Tulostettava versio tuotettu 2007-03-21 13.26.54
Laajuus: Op: 180 Ov: 120
Laajuus: Op: 20
Laajuus: Op: 25 Ov: 15
opintojaksot 101 - 105
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Johdantojakso perehdyttää opiskelijan nykypäivän kehitysongelmiin ja kehitysmaatutkimuksen perusteemoihin ja -käsitteisiin. Jakson suoritettuaan opiskelija tunnistaa tärkeimmät kehitysongelmat ja – trendit ja ymmärtää kuinka kehitysmaatutkimus lähestyy niitä.
Johdantojaksolla tutustutaan kehitysmaatutkimuksen peruskäsitteisiin ja kehityksen selitysmalleihin, konkreettisiin kehitysmaaongelmiin ja kehityksen tärkeimpiin toimijoihin. Peruskäsitteisiin kuuluvat kehitys, kehitysmaa, köyhyys, eriarvoisuus ja globalisaatio. Selitysmalleissa vertaillaan individualistisia, historiallisia, maantieteellisiä ja politiikkapohjaisia selityksiä. Kehitysmaaongelmista käsitellään mm. väestöä, ympäristöä, ruokaa sekä kaupungistumista ja maaseutukehitystä. Toimija-analyysi ulottuu kehityksen sukupuolittumisesta valtion kehityspolitiikkaan ja kansalaisjärjestöihin.
Jakso koostuu luentosarjasta (26 t.), jonka pitää kaksi-kolme laitoksen opettajaa, sen pohjalla kirjoitettavasta luentopäiväkirjasta ja tiedekuntatentissä suoritetavasta kirjatentistä.
Pertti Multanen pertti.multanen@helsinki.fi
TI ja TO 16-18, U40 sali 1 (paitsi ti 26.9. P IV).
Kurssin vastuuopettaja: Pertti Multanen ( pertti.multanen@helsinki.fi )
Ti 5.9. Johdanto – laitos ja oppiaine – laitoksen opettajat ja Juhani Koponen
To 7.9. Kehitysmaat ja maailman ymmärtäminen – Juhani Koponen
Ti 12.9. Kehityksen kolme ulottuvuutta – Juhani Koponen
To 14.9. Kehityksen selitysmalleja – Juhani Koponen
Ti 19.9. Kehitysmaiden elämää: maaseutu – Pekka Valtonen
To 21.9 Kehitysmaiden elämää: kaupungit – Pekka Valtonen
Ti 26.9. Ympäristö ja kestävä kehitys - Pekka Valtonen HUOM. P IV
To 28.9. Sukupuoli kehityksessä – Päivi Mattila
Ti 3.10. Väestö ja kehitys – Juhani Koponen
To 5.10. Kehityksen historia: pohjoisen ja etelän eron synty ja kasvu – Juhani Koponen
Ti 10.10. Kehitysmaat maailmantaloudessa – Juhani Koponen
To 12.10.Kehitysyhteistyön monet kasvot – Juhani Koponen
Ti 17.10. Valtio ja kehitys – Jeremy Gould
To 19.10. Kansalaisyhteiskunta ja kehitys – Jeremy Gould
Luento-osio suoritetaan osallistumalla luennoille ja laatimalla niistä luentopäiväkirja, joka toimitetaan Kehitysmaatutkimuksen laitoksen toimistoon tai ilmoitustaulun alla olevaan lokeroon. Tarkempia ohjeita luentopäiväkirjasta kurssin kotisivulla.
Luento-osio arvostellaan hyväksytty /hylätty.
Tulokset ilmoitustaululla sekä Oodissa.
Kehityksen teoriat ovat olleennaisia kehitysprosessien ymmärtämiseksi. Opetuksen tavoitteena on johdattaa keskeisiin kehitysteorioihin ja jäsentää kehitysteorioista käytyä keskustelua ja sen vaiheita.
Kurssilla tarkastellaan länsimaisen kehitysajatuksen syntyä ja kehityksen teorioiden syntyä osana länsimaista yhteiskuntakeskustelua ja länsimaista siirtomaavaltaa. Erityistä huomiota kohdistetaan viime maailmansodan jälkeiseen keskusteluun. Tässä yhteydessä esitellään kasvu- ja modernisaatioteorioita, alikehityksen ja riippuvuuden teorioita sekä vaihtoehtoisen kehityksen ajatuksia ja viimeaikaista kehityskritiikkiä.
Luennot ja kirjallisuuskuulustelu.
Pekka Valtonen pekka.valtonen@helsinki.fi
Vähintään 3 op yhdessä tentissä
TI ja TO klo 16-19, U40 sali 1. HUOM AIKA MUUTTUNUT
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Vain pääaineopiskelijoille.
Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat yhteiskuntatieteen keskeisiin käsitteisiin, teorioihin ja lähestymistapoihin, joiden avulla opiskelijat pystyvät tunnistamaan kehitysmaiden yhteiskunta-analyysissa tarvittavat keskeiset toimijat, rakenteet ja niiden väliset suhteet.
Jaksossa opiskelijat tutustuvat yhteiskunta-, politiikka-, kehitystalous- ja kulttuurintutkimuksen klassikkoihin ja myös uudempiin teorioihin, joita käytetään kehitysmaatutkimuksessa.
Jakso koostuu luennoista (6-8 t.), pienryhmätyöskentelystä ja seminaarista. Luennoissa esitetään kehitysmaatutkimuksen yhteiskuntatieteellisten perusteiden historialliset ja sisällölliset taustat. Luentojen jälkeen opiskelijat tutustuvat opettajan johdolla yhteiskuntatieteiden klassikkojen teksteihin ja myös erilaisiin yhteiskuntatieteellisiin teorioihin. Kurssin lopussa opiskelijat syventävät tietojansa joistakin teorioista tai lähestymistavoista tekemällä seminaarityön
Jeremy Gould jeremy.gould@helsinki.fi
Kurssikirjallisuus:
Artikkelikokoelma (ilmoitetaan kurssin aikana)
Kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijat.
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Tutkiva oppiminen on pääaineopiskelijoille tarkoitettu seminaari, jonka tavoitteena on oppia tieteellisen ajattelun ja argumentoinnin perusteita, ongelmalähtöistä tiedonhankintaa sekä tutustua laitoksella tehtävään tutkimukseen. Seminaarin aikana palautetaan opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Tutkiva oppiminen -seminaari suoritetaan osallistumalla aktiivisesti seminaari-istuntoihin ja tekemällä opettajan antamat, oheiskirjallisuuteen perustuvat ryhmäharjoitukset. Opintojakso arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Seminaarin ryhmätyöskentelyssä hyödynnetään yliopiston verkossa tarjoamia ryhmätyövälineitä.
Seminaariin osallistuminen edellyttää kehitysmaatutkimuksen johdantojakson suoritusta. Suositeltavaa on, että opiskelija on suorittanut myös valtiotieteellisen tiedekunnan uusille opiskelijoille järjestämälle opintojen orientointi –kurssille ja suorittanut yleisopintojen tieto- ja viestintätekniikan ajokortin ennen seminaariin osallistumista.
Pääaineopiskelijoille.
Tiina Kontinen tiina.kontinen@helsinki.fi
Kurssilla käytettävä oheiskirjallisuus:
MA 10-12 ja PE 8-10, U38 F113
Kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijat.
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Jaksossa perehdytään sekä teoreettisen kehityskeskustelun että konkreettisten kehitysyhteistyöhankkeiden kautta niin kehityspolitiikan kuin kehitysyhteistyönkin todellisuuteen erityisesti kehitysmaiden ja sillä elävien ihmisten sekä paikallisyhteisöjen näkökulmasta esimerkkitapausten pohjalla. Pohdittavana ovat käytännön esimerkkien kautta myös mm. demokratian, ihmisoikeuksien, hyvän hallinnon sekä kansalaisyhteiskunnan käsitteet kehitysmaakontekstissa.
Jakso koostuu useiden eri alojen asiantuntijoiden omista näkökulmistaan pitämistä luennoista rakentuvasta sarjasta, jossa yhdistetään sekä kehitysteoreettista keskustelua että käytännön kehitysyhteistyön kokemuksia, sekä teemoja syventävästä lukuseminaarista, jossa artikkeleiden ja kirjallisuuden pohjalta hakeudutaan syvemmälle kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön teemoihin sekä kirjallisuuskuulustelusta.
Pekka Valtonen pekka.valtonen@helsinki.fi
(vaihtoehtoja – jotain molemmista kohdista)
1.
2. yksi seuraavista:
KE ja PE 16-19, U40 sali 1. HUOM AIKA MUUTTUNUT
Luentosarja 2 op ja lukuseminaari pääaineopiskelijoille tai kirjallisuuskuulustelu 3 op.
KE 10-12, PR sali 4 .
Kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijat.
Laajuus: Op: 55 Ov: 33
Opintojaksot 201 - 205.
Pekka Valtonen pekka.valtonen@helsinki.fi
Laajuus: Op: 10 Ov: 6
Jäsentää ja selkeyttää keskustelua globalisaatiosta ja globaalista eriarvoisuudesta. Tarkastella globalisaatiota historiallisesta ja moniulotteisesta näkökulmasta ja pohtia globaalin hallinnan mahdollisuuksia.
Globalisaatiota on tutkittu monitieteisestä näkökulmasta. Tullaan esittelemään eri tieteenalojen kuten taloustieteen, politiikan tutkimuksen, sosiologian ja maantieteen näkökulmia globalisaatiotutkimukseen. Erityishuomiota kohdistetaan globalisaation vaikutuksiin kehitysmaihin, kehitysmaiden näkökulmiin globalisaatioon ja regionalisaatioon Etelässä.
Kehitysmaatutkimuksen perusopinnot.
Luennot (kaikille yhteiset), seminaarit (pääaineopiskelijoille), kirjallisuus.
Pekka Valtonen pekka.valtonen@helsinki.fi
Vähintään 4 op yhdessä tentissä
MA ja KE 16-18 PR sali 7 (4.-6.9.) 11.9. lähtien: ECO LS (Arkadiankatu 7, 2. krs.)
Kehitysmaatutkimuksen perusopinnot.
KE ja PE 10-12, U38 F113.
Kehitysmaatutkimuksen perusopinnot.
Kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijat.
Laajuus: Op: 10 Ov: 6
Opintojaksossa opiskelijat tutustuvat kehitysmaiden yhteiskuntarealiteetteihin ja niiden tutkimiseen tarvittaviin tutkimusmenetelmiin. Jakso pyrkii antamaan mahdollisimman laajaan tiedon sekä temaattisesti että maantieteellisesti kehitysmaiden yhteiskuntaa, politiikkaa ja kulttuuria koskevista realiteettista ja niiden tutkimisessa käytetyistä tutkimusmenetelmistä.
Opintojaksossa käsitellään kehitysmaiden yhteiskunnan taloudellisia, poliittisia ja kulttuurisia ulottuvuuksia, esimerkiksi yksilöiden ja yhteisöiden välisten suhteiden eroavaisuuksia ja eriarvoisuuksia; yhteiskunnan muutoksen ympäristölliset, taloudelliset ja poliittiset rakenteet ja toimijat; kehitysmaiden valtioiden tila, demokratisoinnin ongelmat; kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen merkitys kehitysmaiden yhteiskuntamuutoksessa tms.
Kehitysmaatutkimuksen perusopinnot.
Luennot (kaikille yhteiset), seminaarit (pääaineopiskelijoille), kirjallisuus.
Jeremy Gould jeremy.gould@helsinki.fi
Vähintään 3 op/ 2 ov yhdessä tentissä
Aasia
Afrikka
Latinalainen Amerikka
HUOM. AIKA MUUTTUNUT UUDELLEEN!!!
Kehitysmaatutkimuksen perusopinnot (25 op/15 ov)
KE ja TO 10-12 U38 F113
Kehitysmaatutkimuksen perusopinnot.
Kehitysmaatutkimuksen pääaienopiskelijat.
Laajuus: Op: 15 Ov: 9
Pääaineopiskelijat
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Kurssi antaa opiskelijalle yleiskuvan yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden teorioista ja metodeista, joita kehitysmaatutkimuksessa voidaan käyttää. Kurssin käytyään opiskelija osaa suuntautua kannaltaan relevantimpiin menetelmiin ja ymmärtää niiden yhdistelemisen mahdollisuudet ja rajoitukset.
Kurssi koostuu yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden teorioiden ja menetelmien esittelystä sekä menetelmien yhdistämistä ja monitieteisyyden mahdollisuuksia käsittelevästä keskustelusta.
Luentosarja (12 t. useampia luennoitsijoita) sekä seminaari, jossa kirjoitetaan seminaarityö.
Kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijat.
Juhani Koponen jkoponen@valt.helsinki.fi
Kurssilla käytetään seuraavia teoksia:
Lisäksi vaihtoehtoisesti yksi seuraavista:
Kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijat.
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Jakso perehdyttää opiskelijan yhteiskuntatieteen kvantitatiivisten menetelmien perusteisiin. Sen vähimmäistavoitteena on tilastojen ja kvantitatiivisten tutkimusten ’lukutaito’. Jakson on tarkoitus antaa myös ao. menetelmien käytön perusvalmiudet.
Tilastotieteen peruskurssi.
Suoritetaan yksi valinnainen kurssi (5 op) tilastotieteen sivuaineopinnoista, ks. http://mathstat.helsinki.fi/opiskelu/
Kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijat.
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Kurssi perehdyttää opiskelijan yhteiskuntatieteiden kvalitatiivisten menetelmien perusteisiin.
Opintojaksossa käsitellään kvalitatiivisen tutkimuksen taustoja sekä perehdytään tärkeimpiin kvalitatiivisiin aineiston keruu- ja analyysimenetelmiin. Opintojakso sisältää luennot ja niihin nivoutuvat pakolliset harjoitukset.
Kehitysmaatutkimuksen perusopinnot.
Luentokurssi ja siihen liittyvät ryhmäharjoitukset.
Kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijat.
Tiina Kontinen tiina.kontinen@helsinki.fi
Kurssilla käytetään seuraavia teoksia:
Kehitysmaatutkimuksen perusopinnot.
Kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijat.
Laajuus: Op: 10 Ov: 6
2 x 5 op (2 x 3 ov)
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Kurssilla paneudutaan kehitykseen historiallisena ja globaalina ilmiönä. Tavoitteena on osoittaa kuinka maailman eri osien yhteydet ovat pitkässä historiallisessa perspektiivissä tiivistyneet ja voimistuneet ja kuinka kansainvälinen eriarvoisuus ja nykyiset kehittyneet maat ja kehitysmaat ovat syntyneet ja muodostuneet.
Historia-ainesta käsitellään sekä globalisaatiokeskustelun että empiirisen historiantutkimuksen perspektiivistä. Kurssilla jäljitetään maailman eri osien omaehtoista kehitystä ja niiden välisten yhteyksien syntyä ja voimistumista: kaukokauppareittien muodostumista, maailmanuskontojen leviämistä ja tautien historiaa. Erityistä huomiota kiinnitetään eurooppalaiseen siirtomaavaltaan ja sen merkitykseen kolmannen maailman kehitykselle. Kehityksen idean nähdään tarjoavan jatkuvuutta siirtomaakaudelta nykypäiviin.
Kurssi koostuu johdantoluennoista (12 t. – 1 op) ja kirjallisuudesta sekä niiden pohjalla yhdessä kirjoitettavasta esseestä.
Juhani Koponen jkoponen@valt.helsinki.fi
The Making of Global Inequality , artikkelikokoelma (2 op.), saatavissa kehitysmaatutkimuksen laitokselta (toimistosta ja kirjastosta lainaksi):
MA 12-14 AUD XIV
Korvaa perus- tai aineopintojen valinnaisia opintoja.
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Lukuvuonna 2005-06 kehitysyhteistyökurssi järjestetään yhteistyössä Iberoamerikkalaisen keskuksen kanssa. Kurssin nimi: Kehitysyhteistyö ja Latinalainen Amerikka.
Kurssilla pohditaan mihin kehitysyhteistyö perustuu, mihin päämääriin sillä pyritään ja millaisia tuloksia siltä voidaan kohtuudella odottaa. Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee kehitysyhteistyöhön käytetyt voimavarat ja yhteistyön erilaiset muodot sekä keskustelun kehitysyhteistyön tuloksista ja vaikutuksista.
Kurssilla käsitellään sekä kehitysyhteistyötä tai –apua yleensä että Suomen kehitysyhteistyötä erityisesti. Sillä perehdytään kehitysyhteistyön taustaan ja historiaan, sen määrän ja laadun kehityslinjoihin, sen nykymuotoihin sekä sen tuloksiin ja vaikutuksiin ja tulevaisuuden näkymiin. Suomen kehitysyhteistyöstä keskustellaan sekä yleisesti että esimerkkien valossa.
Johdantoluennot (24 t. – 1.5 op), kirjallisuus sekä niiden pohjalta yhteisesti kirjoitettava essee
(a) kaikille yhteinen:
(b) valinnainen:
World Bank, Assessing Aid and Discussion on Assessing Aid , artikkelikokoelma saatavissa kehitysmaatutkimuksen laitokselta (1.5 op.)
Kurssia ei järjestetä lukuvuonna 2006-2007.
Korvaa perus- tai aineopintojen valinnaisia opintoja.
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Jakso voidaan suorittaa joko kirjallisuuskuulustelussa tiedekuntatentissä tai kurssilla. Kurssille otetaan 20 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Ks. ohjeet kohdasta Opetus.
Kurssilla tavoitteena on oppia kehitysyhteistyön hankehallinnon perusteet sekä kriittisesti arvioimaan hankehallinnon lähtökohtia ja käytäntöjä. Kurssilla tutustutaan hankesyklin eri vaiheisiin, hankelogiikkaan, kehitysyhteistyöhallinnon keskeisiin termeihin sekä hankkeen eri vaiheissa käytettäviin työkaluihin. Lisäksi tutustutaan hankelogiikkaa ja yhteistyön hallintoa koskevaan tutkimuskirjallisuuteen. Opintojakso rakentuu luennoista, hanketapauksiin perustuvista ryhmäharjoituksista ja yksilöllisestä loppuraportista, joka arvostellaan numeerisesti. Kurssista osa on mahdollista suorittaa Kehitysyhteistyön Palvelukeskuksen (KEPA) tarjoamilla hankehallinnon kursseilla.
Opintojakso rakentuu luennoista, hanketapauksiin perustuvista ryhmäharjoituksista ja yksilöllisestä loppuraportista, joka arvostellaan numeerisesti. Kurssista osa on mahdollista suorittaa Kehitysyhteistyön Palvelukeskuksen (KEPA) tarjoamilla hankehallinnon kursseilla.
Kurssia korvaava kirjallisuus:
MA, TI, KE, TO, ja PE 14-18 U38 D113.
Korvaa perus- tai aineopintojen valinnaisia opintoja.
Kurssille otetaan enintään 20 opiskelijaa, etusija kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijoilla. Kurssi on täynnä.
Intensiivikurssi, luentoja ja työryhmätyöskentelyä. Edellyttää läsnäoloa!
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Kurssin tavoitteena on oppia kehityskeskustelun kannalta keskeiset näkökulmat kansalaisyhteiskunnan käsitteeseen ja sen soveltuvuudesta kehitysmaakonteksteissa sekä tutustua kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen erilaisiin rooleihin kehitysyhteistyössä ja kehitysmaayhteiskunnissa.
Kurssi suoritetaan osallistumalla luennoille, tenttimällä yksi kirja/artikkelipaketti sekä kirjoittamalla essee aihepiiristä.
Tiina Kontinen tiina.kontinen@helsinki.fi
1. Opettajan kokoama ajankohtainen artikkelikokoelma (2 op), artikkelit saatavilla kehitysmaatutkimuksen kirjaston tenttikirjahyllyssä sekä yhtä lukuunottamatta Alman kautta e-lehdistä):
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
Kansalaisyhteiskunta, kansalaisjärjestöt ja kehitys -luentosarja on peruttu eikä sitä järjestetä kevään 2007 aikana. Opintojakson voi kuitenkin suorittaa tenttimällä kirjapaketin (2op) sekä kirjoittamalla aihepiiristä esseen (3op). Kurssiin ilmoittautuneille on tapaaminen tiistaina 13.3. kello 16-18 , U38 D112. Tässä tapaamisessa annetaan ohjeistus kurssin suoritusta varten. Kirjatentti järjestetään ti 27.3. klo 16-18 ,U38 D112 (tentitään yksi kohta oppaassa olevasta kirjallisuuslistasta, artikkelipaketin tenttimistä suositellaan). Kurssille ilmoittautuneiden ei tarvitse erikseen ilmoittautua kirjatenttiin. Esseen viimeinen palautuspäivä on to 26.4.07. Essee palautetaan sähköpostitse Tiina Kontiselle ( tiina.kontinen@helsinki.fi ), joka vastaa kurssista.
Korvaa perus- tai aineopintojen valinnaisia opintoja.
Ensimmäisessä tapaamisessa jaetut suoritusohjeet ja luentokalvot löytyvät nettisivulta:
http://www.edu.helsinki.fi/activity/people/tanttila/
Tiedostot ovat sivun alalaidassa, tallenna esim.työpöydälle ennen avaamista.
Laajuus: Op: 3 Ov: 2
Kehitysmaiden talous on perustunut perinteisesti luonnonvarojen hyödyntämiseen. Tässä osiossa tarkastellaan luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyviä ongelmia, luonnonvarakonflikteja, luonnonsuojelua ja kestävää kehitystä. Siinä tarkastellaan myös kehitysmaiden ympäristö- ja kehitysongelmia sekä globaaleja ympäristö ja kehitysongelmia ja kansainvälistä ympäristöpolitiikkaa.
Jeremy Gould jeremy.gould@helsinki.fi
KURSSIA EI JÄRJESTETÄ LUKUVUONNA 2006-07.
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Kurssi järjestetään vuorovuosin kurssin Lähi-idän kehityshistoriaa (5 op/3 ov) kanssa.
Luennot johdattavat nykyisin Lähi-idäksi kutsuttavan alueen uskonto-, kulttuuri- ja poliittisen historian kokonaistarkastelun pohjalla konfliktihistoriaan ja suurvaltapolitiikan sekä kansainvälisten suhteiden erityispiirteisiin tällä alueella. Painotus on 1900-luvun kehityksessä. Kurssilla pohditaan Lähi-idän strategista asemaa globaalissa järjestelmässä ja tämän heijastumista suurvaltapolitiikan aktiivisuuteen alueella. Suurvaltapolitiikan osalta tarkastellaan erityisesti eurooppalaisen kolonialismin ja kylmän sodan kauden sekä sen jälkeisen USA:n dominaation vaikutusta alueella. Esille nousevat niin Israel/Palestiina kysymyksen historialliset taustat, nykytilanne kuin tulevaisuuden näkymätkin. Luennon erityinen painotus on kansainvälisen järjestelmän ja Lähi-idän sisäisen kehitysdynamiikan ja kansainvälisten suhteiden järjestelmän vuorovaikutuksen luotaamisessa eri historiallisilla kausilla.
Pertti Multanen pertti.multanen@helsinki.fi
Yksi seuraavista:
Lisäkirjallisuutta sopimuksen mukaan.
KURSSI JÄRJESTETÄÄN SEURAAVAN KERRAN 2007-2008.
Korvaa perus- tai aineopintojen valinnaisia opintoja.
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Kurssi järjestetään vuorovuosin kurssin Lähi-idän kansainvälisessä järjestelmässä (5 op/3 ov) kanssa.
Kurssi johdattaa alueen kehityshistoriallisen tilanteen taustoihin ja etenee maa- tai aluekohtaisen tarkastelun kautta eri valtioiden kehityshistorian tarkasteluun. Kurssilla johdatetaan kokonaisvaltaisen analyysin kautta pohtimaan Lähi-idän historiaan, nykytilanteeseen sekä kehitysnäkymiin vaikuttavia tai vaikuttaneita sisäisiä ja ulkoisia voimia. Painotus on itsenäisyyden kaudessa, pääosin toisen maailmansodan jälkeisessä tilanteessa. Kunkin valtion / valtioryhmän / alueen kohdalla edetään tarvittaessa kauempaakin tulevien kehityshistoriaan heijastuvien juonteiden käsittelyyn. Maakohtainen, konkreettinen tarkastelu suoritetaan Lähi-idän kansainvälisen strateginen merkitys ja kansainvälisten suhteiden tausta huomioiden.
Pertti Multanen pertti.multanen@helsinki.fi
Lisäkirjallisuutta sopimuksen mukaan.
MA ja KE 10-12 PR SALI 6
Korvaa perus- tai aineopintojen valinnaisia opintoja.
LÄHI-IDÄN KEHITYSHISTORIAA ( luennot + kirjallisuus = yhteensä 5 op)
4.9.-11.10.2006, ma ja ke klo 10-12, PR s. 6., Päärakennus, Uusi (Fabianinkadun) puoli, Luentokuulustelut ja kirjallisuustentit ma 16.10. ja ke 18.10. klo 10-12 PR s.6.
Luennoitsija: Pertti Multanen, dos., lehtori (mvs.), puh. 708 4820, e-mail: pertti.multanen@helsinki.fi Vastaanotto ti 12-14, laitoksella, U38, E-porras, huone E 114.
LUENTORUNKO: MA 4.9. Johdanto. Lähi-itä ennen islamia, islamin synty ja arabialais-islamilaisen maailman muotoutuminen, perusjohdatusta alueen uskontoihin ja kulttuureihin.
KE 6.9. Vanhat koloniaaliset rakenteet Lähi-idässä ja niiden vaikutus alueelliseen kehitykseen. Osmani-imperiumin perintö alueen kehityksen kannalta.
MA 11.9. Eurooppalaisen kolonialismin tulo Lähi-itään ja vaikutus alueellisen kehitykseen. Sisäiset kehitystrendit, vastarinnan nousu, nationalismi, kehitys Palestiinassa.
KE 13.9. Lähi-idän kehityshistoriaa tarkasteltuna yksittäisten valtioitten kautta tai temaattisesti. Egyptin kansallisen kehityspolitiikan piirteitä.
MA 18.9. Irak ja Jordania. Kaksi kolonialismin luomaa yksikköä Lähi-idän kartalla.
KE 20.9. Syyria ja Libanon. Osmani-imperiumin maakunnista itsenäisiksi valtioiksi.
MA 25.9. Öljy Lähi-idän kehityshistoriassa. Siunaus ja kirous.
KE 27.9. Saudi-Arabia sekä muut ns. öljymonarkiat. Rikkaus ja riippuvaisuus.
MA 2.10. Palestiinan problematiikka alueellisena kehityshaasteena.
KE 4.10. Kurdikysymys Lähi-idän kehitykseen liittyvänä haasteena.
MA 9.10. Israel. Sionismin haaveesta Lähi-idän mahtivaltioksi.
KE 11.10. Lähi-itä globalisoituvassa maailmassa.
Luennot suoritetaan luentokuulustelulla ym. tenttipäivinä. Samassa yhteydessä tentitään yksi (1) seuraavista vaihtoehdoista:
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Jaksossa pohditaan Euroopan kehityshistorian, kolonialismin, siirtomaajärjestelmän jälkeisen maailmanjärjestelmän ja nykyisen globalisaation juuria avaamalla kehitysmaa- ja maailmanhistorian päälinjoja painotetusti Etelän näkökulmasta tulkittuna. Historiallisen taustatarkastelun pohjalta sarjalla edetään 1900-luvun kehityskokeiluihin ja niiden merkityksen arviointiin Etelän näkökulmasta. Kansainvälistä järjestelmää koskevassa sarjan osuudessa keskitytään ennen muuta Yhdistyneisiin Kansakuntiin ja sen järjestöperheeseen kuuluviin organisaatioihin kehityksen ja globalisaation kontekstissa. Kurssilla käsitellään YK:n asemaa kehityksen ajatuksen yhtenä aktorina, kehitysyhteistyön ajatuksen yhtenä esille tuojana ja kehittäjänä, naisten aseman muutoksen edistäjänä ja monien muiden sosiaalisen kehityksen erityiskysymysten (mm. pakolaisuus, elintarvikehuolto, asuntokysymykset ja ympäristökysymykset) keskeisenä toimijana. Sarjalla arvioidaan Etelän näkökulmaan painottuen kriittisesti nykyisen kansainvälisen järjestelmän kykyä muutokseen ja globaalitasolla tarvittaviin kansainvälisen järjestelmän rakenteellisiin uudistuksiin.
Pertti Multanen pertti.multanen@helsinki.fi
Lisäkirjallisuus ilmoitetaan luentojen yhteydessä.
MA ja TO 10-12, AUD XII
Korvaa perus- tai aineopintojen valinnaisia opintoja.
Pertti Multanen pitää sarjan luennot 1.-7. (15.1.-5.2) ja Hilkka Pietilä luennot 8.-11. (8.2-19.2.)
1. luento Johdatus teemaan – ryhmätyöt ma 15.1.2007
2. luento Eurooppa, maailma, kolonialismi, kehitysmaat to 18.1.2007
3. luento Kehitysmaahistorian päälinjoja, globalisaatio ennen ja nyt ma 22.1.2007
4. luento Kolonialismin purkautuminen, kolonialismin perintö to 25.1.2007
5. luento 1900-l. muutokset kv-järjestelmässä Etelän näkökulmasta nähtynä ma 29.1.2007
6. luento Kehitysmaat maailmantaloudessa – uudet haasteet, vai vanhatko? to 1.2.2007
7. luento YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen kehityspolitiikasta ma 5.2.2007
8. luento Miten YK:sta tuli kehitysjärjestö- muutos 1966-1995 to 8. 2.2007
9. luento Naisten rooli YK:n kehittämisessä – globaalin naisliikkeen kehitys ma 12.2.2007
10. luento YK:n vuosituhattavoitteet - miten köyhyydestä päästiin irti Suomessa? to 15.2.2007
11. luento Miksi elintarvikeongelmaa ei ole voitettu. Vapaakauppa ja maailman nälkä ma 19.2.2007
Ma ja ke 10 -12, Aud XII, luennot alkavat ma 15.1. ja päättyvät ma 19.2.2007 Dos. Pertti Multanen ja FT (h.c) Hilkka Pietilä, yht. 11 luentokertaa = 22 luentotuntia
Luentosarjan jälkeen järjestetään kaksi luentokuulustelua ma 26.2.2007 ja to 1.3.2007 samassa salissa kuin luennot, eli Auditorio XII. Kuulustelussa suoritetaan sekä luento-osuus, että oheiskirjallisuus. Kuulustelut hoitaa Pertti Multanen. Tiedustelut mahdollisista myöhemmistä tenteistä / kertauskuulusteluista yms, pertti.multanen@helsinki.fi
Kirjallisuus: Kirjallisuus: Allen & Thomas (eds.): Poverty and Development into the 21st Century, luvut 10-15
Pietilä, Hilkka: Naiset ja YK. Vuosikymmenien menestystarina. Uusi painos, 2006. Saatavana opiskelijakirjastossa, Suomen UNIFEM:ssä, Töölöntorinkatu 2 B. puh.694 0944 sekä myös verkosta: http://formin.finland.fi/kehityspolitiikka/julkaisut/Naiset_YK
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Jakso voidaan suorittaa joko kirjallisuuskuulustelulla tiedekuntatentissä tai kurssilla.
Opintojakso perehdyttää opiskelijan kansainväliseen keskusteluun sukupuolen roolista ja merkityksestä sekä yhteiskunnallisessa kehityksessä että kehitysyhteistyössä.
Jakso käsittelee sukupuolitutkimuksen peruskäsitteitä, naiset ja kehitys –ajattelun eri vaiheita, väestöpolitiikkaa sekä sukupuolikysymystä kansainvälisessä kehitysyhteistyössä.
Jaksosta järjestetään luentokurssi, joka koostuu noin 20-22 t. luennoista ja oheislukemistosta. Luentokurssin yhteydessä kurssin pitäjä ilmoittaa oheiskirjallisuudesta ja kurssin lopullisesta suoritustavasta. Vaihtoehtoisesti jakson voidaan myös suorittaa kirjallisuuskuulustelulla tiedekuntatentissä. Tenttikirjallisuudesta tulee etukäteen sopia vastuuopettajan kanssa.
Jeremy Gould jeremy.gould@helsinki.fi
HUOM. KURSSI TÄYNNÄ, UUSIA ILMOITTAUTUMISIA EI OTETA HUOMIOON!
Korvaa perus- tai aineopintojen valinnaisia opintoja.
Kurssin maksimiosallistujamäärä on 50, ilmoittaudu hyvissä ajoin, 9.1. alkaen.
Intensiivinen kurssi yhdistää erilaisia oppimismenetelmiä: luentoja, pari- ja ryhmäkeskusteluja sekä luentoihin liittyvien artikkeleiden kriittistä lukua kotitehtävänä. Vierailevat luennoitsijat ovat laitoksen tutkijoita, jotka luennoivat omista tutkimusaiheistaan, eli ovat luennon aiheesta innostuneita.
Ma 12.3. Sukupuoli ja muita käsitteitä - naistutkimus ja kehitymaatutkimus Päivi Mattila
Ke 14.3. Naiset ja kehitys, sukupuoli ja kehitys. Lähestymistapoja eri aikoina Päivi Matila
Ma 19.3. Maskuliinisuuden käsitteellistäminen. Namibialaiset ex-sotilaat Lalli Metsola
Ke 21.3. Somalipojat Suomessa Petri Hautaniemi
Ma 26.3. Post-kolonialismi ja kolmannen maailman feminismit Päivi Mattila
Ke 28.3. Naisten oikeudet ja kansainvälinen normisto Päivi Mattila
Ma 2.4. ‘Kehitys’ sukupuolten näkökulmasta. Eriarvoisuuden määrittelystä ja mittaamisesta. Päivi Mattila
Ke 4.4. Työelämän sukupuoli – esimerkkejä Intian kotitalouksista Päivi Mattila
Ke 11.4. Siirtolaisuus, pakolaisuus ja sukupuoli Riina Isotalo
Ma 16.4. Sukupuoli kehitysyhteistyössä. Politiikkaa, toimia ja toimijoita. Osa II Päivi Mattila
Ke 18.4. Sukupuoli kehitysyhteistyössä. Politiikkaa, toimia ja toimijoita. Osa I Päivi Mattila
Ma 23.4 Seksuaaliterveys ja –oikeudet. Esimerkkejä Latinalaisesta Amerikasta Elina Vuola
Ke 25.4. Feminismistä ja naisliikkeistä sekä näiden välisestä suhteesta Päivi Mattila
Ma 30.4. EI LUENTOA
Ke 2.5. Sukupuoli kehitysmaatutkimuksen opinnoissa ja tutkimuksessa Kurssiarviointi, lopputehtävä
Laajuus: Op: 10 Ov: 3+5
Seminaari (4 op)
Seminaarissa perehdytään opiskelijoiden kanditöiden teemoihin liittyvien esitelmien pohjalla niissä esiin tuotuun problematiikkaan. Seminaarissa palataan myös HOPS:in käsittelyyn, henkilökohtainen opintosuunnitelma on opinnoissa systemaattisesti esillä perusopintojen opettajatutorseminaarista lähtien ja aineopintojen seminaarissa tarkistetaan miten HOPSin suunnitelmat ovat toteutuneet ja saatetaan HOPSit reaaliaikaan.
Seminaari toimii sekä tutkimus- keskustelu että prosessikirjoittamisen seminaarina, jonka tehtävänä on suoraan ohjata opiskelijat kandityön kirjoittamiseen. Itse asiassa kandityö voinee useimmilla opiskelijoilla olla laajennettu ja täydennetty seminaariesitelmä.
Kandidaatintutkielma (6 op)
Seminaarissa työstetty aihe muokataan ja laajennetaan kandidaatintutkielmaksi. Kandidaatintutkielman voi toki tehdä myös ”puhtaalta pöydältä” kytkemättä sitä edellä mainittuun seminaariin.
Pertti Multanen pertti.multanen@helsinki.fi
TI 14-16 U40 SALI 11
Kehitysmaatutkimuksen perusopinnot.
Kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijat.
Kandidaatintutkielman tarkastukseen jättäminen webOodissa
Valmis tutkielma jätetään pääsääntöisesti seminaarin pitäjälle viimeistään seminaarin päättymistä seuraavan opetusperiodin kuluessa. Perustellusta syystä tutkielman voi jättää vastuuopettajan kanssa sovittavan määräajan kuluessa. Samalla kun opiskelija jättää tutkielmansa arvosteltavaksi, hänen on tehtävä ilmoittautuminen WebOodiin. WebOodi ei hyväksy ilmoittautumista, jos äidinkielen lehtori ei ole katsonut opiskelijan kielen hallintaa riittäväksi eikä suoritusta ole rekisteröity.
Kandidaatin tutkielma osana kandidaatin tutkintoa: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tuteko/kandi.htm
Kandidaatin tutkielman kansisivu: http://www.valt.helsinki.fi/staff/lasiiton/opetus/Kandidaatintutkielmankansisivu.pdf
Laajuus: Op: 120 Ov: 160
Laajuus: Op: 10 Ov: 6
HUOM. kaikille yhteinen tiedotustilaisuus 28.9. klo 14-16 PR, AUD I
Jakso antaa opiskelijalle mahdollisuuden syventää tietojaan ja perehtyä kannaltaan keskeisiin kehitysmaatutkimuksen autenttisiin ja ’klassisiin’ perusteksteihin. Näin opiskelija näkee mistä opetuksessa esiintyneet ideat ja käsitteet polveutuvat ja ymmärtää niiden kontekstit ja yhteydet.
Opiskelijan (opettajan ohjaaman) valinnan mukaan kehitysmaatutkimuksen klassikoita ja/tai valinnaista teemakohtaista kirjallisuutta. Teemaosassa kyseeseen voivat tulla tekstit mm. seuraavilta aloita: kasvu- ja modernisaatioteoriat, riippuvuus- ja alikehityskoulukunta, marxilainen ja uusmarxilainen koulukunta, populistiset ja vaihtoehtoiset kehitysnäkemykset, kehityksen taloustieteen eri haarat, kehityssuunnittelu, pitkän ajan kehitysprosessit ja historialliset kehitystiet, sukupuolikysymykset, kaupunkikehitys, maaseutukehitys, kehitysantropologia, kehitysmaavaltio ja politiikka, Itä-asia, Afrikan jne, kehityskeskustelu sekö globalisaatio ja globaalihallinta.
Ryhmätapaaminen (päivämäärä ilmoitetaan myöhemmin), aloituskeskustelu kuulustelijan kanssa, itsenäistä lukemista ja kirjoittamista, keskustelua esseistä kuulustelijan kommenttien perusteella.
Juhani Koponen jkoponen@valt.helsinki.fi
Lista eri teemoihin suositellusta kirjallisuudesta on saatavilla kehitysmaatutkimuksen laitoksen kotisivulla kohdasta. Klassikko-osassa voidaan tenttiä mm. seuraava teoksia:
Laajuus: Op: 2 x 5 Ov: 2 x 3
Perehdyttää opiskelijan yhteiskuntatieteellisiin menetelmiin ja opettaa niiden käyttöä. Opiskelija osaa käyttää ko. menetelmiä opinnäytetyössään.
Kaksi 5 op:n menetelmäkurssia valtiotieteellisen tiedekunnan ’menetelmäkorista’, laitoksen tarjoamia menetelmäkursseja tai sopimuksen mukaan myös muita menetelmäopintoja.
Juhani Koponen jkoponen@valt.helsinki.fi
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Kurssi perehdyttää opiskelijan nopeisiin ja osaltaviin kenttämenetelmiin ja opettaa kuinka niitä käytännössä sovelletaan. Kurssin suoritettua opiskelija voi soveltaa näitä menetelmiä opinnäytetyössään.
Kurssilla selvitetään ko. menetelmien tausta, idea ja konkretia RRA:sta PRA:an ja muihin osallistaviin otteisiin. Menetelmiä käsitellään sekä tutkimuksen että projektisuunnittelun kannalta. Erityistä huomiota kiinnitetään konkreettisiin tiedonkeruu- ja analyysitapoihin.
Kurssi toteutetaan integroituna intensiivikurssina. Siihen kuluu sisäänpääsytentti, johdantoluennot (20 t.) sekä harjoitukset ja niiden purku. Ennen intensiivikurssin alkua suoritetaan seuraavat teokset: 1) Laitinen H: Kenen ehdoilla? Osallistaminen kehitysyhteistyössä sekä 2) Carlos Barahona & Sarah Levy: How to generate statistics and influence policy using participatory methods in research: reflections on work in Malawi 1999–2002 (saatavilla osoitteista http://www.ids.ac.uk/ids/bookshop/wp/wp212.pdf sekä http://www.ids.ac.uk/ids/particip/information/recentpubkn.html ).
Jussi Ylhäisi jussi.ylhaisi@helsinki.fi
Kurssilla käytetään mm. seuraavia teoksia:
Opintokokonaisuus antaa opiskelijalle käsityksen osallistavista menetelmistä ja käytöstä kenttätutkimustyössä.
Luento, ryhmätyöharjoitukset, harjoitustyö, harjoitustyön opponointi, raportointi ja esitys. Intensiivikurssi koostuu luennoista, joissa käsitellään osallistavien menetelmien käyttöä, kehitystä, etuja ja vaikeuksia. Intensiivikurssin ryhmätöissä ja harjoituksissa haetaan kokemusperäistä oppimista sekä kerätyn aineiston raportointia. Harjoitustyön opponointi ja oman työn esittäminen sisältyvät kurssiin.
Kurssi toteutetaan integroituna intensiivikurssina. Siihen kuuluu sisäänpääsytentti, johdantolluennot (20 t.) sekä harjoituksen ja niiden purku.
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
KURSSIA EI JÄRJESTETÄ LUKUVUONNA 2006-2007
Kurssilla perehdytään kenttätyön menetelmiin ja käytännön toteutukseen erityisesti kehitysmaaolosuhteissa. Kurssi sisältää luentoja ja harjoituksia ja se suoritetaan laatimalla kenttätyösuunnitelma opiskelijan valitsemasta aiheesta. Kurssi järjestetään yhteistyössä Aasian ja Afrikan tutkimuksen laitoksen kanssa.
Tiina Kontinen tiina.kontinen@helsinki.fi
Tiina Kontinen tiina.kontinen@helsinki.fi
TUE, WE and THU 8-10 NOTE THE CHANGED COURSE TIMETABLE!
Maximum of 20 students will be taken. Priority is given to those majoring in Development Studies.
The course introduces a critical and reflexive point of view towards ethnography as a research method in the context of gender and Development Studies. Reflexivity especially in fieldwork and writing of ethnography will be discussed through introduction of theoretical accounts and practical examples. The resources from dialogical anthropology, feminisms and post-colonial theory will be used in mapping the different meanings of reflexivity in ethnographies of cultures, practices and development with special reference to gender.
The course contains of lectures with practical examples, lecture readings and a writing assignment. The readings will be announced later.
The students will be graded 0-5.
Laajuus: Op: 5 Ov: 3
Kehitysmaassa tai kehitysmaihin liittyvissä tehtävissä Suomessa suoritettava työharjoittelu on valinnainen. Tehtävien soveltuvuudesta työharjoitteluun on sovittava etukäteen vastuuhenkilön kanssa. Tavoitteena on perehtyä kehitysmaatehtäviin liittyviin työkäytäntöihin julkisessa hallinnossa, järjestöissä tai yrityksissä. Laitos pyrkii auttamaan harjoittelupaikkojen hankkimisessa. Myös opiskelijan itsensä hankkima työpaikka voidaan hyväksyä harjoittelupaikaksi. Harjoittelu voidaan suorittaa myös kehitysmaatutkimuksen laitoksen tutkimushankkeessa. Aineopintojen pitää olla suoritettuina ennen harjoitteluun ilmoittautumista. Harjoittelusta laaditaan raportti. Harjoittelun sijasta voidaan suorittaa valinnaisia opintoja.
Harjoittelupaikkatarjouksista tiedottaminen: ks tiedekinnan harjoitteluohjeet http://www.valt.helsinki.fi/opisk/rekry/post15.htm
Vähintään kaksi kuukautta kestävästä työharjoittelu ja sen jälkeen laadittava 2-3 sivun harjoitteluraportti. Raporttissa käsitellään vähintään kolmea asiaa: 1) työnkuva, 2) harjoittelu ja pääaineen opinnot, 3) yleisarvio paikan soveltuvuudesta työharjoitteluun.
Lauri Siitonen lauri.siitonen@helsinki.fi
Laajuus: Op: 20 Ov: 12
Juhani Koponen jkoponen@valt.helsinki.fi
Laajuus: Op: 10 Ov: 6
KURSSIA EI JÄRJESTETÄ LUKUVUONNA 2006-2007
Kurssi syventää ja konkretisoi opiskelijan historiallista ymmärrystä siitä kuinka maailman eri osien yhteydet ovat kasvaneet ja kuinka kansainvälinen eriarvoisuus on syntynyt ja kasvanut.
Kurssilla käydään läpi kehityserojen kasvun ja kehityshistorian käännekohtien tulkinnat empiirisen historiallisen aineiston avulla. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen koska ja miten eri alueet ovat tulleet toistensa kanssa tekemisiin ja miten ja mistä syistä niiden kehitystiet ovat eronneet toisistaan. Keskeisiä teemoja ovat siirtomaahistorian ja kehityspolitiikan
Seminaarikurssi johdantoluentoineen. Opiskelijat laativat seminaaritöitä opettajan antaman ja itse keräämänsä aineiston pohjalta.
Kurssilla käytetään mm. seuraavia teoksia:
Laajuus: Op: 10 Ov: 6
The course is to give the students a basic understanding of the present forms and trends in European development co-operation, meaning aid and trade, and its historical development as well as provide them with some theoretical tools to analyse these.
For details, see the course site: (to be added later).
For all :
For the Master"s students in Development Studies :
For the students who take Development Studies as a minor subject : book examination (two of the following books):
The course is meant for students who have a broad idea of how aid and trade work but have not done substantial specialized courses on them before.
Juhani Koponen jkoponen@valt.helsinki.fi
FRI 13-16, U38 F211 ( Note: FRI 26.1. 12-14 )
The course is meant for students who have a broad idea of how aid and trade work but have not done substantial specialized courses on them before.
The course is to give the students a basic understanding of the present forms and trends in European development co-operation, meaning aid and trade, and its historical development as well as provide them with some theoretical tools to analyse these.
For details, see the course site (to be added later).
Altogether 15 sessions: One session = three hours: one/two hours of lecture followed by one/two hour of seminar discussions. Students prepare themselves by reading the given texts before. Those majoring the Development Studies will take lectures and seminars, others will take lectures and book examination.
Laajuus: Op: 10 Ov: 6
The course will address a selection of research traditions in African studies, how to formulate a research problem on the basis of the traditions and how to assess different kinds of sources vis-à-vis the problem.
Various research traditions and recent approaches in African studies, their background hypotheses and the availability and use of various kinds of sources.
Lectures on research traditions and approaches; reading assignments and seminars.
This course is primarily for those students who plan or prepare a Master’s thesis on African issues.
Lauri Siitonen lauri.siitonen@helsinki.fi
TI 16-18, U38 D113.
This course is primarily for those students who plan or prepare a Master’s thesis on African issues. Priority is given to those majoring in Development Studies.
Course programme
16.1. Introduction
Observations from the colourful event and details regarding the participating delegations from Barotseland, Zambia, Namibia and Germany lead us to the interests of local and national elites and powerful transnational investors, Africa’s role in the global economy, and to questions regarding the sovereignty of African postcolonial states.
Compulsory reading: 1. Ferguson, James (2006): Transnational topographies of power. Beyond ”The State” and ”Civil Society” in the study of African Politics, in: Global Shadows. Africa in the Neoliberal World Order, pp. 89-112.
2. Ferguson, James (2006): Governing Extraction, New Spatializations of Order and Disorder in Neoliberal Africa, in: Global Shadows. Africa in the Neoliberal World Order, pp. 194-210.
3. Zeller, Wolfgang (forthcoming 2007): Now we are a Town. Chiefs, Investors and the State in Zambia"s Western Province, in Lars Buur and Helene Maria Kyed (eds): A New Dawn for Traditional Authorities? State Recognition and Democratization in Sub-Saharan Africa.
20.2. Päivi Hasu : The public role of Christian churches in post-independent Africa
Compulsory reading: Meyer, Birgit (2004): Christianity in Africa: From African Independent to Pentecostal-Charismatic Churches. Annual Review of Anthropology 33: 447-474.
27.2. Päivi Hasu : Pentecostal-Charismatic churches in the globalizing world
Compulsory reading: 1. Robbins, Joel (2004): The Globalization of Pentecostal and Charismatic Christianity. Annual Review of Anthropology 33: 117-143.
2. Hasu, Päivi (2004): World Bank and Heavenly Bank in Poverty and Prosperity: A Case of Tanzanian Faith Gospel. Review of African Political Economy 33(110): 679-693.
13.3. – 24.4. Students" presentations
Instructions for writing the lecture diary
The lecture diary is meant to monitor the student’s learning process during the course.
You should write approximately two pages of lecture diary after each session, covering what you saw as the main points in the teacher presentations AND literature of the session, as well as your own comments and further thoughts on the topics that were discussed. If you missed a session, you write on the basis of the compulsory readings provided and the presentations that you find on this website. The diary should not be a mere summary of the session but should reflect the student
Laajuus: Op: 5 - 10 Ov: 3 - 6
Tämä osio voidaan suorittaa kirjallisuuskuulusteluna tai esseenä. Kummassakin tapauksessa kirjallisuudesta tulee sopia etukäteen vastuuopettajan kanssa.
(5 op siten että mukana teoksia kahdesta osiosta):
a. Kasvu- ja modernisaatioteoriat
b. Riippuvuus- ja alikehityskoulukunta
c. Marxilainen koulukunta
d. Kehityksen taloustiede
e. Kehityssuunnittelu
f. Heterodoksit taloustieteilijät
g. Pitkän ajan kehitys/muutosprosessit
h. Sukupuoli
i. Vastavallankumous
j. Populismi
k. Kehityskritiikki ym vaihtoehto
UUDEMMAT KESKUSTELUT (5 ov siten että mukana teoksia kahdesta osiosta):
l. Vertaileva historiallinen kehitys
m. Kehitysantropologia
n. Kehitysetiikka
o. Itä-Aasian tiikerit
p. Afrikan kehityskeskustelu
q. Kaupunki ja kehitys
r. Maaseutukehitys
s. Globalisaatio ja globaalihallinta
t. Globalisaatio etelästä nähtynä
u. Kehitysmaavaltio ja demokratisaatio
v. Globalisaatio ja kehitystaloustiede
x. Tieteenalakohtainen kritiikki
Juhani Koponen jkoponen@valt.helsinki.fi
Maximum of 20 students will be taken. Priority is given to those majoring in Development Studies.
During the last decade, development policies and practices in the world’s richest nations and many developing countries have become increasingly preoccupied with issues of security. This has involved redefining and redirecting development aid as a tool to prevent or resolve violence and conflict. This shift in attention poses new challenges to the social sciences.
The course offers a critical introduction to contemporary discussions on state and security in Africa, with an emphasis on contributions from anthropology, sociology and geography. During the two-day seminar which concludes the course, we will situate these discussions in the context of concrete examples from Namibia and Zambia.
Grading will be on scale 0-5.
THIS COURSE IS CANCELED
The course is meant for advanced students, who have basic knowledge of the region.
Objective of the course is to contextualize the political, economic and cultural issues of development by delving into the state and society of the countries in South Asia, i.e. India, Pakistan, Bangladesh, Sri Lanka and Nepal.
The course would provide a comprehensive knowledge of the state and society of the countries in the region by addressing the appropriate local, national and regional actors and structure of the basic developmental issues of these countries.
The course will focus on the issues e.g. the historical and intellectual antecedents of the state and nation formation; the socio-political inequalities/injustice in terms of ethnic, religious and gender division of the societies; violent conflicts; national developmental policies; environmental and ecological impacts of the modernization projects; developmental initiatives of the non-governmental organization.
The course will consist of ten lectures and a seminar. After the lecture series students will sit for an examination based on the lectures and a reading list. In the seminar students will write a seminar paper with the help of the course conductor to accumulate further knowledge on a particular developmental issue of the countries in South Asia.
KURSSI ON PERUTETTU
Kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijat. Kurssi soveltuu myös muiden alojen opiskelijoille, joilla on perusopinnot kehitysmaatutkimuksesta ja/tai opiskelijoille, jotka ovat muuten perehtyneet ympäristö- ja kehityskysymyksiin. Max. 20 osallistujaa
Kurssilla käsitellään kehitysmaiden ympäristönhallintaan ja luonnonvarojen käyttöön liittyviä yhteiskuntateoreettisia näkemyksiä sekä alueellisia ja paikallisia kehityskulkuja ja kiistoja erityisesti metsienhallinnan osalta. Luennoilla luodaan ensin yleiskuva kehitysmaiden ympäristönhallinnan yhteiskunnallisista, kulttuurisista, taloudellisista ja historiallisista aspekteista. Sen jälkeen tarkastellaan ympäristön, yhteiskunnallisten toimijoiden ja instituutioiden välistä dynamiikkaa ja kiistoja metsien suojelussa ja hallinnassa Itä-Afrikkaan liittyvien esimerkkien avulla.
Kurssi koostuu luennoista (8 kertaa), seminaaritöistä ja niiden pohjalta toteutettavista väittelyistä. Osallistujat kirjoittavat n. 15 sivun laajuiset seminaarityöt luentojen ja oheismateriaalin pohjalta, joiden aihepiirit liittyvät tiettyihin ympäristön- ja metsienhallinnan kiistakysymyksiin kehitysmaissa. Seminaaritöissä perehdytään tarkemmin eri näkemysten edustajien argumentteihin ja oletuksiin kyseisiin debatteihin liittyen, ja pyritään samalla ko. näkemysten kriittiseen arviointiin. Seminaarityöt antavat pohjan väittelyiden valmistelulle, jossa osallistujat ottavat tietyn näkökannan mukaisen roolin ja puolustavat kantaansa. Alustavia aiheita seminaaritöille ja väittelyille: (1) eurosentriset vs. lokaaliset toimintatavat ja mallit lähtökohtana ympäristöhallinnalle; (2) maan ja luonnonvarojen yksityisomistus vs. yhteisomistus; (3) markkinamekanismit vs. poliittinen ohjaus ympäristönhallinnassa. Graduntekijöiden omiin aiheisiin liittyviä aiheita voidaan myös ottaa käsittelyyn, jos ne sopivat kurssin tematiikkaan.
Laajuus: Op: 10 Ov: 6
Vähintään lukuvuoden mittainen tutkielmaseminaari harjaannuttaa opiskelijaa itsenäiseen tutkimustyöhön opastamalla häntä kehitysmaatutkimuksessa käytettävien menetelmien syvempään käytännön hallintaan ja tieteellisen esitystavan terävöittämiseen. Seminaarissa työstetään laitoksen professorin ohjauksella opiskelijan pro gradu -tutkielmaa. Tutkielmasta esitetään suunnitelma ja ainakin kaksi muuta versiota. Lisäksi jokainen osanottaja toimii toisten töiden opponenttina.
Juhani Koponen jkoponen@valt.helsinki.fi
Kehitysmaatutkimuksen aineopinnot.
Kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijat.
Seminaari on tarkoitettu opiskelijoille, joiden gradun aihe liittyy kansalaisyhteiskunta, kansalaisjärjestöt ja kehitys -teemaan. Seminaari kokoontuu joka toinen perjantai klo 14-16. Ensimmäinen kokoontuminen on 15.9. Lisäksi seminaarin osallistujilta edellytetään aktiivista osallistumista seminaarin verkko-oppimisympäristöön. Seminaariin ilmoittaudutaan weboodin kautta. Seminaariin ilmoittautuneita pyydetään lähettämään 11.9.2006 mennessä noin yhden sivun mittainen esittely gradun aiheesta sekä tämän hetkisestä vaiheesta sähköpostitse osoitteeseen tiina.kontinen@helsinki.fi. Seminaarin ohjelma ja oppimisympäristön käyttö esitellään ensimmäisellä kokoontumiskerralla.
MA 14-16 P344
Kehitysmaatutkimuksen aineopinnot.
Kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijat.
Laajuus: Op: 40 Ov: 20
http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/tuteko/gradu.htm
http://www.valt.helsinki.fi/vol/opiskelu/tutkielma/index.htm
Juhani Koponen jkoponen@valt.helsinki.fi
Laajuus:
Laajuus:
Sivuaineopiskelijat suorittavat valinnaisia aineopintoja seuraavasti:
Jatkokoulutus koostuu itsenäisestä tutkimustyöstä lisensiaatintutkimuksen ja/tai tohtorin väitöskirjan muodossa ja sitä tukevasta opetuksesta ja ohjauksesta. Jatko-opiskelijaksi voidaan hyväksyä vähintään hyvin tiedoin kehitysmaatutkimus pääaineena valmistunut tai muuten vastaavan tason saavuttanut. Pro gradu -tutkielman vähimmäisarvosanan on pääsääntöisesti oltava cum laude approbatur. Tohtorin tutkintoon voidaan edetä suoraan tekemättä lisensiaatintutkimusta. Väitöskirjaa lukuun ottamatta tohtorin tutkinnon vaatimukset ovat samat kuin lisensiaatin tutkinnon. Opinnäytetyön ohella kehitysmaatutkimuksessa vaaditaan jatko-opintoja vähintään 60 op/35 ov.
Jatko-opiskelijaksi ottamisessa noudatetaan valtiotieteellisen tiedekunnan jatkokoulutusta koskevia hakuaikoja ja muita määräyksiä. Hyväksymispäätöksen tekee valtiotieteellisen tiedekunnan jatko-opiskelijoiden valintalautakunta laitoksen esimiehen annettua asiasta lausuntonsa. Muusta osallistumisesta jatkokoulutustilaisuuksiin tulee sopia laitoksen esimiehen kanssa.
1. Syventävät opinnot kehitysmaatutkimuksessa. Mikäli jatko-opiskelijalla ei ole ollut kehitysmaatutkimus pääaineena, hän joutuu yleensä täydentämään opintojaan. Täydentävien opintojen laajuus ratkaistaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon hakijan koko perus- ja täydennyskoulutus sekä mahdollinen julkaisutoiminta. Täydentävien opintojen tarve ratkaistaan jatko-opinto-oikeutta myönnettäessä, mutta niiden täsmällisestä määrästä ja sisällöstä sovitaan opinto-oikeuden myöntämisen jälkeen. Lisäopintojen määrä on pääsääntöisesti enintään 25 op/15 opintoviikkoa. Nämä opinnot suoritetaan laitoksen professorin kanssa sovittavalla tavalla ennen jatkokoulutusohjelman (60 op/35 ov) aloittamista.
Juhani Koponen jkoponen@valt.helsinki.fi
Mondays at 17-19 , U38 E 107.
The course programme is available in the BSCW (old and new).