoritustapa: Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
Opintojaksosta voi suorittaa kaksi kohtaa esseillä. Kaksi kohtaa voi korvata myös laitoksella mahdollisesti järjestettävillä luentokursseilla tai klassikkolukupiireillä.
Edeltävät opinnot: Opintojaksot 129 ja 134, joista edellisestä teoksen ‘Sosiologian klassikot' kertaamista suositellaan.
Valitaan kolme kohtaa seuraavista:
1. kohta:
2. kohta:
tai
3. kohta:
tai
4. kohta:
ja
5. kohta:
ja
Syventävät menetelmäopinnot ovat laajuudeltaan 8 opintoviikkoa. Seuraavista viidestä vaihtoehdosta a) - e) valitaan kaksi niin, että vähintään yksi vaihtoehdoista suoritetaan kurssina.
Kurssilla syvennetään ja laajennetaan sosiaalitutkimuksen tilastollisten analyysimenetelmien tuntemusta ja käyttövalmiutta sekä harjoitellaan menetelmien vaatimia atk-taitoja.
Suoritustapa: Luennot, harjoitukset ja loppukuulustelu.
Edeltävät opinnot: Aineopintojen kvantitatiivisten menetelmien kurssi.
Perehtyä perusteellisesti yhteen kvalitatiiviseen analyysimenetelmään.
Suoritustapa: Luentokurssi, joka koostuu luennoista, harjoitustöistä ja loppukuulustelusta. Kursseja pyritään järjestämään eri lukukausina mm. tekstianalyysista, etnografisista menetelmistä, vuorovaikutuksen analyysista ja teemahaastattelusta.
Täydentää kurssiopetuksessa saatuja kvantitatiivisten menetelmien ymmärrystä.
Suoritustapa: Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
Täydentää kurssiopetuksessa saatua kvalitatiivisten menetelmien ymmärrystä ja soveltamista pro gradu -tutkielman tekemiseen.
Suoritustapa: Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä
Tutustuminen erilaisten sosiologisten suuntausten keskeisten edustajien tutkimuksiin.
Suoritustapa: Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä ja suullinen tentti. Suullisen tentin ajankohta ilmoitetaan kirjallisen kuulustelun yhteydessä.
Edeltävät opinnot: Aineopinnot.
Kolme kohtaa seuraavista:
1. kohta:
2. kohta:
3. kohta:
ja
4. kohta:
ja
ja
5. kohta:
6. kohta:
ja
Pro gradu -tutkielma on syventävien opintojen keskeisin osa. Tutkielman aiheen pohtiminen ja aihepiiriin tutustuminen on tärkeätä aloittaa jo aineopintojen aikana.
Seuraavat syventävien opintojen opintojaksot edistävät pro gradu -tutkielman tekemistä:
Ennen seminaaritilaisuuksiin osallistumista on syytä tutustua kansliasta saatavaan laitoksen graduoppaaseen (opas on myös laitoksen verkkosivuilla).
Tukea pro gradu -tutkielman aiheen valintaa, antaa tietoa tutkielman tekemiseen liittyvistä käytännön kysymyksistä ja tutustuttaa opiskelijat sosiologian laitoksen ja joidenkin tutkimuslaitosten tutkimushankkeisiin, joihin heidän on mahdollista kytkeä oma pro gradu -tutkielmansa.
Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen luentokurssille. Kurssi on suoritettava ennen tutkielmaseminaarin aloittamista.
Edeltävät opinnot: Suositellaan suoritettavaksi, kun pro gradu -tutkielman aiheen valinta on ajankohtainen.
YLEISEN SOSIOLOGIAN LINJA
Tavoite: Syventää pro gradu -tutkielman kannalta keskeisen sosiologian tutkimusalan tuntemusta.
Suoritustapa: Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta sovitaan aineopintojen ko. tutkimusalatentin kuulustelijan kanssa. http://www.valt.helsinki.fi/opetus/sosio/tutalat1/
Osa kirjallisuudesta voidaan korvata sopimuksen mukaan luentosarjalla tai kirjallisuusesittelyllä. Kirjallisuus voidaan myös korvata laitoksella mahdollisuuksien mukaan järjestettävillä tutkimusalakursseilla, jotka perustuvat monimuoto-opetukseen.
Edeltävät opinnot: Aineopinnot.
Ilmoittautuminen: Syventävien opintojen tutkimusalatenttiin ilmoittaudutaan aineopintojen vastaavan tutkimusalan ilmoittautumisen kautta. Mainitse kirjalistaa ilmoittaessasi, että ilmoittaudut syventävien opintojen tenttiin.
Harjaannuttaa tieteelliseen kirjoittamiseen ja hyvään kielenkäyttöön.
Suoritustapa:
Edeltävät opinnot: Perusopinnot, äidinkielen opinnot.
Tukea pro gradu -tutkielman tekemistä, oppia tutkimuksen suunnittelua ja harjaannuttaa suullista esittämistä. Koska tutkielman on tarkoitus valmistua seminaarityöskentelyn tukemana, seminaareihin on syytä tulla ajankohtana, jolloin keskittyminen tutkielman tekoon on mahdollista.
Suoritustapa: Kevätlukukauden 2005 seminaaeihin ilmoittaudutaan viimeistään 1.12. laitoksen kansliasta saatavalla lomakkeella. Järjestäytymistilaisuus on 7.12. klo 16 sosiologian laitoksen seminaarihuoneessa U35, 3. krs. Syyslukukauden 2005 seminaariin ilmoittaudutaan viimeistään 2.5. laitoksen kansliasta saatavalla lomakkeella. Järjestäytymistilaisuus on 10.5. klo 16 sosiologian laitoksen seminaarihuoneessa U35, 3. krs. Ensimmäiseen tutkielmaseminaariin voi ilmoittautua vasta, kun on sopinut pro gradu -tutkielman aiheesta jonkun laitoksen professorin kanssa ja käynyt hänen kanssaan lävitse koko jäljellä olevia maisterinopintoja koskevan opintosuunnitelman. Opiskelijan on laadittava sovitusta aiheesta noin sivun pituinen alustava tutkimussuunnitelma, jonka perusteella ao. professori hyväksyy aiheen. Ensimmäisessä tutkielmaseminaarissa esitetään varsinainen laaja tutkimussuunnitelma.
Edeltävät opinnot: Aineopinnot, graduvirikeluennot.
Tukea tutkielman valmistumista.
Suoritustapa: Tutkielmaseminaariin ilmoittaudutaan kuten ensimmäiseen tutkielmaseminaariin joko touko- tai joulukuussa. Toivottavaa on, että tutkielmaseminaarit suoritetaan peräkkäisinä lukukausina. Jos työn eteneminen sitä edellyttää, voi toiseen seminaariin osallistua vasta seuraavana lukukautena. Toisessa seminaarissa opiskelija pitää esitelmän tutkimustuloksistaan.
Edeltävät opinnot: Tutkielmaseminaari I.
Harjaantua tekemään itsenäinen tutkimus, jossa hyödynnetään niitä tietoja ja taitoja, joita opintojen aikana on kertynyt.
Suoritustapa: Tutkimuksen valmistaminen on pääosin itsenäistä työskentelyä, jota seminaarityöskentely ja henkilökohtainen ohjaus tukevat.
Edeltävät opinnot: Tutkielman hyväksymisen edellytyksenä on harjoitusaineen ja seminaarien sekä vieraan kielen opintojen suorittaminen.
Kypsyysnäyte: Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan WebOodissa Opintotoimiston kypsyysnäyte-sivun kautta.
Sosiologian laitos hankkii ja välittää paikkoja palkalliseen harjoitteluun, johon voi kuulua myös harjoittelu sosiologian laitoksen tutkimusprojektissa. Harjoittelijoiksi haluavat ilmoittautuvat laitoksen kansliasta saatavalla lomakkeella, jonka viimeinen jättöpäivä on tammikuun puolivälissä. Ilmoittautumiseen on liitettävä opintorekisteriote. Harjoitteluun hyväksyttävät valitaan sosiologian opintoviikkomäärän perusteella. Aineopintojen pitää olla suoritettuina ennen ilmoittautumista.
Harjoittelujakso voidaan sisällyttää syventäviin opintoihin sopimalla siitä erikseen laitoksella. Harjoittelu ei ole yleisellä linjalla pakollista.
Opiskelijan itsensä muilta työnantajilta hankkima työpaikka voidaan hyväksyä harjoittelupaikaksi, jos siitä on sovittu hyvissä ajoin ennen harjoittelun alkua laitoksen amanuenssin kanssa. Opiskelijalla on oltava työnantajalta kirjallinen selvitys siitä, että työ on ohjattua. Harjoitteluna tehtävän työn on oltava tutkimus- ja selvitystyötä.
Harjoittelun tulee kestää vähintään kaksi kuukautta. Harjoittelusta laaditaan raportti lomakkeelle, jonka saa amanuenssilta tai kansliasta. Amanuenssi antaa tarkempia tietoja harjoittelusta. Hän myös hyväksyy harjoittelun opintosuoritukseksi raportin perusteella.
Sosiologian opiskelijat saavat pääaineopinnoissaan väestötieteen perustiedot ja valmiuden väestötieteen maisterinopintoihin. Muiden aineiden opiskelijat voivat hankkia vastaavat perustiedot ja valmiuden väestötieteen maisterinopintoihin suorittamalla erilliset väestötieteen perusopinnot.
Opintojaksosta 105 tentitään kirja Suomen väestö ja sen lisäksi yksi vapaasti valittava yhden opintojakson kirja.
Ks. yleisen sosiologian linjan vaatimukset: http://www.valt.helsinki.fi/opetus/sosio/75111/
Ks. yleisen linjan vaatimukset: http://www.valt.helsinki.fi/opetus/sosio/75122/
Katso yleisen linjan vaatimukset: http://www.valt.helsinki.fi/opetus/sosio/75129/
Katso yleisen linjan vaatimukset: http://www.valt.helsinki.fi/opetus/sosio/75152/
Katso yleisen linjan vaatimukset: http://www.valt.helsinki.fi/opetus/sosio/75135/
Katso yleisen linjan vaatimukset: http://www.valt.helsinki.fi/opetus/sosio/75136/
Tutustua väestöajattelun perinteeseen sekä väestötieteen tutkimuksen ja väestöpolitiikan kehitykseen.
Suoritustapa: Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Osa kirjallisuudesta voidaan korvata luentosarjalla.
Edeltävät opinnot: Väestötieteen johdantokurssi.
Tutustua väestöntutkimuksen keskeisiin tietolähteisiin (tilastojulkaisut, internet-tietokannat) ja perusmenetelmiin sekä oppia tekemään väestöanalyysejä mikrotietokoneohjelmistoja käyttäen.
Suoritustapa: Menetelmäkurssi, jonka yhteydessä perehdytetään väestöanalyysin perusmenetelmiin käytännön harjoitusten muodossa. Kurssin tukimateriaalina käytetään teosta Hinde A: Demographic Methods. Osallistujat tekevät opittuja menetelmiä käyttäen itsenäisesti väestöselvityksen, jonka pohjalta tehdyn kirjallisen työn hyväksytty suoritus vastaa kurssin loppukuulustelua. Väestötieteen linjan opiskelijoilla kurssin lopputyö vastaa kandidaatintutkielmaa. Nämä opiskelijat käyttävät lopputyössään kurssin vetäjän kanssa erikseen sovittavalla tavalla laajemmin kirjallisuutta, jolloin opintojakson laajuus on 5 opintoviikkoa. Ks. osoitteesta http://www.valt.helsinki.fi/opetus/sosio/index.html#h8 kandidaatintutkintoa koskevat siirtymäaikasäännöt.
Edeltävät opinnot: Väestötieteen johdantokurssi, proseminaari, sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät.
Tutustua väestönkehitykseen ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saada käsitys väestötieteen tavasta tarkastella yhteiskuntaa.
Suoritustapa: Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Osan opintojaksosta voi suorittaa luentokursseilla. Korvaavien osien tulee olla suoritettu ennen tiedekuntatenttiin ilmoittautumista.
Edeltävät opinnot: Perusopinnot.
1.
2.
3.
4. Yksi kohta seuraavista a-c:
a)
ja
b)
ja
ja
c)
ja
Tavoite: Perehtyä yhteen sosiologian tutkimusalaan.
Suoritustapa: Kirjallisuuskuulustelu, johon väestötieteen linjalla valitaan neljä kohtaa vain yhdeltä tutkimusalalta. Katso tarkemmin yleisen linjan vaatimukset. http://www.valt.helsinki.fi/opetus/sosio/tutalat1/
Edeltävät opinnot: Aineopintojen opintojakso 129. Myös aineopintojen menetelmäkurssien 135 ja 136 suorittamista suositellaan.
Tutustua väestötieteen tutkimusaloihin.
Suoritustapa: Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Osan opintojaksosta voi korvata luentokursseilla.
Edeltävät opinnot: Perusopinnot ja opintojakso 238.
Kaksi tutkimusalaa seuraavista:
1. Kuolevuus:
2. Syntyvyys: kaksi kirjaa
3. Perhedemografia:
4. Siirtolaisuus ja maassamuutto:
5. Antropologinen väestötiede:
6. Kehitysmaaväestötiede:
7. Historiallinen väestötiede:
Katso yleisen linjan vaatimukset: http://www.valt.helsinki.fi/opetus/sosio/75442/
Ks. opintojakso 231, Väestöntutkimuksen menetelmät: http://www.valt.helsinki.fi/opetus/sosio/75231/
Katso yleisen linjan vaatimukset: http://www.valt.helsinki.fi/opetus/sosio/75407/
Katso yleisen linjan vaatimukset: http://www.valt.helsinki.fi/opetus/sosio/75403/
Katso yleisen linjan vaatimukset: http://www.valt.helsinki.fi/opetus/sosio/754031/
Laajentaa väestöntutkimuksen menetelmien tuntemusta.
Suoritustapa: Kurssi, tai mikäli kurssia ei järjestetä, opintojakson suorittamisesta harjoitustyöllä tai kirjallisuuskuulustelulla sovitaan väestötieteen professorin kanssa.
Edeltävät opinnot: Väestötieteen linjan aineopinnot.
Syventää pro gradu -tutkielman aihetta koskevan tutkimuksen tuntemusta.
Suoritustapa: Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä. Kirjallisuudesta sovitaan pro gradu -tutkielman ohjaajan kanssa.
Edeltävät opinnot: Väestötieteen linjan aineopinnot.
Laajentaa opiskelijan tietämystä väestötieteen keskeisistä suuntauksista ja tutkimusaloista.
Suoritustapa: Kirjallisuuskuulustelu tiedekuntatentissä.
Edeltävät opinnot: Väestötieteen linjan aineopinnot.
Kaksi tutkimusalaa aineopintojen väestötieteen tutkimusalat I -opintojaksosta: Tutkimusalat eivät saa olla samat kuin aineopinnoissa. http://www.valt.helsinki.fi/opetus/sosio/75239/. Tutkimusalat eivät saa olla samat kuin aineopinnoissa.
Katso yleisen linjan vaatimukset: http://www.valt.helsinki.fi/opetus/sosio/75442/
Katso yleisen linjan vaatimukset: http://www.valt.helsinki.fi/opetus/sosio/75448/
Katso yleisen linjan vaatimukset: http://www.valt.helsinki.fi/opetus/sosio/75449/
Katso yleisen linjan vaatimukset: http://www.valt.helsinki.fi/opetus/sosio/75444/
Vähintään kahden kuukauden harjoittelu sosiologian laitoksen väestötieteellisessä tutkimusprojektissa tai harjoittelu muussa tutkimuslaitoksessa tai muu vastaava suoritus. Harjoittelusta, joka on tavallisesti palkallista, sovitaan väestötieteen professorin kanssa. Harjoittelu on yleensä paras suorittaa tutkielmaseminaari I:n jälkeen
Jatko-opiskelijaksi pääsyn edellytykset
Jatko-opiskelijaksi voidaan ottaa hakijat, joilla sosiologian laitoksen jatkokoulutustoimikunta toteaa olevan riittävät valmiudet jatkokoulutukseen. Jatkokoulutustoimikunnan puheenjohtajana on laitoksen johtaja ja muina jäseninä laitoksen professorit ja professorinvirkojen hoitajat.
Sosiologian jatko-opiskelijoiksi hyväksytään yleensä vain hakijat, jotka ovat saaneet pro gradu -tutkielmasta vähintään arvosanan magna cum laude approbatur tai sivuaineen tutkielmasta vähintään arvosanan 2. Jatko-opiskelijaksi voidaan kuitenkin hyväksyä pro gradu -tutkielmastaan alemman arvosanan saanut hakija, jos jatkokoulutustoimikunta katsoo, että hakijalla on esitetyn tutkimussuunnitelman ja muiden ansioiden perusteella hyvät edellytykset menestyksellisiin jatko-opintoihin.
Jatko-opiskelijaksi haetaan kahdesti vuodessa siten, että hakuajat päättyvät 15.11. ja 15.5. Hakemukset toimitetaan valtiotieteelliseen tiedekuntaan. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa edeltävän tutkinnon suorittaneet liittävät hakemukseen tutkimussuunnitelman. Muussa tiedekunnassa tai korkeakoulussa tutkinnon suorittaneet liittävät hakemukseen tutkimussuunnitelman lisäksi todistusjäljennöksen siitä tutkinnosta, jonka perusteella jatko-opinto-oikeutta haetaan. Lisätietoja antavat laitoksen professorit. Hakulomakkeita saa sosiologian laitoksen kansliasta ja valtiotieteellisen tiedekunnan opintotoimistosta.
1. Syventävät opinnot sosiologiassa tai siihen rinnastettavassa aineessa. Mikäli syventäviä opintoja ei ole suoritettu sosiologiassa, on sovittava professorin kanssa täydentävistä teoria- ja metodiopinnoista.
2. Lisensiaatintutkimus tai tohtorin väitöskirja. Niitä koskevat määräykset sisältyvät valtiotieteellisen tiedekunnan jatkokoulutusoppaaseen.
3. Vähintään 18 ja enintään 40 opintopisteen opinnot sosiologian laitoksen hyväksymässä sivuaineessa tai muita laitoksen hyväksymiä sivuaineopintoja. Sivuaineiksi soveltuvat yhteiskuntatieteet, humanistiset tieteet ja käyttäytymistieteet. Väitöskirjan aiheen perusteella voidaan hyväksyä myös muu aine. Kieliopinnot eivät sovellu sivuainesuorituksiksi.
4. 20 - 42 opintopistettä jatko-opintoja sosiologiassa.
Pakollinen aktiivinen osallistuminen sosiologian laitoksen järjestämään jaktokoulutusseminaariin (10 op - 17 op). Niiltä lukukausilta, jolloin aktiiviseen osallistumiseen liittyy tutkimussuunnitelman, tieteellisen esitelmän tai artikkelikäsikirjoituksen esittäminen, saa 3 op. Ilman esitystä lukukauden aktiivisesta osallistumisesta saa 1 op. Seminaarien suorittamiseen sisältyvät kaikille jatko-opiskelijoille yhteiset tilaisuudet, joissa käsitellään mm. tutkimussuunnitelman ja artikkelin kirjoittamista, rahoituksen hankkimista ja tutkimusetiikkaa.
Muiksi opinnoiksi kelpaavat
a) Sosiologian jatkotutkintokuulustelu (10 op, vapaaehtoinen)
Tentin tarkoituksena on saattaa ajan tasalle opiskelijan tiedot sosiologian teoreettisista kysymyksistä. Tenttiä suositellaan niille, jotka eivät muulla tavoin ole seuranneet sosiologian teoreettista ja metodologista keskustelua. Tentti voidaan suorittaa laitoksen tiedekuntatenttipäivinä.
Vaatimukset sosiologian yleisen linjan jatko-opiskelijoille:
Kolme kohtaa esimerkiksi seuraavista:
1. Foucault M: History of Sexuality, Foucault M: Tarkkailla ja rangaista ja Foucault M: The Order of Things.
2. Giddens A: The Constitution of Society.
3. Habermas J: The Theory of Communicative Action I-II. (Vastaa kahta kohtaa.)
4. Goffman E: Frame Analysis.
5. Bourdieu P: Distinction.
tai kuulustelijan kanssa sovittava opiskelijan tutkimusaiheeseen liittyvä sisällöllinen tai menetelmällinen kirjallisuus
Väestötieteeseen erikoistuneille jatko-opiskelijoille kuulustelijan kanssa sovittava kirjallisuus. Kuulustelija on väestötieteen professori.
b) Monet sosiologian syventävien opintojen kurssit, jatkokoulutus- ja tutkijakurssit, normaalisti 2-4 op kurssin laajuudesta ja sisällöstä riippuen.
c) Osallistuminen esitelmillä kansainvälisiin ja kotimaisiin tieteellisiin konferensseihin, 2 op/kokous.
d) Muita kuin opinnäytetyöhön välittömästi liittyviä tieteellisiä julkaisuja voidaan ottaa huomioon tämän kohdan suorituksina, kotimaiset ja kansainväliset referee-artikkelit (2 - 7 op), kotimaiset ja kansainväliset kirja-arvostelut (2 op), jotkut antologia-artikkelit (2 - 3 op).
Kohdissa c ja d esitetyillä tavoilla voi suorittaa enintään 14 op.
e) Ulkomailla suoritetut jatko-opinnot arvioidaan erikseen tapauskohtaisesti.
Opetuksesta ja julkaisujen toimittamisesta ei saa opintoviikkoja.
Kohtiin 3 - 4 kuuluvien opintojen kokonaislaajuus on vähintään 60 opintopistettä.
Jatko-opetussuunnitelma ja opintojen rekisteröiminen
Jatko-opintojen alkuvaiheessa laaditaan opintosuunnitelma, jonka hyväksyy oman oppiaineen professori. Jatko-opintosuoritukset rekisteröidään jokaisen lukukauden lopussa. Jatkokoulutusseminaarien vetäjät arvioivat kohdista 3 ja 4 b-e saatavat opintoviikot. Kokonaismerkinnän ja arvosanan antava professori ilmoitetaan myöhemmin.
Sosiologian laitoksella on kaksi sosiaalitieteiden valtakunnalliseen tutkijakouluun (SOVAKO) kuuluvaa, sosiaalipolitiikan laitoksen kanssa yhteistä tutkijankoulutusohjelmaa.
Väestö, terveys ja elinolot -ohjelma (VTE-ohjelma) on tarkoitettu opiskelijoille, jotka suunnittelevat opinnäytettä väestöntutkimuksesta, terveyden sosiologiasta tai elinolojen tutkimuksesta. Ohjelman johtajana on dos. Ossi Rahkonen (kansanterveystieteen laitos). Ohjelmassa painotetaan kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä ja soveltavaa tutkimusotetta. Lisätietoja VTE-ohjelmasta ks. http://www.valt.helsinki.fi/staff/nmaki/vte/
Sosiaaliset toimijat ja muutokset -ohjelma on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tekevät opinnäytettä yleisen sosiologian piirissä esimerkiksi elämäntapaan, kulttuuriin ja sosiaaliseen muutokseen liittyvistä aiheista. Sen johtajana on professori Anssi Peräkylä yhdessä sosiaalipolitiikan professori Risto Eräsaaren kanssa.
Kummankin ohjelman johtaja antaa tietoa ohjelmien toiminnasta.
Sosiologian laitos on mukana myös Tieteen ja teknologian valtakunnallisessa tutkijakoulussa (TITEKO), joka on luonteeltaan monitieteinen. Tutkijakoulun teemoista ja toiminnasta antaa tietoa professori Marja Häyrinen-Alestalo.
Sosiologian jatko-opiskelijat voivat kuulua myös muihin tutkijankoulutusohjelmiin. Näitä toimii mm. naistutkimuksen, Itä-Euroopan tutkimuksen ja kansanterveystieteen piirissä. Vaatimusten kohdassa 3 mainittu jatkokoulutusseminaari suoritetaan kuitenkin sosiologian laitoksen järjestämässä seminaarissa.