Tulostettava versio tuotettu 2008-01-09 10.49.34
Laajuus: Op: 180 Ov: 120
Laajuus: Op: 20
Laajuus: Op: 25 Ov: 15
opintojaksot 101 - 105
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Johdantojakso perehdyttää opiskelijan nykypäivän kehitysongelmiin ja kehitysmaatutkimuksen perusteemoihin ja -käsitteisiin. Jakson suoritettuaan opiskelija tunnistaa tärkeimmät kehitysongelmat ja – trendit ja ymmärtää kuinka kehitysmaatutkimus lähestyy niitä.
Johdantojaksolla tutustutaan kehitysmaatutkimuksen peruskäsitteisiin ja kehityksen selitysmalleihin, konkreettisiin kehitysmaaongelmiin ja kehityksen tärkeimpiin toimijoihin. Peruskäsitteisiin kuuluvat kehitys, kehitysmaa, köyhyys, eriarvoisuus ja globalisaatio. Selitysmalleissa vertaillaan individualistisia, historiallisia, maantieteellisiä ja politiikkapohjaisia selityksiä. Kehitysmaaongelmista käsitellään mm. väestöä, ympäristöä, ruokaa sekä kaupungistumista ja maaseutukehitystä. Toimija-analyysi ulottuu kehityksen sukupuolittumisesta valtion kehityspolitiikkaan ja kansalaisjärjestöihin.
Jakso koostuu luentosarjasta (26 t.), jonka pitää kaksi-kolme laitoksen opettajaa, sen pohjalla kirjoitettavasta luentopäiväkirjasta ja tiedekuntatentissä suoritetavasta kirjatentistä.
MA 14-16, U38 E107.
Korvaa Johdantojakson kirjatentin.
Kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijoille.
Kurssin vastuuopettaja: Pertti Multanen (pertti.multanen@helsinki.fi)
Luento-osio suoritetaan osallistumalla luennoille ja laatimalla niistä luentopäiväkirja, joka toimitetaan Kehitysmaatutkimuksen laitoksen toimistoon tai ilmoitustaulun alla olevaan lokeroon.
Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista läsnäoloa luennoilla ja luentopäiväkirjan kirjoittamista vähintään 11 luennosta.
Omalla nimellä ja opiskelijanumerolla varustetut luentopäiväkirjat palautetaan paperiversiona viimeistään 15.11.2007 mennessä kehitysmaatutkimuksen laitoksen kansliaan. Luentopäiväkirjoista ei anneta numeroarviointia. Opiskelijoilla on kuitenkin mahdollisuus halutessa saada suullinen palaute päiväkirjoista vastuuopettajalta.
Luento-osio arvostellaan hyväksytty /hylätty.
Tulokset ilmoitustaululla sekä Oodissa.
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Kehityksen teoriat ovat olleennaisia kehitysprosessien ymmärtämiseksi. Opetuksen tavoitteena on johdattaa keskeisiin kehitysteorioihin ja jäsentää kehitysteorioista käytyä keskustelua ja sen vaiheita.
Kurssilla tarkastellaan länsimaisen kehitysajatuksen syntyä ja kehityksen teorioiden syntyä osana länsimaista yhteiskuntakeskustelua ja länsimaista siirtomaavaltaa. Erityistä huomiota kohdistetaan viime maailmansodan jälkeiseen keskusteluun. Tässä yhteydessä esitellään kasvu- ja modernisaatioteorioita, alikehityksen ja riippuvuuden teorioita sekä vaihtoehtoisen kehityksen ajatuksia ja viimeaikaista kehityskritiikkiä.
Luennot ja kirjallisuuskuulustelu.
TI ja TO klo 14-16, TI PII, TO U40 sali 1.
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Vain pääaineopiskelijoille.
Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat yhteiskuntatieteen keskeisiin käsitteisiin, teorioihin ja lähestymistapoihin, joiden avulla opiskelijat pystyvät tunnistamaan kehitysmaiden yhteiskunta-analyysissa tarvittavat keskeiset toimijat, rakenteet ja niiden väliset suhteet.
Jaksossa opiskelijat tutustuvat yhteiskunta-, politiikka-, kehitystalous- ja kulttuurintutkimuksen klassikkoihin ja myös uudempiin teorioihin, joita käytetään kehitysmaatutkimuksessa.
Jakso koostuu luennoista (6-8 t.), pienryhmätyöskentelystä ja seminaarista. Luennoissa esitetään kehitysmaatutkimuksen yhteiskuntatieteellisten perusteiden historialliset ja sisällölliset taustat. Luentojen jälkeen opiskelijat tutustuvat opettajan johdolla yhteiskuntatieteiden klassikkojen teksteihin ja myös erilaisiin yhteiskuntatieteellisiin teorioihin. Kurssin lopussa opiskelijat syventävät tietojansa joistakin teorioista tai lähestymistavoista tekemällä seminaarityön
Jeremy Gould
Artikkelikokoelma (ilmoitetaan kurssin aikana)
Kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijat.
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Tutkiva oppiminen on pääaineopiskelijoille tarkoitettu seminaari, jonka tavoitteena on oppia tieteellisen ajattelun ja argumentoinnin perusteita, ongelmalähtöistä tiedonhankintaa sekä tutustua laitoksella tehtävään tutkimukseen. Tutkiva oppiminen -seminaari suoritetaan osallistumalla aktiivisesti seminaari-istuntoihin ja tekemällä opettajan antamat, oheiskirjallisuuteen perustuvat ryhmäharjoitukset. Opintojakso arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Seminaarin ryhmätyöskentelyssä hyödynnetään yliopiston verkossa tarjoamia ryhmätyövälineitä.
Seminaariin osallistuminen edellyttää kehitysmaatutkimuksen johdantojakson suoritusta. Suositeltavaa on, että opiskelija on suorittanut myös valtiotieteellisen tiedekunnan uusille opiskelijoille järjestämälle opintojen orientointi –kurssille ja suorittanut yleisopintojen tieto- ja viestintätekniikan ajokortin ennen seminaariin osallistumista.
Pääaineopiskelijoille.
Lalli Metsola
MA 10-12 U38, D113 ja PE 10-12, U38 F205.
Kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijat.
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Jaksossa paneudutaan kansainväliseen ja Euroopan unionin ja Suomen kehityspolitiikkaan sekä politiikan muotoutumiseen ja siihen vaikuttaviin tekijöihin. Valtio- ja politiikka-analyysin kautta perehdytään sekä kehitysyhteistyöhön että laajempaan, kehitykseen vaikuttavaan kauppa-, turvallisuus-, siirtolaisuus- ym. politiikkaan sekä eri politiikkalohkojen johdonmukaistamispyrkimyksiin. Jakson suoritettuaan opiskelija tuntee nykyisen kehityspolitiikan päälinjat ja ymmärtää millaisessa prosessissa ne ovat muodostuneet.
Jakso koostuu kaikille opiskelijoille yhteisestä luentosarjasta sekä vaihtoehtoisesti seminaarista (pääaineopiskelijoille) tai kirjallisuustentistä (sivuaineopiskelijoille). , Luennoilla selvitetään valtio- ja politiikka-analyysin perusteet, kansainvälisen, EU:n ja Suomen kehityspolitiikan päälinjat ja politiikkajohdonmukaisuuden käsitteet. Seminaariin osallistuvat opiskelijat kirjoittavat teemoihin liittyvän seminaarityön.
MA ja PE 12-14 F26 LS 1.
Luentosarja 2 op ja lukuseminaari pääaineopiskelijoille tai kirjallisuuskuulustelu 3 op.
MA 12-14, U38 F113.
Kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijat.
Laajuus: Op: 55 Ov: 33
Opintojaksot 201 - 205.
Pekka Valtonen
Laajuus: Op: 10 Ov: 6
Jäsentää ja selkeyttää keskustelua globalisaatiosta ja globaalista eriarvoisuudesta. Tarkastella globalisaatiota historiallisesta ja moniulotteisesta näkökulmasta ja pohtia globaalin hallinnan mahdollisuuksia.
Globalisaatiota on tutkittu monitieteisestä näkökulmasta. Tullaan esittelemään eri tieteenalojen kuten taloustieteen, politiikan tutkimuksen, sosiologian ja maantieteen näkökulmia globalisaatiotutkimukseen. Erityishuomiota kohdistetaan globalisaation vaikutuksiin kehitysmaihin, kehitysmaiden näkökulmiin globalisaatioon ja regionalisaatioon Etelässä.
Kehitysmaatutkimuksen perusopinnot.
Luennot (kaikille yhteiset), seminaarit (pääaineopiskelijoille), kirjallisuus.
Kehitysmaatutkimuksen perusopinnot.
KE ja PE 12-14, KE U38 B114 ja PE U38 D113.
Kehitysmaatutkimuksen perusopinnot.
Kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijat.
Laajuus: Op: 10 Ov: 6
Opintojaksossa opiskelijat tutustuvat kehitysmaiden yhteiskuntarealiteetteihin ja niiden tutkimiseen tarvittaviin tutkimusmenetelmiin. Jakso pyrkii antamaan mahdollisimman laajaan tiedon sekä temaattisesti että maantieteellisesti kehitysmaiden yhteiskuntaa, politiikkaa ja kulttuuria koskevista realiteettista ja niiden tutkimisessa käytetyistä tutkimusmenetelmistä.
Opintojaksossa käsitellään kehitysmaiden yhteiskunnan taloudellisia, poliittisia ja kulttuurisia ulottuvuuksia, esimerkiksi yksilöiden ja yhteisöiden välisten suhteiden eroavaisuuksia ja eriarvoisuuksia; yhteiskunnan muutoksen ympäristölliset, taloudelliset ja poliittiset rakenteet ja toimijat; kehitysmaiden valtioiden tila, demokratisoinnin ongelmat; kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen merkitys kehitysmaiden yhteiskuntamuutoksessa tms.
Kehitysmaatutkimuksen perusopinnot.
Luennot (kaikille yhteiset), seminaarit (pääaineopiskelijoille), kirjallisuus.
Vähintään 3 op/ 2 ov yhdessä tentissä
MA ja TO 14-16, U38 F211.
Kehitysmaatutkimuksen perusopinnot (25 op/15 ov)
Kehitysmaatutkimuksen perusopinnot.
Kehitysmaatutkimuksen pääaienopiskelijat.
Laajuus: Op: 15 Ov: 9
Pääaineopiskelijat
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
HUOM. kirjallisuustentti koskee vain niitä, jotka täydentävät vanhan tutkinnon aineopintojen jaksoa C2
Kurssi johdattaa opiskelijan yhteiskuntatieteen tieteenfilosofian peruskysymyksiin sekä niihin yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden teorioihin, joihin kehitysmaatutkimus nojaa. Kurssin käytyään opiskelija tuntee yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden pääsuuntaukset ja ymmärtää miten ne vaikuttavat yhteiskuntatieteiden metodologiaan.
Kurssilla käsitellään realistisia ja konstruktivistisia näkemyksiä yhteiskuntatieteessä. Yhteiskuntateorian klassikkojen (Marx, Weber, Durkheim) ja uudempia teoreetikkojen (esim. Parsons, Foucault, Giddens, Bourdieu, Luhmann) perusnäkemyksiä selvitetään tästä näkökulmasta. Lisäksi keskustellaan eri teoreettisten otteiden metodologisista seuraamuksista.
Johdantoluennot (4 t) sekä seminaari, johon liittyy luku- ja kirjoitustehtäviä.
Kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijat.
HUOM. kirjallisuustentti koskee vain niitä, jotka täydentävät vanhan tutkinnon aineopintojen jakson C2 osia C2.2 (2 ov) tai C2.3 (2 ov).
Kehitysmaatutkimuksen perusopinnot.
Kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijat.
Johdantoluennot (4 t) sekä seminaari, johon liittyy luku- ja kirjoitustehtäviä.
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Jakso perehdyttää opiskelijan yhteiskuntatieteen kvantitatiivisten menetelmien perusteisiin. Sen vähimmäistavoitteena on tilastojen ja kvantitatiivisten tutkimusten ’lukutaito’. Jakson on tarkoitus antaa myös ao. menetelmien käytön perusvalmiudet.
Tilastotieteen peruskurssi.
Suoritetaan yksi valinnainen kurssi (5 op) tilastotieteen sivuaineopinnoista, ks. http://mathstat.helsinki.fi/opiskelu/
Kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijat.
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Kurssi perehdyttää opiskelijan yhteiskuntatieteiden kvalitatiivisten menetelmien perusteisiin.
Opintojaksossa käsitellään kvalitatiivisen tutkimuksen taustoja sekä perehdytään tärkeimpiin kvalitatiivisiin aineiston keruu- ja analyysimenetelmiin. Opintojakso sisältää luennot ja niihin nivoutuvat pakolliset harjoitukset.
Kehitysmaatutkimuksen perusopinnot.
Luentokurssi ja siihen liittyvät ryhmäharjoitukset.
Kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijat.
Kehitysmaatutkimuksen perusopinnot.
Kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijat.
Requirements from the students
hyväksytty / hylätty
Laajuus: Op: 10 - 15 Ov: 6 - 9
Pääaineopiskelijat: 2 x 5 op (2 x 3 ov)
Sivuaineopiskelijat suorittavat valinnaisia aineopintoja seuraavasti:
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Kurssilla paneudutaan kehitykseen historiallisena ja globaalina ilmiönä. Tavoitteena on osoittaa kuinka maailman eri osien yhteydet ovat pitkässä historiallisessa perspektiivissä tiivistyneet ja voimistuneet ja kuinka kansainvälinen eriarvoisuus ja nykyiset kehittyneet maat ja kehitysmaat ovat syntyneet ja muodostuneet.
Historia-ainesta käsitellään sekä globalisaatiokeskustelun että empiirisen historiantutkimuksen perspektiivistä. Kurssilla jäljitetään maailman eri osien omaehtoista kehitystä ja niiden välisten yhteyksien syntyä ja voimistumista: kaukokauppareittien muodostumista, maailmanuskontojen leviämistä ja tautien historiaa. Erityistä huomiota kiinnitetään eurooppalaiseen siirtomaavaltaan ja sen merkitykseen kolmannen maailman kehitykselle. Kehityksen idean nähdään tarjoavan jatkuvuutta siirtomaakaudelta nykypäiviin.
Kurssi koostuu johdantoluennoista (12 t. – 1 op) ja kirjallisuudesta sekä niiden pohjalla yhdessä kirjoitettavasta esseestä.
The Making of Global Inequality , artikkelikokoelma (2 op.), saatavissa kehitysmaatutkimuksen laitokselta (toimistosta ja kirjastosta lainaksi):
Huom! Uusi alkamisaika Please note new starting date!
TI ja KE 14-16 PR AUD XV.
Huom! Uusi alkamisaika Please note new starting date!
Korvaa perus- tai aineopintojen valinnaisia opintoja.
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
KURSSIA EI JÄRJESTETÄ LUKUVUONNA 2007-2008.
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Kurssille otetaan 20 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Ks. ohjeet kohdasta Opetus.
Kurssilla tavoitteena on oppia kehitysyhteistyön hankehallinnon perusteet sekä kriittisesti arvioimaan hankehallinnon lähtökohtia ja käytäntöjä. Kurssilla tutustutaan hankesyklin eri vaiheisiin, hankelogiikkaan, kehitysyhteistyöhallinnon keskeisiin termeihin sekä hankkeen eri vaiheissa käytettäviin työkaluihin. Lisäksi tutustutaan hankelogiikkaa ja yhteistyön hallintoa koskevaan tutkimuskirjallisuuteen. Opintojakso rakentuu luennoista, hanketapauksiin perustuvista ryhmäharjoituksista ja yksilöllisestä loppuraportista, joka arvostellaan numeerisesti. Kurssista osa on mahdollista suorittaa Kehitysyhteistyön Palvelukeskuksen (KEPA) tarjoamilla hankehallinnon kursseilla.
Opintojakso rakentuu luennoista, hanketapauksiin perustuvista ryhmäharjoituksista ja yksilöllisestä loppuraportista, joka arvostellaan numeerisesti. Kurssista osa on mahdollista suorittaa Kehitysyhteistyön Palvelukeskuksen (KEPA) tarjoamilla hankehallinnon kursseilla.
Kurssi järjestetään neljännellä perioodilla. Tarkemmat ajat ilmoitetaan myöhemmin.
Korvaa perus- tai aineopintojen valinnaisia opintoja.
Kurssille otetaan enintään 20 opiskelijaa, etusija kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijoilla.
Intensiivikurssi, luentoja ja työryhmätyöskentelyä. Edellyttää läsnäoloa!
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
KURSSIA EI JÄRJESTETÄ LUKUVUONNA 2007-2008.
Kurssin tavoitteena on oppia kehityskeskustelun kannalta keskeiset näkökulmat kansalaisyhteiskunnan käsitteeseen ja sen soveltuvuudesta kehitysmaakonteksteissa sekä tutustua kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen erilaisiin rooleihin kehitysyhteistyössä ja kehitysmaayhteiskunnissa.
Kurssi suoritetaan osallistumalla luennoille, tenttimällä yksi kirja/artikkelipaketti sekä kirjoittamalla essee aihepiiristä.
Tiina Kontinen
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Tämä jakso suoritetaan kokonaan kirjallisuuskuulustelussa. Kirjallisuutta voi suorittaa 3-5 op.
Kehitysmaiden talous on perustunut perinteisesti luonnonvarojen hyödyntämiseen. Tässä osiossa tarkastellaan luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyviä ongelmia, luonnonvarakonflikteja, luonnonsuojelua ja kestävää kehitystä. Siinä tarkastellaan myös kehitysmaiden ympäristö- ja kehitysongelmia sekä globaaleja ympäristö ja kehitysongelmia ja kansainvälistä ympäristöpolitiikkaa.
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Kurssi järjestetään vuorovuosin kurssin Lähi-idän kehityshistoriaa (5 op/3 ov) kanssa.
Luennot johdattavat nykyisin Lähi-idäksi kutsuttavan alueen uskonto-, kulttuuri- ja poliittisen historian kokonaistarkastelun pohjalla konfliktihistoriaan ja suurvaltapolitiikan sekä kansainvälisten suhteiden erityispiirteisiin tällä alueella. Painotus on 1900-luvun kehityksessä. Kurssilla pohditaan Lähi-idän strategista asemaa globaalissa järjestelmässä ja tämän heijastumista suurvaltapolitiikan aktiivisuuteen alueella. Suurvaltapolitiikan osalta tarkastellaan erityisesti eurooppalaisen kolonialismin ja kylmän sodan kauden sekä sen jälkeisen USA:n dominaation vaikutusta alueella. Esille nousevat niin Israel/Palestiina kysymyksen historialliset taustat, nykytilanne kuin tulevaisuuden näkymätkin. Luennon erityinen painotus on kansainvälisen järjestelmän ja Lähi-idän sisäisen kehitysdynamiikan ja kansainvälisten suhteiden järjestelmän vuorovaikutuksen luotaamisessa eri historiallisilla kausilla.
MA JA KE 10-12, PR sali 10.
Korvaa perus- tai aineopintojen valinnaisia opintoja.
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Kurssi järjestetään vuorovuosin kurssin Lähi-idän kansainvälisessä järjestelmässä (5 op/3 ov) kanssa.
Kurssi johdattaa alueen kehityshistoriallisen tilanteen taustoihin ja etenee maa- tai aluekohtaisen tarkastelun kautta eri valtioiden kehityshistorian tarkasteluun. Kurssilla johdatetaan kokonaisvaltaisen analyysin kautta pohtimaan Lähi-idän historiaan, nykytilanteeseen sekä kehitysnäkymiin vaikuttavia tai vaikuttaneita sisäisiä ja ulkoisia voimia. Painotus on itsenäisyyden kaudessa, pääosin toisen maailmansodan jälkeisessä tilanteessa. Kunkin valtion / valtioryhmän / alueen kohdalla edetään tarvittaessa kauempaakin tulevien kehityshistoriaan heijastuvien juonteiden käsittelyyn. Maakohtainen, konkreettinen tarkastelu suoritetaan Lähi-idän kansainvälisen strateginen merkitys ja kansainvälisten suhteiden tausta huomioiden.
Pertti Multanen
KURSSI JÄRJESTETÄÄN SEURAAVAN KERRAN 2008-2009.
Korvaa perus- tai aineopintojen valinnaisia opintoja.
Luennot suoritetaan luentokuulustelulla ym. tenttipäivinä. Samassa yhteydessä tentitään yksi (1) seuraavista vaihtoehdoista:
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Jaksossa pohditaan Euroopan kehityshistorian, kolonialismin, siirtomaajärjestelmän jälkeisen maailmanjärjestelmän ja nykyisen globalisaation juuria avaamalla kehitysmaa- ja maailmanhistorian päälinjoja painotetusti Etelän näkökulmasta tulkittuna. Historiallisen taustatarkastelun pohjalta sarjalla edetään 1900-luvun kehityskokeiluihin ja niiden merkityksen arviointiin Etelän näkökulmasta. Kansainvälistä järjestelmää koskevassa sarjan osuudessa keskitytään ennen muuta Yhdistyneisiin Kansakuntiin ja sen järjestöperheeseen kuuluviin organisaatioihin kehityksen ja globalisaation kontekstissa. Kurssilla käsitellään YK:n asemaa kehityksen ajatuksen yhtenä aktorina, kehitysyhteistyön ajatuksen yhtenä esille tuojana ja kehittäjänä, naisten aseman muutoksen edistäjänä ja monien muiden sosiaalisen kehityksen erityiskysymysten (mm. pakolaisuus, elintarvikehuolto, asuntokysymykset ja ympäristökysymykset) keskeisenä toimijana. Sarjalla arvioidaan Etelän näkökulmaan painottuen kriittisesti nykyisen kansainvälisen järjestelmän kykyä muutokseen ja globaalitasolla tarvittaviin kansainvälisen järjestelmän rakenteellisiin uudistuksiin.
MA ja TO 10-12, AUD XII
Korvaa perus- tai aineopintojen valinnaisia opintoja.
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Jakson voi suorittaa joko kirjallisuuskuulustelulla tiedekuntatentissä tai kurssilla.
Opintojakso perehdyttää opiskelijan kansainväliseen keskusteluun sukupuolen roolista ja merkityksestä sekä yhteiskunnallisessa kehityksessä että kehitysyhteistyössä.
Jakso käsittelee sukupuolitutkimuksen peruskäsitteitä, naiset ja kehitys –ajattelun eri vaiheita, väestöpolitiikkaa sekä sukupuolikysymystä kansainvälisessä kehitysyhteistyössä.
Jaksosta järjestetään luentokurssi, joka koostuu noin 20-22 t. luennoista ja oheislukemistosta. Luentokurssin yhteydessä kurssin pitäjä ilmoittaa oheiskirjallisuudesta ja kurssin lopullisesta suoritustavasta. Vaihtoehtoisesti jakson voi myös suorittaa kirjallisuuskuulustelulla tiedekuntatentissä.
Korvaa perus- tai aineopintojen valinnaisia opintoja.
Kurssin maksimiosallistujamäärä on 44, ilmoittaudu hyvissä ajoin, 13.12. alkaen.
Intensiivinen kurssi yhdistää erilaisia oppimismenetelmiä: luentoja, pari- ja ryhmäkeskusteluja sekä luentoihin liittyvien artikkeleiden kriittistä lukua kotitehtävänä. Vierailevat luennoitsijat ovat laitoksen tutkijoita, jotka luennoivat omista tutkimusaiheistaan, eli ovat luennon aiheesta innostuneita.
KURSSI ON PERUTTU!
TI ja TO 14-16 U38 F211.
MA, TO JA PE 16-20, U40 sali 12.
204. Ympäristö ja kestävä kehitys 5 op (tai 3 ov) Luentosarja ja harjoitustyöt 14.1. - 4.2.2008
Kurssilla tutustutaan globaalien ympäristö- ja kehitysongelmien historiaan, niiden yhteiskunnallisiin ja ekologisten taustoihin sekä niiden seurauksiin. Esimerkkitapausten avulla lähestytään ympäristö- ja kehityskysymyksiä alkaen kestävän kehityksen käsitteestä, eurooppalaisesta luontosuhteesta ja luonnonsuojeluhistoriasta lähtien esikoloniaalisesta ajasta kolonialismiin ja eri kehitysteorioiden aikakausien kautta nykypäivän globaaleihin toimijoihin ympäristö- ja kehityspolitiikassa. Paikallisten ihmisten ja yhteisöjen hyvinvointi sekä määräysvalta omaan ympäristöönsä ovat kurssin keskiössä. Kurssilla tarkastellaan ympäristö- ja kehitysongelmien ratkaisuyrityksiä kuten Kestävän kehityksen perusteita ja näihin liittyviä haasteita ja skenaarioita.
1. Luento: Jussi Ylhäisi 14.1. klo 16-20, U40 sali 12 Järjestäytyminen, aiheiden, materiaalin jako ja ryhmien valinta. LÄNSIMAISEN YMPÄRISTÖLIIKKEEN JUURET JA YMPÄRISTÖTULKINNAN KORJAUS KEHITYSMAISSA
2. Luento: Marikki Stocchetti 18.1. klo 16-20, U40 sali 12 KESTÄVÄ KEHITYS: TAUSTA, TULKINNAT JA TOIMET KANSAINVÄLISESSÄ YHTEISTYÖSSÄ
3. Luento: Irmeli Mustalahti 21.1. klo 16-20, U40 sali 12 OSALLISTAVA METSÄTALOUS AASISSA JA AFRIKASSA Osallistamisen teoriaa ja esimerkkejä kehitysyhteistyövaroin tuetuista osallistavan metsätalouden hankkeista Vietnamissa, Laosissa, Mosambikissa ja Tansaniassa.
4. Harjoitustyö: Jussi Ylhäisi & Irmeli Mustalahti 24.1. klo 16-20, U40 sali 12 Käydään läpi kurssin tausta-artikkeleita. Ryhmät esittelevät lyhyesti oman kysymyksen- asettelunsa ns. ongelman, johon he etsivät ratkaisua artikkeleista. Ryhmät valitsevat myös opponenttinsa, jotka ns. väittelytilaisuudessa edustavat eriävää koulukuntaa tai näkemystä.
5. Luento: Jussi Ylhäisi 25.1. klo 16-20, U40 sali 12 TANSANIAN ESIKOLONIAALINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU JA SEN NYKYISET JÄÄNTEET Ympäristön muutos suhteessa kylien instituutioiden, maanomistuksen ja uskomusmaailman muutokseen esi-, ja kolonialismin kautta nykyiseen globaaliin markkinatalouteen ja demokratiaan.
6. Luento: Heini Vihemäki 28.1. klo 16-20, U40 sali 12 BIODIVERSITEETIN SUOJELUPOLITIIKKA GLOBAALILLA JA PAIKALLISELLA TASOLLA: ESIMERKKITAPAUS TANSANIAN METSIEN SUOJELUSTA
7. Luento: Jussi Ylhäisi 29.1. , klo 16-20, U40 sali 12 ILMASTONMUUTOS KEHITYSMAIDEN TULEVAISUUDEN HAASTEENA
8. Ryhmätöiden purku ja väittely 31.1. klo 12-14 ja 16-20, U40 sali 12
9. Loppukuulustelu 4.2. klo 12-14, U40 sali 12
Kurssin rakenne:
Luennot, seminaarityöt kahden hengen ryhmissä, väittely ja tentti. Seminaaritöissä perehdytään (argumentteihin & taustoihin) ympäristön/maan/metsän hallintaa/omistamista ja –suojelua koskevaan keskusteluun. Työt kirjoitetaan kurssin alussa jaetun materiaalin pohjalta ja palautetaan ennen ”väittelyä”. Väittelyssä pohjana käytetään omaa seminaarityötä. Väittely etenee väittelysääntöjen mukaan; kullakin ryhmällä on oma vasta-argumenttiryhmänsä. Väittelyajan jälkeen yleisö osallistuu keskusteluun. Alustavia aiheita väittelyille mm.: maaseudun eilinvoimaisuus: kiintiöpolitiikka/ teknologian kehitys, ympäristön tiukka suojelu (preservation) vs. ”kestävä käyttö” (erilaiset suojeluideologiat/ köyhyydenvähentäminen), yhteisöpohjainen vs. valtiojohtoinen ympäristönsuojelu (hallinnan mallit & oletukset, mm. osallistuminen, osallistaminen), metsien ja maan yksityisomistus vs. yhteisomistus (maan ja luonnonvarojen omistus ja ”perinteiset”/ ”modernit” instituutiot), markkinamekanismit suojelussa vs. globaalien instituutioiden ja/tai valtion harjoittama säätely (esim. biodiversiteetti sopimukset vs. ekoturismi tai suojelurahastot yms.) vs. paikallinen toimeentulo. Valmiista töistä annetaan palautetta väittelyn yhteydessä.
Kirjallisen seminaarityön tekeminen ja osallistuminen väittelyyn sekä lopputentti, joka perustuu seminaaritöihin, luentoihin ja mahd. täydentävään materiaalin. Arvosana määräytyy sekä osallistumisaktiivisuuden, seminaarityön sekä tentin perusteella
Maanantaisin 4.2. - 7.4. klo 16.30 - 19.00, paitsi 14.4. 16.30 - 19.45 (ei opetusta MA 3.3. ja 24.3.)
Paikka ilmoitetaan myöhemmin
Kurssilla käsitellään niitä tekijöitä, jotka säätelevät maailmankauppaa, maailmankaupassa tapahtuneita muutoksia viime vuosikymmeninä sekä sitä, miten maailmankauppa vaikuttaa ihmisten arkielämään etenkin köyhemmissä maailman maissa. Käsiteltävänä on muun muassa se, mitä niin sanotulla kaupan vapauttamisella sekä uusliberalismilla tarkoitetaan, sekä se millaisten yleisten periaatteiden varassa Maailmankauppajärjestö WTO toimii. Kurssin tarkoitus on etsiä vastausta kysymykseen siitä, mistä syistä maailmankaupasta ja siitä säätelevistä tekijöistä puhutaan tällä hetkellä niin paljon, tarkastelemalla nykyisten maailmankaupan järjestelyjen todennäköisiä haitallisia ja oletettuja hyödyllisiä vaikutuksia erityisesti taloudellisesti heikommassa asemassa olevien ihmisten elämään.
Suoritustapa: Luennot ja seminaarit 28 tuntia
Kirjallisuus ilmoitetaan myöhemmin.
KURSSI PERUUNTUU PIENEN OSALLISTUJAMÄÄRÄN VUOKSI
Intensiivikurssilla tutustutaan osallistamisen ja toimintatutkimuksen teoriaan ja käytännön menetelmiin. Kurssilla opitaan menetelmien taustoja, tavoitteita, lähestymiseroja, hyötyjä ja riskejä. Menetelmiä käsitellään sekä tutkimuksen että projektisuunnittelun ja -toteutuksen kannalta. Luennoilla käsitellään osallistamisen ja toimintatutkimuksen teoriaa, käyttöä, mahdollisuuksia ja haasteita. Menetelmiä opetellaan käytännössä ryhmätöissä ja harjoituksissa. Jokaisesta kurssipäivästä kirjoitetaan noin puolen sivun vapaamuotoinen reflektio omien ajatusten ja kokemusten jäsentämiseksi.
la 10.11. 9-16:00 (paikalla Paula, Jussi ja Irmeli) 9:00-10:30 Virittäytyminen ja esittelyt Unelma kurssista ja itsestä sen osana. Word Café kuva tekniikkaa soveltaen: Ryhmätyö (Paula, Jussi, Irmeli) 10:30-12:00 Luento/ryhmätöiden purku (Paula), kurssin rakenne ja tehtävät (Jussi, Irmeli ja Paula) 12:00-13:00 Lounas 13:00-13:45 Paradigmat: ajattelutavan muutos ja tasa-arvoistaminen (Jussi) 13:45-14:30 Paradigmat: ryhmä dynamiikka ja dialogin luominen (Paula) 14:30-15:00 Tauko 15:00-16:00 Paradigmat: voimallistaminen ja toiminnan luominen(Irmeli)
ma 12.11. 16:15-19:30 (luennoitsija-fasilitaatori Jussi ja fasilitaattorit Irmeli ja Paula) 16:15-17:45 Osallistavat menetelmät, peruspilarit (Jussi) 17:45-18:00 Tauko 18:00-19:30 Osallistavat menetelmät, työkalujen testausta (Jussi)i
ti 13.11. klo 16:15-19:30 (Luennoitsija-fasilitaattorina Paula ja fasilitaattorina Irmeli ja Jussi) Toimintaympäristön ymmärrys systeemisenä kokonaisuutena: sosiodraamasovellus maailman/maailmojen rakentamiseksi, jonka kautta pyritään ymmärtämään toimijoiden ja toimijaverkoston vuorovaikutus. Tätä käytetään loppukurssin ajan kontekstina harjoitustöissä.
ke 14.11. klo 16:15-19:30 Ryhmätyöt (fasilitaatorina Irmeli, Jussi ja Paula) 16:15-16:45 Alustus: Toimintatutkimus ja siihen liittyvät menetelmät 16:45-19:30 Ryhmät luovat itselleen työkalupakin ma-ti esitellyistä menetelmistä, sekä harjoittelevat ja suunnittelevat kuinka soveltavat sitä tiistaina luomaansa kontekstiin.
to 15.11. klo 16:15-19:30 Ryhmätyöt: ryhmät fasilitoivat työkaluillaan muita ryhmiä (Luennoitsija-fasilitaattori Irmeli ja fasilitaattorit Paula ja Jussi)
pe 16.11. klo 16:15-19:30 Ryhmätyöt: ryhmät fasilitoivat työkaluillaan muita ryhmiä (Luennoitsija –fasilitaattori Irmeli ja fasilitaattorit Paula ja Jussi)
la 17:11. 9:00-16:00 (Irmeli, Jussi ja Paula) 9:00-10:30 Virittäytyminen päivään (lankakerä harjoitus) Fasilitaattorina Irmeli 10:30-12:00 Ryhmätöiden purku ja esittely (Jussi) 12:00-13:00 Lounas 13:00-14:30 Ryhmätöiden purku ja esittely (Jussi) 14:30-15:00 Tauko 15:00-16:00 Loppudialogi
Essee palautetaan ma 3.12. mennessä Avoimen yliopiston asiakaspalveluun, Bulevardi 18. Sisääntuloaulassa on laatikko haroitustehtäviä varten. Merkitse kuoreen ja/tai tehtävään oppiaineen ja kurssin nimi. Palautus postitse: Avoin yliopisto, asiakaspalvelu, PL 39 (Bulevardi 18), 00014 Helsingin yliopisto.
Alkutentti + luennot ja ryhmätyöharjoitukset 34 t + reflektiot + essee
Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista kurssille
Laajuus: Op: 10 Ov: 3+5
Seminaari (4 op)
Seminaarissa perehdytään opiskelijoiden kanditöiden teemoihin liittyvien esitelmien pohjalla niissä esiin tuotuun problematiikkaan. Seminaarissa palataan myös HOPS:in käsittelyyn, henkilökohtainen opintosuunnitelma on opinnoissa systemaattisesti esillä perusopintojen opettajatutorseminaarista lähtien ja aineopintojen seminaarissa tarkistetaan miten HOPSin suunnitelmat ovat toteutuneet ja saatetaan HOPSit reaaliaikaan.
Seminaari toimii sekä tutkimus- keskustelu että prosessikirjoittamisen seminaarina, jonka tehtävänä on suoraan ohjata opiskelijat kandityön kirjoittamiseen. Itse asiassa kandityö voinee useimmilla opiskelijoilla olla laajennettu ja täydennetty seminaariesitelmä.
Kandidaatintutkielma (6 op)
Seminaarissa työstetty aihe muokataan ja laajennetaan kandidaatintutkielmaksi. Kandidaatintutkielman voi toki tehdä myös ”puhtaalta pöydältä” kytkemättä sitä edellä mainittuun seminaariin.
Pertti Multanen
Kehitysmaatutkimuksen perusopinnot.
Kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijat.
Kandidaatintutkielman tarkastukseen jättäminen webOodissa
Valmis tutkielma jätetään pääsääntöisesti seminaarin pitäjälle viimeistään seminaarin päättymistä seuraavan opetusperiodin kuluessa. Perustellusta syystä tutkielman voi jättää vastuuopettajan kanssa sovittavan määräajan kuluessa. Samalla kun opiskelija jättää tutkielmansa arvosteltavaksi, hänen on tehtävä ilmoittautuminen WebOodiin. WebOodi ei hyväksy ilmoittautumista, jos äidinkielen lehtori ei ole katsonut opiskelijan kielen hallintaa riittäväksi eikä suoritusta ole rekisteröity.
Kandidaatin tutkielma osana kandidaatin tutkintoa: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tuteko/kandi.htm
Kandidaatin tutkielman kansisivu: http://www.valt.helsinki.fi/staff/lasiiton/opetus/Kandidaatintutkielmankansisivu.pdf
Laajuus: Op: 120 Ov: 160
Laajuus: Op: 10 Ov: 6
HUOM. kaikille yhteinen tiedotustilaisuus ti 18.9 klo 14 U38 D112
Jakso antaa opiskelijalle mahdollisuuden syventää tietojaan ja perehtyä kannaltaan keskeisiin kehitysmaatutkimuksen autenttisiin ja ’klassisiin’ perusteksteihin. Näin opiskelija näkee mistä opetuksessa esiintyneet ideat ja käsitteet polveutuvat ja ymmärtää niiden kontekstit ja yhteydet.
Opiskelijan (opettajan ohjaaman) valinnan mukaan kehitysmaatutkimuksen klassikoita ja/tai valinnaista teemakohtaista kirjallisuutta. Teemaosassa kyseeseen voivat tulla tekstit mm. seuraavilta aloita: kasvu- ja modernisaatioteoriat, riippuvuus- ja alikehityskoulukunta, marxilainen ja uusmarxilainen koulukunta, populistiset ja vaihtoehtoiset kehitysnäkemykset, kehityksen taloustieteen eri haarat, kehityssuunnittelu, pitkän ajan kehitysprosessit ja historialliset kehitystiet, sukupuolikysymykset, kaupunkikehitys, maaseutukehitys, kehitysantropologia, kehitysmaavaltio ja politiikka, Itä-asia, Afrikan jne, kehityskeskustelu sekö globalisaatio ja globaalihallinta.
Ryhmätapaaminen (ti 18.9. klo 14, U38 D112) sekä itsenäistä lukemista ja kirjoittamista, keskustelua esseistä kuulustelijan kommenttien perusteella.
Juhani Koponen
Lista eri teemoihin suositellusta kirjallisuudesta on saatavilla kehitysmaatutkimuksen laitoksen kotisivulla kohdasta. Klassikko-osassa voidaan tenttiä mm. seuraava teoksia:
Kehitysmaatutkimuksen laitoksella jatkuu syksyllä 2007 tutortoiminta
Kehitysmaatutkimuksen laitos (seminaarihuone), klo 17-19
Kehitysmaatukimuksen maisteriopiskelijat
Laajuus: Op: 2 x 5 Ov: 2 x 3
Perehdyttää opiskelijan yhteiskuntatieteellisiin menetelmiin ja opettaa niiden käyttöä. Opiskelija osaa käyttää ko. menetelmiä opinnäytetyössään.
Kaksi 5 op:n menetelmäkurssia valtiotieteellisen tiedekunnan ’menetelmäkorista’, laitoksen tarjoamia menetelmäkursseja tai sopimuksen mukaan myös muita menetelmäopintoja.
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Kurssi perehdyttää opiskelijan nopeisiin ja osaltaviin kenttämenetelmiin ja opettaa kuinka niitä käytännössä sovelletaan. Kurssin suoritettua opiskelija voi soveltaa näitä menetelmiä opinnäytetyössään.
Kurssilla selvitetään ko. menetelmien tausta, idea ja konkretia RRA:sta PRA:an ja muihin osallistaviin otteisiin. Menetelmiä käsitellään sekä tutkimuksen että projektisuunnittelun kannalta. Erityistä huomiota kiinnitetään konkreettisiin tiedonkeruu- ja analyysitapoihin.
Kurssi toteutetaan integroituna intensiivikurssina. Siihen kuluu sisäänpääsytentti, johdantoluennot (20 t.) sekä harjoitukset ja niiden purku. Ennen intensiivikurssin alkua suoritetaan seuraavat teokset: 1) Laitinen H: Kenen ehdoilla? Osallistaminen kehitysyhteistyössä sekä 2) Carlos Barahona & Sarah Levy: How to generate statistics and influence policy using participatory methods in research: reflections on work in Malawi 1999–2002 (saatavilla osoitteista http://www.ids.ac.uk/ids/bookshop/wp/wp212.pdf sekä http://www.ids.ac.uk/ids/particip/information/recentpubkn.html).
Jussi Ylhäisi
Opintokokonaisuus antaa opiskelijalle käsityksen osallistavista menetelmistä ja käytöstä kenttätutkimustyössä.
Kurssilla opitaan keräämään kenttätutkimusaineistoa osallistavia menetelmiä käyttäen ja tunnistamaan osallistamisen rajoja. Osallistavista menetelmistä keskitytään RRA, PRA ja toimintatutkimus, Action Research menetelmiin. Intensiivikurssin ryhmätöissä haetaan kokemusperäistä oppimista. Itsenäistyössä kerätään empiirinen aineisto kurssin aikana. Opiskelija analysoi ja raportoi aineistoa yksin tai parin kanssa.
Sisäänpääsykoe ennen intensiivikurssin alkua 14.1.2008 klo 15.00-15.45, U38 F 205
Kokeen kirjallisuus:
1) Laitinen H (2002): Kenen ehdoilla? Osallistaminen kehitysyhteistyössä. (Kysy kirjaa KEPAN kirjastosta, myös myynnissä.) sekä
2)Carlos Barahona & Sarah Levy: How to generate statistics and influence policy using participatory methods in research: reflections on work in Malawi 1999–2002 (saatavilla osoitteista) http://www.ids.ac.uk/ids/bookshop/wp/wp212.pdf http://www.ids.ac.uk/ids/particip/information/recentpubkn.html).
Kurssiin kuuluu sisäänpääsytentti. Intensiivikurssi koostuu sisäänpääsytentistä (vaikuttaa arvosteluun), johdantoluennoista, ryhmäharjoituksista; kerätyn aineiston raportoinnista ja sen esittämisestä. Läsnäolo pakollinen.
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
KURSSIA EI JÄRJESTETÄ LUKUVUONNA 2007-2008
Kurssilla perehdytään kenttätyön menetelmiin ja käytännön toteutukseen erityisesti kehitysmaaolosuhteissa. Kurssi sisältää luentoja ja harjoituksia ja se suoritetaan laatimalla kenttätyösuunnitelma opiskelijan valitsemasta aiheesta. Kurssi järjestetään yhteistyössä Aasian ja Afrikan tutkimuksen laitoksen kanssa.
Tiina Kontinen
Tiina Kontinen
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Kehitysmaassa tai kehitysmaihin liittyvissä tehtävissä Suomessa suoritettava työharjoittelu on valinnainen. Tehtävien soveltuvuudesta työharjoitteluun on sovittava etukäteen vastuuhenkilön kanssa. Tavoitteena on perehtyä kehitysmaatehtäviin liittyviin työkäytäntöihin julkisessa hallinnossa, järjestöissä tai yrityksissä. Laitos pyrkii auttamaan harjoittelupaikkojen hankkimisessa. Myös opiskelijan itsensä hankkima työpaikka voidaan hyväksyä harjoittelupaikaksi. Harjoittelu voidaan suorittaa myös kehitysmaatutkimuksen laitoksen tutkimushankkeessa. Aineopintojen pitää olla suoritettuina ennen harjoitteluun ilmoittautumista. Harjoittelusta laaditaan raportti. Harjoittelun sijasta voidaan suorittaa valinnaisia opintoja.
Harjoittelupaikkatarjouksista tiedottaminen: ks tiedekinnan harjoitteluohjeet http://www.valt.helsinki.fi/opisk/rekry/post15.htm
Vähintään kaksi kuukautta kestävä työharjoittelu ja sen jälkeen vastuuopettajalle toimitettava kopio työtodistuksesta + 2-3 sivun raportti, jossa käsitellään vähintään kolmea asiaa: 1) työnkuva, 2) harjoittelu ja pääaineen opinnot, 3) yleisarvio paikan soveltuvuudesta työharjoitteluun.
Lauri Siitonen
Laajuus: Op: 20 Ov: 12
Juhani Koponen
Laajuus: Op: 10 Ov: 6
This course looks at the basic issues of global history in a historically more detailed and specific way. It follows the historical growth of global connections and the emergence of global inequality and asks what have been the factors making for them. After having taking the course the student should have a good grasp of the basic historical factors that have led to the emergence of the present world and a more detailed understanding of these processes in certain contexts.
Particular attention is given to issues such as the long-term growth of connections through trade, war, world religions, empires, etc.; the role of industrialism; and the contribution of colonialism to the development of Europe and the rest of world. These will be examined in the context of specific historical processes.
The course consists of introductory sessions (4 hours) and a seminar which includes several reading and writing assignments.
Thu 14-16 U38 A205
This course looks at the basic issues of global history in a historically more detailed and specific way. It follows the historical growth of global connections and the emergence of global inequality and asks what have been the factors making for them. After having taking the course the student should have a good grasp of the basic historical factors that have led to the emergence of the present world and a more detailed understanding of these processes in certain contexts.
Particular attention is given to issues such as the long-term growth of connections through trade, war, world religions, empires, etc.; the role of industrialism; and the contribution of colonialism to the development of Europe and the rest of world. These will be examined in the context of specific historical processes.
The course consists of introductory sessions (4 hours) and a seminar which includes several reading and writing assignments.
Laajuus: Op: 10 Ov: 6
THIS COURSE WILL NOT BE GIVEN IN 2007-2008.
The course is to give the students a basic understanding of the present forms and trends in European development co-operation, meaning aid and trade, and its historical development as well as provide them with some theoretical tools to analyse these.
For details, see the course site: (to be added later).
For all:
For the Master's students in Development Studies:
For the students who take Development Studies as a minor subject: book examination (two of the following books):
The course is meant for students who have a broad idea of how aid and trade work but have not done substantial specialized courses on them before.
Juhani Koponen
Laajuus: Op: 10 Ov: 6
This study module will address a selection of research traditions in African studies, how to formulate a research problem on the basis of the traditions and how to assess different kinds of sources vis-à-vis the problem.
Various research traditions and recent approaches in African studies, their background hypotheses and the availability and use of various kinds of sources.
Lectures on research traditions and approaches; reading assignments and seminars.
The study module is primarily for those students who plan or prepare a Master’s thesis on African issues.
Lauri Siitonen
Tue 16-18, U38 B107.
This course is primarily for those students who plan or prepare a Master’s thesis on African issues. Priority is given to those majoring in Development Studies.
Course programme
Compulsory reading: 1. Robbins, Joel (2004): The Globalization of Pentecostal and Charismatic Christianity. Annual Review of Anthropology 33: 117-143.
2. Hasu, Päivi (2004): World Bank and Heavenly Bank in Poverty and Prosperity: A Case of Tanzanian Faith Gospel. Review of African Political Economy 33(110): 679-693.
Observations from the colourful event and details regarding the participating delegations from Barotseland, Zambia, Namibia and Germany lead us to the interests of local and national elites and powerful transnational investors, Africa’s role in the global economy, and to questions regarding the sovereignty of African postcolonial states.
Compulsory reading: 1. Ferguson, James (2006): Transnational topographies of power. Beyond ”The State” and ”Civil Society” in the study of African Politics, in: Global Shadows. Africa in the Neoliberal World Order, pp. 89-112.
2. Zeller, Wolfgang (to be confirmed).
– 11.3. - 29.4. Students' presentations
Instructions for writing the lecture diary
The lecture diary is meant to monitor the student’s learning process during the course.
You should write approximately two pages of lecture diary after each session, covering what you saw as the main points in the teacher presentations AND literature of the session, as well as your own comments and further thoughts on the topics that were discussed. If you missed a session, you write on the basis of the compulsory readings provided and the presentations that you find on this website. The diary should not be a mere summary of the session but should reflect the student
Laajuus: Op: 5 - 10 Ov: 3 - 6
Tämä osio voidaan suorittaa kirjallisuuskuulusteluna tai esseenä. Kummassakin tapauksessa kirjallisuudesta tulee sopia etukäteen vastuuopettajan kanssa.
b. Riippuvuus- ja alikehityskoulukunta
c. Marxilainen koulukunta
d. Kehityksen taloustiede
e. Kehityssuunnittelu
f. Heterodoksit taloustieteilijät
g. Pitkän ajan kehitys/muutosprosessit
h. Sukupuoli
i. Vastavallankumous
j. Populismi
k. Kehityskritiikki ym vaihtoehto
UUDEMMAT KESKUSTELUT (5 ov siten että mukana teoksia kahdesta osiosta):
l. Vertaileva historiallinen kehitys
m. Kehitysantropologia
n. Kehitysetiikka
p. Afrikan kehityskeskustelu
q. Kaupunki ja kehitys
r. Maaseutukehitys
s. Globalisaatio ja globaalihallinta
t. Globalisaatio etelästä nähtynä
u. Kehitysmaavaltio ja demokratisaatio
v. Globalisaatio ja kehitystaloustiede
x. Tieteenalakohtainen kritiikki
Juhani Koponen
Maximum of 20 students will be taken. Priority is given to those majoring in Development Studies.
During the last decade, development policies and practices in the world’s richest nations and many developing countries have become increasingly preoccupied with issues of security. This has involved redefining development and redirecting aid and policy as tools to prevent or resolve violence and conflict. This shift in attention poses new challenges to the social sciences.
The course offers a critical introduction to contemporary debates on state, sovereignty and security in Africa, with an emphasis on contributions from Anthropology, History and Political Science. During the weekend seminar, we will revisit the themes of the course by watching the film Apocalypse Now, followed by group work and discussions.
For 5 credits:
• attendance of minimum 5 out of 6 Monday sessions and the entire week-end seminar (25-26.4.) • presentation of maximum 20 min. (+10-25 min. for discussion) during the course as part of a working group • writing of a lecture diary for the Monday lectures, approximately 2 pages A4 per session, to be submitted by (5.5.).
For 10 credits: • In addition to the above, writing an essay of 5000 words (ca. 12 pages A4) by (16.5.).
Grading will be on scale 0-5.
TUE 16-18 U38 B107
Priority is given to those majoring in Development Studies. Max. 20 students.
Reviewing statistics on Africa’s declining share of world trade, Susan George remarked in 1993 that “one can almost hear the sound of sub-Saharan Africa sliding off the world map.” But in 2007 Africa seems to be back on the map. World market prices for “strategic minerals” are rising, and not only governments and multinationals based in western countries, but increasingly Chinese and other new economic power-players are scrambling to secure their access to Africa’s remaining mineral wealth. Is Africa finding a new place for itself in the world economy, or simply back to its colonial role as provider of raw materials?
This course offers a critical introduction to current research on the historical, economic, social, political, environmental and geographical dimensions of the way mineral extraction in Africa is currently reconfigured by powerful players both out- and inside the continent. We will approach these topics through theoretical literature and case studies of specific minerals, countries, multinationals and transport routes. The emphasis is however not on world markets or international relations. We will try to discover the human faces of those who govern, or are governed by the topographies of extraction and also pay attention to less well-known cases than “Shell in Nigeria” or “China in Sudan”. The daily realities of small-scale miners, smugglers, “human taxis” and other foot-soldiers of extraction will also emerge in ethnographic detail.
Course requirements to receive 5 or 10 ECTS
Laajuus: Op: 10 Ov: 6
Vähintään lukuvuoden mittaisessa tutkielmaseminaarissa työstetään laitoksen professorin ohjauksella opiskelijan pro gradu -tutkimussuunnitelmaa. Tutkielmasta esitetään alustava ideapaperi, itse suunnitelma ja mieluusti ainakin yksi ote itse työstä. Lisäksi jokainen osanottaja toimii toisten töiden opponenttina.
Juhani Koponen
MA 14-16, U38 F113 (syyslukukausi) ja B114 (kevätlukukausi).
Kehitysmaatutkimuksen aineopinnot.
Kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijat.
Laajuus: Op: 40 Ov: 20
http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tuteko/gradu.htm
http://www.valt.helsinki.fi/vol/opiskelu/tutkielma/index.htm
Juhani Koponen
Laajuus:
Laajuus:
Sivuaineopiskelijat suorittavat valinnaisia aineopintoja seuraavasti:
Jatkokoulutus koostuu itsenäisestä tutkimustyöstä lisensiaatintutkimuksen ja/tai tohtorin väitöskirjan muodossa ja sitä tukevasta opetuksesta ja ohjauksesta. Jatko-opiskelijaksi voidaan hyväksyä vähintään hyvin tiedoin kehitysmaatutkimus pääaineena valmistunut tai muuten vastaavan tason saavuttanut. Pro gradu -tutkielman vähimmäisarvosanan on pääsääntöisesti oltava cum laude approbatur. Tohtorin tutkintoon voidaan edetä suoraan tekemättä lisensiaatintutkimusta. Väitöskirjaa lukuun ottamatta tohtorin tutkinnon vaatimukset ovat samat kuin lisensiaatin tutkinnon. Opinnäytetyön ohella kehitysmaatutkimuksessa vaaditaan jatko-opintoja vähintään 60 op/35 ov.
Jatko-opiskelijaksi ottamisessa noudatetaan valtiotieteellisen tiedekunnan jatkokoulutusta koskevia hakuaikoja ja muita määräyksiä. Hyväksymispäätöksen tekee valtiotieteellisen tiedekunnan jatko-opiskelijoiden valintalautakunta laitoksen esimiehen annettua asiasta lausuntonsa. Muusta osallistumisesta jatkokoulutustilaisuuksiin tulee sopia laitoksen esimiehen kanssa.
1. Syventävät opinnot kehitysmaatutkimuksessa. Mikäli jatko-opiskelijalla ei ole ollut kehitysmaatutkimus pääaineena, hän joutuu yleensä täydentämään opintojaan. Täydentävien opintojen laajuus ratkaistaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon hakijan koko perus- ja täydennyskoulutus sekä mahdollinen julkaisutoiminta. Täydentävien opintojen tarve ratkaistaan jatko-opinto-oikeutta myönnettäessä, mutta niiden täsmällisestä määrästä ja sisällöstä sovitaan opinto-oikeuden myöntämisen jälkeen. Lisäopintojen määrä on pääsääntöisesti enintään 25 op/15 opintoviikkoa. Nämä opinnot suoritetaan laitoksen professorin kanssa sovittavalla tavalla ennen jatkokoulutusohjelman (60 op/35 ov) aloittamista.
Mondays at 17-19, U38 E 107.
The seminar will discuss the research proposals of the new participants and research experiences of the more advanced doctoral students. New students will first attend the seminar for two terms (one academic year). During this time they are expected to revise their proposal so that they are ready to embark on empirical work at latest at the end of this period. After having worked on the field or elsewhere the student will attend one more term.
Fridays at 14-16, U40 sali 5.
This is a new course compulsory for all new doctoral students and strongly recommended for those who have recently started their doctoral studies. It goes into the basic issues of development discourse and development studies at a more advanced level. Both mainstream development discourse and more critical approaches are covered. The course consists of short introductory lessons and reading and writing assignments for the participants.