Sosiologia
- Sosiologia tieteenä
- Opintojen tavoitteet
- Linjavaihtoehdot
- Studerande med kandidatexamen vid SSKH
- Opintojen rakenne
- Opiskelu
Sosiologia tieteenä
Sosiologian tarkastelukohteet vaihtelevat globalisaatiosta ja kokonaisista yhteiskunnista intiimeihin sosiaalisiin suhteisiin. Tutkittavina ovat yhteiskunnan rakenne ja sen muutos; instituutiot, organisaatiot ja yhteisöt; sosiaalinen toiminta ja sosiaaliset verkostot; ihmisten arvot, asenteet ja puhetavat.
Sosiologinen ajattelutapa tekee mahdolliseksi jokapäiväisten käsitysten kyseenalaistamisen ja tietoisen etääntymisen totunnaisista ajattelutavoista. Koska sosiologian näkökulmat ja tutkimustulokset menevät totunnaisia käsityksiä syvemmälle, paljastavat piileviä ongelmia ja avaavat näkyviin uusia vaihtoehtoja, sosiologialla on vahva kriittinen potentiaali. Samoista syistä se on käyttökelpoinen myös pätevää tietoa vaativassa päätöksenteossa ja suunnittelussa.
Opintojen tavoitteet
Tavoitteena on, että sosiologit valmistuvat asiantuntijoiksi, jotka pystyvät itsenäisesti hankkimaan ja erittelemään tietoa yhteiskunnan ilmiöistä sekä muokkaamaan ja käyttämään sitä hyväksi eri tehtävissä. Siksi on perehdyttävä käsitteisiin ja teorioihin; niiden avulla voi jäsentää yhteiskunnallisia ilmiöitä ja esittää niistä perusteltuja tulkintoja. Myös tutkimusmenetelmät on hallittava, jotta on mahdollista hankkia ja muokata empiiristä tietoa ja tehdä siitä johtopäätöksiä. Tavallisimmin tieto on peräisin haastattelu- ja kyselylomakkeista, rekistereistä, asiakirjoista ja muista kirjallisista lähteistä sekä tilastoista, tai se on saatu havainnoimalla ja teemahaastattelujen avulla. Aineiston erittelyssä käytetään erilaisia tilastollisia ja laadullisia menetelmiä. Opinnoissa ja sosiologin tehtävissä menestymiseksi on tarpeen paitsi kiinnostus yhteiskuntaan ja sen ongelmiin myös itsenäinen ajattelu ja työskentely sekä äidinkielen hyvä hallinta ja muu kielitaito. Matemaattiset valmiudet ovat tärkeitä etenkin väestötieteilijöille, mutta niistä on hyötyä myös sosiologian yleisellä linjalla.
Useimmat sosiologit toimivat suunnittelu-, hallinto- ja tilastointitehtävissä, opettajina aikuiskoulutuksessa sekä toimittajina ja muussa tiedotustyössä. Monet ovat tutkijoina tai päätöksenteon asiantuntijoina.
Linjavaihtoehdot
Alkuvaiheessa opinnot ovat kaikille sosiologian opiskelijoille yhteisiä. Perusopintojen jälkeen opiskelija valitsee sosiologian yleisen tai väestötieteen linjan. Valinta koskee myös sivuaineopiskelijoita.
Linjan vaihtaminen on mahdollista, mutta vaihto voi edellyttää lisäsuorituksia. Niistä opiskelijan tulee sopia sen opettajan kanssa, joka antaa loppumerkinnän uuden linjan syventävistä opinnoista.
Sosiologian yleinen linja painottaa ainetta laaja-alaisena yhteiskuntatieteenä. Keskeisiä ovat yhteiskunnan rakennetta sekä sosiaalista toimintaa koskeva teoria ja tutkimus. Opintojen myö-
häisemmässä vaiheessa kukin opiskelija perehtyy tarkemmin myös ainakin kahteen yleisen sosiologian tutkimusalaan kuten perhesosiologiaan tai työelämän sosiologiaan.
Väestötieteen linjan erityisenä tavoitteena on antaa valmiudet sellaisiin tutkimus- ja suunnittelutehtäviin, jotka edellyttävät väestöllisten ilmiöiden (esim. väestönkasvu, syntyvyys, kuolevuus ja muuttoliike) tuntemusta ja kykyä niiden analysoimiseen. Väestötieteen asiantuntemus ja tilastollisten menetelmien hallitseminen ovat tärkeitä mm. koulutusta, terveydenhuoltoa, sosiaaliturvaa, työ-voimahallintoa ja yhdyskuntasuunnittelua koskevassa tutkimuksessa ja suunnittelussa. Kehitysmaiden väestöongelmien ratkaisemiseen tähtäävä kehitysyhteistyö tarjoaa myös tehtäviä väestötieteen asiantuntijoille. Väestötiedettä ei opeteta yhtä laajasti muissa Suomen yliopistoissa.
Väestötieteessä voidaan suorittaa myös erillinen perusopintojen opintokokonaisuus. Se voidaan sisällyttää sivuaineena sosiologian yleisen linjan tai muiden koulutusohjelmien opintoihin.
Studerande med kandidatexamen vid SSKH
Efter kandidatexamen vid Svenska social- och kommunalhögskolan kan huvudämnestuderande i sociologi fortsätta sina studier vid sociologiska institutionen utan inträdesförhör.
Examensfordringarna vid SSKH och vid Helsingfors universitetets sociologiska institution motsvarar varandra. Inom ämnesstudierna finns två studieperioder, som inte tillhör kandidatexamen och som krävs av studeranden, som studerat hela tiden vid sociologiska institutionen, innan de fortsätter med de fördjupande studierna. De rekommenderas starkt också för studerande som kommmer från SSKH. Dessa studieperioder är 407 (forskningskurs, tutkimusharjoituskurssi) och 408 (sociologins lärohistoria och klassiker). Graduhandledningen utgår från en nivå, som är svår att uppnå utan forskningskurs. Punkt 12 vid SSKHs fordringar motsvarar dock studieperioden 407. Om denna har avlagts, behövs bara studieperiod 408 före de fördjupande studierna.
För närmare uppgifter se webbsidan
http://www.valt.helsinki.fi/sosio/svenska/opiskelu/index.htm
Opintojen rakenne
Yleisopinnot ja pakolliset pääaineopinnot valtiotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoa varten
Tiedekunnan kaikille opiskelijoille yhteisinä opintojaksoina suoritetaan:
Äidinkielen kirjallisen käytön opinnot 2 ov
Vieraan kielen opinnot 3 ov
Toisen kotimaisen kielen opinnot 3 ov
Näiden lisäksi vaaditaan tilastotieteen johdantokurssi (5 ov) tai sitä vastaava laitoksen järjestämä sosiologian tilastotieteellisten perusteiden kurssi (3 ov), atk:n johdantokurssi (2 ov) sekä atk:n täydennyskurssi 1 ov ( suositellaan Tilast. tiet.käsittely (SPSS))
Sosiologian opinnot on jaettu tason mukaan kolmeksi opintokokonaisuudeksi, perusopinnoiksi, aineopinnoiksi ja syventäviksi opinnoiksi. Opintojaksot, niiden laajuus ja jäsentyminen opintokokonaisuuksiksi käyvät ilmi erillisestä taulukosta. Taulukossa on esitetty pääaineopintojen minimivaatimukset. Näiden lisäksi opiskelija voi suorittaa lisäopintoja sosiologiassa. Ne lisätään opintoviikkoina ao. opintokokonaisuuteen.
Jotta opiskelu etenisi mielekkäästi ja opiskelijalla olisi jokaisessa vaiheessa riittävät perustiedot, edellytetään, että opinnot suoritetaan tietyssä järjestyksessä: aluksi perusopintoihin kuuluvat opintojaksot, sitten aineopintoihin kuuluvat ja lopuksi syventävät opinnot. Suoritusjärjestys ei kuitenkaan kaikilta osin ole ehdoton, vaan joissakin tapauksissa voi olla tarkoituksenmukaista suorittaa samanaikaisesti myös eri opintokokonaisuuksiin kuuluvia opintojaksoja. Kunkin opintojakson kuvauksessa mainitaan, mitkä opinnot tulee olla suoritettu ennen ko. opintojakson aloittamista.
Kun kirjallisuuskuulustelusta korvataan osia luennoilla, seminaareilla, kirjaesittelyillä yms, niiden täytyy olla suoritettuina ennen tiedekuntatenttiin ilmoittautumista.
Vanhojen tutkintovaatimusten ja uusien tutkintovaatimusten vastaavuuksia koskevissa epäselvissä tapauksissa opiskelijan tulee varmistua vastaavuudesta ao. kuulustelijan kanssa.
Oheisessa kaaviossa on esitetty esimerkki siitä, miten eri opintojaksojen suorittaminen voidaan yleisellä linjalla ajoittaa, jos tavoitteena on suorittaa valtiotieteiden kandidaatin tutkinto kolmessa ja valtiotieteiden maisterin tutkinto viidessä vuodessa päätoimisesti opiskellen.
Aineopinnoissa ja syventävissä opinnoissa voi erikseen mainituissa kuulusteluissa korvata kirjan kirjaesittelyllä tai esseellä sopimalla siitä kuulustelijan kanssa. Kirjaesittely eli referaatti on selostus kirjasta siten, että sen keskeinen sisältö välittyy. Esittelyssä oma referointi ja kirjan sitaatit (oltava aina lainausmerkeissä) on pidettävä erillään. Esittely ei saa olla vain kokoelma kirjan sitaatteja. Syventävissä opinnoissa kirjaesittelyä kutsutaan esseeksi. Tällöin kirjoittajalta edellytetään lisäksi lukemansa arviointia. Esittely ei kuitenkaan saa olla mielipidekirjoitus tai omien tuntojen kuvaus, vaan siinä pohdiskellaan ja omat näkemykset perustellaan eli argumentoidaan. Kirjaesittelyn tai esseen pituus on 10-15 sivua. Se jätetään tarkastettavaksi ao. kuulustelijalle ennen tenttiin ilmoittautumista. Esittely tai essee arvostellaan kuten kuulustelut pisteillä 1 - 3. Kirjaesittelyllä tai esseellä voidaan korvata kirja kuulustelussa vain, jos se on hyväksytty ennen kuulusteluun ilmoittautumista.
Yhden opintoviikon voi saada osaksi perus- tai jatko-opintoja myös osallistumalla kahdeksalle sosiologian latioksen järjestämälle erillisluennolle (mm. ulkomaiset vierailijat). Luennoitsija tai tilaisuuden järjestäjä antaa opiskelijan luentopassiin merkinnän läsnäolosta. Sen lisäksi luennoista tehdään luentopäiväkirja, joka jätetään laitoksen toimistoon. Päiväkirjat ottaa vastaan prof. Anssi Peräkylä. Yksittäinen luentopassi on voimassa aina kaksi vuotta. Luentopasseja saa laitoksen toimistosta.
Valtiotieteiden kandidaatintutkintoa koskevat siirtymäaikasäännöt
Syyslukukauteen 2002 saakka voimassa olleiden tutkintovaatimusten mukaisesti opiskelija on voinut halutessaan tehdä kandidaatintutkielman osana aineopintoja. Opiskelijat jotka halusivat suorittaa vain valtiotieteiden kandidaatin tutkinnon, kirjoittivat yhden harjoitusaineen aineopinnoissa. Valtiotieteellisen tiedekunnan antaman suosituksen mukaisesti kandidaatintutkielma on syyslukukaudesta 2002 alkaen sijoitettu pakolliseksi osaksi sosiologian pääaineopiskelijoiden aineopintoja. Aineopinnoissa suoritetaan lisäksi proseminaarin yhteydessä harjoitusaine, vaikka opiskelija aikoisi suorittaa myös valtiotieteiden maisterin tutkinnon. Syventävien opintojen osana ei enää suoriteta harjoitusainetta, jos sellainen on hyväksytty aineopintojen yhteydessä. Kandidaatintutkielma suoritetaan yleisen sosiologian linjalla yhdeltä sosiologian tutkimusalalta ja väestötieteen linjalla väestöntutkimuksen menetelmäkurssin yhteydessä. Tutkielma on pakollinen vain niille opiskelijoille, jotka ennen syyslukukauden 2002 alkua eivät ole ehtineet suorittaa aineopintoihin kuuluvia opintojaksoja tai kursseja. Aineopintojensa suorittamisen aloittaneet opiskelijat voivat halutessaan käydä proseminaarin ilman siihen liittyvää harjoitusaineen hyväksyttämistä sekä tutustua myös toiseen sosiologian tutkimusalaan ilman tältä alalta tehtävää kandidaatintutkielmaa. Samoin voivat toimia ne opiskelijat, jotka ovat aloittaneet opintonsa muussa yliopistossa ja ovat ennen sosiologian laitoksen pääaineopiskelijoiksi siirtymistään ehtineet aloittaa aineopintoihin kuuluvien opintojaksojen suorittamisen.
Opintosuunnitelmat
Opiskelijat laativat opintojen eri vaiheessa kaikkiaan kolme opintosuunnitelmaa, jotka käydään lävitse opettajan kanssa. Opintosuunnitelmat tehdään kirjallisesti ja niissä jaotellaan jäljellä olevat opinnot pääaine- ja sivuaineopintoihin. Opintojaksojen suorittaminen kirjataan suunnitelmaan lukukauden tarkkuudella. Suunnitelmaan merkitään mahdollisuuksien mukaan myös se, miten eri opintojaksot pyritään suorittamaan (esimerkiksi tiedekuntatentti, luentokurssi, tutkimusalakurssi). Ensimmäinen opintosuunnitelma tehdään proseminaarissa. Se kattaa opinnot kandidaatintutkintoon (tai vastaavaan opintojen vaiheeseen) saakka ja käydään lävitse proseminaariryhmän vetäjän kanssa. Toinen opintosuunnitelma tehdään tutkimusharjoituskurssin yhteydessä ja käydään lävitse kurssin vetäjän kanssa. Suunnitelma kattaa opinnot kandidaatintutkinnosta (tai vastaavasta opintojen vaiheesta) maisterintutkintoon. Kolmas opintosuunnitelma käydään lävitse pro gradu -tutkielman aiheen hyväksyvän laitoksen professorin kanssa ja se kattaa graduvaiheen opinnot maisterintutkintoon saakka.
Sivuaineiden opinnot
Sivuaineopintojen tarkoitus on laajentaa sosiologin yhteiskuntatieteellistä asiantuntemusta ja menetelmällistä osaamista. Samalla ne lisäävät mahdollisuuksia erikoistua johonkin ongelmapii riin ja yleensäkin suunnata opintoja oman kiinnostuksen mukaan. Koska sosiologia on laaja-alainen yhteiskuntatiede, se voidaan mielekkäästi yhdistää mihin tahansa valtiotieteellisen tiedekunnan oppiaineeseen sekä lisäksi useisiin muiden tiedekuntien oppiaineisiin. On kuitenkin tärkeää, että sivuaineen ja sosiologian opintoja koskevat valinnat muodostavat mielekkään kokonaisuuden, jonka perusteella opiskelijasta tulee tietyn ongelma-alueen asiantuntija.
Sosiologian koulutusohjelmassa ei ole erityismääräyksiä sivuaineista. Yhdessä sivuaineessa on suoritettava vähintään 25 opintoviikon oppimäärä. Tämä oppimäärä voi kuulua myös tiedekunnan ulkopuolisiin oppiaineisiin (ks. opintojen hyväksilukeminen). Muiden sivuaineopintojen laajuudelle ja tasolle ei aseteta vaatimuksia.
Yleisen sosiologian opiskelija voi suorittaa sivuaineopintoina erilliset väestötieteen perusopinnot (A-oppimäärän).
Väestötieteen linjalla suositeltavia sivuaineita ovat erityisesti tilastotiede sekä kansantaloustiede, sosiaalipolitiikka, talous- ja sosiaalihistoria, sosiaaliantropologia, maantiede ja matematiikka.
Sosiologia sivuaineena
Sosiologia sopii hyvin sivuaineeksi monien muiden koulutusohjelmien opiskelijoille. Sosiologian perus- ja aineopintoja voidaan sivuaineena suorittaa ilman rajoituksia (ks. erilliset tutkintovaatimukset jäljempänä). Myös sivuaineopiskelijoiden toivotaan osallistuvan niille laitoksen järjestämille kursseille, jotka ovat kaikille avoimia. Sivuaineopinnoiksi vaadittavaan B- oppimäärään (25 ov) kuuluvat perusopintojen (15 ov) ohella opintojaksot 129, 130 ja 122. Muiden koulutusohjelmien jatko-opiskelijat voivat saada oikeuden suorittaa myös syventävät opinnot sosiologiassa. Opiskeluoikeutta haetaan valtiotieteelliseltä tiedekunnalta. Väestötieteessä on mahdollista suorittaa erilliset perusopinnot (A-oppimäärä) ilman muita sosiologian opintoja. Se sopii sivuaineeksi mm. tilastotieteen, sosiaalipolitiikan, maantieteen, kansantaloustieteen ja historian opiskelijoille.
Opiskelu
Lukuvuoden 2004-2005 kuulustelut
111 Väestötieteen johdantokurssia vastaava kirjallisuus (75111), syys-, joulu-, tammi- ja huhtik. tdk-tentissä, M. Jalovaara
8101 Sosiaaliantropologian johdantokurssia vastaava kirjallisuus (758101), T. Gross
104 Introduction to Finnish Society (75104), faculty examination, E. Kilpinen
105 Sosiologisia näkökulmia ja tutkimuksia (75105), tiedekuntatentissä, E. Kilpinen
110 Introduction to Sociology (75110), faculy examination, E. Kilpinen
122 Empiirisen sosiaalitutkimuksen menetelmien kirjallisuuskuulustelu sivuaineopiskelijoille (75122), tiedekuntatentissä, T. Alkula
129 Sosiologian klassinen perinne (75129), tiedekuntatentissä, A. Noro
130 Nyky-yhteiskunnan tutkimus (75130), tiedekuntatentissä, E. Kilpinen
134 Sosiologisen teorian suuntaukset (75134), tiedekuntatentissä, A. Noro
238 Väestönkehitys ja yhteiskunta (75238), tiedekuntatentissä, M. Jalovaara
239 Väestötieteen tutkimusalat I (75239), tiedekuntatentissä, K. Pitkänen
251 Väestötieteen ja väestöpolitiikan kehitys (75251), tiedekuntatentissä, K. Pitkänen
Sosiologian tutkimusalat I ja II, tiedekuntatentissä.
Tutkimusalojen kuulustelijat syyslukukaudella 2004
Sosiologian tutkimusalat II-tentin kuulustelee taulukossa mainittu opettaja vain silloin, kun tenttikirjat on valittu aineopintojen tutkimusalan listalta. Useimmiten on tarkoituksenmukaista sopia gradunohjaajan kanssa tenttikirjoista, jotka tukevat suoraan tutkielman tekoa. Tentin kuulustelijana on silloin gradunohjaaja, jos hän toimii laitoksella opetusvirassa. Muussa tapauksessa tentin kuulustelee taulukossa mainittu opettaja yhteistyössä gradunohjaajan kanssa.
| Tutkimusala | Kuulustelija |
| 420, 820 Terveyssosiologia | Marika Jalovaara |
| 426, 826 Perhesosiologia | Riitta Jallinoja |
| 427, 827 Oikeus ja yhteiskunta | Pekka Kosonen | 430, 830 Sukupuolen ja iän sosiologia | Kaisa Ketokivi |
| 431, 831 Sosiaalinen kontrolli | Aino Sinnemäki |
| 432, 832 Sosiaalinen vuorovaikutus | Anssi Peräkylä |
| 433, 833 Yhteiskuntarakenteen, yht. k. ristiriitojen ja eriarv. tutk. | Pekka Kosonen |
| 434, 834 Työelämän ja organisaatioiden tutkimus | Timo Kauppinen |
| 435, 835 Kaupunkisosiologia | Tapani Valkonen |
| 437, 837 Kulttuurin tutkimus | Maaria Linko |
| 438, 838 Euroopan integraation sosiaalinen ulottuvuus | Pekka Kosonen |
| 439, 839 Tieteen ja teknologian tutkimus | Marja Häyrinen-Alestalo |
442 Harjoitusaine ja
447 Kandidaatintutkielma.
4031 Kvantitatiivisten menetelmien kirjallisuuskuulustelu (754031), tiedekuntatentissä, T. Valkonen.
6321 Kvalitatiivisten menetelmien kirjallisuuskuulustelu (756321), tiedekuntatentissä, A. Peräkylä
408 Sosiologian oppihistoria ja klassikot (75408), tiedekuntatentissä, A. Noro
409 Yleisen sosiologian loppukuulustelu (75409), tiedekuntatentissä. R. Alapuro
531 Väestötieteen erikoisala (75531), tiedekuntatentissä, K. Pitkänen
532 Väestötieteen tutkimusalat II (75532), tiedekuntatentissä, K. Pitkänen
Osa opintojaksoista ja niihin liittyvästä kirjallisuudesta suoritetaan kurssien ja luentojen yhteydessä. Edellä olevassa luettelossa mainitut opintojaksot suoritetaan kirjallisuuskuulusteluina tiedekuntatenteissä. Kaikki tulokset ilmoitetaan Unioninkatu 35:n alakerran sosiologian ilmoitustaululla.
Kurssien ja luentosarjojen loppukuulusteluista sekä niihin liittyvistä kirjallisuustenteistä ilmoittavat asianomaisten kurssien pitäjät ja luennoitsijat kursseilla ja luennoilla.
Opintosuoritusten merkintä
Perusopintojen, aineopintojen ja syventävien opintojen loppumerkintä on syytä hakea heti kun vaadittavat suoritukset ovat koossa. Merkintää hakiessaan opiskelijan tulee rekisteriotteen perusteella osoittaa, että tarvittavat opinnot on suoritettu. Laitoksen kanslia ei anna opintorekisteriotteita.
Perusopintojen tai aineopintojen suoritusmerkinnän saamiseksi opiskelijan tulee toimittaa laitoksen kansliaan opintosuoritusote, johon on merkitty kokonaisuuteen käytettäviksi tarkoitetut opintojaksot. Kansliassa tarkistetaan kokonaisuuden sisältö ja tallennetaan merkintä opintorekisteriin.
Yleisen sosiologian syventävien opintojen merkinnän saa laitoksen kansliasta .
Väestötieteen linjan syventävien opintojen merkinnän antaa prof. Kari Pitkänen.
International students' advisor: Senior lecturer Erkki Kilpinen.
Arvosteluperusteet
Arvosanojen yleiset laskentaperusteet ovat nähtävissä laitoksen ilmoitustaululla ja kotisivulla (http://www.valt.helsinki.fi/sosio/opiskelu/peruste.htm ). Yksittäisestä tentistä saadun arvosanan määräytymisperusteita koskeviin kysymyksiin vastaa kuulustelija.
Opintoneuvonta
Uusien sosiologian pääaineopiskelijoiden ohjaus. Tiedekunnan järjestämän ohjauksen lisäksi sosiologian laitos järjestää suomalaisen sosiologian tutustumiskurssin jälkeen pe 10.12.uusien opiskelijoiden perehdyttämispäivän, jossa käsitellään sosiologian opintojen etenemistä ja suunnittelua.
Opiskelijat laativat opintojen eri vaiheissa kaikkiaan kolme opintosuunnitelmaa, jotka käydään lävitse opettajan kanssa. Aiheesta kerrotaan tarkemmin yllä otsikon Opintosuunnitelmat alla.
Pro gradu -tutkielmaa suunnitteleville opiskelijoille järjestetään sosiologian laitoksen sekä muiden tutkimuslaitosten tutkimustoimintaa sekä gradututkielman aiheenvalintaa ja tekemistä käsittelevät graduvirikeluennot.
Opetuksen ja tenttien aikojen ja paikkojen muutoksia koskevat tiedot ovat nähtävissä punaisella merkittyinä tässä verkko-opinto-oppaassa.
Vanhojen ja uusien tutkintovaatimusten vastaavuuskysymyksistä ja muiden yliopistojen suoritusten siirtämisestä sosiologian opintojen osaksi vastaa amanuenssi Tapani Alkula (puh. 1912 3918, tapani.alkula@helsinki.fi). Kukin opettaja antaa tietoja omasta opetuksestaan. Proseminaareista ja tutkimusharjoituskursseista antavat tietoja niiden koordinaattorit (ks. opetusohjelma). Kuulusteluja ja niiden arvostelua koskeviin kysymyksiin vastaa asianomainen kuulustelija. Kaikki laitoksen opettajat antavat neuvoja ja ohjausta opiskeluun liittyvistä yleisistä ongelmista vastaanottoaikoinaan. Mikäli et tiedä, kenen opettajan puoleen sinun tulisi kääntyä, voit kysyä neuvoa laitoksen kansliasta.