Ersättningar

Korvaa johdantojakson kirjatentin.

Målgrupp

Kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijoille.

Kursens innehåll

Kurssin vastuuopettaja: Pertti Multanen (pertti.multanen@helsinki.fi)

Arbetsformer och genomförandet

Luento-osio suoritetaan osallistumalla luennoille ja laatimalla niistä luentopäiväkirja, joka toimitetaan Kehitysmaatutkimuksen laitoksen toimistoon tai ilmoitustaulun alla olevaan lokeroon.

Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista läsnäoloa luennoilla ja luentopäiväkirjan kirjoittamista vähintään 11 luennosta.

Omalla nimellä ja opiskelijanumerolla varustetut luentopäiväkirjat palautetaan paperiversiona kehitysmaatutkimuksen laitoksen kansliaan. Luentopäiväkirjoista ei anneta numeroarviointia. Opiskelijoilla on kuitenkin mahdollisuus halutessa saada suullinen palaute päiväkirjoista vastuuopettajalta.

Kurssin suoritustapa:

Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista läsnäoloa luennoilla ja luentopäiväkirjan kirjoittamista vähintään 11 luennosta.

Omalla nimellä ja opiskelijanumerolla varustetut luentopäiväkirjat palautetaan paperiversiona viimeistään 14.11.2008 mennessä kehitysmaatutkimuksen laitoksen kansliaan. Luentopäiväkirjoista ei anneta numeroarviointia. Opiskelijoilla on kuitenkin mahdollisuus halutessa saada suullinen palaute päiväkirjoista vastuuopettajalta.

Mitä on luentopäiväkirja? Päiväkirjan pitämisen pelisäännöt:

• 1. Opiskelija pitää luentopäiväkirjaa luentosarjan aikaisesta opiskeluprosessista. Päiväkirjaan voi hyvin kirjata myös luennon esiin nostamia luennolla esiin tulleita mielleyhtymiä, artikkeleita, kirjallisuutta, joita luento tai luennot inspiroivat kaivamaan esille.
• 2. Kutakin luentoa koskevassa osuudessa käsitellään vapaamuotoisesti – tai toisena vaihtoehtona opiskelijan itse kehittämän kaikkia luentoja koskevan strukturoidun kaavan mukaisesti (ei kannata käsittää liian vakavasti, ranskalaiset viivat ovat ”strukturoitu kaava”) luennolla käsiteltyjä aiheita (ja / tai esille tullutta kirjallisuutta, artikkeleita). Luennon käsittelyn yhteydessä on toivottavaa antaa myös palautetta luennosta. Näin ollen yksittäistä luentoa koskeva luentopäiväkirjan osa voi olla joko tiivis kommentti, laajempi myös omaa oppimiskokemusta ja omaa oppimisprosessia koskeva tarkastelu, luennolla esille tulleen keskustelun, väitteiden kommentointia, kyseenalaistamista jne. Kustakin luennosta kirjoitetaan yhden liuskan verran. Luentopäiväkirjan (koko tarkastettavaksi jätettävän ts. koko luentosarjaa koskevan) päiväkirjan suositeltava pituus on noin 10 sivua. Joustavuus on sallittua. Päiväkirja kirjoitetaan vähintään 11 luennosta.
• 3. Luentopäiväkirjan tarkoitus on auttaa saamaan luennoista mahdollisimman paljon irti, johdattaa kriittiseen, luovaan, mutta samalla huolelliseen tieteelliseen ajatteluun. Luentopäiväkirja ei parhaimmillaan ole pelkästään referaatti luennoista, vaan se myös kommentoi luennoilla esille nousseiden asiakokonaisuuksien keskeisiä alueita.
• 4. Luentopäiväkirjat palautetaan paperille tulostettuina viimeistään 14.11.2008 kehitysmaatutkimuksen laitoksen käytävässä kanslian oven vieressä olevan harmaan laatikoston päälle asetettuun laatikkoon. Luentopäiväkirjoista ei anneta numeroarviointia, asteikko on hyväksytty / hylätty. Jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus saada suullinen palaute päiväkirjastaan lehtori Multasen vastaanottoaikoina tiistaisin klo 12-14 laitoksella, huone 114. tai sopimuksen mukaan myös muina aikoina.

Tämän ohjeen tekemisessä on päälähteenä käytetty julkaisua: Asko Karjalainen, Tiina Kemppainen:Vaihtoehtoisia tenttikäytäntöjä. Ohjeita ja ideoita yliopistotenttien kehittämiseen. Yliopistopaino, Helsinki, 1994.

Bedömning

Luento-osio arvostellaan hyväksytty /hylätty.

Annonsering av resultat och repris

Tulokset ilmoitustaululla sekä WebOodissa.

Målgrupp

Pää- ja sivuaineopiskelijat

Målgrupp

Pää- ja sivuaineopiskelijat.

Målgrupp

Kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijat.

Målgrupp

Kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijat.

Arbetsformer och genomförandet

Luentosarja 2 op

Målgrupp

Kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijat.

Föregående studier

Kehitysmaatutkimuksen perusopinnot.

Målgrupp

Pää- ja sivuaineopiskelijat.

Kursens innehåll

Luentoyhteenvedot: http://blogs.helsinki.fi/tkyllone/

Föregående studier

Kehitysmaatutkimuksen perusopinnot.

Målgrupp

Kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijat.

Föregående studier

Kehitysmaatutkimuksen perusopinnot

Målgrupp

Pää- ja sivuaineopiskelijat

Mål

Luennoilla käsitellään kehitysmaiden ympäristökysymyksiä fyysis-biologisina, sosio-kulttuurisina ja taloudellis-poliittisina prosesseina yhteiskunnallisille tasoille linkittyvinä ilmiöinä. Luentosarjassa painopiste on ympäristönhallinnassa ja sen vaikutuksissa kestävään kehityksen esikolonialistisesta ajasta nykypäivään.

Kursens innehåll

1.9. Jussi Ylhäisi, FT: Ympäristö ja kehitys

Kehityksen ja ympäristön muuttuneet suhteet ja käsitykset suhteessa ympäristöön, luontoon ja luonnonvaroihin. Globaalit ja paikalliset ympäristöongelmat kehitysmaiden näkökulmasta.

2.9. Jussi Ylhäisi: Esimerkki yhteisön ja ympäristön kehityksestä

Ziguoiden yhteisöpohjainen luonnonvarainhallinta esikolonialismista nykypäivään Ympäristön ja paikallisen yhteisön muutos eurooppalaisten ja paikallisten törmäyksessä. Ympäristön ja paikallisten instituutioiden sekä maanomistuksen muutos esikoloniaalisesta ajasta kolonialismin ja sosialismin kautta markkinatalouteen sekä monipuoluejärjestelmään.

8.9. Marikki Stocchetti, VTM: Kestävä kehitys: tausta, toimet ja tulkinnat kansainvälisessä yhteistyössä.

Nykyteoriat kestävyydestä ja sen eri ulottuvuudet

http://blogs.helsinki.fi/stocchet/opetus/

9.9. Heini Vihemäki, MMM, Globaali biodiversiteetin suojelupolitiikka ja sen toteuttamisen sosiaaliset haasteet metsiensuojelualueella Tansaniassa

Biodiversiteetti-sopimuksen tausta, sisältö sekä keskeisiä toimijoita ja prosesseja kansainvälisella tasolla biodiversiteetin suojelupolitiikkaan liittyen. Tansanian metsät, niiden suojelun perustelut, ja politiikkastrategiat kansallisella tasolla. Tapaustutkimus Itä-Usambaran metsien suojelualueella sovelletusta ns. osallistavan hallinnan mallista ja sen sosiaalisista haasteista paikallisten toimijoiden kannalta. http://blogs.helsinki.fi/vihemaki/files/2008/09/biodiversiteettiluento-syyskuu08verkkoi.pdf

15.9. Minna Hares, MMT, Kaakkois-Aasian metsät ja ilmastonmuutos

Metsien globaali ja paikallinen merkitys, metsäalueiden väestön sopeutuminen ilmastonmuutokseen, mekanismit ilmastonmuutoksen hallintaan metsien avulla ja hiilikaupan mahdollisuudet, esimerkkejä Thaimaasta ja Indonesiasta. http://blogs.helsinki.fi/vihemaki/files/2008/09/ymp_keh_150908net.pdf

16.9.Pia Rinne, FT, Luonnonsuojelu,kehitysyhteistyö ja paikallisten asukkaiden luonnonvarainhallinta

Esimerkkeinä Bosawas biosfäärireservaatti Nigaraguassa. Globaalin luonnonsuojelun ja kehitysyhteistyön vaikutus mayangna- ja miskitointiaanien maankäyttöön, maaanomistukseen ja luonnoinvarainhallintaan. http://blogs.helsinki.fi/vihemaki/files/2008/09/bosawasluento_160908ppt-read-only.pdf

22.9. Tentti

Arbetsformer och genomförandet

Luennoille osallistuminen ja luentokuulustelu.

Föregående studier

• Kehitysmaatutkimuksen perusopinnot
• 202 luennot (1 op)

Målgrupp

Kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijat

Mål

Seminaarin tavoitteena on tarjota käsitteellisiä välineitä ja teoreettisia näkökulmia analysoida kehitysmaiden ympäristökysymyksiin liittyviä tieteellisiä argumentteja. Seminaari avartaa kykyjä hahmottaa kehitysmaiden ympäristökysymyksiä useiden eri toimijoiden ja yhteiskunnallisten tasojen toimintakenttänä.

Kursens innehåll

Alustava ohjelma (pienehköt muutokset mahdollisia)

28.10. Kurssin tavoitteet ja työtavat Ympäristö, kehitys ja yhteiskunta

30.10. Climate Policy and Environmental Equity Workshop, huom klo 9-16, päärak. AUD IV

04.11. Ilmastokysymykset

06.11. Ympäristöliikehdintä

11.11. Ympäristönsuojelu ja suojelualueet I

13.11. Ympäristönsuojelu ja suojelualueet II

18.11. Yhteisömetsätalous

20.11. Hallinnon hajauttaminen

25.11. Reilu kauppa

27.11. Ympäristösertifioinnit

02.12. Ympäristöhallinta

04.12. Ekologia ja politiikka

Viikko 50: Loppukuulustelu

Arbetsformer och genomförandet

Kurssi toteutetaan lukupiirinomaisena. Seminaarissa käytetään erilaisia työskentelytapoja, joten aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn on tärkeää oppimisen kannalta. Osallistuminen seminaareihin on pakollinen (1 poissaolokerta sallittu) Kullekin seminaarikerralle luetaan pääsääntöisesti 1 aiheeseen liittyvä tieteellinen artikkeli (lista artikkeleista annetaan 1. tapaamiskerralla).

Loppukuulustelu:

• A) Jos osallistuu Climate Policy and Environmental Equity työpajaan, yksi analyyttinen essee ja luentopäiväkirja työpajasta.
• B) Jos ei osallistu työpajaan, kaksi analyyttistä esseetä ilmoitetuista aiheista.

Bedömning

Suoritukset arvostellaan asteikolla 1-5, seminaarityöskentely vaikuttaa arvosanaan.

Annonsering av resultat och repris

Tulosten ilmoittaminen 16.12.2008 mennessä.

Föregående studier

Kehitysmaatutkimuksen perusopinnot.

Målgrupp

Kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijat.

Föregående studier

Kehitysmaatutkimuksen perusopinnot.

Målgrupp

Pää- ja sivuaineopiskelijat.

Föregående studier

Kehitysmaatutkimuksen perusopinnot.

Målgrupp

Kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijat.

Kursens innehåll

Johdantoluennot (4 t) sekä seminaari, johon liittyy luku- ja kirjoitustehtäviä.

Föregående studier

Perusopinnot.

Målgrupp

Kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijat.

Målgrupp

Pää- ja sivuaineopiskelijat

Målgrupp

Pää- ja sivuaineopiskelijat

Mål

Kurssin tavoitteena on tutustua kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä koskevaan tutkimuskeskusteluun sekä sen keskeisiin teemoihin. Kurssilla käsitellään kansalaisyhteiskunnan käsitteen ja kansalaisjärjestöjen suhdetta, kansalaisjärjestöjen rooleja kehitysyhteistyössä, etelän ja pohjoisen kansalaisjärjestöjen välistä kumppanuutta sekä pohditaan suomalaisten kansalaisjärjestöjen toimintaa kehitysmaissa.

Kursens innehåll

Opintojakso koostuu luennoista, tentittävästä artikkelipaketista sekä kurssin lopuksi palautettavasta esseestä, jossa käytetään lähteenä luentoja ja opettajan osoittamaa materiaalia. Kurssin kokonaislaajuus on 5 op.

Luennot:

• 3.9.08-10.10.08 (ke 16-18 ja pe 14-16)
• Ei luentoa perjantaina 5.9.08!

Tentti:

• Luentoajankohtana keskiviikkona 24.9.08 klo 16-18

Essee:

• Palautus viimeistään perjantaina 17.10.08 sähköpostiosoitteeseen tiina.kontinen@helsinki.fi .

Tentittävät artikkelit:

• Fowler, A. 1998. Authentic NGDO Partnerships in the New Policy Agenda for International Aid: Dead end or Light Ahead? Development and Change, Vol 29, pp. 137-159.
• Howell, J. Making Civil Society from the Outside - Challenges for Donors. 2000. The European Journal of Development Research, Vol.12, No. 1, pp. 3-22.
• Lewis, D. 2005. Civil Society in African Contexts: Reflections on the usefulness of the concept. Development and Change, Vol. 33, No. 4, pp. 569-586.
• Malhotra, K. 2000. NGOs without aid: beyond the global soup kitchen. Third World Quarterly, Vol 21, No 4, pp.655-668.
• Mitlin, D., Hickey, S., Bebbington, A. 2007. Reclaiming Development? NGOs and the Challenge of Alternatives. World Development, Vol.35, No. 10, pp. 1699-1720.

Artikkelien paperikopiot löytyvät kehitysmaatutkimuksen laitoksen opiskelijailmoitustaulun alta. Ne ovat saatavissa sähköisesti myös kirjaston e-lehdet palvelusta.

Bedömning

Kurssi arvostellaan asteikolla 0-5. Kurssista annetaan yksi arvosana tentin ja esseen perusteella. Tentti järjestetään luentoajankohtana luentosarjan puolivälissä keskiviikkona 24.9.08. Toinen tenttimahdollisuus järjestetään tarvittaessa luentokurssin lopuksi.

Målgrupp

Pää- ja sivuaineopiskelijat.

Mål

Kurssi perehdyttää opiskelijat lasten oikeuksien tematiikkaan kehitysmaissa. Kurssin tavoitteena on tuoda esille kehitysmaissa elävien lasten ja nuorten elinolojen moninaisuutta. Tavoitteena on myös edesauttaa analyyttista suhtautumista kehitysmaiden lasten elämänoloihin. Kurssi on osa Avoimen yliopiston ja Helsingin yliopiston laajempaa ’Lasten oikeudet’-opintoja (15op), joka antaa kattavat perustiedot lasten oikeuksista. Tähän osioon voi osallistua myös ilman osallistumista kokonaisuuden muihin osioihin.

Kursens innehåll

Läsnäolo ensimmäisellä luennolla on hyvin tärkeää.

2.9.2008 Ti U40 sali 6 Johdatus kurssille ja lapsuus käsitteenä Päivi Mattila

4.9.2008 To Auditorio 2, Siltavuorenpenger 10 Lasten asema eri puolilla maailmaa ja sen mittaaminen Päivi Mattila

9.9.2008 Paikka: U40 sali 6 Kansainvälinen ihmisoikeuspolitiikka ja lapsen oikeudet Rauno Merisaari, ihmisoikeuskysymysten neuvonantaja, Ulkoasiainministeriö

11.9.2008 To Auditorio 2, Siltavuorenpenger 10 Lapset perheissä ja yhteisöissä – oikeuksia, velvollisuuksia, haasteita Päivi Mattila

16.9.2008 Ti Paikka: U40 sali 6 Kansainvälinen kehitysyhteistyö ja lasten asema Inka Hetemäki, ohjelmajohtaja, Suomen Unicef)

18.9.2008 To Auditorio 2, Siltavuorenpenger 10 Oikeus koulutukseen? Jussi Karakoski, opetusalan neuvonantaja, Ulkoasiainministeriö

23.9.2008 Ti U40 sali 6 Lasten ja nuorten terveys kehityshaasteena - esimerkkinä HIV/AIDS Heli Mikkola, HIV/AIDS-neuvonantaja, Ulkoasiainministeriö

25.9.2008 To Auditorio XIII, Yliopiston päärakennus, vanha puoli, Unioninkatu 14 Lasten hyvinvointi ja pahoinvointi - puolivälin keskustelu ja oppimistehtävien suunnittelu Päivi Mattila

30.9.2008 Ti U40 sali 6 Sukupuoli, lapsuus ja nuoruus Päivi Mattila

2.10.2008 To Auditorio XIII, Yliopiston päärakennus, vanha puoli, Unioninkatu 14 Lapsuus ja humanitaariset kriisit Elina Tran-Nguyen, ohjelmapäällikkö, Plan Suomi Säätiö

7.10.2008 Ti Paikka: U40 sali 6 Lasten työnteko Päivi Mattila

9.10.2008 To Auditorio XIII, Yliopiston päärakennus, vanha puoli, Unioninkatu 14 Lapsuus- ja nuorisotutkimus – kokemuksia Intiasta Päivi Mattila

14.10.2008 Ti Paikka: U40 sali 6 Lapset siirtolaisina ja pakolaisina Saija Niemi, tutkija, Helsingin yliopisto

16.10.2008 To Auditorio XIII, Yliopiston päärakennus, vanha puoli, Unioninkatu 14 Yhteenveto ja palautekeskustelu - Päivi Mattila

Arbetsformer och genomförandet

Luennot 28 t + artikkelit + oppimistehtävä

Opetuksen tavoitteena on olla vuorovaikutteista ja keskustelevaa. Luennoilla keskustellaan myös pienryhmissä. Luennoille valmistaudutaan lukemalla materiaalia, jonka linkki löytyy tältä sivulta 2.9. lähtien. Kurssimateriaalin lukeminen kurssin kuluessa on edellytys kurssin suorittamiselle. Opiskelijoiden tulee suunnitella ajankäyttönsä kurssin aikana tämä huomioiden. Poissa voi olla enintään kolmelta luentokerralta.

Kurssin lopputehtävänä on vastata kahteen kysymykseen essee-muodossa. Yksi pituudeltaan yksi pituudeltaan 2-3 sivua (yhteensä molemmat vastaukset max 5 sivua) (A4) fontilla 12, riviväli 1,5.Oppimistehtävä palautetaan 30.10.2008 mennessä Kehitysmaatutkimuksen laitoksen (Unioninkatu 38 E) kanslian oven vieressä olevaan laatikkoon. Muista merkitä oppimistehtävään nimesi ja opiskelijanumerosi (HY:n opiskelijat), sekä sähköpostiosoitteesi.

1) Erilaiset lapsuudet kehitysmaissa

2) Valitse joku näistä teemoista (koulutus, HIV/AIDS, lasten työnteko) ja pohdi aihetta lapsen oikeuksien toteutumisen haasteiden näkökulmasta kehitysmaissa. Otsikoi vastaus itse.

Käytä tehtävässä hyväksi kurssiin kuuluvia artikkeleita ja luentoja.

Kirjallisuus: Kurssin kuluessa luettavat artikkelit, ei muuta lisäkirjallisuutta.

Bedömning

Suoritukset arvioidaan asteikolla 1-5, opettaja ilmoittaa arvosanat 20.11.2008 mennessä. Suoritus perustuu lähinnä oppimistehtävään, jossa tulee käyttää aktiivisesti hyväksi luentoihin liittyvää materiaalia. Hyvä suoritus edellyttää myös säännöllistä läsnäoloa kurssilla.

Arviointikriteerit:

• artikkeleihin perehtyminen ja niiden käyttö tehtävässä
• luentojen käyttö (myös ryhmäkeskusteluihin voi viitata)
• työn jäsentyneisyys ja vastaus annettuun tehtävään
• artikkeleissa ja luennoilla sanotun kriittinen pohdinta tervetullutta
• lähdeviittaukset ja lähdeluettelo

Kursutvärdering och utveckling

Viimeisellä luentokerralla käydään yhteinen arviointikeskustelu, jossa arvioidaan sekä opettajan että opiskelijoiden panosta kurssin onnistumiseen. Lisäksi kurssisuoritukseen liittyy kirjallinen arviointilomakkeen täyttäminen anonyymisti. Kurssiarvioinnin perusteista keskustellaan yhdessä kurssin aluksi.

Målgrupp

Maximum of 35 students are taken to the course. In case there are more registered students, the students of the organizing departments (Institute of Development Studies, Renvall institute, Institute for Asian and African Studies) are prioritized.

Mål

Over the past two decades, globalization has become the buzzword in both academic as well as popular discourse. At the same time, we have witnessed the intensifying significance of world religions, be it Islam or evangelical Christianity, in the international politics. Generally, the term globalization is taken to describe processes that are taking place partly due to the ever-increasing compression of time and space as well as recent rapid advances of information and communication technology. The term globalization has been used as a descriptive term to draw attention to the global capitalist economy, migration and transnationalism referring to the rapidly accelerating circulation of commodities, people, images and media products on the global scale. However, many scholars have sought to situate globalization in the local communities suggesting that the processes of globalization do not necessarily lead to greater cultural homogeneity. Concepts such as glocalization have been introduced to describe those different forms that that the impact of globalization can take in different cultures and societies.

World religions such as Christianity and Islam are, by definition, globalizing projects. For instance, during the past two decades Latin American and African societies have witnessed a phenomenal growth of certain forms of Protestant Christianity. Contemporary Pentecostalism provides a prime example of the paradox between a homogenizing cultural force and a culturally specific localizing project. Similar phenomena have been described in the context of Islam in relation to globalization and transnationalism. The opposition between local particularism and universalism has been a recurrent theme throughout history. Islam as a globalizing force has been shaped in its encounter with local social and cultural conceptions. Furthermore, in the context of globalization and increased mobility, transnational networks have been strengthened.

The aim of this course is to analyze religion as a societal force in the global South in the context of globalization. The course is cross-disciplinary and draws from the on-going research at different Topelia departments. We draw from examples from Latin America and Africa, from Christianity and Islam in discussing globalizing forces, localizing tendencies and transnational networks.

Kursens innehåll

14.1 Introduction to the study of religion in the context of globalization – concepts and approaches (Hasu)

15.1 Religion and Society in Latin America - Overview (Vuola)

21.1 Protestant Growth and Religious Conflicts in Southern Mexico (Gross)

22.1 Latin American Liberation Theology Today (Vuola)

28.1 Faith Based Organizations and Development – African Perspectives on Transnational Networks (Hasu)

29.1 Global Pentecostalism in Africa –Tanzanian Examples (Hasu)

4.2 The Symbols of Global Islam (Dahlgren)

5.2 Global Islam and Modernity (Dahlgren)

11.2 Visit to a faith based organization or community

12.2 Contemporary currents of Islam in West-Africa – Islamists and Sufis in Nigeria, Niger and Mali (Virtanen)

18.2 Diversity of Islam in Cameroon (Virtanen)

26.2 Exam

Arbetsformer och genomförandet

In order to successfully complete the course students are required

• to attend and actively participate during the lectures
• visit in student pairs one faith based organization or community
• write a report on the visit
• successfully pass the final examination

Course literature (selected chapters):

Peter Beyer and Lori Beaman (eds) Religion, Globalization and Culture. International Studies in Religion and Society, vol. 6. Leiden: Brill 2007

Suggestions for institutions of visit:

Religion and society - North in the South:

• Suomen lähetysseura – Finnish Missionary Society
• Kirkon ulkomaanapu
• Fida International
• World Vision
• Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys SLEY
• Herättäjä-Yhdistys
• Evankelis-luterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä
• Helsingin diakonissalaitos (CUAHA projekti)
• Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys
• Ortodoksinen lähetys
• Suomen Vapaakirkko

Religion and society - South in the North:

• Redeemed Christian Church of Christ (Hosanna Chapel)
• Lighthouse Christian Center
• Islamic community in Finland (Suomen Islam-yhdyskunta)
• Islamic Relief

Målgrupp

Pää- ja sivuaineopiskelijat.

Mål

Intensiivinen kurssi yhdistää erilaisia oppimismenetelmiä: luentoja, pari- ja ryhmäkeskusteluja sekä luentoihin liittyvien artikkeleiden kriittistä lukua kotitehtävänä. Vierailevat luennoitsijat ovat laitoksen tutkijoita, jotka luennoivat omista tutkimusaiheistaan, eli ovat luennon aiheesta innostuneita.

Arbetsformer och genomförandet

• Säännöllinen osallistuminen luennoille ja luentoihin kuuluvien artikkelien lukeminen kotitehtävänä (1-2 per viikko). Huom: varaa riittävästi aikaa tähän kurssin aikana! Artikkelit löytyvät kurssin alusta lähtien laitoksen kanslian ulkopuolelta. Kopioi ja palauta.
• Lopputehtävä; palautus ( ...) mennessä. Tehtävässä vastataan essee-muodossa kahteen kysymykseen. Esseet perustuvat luentoihin ja artikkeleihin.

Föregående studier

Perusopinnot.

Målgrupp

Pää- ja sivuaineopiskelijat.

Arbetsformer och genomförandet

Luennot suoritetaan luentokuulustelulla ym. tenttipäivinä. Samassa yhteydessä tentitään yksi (1) seuraavista vaihtoehdoista:

• Mansfield, Peter: A History of the Middle East, ss. 148-372
• Juusola, Hannu & Huuhtanen, Heidi (toim.): Uskonto ja politiikka Lähi-idässä
• Juusola, Hannu: Israelin historia

Kurssin voi halutessaan laajentaa 10 opintopisteen laajuiseksi, syventävissä opinnoissa käytettäväksi kurssiksi suorittamalla aineopinnoissa kohdassa 205 tarjottavan 5 opintoviikon paketin ja sen lisäksi tenttimällä seuraavat teokset:

• Richards, A. and Waterbury, J.: A Political Economy of the Middle East. State, Class and Economic Development, Oxford 1990
• Kamrava, M.: The Modern Middle East. A Political History since the First World War, London 2005

Föregående studier

Kehitysmaatutkimuksen perusopinnot.

Målgrupp

Kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijat.

Föregående studier

Perus- ja aineopinnot.

Målgrupp

Kehitysmaatukimuksen maisteriopiskelijat.

Mål

Opintokokonaisuus antaa opiskelijalle käsityksen osallistavista menetelmistä ja käytöstä kenttätutkimustyössä.

Kursens innehåll

Kurssilla opitaan keräämään kenttätutkimusaineistoa osallistavia menetelmiä käyttäen ja tunnistamaan osallistamisen rajoja. Osallistavista menetelmistä keskitytään RRA, PRA ja toimintatutkimus, Action Research menetelmiin. Intensiivikurssin ryhmätöissä haetaan kokemusperäistä oppimista. Itsenäistyössä kerätään empiirinen aineisto kurssin aikana. Opiskelija analysoi ja raportoi aineistoa yksin tai parin kanssa.

Sisäänpääsykoe ennen intensiivikurssin alkua

Kokeen kirjallisuus:

1) Laitinen H (2002): Kenen ehdoilla? Osallistaminen kehitysyhteistyössä. (Kysy kirjaa KEPAN kirjastosta, myös myynnissä.) sekä

2)Carlos Barahona

Arbetsformer och genomförandet

Intensiivikurssi koostuu sisäänpääsytentistä (vaikuttaa arvosteluun), johdantoluennoista, ryhmäharjoituksista, kerätyn aineiston raportoinnista ja sen esittämisestä sekä toisten töiden opponoinnista. Läsnäolo on pakollista kaikilla kokoontumiskerroilla.

Målgrupp

Priority is given to those majoring in Development Studies. Max. 20 students.

Kursens innehåll

Reviewing statistics on Africa’s declining share of world trade, Susan George remarked in 1993 that “one can almost hear the sound of sub-Saharan Africa sliding off the world map.” But in 2008 Africa seems to be back on the map. World market prices for “strategic minerals” are rising, and not only governments and multinationals based in western countries, but increasingly Chinese and other new economic power-players are scrambling to secure their access to Africa’s remaining mineral wealth. Is Africa finding a new place for itself in the world economy, or simply back to its colonial role as provider of raw materials?

This course offers a critical introduction to current research on the historical, economic, social, political, environmental and geographical dimensions of the way mineral extraction in Africa is currently reconfigured by powerful players both out- and inside the continent. We will approach these topics through theoretical literature and case studies of specific minerals, countries, multinationals and transport routes. The emphasis is however not on world markets or international relations. We will try to discover the human faces of those who govern, or are governed by the topographies of extraction and also pay attention to less well-known cases than “Shell in Nigeria” or “China in Sudan”. The daily realities of small-scale miners, smugglers, “human taxis” and other foot-soldiers of extraction will also emerge in ethnographic detail.

Arbetsformer och genomförandet

Course requirements to receive 5 or 10 ECTS

• Attendance of minimum 5 of 7 course sessions.
• Presentation of 20 min. (+25 min. for discussion) during the course as part of a working group (2-4 students). In each session, one student group will present on a topic related to the lecture theme of the session. Presentation topics will be discussed in the first course session, and student suggestions are welcome.
• Course diary (min. 1 page A4 per lecture and student presentation = 2 pages per session)
• Essay ca. 5000 words (this is optional, for additional 5 ECTS); topic to be chosen by the student and approved by course supervisor, or assigned by supervisor.

Målgrupp

The course is meant for students who have a broad idea of how aid and trade work but have not done substantial specialized courses on them before.

Mål

The course is to give the students a basic understanding of the present forms and trends in European development policy, with an emphasis on aid and trade policies, and its historical development as well as provide them with some theoretical tools to analyse these.

Kursens innehåll

The course consists of an introductory section, covering the broad outlines of European development policy today; a history section, looking for the colonial and non-colonial origins of European aid, trade and other relevant policies; analysis section, discussing theoretical approaches to European aid, trade and other policies and policy coherence, and a concluding section, asking where European development policy is heading to?

For details, see the course site (to be added later).

Arbetsformer och genomförandet

For all:

• presence and active participation in (at least 8 out of) 9 sessions (abstentions to be compensated)
• individual reading assignments (some 200 to 300 pages altogether) for the lecture sessions (a paper of 1-2 pages to be written by each student)
• individual final report by each student (12-15 pages) selected among topics given by teachers

For the Master's students in Development Studies:

• presence and active participation in 3 seminars (abstentions to be compensated)
• group or individual assignments for 3 seminars (5-10 pages per student)

For the students who take Development Studies as a minor subject:

Book examination (two of the following books):

• Grilli, Enzo R.: The European Community and the Developing Countries
• Holland, Martin: The EU and the Third World
• Mold, Andrew (ed.): EU Development Policy in a Changing World: Challenges for the 21st Century

Målgrupp

Ainoastaan kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijat

Målgrupp

Maximum of 20 students will be taken. Priority is given to those majoring in Development Studies.

Kursens innehåll

During the last decade, development policies and practices in the world’s richest nations and many developing countries have become increasingly preoccupied with issues of security. This has involved redefining development and redirecting aid and policy as tools to prevent or resolve violence and conflict. This shift in attention poses new challenges to the social sciences.

The course offers a critical introduction to contemporary debates on state, sovereignty and security in Africa, with an emphasis on contributions from Anthropology, History and Political Science. During the weekend seminar, we will revisit the themes of the course by watching the film Apocalypse Now, followed by group work and discussions.

Arbetsformer och genomförandet

For 5 credits:

• attendance of minimum 5 out of 6 Monday sessions and the entire week-end seminar (25-26.4.) • presentation of maximum 20 min. (+10-25 min. for discussion) during the course as part of a working group • writing of a lecture diary for the Monday lectures, approximately 2 pages A4 per session, to be submitted by (5.5.).

For 10 credits: • In addition to the above, writing an essay of 5000 words (ca. 12 pages A4) by (16.5.).

Bedömning

Grading will be on scale 0-5.

Kursutvärdering och utveckling

For further details on the course programme, requirements etc., see the course

Målgrupp

Minor- and major students of Development Studies.

Kursens innehåll

In South Asia as in any other part of the world women and men have had different experiences of conflict and peace making. This course deals with the impact of women in conflict and peace. Etienne Balibar has argued that the fissures in the “modern political community” emerge from the “practical and ideological sexism as a structure of interior exclusion of women generalized to the whole society,” which leads to the “universalization of sexual difference.” Thus, modern states that are built on gender difference develop a precarious relation with its women. Women became both subjects of the state as well as its other.

In pluralistic societies such as those found in South Asia “the modern projects of national independence, state building, and economic development have had distinctive gender implications and outcomes.” The nation building projects in South Asia has led to the creation of a homogenised identity of citizenship. State machineries seek to create a “unified” and “national” citizenry that accepts the central role of the existing elite. This is done through privileging majoritarian, male and monolithic cultural values that deny the space to difference, particularly gendered difference. In times of conflict this state sexism has had specific impact on women’s lives and this course discusses how women have negotiated with conflict in the context of South Asia.

The course is divided into four sections and these sections will be taken up individually. Lectures and Discussions will be on the following themes:

Conflicts in South Asia

Nation Formation / Conflicts and Women in South Asia

Conflict and Women in South Asia – Case Studies

Women and Peace in South Asia

Arbetsformer och genomförandet

Work methods:

• Four lectures, 1 lecture per day on 4 days
• assigned readings related to the topic of each lecture (appr. 50 p. per lecture, TBA), to be read before the course
• seminar discussions based on readings and lectures
• writing an essay by 21.11., topic of essay determined after discussing with teacher.

Schedule: 4.11. 5.11. 6.11. 7.11. 10.15-11.15 lecture lecture lecture lecture

11.30-13.00 seminar seminar seminar seminar

Bedömning

Evaluation: primarily based on the essay, complemented by level of activity in lecture and seminar sessions.

Föregående studier

Kehitysmaatutkimuksen aineopinnot, johdatus maisteriopintoihin.

Målgrupp

Kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijat.

Kursens innehåll

The seminar will discuss the research proposals of the new participants and research experiences of the more advanced doctoral students. New students will first attend the seminar for two terms (one academic year, 10 cr). During this time they are expected to revise their proposal so that they are ready to embark on empirical work at latest at the end of this period. After having worked on the field or elsewhere the student will attend one more term (5 cr).

Kursens innehåll

This is a new course compulsory for all new doctoral students and strongly recommended for those who have recently started their doctoral studies. It goes into the basic issues of development discourse and development studies at a more advanced level. Both mainstream development discourse and more critical approaches are covered. The course consists of short introductory lessons and reading and writing assignments for the participants.