2009-08-26 10.52.37

 
Kehitysmaatutkimus »
»
Kandidaatin opinnot »

Kandidaatin tutkinto

Op: 180

Sisältö

Pääaineen opinnot:
  • Perusopinnot (25 op): opintojaksot 101 - 105.
  • Aineopinnot (55 op): opintojaksot 201 - 207.

Yleisopinnot 20 op:

  • Orientoiva HOPS (1 op)
  • kieliopinnot (10 op)
  • tieto- ja viestintätekniikan (tvt-) opinnot (5 op)
  • tilastotieteen johdanto (4 op)

Sivuaineopinnot 50/60 op:

  • joko kahdessa aineessa perusopinnot (50 op) tai yhdessä perus- ja aineopinnot 60 op)

Vapaasti valittavat opinnot 30/20 op:

  • sivuaineopinnot 50 op, jolloin vapaasti valittavat opinnot 30 op
  • sivuaineopinnot 60 op, jolloin vapaasti valittavat opinnot 20 op

Edeltävät opinnot

Monilla kehitysmaatutkimuksen kursseilla käytetään mm. elektronista BSCW-työtilaa ja Nelli-kirjastotietokantaa. Valtiotieteellisen tiedekunnan järjestämän TVT-kurssin käymistä opintojen alkuvaiheessa suositellaan.

Suoritustapa

Kun kaikki vaaditut opinnot on suoritettu ja sekä pääaineen perus- ja aineopinnot että sivuaineen (perus/aine-) opinnot on rekisteröity kokonaisuuksiksi (opintokokonaisuuden rekisteröintilomake jätetään ainelaitokselle), opiskelija jättää tutkintotodistuspyyntölomakkeen Valtiotieteellisen tiedekunnan kansliaan.

Tietoa valmistumisesta: 'http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/opiskelu/opiskelijalle/valmistuminen.htm'{http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/opiskelu/opiskelijalle/valmistuminen.htm}

Alajaksot

 
Kehitysmaatutkimus »
Kandidaatin opinnot »
»
Yleisopinnot »

Yleisopinnot kandidaatin tutkinnossa

Op: 20
 
Kehitysmaatutkimus »
Kandidaatin opinnot »
»
Perusopinnot (25 op) »

Perusopinnot

Tunniste: 990090 Op: 25
Muistathan rekisteröidä perusopinnot kokonaisuudeksi suoritettuasi kaikki vaadittavat alajaksot. Rekisteröintilomake toimitetaan amanuenssille ja se löytyy täältä:

http://www.valt.helsinki.fi/kmi/opintokokonaisuus-2.rtf

Sisältö

Pääaineopiskelijoille:
  • 101 Johdantojakso, luennot ja seminaari (5 op)
  • 102 Kehitysajattelun perusteet luennot ja kirjallisuus(5 op)
  • 103 Kehitysmaatutkimuksen yhteiskuntatieteelliset perusteet, luennot ja seminaari (5 op)
  • 104 tutkiva oppiminen, kurssi (5 op)
  • 105 kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö, luennot ja seminaari (5 op)

Alajaksot

 
Kehitysmaatutkimus »
Kandidaatin opinnot »
Perusopinnot (25 op) »
»
101 Johdantojakso (5 op) »
 
Kehitysmaatutkimus »
Kehitysmaatutkimus sivuaineena »
»
101 Johdantojakso (5 op) »

101 Johdantojakso

Tunniste: 990052 Op: 5

Tavoite

Johdantojakso perehdyttää opiskelijan nykypäivän kehitysongelmiin ja kehitysmaatutkimuksen perusteemoihin ja -käsitteisiin. Jakson suoritettuaan opiskelija tunnistaa tärkeimmät kehitysongelmat ja – trendit ja ymmärtää kuinka kehitysmaatutkimus lähestyy niitä.

Sisältö

Johdantojaksolla tutustutaan kehitysmaatutkimuksen peruskäsitteisiin ja kehityksen selitysmalleihin, konkreettisiin kehitysongelmiin ja kehityksen tärkeimpiin toimijoihin. Peruskäsitteisiin kuuluvat kehitys, kehitysmaa, köyhyys, eriarvoisuus ja globalisaatio. Selitysmalleissa vertaillaan individualistisia, historiallisia, maantieteellisiä ja politiikkapohjaisia selityksiä. Kehitysmaaongelmista käsitellään mm. väestöä, ympäristöä, ruokaa sekä kaupungistumista ja maaseutukehitystä. Toimija-analyysi ulottuu kehityksen sukupuolittumisesta valtion kehityspolitiikkaan ja kansalaisjärjestöihin.

Suoritustapa

Jakso koostuu luentosarjasta (24 t., 2 op) ja 3 op:n kirjallisuuskuulustelusta (sivuaineopiskelijoille) tai 3 op:n seminaarista (pääaineopiskelijoille). Johdantoluennot pitävät kehitysmaatutkimuksen professori sekä joukko laitoksen muita opettajia ja tutkijoita. Luento-osuus suoritetaan luentopäiväkirjalla.

Kohderyhmä

Pää- ja sivuaineopiskelijat

Arviointi

Luentopäiväkirja arvostellaan hyväksytty / hylätty asteikolla. Kirjallisuuskuulustelu ja pääaineopiskelijoiden seminaarisuoritus arvostellaan asteikolla 1-5.

Kirjallisuus

  • Juhani Koponen ym: Kehitysmaatutkimus: johdatus perusteisiin. (3 op)

Opetus

 
Kehitysmaatutkimus »
Kandidaatin opinnot »
Perusopinnot (25 op) »
»
102 Kehitysajattelun perusteet (5 op) »
 
Kehitysmaatutkimus »
Kehitysmaatutkimus sivuaineena »
»
102 Kehitysajattelun perusteet (5 op) »

102 Kehitysajattelun perusteet

Tunniste: 990053 Op: 5

Tavoite

Kehityksen teoriat ovat olennaisia kehitysprosessien ymmärtämiseksi. Opetuksen tavoitteena on johdattaa keskeisiin kehitysteorioihin ja jäsentää kehitysteorioista käytyä keskustelua ja sen vaiheita.

Sisältö

Kurssilla tarkastellaan länsimaisen kehitysajatuksen syntyä ja kehityksen teorioiden syntyä osana länsimaista yhteiskuntakeskustelua. Erityistä huomiota kohdistetaan II maailmansodan jälkeiseen keskusteluun. Tässä yhteydessä esitellään kasvu- ja modernisaatioteorioita, alikehityksen ja riippuvuuden teorioita sekä vaihtoehtoisen kehityksen ajatuksia ja viimeaikaista kehityskritiikkiä.

Suoritustapa

Luennot (2 op) ja kirjallisuuskuulustelu (3 op).

Kohderyhmä

Pää- ja sivuaineopiskelijat

Kirjallisuus

Vähintään 3 op yhdessä tentissä
  • Arndt H W : Economic Development (1 op)
  • Hoogvelt A : Globalization and the Postcolonial World (2 op)
  • Martinussen J : Society, State and Market: A guide to competing theories of development (3 op)
  • Kitching G : Development and Underdevelopment in Historical Perspective (1 op)
  • Rist G : History of Development (2 op)
  • Greig A, Hulme D & Turner M: Challenging Global Inequality (2 op)
  • Connell R : Southern Theory (2 op)

Opetus

 
Kehitysmaatutkimus »
Kandidaatin opinnot »
Perusopinnot (25 op) »
»
103 Kehitysmaatutkimuksen yhteiskuntatieteelliset perusteet (5 op) »
 
Kehitysmaatutkimus »
Kehitysmaatutkimus sivuaineena »
»
103 Kehitysmaatutkimuksen yhteiskuntatieteelliset perusteet (5 op) »

103 Kehitysmaatutkimuksen yhteiskuntatieteelliset perusteet

Tunniste: 990102 Op: 5

Tavoite

Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat yhteiskuntatieteen keskeisiin käsitteisiin, teorioihin ja lähestymistapoihin, joiden avulla opiskelijat pystyvät tunnistamaan kehitysmaiden yhteiskunta-analyysissa tarvittavat keskeiset toimijat, rakenteet ja niiden väliset suhteet.

Sisältö

Jaksossa opiskelijat tutustuvat yhteiskunta-, politiikka-, kehitystalous- ja kulttuurintutkimuksen klassikkoihin ja myös uudempiin teorioihin, joita käytetään kehitysmaatutkimuksessa.

Kurssin kotisivu: http://www.valt.helsinki.fi/staff/gould/103.htm

Suoritustapa

Jakso koostuu luennoista (1 op) ja seminaarista (4 op, pääaineopiskelijat) tai kirjallisuuskuulustelusta (4 op, sivuaineopiskelijat).

Kohderyhmä

Pää- ja sivuaineopiskelijat.

Kirjallisuus

  • Giddens A: Sociology (4 op) TAI
  • della Porta D. and Keating M.: Approaches and methodologies in the social sciences. A pluralist persperctive (4 op)

Opetus

 
Kehitysmaatutkimus »
Kandidaatin opinnot »
Perusopinnot (25 op) »
»
104 Tutkiva oppiminen (5 op) »

104. Tutkiva oppiminen

Tunniste: 990050 Op: 5

Tavoite

Tutkiva oppiminen on pääaineopiskelijoille tarkoitettu seminaari, jonka tavoitteena on oppia tieteellisen ajattelun ja argumentoinnin perusteita, ongelmalähtöistä tiedonhankintaa sekä tutustua laitoksella tehtävään tutkimukseen. Tutkiva oppiminen -seminaari suoritetaan osallistumalla aktiivisesti seminaari-istuntoihin ja tekemällä opettajan antamat, oheiskirjallisuuteen perustuvat ryhmäharjoitukset. Opintojakso arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Seminaarin ryhmätyöskentelyssä hyödynnetään yliopiston verkossa tarjoamia ryhmätyövälineitä.

Edeltävät opinnot

Seminaariin osallistuminen edellyttää kehitysmaatutkimuksen johdantojakson suoritusta. Suositeltavaa on, että opiskelija on suorittanut myös valtiotieteellisen tiedekunnan uusille opiskelijoille järjestämälle opintojen orientointi –kurssille ja suorittanut yleisopintojen tieto- ja viestintätekniikan ajokortin ennen seminaariin osallistumista.

Kohderyhmä

Pääaineopiskelijat.

Kirjallisuus

Kurssilla käytettävä oheiskirjallisuus:
  • Kakkuri-Knuuttila, M.-L. (toim. 2003): Argumentti ja kritiikki. Lukemisen, keskustelun ja vakuuttamisen taidot (Helsinki: Gaudeamus, soveltuvin osin)
  • Hirsjärvi, S. & Remes, P. & Sajavaara, P.: Tutki ja kirjoita (Helsinki: Tammi, soveltuvin osin)

Opetus

 
Kehitysmaatutkimus »
Kandidaatin opinnot »
Perusopinnot (25 op) »
»
105 Kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö (5 op) »
 
Kehitysmaatutkimus »
Kehitysmaatutkimus sivuaineena »
»
105 Kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö (5 op) »

105 Kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö

Tunniste: 990056 Op: 5
  • luennot (2 op),
  • lukuseminaari pääaineopiskelijoille tai kirjallisuuskuulustelu 3 op.

Tavoite

Jaksossa paneudutaan kansainväliseen ja Euroopan unionin ja Suomen kehityspolitiikkaan sekä politiikan muotoutumiseen ja siihen vaikuttaviin tekijöihin. Valtio- ja politiikka-analyysin kautta perehdytään sekä kehitysyhteistyöhön että laajempaan, kehitykseen vaikuttavaan kauppa-, turvallisuus-, siirtolaisuus- ym. politiikkaan sekä eri politiikkalohkojen johdonmukaistamispyrkimyksiin. Jakson suoritettuaan opiskelija tuntee nykyisen kehityspolitiikan päälinjat ja ymmärtää millaisessa prosessissa ne ovat muodostuneet.

Sisältö

Jakso koostuu kaikille opiskelijoille yhteisestä luentosarjasta sekä vaihtoehtoisesti seminaarista (pääaineopiskelijoille) tai kirjallisuustentistä (sivuaineopiskelijoille). Luennoilla selvitetään valtio- ja politiikka-analyysin perusteet, kansainvälisen, EU:n ja Suomen kehityspolitiikan päälinjat ja politiikkajohdonmukaisuuden käsitteet. Seminaariin osallistuvat opiskelijat kirjoittavat teemoihin liittyvän seminaarityön.

Suoritustapa

Luennot (2 op) ja lukuseminaari (pääaineopiskelijoille, 3 op) tai kirjallisuuskuulustelu (sivuaineopiskelijoille, 3 op).

Kohderyhmä

Pää- ja sivuaineopiskelijat.

Kirjallisuus

Luentojen yhteydessä suoritettava kirjallisuus – tentitään toisella luennolla:

  • Ulkoasiainministeriö, Kehityspoliittinjen ohjelma 2007 : Ulkoasiainministeriö, Kehityspoliittinjen ohjelma 2007
  • European Council, Parliament and Commission, The European Consensus on Development 2005 : European Council, Parliament and Commission, The European Consensus on Development 2005

Kirjallisuuskuulustelu sivuaineopiskelijoille tiedekuntatentissä - kaksi seuraavista:

  • Ha-Joon Chang : Kicking Away the Ladder ja Douglas Irwinin arvostelu EH.NET:ssä - (huhtikuu 2004) saatavissa laitoksen kirjastosta (yht. 1 op)
  • Collier, P: The Bottom Billion (1 op)
  • Easterly, W. White Man’s Burden (1.5 op) : Easterly, W. White Man’s Burden (1.5 op)
  • Gibson C.C., K. Andersson, E. Ostrom ja S. Shivakumar: The Samaritan's Dilemma: The Political Economy of Development Aid (1.5 op)
  • Mosse, D. Cultivating Development (1.5 op) : Mosse, D. Cultivating Development (1.5 op)
  • Riddell, R.: Does Foreign Aid Really Work? (2 op)
  • Sogge, D: Give and Take (1 op)
  • Wade R. : Governing the Market (2 op)

Opetus

 
Kehitysmaatutkimus »
Kandidaatin opinnot »
»
Aineopinnot (55 op) »

Aineopinnot

Tunniste: 990091 Op: 55
Muistathan rekisteröidä aineopinnot kokonaisuudeksi suoritettuasi kaikki vaadittavat alajaksot. Myös kandidaatin tutkielma liitetään aineopintokokonaisuuteen. Rekisteröintilomake toimitetaan amanuenssille ja se löytyy täältä:

http://www.valt.helsinki.fi/kmi/opintokokonaisuus-2.rtf

Sisältö

Opintojaksot 201 - 207 (55 op); sivuaineopiskelijoille opintojaksot 201-203 ja 205 (35 op).

Alajaksot

 
Kehitysmaatutkimus »
Kandidaatin opinnot »
Aineopinnot (55 op) »
»
201 Globaalijärjestelmä (5 op) »
 
Kehitysmaatutkimus »
Kehitysmaatutkimus sivuaineena »
»
201 Globaalijärjestelmä (5 op) »

201. Globaalijärjestelmä

Tunniste: 990059 Op: 5

Tavoite

Luentosarjan tavoitteena on avartaa näkemyksiä kehitysmaiden linkkiytymisestä globaaleihin taloudellisiin, poliittisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin järjestelmiin. Aihetta lähestytään useasta eri teemasta ja näkökulmasta. Luentosarja pyrkii lisäämään ymmärrystä kehityskysymyksistä monitasoisina ja moniäänisinä ilmiöinä osana globalisoituvaa/globalisoitunutta maailmaa.

Edeltävät opinnot

Kehitysmaatutkimuksen perusopinnot.

Suoritustapa

Luennot (1 op) ja seminaari (pääaineopiskelijat, 4 op) tai kirjallisuuskuulustelu (sivuaineopiskelijat, 4 op).

Kohderyhmä

Pää- ja sivuaineopiskelijat

Kirjallisuus

Vähintään 4 op yhdessä tentissä
  • Scholte J: Globalization: A Critical Introduction (3 op)
  • Dicken P: Global Shift: Reshaping the Global Economic Map in the 21st Century (3 op)
  • Buzan B: From international to world society? English theory and the social structure of Globalization (2 op)
  • Khor M: Rethinking Globalization (1 op)
  • Osterhammel J & Petersson N P: Globalization: a short history (1 op)
  • Stiglitz, J E. : Making Globalization Work (2 op)

Opetus

 
Kehitysmaatutkimus »
Kandidaatin opinnot »
Aineopinnot (55 op) »
»
202 Ympäristö ja kehitys (5 op) »
 
Kehitysmaatutkimus »
Kehitysmaatutkimus sivuaineena »
»
202 Ympäristö ja kehitys (5 op) »

202. Ympäristö ja kehitys

Tunniste: 990105 Op: 5

Tavoite

Luentosarjan tavoitteena on jäsentää kehitysmaiden ympäristökysymyksiin liittyviä teoreettisia käsitteitä, analyyttisia näkökulmia, ja metodologisia valintoja. Luento avartaa kykyjä hahmottaa kehitysmaiden ympäristökysymyksiä useiden eri toimijoiden ja yhteiskunnallisten tasojen toimintakenttänä. Luennolla tarkastellaan kehitysmaiden ympäristökysymyksiä sekä materiaalisiin resursseihin että symbolisiin merkitysjärjestelmiin kiinnittyvinä kysymyksinä.

Seminaarin tavoitteena on tarjota käsitteellisiä välineitä ja teoreettisia näkökulmia analysoida kehitysmaiden ympäristökysymyksiin liittyviä tieteellisiä argumentteja. Seminaari avartaa kykyjä hahmottaa kehitysmaiden ympäristökysymyksiä useiden eri toimijoiden ja yhteiskunnallisten tasojen toimintakenttänä.

Sisältö

Opintojakso koostuu luennoista (1 op) ja seminaarista (pääaineopiskelijoille, 4 op) tai kirjallisuuskuulustelusta (sivuaineopiskelijoille, 4 op).

Edeltävät opinnot

Kehitysmaatutkimuksen perusopinnot.

Kohderyhmä

Pää- ja sivuaineopiskelijat.

Kirjallisuus

Pakollinen kirjallisuus (3 op):
  • Neumann R P: Making Political Ecology (2 op)

Seuraavat artikkelit (yhteensä 1 op, saatavilla yliopiston verkkolehdissä)

  • Brechin S R, Wilshusen P R, Fortwangeler C L ja West P C (2002): Beyound the square wheel: Toward a more comprehensive understanding on biodiversity conservation as a social and political process. Society and Natural Resources 15 (1):41-64
  • Raynolds L T, Murray D ja Heller A (2007): Regulating sustainability in the coffee sector: A comparative analysis of third party environmental and social certification initiatives. Agriculture and Human Values 24 (2):147-163
  • Tacconi L (2007): Decentralisation, forests and livelihoods: Theory and Narrative. Global Environmental Change, 17: 338-348.
Lisäksi toinen seuraavista:
  • Zerner A (Toim.): People, plants and justice: The politics of nature conservation, luvut 2,3,5,6, ja 11 (1 op)
  • Zimmerer K S (Toim.): Globalisation & new geographies of conservation, luvut 2,5,6,11 ja 12 (1 op)

Opetus

 
Kehitysmaatutkimus »
Kandidaatin opinnot »
Aineopinnot (55 op) »
»
203 Kehitysmaiden yhteiskuntarealiteetit (10 op) »
 
Kehitysmaatutkimus »
Kehitysmaatutkimus sivuaineena »
»
203 Kehitysmaiden yhteiskuntarealiteetit (10 op) »

203 Kehitysmaiden yhteiskuntarealiteetit

Tunniste: 990061 Op: 10
  • Pääaineopiskelijat : luentosarja 2-6 op, seminaari 4 op ja kirjallisuus 0-4 op.
  • Sivuaineopiskelijat: luentosarja 2-6 op ja kirjallisuus 4-8 op.

Tavoite

Kurssilla tutustutaan kehitysmaiden nyky-yhteiskuntien piirteisiin ja hahmotetaan analyyttisiä välineitä näiden yhteiskuntapiirteiden tarkastelulle.

Sisältö

Opintojaksossa käsitellään kehitysmaiden yhteiskunnan taloudellisia, poliittisia ja kulttuurisia ulottuvuuksia, esimerkiksi yksilöiden ja yhteisöiden välisten suhteiden eroavaisuuksia ja eriarvoisuuksia; yhteiskunnan muutoksen ympäristöllisiä, taloudellisia ja poliittisia rakenteita ja toimijoita; kehitysmaiden valtioiden tilaa, demokratisoinnin ongelmia; kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen merkitystä kehitysmaiden yhteiskuntamuutoksessa, yms.

Edeltävät opinnot

Kehitysmaatutkimuksen perusopinnot.

Suoritustapa

Luennot (2-6 op), seminaari (pääaineopiskelijat, 4 op), ja kirjallisuus (pääaineopiskelijat 0-4 op; sivuaineopiskelijat 4-8 op).

Kohderyhmä

Pää- ja sivuaineopiskelijat.

Kirjallisuus

Vähintään 3 op yhdessä tentissä, kirjat eri ryhmistä

Afrikka:
  • Cooper, B: Evangelical Christians in the Muslim Sahel (2 op)
  • Simone, A M: For the City Yet to Come: Changing African Life in Four Cities (1,5 op)
  • Englund, H. Prisoners of freedom. Human rights and the African poor (1,5 op) :Englund, H. Prisoners of freedom. Human rights and the African poor (1,5 op)
  • Finnström, S: Living with Bad Surroundings: War, History, and Everyday Moments in Northern Uganda (1,5 op)
  • Hart, Gillian: Disabling Globalization. Places of Power in Post-Apartheid South Africa (2 op)
  • Moore, D S: Suffering for Territory: Race, Place, and Power in Zimbabwe (2 op)
Latinalainen Amerikka:
  • Avritzer L : Democracy and Public Space in Latin America (1,5 op)
  • Foweraker J, T Landman, and N Harvey: Governing Latin America (1,5 op)
  • Brysk A: From Tribal Village to Global Village: Indian Rights and International Relations in Latin America. (2 op)
  • Kathryn Hochstetler (Author), Kathryn Hochstetler (Author), Margaret E. Keck (Author): Greening Brazil: Environmental Activism in State and Society. (1,5 op)
  • Matthew C. Gutmann: The Meanings of Macho: Being a Man in Mexico City (Men and Masculinity) (1,5 op)
  • Rudi Colloredo-Mansfeld: The Native Leisure Class: Consumption and Cultural Creativity in the Andes (1,5 op)
  • Van Cott D L: From Movements to Parties in Latin America: The Evolution of Ethnic Politics (1,5 op)
Aasia:
  • Li, T M: The Will to Improve: Governmentality, Development, and the Practice of Politics (2 op)
  • Liechty M : Suitably Modern: Making Middle Class Culture in a New Consumer Society (2op)
  • Craig, T & King, R (eds): Global goes Local: Popular Culture in Asia (2 op)
  • Ganguly-Scrase R : Global Issues, Local Contexts: The Rabi Das of West Bengal (1,5 op)

Opetus

 
Kehitysmaatutkimus »
Kandidaatin opinnot »
Aineopinnot (55 op) »
»
204.1 Johdatus yhteiskuntatieteen teoriaan ja metodologiaan: seminaari (5 op) »

204.1 Johdatus yhteiskuntatieteen teoriaan ja metodologiaan: seminaari (5 op)

Tunniste: 990081 Op: 5

Tavoite

Kurssi johdattaa opiskelijan yhteiskuntatieteen tieteenfilosofian peruskysymyksiin sekä niihin yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden teorioihin, joihin kehitysmaatutkimus nojaa. Kurssin käytyään opiskelija tuntee yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden pääsuuntaukset ja ymmärtää miten ne vaikuttavat yhteiskuntatieteiden metodologiaan.

Sisältö

Kurssilla käsitellään realistisia ja konstruktivistisia näkemyksiä yhteiskuntatieteessä. Yhteiskuntateorian klassikkojen (Marx, Weber, Durkheim) ja uudempia teoreetikkojen (esim. Parsons, Foucault, Giddens, Bourdieu, Luhmann) perusnäkemyksiä selvitetään tästä näkökulmasta. Lisäksi keskustellaan eri teoreettisten otteiden metodologisista seuraamuksista.

Suoritustapa

Seminaari, johon liittyy luku- ja kirjoitustehtäviä.

Kohderyhmä

Kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijat.

Opetus

 
Kehitysmaatutkimus »
Kandidaatin opinnot »
Aineopinnot (55 op) »
»
204.2 Johdatus yhteiskuntatieteiden kvantitatiiviseen metodologiaan (5 op) »

204.2 Johdatus yhteiskuntatieteiden kvantitatiiviseen metodologiaan (5 op)

Tunniste: 990083 Op: 5

Edeltävät opinnot

Tilastotieteen peruskurssi.

Suoritustapa

Applied Quantitative Methods in Development Studies -kurssi

Kohderyhmä

Kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijat.

Kirjallisuus

Recommended Textbooks:

Maddala G.S. (2006) Introduction to Econometrics, Wiley

Deaton, Angus (1997), The Analysis of Household Surveys – A Microeconometric Approach to Development Policy, World Bank, Washington D.C.

Opetus

 
Kehitysmaatutkimus »
Kandidaatin opinnot »
Aineopinnot (55 op) »
»
204.3 Johdatus yhteiskuntatieteiden kvalitatiiviseen metodologiaan (5 op) »

204.3 Johdatus yhteiskuntatieteiden kvalitatiiviseen metodologiaan (5 op)

Tunniste: 990082 Op: 5

Tavoite

Kurssi perehdyttää opiskelijan yhteiskuntatieteiden kvalitatiivisten menetelmien perusteisiin.

Sisältö

Opintojaksossa käsitellään kvalitatiivisen tutkimuksen taustoja sekä perehdytään tärkeimpiin kvalitatiivisiin aineiston keruu- ja analyysimenetelmiin. Opintojakso sisältää luennot ja niihin nivoutuvat pakolliset harjoitukset.

Edeltävät opinnot

Kehitysmaatutkimuksen perusopinnot.

Suoritustapa

Luentokurssi ja siihen liittyvät ryhmäharjoitukset.

Kohderyhmä

Kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijat.

Kirjallisuus

Kurssilla käytetään seuraavia teoksia:
  • Alasuutari: Laadullinen tutkimus
  • Silverman: Doing Qualitative Research

Lisäksi kurssin alussa erikseen ilmoitettavaa kirjallisuutta.

Opetus

 
Kehitysmaatutkimus »
Kandidaatin opinnot »
Aineopinnot (55 op) »
»
205 Valinnaisia aineopintoja (5-20 op) »
 
Kehitysmaatutkimus »
Kehitysmaatutkimus sivuaineena »
»
205 Valinnaisia aineopintoja (5-20 op) »
 
Kehitysmaatutkimus »
Kehitysmaatutkimus sivuaineena »
»
205 Valinnaisia aineopintoja (5-20 op) »

205 Valinnaiset aineopinnot

Pääaineopiskelijat: 2 x 5 op

Sivuaineopiskelijat suorittavat valinnaisia aineopintoja enintään 20 op seuraavasti:

  • Perusopintoihin 1 x 5 op
  • Aineopintoihin 3 x 5 op

Tavoite

Opintojakson tavoite on syventää kehitysmaatutkimuksen oppiaineen tuntemusta ja antaa opiskelijalle mahdollisuus paneutua läheisemmin häntä kiinnostaviin teemoihin.

Suoritustapa

Jakso suoritetaan 5 op:n laajuisina kursseina. Osa kursseista järjestetään toistuvasti ja osa vaihtelevammin.

Niitä kursseja, jotka näkyvät kohdassa 'alajaksot', voi suorittaa kirjallisuuskuulusteluna tiedekuntatentissä, kirjallisuus ja ilmoittautuminen alajaksolinkkien kautta.

Alajaksot

 
Kehitysmaatutkimus »
Kandidaatin opinnot »
Aineopinnot (55 op) »
205 Valinnaisia aineopintoja (5-20 op) »
»
Climate Change and sustainable development »

Climate Change and Sustainable Development

Tunniste: 990110 Op: 5

Kohderyhmä

There will be a maximum participation number of 30 with preference given to students majoring in Development Studies.

Opetus

 
Kehitysmaatutkimus »
Kandidaatin opinnot »
Aineopinnot (55 op) »
205 Valinnaisia aineopintoja (5-20 op) »
»
Globaalihistoria »

Globaalihistoria 1

Tunniste: 990065 Op: 5

Tavoite

Kurssilla paneudutaan kehitykseen historiallisena ja globaalina ilmiönä. Tavoitteena on osoittaa kuinka maailman eri osien yhteydet ovat pitkässä historiallisessa perspektiivissä tiivistyneet / muuttuneet, kuinka kansainvälinen eriarvoisuus ja nykyiset ns. kehittyneet maat ja toisaalta nykyisin kehitysmaiksi kutsuttava ryhmä maita ovat syntyneet ja muodostuneet ja mitkä liikevoimat, ideologiat, käsitykset ym. ovat tähän prosessiin vaikuttaneet.

Sisältö

Historia-ainesta käsitellään sekä globalisaatiokeskustelun että empiirisen historiantutkimuksen perspektiivistä. Kurssilla jäljitetään maailman eri osien omaehtoista kehitystä ja niiden välisten yhteyksien syntyä ja voimistumista: kaukokauppareittien muodostumista, maailmanuskontojen leviämistä ja tautien historiaa. Erityistä huomiota kiinnitetään eurooppalaiseen siirtomaavaltaan ja sen merkitykseen kolmannen maailman kehitykselle. Kehityksen idean nähdään tarjoavan jatkuvuutta siirtomaakaudelta nykypäiviin.

Suoritustapa

Luennot 1 op ja kirjallisuuskuulustelu 4 op. Luento-osuus (1 op) suoritetaan luentojen jälkeen järjestettävissä luentokuulusteluissa. Kirjallisuus (4 op) suoritetaan pääsääntöisesti tiedekuntatenteissä, luentokuulustelujen yhteydessä on myös mahdollisuus kirjallisuuden tenttimiseen.

Kirjallisuus

  • Jared Diamond : Tykit, taudit ja teräs (Guns, Germs and Steel) (2 op.)
  • The Making of Global Inequality , artikkelikokoelma (2 op.), saatavissa kehitysmaatutkimuksen laitokselta (toimistosta ja kirjastosta lainaksi), sisältää seuraavat tekstit:
  • -Bairoch, Paul : Economics and World History. Myths and Paradoxes. Hemel Hempstead, 1993, pp. 57-110
  • -Frank, Andre Gunder : ‘The Development of Underdevelopment’. From Modernization to Globalization - Perspectives on Development and Social Change, pp. 159-168
  • -Goldstone, Jack A : ‘The Rise of the West – or Not? A Revision to Socio-Economic History’. Sociological Theory, 2000, pp. 175-194 [löytyy e-lehdistä]
  • -O'Brien Patrick : European Economic Development: The Contribution of the Periphery’, Economic History Review, 35 (1982), 1-18 [löytyy e-lehdistä]
  • -O’Brien, P.K. : ‘Intercontinental Trade and the Development of the Third World since the Industrial Revolution’, Journal of World History, 8, 1 (1997), 75-133 [löytyy e-lehdistä]

Opetus

 
Kehitysmaatutkimus »
Kandidaatin opinnot »
Aineopinnot (55 op) »
205 Valinnaisia aineopintoja (5-20 op) »
»
Hankehallinto »

Hankehallinto

Tunniste: 990068 Op: 5
EI OPETUSTA LUKUVUONNA 2009-2010

Tavoite

Kurssilla tavoitteena on oppia kehitysyhteistyön hankehallinnon perusteet sekä kriittisesti arvioimaan hankehallinnon lähtökohtia ja käytäntöjä. Kurssilla tutustutaan hankesyklin eri vaiheisiin, hankelogiikkaan, kehitysyhteistyöhallinnon keskeisiin termeihin sekä hankkeen eri vaiheissa käytettäviin työkaluihin. Lisäksi tutustutaan hankelogiikkaa ja yhteistyön hallintoa koskevaan tutkimuskirjallisuuteen. Opintojakso rakentuu luennoista, hanketapauksiin perustuvista ryhmäharjoituksista ja yksilöllisestä loppuraportista, joka arvostellaan numeerisesti. Kurssista osa on mahdollista suorittaa Kehitysyhteistyön Palvelukeskuksen (KEPA) tarjoamilla hankehallinnon kursseilla.

Sisältö

Opintojakso rakentuu luennoista, hanketapauksiin perustuvista ryhmäharjoituksista ja yksilöllisestä loppuraportista, joka arvostellaan numeerisesti. Kurssista osa on mahdollista suorittaa Kehitysyhteistyön Palvelukeskuksen (KEPA) tarjoamilla hankehallinnon kursseilla.
 
Kehitysmaatutkimus »
Kandidaatin opinnot »
Aineopinnot (55 op) »
205 Valinnaisia aineopintoja (5-20 op) »
»
Kansalaisjärjestöt ja kehitysyhteistyö »

Kansalaisjärjestöt ja kehitysyhteistyö

Tunniste: 990075 Op: 5
EI OPETUSTA LUKUVUONNA 2009-2010

Sisältö

Luentokurssi, jonka puolivälissä artikkelitentti, suoritetaan esseellä. Kurssin jälkeen opiskelija tuntee kansalaisjärjestöjä ja kehitysyhteistyötä koskevaa tutkimuskirjallisuutta.
 
Kehitysmaatutkimus »
Kandidaatin opinnot »
Aineopinnot (55 op) »
205 Valinnaisia aineopintoja (5-20 op) »
»
Lasten asema ja oikeudet kehitysmaissa »

Lasten asema ja oikeudet kehitysmaissa

Tunniste: 990109 Op: 5

Tavoite

Kurssi perehdyttää opiskelijat lasten oikeuksien tematiikkaan kehitysmaiden kontekstissa. Tavoitteena on, että opiskelijat ymmärtävät kehitysmaissa elävien lasten ja nuorten elinolojen moninaisuutta. Kurssilla pyritään hahmottamaan, millaisia lasten asemaan koskevia haasteita kansainvälisessä kehityskeskustelussa on pidetty keskeisinä ja millä tavoin eri toimijat pyrkivät vastaamaan haasteisiin. Tavoitteena on edistää kriittistä ja analyyttista suhtautumista kehitysmaissa elävien lasten erilaisiin elämänoloihin. Lisäksi tarkoituksena on, että opiskelijat saavat hyvät perustiedot muutamista temaattisista kehitykseen ja lapsuuteen liittyvistä kysymyksistä.

Opetus

 
Kehitysmaatutkimus »
Kandidaatin opinnot »
Aineopinnot (55 op) »
205 Valinnaisia aineopintoja (5-20 op) »
»
Lähi-itä kansainvälisessä järjestelmässä »
 
Kehitysmaatutkimus »
Maisteriopinnot »
305 Muut syventävät opinnot (2 x 10 op) »
»
Lähi-itä kansainvälisessä järjestelmässä »

Lähi-itä kansainvälisessä järjestelmässä

Tunniste: 990070 Op: 5
Kurssi järjestetään vuorovuosin kurssin Lähi-idän kehityshistoriaa kurssin kanssa (5 op) kanssa. Järjestetään lukuvuonna 2009-2010 intensiivikurssina.

Lisätietoja opetus-linkin alta

Opetus

 
Kehitysmaatutkimus »
Kandidaatin opinnot »
Aineopinnot (55 op) »
205 Valinnaisia aineopintoja (5-20 op) »
»
Lähi-idän kehityshistoriaa »
 
Kehitysmaatutkimus »
Maisteriopinnot »
305 Muut syventävät opinnot (2 x 10 op) »
»
Lähi-idän kehityshistoriaa »

Lähi-idän kehityshistoriaa

Tunniste: 990072 Op: 5
Kurssi järjestetään vuorovuosin kurssin Lähi-idän kansainvälisessä järjestelmässä (5 op) kanssa. EI OPETUSTA LUKUVUONNA 2009-2010
 
Kehitysmaatutkimus »
Kandidaatin opinnot »
Aineopinnot (55 op) »
205 Valinnaisia aineopintoja (5-20 op) »
»
Maailmankauppa ja köyhät maat »

Maailmankauppa ja köyhät maat

Tunniste: 990114 Op: 5

Tavoite

Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijoille kokonaiskäsitys maailmankauppajärjestelmästä, sen toimijoista ja toimintaperiaatteista osana globaalia talousjärjestelmää ja sen voimasuhteita. Kurssin erityisenä tavoitteena on lisätä opiskelijoiden kykyä hahmottaa kehitys- ja kauppakysymysten välisiä yhteyksiä. Lisäksi kurssi tarjoaa mahdollisuuden soveltaa tätä tietoa itsenäisessä työskentelyssä.

Kohderyhmä

Kehitysmaatutkimuksen pää- ja sivuaineopiskelijat. Kurssin osallistujamäärä on rajattu (50 hlö). Pääaineopiskelijoille on varattu 10 paikan kiintiö ilmoittautumisjärjestyksessä.

Kirjallisuus

Taustalukemisto ilmoitetaan kurssin alussa.

Opetus

 
Kehitysmaatutkimus »
Kandidaatin opinnot »
Aineopinnot (55 op) »
205 Valinnaisia aineopintoja (5-20 op) »
»
The postcolonial state: politics, justice and security in Africa »
 
Kehitysmaatutkimus »
Maisteriopinnot »
305 Muut syventävät opinnot (2 x 10 op) »
»
The postcolonial state: politics, justice and security in Africa »

The postcolonial state: politics, justice and security in Africa

Tunniste: 990111 Op: 5 - 10

Sisältö

The course offers a critical introduction to contemporary discussions on state, sovereignty, security and politics in Africa, with an emphasis on contributions from anthropology, history and political science.

Kirjallisuus

The literature will be announced in the beginning of the course.

Opetus

 
Kehitysmaatutkimus »
Kandidaatin opinnot »
Aineopinnot (55 op) »
205 Valinnaisia aineopintoja (5-20 op) »
»
Sukupuoli ja kehitys »

205 Sukupuoli ja kehitys (5 op)

Tunniste: 99090 Op: 5
Jakson voi suorittaa joko kirjallisuuskuulustelulla tiedekuntatentissä tai kurssilla.

Tavoite

Opintojakso perehdyttää opiskelijan kansainväliseen keskusteluun sukupuolen roolista ja merkityksestä sekä yhteiskunnallisessa kehityksessä että kehitysyhteistyössä.

Sisältö

Jakso käsittelee sukupuolitutkimuksen peruskäsitteitä, naiset ja kehitys –ajattelun eri vaiheita, väestöpolitiikkaa sekä sukupuolikysymystä kansainvälisessä kehitysyhteistyössä.

Suoritustapa

Jaksosta järjestetään luentokurssi, joka koostuu noin 20-22 t. luennoista ja oheislukemistosta. Luentokurssin yhteydessä kurssin pitäjä ilmoittaa oheiskirjallisuudesta ja kurssin lopullisesta suoritustavasta. Vaihtoehtoisesti jakson voi myös suorittaa kirjallisuuskuulustelulla tiedekuntatentissä.

Kirjallisuus

  • Momsen, J : Gender and Development (1,5 op)
  • Cornwall, A et al (toim.): Development with a body. Sexualities, development and human rights (1,5 op)
  • Mohanty, C: Feminism without borders (1,5 op)
  • Michael S. Kimmel, Jeff Hearn & R.W. Connell (toim): Handbook of Studies on Men and Masculinities; sivut 1-50, 71-140, 165-177, 230-248 ja 397-457. (2 op)

Opetus

 
Kehitysmaatutkimus »
Kandidaatin opinnot »
Aineopinnot (55 op) »
205 Valinnaisia aineopintoja (5-20 op) »
»
Introduction to Development Economics »

Introduction to Development Economics

Tunniste: 990115 Op: 5

Opetus

 
Kehitysmaatutkimus »
Kandidaatin opinnot »
Aineopinnot (55 op) »
»
206 Proseminaari (5 op) »

206 Proseminaari

Tunniste: 990084 Op: 4
Proseminaariryhmien aikataulusta on tarkemmat tiedot kohdan 'opetus' alla.

Sisältö

Proseminaarissa perehdytään opiskelijoiden kanditöiden teemoihin liittyvien esitelmien pohjalta niissä esiin tuotuun problematiikkaan. Seminaarissa palataan myös henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) käsittelyyn.

Opetus

 
Kehitysmaatutkimus »
Kandidaatin opinnot »
Aineopinnot (55 op) »
»
207 Kandidaatin tutkielma (5 op) »

207 Kandidaatin tutkielma

Tunniste: 990094 Op: 6

Sisältö

Tutkielman teko harjaannuttaa opiskelijan tekemään pienimuotoisen kirjallisuuteen tai joissakin tapauksissa aineistoon perustuvan tutkielman. Tutkielman suositeltu pituus on 15-25 sivua. Työn suositellaan perustuvan proseminaarityöhön, joskin tutkielman voi tehdä myös kytkemättä sitä edellä mainittuun seminaariin.

Edeltävät opinnot

Perus- ja aineopinnot, proseminaari.

Suoritustapa

Kandidaatin tutkielma jätetään tarkastettavaksi joko vastuuopettajalle tai laitoksen kansliaan. Työ palautetaan omakätisesti tai siihen liitetään allekirjoituksella varustettu maininta, että työ on jätetty tarkastettavaksi lopullisessa muodossaan. Kun opiskelija jättää tutkielman tarkastettavaksi, hänen on myös ilmoittauduttava tarkastukseen WebOodissa. WebOodi ei hyväksy ilmoittautumista, jos äidinkielen lehtori ei ole katsonut opiskelijan kielen hallintaa riittäväksi eikä kielentarkistusta ole rekisteröity WebOodiin. Kandidaatin tutkielman tarkastettavaksi jättämisestä on lisää tietoa Valtiotieteellisen tiedekunnan verkkosivuilla:

http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/opiskelu/opiskelijalle/kandi.htm

Ohessa malli kandidaatintutkielman kansilehdeksi:

http://www.valt.helsinki.fi/staff/lasiiton/opetus/Kandidaatintutkielmankansisivu.pdf

Ajoitus

Valmis tutkielma jätetään pääsääntöisesti seminaarin pitäjälle viimeistään seminaarin päättymistä seuraavan opetusperiodin kuluessa. Perustellusta syystä tutkielman voi jättää vastuuopettajan kanssa sovittavan määräajan kuluessa.

Kohderyhmä

Kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijat.

Opetus

 
Kehitysmaatutkimus »
»
Maisteriopinnot »

Maisterin tutkinto

Op: 120
Muistathan rekisteröidä syventävät opinnot kokonaisuudeksi suoritettuasi kaikki vaadittavat alajaksot. Pro gradu- tutkielmaa ei liitetä syventävien opintojen kokonaisuuteen. Rekisteröintilomake toimitetaan amanuenssille ja se löytyy täältä:

http://www.valt.helsinki.fi/kmi/opintokokonaisuus-2.rtf

Sisältö

Pääaineen opinnot:
  • syventävät opinnot 60 op: jaksot 301-306
  • tiedekuntaan palautettava pro gradu- tutkielma 40 op (307)

Lisäksi vapaasti valittavia opintoja 20 op

Suoritustapa

Kun kaikki vaadittavat opinnot on suoritettu ja syventävät opinnot rekisteröity ainelaitoksella kokonaisuudeksi, opiskelija jättää tutkintotodistuspyyntölomakkeen Valtiotieteellisen tiedekunnan kansliaan.

Lisätietoa valmistumisesta: http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/opiskelu/opiskelijalle/valmistuminen.htm

Alajaksot

 
Kehitysmaatutkimus »
Maisteriopinnot »
»
301 Johdatus maisteriopintoihin (5 op) »

301 Johdatus maisteriopintoihin

Tunniste: 990106 Op: 5

Tavoite

Kurssin tarkoitus on esitellä kehitysmaatutkimuksessa Helsingin yliopistossa käytettäviä lähestymistapoja ja tutkimusaiheita sekä konkreettisesti opastaa opiskelijaa kehitysmaatutkimuksen syventäviin opintoihin. Kurssin aikana opiskelijat laativat itselleen syventävien opintojen opintosuunnitelman.

Suoritustapa

Johdatus maisteriopintoihin- kurssi (5 op).

Opetus

 
Kehitysmaatutkimus »
Maisteriopinnot »
»
302 Kehitysajattelun linjat (10 op) »

302 Kehitysajattelun linjat

Tunniste: 990085 Op: 10

Tavoite

Jakso antaa opiskelijalle mahdollisuuden syventää tietojaan ja perehtyä kannaltaan keskeisiin kehitysmaatutkimuksen autenttisiin ja ’klassisiin’ perusteksteihin. Näin opiskelija näkee mistä opetuksessa esiintyneet ideat ja käsitteet polveutuvat ja ymmärtää niiden kontekstit ja yhteydet.

Sisältö

Opiskelija kirjoittaa esseitä opettajan ohjauksella valitsemistaan kehitysmaatutkimuksen klassikoista ja teemakohtaisesta kirjallisuudesta. Tekstit voivat käsitellä erilaisia kehitysnäkemyksiä, pitkän ajan kehitysprosesseja ja historiallisia kehitysteitä, sukupuolikysymyksiä, kaupunki- tai maaseutukehitystä, kehitysantropologiaa, kehitysmaavaltiota ja politiikkaa, konflikteja ja konfliktinhallintaa, eri alueiden kuten Itä-Asian, Afrikan jne. kehityskeskustelua sekä globalisaatiota ja globaalihallintaa. Luettelo ehdotetuista kirjoista on saatavilla [http://www.valt.helsinki.fi/kmi/kmtl302kirjalista09.pdf ]. Kuulustelijan kanssa voidaan sopia muistakin teoksista.

Suoritustapa

Ryhmätapaamisia sekä itsenäistä lukemista ja kirjoittamista, ja keskustelua esseistä kuulustelijan kommenttien perusteella.

Kirjallisuus

Lista eri teemoihin suositellusta kirjallisuudesta on saatavilla kehitysmaatutkimuksen laitoksen kotisivulla kohdasta http://www.valt.helsinki.fi/kmi/kmtl302kirjalista09.pdf .

Opetus

 
Kehitysmaatutkimus »
Maisteriopinnot »
»
303 Teoria- ja metodiopinnot (2 x 5 op) »

303 Teoria- ja metodiopinnot (2 x 5 op)

Tunniste: 990095 Op: 10

Tavoite

Opintojakso perehdyttää opiskelijan yhteiskuntatieteellisiin menetelmiin ja opettaa niiden käyttöä. Tavoite on, että opiskelija osaa käyttää ko. menetelmiä opinnäytetyössään.

Sisältö

Jakso suoritetaan käymällä kaksi 5 op:n menetelmäkurssia valtiotieteellisen tiedekunnan 'menetelmäkorista'[http://www.valt.helsinki.fi/opas2009/menetelmakori.html ], laitoksen tarjoamia menetelmäkursseja tai sopimuksen mukaan myös muita menetelmäopintoja.

Alajaksot

 
Kehitysmaatutkimus »
Maisteriopinnot »
303 Teoria- ja metodiopinnot (2 x 5 op) »
»
303 Ethnography in the Modern World (5 op) »

303 Ethnography in the Modern World (5 op)

Opetus

 
Kehitysmaatutkimus »
Maisteriopinnot »
303 Teoria- ja metodiopinnot (2 x 5 op) »
»
303 Osallistavat menetelmät tutkimuksessa ja hanketyössä (5 op) »

303 Osallistavat menetelmät tutkimuksessa ja hanketyössä (5 op)

Opetus

 
Kehitysmaatutkimus »
Maisteriopinnot »
»
304 Työharjoittelu,tutorointi tai valinnaisia opintoja (5 op) »

304 Työharjoittelu,tutorointi tai valinnaisia opintoja

Tunniste: 990030 Op: 5

Tavoite

Työharjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija kehitysmaatehtäviin liittyviin työkäytäntöihin. Harjoittelu suoritetaan julkisessa hallinnossa, järjestöissä, yrityksissä tai kehitysmaatutkimuksen laitoksen tutkimushankkeessa.

Tutoroinnin tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erilaisiin kehitysmaatutkimuksen laitoksen piirissä toimiviin tutkimus-, koulutus- yms. hankkeisiin. Tutorointi suoritetaan kurssiassistenttina tai pienryhmäohjaajana kehitysmaatutkimuksen laitoksen kursseilla, tai tutkimusassistenttina laitoksen tutkimusprojekteissa. Kullakin lukukaudella tarjolla olevista tutorpaikoista tiedotetaan erikseen.

Opintojakson voi korvata myös suorittamalla valinnaisia kehitysmaatutkimuksen opintoja tutkintovaatimusten kohdasta 205 tai 305.

Työharjoittelusta on tietoa myös Almassa:

https://portal-06.it.helsinki.fi/doclink/7096

Edeltävät opinnot

Aineopintojen tulee olla suoritettuina ennen harjoitteluun ilmoittautumista.

Suoritustapa

Vähintään kaksi kuukautta kestävä työharjoittelu ja sen jälkeen amanuenssille toimitettava kopio työtodistuksesta + 2-3 sivun raportti, jossa käsitellään vähintään kolmea asiaa: 1) työnkuva, 2) harjoittelu ja pääaineen opinnot, 3) yleisarvio paikan soveltuvuudesta työharjoitteluun.

Opiskelijat hakevat itse harjoittelupaikkansa, paikan soveltuvuus varmistetaan amanuenssilta ennen harjoittelun aloittamista.

Harjoittelun rahoitus

Kehitysmaatutkimuksen laitos myöntää 2 kk harjoitteluapurahan vuosittain 3 pääaineopiskelijan harjoittelua tukemaan. Työnantajan toivotaan vastaavan vähintään 1 kk rahoituksesta niin, että harjoittelun kokonaispituudeksi muodostuisi 3 kk. Harjoittelupaikan ei tarvitse olla tiedossa rahaa haettaessa, mutta apuraha on käytettävä arvontaa seuraavan kalenterivuoden aikana.

Aikataulu opiskelijoille: Harjoitteluapurahojen hakuaika päättyy maanantaina 14.12.2009 klo 16, vapaamuotoiset hakemukset sähköisenä amanuenssille (ilmoita hakemuksessasi nimesi ja opiskelijanumerosi). Apurahat arvotaan heti tiedekunnan rahanjakopäätöksen jälkeen.

Hakukelpoisuus: pääaineen aineopinnot suoritettu

Rahoituksen saavien opiskelijoiden valintaperuste: tarvittaessa arvonta

 
Kehitysmaatutkimus »
Maisteriopinnot »
»
305 Muut syventävät opinnot (2 x 10 op) »
 
Kehitysmaatutkimus »
Kehitysmaatutkimus sivuaineena »
»
305 Muut syventävät opinnot (2 x 10 op) »

305 Valinnaiset temaattiset ja aluekohtaiset opinnot

Tunniste: 990086 Op: 20
Mahdollisten tiedekuntatentissä suoritettaviesn kirjallisuuskuulustelujen tiedot löytyvät "alajaksot"- linkkien alta, opetuksen tiedot opetussivuilta.

Tavoite

Jakson tavoite on syventää opiskelijan tietoja häntä kiinnostavista teemoista ja parantaa hänen taitojaan käsitellä niitä tutkimuksessa. Jakso tukee siten pro gradu- tutkielman tekemistä, ja se suoritetaan 10 op:n laajuisina kursseina joista osa voi vaihdella vuosittain. Kursseihin sisältyy myös teoreettista ja metodologista ainesta. Opiskelijan suositetaan valitsevan kurssit mahdollisimman läheltä tutkielmansa aihepiiriä.

Kohderyhmä

Suurin osa kursseista on suunnattu sekä pää-että sivuaineopiskelijoille, poikkeuksena 'Kansalaisyhteiskunta kehitysyhteistyössä', joka on suunnattu ainoastaan pääaineopiskelijoille. Ryhmäkoon ollessa rajattu, on etusija pääaineopiskelijoilla.

Alajaksot

 
Kehitysmaatutkimus »
Maisteriopinnot »
305 Muut syventävät opinnot (2 x 10 op) »
»
History and theories of European Development Policy »

305 History and theories of European development policy (10 op)

Tunniste: 990062 Op: 10
Kurssi mahdollista suorittaa lukuvuonna 2009-2010 kirjallisuuskuulusteluin.

Katso kirjallisuus ohessa.

Kirjallisuus

10 op seuraavista. Kuulustelijan kanssa sopimalla on mahdollisuus tenttiä osio myös suppeampana, esim. 5 op:n suuruisena.

Mikäli opiskelijalla ei ole edeltäviä EU-opintoja, kirjatentin tulee sisältää yksi EU:n toimintaa yleisesti käsittelevä teos: joko

Peterson & Schackleton eds.) (2006) The Institutions of European Union (sovittavin osin, 2 op); tai

John McCormick (2008) Understanding the European Union (4th Edition.) (2 op)

Lisäksi:

Maurizio Carbone (2007) The European Union and International Development: The Politics of Foreign Aid (2 op)

Adrian Flint (2009) Trade, Poverty and the Environment: The EU, Cotonou and the African-Caribbean-Pacific Bloc (2 op)

Enzo Grilli (1993) The European Community and the Developing Countries (2 op)

Martin Holland (2002) The European Union and the Third World (1 op)

Marjorie Lister ja Maurizio Carbone (toim.) New Pathways in International Development. Gender and Civil Society in EU Policy (2 op)

Andrew Mold (ed.) (2008) EU Development Policy in a Changing World (2 op)

 
Kehitysmaatutkimus »
Maisteriopinnot »
305 Muut syventävät opinnot (2 x 10 op) »
»
Kansalaisyhteiskunta ja kehitys »

Kansalaisyhteiskunta ja kehitys

Tunniste: 990113 Op: 5
KURSSIA EI JÄRJESTETÄ LUKUVUONNA 2009-2010.
 
Kehitysmaatutkimus »
Maisteriopinnot »
305 Muut syventävät opinnot (2 x 10 op) »
»
Kehitysyhteistyön tutkimus »

Kehitysyhteistyön tutkimus

Tunniste: 990112 Op: 10

Opetus

 
Kehitysmaatutkimus »
Maisteriopinnot »
»
306 Seminaari (10 op) »

306 Seminaari

Tunniste: 990031 Op: 10

Tavoite

Vähintään lukuvuoden mittaisessa tutkielmaseminaarissa työstetään laitoksen professorin ohjauksella opiskelijan pro gradu- tutkimussuunnitelmaa. Tutkielmasta esitetään alustava ideapaperi, itse suunnitelma ja mieluusti ainakin yksi ote itse työstä. Lisäksi jokainen osanottaja toimii toisten töiden opponenttina.

Opetus

 
Kehitysmaatutkimus »
Maisteriopinnot »
»
307 Pro gradu- tutkielma (40 op) »

307 Pro gradu- tutkielma

Tunniste: 990032 Op: 40

Tavoite

Tutkielma harjaannuttaa opiskelijan tekemään itsenäisen tutkimuksen. Tutkielman tekemisessä hyödynnetään opintojen aikana kertyneitä tietoja ja taitoja.

Edeltävät opinnot

Huom! Pro gradu -tutkielman tarkastukseen jättäminen edellyttää, että opiskelijalla on rekisterissään merkintä valtiotieteiden kandidaatin tutkinnon suorittamisesta (ei koske pelkästään maisterin tutkintoa suorittavia).

Suoritustapa

Pro Gradu- tutkielma jätetään tarkastettavaksi omakätisesti tiedekunnan kansliaan.

Lisää tietoa löytyy Valtiotieteellisen tiedekunnan verkkosivuilta:

http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/opiskelu/opiskelijalle/gradu.htm

Tiedekunnan ohjeet valmistuville:

http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/opiskelu/opiskelijalle/valmistuminen.htm

Opetus

  • 307 Pro Gradu- tutkielman jättö >>
 
Kehitysmaatutkimus »
»
Kehitysmaatutkimus sivuaineena »

Kehitysmaatutkimus sivuaineena

Muistathan rekisteröidä perus- ja aineopinnot kokonaisuuksiksi suoritettuasi kaikki vaadittavat alajaksot. Rekisteröintilomake toimitetaan 'amanuenssille'{http://blogs.helsinki.fi/pheinone} ja se löytyy täältä:

http://www.valt.helsinki.fi/kmi/opintokokonaisuus-2.rtf

Sisältö

  • Perusopinnot sivuaineopiskelijalle (25 op): opintojaksot 101, 102, 103, 105 sekä yksi valinnainen opintojakso kohdasta 205. Valinnaiset aineopinnot (5 op).
  • Aineopinnot sivuaineopiskelijalle (35 op): opintojaksot 201, 202 ja 203 sekä kolme valinnaista opintojaksoa kohdasta 205. Valinnaiset aineopinnot (3 x 5 op).
  • Sivuaineopiskelijat saavat osallistua myös monille syventävien valinnaisten opintojen kursseille (305).

Kohderyhmä

Kehitysmaatutkimus on vapaa sivuaine kaikille Helsingin yliopiston opiskelijoille: erillistä sivuainehakemusta ei tarvita. Laitoksellemme voi hakea myös erillisopinto- tai JOO-oikeutta (ks. http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/opiskelu/opiskelijalle/index.html)

Alajaksot

 
Kehitysmaatutkimus »
»
Jatko-opinnot »

Jatkokoulutus

Tavoite

Jatkokoulutus koostuu itsenäisestä tutkimustyöstä lisensiaatintutkimuksen ja/tai tohtorin väitöskirjan muodossa ja sitä tukevasta opetuksesta ja ohjauksesta. Jatko-opiskelijaksi voidaan hyväksyä vähintään hyvin tiedoin kehitysmaatutkimus pääaineena valmistunut tai muuten vastaavan tason saavuttanut. Pro gradu -tutkielman vähimmäisarvosanan on pääsääntöisesti oltava cum laude approbatur. Tohtorin tutkintoon voidaan edetä suoraan tekemättä lisensiaatintutkimusta. Väitöskirjaa lukuun ottamatta tohtorin tutkinnon vaatimukset ovat samat kuin lisensiaatin tutkinnon. Opinnäytetyön ohella kehitysmaatutkimuksessa vaaditaan jatko-opintoja vähintään 60 op.

Jatko-opiskelijaksi ottamisessa noudatetaan valtiotieteellisen tiedekunnan jatkokoulutusta koskevia hakuaikoja ja muita määräyksiä. Hyväksymispäätöksen tekee valtiotieteellisen tiedekunnan jatko-opiskelijoiden valintalautakunta laitoksen esimiehen annettua asiasta lausuntonsa. Muusta osallistumisesta jatkokoulutustilaisuuksiin tulee sopia laitoksen esimiehen kanssa.

Edeltävät opinnot

  1. Syventävät opinnot kehitysmaatutkimuksessa. Mikäli jatko-opiskelijalla ei ole ollut kehitysmaatutkimus pääaineena, hän joutuu yleensä täydentämään opintojaan. Täydentävien opintojen laajuus ratkaistaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon hakijan koko perus- ja täydennyskoulutus sekä mahdollinen julkaisutoiminta. Täydentävien opintojen tarve ratkaistaan jatko-opinto-oikeutta myönnettäessä, mutta niiden täsmällisestä määrästä ja sisällöstä sovitaan opinto-oikeuden myöntämisen jälkeen. Lisäopintojen määrä on pääsääntöisesti enintään 25 op. Nämä opinnot suoritetaan laitoksen professorin kanssa sovittavalla tavalla ennen jatkokoulutusohjelman (60 op) aloittamista.

Suoritustapa

  • 1. Ks. edeltävät opinnot.
  • 2. Aktiivinen osallistuminen jatkokoulutusseminaariin kolmen lukukauden ajan (15 op).
  • 3. Vähintään 15 op ja enintään 30 op syventävät opinnot laitoksen hyväksymässä sivuaineessa.
  • 4. Kehitysmaatutkimuksen jatkokoulutusopintoja siten, että kohtiin 2-5 kuuluvien opintojen kokonaislaajuus on vähintään 60 op. Opintoina voidaan sopimuksen mukaan käyttää syventävien opintojen valinnaisia kohtia essee- tai tenttimuotoisesti, koti- ja ulkomaisia jatkokoulutus- ja tutkijakursseja sekä kansainvälisiin ja kotimaisiin tieteellisiin konferensseihin laadittavia esitelmiä ja muita julkaisuja.
  • 5. Jatkotutkintokuulustelu (10 op, vapaaehtoinen). Tentin tarkoituksena on saattaa ajan tasalle opiskelijan tiedot kehitysmaatutkimuksen keskeisistä teoreettisista kysymyksistä. Se on tarkoitettu niille, joilla ei ole ollut kehitysmaatutkimus maisterintutkinnon pääaineena tai joilla ei muuten ole vaadittavia tietoja. Kuulusteltavat teokset sovitaan laitoksen professorin kanssa.
  • 6. Lisensiaatintutkimus tai tohtorin väitöskirja.

Alajaksot

Opetus

 
Kehitysmaatutkimus »
Jatko-opinnot »
»
405 Valinnaisia jatko-opintoja »

405 Valinnaisia jatko-opintoja

Lukuvuonna 2009-2010 tulossa ainakin "The City. European and Global" 5 op, tammi-helmikuussa 2010. Lisätietoja kurssista elo-syyskuussa.

At least course: "The City. European and Global", 5 cr, in January-February 2010. More information available in August-September

101 Pääaineopiskelijoiden seminaari (3 op)

101 luento (2op)

102. Kehitysajattelun perusteet luennot

103 luento (1 op)

103 seminaari (4 op)

104 Seminaari (5 op)

105 luento (2 op)

105 seminaari (3 op)

201 luento (1 op)

201 seminaari (4 op)

202 luento (1 op)

202 seminaari (4 op)

203 Pääaineopiskelijoiden seminaari (4 op)

203. Kehitysmaiden yhteiskuntarealiteetit - luennot

204 seminaari (5 op)

204.2 Applied Quantitative Methods in Development Studies

204.3 Johdatus yhteiskuntatieteen kvalitatiiviseen metodologiaan

205 Lasten asema ja oikeudet kehitysmaissa

205 Sukupuoli ja kehitys: kurssi

205. Climate Change and Sustainable Development

205. Globaalihistoria I

205. Introduction to Development Economics

205. Maailmankauppa ja köyhät maat

205/305 Lähi-itä kansainvälisessä järjestelmässä

206 Proseminaari

301 Johdatus maisteriopintoihin

302 Ryhmätapaamiset

303 Ethnography in the Modern World

303 Osallistavat menetelmät tutkimuksessa ja hanketyössä

305 Kehitysyhteistyön tutkimus

305 The postcolonial state: politics, justice and security in Africa

306 Tutkielmaseminaari

307 Pro Gradu- tutkielman jättö

402 PhD Seminar

403 Sulautuva yliopisto-opetus (3 op)

403 Tutkijat verkoilla (2 op)

404 Advanced development studies

Kandidaatintutkielman tarkastukseen jättäminen webOodissa